Mitä kannattaa osata? Havaintoja Suomen paperiteollisuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä kannattaa osata? Havaintoja Suomen paperiteollisuuden"

Transkriptio

1 Artikkeleita Kansantaloudellinen KAK 2/2000 aikakauskirja 96. vsk. 2/2000 Mitä kannattaa osata? Havaintoja Suomen paperiteollisuuden kehittymisestä HEIKKI NIEMELÄINEN YTT, kansantaloustieteen lehtori Joensuun yliopisto 1. Johdanto 1 1 Artikkelini ideat ovat muodostuneet lukuisissa keskusteluissani Keith Cowlingin kanssa Warwickin yliopistossa ja Kyösti Pulliaisen kanssa Joensuun yliopistossa. Artikkelin aineiston on koonnut yht. yo Jani Heikkinen. Esitän parhaat kiitokseni mainituille, kuten myös niille paperiteollisuuden asiantuntijoille, joiden kanssa olen saanut keskustella alan olemuksesta. Tarkastelen tässä artikkelissa Suomen paperiteollisuuden kehittymistä vuosina osaamisen kohdentamisen ja koordinoinnin näkökulmasta. Osaamisen näkökulman olen valinnut, koska moderni elinkeinopolitiikka, jota edustaa esimerkiksi osaamiskeskusten perustaminen Suomen alueellisiin kasvukeskuksiin, jäsentyy osaamisen käsitteen avulla. Osaajien määrän ja osaamisen tason halutaan kasvavan. Osaamisajattelua voi kehittää edelleen ja kysyä: mitä sitten kannattaa osata? Taloustieteen perusmallistoon osaamisen voi sijoittaa siten, että osaamisen kasvu merkitsee joko kysyntäkäyrän tai kustannuskäyrien siirtymistä. Siksi osaamisen ja osaamispolitiikan voi jakaa joko kysyntä- tai tarjontalähtöiseksi. Kysymys osaamisen kohdistamisesta tarkentuu: kannattaako osata siirtää kysyntäkäyrää vai kustannuskäyrää? Tarkastelen artikkelini alkuosassa osaamisen kohdentamista yksinkertaisessa monopolistisen kilpailun mallissa, jossa tuottajalla on markkinavoimaa, mutta hän samalla on myös markkinavoimansa vanki joutuen miettimään, mitä kannattaa osata. Käy ilmi, että vastaus riippuu pitkälti toimialan markkinarakenteesta ja sen muutettavuudesta sekä siitä, miten panoskysyntöjen halutaan muuttuvan. Osaamisen kohdentuminen politisoituu, sillä eri eturyhmien tavoitteet painottavat haluttua osaamista eri tavoin. Teoreettiset vaikuttimeni ovat lähtöisin Keith Cowlingin tuotannosta (katso esim. Cowling 1982). Cowlingin keskeisenä näkemyksenä on teollisuuden jakautuminen yhtäältä dominoivassa markkina-asemassa oleviin yrityksiin ja toisaalta alihankkijayrityksiin. Dominoiva yritys endogenisoi kysyntäkäyränsä ja kilpailuttaa ali- 280

2 Heikki Niemeläinen hankkijansa, joiden ainoaksi mahdollisuudeksi kehittää toimintaansa jää tuotantokustannusten alentaminen. Artikkelillani on liittymäkohta kansainvälisen kaupan teorian piirissä käytävään keskusteluun viennin kasvun ja valuuttakurssin välisestä yhteydestä. Vientimaiden talouskasvua nopeamman viennin kasvun tulisi johtaa kotimaan valuutan devalvoitumiseen, kun maa vie vakiotuotteita. Se, että valuutan ei kuitenkaan aina ole havaittu devalvoituneen ripeän kasvun maissa, saattaa Krugmanin (Krugman 1989) mukaan johtua viennin monipuolistumisesta, jonka seurauksena viennin kysynnän tulojousto on korkea. Tällöin vaatimatonkin talouskasvu vientimaissa imee viennin kasvun ilman valuutan devalvoitumista. Mutta edellytyksenä on viennin monipuolistuminen. Artikkelini toistaa Krugmanin hahmottelemaa ilmiötä toimialatasolla: laskevan kysyntäkäyrän olosuhteissa lisätuotanto voidaan sijoittaa markkinoille ilman, että hinta laskee edellyttäen, että tuotekehittelyn avulla samalla siirretään kysyntäkäyrää. Vakiotuotteen myydyn määrän kasvattaminen sen sijaan laskee myyntihintaa. Paperiteollisuuden historian tarkastelu osoittaa, että kysyntäkäyrän siirtymää ei ole tapahtunut riittävässä määrin. Lisääntynyt tuotanto on saatu kaupan vain laskevin reaalihinnoin: tuotannon kasvussa on vakiotuotteilla ollut hallitseva rooli. Artikkelini tiiviistyy näkemykseen, jonka mukaan paperiteollisuuden osaamisen kohdentamista leimasi ponnistelut tuotannon fyysisen määrän kasvattamiseen, johon myös toimialan palkanmuodostus sitoutui. Ero toimialan taloudellisen tuloksen kehittymisen ja tuotannon määrän kasvattamisen välillä purkautui mm. devalvaatio-inflaatio -syklinä. Osaamisen kohdentaminen uudelleen kysyntälähtöiseksi osaamiseksi saattaa tarjota mahdollisuuden uuteen kasvuun olosuhteissa, joissa tuotannon määrän kasvua ei voi sijoittaa markkinoille enää devalvointien avustamana. Artikkelini jatkaa Matti Pohjolan (Pohjola 1996) käynnistämää keskustelua suomalaisten investointien järkevyydestä. Pohjolan mukaan havaittu investointien alhainen tuottavuus selittyy fyysisesti tuotantoteknisillä syillä: kun pääomakantaa lisätään, sen fyysinen rajatuottavuus alenee. Artikkelini sitä vastoin selittää epäsuotuisaa kehitystä markkinoilla: tuotannon kasvattaminen johtaa alenevaan hintaan kysyntäkäyrän laskevuuden vuoksi. Näin käy myös silloin, kun tuotannon skaalatuotot ja fyysinen rajatuotos ovat kasvavat, kuten paperiteollisuudessa mitä ilmeisimmin on ollut. Artikkeli on rakennettu siten, että luvussa 2 tarkastelen yleisessä mallissa miten osaaminen tulisi kohdentaa ja miten yhtäältä kysyntä- ja toisaalta tarjontalähtöinen osaaminen vaikuttavat toimialan lopputuotteen hintaan, liikevaihtoon ja työllisyyteen ja miten toimialan osaamisen vienti vaikuttaa toimialan menestymiseen suhteessa kilpailijoihin (mallin matemaattinen versio on erillisessä liitteessä). Luvussa 3 tulkitsen Suomen paperiteollisuutta koskevaa aineistoa vuosilta mallin tulosten näkökulmasta. Luku 4 tiivistää artikkelin tulokset. 2. Malli osaamisen kohdentamisesta 2.1 Osaamisen tyypit Kysyntälähtöinen osaaminen käsittää toimenpiteet, joilla pyritään siirtämään toimialan kysyntäkäyrää toimialan ja sen yritysten eduksi. Tyypillisiä kysyntää edistäviä toimenpiteitä ovat tuotekehittely (tuotedifferentiointi ja muotoilu) ja markkinointi. Myös markkinarakenteen muutokset, kuten vertikaalinen integraatio (tuottaja 281

3 Artikkeleita KAK 2/2000 ostaa tuotteensa jälleenmyyjät) ja toimialan keskittyminen voivat vaikuttaa toimialan kohtaamaan kysyntäkäyrään ja sen säädeltävyyteen. Paperiteollisuudessa näitä kehityskulkuja edustaa suomalaisten yritysten kartellisoituminen jo vuonna 1918 Suomen Paperitehtaitten yhdistykseksi (myöhemmin Finnpap) ja kartellin purkauduttua fuusioituminen 1990-luvulla, ja tuotekehittelyssä pyrkimys siirtyä korkean jalostusasteen paperilaatuihin. Tarjontalähtöinen osaaminen puolestaan käsittää toimenpiteet, joilla vaikutetaan toimialan tuotantokustannuksiin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat tuotantoteknologian kehittäminen ja tuotantopanosten saatavuuden edistäminen, mutta myös panosmarkkinoiden rakenteiden kehittäminen kilpailullisiksi. Paperiteollisuudessa esimerkkeinä tästä ovat mm. metsäpolitiikka ja koulutus- ja tutkimuspolitiikka, jotka ovat tähdänneet raaka-aineiden saatavuuden ja tuotannon teknisen tehokkuuden parantamiseen esimerkiksi paperikoneiden nopeutta kasvattamalla. Toimialan raaka-ainehuoltoa on kehitetty kilpailulliseksi ulkoistamalla puun korjuu ja kuljetus pienurakoitsijoille, ja lisäämällä raaka-aineen tuontia Venäjältä. Kansainvälistymisen eräänä motiivina on ollut tuotannon hajauttaminen eri maiden ammattiyhdistysliikkeiden alueille suomalaisen ay-liikkeen neuvotteluvoiman vähentämiseksi. Tätä kehitystä on nopeuttanut mm. toimitusvarmuudesta huolestuneiden suurasiakkaiden painostus. 2.2 Markkinarakenteen merkitys Kahden eri osaamispoliittisen suuntauksen takana voidaan nähdä erilaiset käsitykset toimialan kohtaamasta kysyntäkäyrästä. Tarjontalähtöinen osaamispolitiikka käy paremmin yksiin täydellisen kilpailun olosuhteiden kanssa, joissa toimiala kohtaa vaakasuoran kysyntäkäyrän, jota se ei usko voivansa muuttaa. Kysyntälähtöisessä osaamisessa yritys sitä vastoin uskoo voivansa väistää kilpailua tuotekehittelyn kautta. Täydellisen kilpailun olosuhteissa yritys ei voi vaikuttaa tuotteesta saamaansa hintaan, koska hinta on markkinoiden antama. Myös epätäydellisen kilpailun markkinoilla voi tuotekehittely olla ongelmallista. Esimerkiksi uuden paperilaadun innovointi voi supistaa vanhojen laatujen menekkiä, jolloin vanhojen tehtaiden kannattavuus alenee uuden tuotteen myötä. Paperiteollisuuden korkea pääomavaltaisuus korostaa konservatiivisuutta: vanhoista koneista halutaan mieluummin ottaa tuotantoa irti kuin riskeerata vanhojen tehtaiden tuottavuutta uusilla tuotteilla. Näissä olosuhteissa tuotekehittelylle jää niukasti tilaa, ja kehitystoiminta keskittyy herkästi tuotantoprosessien parantamiseen. Vuonna 1998 Suomen maailmanmarkkinaosuus paperi- ja kartonkituotteiden viennissä oli 25 %. Näin suuren markkinaosuuden haltija ei enää voi pitää lopputuotteiden hintoja annettuina markkinoilla, vaan tuotannon määrän ja hinnan välillä on ilmeinen yhteys. Missä määrin paperiteollisuuden innovointitoiminta sitten heijastaa uskomusta kysyntäkäyrän siirrettävyyteen? Käytännön kehittämistoiminta sisältää luonnollisesti elementtejä sekä kysyntä- että tarjontalähtöisestä osaamisesta. Tilastokeskuksen Innovaatiotutkimus (Tilastokeskus 1996) jakaa innovointitoiminnan yhtäältä uusiin ja paranettuihin tuotteisiin ja toisaalta muuttumattomiin tuotteisiin. Tämä jako vastaa jakoa kysyntä- ja tarjontalähtöiseen osaamiseen. Aineisto on silmiinpistävän kahtiajakautunut: sähköteknisissä tuotteissa ja optisissa laitteissa uusien ja muuttuneiden tuotteiden osuus innovaatiotoiminnassa oli 65.5 % ja muuttumattomien osuus 34.5 % Vastaavat osuudet paperiteollisuudessa olivat 12% ja 88 %, ja koko teol- 282

4 Heikki Niemeläinen lisuudessa 24 %ja 76 %. Siten paperiteollisuuden innovointitoiminta painottui muuttumattomien tuotteiden tuotantoprosessien kehittämiseen mutta sähköteknisissä tuotteissa tuotekehittelyyn ja uusiin tuotteisiin. Vaikka paperiteollisuuden kysyntäkäyrä on ollut laskeva, nousee tästä aineistosta esiin käsitys, että paperiteollisuus ei usko sen olevan siirrettävissä tuotekehittelyn avulla. 2.3 Osaamisen optimaalinen kohdentaminen Ratkaisu osaamiseen optimaaliseen kohdentamiseen on periaatteessa selkeä: kehityspanos tulisi jakaa kysyntä- ja tarjontalähtöisen osaamisen kesken siten, että marginaalissa kehityspanos tuottaa yhtä suuren hyödyn sekä kysyntäpuolella kysynnän kasvun kautta että tarjontapuolella tuotantokustannusten aleneman kautta. Koska innovointi tähtää tulevaisuuteen, leimaa optimaalista kohdentamista luonnollisesti epävarmuus, odotukset ja suhtautuminen riskiin. Jakoon vaikuttaa myös mitä suuremmissa määrin innovaattoreiden käsitykset omasta kyvystään tuottaa onnistumisia. Jos tekninen taitavuus yhdistyy riskin kaihtamiseen ja uskomus onnistumisen todennäköisyydestä on vähäinen, painottuu kehittäminen konservatiivisesti ja yritystoimintaa leimaa jatkuvuus. Jos taas päätöksentekoa leimaa riskinotto ja uskomus onnistumisen todennäköisyydestä on korkea, leimaa kehittämistä radikaalisuus ja yritystoimintaa epäjatkuvuus, josta ääriesimerkkinä on toimialan vaihto Nokian tapaan. Panostamista voidaan tarkastella optimaalisen onnistumisen asemesta myös epäonnistumisen välttämisen kautta. Panostus eri osaamismuotoihin voi epäonnistua kahdella tavalla. Epäonnistua voidaan joko panostamalla konservatiivisesti vaikka taitotiedon taso mahdollistaisi radikaalinkin kehittämisen, tai sitten epäonnistua voidaan panostamalla radikaalisti tavalla, johon taitotiedon taso ei kuitenkaan riitä. Vaikka paperiteollisuuden historiassa on merkkejä molemmista epäonnistumisen tyypeistä, leimaa paperiteollisuuden innovaatioita niiden korostuneen hidas suodattuminen tuotantoprosesseihin aikajänne keksinnöstä tuotantoon voi olla jopa vuosikymmeniä. Konservatiivisuutta selittää alan poikkeuksellisen korkea pääomavaltaisuus. Suurien sijoitettujen pääomien kanssa ei ole haluta ottaa riskejä. Vaikka odotusarvomielessä jokin hanke olisikin ollut kannattava, se on saatettu hylätä koska mahdollinen epäonnistuminen olisi painanut yrityksen tasetta liian syvälle. Toimialan yritysten koon kasvun myötä toimialan kyky riskineutraaliin toimintaan epäilemättä paranee, kun riskiprojektin suhteellinen koko suhteessa yrityksen taseeseen pienenee. Tämän vuoksi yritysten kasvun myötä innovointitoiminnan voisi olettaa virkistyvän myös paperiteollisuudessa. 2.4 Osaamisen sijoittuminen ja seuraamukset Kun osaamisen kohdentaminen on ratkaistu toimialan sisällä, sen maantieteellinen sijaintikin tulee ratkaistuksi: tarjontalähtöinen osaaminen painottuu tuotannon sijaintipaikalle, ja kysyntälähtöinen lopputuotteen markkinoille. Paperiteollisuus vie noin 90 % tuotannostaan, joten jako muodostuu hyvin selväksi: kysyntälähtöisen osaamisen keskus on kansainvälisillä markkinoilla, ja tarjontalähtöisen kotimaassa. Ehkä tärkein osaamistyyppejä erottava vaikutus perustuu näkyy lopputuotteen hinnassa, sillä kysyntä- ja tarjontapainotteisten osaamisten vaikutukset lopputuotteen hintaan ovat lähes vastakkaiset. Vakiotuotteen tuotannossa tarjontapainotteinen osaaminen johtaa tuotantokustannusten 283

5 Artikkeleita KAK 2/2000 alentumiseen. Mikäli toimiala aikoo hyödyntää kustannusten alenemisen tuotannon kasvattamisena, on väistämättömänä seurauksena vakiotuotteen hinnan aleneminen. Kysyntäpainotteinen osaaminen sen sijaan näkyy kysynnän kasvuna, joka antaa toimialalle tilaa kasvattaa samaan aikaan sekä tuotantoaan että hintatasoaan. Taloustieteen termein eron voi myös ilmaista valintamahdollisuuksien joukon avulla. Yritys tekee tuotanto- ja hinnoittelupäätöksensä valintamahdollisuuksien joukossa, jonka määrittelee yrityksen kohtaama kysyntäkäyrä. Tarjontalähtöinen osaaminen ei kasvata valintamahdollisuuksien joukkoa mutta kysyntälähtöinen osaaminen kasvattaa. Tämä ei vielä sinänsä kerro kumpi osaamisen laji on edullisempi toimialan voiton maksimoinnin kannalta. Edullisuusvertailussa tulisi ottaa huomioon myös osaamisen muodostamisen kustannukset ja tuloksellisuus. Edullisuusvertailun yksinkertaistamiseksi oletan jatkossa, että molemmat osaamisen lajit ovat yhtä tehokkaita siinä mielessä, että toimialan tuotannon fyysinen määrä kasvaa molemmissa osaamislajeissa yhtä lailla esimerkiksi kun vakiotuotteen kustannussäästöihin panostetaan yksi euro, ja innovoinnissa onnistutaan, niin toimiala kasvattaa tuotantoaan yhdellä tuoteyksiköllä tuotantokustannusten aleneman vuoksi. Vastaavasti jos tuotekehittelyyn panostetaan yksi euro, ja kehittelyssä onnistutaan, niin toimiala kasvattaa tuotantoaan yhden tuoteyksikön kysynnän kasvun vuoksi. Tässä tuotannon suhteen yhdenvertaiseksi oletetussa asetelmassa nousee esiin toimialan liikevaihtoa koskeva selkeä tulos: kysyntäpainotteinen osaaminen kasvattaa toimialan liikevaihtoa enemmän kuin tarjontapainotteinen. Ilmiö perustuu siihen, että tarjontapainotteisessa vaihtoehdossa voittoa maksimoiva vakiotuotetta myyvä toimiala kasvattaa tuotantoaan vain, mikäli tuotannon rajakustannus alenee. Mutta rajakustannuksen aletessa alenevat myös rajatuotos ja hinta. Kysyntäpainotteisessa vaihtoehdossa lisätuotoksen nostaa esiin kysyntäkäyrän siirtymä, joka johtaa tuotannon kasvuun ja normaalitapauksessa myös hinnan kasvuun. Jos liikevaihto on se kakku, jota eri eturyhmät jakavat, niin kysyntälähtöisen osaamispolitiikan tulisi olla tarjontapainotteista suositumpi, koska jaettava kakku kasvaa edellisessä enemmän kuin jälkimmäisessä. Tarjontapainotteisessa vaihtoehdossa kakun kasvaminen perustuu kustannussäästöille, siis jonkin eturyhmän osuuden pienentämiselle ellei sitten kustannusten alenemaa haeta kasvavista skaalaeduista. Tämän kuvan voi tarkentaa työllisyyden kehittymiseen. Tarjontalähtöisen osaamisen ajatuksena on tuotantokustannusten aleneminen. Jos alenema saavutetaan työvoiman kautta, tulee palkkasumman tuotettua yksikköä kohden alentua. Tämä voidaan saavuttaa kahdella eri tavalla: alentamalla palkkoja (esimerkiksi ulkoistamalla tuotantoa kilpailullisille pienyrityksille, joissa toteutuva palkkataso on matala) tai nostamalla työn tuottavuutta lisäämällä pääomakantaa. Mikäli palkkasumman aleneminen saavutetaan työn tuottavuutta lisäämällä, voivat palkat jopa kasvaa edellyttäen, että työvoiman tarve vähenee riittävästi. Molemmissa tapauksissa kustannussäästöjen kohteena olevan työvoiman käyttö kuitenkin vähenee. Kysyntälähtöisen osaamisen ajatuksena sen sijaan on uudistaa tuotetta ja siten nostaa sen hintaa, tai estää hintaeroosiota. Mikäli uudistunutta tuotetta tuotetaan samoin panossuhtein kuin vanhaa, ei työpanosta substituoidu pois. Tarjontalähtöisen osaamisen eräänä ääritapauksena on jopa osaamisen aiheuttama kurjis- 284

6 Heikki Niemeläinen tava kasvu, joka vastaa kansainvälisen kaupan teorian kurjistavaa kasvua: lopputuotteen kysyntä kasvaa vain heikosti vaikka tuotantokustannukset alenevatkin, jolloin toimialan liikevaihto voi jopa alentua. Käytännön esimerkki tästä saattaisi löytää maatalouden piiristä, jossa vuosikymmenet jatkunut pyrkimys nostaa lypsylehmien keskituotosta ja maidon rasvaprosenttia lopulta johtivat tunnettuihin ylituotannon ongelmiin. Kansallisesta näkökulmasta julkisen vallan tuella muodostetun osaamisen vienti muodostaa ongelmallisen nyanssin. Osaamisen viennissä vastakkain asettuvat yhtäältä viennin hyödyt vientitoiminnan ja toimialan yleisen kehittymisen muodossa ja toisaalta viennin haitat kilpailijoiden menestymisen myötä. Suomen metsäosaamisen viennillä on ollut merkittävä rooli puun tarjonnan kasvussa kehitysmaissa. Suomen koulutus- ja tutkimusjärjestelmän luoman taitotiedon varaan on rakentunut paperiteollisuuden alan suomalaisomisteista konsultointitoimintaa, jonka panostus paperiteollisuuden kehittymisessä maailmanlaajuisesti on ollut merkittävä. Siten suomalaiset ovat merkittävästi osallistuneet myös kilpailijoidensa kehittämiseen kansallisin voimavaroin. Siirryn seuraavassa luvussa tarkastelemaan Suomen paperiteollisuuden kehittymistä yllä esiteltyjen tulosten näkökulmasta. 3. Suomen paperiteollisuus Yhdistysmiehet ja insinööriporukka Suomen paperiteollisuus järjestäytyi valtion tukemana myyntikartelliksi (Suomen Paperitehtaitten yhdistys, myöhemmin Finnpap) jo vuonna 1918 reaktiona keisarillisen Saksan monopsonia vastaan. Menestyneen mutta sisäisesti jo heikentyneen (mm. Enso erosi vuonna 1986) kartellin lakkauttaminen 1996 korvautui toimialan fuusioitumiskehityksellä, jonka seurauksena Suomessa toimi vuonna 1998 enää neljä tuottajaa. Paperiteollisuuden toimialahistoriaa leimaa yritysten, Finnpapin, valtiovallan toimien ja kahden merkittävän eturyhmän, palkansaajien ja metsänomistajien, jakautuminen kahteen leiriin. Toisessa leirissä painottuu tuotannon fyysinen määrä ja toisessa tuotannon taloudellinen arvo. Heikkinen (2000) kuvaa jakoa näin:»finnpapissa oli Timo Porasen mielestä sitä henkeä, että»se on Finnpap joka myy ja tuntee asiakkaat, ja yhtiöt ovat tuotantoyhtiöitä». Tämä synnytti jakoa»yhdistysmiehiin», jotka eivät tienneet kannattavuudesta mitään ja»insinööriporukkaan», jota ei markkinointihenki elähdyttänyt». Tämä jakautuma ennustettiin jo hämmästyttävän varhaisessa vaiheessa vuonna 1918 (Heikkinen 2000, Kuisma 1993). Kymmene Ab:n tuolloinen johtaja Einar Ahlman piti kartellihanketta suotavana vain väliaikaisena järjestelynä, koska yhteismyynnin seurauksena markkinatuntemus keskittyisi vähälukuisen asiantuntijajoukon monopolille. Vastaperustetun yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Rafael von Frenckell katsoi vuonna 1918, että yhteismyynnillä tapettaisiin yksittäisten yritysten kaupallisen johdon mielenkiinto ja aloitekyky ja että pyrkimys vakiolaatuihin vaikuttaisi samalla lailla tekniseen johtoon (Heikkinen). Kartellissa asettui siten vastakkain lyhyt aikaväli ja pitkä aikaväli. Pitkä aikaväli nousee esiin vasta pitkissä aikasarjoissa, johon kartellin vakaus antaa nyt jälkikäteen mahdollisuuden. Kuviossa 1 on paperiteollisuuden reaaliset vientihinnat tarkasteluajanjaksolta. Korean suhdennehuipusta lähtevästä kuviosta käy ilmi, että vientihinnat olivat trendinomaisesti laskevia, ja 285

7 Artikkeleita KAK 2/2000 Kuvio 1. Paperiteollisuuden reaaliset vientihinnat että öljykriisi jakoi trendin kahteen osaan. Kuvio 2 suhteuttaa vientihintojen kehityksen vientimäärien kehitykseen, ja esiin piirtyy käänteinen yhteys vientihintojen ja -määrien välillä: kasvanut tuotanto on kaupattu laskevin hinnoin huolimatta siitä, että BKT:n kasvu vientimaissa on lisännyt paperiviennin kysyntää koko tarkasteluajanjakson. Kuviossa 2 piirtyisi esiin perinteinen kysyntäkäyrä, mikäli tulotaso vientimaissa olisi ollut vakio. Kuviossa 2 näkyy Krugmanin (1989) tarkastelema ilmiö toimialatasolle ja sen hintatasoon siirrettynä: kun viennin kysynnän tulojousto ei ole ollut riittävän suuri vientimaissa, on kasvava tuotanto saatu kaupaksi vain laskevin hinnoin, koska tuotannon kysynnän tulojoustoa ei ole kyetty kasvattamaan riittävästi esimerkiksi tuotevalikoimaa monipuolistuttamalla. Paperiteollisuuden»yhdistysmiehillä» oli halu varjella hintoja ja toisaalta»insinööriporukalla» halu kasvattaa tuotantoa skaalaetujen vuoksi. Tämä jännitte purkautui devalvaatioina. Pyrkimys alentaa tuotantokustannuksia purkautui luontevasti poliittisesti neutraaliin tuotannontekijään, energiaan, jonka alhaisesta hinnasta muodostui metsäteollisuuden keskeinen kilpailuvaltti.»yhdistysmiesten» ja»insinööriporukan» roolit eriytyivät myös maantieteellisesti. Finnpapin yhdistysmiesten toiminnan painopiste oli vientimarkkinoilla kun taas insinööriporukan painopiste oli Suomessa. Insinöörien kotikenttäedulla vaikuttaa olleen huomattava vaikutus siihen, että alan perusedellytykset kehittyivät insinöörien tarpeiden ehdolla. Insinöörit olivat läsnä Suomessa, yhdistysmiehet ulkomailla eristyneenä yhtä lailla perustuotannosta kuin suomalaisesta politiikastakin. 286

8 Heikki Niemeläinen Kuvio 2. Paperiteollisuuden vientihinnat ja -määrät Etujärjestöjen rooli Metsänomistajat Suomen valtion rooli paperi- ja metsäteollisuuden kehittymisessä on ollut suuri. Laaja poliittinen tuki metsäteollisuuden kehittämiselle selittynee yksityisten metsänomistajien suurella lukumäärällä: esimerkiksi vuonna 1990 oli Suomessa noin yksityisomistuksessa olevaa metsälöä. Samantapainen ilmiö toistuu Ruotsissa. Ei liene lainkaan sattuma, että Suomen ja Ruotsin metsävarantojen määrän ja omistusrakenteen ja maiden valuuttojen devalvoitumiskehitysten väliset yhteydet muistuttavat toisiaan kansainvälisen kaupan teorian ennustamalla tavalla: raakapuun käytön lisäämiseen tähdännyt teollisuuspolitiikka kasvatti metsäteollisuuden tuotteiden vientiä enemmän kuin vientimarkkinoiden luontainen veto olisi sallinut, joten devalvoituminen oli väistämätön seuraus molemmissa maissa. Metsänomistajien edun mukaista oli panostaa tuotannon määrän kasvuun ja tuotannon jalostusasteen nostamiseen. Tuotannon määrän kasvu välittyi suoraan teollisuuden käyttämän raakapuun kysyntään, joka enemmän kuin kaksinkertaistui 50-luvulta 90-luvulle mentäessä. Jalostusasteen nousu taas alensi raakapuun kustannusosuutta yritysten kokonaiskustannuksista, jolloin metsäomistajat pystyivät paremmin väistämään painetta kustannusten alentamiseen. Suomen taloutta vaivanneeseen inflaatioiden ja devalvaatioiden sykliin on paperiteollisuus epäilemättä antanut oman osuutensa. Sykliin syylliseksi on eräissä yhteyksissä katsottu kustannusinflaatio, jota oikaisemaan olisi tarvittu devalvaatioita. Paperiteollisuuden osalta devalvointitarvetta ei kuitenkaan tarvitse selittää palkkakustannusten nousulla, vaan selityksen tarjoaa laskevaan kysyntäkäyrään törmännyt tuotannon määrän kasvu Palkansaajat Paperiteollisuuden työllisyys on kasvanut tuotannon kasvun myötä vuoteen 1974 asti, jonka jälkeen työllisyys on alentunut (kuvio 3) (lähteenä tilastokeskuksen teollisuustilastot). Kuvioissa 4 on esitetty palkkasumman osuus toi- 287

9 Artikkeleita KAK 2/2000 Kuvio 3. Paperiteollisuuden työllisyys Kuvio 4. Palkkasumman osuus paperiteollisuuden liikevaihdosta mialan liikevaihdosta 2, joka on laskenyt jyrkästi. Kuvio toistaa Cowlingin (1982) näkemykset monopolikapitalistisen yrityksen kehittymisestä, jossa palkkasumman osuuden tulee alentua. Cowlingin näkemyksistä poiketen palkkasumman aleneminen ei kuitenkaan johdu reaalipalk- 2 Aineistona on käytetty tullitilastoja, jolloin tuotettu määrä on samaistettu vientimäärään, ja tuotannon arvo viennin arvoon. Valinta on perusteltu, koska viennin osuus tuotannosta on ollut tasaisesti noin 90 %. Aineisto on deflatoitu elinkustannusindeksiä käyttäen. Aineisto on indeksoitu siten, että 1951=1. 288

10 Heikki Niemeläinen Kuvio 5. Palkat ja vientihinnat paperiteollisuudessa kojen heikosta kehityksestä vaan siitä, että työvoima on ollut väistyvä panos. Kaikki tunnetut palkanmuodostusta koskevat teoriat sitovat yrityksen maksaman palkan ja yrityksen lopputuotteen hinnan välille yhteyden. Esimerkiksi täydellisen kilpailun panosmarkkinoilla yritys maksaa palkkaa rajatuotoksen arvon mukaan, joka suoraan riippuu hinnasta. Myös ay-malleissa palkan ja lopputuotteen hinnan välillä on yhteys, joka kulkee kuitenkin epäselvemmin yrityksen voiton kautta. Kuvioista 5 ja 6 käy kuitenkin ilmi, että reaalipalkkojen (työntekijöiden keskitulo, lähde teollisuustilastot) yhteys paperiteollisuuden hintoihin on ollut sattumanvarainen, mutta sen sijaan reaalipalkkojen yhteys toimialan tuotannon fyysiseen määrään on ollut tiivis, ikään kuin tuotannon taloudellisen arvon ja sen fyysisen määrän välillä olisi ollut yksikertainen yhteys täydellisen kilpailun markkinoiden tavoin. Tämä viittaisi siihen, että toimialan kysyntäkäyrää ei ole mielletty laskevaksi, vaan työn tuottavuuden kasvu on ymmärretty tuotannon fyysisen määrän kasvuna, ei tuotannon taloudellisen arvon kasvuna. Miten sitten tuottavuuden kehitystä tulisi mitata? Jos hinta on vakio, mittaustapa on yhdentekevä. Epätäydellisillä markkinoilla tuotannon arvon kasvu eroaa tuotannon määrän kasvusta, ja arvon kasvu alittaa määrän kasvun kysyntäkäyrän laskevuuden vuoksi. Mittaustapojen ero käy ilmi kuviosta 7. Fyysisen tuotantomäärän tärkeys korostuu edelleen paperiteollisuudessa eri yhteyksissä, joista esimerkkinä voi mainita tuotantolaitosten tavan ilmoittaa päivittäinen tuotannon määrä tehtaiden porteilla tonneina, ei markkoina. Palkkaneuvottelut saattaisivat helpottua, mikäli samaan tauluun myös lisättäisiin tuotannon määrä markkoina ja vieläpä aikasarjana. 289

11 Artikkeleita KAK 2/2000 Kuvio 6. Palkat ja vientimäärät paperiteollisuudessa Kuvio 7. Tuotoksen määrä ja arvo työntekijää kohden Paperiteollisuuden kehityskuva Paperiteollisuuden kehityskuvassa heijastuu panostaminen tarjontapainotteiseen osaamiseen. Keskeisenä pontimena oli pyrkimys kasvattaa metsävarannoista saatuja vientituloja. Tarjontapainotteinen osaaminen johti siihen, mihin sillä oli edellytyksiä mutta ei enempään: raaka-aineiden käyttö kasvoi, viennin arvo sa- 290

12 Heikki Niemeläinen moin, mutta liikevaihdon kasvu alitti viennin määrän kasvun. Kustannussäästöjen kohteena olleen tuotantopanoksen, työvoiman, käyttö lähes puolittui viimeisen 25 vuoden aikana. Paperiteollisuuden kehityskuva yhdistyy devalvaatioiden ja inflaatioiden vuorotteluun. Paperiteollisuuden osalta syklin voi hahmotella seuraavasti. Investointivaihe: Syklin lähtökohdaksi voidaan ottaa uusinvestointi. Investoinnin seurauksena alan fyysinen kokonaistuotanto ja fyysinen tuotanto työntekijää kohden kasvavat. Markkinointivaihe: Kasvava tuotanto markkinoidaan. Lisääntynyt tuotannon määrä saadaan myydyksi vain alentamalla sen hintaa ja mahdollisesti myymällä tuotetta toisarvoiseen kohteeseen, jolloin se syrjäyttää toimialan muuta tuotantoa (esimerkiksi nestepakkauskartonkia myydään aaltopahviksi). Alennukset heijastuvat läpi koko teollisuuden myös vanhoilla tuotantopaikoilla, joiden kannattavuus alenee. Palkkapaineet kuitenkin kasvavat, koska työntekijät seuraavat tuotannon fyysistä määrää. Sopeutumisvaihe: Alentuneen hintatason ja korkeiden palkkakustannusten seurauksena toimialan kannattavuus on ongelmissa. Sopeutuminen toteutetaan devalvoimalla markka. Toimialan kannattavuus kohenee, mutta investoinnin tuotto jää jo lähtövaiheessa odotetusta. Uusi investointivaihe: Alan kehittäminen jatkuu edelleen panostuksella tarjontapainotteiseen osaamiseen, joka johtaa uusiin investointeihin, kasvaviin skaalatuottoihin ja työvoiman substituutioon pääomalla. Mutta samalla myös tuotannon määrä kasvaa, joka laukaisee uuden syklisen kehityksen aallon. Tämän hahmotelman mukaan syyllisyys devalvaatioiden ja inflaatioiden sykliin paperiteollisuuden osalta paikallistuu ensisijaisesti tarjontapainotteiseen kehittämiseen, jossa viennin fyysisellä kasvulla on ollut keskeinen sija. Devalvoituminen on itse asiassa kansainvälisen kaupan teorian normaalitulos, kun kysynnän tulojousto ei vientimaissa ole ollut riittävä. Toissijaisen ja täydentävä syyllinen on ollut palkkojen sitoutuminen tuotannon fyysiseen määrään taloudellisen arvon asemesta. Lopuksi voidaan tarkastella ehkä jälkiviisasta mutta myös tulevaisuuteen heijastuvaa kysymystä: olisiko jokin toinen kehitysvaihtoehto ollut mahdollinen? Vaihtoehtoisia kehitysuria voi hahmotella lukuisia, mutta ehkä realistisin vaihtoehto liittyy uusien paperikoneiden kehittämiseen. Tarjontapainotteinen kehittäminen johti yhtä laatua tehokkaasti tuottavien jättikoneiden kehittymiseen, joiden kapasiteetti saattaa olla jopa yli tonnia vuodessa. Vaihtoehtoinen kysyntäpainotteinen paperikone olisi sellainen, joka säilyttää yhtä tuotetta tuottavan suurkoneen tehokkuusedut mutta sallii samalla koneella tuotettavan lukuisia eri tuotteita esimerkiksi jälkikäsittelyn eriyttämisen kautta. Kirjallisuus Cowling, Keith 1982: Monopoly Capitalism, The Macmillan Press LTD. Heikkinen, Sakari 2000: Paperia maailmalle. Otava Innovaatiotutkimus 1996, Tilastokeskus Krugman, Paul 1989: Differences in income elasticities and trends in real exchange rates, European Economic Review 33, Kuisma, Markku: 1993: Metsäteollisuuden maa: Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä Helsinki. Lehtoranta, Olavi: R&D, Patenting and Firms Economic Performance. Science and Technology 1998:4. Pohjola, Matti 1996: Tehoton pääoma Uusi näkökulma taloutemme ongelmiin. WSOY. 291

13 Artikkeleita KAK 2/2000 Liite: Osaamisen kohdentamisen malli Yksinkertainen monopolistisen toimialan teollisuuspoliittinen malli koostuu toimialan kysyntäkäyrästä p = p ( y ), p y <0, p on lopputuotteen y hinta, ja toimialan kustannusfunktiosta c ( y ), c y >0. Tarkastelen toimialaa yhtenä yrityksenä. Tämän osion tarkoituksena on terävöittää artikkelin tulokset osaamisen kohdentamisen osalta matematiikkaa apuna käyttäen. L1. Osaamisen optimaalinen kohdentaminen Olkoon osaamisen kehittämiseen käytettävissä oleva rahamäärä β. Osaamispolitiikkaa voidaan kuvata parametrilla τ joka kuvaa sitä miten β voidaan jakaa kysyntä- ja tarjontalähtöiseen kehittämiseen, 0 < τ <1. Optimaalisen kehittämisen kohdentamisen voi ratkaista ongelmasta (1) Optimissa kehittämispanos jaetaan siten, että kehittämiseen käytettävä lisämarkka antaa yhtä suuren voiton lisäyksen lopputuotteen hinnan kasvuna ja kustannusten alenemisena, (2) Optimiehdosta voi lukea markkinarakenteen vaikutuksen. Kilpailullisella lopputuotteen markkinoilla p β =0, joten β kohdennetaan tarjontalähtöiseen osaamiseen. Jos osaamisen kehittämisellä ei voida vaikuttaa tuotantokustannuksiin, on c β =0 ja kehittäminen tulee panostaa siten kysyntäkäyrälle. Mainittakoon, että mallissa ei ole mukana osaamispanostuksen vaihtoehtoiskäyttöä, vaan osaamiseen käytettävä rahamäärä on luonteeltaan uppoava kustannus. L2. Osaamisen vaikutukset hintaan ja tuotantoon Jatkossa tarkastelen tilannetta, jossa kehittäminen on kohdennettu kokonaan joko kysyntäkäyrälle ( τ =1) tai vaihtoehtoisesti kustannuskäyrälle ( τ =0). Kysyntälähtöisessä kehittämisessä β sijoittuu lopputuotteen kysyntäfunktioon p ( y ; β ), p β >0. Ajatuksena on, että politiikan, joka viime kädessä ilmenee esimerkiksi tuotekehittelynä, seurauksena lopputuotteen hinta kasvaa kysynnän kaikilla tasoilla. Tarjontalähtöisessä kehittämisessä β sijoittuu kustannusfunktioon, c ( y ; β ), c β <0. Ajatuksena on, että kehittämisen seurauksena tuotantokustannukset alenevat, kun esimerkiksi tiettyä tuotetta valmistavan paperikoneen ajonopeus kasvaa. Mallissa toimialan tuotanto riippuu sen optimaalisesta reaktiosta harjoitettuun politiikkaan: (3) (4) Yhtälössä (2) y T ( β ) on yritysten tuotos reaktiona tarjontalähtöiseen teollisuuspolitiikkaan, ja yhtälössä (3) y K ( β ) vastaavasti kysyntälähtöiseen. Merkitään tarjontalähtöistä kehittämistä harjoittavan yrityksen voittofunktiota π T ( β ) ja kysyntälähtöisen π K ( β ). Kysyntälähtöistä kehittämistä harjoittavan yrityksen voitonmaksimointiehto on (5) jonka differentiointi antaa tuloksen (6) 292

14 Heikki Niemeläinen Termi p y β ( y, β ) y ilmaisee miten kysyntäkäyrän kulmakerroin muuttuu, ja p β ( y, β ) miten kysyntäkäyrä siirtyy yhdensuuntaisena. Termi S.O.C <0 on toisen kertaluvun ehto. Oletuksen nojalla p β ( y, β )>0. Termi p y β ( y, β ) on sen sijaan ongelmallinen: kysyntäkäyrä voi siirtyessään myös kallistua joustavammaksi tai jäykemmäksi. Yksinkertaisuuden 3 vuoksi oletan, että politiikka ainoastaan siirtää kysyntäkäyrää yhdensuuntaisena ulospäin, mutta ei muuta sen kulmakerrointa, jolloin p y β ( y, β ) y =0. Tällöin (7) Tämän seurauksena kysyntälähtöistä kehittämistä harjoittavan yrityksen lopputuotteen hinta joko kasvaa tai alenee: (8) tuotannon rajakustannus, joka alenee politiikan seurauksena. Tarjontalähtöisellä politiikalla lopputuotteen hinta alenee: (11) Yhteenvetona voi todeta, että tarjontalähtöinen kehittäminen laskee lopputuotteen hintaa ja kasvattaa tuotantoa, kun taas kysyntälähtöinen kasvattaa tuotantoa ja mahdollisesti kasvattaa myös lopputuotteen hintaa. L3. Osaamisen vaikutus liikevaihtoon Toimialan liikevaihdot (LVV) kehittämisen eri vaihtoehdoilla ovat: tarjontalähtöinen: sillä <0 oletuksen ja (7) nojalla ja p β ( y, β )>0 oletuksen nojalla. Tarjontalähtöisen toimialan voitonmaksimointiehto on (9) josta (10) missä S.O.C <0 on voitonmaksimointiongelman toisen kertaluvun ehto, ja c y β ( y, β )<0 on 3 Yksinkertaistus on voimakas, sillä tuotekehittelyssä on mahdollista muuttaa tuotetta siten, että sen kysyntä ei kasva mutta sen kysynnän hintajousto alenee, ja tuotteesta tulee välttämättämyyshyödyke. Tällöin toimialan optimaalinen reaktio on supistaa tuotantoaan. (12) kysyntälähtöinen: (13) (14) Laskemalla saadaan Lausekkeissa MR on rajatulo. Kun kehittämisen vaihtoehtoja arvioidaan, niin lähtötilanteessa MR = MR T = MR K. Jos lisäksi eri kehittämismuotojen teho oletetaan yhtä suureksi tuotannon suhteen =, niin liikevaihtojen kasvueroksi saadaan 293

15 Artikkeleita KAK 2/2000 (15) Yhteenvetona voi todeta, että kysyntälähtöinen kehittäminen kasvattaa liikevaihtoa enemmän kuin tarjontalähtöinen kehittäminen, jos molempien tuotantovaikutus on yhtä suuri. L4. Vaikutukset työn kysyntään Työn kysynnän l ja kustannusten välillä yhteys saadaan käänteisesti kustannusfunktiosta, jossa minimikustannusten c ( y ; β ) ja työn kysynnän l välillä on yhteys (16) Derivaatta l c c y ilmaisee sen, että tuotannon kasvaessa työn kysyntä kasvaa, ja derivaatta l c c β sen, että työn kysyntä vähenee teollisuuspolitiikan seurauksena. Ottamalla huomioon optimaaliset tuotannot (2) ja (3), saadaan työn kysynnöiksi eri kehittämisvaihtoehdoissa (17) Työllisyysero eri politiikkojen suhteen on l K ( β ) l T ( β ). Jos kehittämisen eri tuotantovaikutukset oletetaan kummassakin tapauksessa yhtä suuriksi y T β = y K β saadaan työllisyyseroksi (18) Kysyntäpainotteinen kehittäminen työllistää enemmän kuin tarjontapainotteinen mikäli molempien tuotantovaikutus on yhtä suuri. Ero muodostuu siitä, että tarjontapainotteisessa kasvussa kasvu haetaan työvoimakustannusten säästöstä. L5. Pääomakannan kasvu ja liikevaihto Pääomakannan kasvun vaikutus toimialan liikevaihtoon eroaa täydellisessä ja epätäydellisessä kilpailussa. Olkoon toimialan tuotantofunktio (19) y on fyysinen tuotantomäärä, k on pääomakanta ja l työvoima. Fyysinen rajatuotos pääomakannan suhteen MP k on tällöin (20) Rajatuotos oletetaan yleensä laskevaksi <0 vähenevien rajatuottojen lain vuoksi. Tuotannon arvo (toimialan liikevaihto), kun toimiala kohtaa laskevan kysyntäkäyrän, on (21) (22) Tästä saadaan rajatuotoksen arvoksi Termi ε p y on hinnan jousto tuotetun määrän suhteen, joka laskevalla kysyntäkäyrällä on negatiivinen, ε p y <0. Tuloksen mukaan kasvavan pääomakannan mukanaan tuomasta lisätuotannosta menee osa hukkaan liikevaihdon näkökulmasta, koska lisätuotanto menee kaupaksi vain hintaa laskemalla. Ääritapauksessa pää- 294

16 Heikki Niemeläinen omakannan kasvu voi johtaa jopa liikevaihdon pienenemiseen, jos 1+ε p y <0. Rationaalisesti voittoa maksimoivalla toimialalla rajatuotoksen arvon tulisi yhtyä pääoman rajakustannukseen r sekä epätäydellisessä (yhtälö 23) että täydellisessä kilpailussa (yhtälö 24): (23) (24) Näiden optimiehtojen avulla voidaan tarkastella miten käy, jos toimiala investoi liikaa. Täydellisessä kilpailussa liian suuri pääomakanta johtaa siihen, että MP k alenee pääomakannan vähenevän rajatuotoksen vuoksi, jos Epätäydellisen kilpailun tapauksessa pääomakannan kasvu näkyy sekä rajatuotoksen MP k että kysynnän hintajouston ε p y muutoksina. Täydellisessä kilpailussa pääomakannan muutos aiheuttaa vain rajatuotoksen MP k muutoksena. Siten täydellisessä kilpailussa ainut selitys investointien epäonnistumiselle on rajatuottavuuden laskevuus, mutta epätäydellisessä kilpailussa investoinnit voivat epäonnistua vaikka rajatuottavuus olisikin vakio tai jopa kasvava, jos kysyntä muuttuu vastaavasti joustavaksi. 295

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= 18 1.5P, missä q on käyntejä kuukaudessa keskimäärin. Yhden käyntikerran rajakustannus

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopiston 31C00100 Syksy 2015 Assist. Salla Simola kauppakorkeakoulu Mallivastaukset - Loppukoe 10.12. Monivalinnat: 1c 2a 3e 4a 5c 6b 7c 8e 9b 10a I (a) Sekaniputus

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Luku 19 Voiton maksimointi

Luku 19 Voiton maksimointi Kevät 00 Luku 9 Voiton maksimointi Edellisessä luvussa tarkastelimme yrityksen teknologisia rajoitteita ja niiden vaikutusta tuotantoon. Tuotannon syntymistä tuotannontekijöistä katsottiin niin samatuotoskäyrien

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen 1C00100 Mallivastaukset 2. 1. Markkinahinnan aikasarja on esitetty kuvassa 1. Yksittäisten muutosten vaikutukset on kuvattu aikasarjan jälkeen. Hinta 2018 2019 2021 2022 2024 2025 Vuosi Kuva 1: Markkinahinnan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

ehdolla y = f(x1, X2)

ehdolla y = f(x1, X2) 3.3. Kustannusten minimointi * Voiton maksimointi: panosten määrän sopeuttaminen -----> tuotanto * Kustannusten minimointi: tiett tuotannon taso -----> etsitään optimaalisin panoskombinaatio tuottamaan

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasan yliopisto, kvät 206 Talousmatmatiikan prustt, ORMS030 3. harjoitus, viio 5. 5.2.206 Malliratkaisut. Yrityksn rään tuotlinjan kysyntäfunktio on p 20 0.030 ja vastaava kustannusfunktio on C 0.02 2

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Luvut 20 ja 21 Marita Laukkanen November 3, 2016 Marita Laukkanen Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot November 3, 2016 1 / 17 Kustannusten minimointiongelma

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy. Valtiotieteellinen tiedekunta Kansantaloustieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 010 Kirjallisuuskoe Pohjola, Matti (008): Taloustieteen oppikirja. ISBN 978-951-0-34550-4. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 6 1. Monopolin kysyntäkäyrä on P = 11-Q (P on hinta per yksikkö ja Q on mitattu tuhansina yksiköinä). Monopolin vakioinen keskikustannus (AC) on 6. a.

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 4

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 4 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2017 HARJOITUKSET 4 1. Jukan yritys tarjoaa pikaruoka-annosten kotiinkuljetuspalvelua. Asiakkaat tekevät tilauksensa Jukan verkkosivuilla. Jukka ostaa tilatut annokset

Lisätiedot

Dynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset

Dynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset Dynaaminen hintakilpailu ja sanattomat sopimukset Pasi Virtanen 12.3.2003 Johdanto Hintakilpailu jossa pelaajat kohtaavat toisensa toistuvasti Pelaajien on otettava hintaa valittaessa huomioon hintasodan

Lisätiedot

Y56 laskuharjoitukset 6

Y56 laskuharjoitukset 6 Y56 Kevät 00 Y56 laskuharjoitukset 6 Palautus joko luennolle/mappiin tai Katjan lokerolle (Koetilantie 5, 3. krs) to.4. klo 6 mennessä (purku luennolla ti 7.4.) Ole hyvä ja vastaa suoraan tähän paperiin.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9 (1) Yritys Valmistaa kuukaudessa q tuotetta. Kysyntäfunktio on p = 15 0, 05q ja kustannusfunktio on C(q) = 350 + 2q + 0, 05q 2. a) Yritys valmistaa nyt tuotteita kuukaudessa

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Lyhyt katsaus tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisen taloustieteissä - Miten soveltaa alustatalouteen?

Lyhyt katsaus tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisen taloustieteissä - Miten soveltaa alustatalouteen? Lyhyt katsaus tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisen taloustieteissä - Miten soveltaa alustatalouteen? Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Johtamiskorkeakoulu, Synergos Tampereen yliopisto Sisältö 1.

Lisätiedot

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi HARJOITUKSET 4

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi HARJOITUKSET 4 A31C00100 Mikrotaloustiede Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET 4 1. Jukan yritys tarjoaa pikaruoka-annosten kotiinkuljetuspalvelua. Asiakkaat tekevät tilauksensa Jukan verkkosivuilla. Jukka ostaa tilatut

Lisätiedot

Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen

Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen Nuutti Kuosa 2.4.2003 Sisältö Johdanto Duopoli ja epätietoisuutta kilpailijan kustannuksista Kilpailijan tietämyksen manipulointi Duopoli ja epätietoisuutta kysynnästä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s )

10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s ) 10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s. 90-94) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007)

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8 MIKROTEORI, HRJOITUS 8 PNOSMRKKINT, KILPILU, OLIGOPOLI, PELITEORI J VIHTOTLOUS. Jatkoa tehtävään 4 (ja 5) harjoituksessa 7. a. Laske kolluusioratkaisu. Kahden samaa tuotetta tuottavan yrityksen kustannusfunktiot

Lisätiedot

Osa 18 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, Ch 18 & 28; Taloustieteen oppikirja, luku 10 )

Osa 18 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, Ch 18 & 28; Taloustieteen oppikirja, luku 10 ) Osa 18 Työmarkkinat ja työttömyys (Mankiw & Taylor, Ch 18 & 28; Taloustieteen oppikirja, luku 10 ) 1. Työn kysyntä 2. Työn tarjonta 3. Työmarkkinoiden tasapaino 4. Tahaton työttömyys 5. Luonnollinen (rakenteellinen)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2013

Pk-yritysbarometri. Kevät 2013 Pk-yritysbarometri Kevät 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot