TE-keskuksen johtaja jää eläkkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TE-keskuksen johtaja jää eläkkeelle"

Transkriptio

1 Eväät jälkipolville TE-keskuksen johtaja jää eläkkeelle Etelä-Savon TE-keskuksen johtaja, Matti Kellokumpu siivoilee työpöytäänsä konkreettisesti, mutta ennen muuta henkisesti. Hän jää eläkkeelle uuden vuosikymmenen kynnyksellä. Edessä on vielä paljon hallinnollisia toimia uuden organisaation rakentamisessa. Ensi vuoden alussa aloittaa toimintansa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Siihen liittyen on monenlaisia tehtäviä, mm. henkilöstön sijoittamisen, tilakysymysten ja asiakaskunnan informoinnin parissa. Lisäksi on hiottava teknisiä valmiuksia, jotta toiminta päästään käynnistämään lailliselta pohjalta, hän kertoo. Uusi ELY-virasto tulee hoitamaan nykyisen TE-keskuksen, sekä Etelä-Savon ympäristökeskuksen tehtävät lukuun ottamatta ympäristölupatehtäviä, ja osaa Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosaston tehtävistä. Samalla, kun ELY aloittaa toimintansa, nykyiset virastot lakkautetaan. Henkilö, joka astuu Kellokummun jälkeen uuden viraston johtajaksi, saa alaisuuteensa myös työ- ja elinkeinotoimistoiksi muuttuneet työvoimatoimistot. Se, että tähän saakka erillisinä toimineet vi virastot saadaan saman katon alle, merkitsee päällekkäisyyksien karsimista ja toiminnan hajanaisuuden loppumista. Myös asiakaslähtöisyyden rakentaminen uuteen kokonaisuuteen on tärkeä tehtävä: sen tulisi näkyä yhteistyön ja tiedonkulun paranemisessa. Vaan mitäpä miettii eläkkeelle jäävä johtaja alueensa tilasta ja tulevaisuudesta? Kellokummun mukaan suurimmat ja tärkeimmät hasteet liittyvät muuttoliikenteen suunnan kääntämisen, sekä väestön ikärakenteen tasapainottamisen. Ei enempää eikä vähempää. Keinoja, joilla niihin voi vaikuttaa, ovat seudun vetovoimaan satsaaminen, ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen. Tarvitsemme tänne sellaisia yrityksiä, jotka ovat tarpeeksi vetovoimaisia tuomaan seuduille lisää väkeä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla toimivat, tai niille hakevat kasvuyritykset. Myös uudenlaisten palvelutuotteiden luomiset, konsulttityyppistet työpaikat avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia, samoin tutkimus, tuotekehittely ja innovointi. On kuitenkin muistettava, ettei pelkkä yritysten kehittäminen riitä. Huolta on pidettävä myös alueen rakenteista, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista. Kyse on kokonaisuuksista, Kellokumpu painottaa. Viime aikoina eläkeikien karkaaminen hamaan kaukaisuuteen on puhututtanut paljon. Samoin sellaisten keinojen keksiminen, joilla työssä jaksamista ja viihtymistä voisi parantaa. Mitä lääkkeitä Kellokumpu suosittelee? Avainasemassa on se, että ihminen pystyy vaikuttamaan omaan työnkuvaansa. Toinen tärkeä asia on johtamiskulttuurin muutos, laajasti käsitettynä: itsensä johtaminen, osallistuvuus ja vuorovaikutus. Se tarkoittaa, että asioista on pystyttävä keskutelemaan avoimesti ja että keskustelut johtavat toimenpiteisiin. Eihän työpaikkojen ongelmakohtia tiedetä, jos ne pidetään piilossa. Tärkeintä on tunne siitä, että ongelmat ratkaistaan yhdessä, eikä niihin jäädä vellomaan. Tämä on pitkälti asennekysymys, mutta edistystä tapahtuu, hän toteaa. Vanha viisaus yhteen hiileen puhaltamisen tärkeydestä toimii siis edelleen. Lisäksi tarvitaan konkreettisiakin asioita kuten toimivia työterveysjärjestelmiä. Entä millaiset asiat ovat auttaneet Kellokumpua itseään jaksamaan ja viihtymään? Minun kohdallani se on ollut tehtävien laaja kirjo. Olen ollut tekemisissä esimerkiksi yrityksiin, työvoimaan ja teknologiaan liittyvien asioiden kanssa, ja tavannut fiksuja ihmisiä niiden kaikkien parissa. Pakostakin siinä jää jotain myös omaan takkiin, hän naurahtaa. Pitkästymään Kellokumpu tuskin pääsee eläkkeelläkään. Sen verran on hyllyihin kertynyt lukemattomia kirjoja ja katsomattomia elokuvia. Ja tennis on ykkösharrastus. Muita intohimoja ovat kalastus ja matkailu ja yhtenä tavoitteena on nostaa omaa golftasoitusta, etten aivan hännänhuippuna olisi. Lisäksi on muutamia kiinnostavia hankkeita, joissa olen mukana vapaaehtoisvoimin, pian työpöytänsä jättävä johtaja myhäilee. Tässä lehdessä mm. Toimivatko Mustanaamion opit? Parastetaan toisiltamme Miksei tämä halvatun ohjelma toimi? Elämää Sateenkaaren alla Benchmarkkausverkostosta hyviä kokemuksia Tarvitsemme tänne vetovoimaisia yrityksiä, sanoo Matti Kellokumpu.

2 2 Myyntityön oppeja ja knoppeja Bisneksen tekeminen on pelottavan helppoa, sanoo Kenneth Österberg, myyntivalmennusten Mustanaamio. Hän kävi marraskuun puolivälissä kouluttamassa väkeä Savonlinnassa. Koulutuksesta löytyy hyötyjä konkreettiseen myyntityöhön ja ideoiden myymiseen kollegoille tai vaikkapa perheenjäsenille. Suomalaisia on perinteisesti pidetty hyvinä tuotteiden ja palvelujen kehittelijöinä. Mutta myymisen jalossa taidossa me takeltelemme, joten Österbergin teeseille riittää kysyntää. Mutta miksi se myyminen on meille niin vaikeaa? Suurelta osalta se johtuu jo meidän historiastamme. Otetaanpa vertailukohteeksi joku Välimeren alueen maa. Noissa kulttuureissa kauppaa on tehty tuhansia vuosia, ja taidot ovat hioutuneet huippuunsa. Meillä taas on keskitytty muunlaisiin asioihin. Voisi sanoa, että meiltä puuttuu kaupantekogeeni - mutta onneksi asia on opeteltavissa, Österberg kuvaa. Osaltaan myyntitaitojemme heikkoudet johtuvat myös ennakkoluuloista koko kaupantekoa kohtaan. Siitä Österberg syyttää pitkälti mielikuvaa ameikkalaistyylisistä myymisestä, sinä ainoana oikeana tapana. Mutta ei kaupanteko ole sellaista juupas-eipäs -kinastelua. Kauppaa tehdessä sydämen ja sielun on oltava mukana. Luonnollisuudella pääsee paljon pidemmälle kuin sillä, että puhuu valmiin myyntimies-maskin takaa. Ja jos näyttää siltä, ettei kauppoja tule eikä tilanteessa päästä pidemmälle, kannattaa viheltää homma poikki. Mutta suurimpana ehtona on se, että uskoo itse myymäänsä asiaan. Ilman sitä koko hommalta on pohja pois, hän neuvoo. Österbergin mukaan tärkeimmät kaupanteossa muistettavat asiat liittyvät kommunikaatioon. Kommunikoinnin on toimittava heti alusta lähtien, sillä useimmiten asiakas tekee päätöksensä kaupasta - tai sen hylkäämisestä - kolmen ensimmäisen minuutin aikana. Myös asiakkaan yleisimpään vastaväitteeseen on opeteltava suhtautumaan oikein. Asiakkaan mielestä tuotteen tai palvelun yleisin hinta on liian kallis, olipa hinta sitten millainen tahansa. Kun asiakas kutsuu tarjoamaasi tuotetta tai palvelua liian kalliiksi, niin kannattaa selvittää, mitä se lopultakin tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, ettei asiakkaalla todella ole tarpeeksi rahaa sen hankkimiseksi vai tar- koittaako se jotain ihan muuta. Niillä argumenteilla, joilla asiakas itse asiassa viittaa siihen että hän on kiinnostunut tuotteesta, on vain hiuksenhieno ero oikeisiin vastaväitteisiin. Ja niitä ei pidä tulkita väärin, hän vinkkaa. Paljon riippuu myös elekielestä. Myös bisneksessä elekieli muodostaa viestinnästä suurimman osan sanojen osuudeksi Österberg kertoo vain häviävän pienen määrän, alle 10%. Ja elekielen tulkitsemisessa me suomalaiset olemme maailmanmestareita! Siitähän me toisiamme tulkitsemme suurimman osan aikaa, kun puhumme niin vähän, hän herättelee. Mutta koko kauniissa yksinkertaisuudessaan kaupanteko on sitä, että ottaa selville mitä toinen tarvitsee. Kun tarpeet on selvitetty, voi asiakkaalle tarjota ratkaisua. Ongelmien ratkominen on kaiken perustana - mutta toki kauppias saa vähän peli pelimieskin olla, myyntivalmentaja valmentaja maalaa. Suomessa asuu reilut viisi miljoonaa ihmistä. Neljästä miljoonasta saisi koulutetuksi hyvän myyjän, Kenneth Österberg yllättää. Vaan toimivatko Mustanaamion opit oikeasti? Meiltä puuttuu kaupantekogeeni, mutta onneksi asiaa voi kompensoida, lohduttaa Kenneth Österberg. Tämä oli pitkästä aikaa sellainen myyntikoulutus, että sen opit saattoi viedä käytäntöön heti samantien, sanoo Marjo Kaipainen. Kaipainen työskentelee Mikkelissä, henkilöstöasiantuntijapalveluihin keskittyneen Saima Soft & People Oy:n toimitusjohtajana. Osa hänen työkavereistaan työskentelee niinikään Mikkelissä, osa Helsingissä ja Kuopiossa, ja osa Tampereella. - Tieto tästä koulutuksesta tuli minulle sähköpostilla. Tutustuin hieman kouluttajaan, kiinnostuin ja ilmoittauduin koulutukseen itse. Ja ryhdyn sitten kyselemään kollegoilta, olisiko heilläkin kiinnostusta tulla mukaan. Olihan sitä: meiltä osallistui koulutukseen paljon myyntipuolen ihmisiä, mm. myyntijohtaja ja asiakaspäällikkö. He olivat lähteneet ajamaan Helsingistä Savonlinnaan kolmen aikaan aamuyöllä, hän naurahtaa. Kerran siis näinkin päin ja kuinka hienoa pääkaupunkiseutulaisille, että hekin joskus pääsevät matkustamaan. Vaan eivät päivän annit pelkkiin osallistumisen riemuihin jääneet: koulutuksesta oli konkreettista hyötyä. Kaipainen arvelee sen johtuvan mm. siitä, että kouluttajana toimii itsekin myyntitehtävi- en parissa tietää siis, mistä puhuu. Onhan erilaisia myyntikoulutuksia ollut toki ennenkin, powerpointein käytäviä esityksiä, mutta tämä oli aivan erilainen. Kirjoi- tin muistiin ne 16 kohtaa, jotka kouluttaja kehoitti pitämään mielessä myyntitapahtuman aikana. Ja päätin testata ne samantien. Koulutus oli loppuviikosta, ja seuraavalle maanantaille olin sopinut tapaamisen uuden asiakkaan kanssa. Etenin hänen kanssaan kouluttajan mallintaman sapluunan mukaan. Seuraukset, ja asiakkaan reaktiot olivatkin todella mielenkiintoisia. Jälkeen- päin pidin Österbergin opeista vielä briefin myös omalle henkilökunnalle, Kaipainen kertoo. Omakohtaisen kokemuksen syvällä rintaäänellä hän voi siis sanoa, että opit toimivat. Ja se on hienoa, että laadukasta koulutusta on saatavilla myös täällä meilläpäin. Ja yhtä hienoa on huomata sekin, että kun tarjolla on asiantunteva kouluttaja, niin osallistujia löytyy, hän toteaa. Kenneth Österberg: Aktiivinen myynti -seminaari Mikkelissä Jatkokurssi Savonlinnassa Jatkokurssin agendalla ovat mm. ensimmäisen kurssin asioiden kertaus, esittelytekniikka, argumentointi ja vastaväite. Ilmoittautumiset: Mikkelissä puh Savonlinnassa: puh Ilmoi tt audu!

3 3 Kuinka jaksaa jaksamisen antaja? Savonlinnalaisen Hoitola Uusi Kuun yrittäjä, Arja Immonen on klassinen hieroja ja shindohoitaja, diplomivyöhyketeraperutti ja energiahoitaja, kätilö ja sairaanhoitaja. Muun muassa. Asiakkaat hakevat, ja saavat, Uusi Kuusta tasapainoista oloa, rentoa ja hyvää. Mutta kuinka hoitaja itse jaksaa huolehtia kaikkien asiakkaidensa jaksamisesta? Se tässä yksityisyrittäjänä olemisessa onkin kaikkein tärkeintä. On muistettava pitää itsestään huolta, hoitaja miettii. Immonen on toiminut yrittäjänä lähes 12 vuotta. Sitä ennen hän työskenteli sairaalassa kymmenkunta vuotta, muttei koskaan saanut vakituista virkaa, ja kyllästyi. Ja päätti luoda viran itselleen. Vuonna -94 hän heittäytyi opiskelemaan vyöhyketerapiaa ja siitä se sitten lähti. Alkuun tarjosin mm. turvehoitoja, ensimmäisenä Savonlinnassa. Nykyään hoidan eniten niska- ja hartiaseutujen vaivoja, migreeniä, stressiä ja selkävaivoja. Hoidot sopivat kaikenikäisille: juuri äsken helpotin vauvan koliikkivaivoja. Vauvat ovatkin erinomaisia hoidettavia, sillä heillä ei ole ennakkoluuloja: hoidon tehoamisen näkee heti, Immonen miettii. Asiakkaita siis rittää. Niin paljon, ettei hoitaja itse ole ehtinyt pitää kuukauden mittaista lomaa koko uransa aikana ei palkkatöissä, eikä yrittäjänä. Kesälomiin tottuneesta tuo kuulostaa kamalalta: kuinka ihmeessä pärjätä ilman kunnon taukoa? Teen shindovenytyksiä, ne auttavat. Ja käyn säännöllisesti kollegoiden hoidoissa. Opiskelen työn ohessa, joten pääsen toimimaan koekaniinina muille opiskelijoille teemme hoitoja toinen toisillemme. Siinä on sekin hyvä puoli, että tiedän tarkkaan, miltä hoidot tuntuvat ja kuinka ne vaikuttavat. Myös liikunta auttaa jaksamaan, ja olen aloittanut taas laulamisenkin, pitkästä aikaa, Immonen kuvaa. Työtaakka kevenee myös joustavia aikatauluja käyttämällä kunhan muistaa, että ne joustavat molempiin suuntiin. Asiakkaisiin, mutta myös yrittäjään päin. Alussa liikkeeni aukioloajat olivat kiinteät, mutta luovuin siitä pian se ei ollut järkevää ajankäyttöä. Nykyään olen paikalla silloin, kun minulla on asiakkaita. Joskus se tarkoittaa, että tulen paikalle aamuseitsemältä, joskus olen iltakymmeneen. Mutta aina ei tarvitse olla käytettävissä. En tee töitä viikonloppuisin - ja sitä lomaakin on muistettava pitää. Viikon-parin mittaisia jaksoja onnistuu kyllä järjestelemään, Immonen kertoo. Hoitojen, harrastusten ja aikataulujoustojen ohella Immosella on pari muutakin ässää hihassa. Toinen niistä on opiskelu, mm. ProOsa-hankkeen kautta. Tällä hetkellä opiskelen sensomotorista kuntoutusta, eli epäjohdonmukaisesti toimivien aistien kuntoutusta. Opiskelu innostaa, sillä hoitoalalla ei ole valmis koskaan. Jos ei ole valmis kehittämään itseään, ei ole oikealla alalla, terapeutti sanoo. Koulutusta hiusalan yrittäjille Savonlinnassa Mutta se tärkein voimaannuttava tekijä löytyy kuitenkin toisaalta. Se löytyy asiakkaista. Tärkein kannustin on se, kun pystyy auttamaan toisia, Immonen painottaa. Hoitoalalla työskentelevä ei ole koskaan valmis, toteaa Arja Immonen. Arja Immonen ja shindovenytys: niitä hän suosittelee kaikille. ProOsa-hanke ja Mikkelin ammattikorkeakoulu tarjoavat koulutusta hiusalan yrittäjille. Paikkana on Savonlinna ja aikana kuusi peräkkäistä torstai-iltaa; Ilmoi tt audu! Koulutus on koottu kolmen teeman ympärille. Niistä jokaiseen se paneutuu kahtena peräkkäisenä torstaina. Teemoista ensimmäinen on aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Kuinka moisia tilanteita jaksaa, ja kuinka niissä tulisi toimia? Toinen teema on asiakaspalvelun kehittäminen, ja kolmas hätäensiapu kuinka auttaa loukkaantunutta, tai vaikkapa sairaskohtauksen saanutta asiakasta? Koulutus maksaa 20 euroa/ilta, eli 40 euroa per teema. Koulutuksen voi käydä kokonaan, mutta halutessaan voi osallistua pelkästään tiettyä teemaa käsitteleville tunneille. Ennakkoilmoittautumiset mennessä. Ilmoittautuminen onnistuu netissä: ja ottamalla yhteyttä Aija Bromsiin: , Ensimmäinen koulutus: 28.1, klo Paikka: Savonniemenkatu 6, MAMK:n tilat.

4 4 Ole huomisen menestyjä Monet kansanomaiset tavat, uskomukset ja tekoset tuntuvat nykyisen ajan koulusivistystä saaneesta ihmisestä täysin käsittämättömiltä, jopa joutavilta päähänpistoilta ja lapsellisuuksilta. Miksi noinkin on joskus tehty? Kaiken takana kuitenkin on ihmisen perusolemukseen kuuluva turvallisuuden kaipuu ja sen tavoittelu sekä vaaratilanteiden onnellinen välttäminen. Ihminen tuntee herkästi omien voimiensa rajallisuuden, kykyjensä heikkouden, kömpelön avuttomuutensa. Kirjoitti Kustaa Vilkuna Erkin päivänä Ihmisen perusolemus ja perustarpeet ovat edelleenkin samat, vaikka vertailukohteet ovat muuttuneet. Turvallisuushakuisuus työelämässä ilmenee, kun halutaan pitää kiinni vanhoista toimintatavoista, niistä huonoistakin, kun ollaan opittu tulemaan niiden UUDISTA JA UUDISTU kanssa jotenkuten toimeen ja tiedetään mitä ne juuri minuun vaikuttavat. Mietityttää vain, jätetäänkö vuosikymmeniä vanhoja, kehittämistä kaipaavia toimintatapoja uudistamatta ehkä vain mukavuudenhalusta? Karsastetaanko mukavuusrajan ylittämistä ja itsensä likoon laittamista? Muutokset horjuttavat turvallisuuden tunnetta. Tuottavuutta ja turvallisuutta työhyvinvoinnilla Tuntuu siltä, että yrityksiltä ja niiden henkilöstöltä vaaditaan tässä hetkessä valtavasti. Pitää muuttua, pitää olla joustava, pitää pärjätä tyhjän kassan kanssa, pitää innovoida, pitää lisätä osaamista, pitää olla kilpailukykyinen. Luetteloa voisi jatkaa pitkästikin. Pelkästään sana muutos jo koetaan negatiivisena. Tehdään suuria muutoksia - tuntuu jotenkin peruuttamattomalta ja lopulliselta, pelottavaltakin. Onko muutoksille vaihtoehtoja? Kyllä vain - uudistuminen ja jatkuva, pienin askelin parantaminen, joka on tärkeämpää kuin kerralla ja sen viimeisen pakon edessä tehtävä suuri muutosrysäys. Mitä organisaation uudistaminen sitten edellyttää? Tärkeintä on pitää huolta yrityksen uudistujista henkilöstöstä. Työhyvinvointi jokapäiväisessä arkityössä luo lisää tuottavuutta ja turvallisuutta. Oleellista on työn osaaminen ja sen hallinta. Tehtävä työ koetaan mielekkääksi, tärkeäksi ja palkitsevaksi. Työympäristö on turvallinen ja ilmapiiri yhteisöllinen, jota hyvä esimiestyö tukee. Elämä ei ole vain työtä vaan työ on osa elämää. Hyviä esimerkkejä Etelä-Savosta Tämänkertaisessa Proosalehdessämme on kuvattu hyvin erilaisten yritysten arkea, kehittymistä kuin uudistumistakin. Kaikilla näillä yrityksillä yksinyrittäjistä työllistäjiin näyttää olevan ainakin pari yhteistä tekijää, jotka motivoivat uudistumista: henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Ja se toinen tekijä on: yritykset arvostavat henkilöstönsä halua liikkua ja huolehtia itsestään ja kunnostaan niin fyysisestä kuin henkisestäkin. Kannattaa lukea huolella näiden esimerkkiyritysten voimavaroja lisäävät työhyvinvointikeinot. Ne ovat toimivia, käytössä olevia ja tuottavat toteutuessaan viivan alle rahallisia etuja sekä uudistumismielisen henkilöstön. Hyvää Uudistumisen Vuotta 2010! Seija Lahti Hankepäällikkö ProOsa-hanke Tuottavuuden ja osaamisen proaktiivinen kehittämishanke Kun työntekijöissä on virtaa, niin langoissakin on Ja taas on sähköt poikki! Jo varttitunnin! Eivätkö ne sähköyhtiön miehet tee mitään! Tutunlaisia manauksia etenkin maaseudulla ja omakotitaloissa. Ja tutuimmanlaisia hankalina aikoina: iltaisin, pimeällä, myrskyllä ja räntäsateella. Toimimatonta arkea ei tempuilla pelasteta, sanoo Jorma Pöntinen. Suur-Savon Sähkötyö Oy:n palveluksessa on noin 150 henkilöä. Noin kymmenen hengen tuotantoryhmissä he vastaavat sähkönjakeluverkon rakentamisesta ja viankorjauksista, 14 työhönottopaikasta käsin. He rakentavat uusia sähköliittymiä, huolehtivat katuvalaistuksista ja asentavat liikennevaloja. Suurin osa töistä tehdään vakiotyöaikojen puitteissa. Viankorjauksia varten varalla on ennaltamäärätty porukka; laajempia häiriöitä korjaamaan hälytetään enemmän väkeä. Iso osa työstä on vikojen korjausta. Sitä tehdään kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Useimmiten työskennellään kahden hengen porukoissa, toisaalta turvallisuussyistä ja toisaalta siksi, ettei työn tekeminen onnistu yksin. Esimerkiksi sähköpylvääseen kiipeää yksi mies, toinen antaa hänelle tavaroita maasta käsin, kertoo Suur-Savon Sähkötyö Oy:n toimitusjohtaja Jorma Pöntinen. Sähköpylvääseen kiipeämiset ovatkin työtehtävistä rankimpia. Pöntinen kertoo muutama vuosi sitten tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin sen vastaavan rankkuudeltaan savusukeltamista. - Toisinaan vian luo on käveltävä pitkiäkin matkoja moottorikelkkoja tms. kun ei aina voi käyttää. Ja jopa yli 30 kilon painoisten varusteiden kanssa pylvääseen noustessaan saa isokin mies vääntää ihan tosissaan. Ajoittain tämä työ on todella rankkaa. Mutta periaatteena on, että kaikki työntekijät tekevät kaikkea, joten jokaiselle tulee myös kevyempiä töitä. Eteen tulee erilaisia hommia myös eri vuodenaikoina, Pöntinen kertoo. Miten tällaisessa työssä jaksetaan, eläkeikiin saakka? Tärkeintä on se, että tietää miksi työtä tekee. Vaikka edessä olisi kuinka rankka urakka, siitä selviää kun tietää homman tarpeellisuuden. Ja sen, ettei tekeminen kestä ikuisuuksia. Mitä hankalampi tilanne, sitä paremmin sen jaksaa tehdä, kun näkee, että omalla toiminnalla todellakin on vaikutusta. Näissä hommissa työntekijä ei tunne olevansa pelkkä isomman koneiston osanen. Ja vaikka tämä on ajoittain fyysisesti todella raskasta, niin väitän, että rasittavampia ovat sellaiset työt, joita tehdään samanlaisina päivästä toiseen, ilman tietoa siitä, hyödyttääkö se lopulta ketään, Pöntinen painottaa. Jaksamisen avaintekijöitä ovat työn järjestäminen ja työnjohto. Mutta muunkinlaisilla keinoilla henkilöstön jaksamisesta huolehditaan. Tärkeimpiä niistä on koulutus. Kun tietotekniikan määrä lisääntyy ja muuttuu, niin työntekijöille on annettava riittävät mahdollisuudet hankkia vaadittu tietotaito. Etenkin eläkeiän häämöttäessä myös osa-aikatyöt ja kevyempiin tehtäviin siirtyminen lisäävät jaksamista. Samoin vapaudet oman työn suunnittelussa, kaikenikäisillä. Tätä työtä on tehtävä hyvin itseohjautuvasti. Esimiehiä tavataan yleensä vain aamulla ja illalla, joten se, miten hommat hoidetaan ja milloin ruokatauko pidetään, on täysin tekijöistä kiinni, Pöntinen kertoo. Erilaiset virkistyspäivät ja tykytoiminta ovat toki tarpeellisia. Mutta lopulta se työssä jaksaminen ratkaistaan arjen askareissa. Jos arki ei toimi, ei sitä tempuilla pelasteta kalliokiipeilypäivä kerran vuodessa ei ratkaise mitään, vaikka se kuinka mukava laji olisikin. Tämän jutun kanssa on samoin kuin äitienpäivän. Se, että kiinnittää asiaan huomiota yhtenä päivänä vuodessa, ei paljon auta, Pöntinen painottaa.

5 5 Miksei tämä halvatun ohjelma toimi! elämää tietokonetemppujen kanssa Kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, niin virheen mahdollisuus on aina olemassa. Virhe voi johtua vaikkapa siitä, ettei käyttäjä käytä laitetta oikein, mutta palaute tulee meille, kertoo Etelä-Savon tietohallinto Oy:n koulutussuunnittelija Jarkko Sanisalo. Etelä-Savon tietohallinnolla on call-center akuutteja avuntarvitsemistilanteita varten: siihen soittamalla apu löytyisi kaikkein nopeimmin. Mutta monesti tietokoneidensa tai ohjelmiensa kanssa tuskaileva haluaa langan päähän jonkun ihmisen entuudestaan tutun, tai muuten vain nimeltä mainitun. Siltikin, että se useimmiten vain hidastaa oikeanlaisen avun saamista. Ylläpidämme noin 4000 työasemaa, ja toimimme noin 5000 käyttäjän kanssa. Ja toiset heistä ilmaisevat itseään värikkäämmin kuin toiset. Työntekijöiltä palautteen vastaanottaminen saattaa joskus vaatia sekä hermoja, että pitkämielisyyttä, Sanisalo muotoilee. Vuonna 2007 perustettu Etelä- Savon tietohallinto on tietohallinnon asiantuntijaorganisaatio. Se toimii asiakkaidensa ja tavaran- tai palveluntoimittajiensa välvouhkana, ja hoitaa kaikenlaisia tietohallintoon liittyviä asioita, hankintojen kilpailuttamisista laitehuoltoihin. Yrityksen asiakkaina on kuntia ja kaupunkeja, Kangasniemeltä Mikkeliin ja Pieksämäeltä Puumalaan, sekä suuria organisaatioita: mm. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Etelä-Savon Koulutus Oy. Meidät perustettiin, koska seudulla oli tarvetta toimijalle, joka ei ole riippuvainen yhdestä tekijästä. Ja kun toimimme näin monen tahon kanssa, olemme hyvin kustannustehokkaita. Hankimme vuosittain noin 500 laitetta, joten meillä on selkeä volyymietu niitä kilpailutettaessa. Tietohallinnon kulut nousevat jatkuvasti, ja tulevat nousemaan tästä eteenpäinkin, meidän tehtävämme on niiden hillitseminen, Sanisalo kertoo. Etelä-Savon tietohallinto työllistää reilut 30 ihmistä, eri toimipisteissä. Sen väki on koottu monelta taholta: Mikkelin kaupungin palveluksessa olleista, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palveluksessa olleista, ja aivan uusina tulleista työntekijöistä. Erilaisten työkulttuureiden yhteensovittaminen asettaa toiminnalle aivan omia haasteitaan. Työnkuvien muuttuminen ja uusien tehtävien tuleminen synnyttää epävarmuutta, luonnollisesti. Mutta epävarmuus ja sen sietokyky kuuluvat tähän alaan: täällä eletään jatkuvassa muutoksessa, Sanisalo kertoo. Epätietoisuutta lisää myös se, että yrityksen toimintaympäristö elää myös poliittisten päätösten myötä. Tällä hetkellä muutospaineita aiheuttavat mm. kuntajako ja terveydenhuoltolain uudistus. Niihin olisi hyvä saada hieman ennakoitavuutta, Sanisalo huokaa. Epävarmuuden ja värikkäiden asiakaspalautteiden kanssa elävien työntekijöidensä hermoista Päätösten tekemistä on hyvä aikatauluttaa, sanoo Jarkko Sanisalo. yritys huolehtii tukemalla mm. heidän liikunta- ja kulttuuriharrastuksiaan, ja mahdollisuuksiaan omaehtoiseen opiskeluun. Kotiin saakka töitä ei ole tarvis viedä paitsi etätyöpäivinä. Loimme konsultin avulla talolle yhteisen toimintatavan, nyt seurataan sen toimivuutta. Joitakin tärkeitä oivalluksia tässä on jo tullut: esimerkiksi se, että muutostilanteissa ihmiset odottavat päätöksiä. Ja se, että päätösten tekemistä on hyvä aikatauluttaa. Syistä ja seurauksista on myös kerrottava: kukaan ei jotain päätöstä noudata vain sen takia, että niin on päätetty. Ja se on tärkeintä, että säännöt ovat samanlaiset kaikille, Sanisalo pohtii. Ja lähtee kirjoittamaan sähköpostia asiakkaille: verkossa liikkuva virusvaroitus on pelkkä huijaus. Ei siis aihetta paniikkiin. Pikarentoutuksen kesken työpäivää tarjoaa säkkituoli. Puheoppia Savonlinnassa englanniksi ja venäjäksi ProOsa-hankkeen ja Savonlinnan Kesäyliopiston vuonna 2009 aloittamat kielikoulutukset ovat osoittautuneet sen verran suosituiksi, että luvassa on jatkoa. Suosion salaisuus on puheeseen keskittymisessä: monen kompastuskivi, kielioppi, jää suosiolla kakkostilalle. Kevättalvella Savonlinnassa päästään aloittelemaan englanninkielen puhekurssia. Ja syksyllä saman kielen puhumista on tarjolla lisää. Englanti on useimmille suht tuttu kieli, mutta sen puhuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Siksi näistä kursseista ensimmäinen on suunnattu niille, jotka osaavat kieltä hieman, mutteivät ole sitä juuri käyttäneet. Ja syksyllä alkava kurssi on tarkoitettu niille, jotka käyttävät kieltä jonkun verran, mutta tuntevat että sen kanssa on vaikeuksia. Tarkoituksena on sekä rohkaista ihmisiä puhumaan, että monipuolistaa heidän sanastoaan, kertoo Savonlinnan Kesäyliopiston rehtori, Raili Kontinen. Kurssit on suunnattu yritysten ja yhteisöjen asiakaspalveluhenkilökunnalle. Siksi niillä huomioidaan todellista elämää mahdollisimman pitkälle: mm. siten, että sanasto valitaan osallistujien toimialoilta. Ja siten, että kursseilla harjoitellaan oikeassa elämässä eteen tulevia tilanteita. Englanninopit jatkuvat maalis-huhtikuussa, vaativammalla tasolla. Suunnitteilla on bisnesenglantiin keskittyvä kurssi. Se tulee hyödyttämään etenkin heitä, jotka käyttävät kieltä sujuvasti, mutta haluavat sitä hioa ja jotka haluavat hioa myös kirjallista ilmaisuaan. Kurssilla käsitellään mm. sopimusten ja muiden asiakirjojen laatimista, ja eri maissa käytettävää kohteliaisuussanastoa. Bisnesenglannin kurssi jakautuu kahteen osaan: keväällä sitä opetellaan 15 tuntia, syksyllä saman verran. Jatkoa on luvassa myös venäjän puhumiselle. Venäjän puhekurssin jatkokurssille ovat tervetulleita kaikki alkeiskurssin käyneet. Se alkaa helmikuussa. Muttei hätää, vaikkei alkeita olisi vielä ennättänyt opetella: huhtikuulle on luvassa vielä yksi venäjän alkeiskurssi. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot saa ProOsa-hankkeen Aija Bromsilta: puh Kevään kielikoulutukset Savonlinnassa: Englanti: - taso 1, aloitus keskiviikkona 3.2. Kurssin kesto: 30 h. - taso 2, aloitus keskiviikkona 8.9. Kurssin kesto: 30 h. - Bisnesenglanti: aloitus maalishuhtikuussa, jatko loka-marraskuussa. Kurssin kesto 30 h. Venäjä: - jatkokurssi, aloitus tiistaina 9.2. Kurssin kesto 21 h. - alkeiskurssi, aloitus tiistaina 6.4. Kurssin kesto 21 h.

6 6 Ongelmista löytyy avain mielekkyyteen. Ongelmat ovat hyvästä! Meillä on aivan ihmeellisiä, haasteita hakevia ihmisiä. Mitä hankalampi homma, sitä enemmän mielenkiintoa sen tekemiseen löytyy. Ongelmat, joihin pääsee kehittelemään uudenlaisia ratkaisuja, innostavat eniten. Samankaltaisten rutiiniasioiden parissa työskentelystä saattaisi seurata vain tylsistyminen, kertoo Rejlers Finland Oy:n kehitysjohtaja Vesa Puikkonen. Työntekijän näkökulmasta vaihtelevuus siis lisää motivaatiota. Asiakkaat, tosin, saattavat joskus katsoa asioita toisenlaisesta näkökulmasta: usein he toivovat tutun työntekijän jatkavan työskentelyä ongelmiensa parissa, jolloin aikaa ei hukkaantuisi hommien opetteleluun. Työntekijöille taas vaihtelu, uusien asioiden opettelu ja itsensä kehittäminen ovat tärkeitä: väliin siis neuvotellaan. Rejlers suunnittelee, konsultoi ja toimittaa, toimialoinaan teollisuus, infra, energia ja rakentaminen. Se työllistää tuhatkunta ihmistä Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Virossa. Suomessa työntekijöitä on noin 300, 14 toimistossa eri paikkakunnilla mm. Mikkelissä ja Savonlinnassa. Niistä molemmissa suunnitellaan kone-, tehdas-, sähkö- ja talotekniikkaa, ja toimitetaan teollisuudelle avaimet käteen -periaatteella erilaisia, paljon insinööriosaamista vaativia kokonaisuuksia. Mikkelistä saa myös konsultointipalveluja. Mutta perinteisistä Savonlinna-Mikkeli -asetelmista ei yrityksen toiminnassa ole tietoakaan: Teemme tiivistä yhteistyötä. Kun Mikkelissä on kiire, niin Savonlinnan työntekijät auttavat, ja päinvastoin, Puikkonen kertoo. Kun on kyse asiantuntijaorganisaatiosta, tarvitaan riittävästi haasteita, jotta motivaatio pysyy korkealla. Siksi suosimme erilaisia urapolkuja. Ne eivät johda automaattisesti pisteestä A pisteeseen B siis niin, että jos olet tullut taloon suunnittelijaksi, ylenet vanhemmaksi suunnittelijaksi. Lähtökohtana ovat kunkin henkilökohtaiset ominaisuudet ja toiveet: sosiaalisuudesta ja asiakkaiden kanssa neuvottelemisesta pitävälle annetaan erilaisia tehtävia kuin sille, joka nauttii töihinsä uppoamisesta päätteen äärellä. Ja jos ihminen viihtyy parhaiten nykyisissä tehtävissään, niin ei niistä pakoteta mihinkään etenemään, Puikkonen kuvaa. Urapolkuja joudutetaan myös kouluttautumalla, mutta työntekijän ja yrityksen tarpeista lähtien. Useimmiten kouluttajat toimivat yrityksen tiloissa ja yrityksen laitteilla. Räätälöidyn koulutuksen on todettu hyödyttävän yleissivistävää enemmän. Ja jos joku työntekijä haluaa suorittaa esimerkiksi jatkotutkintoja, niin opiskeluun kuluva ja työaika sovitellaan keskenään, kertoo Puikkonen. tä kun tietyn tehtävän on ottanut, sen myös hoitaa loppuun saakka. Urakan aikana kertyneet ylityötunnit pidetään jälkeenpäin, vapaapäivinä. Joustavuus on tiukkojen aikataulujen edellytys, Puikkonen määrittää. Mutta liika työnteko kostautuu, ennemmin tai myöhemmin. Työhyvinvointia varmistaa myös työkuorman realistisuus ja se puolestaan vaatii joustoa, eri suuntiin. Jotta asiakkaan työt pääsevät etenemään, Rejlersin väen on saatava suunnitelmat valmiiksi määräaikoihin mennessä. Se vaatii arviointia: kuinka paljon työvoimaa suunnitelmien tekemiseksi tarvitaan, ja kuinka monta työtuntia. Ja joskus tulee yllätyksiä. Matkan varrella saattaa ilmetä asioita, jotka lisäävät työn määrää tuntuvasti. Ja sitten sen tekemiseen on vain osoitettava lisäresursseja. Yleensä meillä suhtaudutaan töihin niin, et- Konsernitasolla yksi Rejlersin ohjenuorista on kunto, ja siitä huolta pitäminen. Kunto heijastuu suoraan mm. sairaspoissaolojen määrään, henkinen kunto kaikkeen muuhunkin. Yritys arvostaa liikkumista, ja osoittaa sen mm. liikuntasetelein. Mutta voi meillä työskennellä, vaikkei urheilusta pitäisikään, Puikkonen nauraa. Ja on yrityksellä töitä riittänytkin. Tällä hetkellä niitä riittäisi useammallekin: tarvetta olisi kokeneille LVISA-suunnittelijoille. Benchmarkkausverkostosta hyviä kokemuksia ProOsa-hankkeen työyhteisökehittäjä Harri Rinne haluaa parastaa. Lisäksi hän haluaa, että muut tekisivät samoin. Toisilta oppiminen on tehokasta. Eikä meillä ole varaa pitää mustasukkaisesti kiinni toimivista tavoista, ja olla vinkkaamatta niistä muille. Sitä tarkoittaa parastaminen. Sanan voisi kenties kääntää niin, että omaa toimintaa pistetään paremmaksi muilta opittujen käytäntöjen kautta, hän kuvaa. Parastaminen alkoi benchmarkkaustoiminnan myötä, vuonna Benchmarkkaus on ikään kuin yritysten välistä vertaistukea tai ryhmäterapiaa. - Etelä-Suomen kaupungeissa tämä toiminta oli ollut hyvin suosittua jo aiemmin. Idea siitä, että toimintaa voitaisiin aloitella täälläkin, tuli Laatukeskukselta. Kun aloitimme, tämä Mikkelin benchmarkkausklubi oli maan pohjoisin, sittemmin niitä on perustettu pohjoisemmaksikin, mm. Vaasaan, Rinne kertoo. Toiminnassa on vakituisesti mukana kymmenkunta organisaatiota, osa julkiselta ja osa yksityiseltä puolelta, mm. Rejlers Oy ja Suur-Savon Sähkötyö Oy. Periaatteessa toiminta on avointa kaikille kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä verkoston puheenjohtajaan, Etelä-Savon tietohallinto Oy:n yrityksiä saman pöydän ääreen keskustelemaan, mutta ei täällä liikesalaisuuksiin saakka mennä. Eikä kaikkea sitäpaitsi pystyisikään kopioimaan: viimeistään yrittäjän persoonaa, Rinne muistuttaa. Verkosto valitsee kunkin vuoden teeman aina vuoden alussa. Sitä käsitellään kaikilla kokoontumiskerroilla, eri kanteilta, 5-8 kertaa vuodessa. Lisäksi sitä syvennetään kirjallisuudella ja asiantuntijaluennolla. Aiempina vuosina on käsitelty työturvallisuusjohtamista, muutosjohtamista, sekä tietotekniikan hyödyntämistä osaamisen johtamisessa. Ensi vuoden teemaa ei vielä olla päätetty. Benchmarkkaustoiminnalla pyritään Parastamaan, sanoo ProOsa-hankkeen Harri Rinne. Jarkko Sanisaloon. Käytännössä osallistujien määrää ei kuitenkaan haluta paisuttaa kovin suureksi: toiminnan pitää hyödyttää kaikkia osallistujia. Hyvinkin erilaisilla organisaatioilla, esimerkiksi yrityksillä ja Maavoimilla voi olla samankaltaisia intressejä, niiden toimintamallit vain ovat erilaisia. Yhteistä mukaan läh- teneille on se, että ne käyvät parhaillaan läpi suuria muutosprosesseja, Rinne kuvaa. Benchmarkkausverkostoon osallistuminen tapahtuu oman työn ohella, vapaaehtoisesti. Osallistuminen on maksutonta se vaatii vain aikaa: osallistujat, yksi tai kaksi ihmistä per yritys, kerto- vat ja analysoivat oman organisaationsa käytänöistä. Silloin tämä toimii, kun jokainen tuo jotain mukanaan. Kukin kertoo, kuinka tietty asia on saatu toimimaan omassa yrityksessä, tai mitä haasteita sen kanssa on ollut. Samalla hän kuulee, kuinka muut ovat samaa asiaa ratkaisseet ahaa-elämyksiä voi syntyä pienistäkin jutuista. On toki haasteellista saada saman toimialan Entä mitkä ovat olleet toiminnan hyödyllisimmät opit Rinteen omalle organisaatiolle, ProOsahankkeelle? Tänä vuonna teemana oli tietotekniikka, ja suurin oppi oli, että suuren organisaation kehityksessä yksinkertaiset järjestelmät voivat olla aivan riittäviä. Ja kun käsiteltiin työturvallisuutta, suurin oivallus oli se, että kaikki lähtee työntekijöiden hyvinvoinnista. Sen lisäämisessä hyvinkin pienillä konsteilla on merkitystä, esimerkiksi päivittäisellä palautteella. Vaikka sillä, että kysyy toiselta, mitä kuuluu, Rinne huomauttaa.

7 7 Elämää Sateenkaaren alla Mikkelin Sateenkaari ry:n alla asuu ja toimii monenlaista väkeä. Alunperin yhdistyksen perustavana ajatuksena oli tuottaa vanhuksille laadukkaampaa asumista. Yhdistys perustettiin vuonna 1984: tuolloin kaikkien mikkeliläisten vanhusten koteihin ei välttämättä tullut edes vettä tai sähköä, kertoo yhdistyksen toimitusjohtaja Aija Himanen. Ensimmäinen rakennuskohde, vanhuksille tarkoitettuja vuokraasuntoja sisältävä Laurinpuisto, valmistui vuona -87. Talo toimii samassa tarkoituksessa edelleen. Noista päivistä toiminta-ajatus on laajentunut: nykyään yhdistys omistaa ja vuokraa asuntoja ja palveluasuntoja vanhuksille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille kaikkiaan viidestä talosta, Mikkelissä ja Mäntyharjulla. Lisäksi se tuottaa asukkaille asumisen tukipalveluja, omakustannushintaan. p Koska yhdistys ei pyri tuottamaan Kos voittoa, vuokrat ja palvelumaksut voitt on m mahdollista pitää kohtuullisina. Yhd Yhdistys työllistää vakituisesti hieman vajaat 40 ihmistä ja heihiem dän lisäkseen pariakymmentä sijaista, jais sekä erinäisiä määriä opiskelijoita, harjoittelijoita ja oppisokel pimuskoulutettavia. pim T Työntekijöille meillä on tarvetta, ja kyllä meillä on varmasti kaikki työllistämismuodot otettu käyttyö töön, Himanen nauraa. tö Ty Työntekijöille on tarvetta siksikin, että ajan mittaan työn si kuormittavuus on kasvanut: ku asukkaiksi tulee aiempaa huoa nokuntoisempia ihmisiä. Mutta n miten Sateenkaaressa pidetään m huolta siitä, että työntekijät jakh savat? s Tokihan siihen löytyy monenllaisia keinoja. Mutta tärkeintä on se, että työntekijät pääsevät o iitse vaikuttamaan työhönsä ja työoloihinsa. Muutaman vuoden ajan johtoryhmässäkin on suhtauduttu aiempaa positiivisemmin työ- ja yksityiselämän joustaviin yhteensovittamisiin, kunkin työntekijän tilanteesta, tarpeista ja toiveista lähtien, Himanen painottaa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi osa-aikaisia työsuhteita, vaikkapa eläkejärjestelyin. Lisäksi osassa Sateenkaaritaloja käytetään kuuden viikon mittaisia työvuorolistoja. Kun yksi jakso loppuu, seuraavan työvuorot ovat jo tiedossa; se auttaa myös oman elämän suunnitteleisessa. Työntekijöitä erilaiset henkilökohtaiset järjestelyt varmasti ilahduttavat, mutta niille, jotka työvuorolistoja laativat, erilaisten toiveiden huomioonottaminen aiheuttaa varmasti harmaita hiuksia? Totta, pelkkä määrääminen olisi paljon helpompaa. Mutta nykymaailmassa asioita vain ei enää voi tehdä niin. On pystyttävä joustamaan, mutta kun siihen löytyy halukkuutta yhdeltä puolelta, sitä löytyy helpommin myös toiselta. Esimerkkinä vaikkapa se, että tänään oli päivä, jolloin emme saaneet töihin yhtään sijaista. Tilanne pelastui, kun eräs vakituisista työntekijäistämme muutti omia työvuorojaan kiitos henkilökunnalle oma-aloitteisuudesta ja vastuullisuudesta, Himanen toteaa. Valttia on myös avoimuus. Maailmasta löytyy monenlaisia tapoja asioiden tekemiseksi, ja toisinaan kannattaa kokeilla sellaisiakin, jotka ovat itselle uusia. Jos ne eivät toimi, vanhoihin voi aina palata. Myös mielikuvituksen käyttö lisää viihtyvyyttä. Tietysti realiteetit on otettava huomioon: meilläkin henkilökunnan mitoitus on tiukka, ja jos vain vaivoin ehtii saada omat työnsä tehdyiksi, niin eihän siinä luovuus välttämättä kaikkein kauneimmin ehdi päästä kukkimaan, Himanen pohtii. Avoimuus toimii toisellakin tavalla. Kun on huono päivä, se kannattaa kertoa. Huono tuuli ei välttämättä johdu työyhteisöstä, ainakaan joka kerta. Mutta jos sen sanoo, ei työkavereiden tarvitse arvailla, ovatko tulleet suututtaneeksi kaverin. Huumori auttaa jaksamaan! sanoo Sateenkaaritaloissa kymmenen vuotta työskennellyt Sinikka Liljeberg. Tarvittaessa meillä on myös mahdollisuus käyttää työnohjausta, eli keskustella ristiriitoja aiheuttavista asioista ulkopuolisen ihmisen kanssa. Työskentelen nyt Pappilanpuistossa, vanhusten palveluasunnossa, ja tämä on erittäin pidetty paikka, sekä työntekijöiden ja asukkaiden, että harjoittelijoidenkin kesken. Kun rahaa ei ole hirmuisen paljon, meillä on mietitty paljon erilaisia kannustamisen keinoja. Niitä ovat esimerkiksi muistamiset merkkipäivinä. Ja kiitoksen antaminen. Siihen pitää kiinnittää huomiota, hän miettii. Pappilanpuistossa panostetaan niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin hyvinvointiin. Fysioterapeutti Tiina Ukkonen kertoo Aleksis Kivestä (yläkuva). Kuuntelemassa myös lähihoitajat Eija Haikarainen ja Kati Ukkonen (kuva alh.)

8 8 Naisten vaateliike asustaa ja alusasustaa porukalla Pieksämäkeläisen Lorena Ky:n alakerrasta löytyy toinen toistaan kauniimpia juhlamekkoja. Ne on tuotu varastotiloihin, sillä juuri nyt ei eletä niiden sesonkiaikaa. Ylempien kerrosten tangoilla, asiakkaiden selailtavina, on paitoja, housuja, takkeja ja hameita - ja kaikkein ylimmästä kerroksesta löytyy alusasuja. Periaatteessa meille voisi tulla alastonna, ja lähteä täysin vaatetettuna. Mutta vielä toistaiseksi niin ei ole käynyt, yrittäjä Anja Tarvainen nauraa. Tarvainen ryhtyi pitämään naisten vaateliikettä 17 vuotta sitten, keskellä edellistä suurta lamaa. Hän oli työskennellyt vuosia vaatteiden ja kosmetiikan parissa, mutta jo kauan oli unelmissa siinnyt oma yritys. Sitten sattuma pisti sormensa peliin. Samoin tuttava. Tämä tunsi vaateliikkeen omistajan, joka halusi liikkeen pitämisestä luopua. Kahden naisen intressit kohtasivat, joten Tarvainen marssi pankinjohtajan puheille, laina-asiat mielessään. Tuohon aikaan lainoilla oli melkoiset korot. Ne maksaakseni tein töitä yksin kolme ensimmäistä vuotta: minulla ei ollut varaa palkata ketään avuksi, ennen kuin laina oli maksettu, yrittäjä kertoo. Alkuun yrityksen valikoimat keskittyivät alusasuihin, vaatteet tuli- vat kuvioihin hieman myöhemmin. Liikkeen valikoimiin vaikutti suuresti myös kaksi erillistä markkinatutkimusta: ne totesivat, että Pieksämäellä oli tilausta isokokoisempia vaatteita myyvälle liikkeelle. Lorena liittyi Mode s-xl -ketjuun, myynti lisääntyi, ja tuli mahdollisuus palkata työntekijää. Ensin Tarvainen palkkasi yhden osa-aikaisen työntekijän, sitten toisen, sitten toimet muutettiin kokoaikaisiksi. Hyvä työilmapiiri on kaiken a ja o. Meillä kaikki tekevät kaikkea, ja ovat kaikessa mukana. Esimerkiksi kaikki teemme vaatehankinnat yhdessä yksi jää hoitamaan liikettä, toisen kanssa lähden vuoronperään mm. messumatkoille. Olen tutustuttanut työntekijät myös vaatteiden myyjiin ja siihen, kuinka sisäänostot tapahtuvat - joten he osaavat kyllä tehdä hankinnat ilman minuakin. Työvuorolistoja suunnittelen työntekijöiden menot huomioiden: kun yrittäjä joustaa työntekijöihin päin, niin työntekijätkin joustavat, Tarvainen kertoo. Hänellä on muitakin keinoja takataskussaan työntekijöiden viihtymiseksi. Niitä ovat mm. ylimääräinen eläkevakuutus, erilaisiin koulutuksiin osallistuminen koko porukalla, sekä kaikenlaiset yhteiset tekemiset, työajan ulkopuolel- la. Vaan kuinka yrittäjä sitten pitää huolta omasta jaksamisestaan ja viihtymisestään? Tärkeintä on se, että pitää ne lomansa ja vapaapäivänsä! Ihmisiin pitää luottaa: ei se kaupankäynti siitä romahda, vaikka yrittäjä olisi pari päivää poissa. Sitäpaitsi mukavampi kaikille niin, että työnantaja on levännyt ja hyvällä tuulella, hän naurahtaa. Hyvällä tuulella pysyminen kannattaa, sillä vuosien mittaan kaupanteko on muuttunut aiempaa hektisemmäksi. Rippi- ja ylioppilasjuhliin, sekä omiin hääjuhliin valmistaudutaan huolella. Mutta muuten meistä on tullut viimetippaihmisiä: kun ystävän häät alkavat klo 14, niin niitä varten tullaan hankkimaan vaatteita klo 12. Nykyään on myös keksittävä kaikenlaista ekstraa asiakkaille: esimerkiksi miehille tarkoitettuja asiakasiltoja äitienpäivän alla, Tarvainen miettii. Toimintaansa Lorena kehittää myös ProOsa-hankkeen kanssa. Kolmen vuoden kuluttua haluaisin jäädä eläkkeelle. Sitä silmälläpitäen olen markkinoinut työntekijöilleni ajatusta jatkamisesta: tässä olisi valmis paikka ja valmis asiakaskunta, joiden parissa jatkaa. Toivottavasti jompikumpi innostuu, hän hymyilee, ja kiipeää yläkertaan, auttamaan asiakasta mekon valitsemisessa. Tiedätkö, mitä asiakkaasi odottavat yritykseltäsi tulevaisuudessa? Anja Tarvainen ja juhlamekko. Miten voit parantaa yrityksesi toimintaa? Miten rakentaa henkilöstön hyvinvointia ja tavoitteellisuutta? OLEMME MUKANA EDISTÄMÄSSÄ YRITYKSESI UUDISTUMISTA Asiakkaan kumppani yritystoiminnan kehittämisessä ProOsa-hanke on Euroopan Sosiaalirahaston ja TE-keskuksen osarahoittama. Taustatahot ovat EK, SAK ja Etelä-Savon Yrittäjät. Hallinnoijana toimii TSL ry. 2/2009 Lehden toimituskunta Mirja Haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät Aira Virta, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Itä-Savo Kari Kokkola, SAK Etelä-Savo Katriina Säisä, Etelä-Savon TE-keskus Antti Lehkonen, Työväen Sivistysliitto TSL ry Lehden julkaisija Lehden paino ProOsa-hanke / TSL Työorganisaatiopalvelut Etelä-Savo Porrassalmenkatu 26, Mikkeli Savon Paino Oy, Varkaus Alue Mikkeli ja Juvan seutu Lehden jakelu Seija Lahti, , Piia Kaskinen aluelehti Saimaa Heli Tervo, Seija Lahti, hankepäällikkö kappaletta. Saimaa-lehden liitteenä sekä suorajakeluna EteläSavon aluekeskuksiin Vastaava toimittaja Lehden toimitus Työyhteisökehittäjät Harri Rinne, Pieksämäen seutu Anni Mäki-Soini, Savonlinnan seutu Aija Broms, Työorganisaatiopalvelut Etelä-Savo ProOsa-hanke / TSL Porrassalmenkatu 26, Mikkeli ProOsa-hanke Kauppakatu 1, 3 krs Pieksämäki ProOsa-hanke Olavinkatu 53, 2 krs Savonlinna

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot