trendit Orastavaa positiivista virettä Maakunnan maidontuotanto turvattava Rakentamiselle täysi kymppi Sahateollisuus vuoristoradassa Pohjois-Karjalan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "trendit Orastavaa positiivista virettä Maakunnan maidontuotanto turvattava Rakentamiselle täysi kymppi Sahateollisuus vuoristoradassa Pohjois-Karjalan"

Transkriptio

1 t Pohjois-Karjalan Talouskatsaus 2 lokakuu 213 Orastavaa positiivista virettä Maakunnan maidontuotanto turvattava Rakentamiselle täysi kymppi Sahateollisuus vuoristoradassa

2 ORASTAVAA POSITIIVISTA VIRETTÄ Syksyn aikana on saatu useita selkeitä merkkejä siitä, että maailmantalouden taantuma alkaa vähitellen taittua. Toisaalta valitettavan monet uutiset ovat edelleen kertoneet yt-neuvotteluista ja konkursseista. Tässä tilanteessa onkin helpotus todeta, että vaikka pitkittynyt taantuma on leimannut myös Pohjois-Karjalan kehitystä, maakunnan talousluvut eivät ole missään vaiheessa heilahtaneet pahasti pakkaselle. Viime vuonna Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon laskuksi jäi 2,3 %. Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät Alkuvuoden 213 aikana Pohjois-Karjalan talous sinnitteli jälleen kasvu-uralle. Kaikkien toimialojen liikevaihdon summa nousi,9 %. Keskeisistä toimialoista vahvimmat kasvut nähtiin puuteollisuudessa (7, %) ja rakentamisessa (1,4 %). Metalliteollisuuden liikevaihto sitä vastoin jatkoi viime vuoden alussa alkanutta alamäkeään (-9,2 %). Ilahduttavaa on, että maakuntamme kaikki seutukunnat ylsivät kasvuun. Tämän julkaisun tiedoissa ovat ensimmäistä kertaa mukana Kolin alueen matkailuyritysten liikevaihtotiedot. Alkuvuonna 213 alueen matkailu on ollut vahvassa nosteessa. Matkailu, joka on kauan ollut yksi Pohjois-Karjalan potentiaalisista kasvualoista, alkaa vihdoin näyttää vahvan nousun merkkejä. Venäjältä saapuvien matkailijoiden rooli on tässä kehityksessä merkittävä. Pohjois-Karjalan lukemat olivat valtakunnallisesti katsoen erinomaisen hyvät, sillä n tasolla yritysten liikevaihto laski alkuvuonna peräti 3,3 %. TEM:n julkaiseman Maakuntien suhdannekehitys raportin mukaan Pohjois-Karjala oli liikevaihdon viimeaikaisen kehityksen osalta maakunnista kolmannella sijalla ja nousi rakentamisessa kärkipaikalle. Suhdanneindikaattorilla (joka sisältää liikevaihdon ja työttömyyden muutoksen sekä nettomuuton) mitaten Pohjois-Karjala oli niin ikään maakuntavertailussa pronssilla. Hyvät sijoitukset kertovat osaltaan monien muiden, erityisesti teolliselta pohjaltaan kapea-alaisten maakuntien vaikeasta tilanteesta. Tulevia kehitysnäkymiä kirkastaa yhtäältä maailmantalouden orastava elpyminen, toisaalta maakunnan yritysten korkea investointihalukkuus. Tulevaisuutta luotaavissa barometreissa on ollut viime aikoina mukana varovaista toiveikkuutta. TEM:n kokoamassa syksyn 213 Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa esitettyjä näkemyksiä leimasi varovaisuus. Katsaukseen haastatellut alue- ja seututoimijat arvioivat suunnan olevan vähitellen ylöspäin. Positiivisista merkeistä huolimatta mitään kovin pikaista elpymistä ei kuitenkaan odoteta. Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että kun maailmantalous ennen pitkää lähtee jälleen vetämään, Pohjois-Karjala on varsin hyvissä lähtöasemissa ja valmiina ryntäämään hyvinkin nopeaan kasvuun. Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Biotaloutta Joensuu-vetoisesti Joensuun seutu on tärkeässä roolissa ensi vuonna käynnistyvässä Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Siinä Suomeen haetaan kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä viidelle eri sektorille, muun muassa kestäviin energiaratkaisuihin, kyberturvallisuuteen ja biotalouteen. Kullakin viidellä sektorilla on oma vastuukaupunkinsa. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi Joensuun seudun INKA-ohjelman biotalouden veturiksi. Joensuun alue vastaa nyt ohjelman kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä biotalouden osalta. Pohjois-Karjalalle päätös Joensuun seudun vetovastuusta oli mieluisa. Linjaus tukee hyvin muun muassa tavoitteitamme öljyttömästä maakunnasta. Uusiutuvan energian työpaikat ovat lisääntyneet Pohjois- Karjalassa viime vuosina nopeasti. Vuosina sektori kasvoi noin 2 henkilötyövuodella ja alan liikevaihto 6 %. Julkisen sektorin rooli Suomen taloudessa on erittäin vahva. Julkisten menojen osuus maan bruttokansantuotteesta on yli 5 prosenttia, ja julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. INKA-ohjelma on yksi valtiovallan keinoista tehdä innovaatiopolitiikkaa. Tavoitteena on, että valtio ja kaupungit yhdessä luovat uutta liiketoimintaa Suomeen. Uudenlaisten kriteerien ja hankintamallien käyttö julkisissa hankinnoissa voi nopeasti ohjata satojen miljoonien eurojen edestä ostovoimaa innovatiivisten yritysten tuotteisiin ja palveluihin. Aki Gröhn varatoimitusjohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy Pohjois-Karjalan Trendit julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 213 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on Pohjois-Karjalan maatalous. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Voit ehdottaa ajankohtaisia teemoja tuleviin julkaisuihin osoitteessa 2

3 Pohjois-Karjalan liikevaihto k_a-x Liikevaihdon kehitys 7 Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä) euroa / kk indeksi (21 = 1) Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala Indeksi (21 = 1) Henkilöstön kehitys Viennin kehitys Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala Indeksi (21 = 1) Pielisen-Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala Indeksi (21 = 1) KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Henkilöstömäärä Liikevaihto 1 Muutos / Muutos % % Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) , Rakentaminen (tol F) 6, ,4 Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) -8, , Elintarviketeollisuus (tol 1-12) 1, ,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 1, ,5 Liike-elämän palvelut (tol M+N), ,1 Kuljetus ja varastointi (tol H) 1, ,1 Puutavaran valmistus (tol ) -1, ,7 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X), ,9 Jalostus (tol BC+DF) -, ,9 Palvelut (tol G-U) -, ,1 Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) 4, ,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) -, ,3 Koko teollisuus (tol BCD) -3, ,8 Teollisuus (tol C) -3, ,9 Kiinteistöalan toiminta (tol L) -, ,6 Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) -4, ,7 Muovituotteiden valmistus (tol 2) -2, ,5 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) , Metallituotteiden valmistus (tol 25) -3, , Metalliteollisuus (tol ) -2, ,2 Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) -3, ,6 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) -, ,2 Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237) -19, ,2 Indeksi 1 on vuosi 21. Vuoden 213 tiedot tarkentuvat vuoden 214 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 28 -luokituksen mukainen. 3

4 Positiivinen käänne tapahtunut Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Vuoden 213 kevään aikana on Pielisen Karjalassa tapahtunut selkeä käänne: kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto ja myös koko teollisuuden toimialan liikevaihto kääntyi kasvuun. Erityisesti tarkastellun ajanjakson viimeisellä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa on tapahtunut liike- Nousukausi näköpiirissä Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seudun taloudellisen taantuman aallonpohja lienee ohitettu ja orastava nousu on käsillä. Vuoden 213 alkupuolella yksi varmin kehityksen suunnannäyttäjä rakentaminen oli mukavasti vireytymässä. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu muutos on melko tarkasti nollan vaiheilla. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipal- vaihdon paranemista. Kaikki merkit viittaavat siihen, että +1,7% tämä suuntaus jatkuu myös loppuvuonna. Pielisen Karjalan elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia, se näkyy toimialan nousujohteisena liikevaihtona (+ 8,6 %) myös ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Elintarviketeollisuuden yritykset kehittävät jatkuvasti tuotantoteknologiaa ja tuotteita, joten tulevaisuuden näkymät ovat erinomaiset. Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialojen liikevaihto kääntyi kasvuun toisella vuosineljänneksellä. Alkuvuonna liikevaihto kasvoi 3,5 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimialan näkymät tulevalle syksylle ovat myös hyvät. Palvelualojen liikevaihdon kehityksen piristyminen on ilahduttavaa. Toimiala on volyymiltaan suuri ja liikevaihdon kasvaminen yli 5 % tarkoittaa yli 7 miljoonan euron kasvua alkuvuonna. Tämä muodostuu pääosin tukku- ja vähittäiskaupan lähes 7 % kasvusta. Tämä kasvulukema on kova, sillä Pohjois-Karjalassa toimiala jäi vielä lievästi miinukselle ja ssa toimialan liikevaihto supistui. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jatkui jo edellisen vuoden puolella alkanut kasvukehitys (+ 4 %). Kolin alueen matkailuyritysten kirjaamat kasvulukemat ovat täysin omalla tasollaan kunnassa. Vuoden ensimmäiselvelut on edelleen vahvin kasvaja. Kaivostoiminta on tuonut uusia kansainvälisiä toimijoita ja yhteyksiä maakuntaamme. Kaivostoiminta oli vuoden alkupuoliskolla hivenen pakkasen puolella, mutta alan hyvä ennuste pitkälle tulevaisuuteen säteilee kasvua palvelupuolelle, kuljetuksiin sekä erityisesti koulutukseen. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kehitys olikin vuoden 213 alkupuoliskolla plussalla 2 % tuntumassa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Vahva kehityksen indikaattori, rakentaminen, on muun teollisuuden epävarmuudesta ja laskusuunnasta huolimatta mukavasti virkistynyt. Joensuussa on alkanut ja alkamassa useita isoja rakennusprojekteja, mikä luo juuri oikeaan aikaan paikallista aktiviteettia. Parhaillaan on käynnissä Pielisjoen ylittävien siltojen rakentaminen ja Osuuspank- +,1% ki rakentaa uutta toimitaloa, johon tulee myös korkeatasoisia asuntoja aivan ydinkeskustaan. Laakkosen uudisrakennus valmistuu piakkoin, keskussairaalalle on tulossa toinen parkkitalo, vanhan poliisilaitoksen tilalle kohoaa yksityinen kerrostalo, Penttilän yrityspuisto käynnistyy ja Joen Loka investoi puhdistuslaitokseen vain muutamia mainitakseni. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu edelleen puunkorjuun verkostoihin. Kysyntä Itä-Suomen metsäkonesektorilla on alhainen vaikkakin tasaantunut. Alan yritykset sopeuttavat toimintojaan edelleen. Siitä huolimatta sekä puutavaran sahaus että Keski-Karjalassa maakunnan paras kasvu Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi alkuvuonna lähes 7 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Erityisesti kasvu näkyy rakentamisessa (42 %), jonka liikevaihto vaihtelee puolivuosittain paljonkin toimialan kausiluonteisuuden takia. Jalostuksen liikevaihto kasvoi vuoden takaisesta reilusti plussan puolelle lähes 9 %, joka on euroina yli 13 miljoonaa. Ilah- duttavaa on erityisesti puun sahauksen kasvaneet liikevaihdot (7 %), mikä näkyy myös teollisuuden viennin kasvuna. Synkintä näyttää olevan metallituotteiden valmistuksessa, josta on hävinnyt neljännes (25 %) liikevaihdosta vuoden 212 alkuvuoteen verrattuna. Palvelualojen liikevaihto jatkaa hienoista kasvuaan. Kauppa on plussalla, mikä on hyvä tulos taantuman aikana. Kaupan kokonaisliikevaihto oli alkuvuonna yli 64 miljoonaa euroa. Venäläisten ostovoima paikkaa paikallista kulutusta, vaikka esimerkiksi taxfree-kaupan kasvu on tasaantunut. Tosin se ei kerro venäläisten asiakkaiden vähenemisestä, sillä rajanylityksissä tehdään tänä vuonna taas uusi ennätys. Asiakkaat siirtyvät invoicekauppaan tai jättävät tax-free-edun hyödyntämättä. Keväisten yritysten konkurssi- ja lakkautusuutisten jälkeen seudulla on nähtävissä positiivisia merkkejä. Karhun suksitehtaan konkurssin tuhkasta nousi uusi, Yoko-tuotemerkillä suksia valmistava yritys KSF Sport Oy. Yritys on pystynyt +6,6% paikkaamaan lähes kaikki konkurssissa menetetyt työpaikat ja suksien ennakkomyynti lupaa hyvää suksien tuotannolle. Marimekon tehtaan sulkeminen kesällä vei työt yli 3 työntekijältä. Tehtaan tiloissa aloitti elokuussa uusi yritys Kiteen Tekstiilitehdas Oy, joka työllistää toistakymmentä entistä marimekkolaista. Töitä tehdään mm. alihankintana Marimekolle ja neuvot- 4

5 lä neljänneksellä + 5 % ja toisella + 36 %, kun ssa matkailualojen liikevaihto supistui. Kolin alueen menestystä voi hyvällä syyllä kutsua ansaituksi työvoitoksi. Alueella jo tapahtuneet investoinnit näyttävät tuovan lisää vetovoimaa uusien hankkeiden muodossa. Teollisuudessa kehitys oli tarkastellulla ajanjaksolla hyvää metalliteollisuutta lukuun ottamatta. Metalliteollisuudessa suuntauksena on yrityskohtaisten erojen kasvaminen. Rakentamisen luvuissa näkyy kausivaihtelu ja julkisen rakentamisen väheneminen alueella. PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN Liikevaihto 1 Muutos KEHITYS % Elintarviketeollisuus (tol 1-12) ,6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) , Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) ,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) ,7 Palvelualat yhteensä (tol G-U) ,3 Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol ) ,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) , Teollisuus (tol C) ,4 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) ,7 Koko teollisuus (tol BCD) ,3 Jalostus (tol BC+DF) , Liike-elämän palvelut (tol M+N) ,5 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) , Metalliteollisuus (tol 24-3) ,5 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) , Rakentaminen (tol F) ,7 Metallituotteiden valmistus (tol 25) ,4 valmistus ovat molemmat positiivisessa reilun 7 % kasvussa. Hoiva-alalla asiakkaiden päätäntävalta on kasvamassa maksukyvyn myötä ja se antaa mahdollisuuksia keskikokoisille yrityksille, jotka pystyvät tuottamaan ja kehittämään yksilöllistä palvelua. Jotta suuret valtakunnalliset ja kansainväliset toimijat eivät kahmisi laajoilla palvelupaketeillaan kaikkea itselleen, on Josek ollut vauhdittamassa alueen pienten toimijoiden yhteismarkkinointia. Keskikokoisille alan yrityksille on tarjolla kansainvälistymisen mahdollisuus esimerkiksi osana terveysmatkailua. Kiinnostava talvi on tulossa! JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 Muutos % Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) ,8 Rakentaminen (tol F) ,8 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) ,9 Puutavaran valmistus (tol ) , Elintarviketeollisuus (tol 1-12) ,1 Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) ,7 Liike-elämän palvelut (tol M+N) ,6 Kuljetus ja varastointi(tol H) ,4 Jalostus (tol BC+DF) ,1 Kaikki toimialat (tol A-X) ,1 Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) ,1 Palvelualat yhteensä (tol G-U) ,7 Muovituotteiden valmistus (tol 2) ,9 Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) ,2 Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) ,3 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) ,4 Kiinteistöalan toiminta (tol 68) ,6 Teollisuus (tol C) ,8 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) ,1 Metallituotteiden valmistus (tol 25) ,8 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) ,4 Sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) ,7 Metalliteollisuus (tol ) ,8 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) ,9 teluja käydään myös Yoko-tuotemerkin urheilutekstiilien valmistamisesta. Taantumasta huolimatta uusia yrityksiä syntyy seudulle hyvää tahtia: alkuvuonna seudulla aloitti 41 uutta yritystä, jotka syntyvät etupäässä palvelualalle. Puhoksen teollisuusalueen mahdolliset uusinvestoinnit varmistunevat syksyn aikana. Seudun henkilöstömäärän kehityksessä alkuvuoden irtisanomiset näkyvät: muutos on lähes -2 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Palkkasumma pieneni 3 %. Keski-Karjalan vienti kasvoi lähes 12 %, mikä kertonee erityisesti sahateollisuuden sekä kone- ja laitevalmistuksen viennin kasvusta. KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 Muutos % Rakentaminen (tol F) ,6 Liike-elämän palvelut (tol M+N) ,2 Jalostus (tol BC+DF) ,9 Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) ,1 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) ,6 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) ,3 Kuljetus ja varastointi (tol H) ,6 Palvelualat yhteensä (tol G-U) , Teollisuus (tol C) ,5 Koko teollisuus (tol BCD) ,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) ,8 Metalliteollisuus (tol ) ,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) ,5 Puutavaran valmistus (tol ) ,6 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) , Metallituotteiden valmistus (tol 25) ,6 5

6 Metalli taipui Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden (24 3, 33) alamäki jatkui alkuvuonna 213. Liikevaihto laski eikä vientikään vetänyt. Ainoa toivonpilkahdus tilastoissa on viennin kääntyminen kasvuun aivan tarkastelujakson lopulla kesäkuussa. Metalliteollisuuden merkityksestä maakunnalle kertoo hyvin se, että metalliteollisuuden vaikeudet painoivat koko Pohjois-Karjalan liikevaihtoa yli prosentin alaspäin alkuvuonna. rajut suhdannevaihtelut kertovat maakunnan metalliteollisuuden alihankintapainotteisuudesta Metalliteollisuuden liikevaihto on merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28, toisaalta samanlaista pudotusta ei ole nyt nähtävissä. Kyse ei ole vain Pohjois-Karjalan ongelmasta, vaan koko Suomen metalliteollisuus ja teollisuus yleensäkin painii isojen haasteiden keskellä. Vuonna 28 alkaneen talouskriisin jälkeen tuotanto ei ole päässyt lentoon, vaikkakin tilanne on tasaantunut ja joitakin valonpilkahduksia tilanteen helpottumisesta on juuri nyt olemassa. Silti suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ei ole mairitteleva. Suuret tuotantovaihtelut ovat merkinneet myös sitä, että tuotteiden yksikkökustannukset saattavat vaihdella merkittävästi. Pohjois-Karjalan erityishaasteena on metalliteollisuuden alihankintapainottei- -9,2% suus. Kilpailuetua on mahdollista saavuttaa luomalla omia tuotteita, kehittämällä palvelukokonaisuuksia ja jatkamalla entistäkin määrätietoisemmin vientiponnisteluja. Pidemmällä aikajänteellä kilpailuetua voidaan saavuttaa yhdistämällä erilaista teknologia- ja markkinaosaamista (ICT, materiaaliosaaminen, fotoniikka, biotalous, Venäjän markkinaosaaminen) nykyiseen liiketoimintaan. Isojen vientiyritystemme kyljessä myös pienemmillä alihankintayrityksillä olisi mahdollisuus kansainvälistyä. Pohjois-Karjala kaipaakin kipeästi uusia vientiä harjoittavia yrityksiä. Moni vientiyritys kokee merkittäväksi haasteeksi vientikaupassa kilpailukykyisen rahoituksen järjestämisen. Lähivuosina Venäjän kasvavat markkinat voivat myös houkutella kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan tänne. Toimialoittain katsottuna kehitys oli alkuvuonna kauttaaltaan heikkoa. Metallituotteiden valmistuksen (25) liikevaihto ja vienti supistuivat, toki kehitys oli silti koko maata parempaa. Tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden valmistuksen (26-27) liikevaihto oli laskussa, vaikka pudotus ei ollutkaan niin suuri kuin n tasolla. Koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen toimialalla (33) Pohjois-Karjalan maakunnassa liikevaihto kasvoi vielä viime vuonna, mutta kääntyi tänä vuonna laskuun. Pohjois-Karjalan metalliteollisuudesta suurimmalla toimialalla muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (28) alkuvuosi oli erittäin heikko, tosin kesää kohti oli pientä piristymistä havaittavissa. 1 Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa Metalliteollisuus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 25 Metallituotteiden valmistus Tietokoneiden ym. valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 6

7 1 euroa 1 euroa Metalliteollisuuden vienti 2 Pohjois-Karjala: vienti (tol ) / kk Koneiden ja laitteiden k_28 valmistuksen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 28) / kk indeksi (21 = 1) indeksi (21 = 1) Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämistarpeita kansainvälistyminen ja kansainvälinen liiketoiminta: erityishuomion kohteena Venäjä vientiyritysten kasvattaminen ja investointien houkuttelu: alueella toimivien ja uusien vientiyritysten kasvattaminen, kokonaispakettien tarjoaminen investointien houkuttelussa (soft landing) kilpailuedun saavuttaminen: kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen, yritysten strateginen osaaminen, arvoverkostojen kehittäminen ketterällä liittoutumisella parhaiden osaajien kanssa tuote- ja menetelmäkehitys: omat tuotteet, innovaatiotoiminta, innovatiivisuus ja uudet yritykset osaamisen jalostaminen liiketoiminnaksi: palveluliiketoiminta, johtaminen, osaamisen rajapintojen hyödyntäminen (materiaaliosaaminen, fotoniikka, ICT, biotalous, Venäjä), myyntiosaamisen lisääminen ja kansainvälinen markkinointi, osaavan työvoiman turvaaminen, koulutusorganisaatioiden yhteiset ratkaisut toimintaympäristöissä Muovi sinnittelee viennin avulla Muovituotteiden valmistuksen toimialan (2) vienti kipusi niukalla puolen prosentin kasvulla plussalle. Yli 6 % alan liikevaihdosta tulee viennistä. Sen sijaan kotimarkkinat eivät vetäneet niin hyvin ja liikevaihto jäi hieman miinukselle (-2,5%). Vuosineljännesten tarkastelu toki paljastaa alan suunnan oikeaksi. Tammi-maaliskuussa laskua oli vielä 5,3 %, mutta huhti-kesäkuussa päästiin jo nollatulokseen. Toiveessa on, että ala kääntyy syksyllä positiivista kohti. Muovituotteiden lamansietokyky on ollut kokonaisuutena varsin hyvä, metallin tapaista isom- -2,5% paa pudotusta ei ole tapahtunut. Jarno Turunen aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 euroa Muovituotteiden valmistuksen k_2 liikevaihto ja vienti Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 2) vienti liikevaihto

8 Maakunnan maidontuotanto turvattava Maaseudulla on tällä hetkellä monta nousevaa ä on tilaa ja puhdasta luonnonympäristöä, luomutuotantoa, hyvinvointia ja osin jo nopeat tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat yrittämisen ja etätyön. Maidontuotanto on Pohjois-Karjalassa selvästi tärkein maatilojen tuotantosuunta, vaikka tilojen lukumäärä on lähes puolittunut viimeisen 15 vuoden aikana niin valtakunnallisesti, kuin myös täällä maakunnassa. Tästä kehityksestä huolimatta maakunnallisena tavoitteena on yltää maidontuotannossa 15 miljoonan litran vuosituotantoon. Viime vuonna päästiin 136 miljoonaan. Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä 669 lypsykarjatilaa. Maidon tuottajahinta on nyt verraten hyvä, mikä kertoo siitä, että puhtaalla ja eettisesti tuotetulla raaka-aineella on kysyntää. Maatilojen rahavirta Pohjois-Karjalassa yhteensä 247,8 milj. Luomu on POP Pohjois-Karjalaa ei turhaan sanota luomumaakunnaksi. Luomumaatiloja maakunnassa on tällä hetkellä 31 ja luomupeltohehtaareja yhteensä Tämä on lähes 2 % Pohjois-Karjalan kokonaispeltopinta-alasta. Vastaava luku koko valtakunnassa on alle kymmenen prosenttia. Luomupeltoja kokonaispeltopinta-alaan verrattuna löytyy eniten Valtimolta, Polvijärveltä ja Tohmajärveltä. Maito 61,9 Metsä 21,2 Muu kasvituotanto 6,7 Vilja 4,4 Kananmunat,6 Muu lihatuotanto 2,6 Sivuansio 56,6 Nauta 14, Tulotuki 79,8 Rahavirta, milj. Kasvinviljelytilat Hevostilat Lammastilat Siipikarjatilat Sikatilat Naudanlihatuotantotilat Maatilat päätuotantosuunnittain Pohjois-Karjalassa tiloja yhteensä kpl 77 kpl 1 kpl 21 kpl 249 kpl 255 kpl 536 kpl Maitoa milj. litraa (pylväät) Maidontuotanto ja lypsykarjatilojen määrä Pohjois-Karjalassa Maatilojen lukumäärä (ylin viiva) Lypsykarjatilat 669 kpl Maidontuotanto 1 litraa/maatila (alin viiva) Pohjois-Karjalan maatalous lukuina 212 Maakunnan maapinta-ala on 1,8 miljoonaa hehtaaria, josta metsää 1,5 miljoonaa hehtaaria ja peltoa 86 hehtaaria. Maatilojen keskipeltopinta-ala on 35 hehtaaria; luomutilojen keskipeltopinta-ala on 49 hehtaaria ja tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien tilojen 33 hehtaaria. Maatiloja on yhteensä kappaletta, joista luomutiloja on 31. Alkutuotannon osuus työvoimasta on 8 %. Lypsylehmiä on maakunnassa yhteensä Maitoa tuotettiin 136 miljoonaa litraa. Maatalousyrittämisen lisäksi lähes puolella tiloista on myös sivuelinkeinoja. Maatilojen tulot olivat yhteensä 247,8 miljoonaa euroa. 8 Piipahda QR-koodilla juukalaisen Väli-Mikkolan tilan navetassa

9 Maaseuturahastosta tukea yrittämiseen Pohjois-Karjalaan ohjautui vuoden 212 aikana yhteensä 91,2 miljoonaa euroa tukea maatilojen, maaseutuyritysten ja yleiseen maaseudun kehittämiseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi maaseudun pienyritystukia 75 eri kohteeseen yhteensä 4,9 miljoonan euron verran. Toimialoittain tukea myönnettiin eniten matkailu-, bioenergia- ja palvelualoille. Uusia työpaikkoja syntyi vuoden 212 aikana yhteensä lähes 1. Viime vuonna ELY-keskus myönsi maatilainvestointitukea 1,6 miljoonaa euroa 44 eri kohteeseen, lisäksi sukupolvenvaihdos tehtiin 28 maatalousyrityksessä. Investointituella ja korkotukilainoilla saatiin aikaan yhteensä 7,7 miljoonan euron maatilainvestoinnit maakuntaan. Euroissa eniten maatilainvestointeja tehtiin Liperissä, Juuassa ja Kiteellä. Nopeat yhteydet ovat yritystoiminnan edellytys Maaseutu- ja maatalousyrittämisen sekä asumisen edellytyksenä on toimiva tietoliikenneyhteys. Laajakaistayhteyksiä rakennetaankin Pohjois-Karjalaan ripeää vauhtia. Valokuituhanke on vireillä Juuassa, Lieksassa ja Nurmeksessa. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yritystoiminnan ja etätyön tekemisen sekä erilaiset ratkaisut esimerkiksi palvelutuotannossa. Lisäksi kylien arvostus ja kiinnostavuus sekä kiinteistöjen arvo nousevat laajakaistayhteyden myötä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on tukenut laajakaistan rakentamista maakunnassa neljään eri kohteeseen. Maaseuturahastosta laajakaistan rakentamista on tuettu Lieksa-Nurmes välille, Liperin Komperoon jätevesihankkeen yhteydessä sekä Rääkkylän että Valtimon kuntien alueille. Viestintäviraston rahoittamia kohteita ovat Ilomantsin ja Kontiolahden laajakaistahankkeet. Innolla eteenpäin Vasta valmistuneessa Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmassa, vuosiksi 214 maaseudun vahvuuksiksi nähdään yrittämisen ja maatalouden lisäksi luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyö- dyntäminen, puhtaat vesistöt, paikallisesti tuotettu ruoka, maaseutuyrittämisen uudet mahdollisuudet, bioenergiatuotanto ja yhteisöllisyys. Visiona pohjoiskarjalaisella maaseudulla tulevalle ohjelmakaudelle harva asutus nähdään voimavarana tuotetaan paikallista energiaa sovelletaan paikallista reilua kauppaa ilmastomyönteiset päätökset ja teot ovat arkipäivää tuotetaan paikallisesti jalostettuja luomu-elintarvikkeita on vahva ja myönteinen imago luonnonvarat jalostetaan itse yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluja Pekka Tahvanainen Maaseutu ja energia yksikön päällikkö Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähteet: MTK Pohjois-Karjala/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen Välipuintia-julkaisu, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseuturahaston vuosikatsaus 212, 9

10 Rakentamiselle täysi kymppi Rakentamisen (F) liikevaihto kasvoi maakunnassa alkuvuodesta 1,4 %. Samaan aikaan muualla Suomessa alavireinen kehitys jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon supistuessa 4,1 %. Pohjois-Karjalassa myös alan henkilöstömäärä kasvoi yhteensä hyvät 6,8 % vuotta aiemmasta. Lukua voidaan pitää kiitettävänä, kun otetaan huomioon, että viime vuoden kokonaisluvuksi summautui,2 % lasku henkilöstömäärässä. Rakennussektoria työllistävät tällä hetkellä ja lähivuosina useat rakennusinvestoinnit sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Näkyvimpiä näistä ovat mm. John Deeren alihankkijoiden toimittajapuisto ja +1,4% Valion Joensuun tehtaan investoinnit, Fortumin pyrolyysilaitos, uusi oikeus- ja poliisitalo, Joensuun Penttilänrannan asuinalue, useat keskustan rakennuskohteet, keskussairaalan laajennus ja Joensuun kehätien jatkohanke. Merkittäviä investointeja on käynnissä ja vireillä myös Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa: muun muassa Stora Enson Kiteen sahan yhteyteen tuleva pellettitehdas, Porokylän leipomo, Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen ja Zander Portin kylpylä Kolilla. Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakentamisen liikevaihto Vuoden 213 ensimmäisellä puoliskolla puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen toimialojen (162+31) liikevaihto nousi muutaman alavireisten vuoden jälkeen. Nousu oli tosin vaatimaton 1,7 % päätyen 52,8 miljoonaan euroon tarkastelun ajanjaksona. Toimialan vienti nousi alkuvuonna,7 miljoonaan euroon, kun se vuosi sitten vastaavana ajanjaksona oli 2 miljoonaa euroa eli nousua kertyi 13,3 %. Henkilöstömäärä laski samalla ajanjaksolla 1,2 %. Joensuun seutukunnassa toimiala kasvoi 6, %, liikevaihdon ollessa 41,9 miljoonaa euroa, Pielisen Karjalassa kasvu oli 5,3 % ja liikevaihto vastaavasti 4,3 miljoonaa euroa. Keski-Karjalassa toimiala jatkoi hiipumistaan, laskua oli 21,6 %. Euromääräisesti laskua oli lähes 2 miljoonaa euroa ja liikevaihto päätyi 6,3 miljoonaan. Keski-Karjalan laskuun syynä on huone-, toimistoja keittiökalusteiden heikko menekki alkuk_f Sahateollisuus vuoristoradassa Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialan (161) vuoristorata jatkui edelleen. Vuonna 21 toimialan kasvu oli hurjat 4 %, mutta jo seuraavana vuonna jarrutettiin 2,3 % kasvuun ja vuonna 212 oltiin miinuksella 8,2 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimialan liikevaihto nousi 7 % ollen 153,4 miljoonaa euroa, kun edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona liikevaihtoa kertyi 143,4 miljoonaa euroa. Alkuvuosi on siis ollut toimialalla vaihteeksi kasvun aikaa ja positiivisen suuntauksen odotetaan jatkuvan lähinnä Aasian yhä kasvavan kysynnän ansiosta. Myös vienti Keski-Euroopan maihin on piristynyt. Kotimaassa sahatavaran kysyntä laskee lähinnä rakentamisen vähyyden vuoksi. Positiivista on kuitenkin se, että lähinnä Yhdysvaltain rakentamisen innokkuus ja Aasian hyvä kysyntä nostavat sahatavaran yksikköhintoja. Mänty-, kuusi- ja koivutukin kantohintojen viimevuotinen lasku on pysähtynyt ja hinnat ovat nousseet keskimäärin 3-4 % ja ovat vuoden 211 tasolla. Seutukunnittain tarkasteltuna toimialan alkuvuoden kasvuluvut olivat hyvin samansuuntaiset. Huolimatta liikevaihdon piristymisestä alan henkilöstömäärä kuitenkin laski 8,9 %. Toimialan vienti nousi 88,1 miljoonaan euroon, jolloin kasvua oli 7,8 %. +7,% 1 euroa Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F) 1 / kk Iskukykyisillä puunjalostajilla etsikkoaika indeksi (21 = 1) vuonna. Alan liikevaihto maakunnassa on vuositasolla reilu +1,7% 1 miljoonaa euroa, kun parhaimpina vuosina toimialan liikevaihto oli peräti 165 miljoonaa. Pohjois-Karjalassa toimialalle odotetaan kasvua, sillä kun suuret toimijat supistavat tuotantoaan muualla Suomessa, syntyy maakunnan osaaville ja iskukyisille toimijoille uusia mahdollisuuksia. Puutuotteiden kysyntä on pääosin kytköksissä rakentamisen kehittymiseen. Kotimaassa asuntorakentaminen vähenee vielä viimevuodestakin. Rakentamisessa tarvittavien jalostetumpien puutuotteiden kysyntä kasvaa viennillä mm. Aasiaan ja muutamiin Keski-Euroopan maihin. Tapani Mikkonen yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1

11 Paistouunit kuumana Pielisen Karjalassa Maakunnan elintarvikeala (1-12) jatkoi alkuvuodesta hyvää kehitystään päätyen 3,4 % kasvuun. Erityisen ilahduttavaa on Pielisen Karjalan pyrähdys peräti 8,6 %:iin. Joensuun seudulla alan kasvu oli 3,1 %. Luvut ovat sikälikin ilahduttavia, että Suomessa päästiin vastaavana aikana 2 % kasvuun. Kiitos Pielisen Karjalan kiihdytyksestä kuulunee mm. alueen suurille leipomoille, jotka ovat investoineet rajusti viime aikoina. Pielisen Karjalassa elintarvikealan suuria työllistäjiä ovat mm. Porokylän leipomo, Pielispakari, Nurmeksen kala, Perhekokki, Nurmeksen Filetuote, Lieksan laatuherkut ja Lieksan leipomo. Seutukunnittain tarkasteltuna puolen vuoden liikevaihto jakautui seuraavasti; Joensuun seutukunta n. 8 miljoonaa, Pielisen Karjala n. 12 miljoonaa ja Keski-Karjala n. 6 miljoonaa. 1 euroa 1 euroa k_1-12 Elintarviketeollisuuden liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 1-12) 1 / kk Puun sahauksen, höyläyksen ja k_161 kyllästyksen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 161) 1 / kk Alan työpaikkojen osalta tuorein käytettävissä oleva tilas- +3,4% to, maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri, on viime vuodelta. Tuolloin elintarviketeollisuus työllisti 113 työntekijää ja kasvu edellisvuodesta oli peräti 6 %. Suurimmat kasvut olivat Nurmeksessa ja Outokummussa. Pohjois-Karjalassa elintarvikeala on tasaisen varma suorittaja. 2-luvulla alan liikevaihto on ollut jatkuvassa kasvussa lukuun ottamatta kahta miinusmerkkistä vuotta. Kun vuonna 2 alan liikevaihto oli n. 111 miljoonaa, oli se viime vuonna kasvanut jo n. 194 miljoonaan indeksi (21 = 1) indeksi (21 = 1) Rauno Jussila Kiviteollisuudessa hiljainen kevät Pohjois-Karjalan kiviteollisuuden liikevaihto on laskenut vuodesta 28 ja viime vuonna se jäi ensimmäistä kertaa 2-luvulla alle 5 miljoonan euron. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoa kertyi alle 2 miljoonaa euroa, joka on pienin puolivuotisliikevaihto tällä vuosituhannella ja ennakoi koko vuoden muodostuvan vielä edellisvuotta heikommaksi. Maakunnan kivituotteiden valmistuksen (237) liikevaihto laski 17,2 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja liikevaihdon lasku kiihtyi toisella neljänneksellä 18,9 prosenttiin. Kokonaisuudessaan kivituotteiden valmistuksen liikevaihto laski 18,2 % vuoden ensimmäisellä puolikkaalla verrattuna alkuvuoteen 212. Lähes puolet maakunnan kiviteollisuuden liikevaihdosta on viime vuosina tullut viennistä. Viime vuoden aikana vienti kääntyi niukasti kasvuun vuodesta 27 jatkuneen alamäen jälkeen. Viime vuonna kiviteollisuuden viennin arvo oli miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa (27 211) kiviteollisuuden viennin arvosta on hävinnyt puolet. Kivituotteiden vienti väheni alkuvuoden 213 aikana 15,8 % vuotta edeltävän ajan tasosta. Vientimarkkinoiden hidastuminen on puraissut erityisesti maakunnan tulisijateollisuuden liikevaihtoa. Kiviteollisuuden haastava tilanne on ollut maakunnassa nähtävissä kiviteollisuuden työpaikkojen vähenemisenä. Syksyn mittaan on aloitettu maakunnan suurimmassa kivituotteita valmistavassa yrityksessä taas uudet YT-neuvottelut, joilla haetaan kustannussäästöjä vaati- -18,2% vassa markkinatilanteessa. Tuukka Arosara projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 11

12 Kiinteistöala jäljessä n kehityksestä Kiinteistöala (68) on ollut pitkän aikavälin tasaisen vahva kasvuala, jonka liikevaihto ei ole suuremmin heilahdellut suhdanteiden mukana vaan alan kehitystä ovat määrittäneet pidemmän aikavälin t. Ala kasvoi Pohjois-Karjalassa aina vuoden 21 loppuun n tahtia. Tuon jälkeen kiinteistöalan kehitys on kuitenkin ollut maakunnassa oleellisesti valtakunnallista heikompaa. Vuoden 213 alkupuolisko ei muodostanut tähän poikkeusta, sillä liikevaihdon kehitys (-1,6 %) jäi jälleen selvästi jälkeen valtakunnallisesta (5,6 %) kasvusta. Asuntokauppa kävi alkuvuonna viime vuotta nihkeämmin. Käytettyjen asuntojen kaupassa lasku vuodentakaiseen oli Pohjois-Karjalassa arvioiden mukaan jopa 3 % (Karjalainen 21.9.). Käytettyjen asuntojen osalta lukuihin voi vaikuttaa myös se, että yhä useampi myy asuntonsa itse ilman välittäjää. Välittäjäportaan merkityksen pienentyminen näkyy kiinteistöalan liikevaihdon kertymässä etenkin alueilla, joilla kauppa on muutenkin hiljaisempaa. Kiinteistökaupan suunta voi silti olla lähitulevaisuudessa ylöspäin, sillä asuntorakentaminen on suhteellisen vilkasta ja ainakin valtakunnallisesti asuntokauppa on jo syksyllä ollut selvästi piristymään -1,6% päin. Kaupassa pientä piristymistä Heikko taloustilanne ja kuluttajien ostovoiman hiipuminen ovat näkyneet kaupan toimialalla (G). Alalla kertyneen liikevaihdon kehityksessä on Pohjois-Karjalassa kuitenkin jo näkyvissä pienoista piristymistä. Vuoden 213 alkupuoliskoa kokonaisuutena katsottaessa kaupan liikevaihdon kehitys jäi maakunnassa kevyesti miinukselle (-,3 %). Jos kuitenkin katsotaan vuosineljänneksiä, kuluvan vuoden toinen neljännes päätti vuoden kestäneen alamäen ja kaupan liikevaihto kääntyi huhti-kesäkuussa 2,2 % kasvuun verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Toisaalta liikevaihdon kehitystä viiveellä seuraavan henkilöstömäärän kaksi edellistä vuotta kestänyt kasvu kääntyi alkuvuonna 213 laskuksi. Seutukunnista Pielisen Karjalan alkuvuoden kaupan kehitys (+6,9 %) oli selvästi muita seutuja myönteisempää. Trendi oli kuitenkin kaikille yhteinen eli kaupan toinen neljännes oli kaikissa kolmessa seutukunnassa ensimmäistä parempi. Kaupan kehitys oli Pohjois-Karjalassa ta myönteisempää. Valtakunnallisesti liikevaihto väheni alkuvuonna 5,4 %. Muutos oli negatiivinen sekä vuoden ensimmäisellä (-7,8 %) että toisella neljänneksellä (-3, %). Kaupan alaa koskee tosin sama huomio kuin montaa muutakin toimialaa: vertailuajankohtana eli viime vuoden alussa n luvut olivat vielä melko hyviä, meillä keskimääräistä heikompia. -,3% Koko maata koskevat tiedot antavat tarkemman kuvan kaupan alan sisäisestä kehityksestä. Valtakunnallisesti kaupan toimialojen myynti laski vuoden alkupuoliskolla selvästi vähittäiskauppaa lukuun ottamatta. Tukkukaupassa laskua oli 3,1 % ja autokaupassa peräti 26,1 %. Vähittäiskaupan,8 % jäänyt kasvu merkitsee sekin reaalisesti jo pientä miinusta. Vaikka tämän vuoden aikana uutisoidut perinteisen kaupan merkittävien ketjujen ongelmat kertovat suhdanteita enemmän kulutuskäyttäytymisen muutoksista ja mm. verkkokaupan kasvusta, suhdanteetkin näkyvät. Ostoskorin sisältöä katsotaan ruokakaupassa nyt entistä tarkemmin puhumattakaan suuremmista ostoksista, joiden kohdalla työttömyyden lisääntyminen, ostovoiman hiipuminen sekä epävarmuus tulevasta vaikuttavat kulutukseen ja ostoksia lykätään parempiin aikoihin. Autojen myynti on hyytynyt pahasti, joskin autokaupan takkuilun taustalla on ostovoiman heikkenemisen lisäksi myös autoveron korotus keväällä 212. Korotus on osaltaan vähentänyt autojen myyntiä. Lisäksi korotuksen ennakointi kasvatti autokauppaa vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä sekin vaikuttaa siihen, että autokaupassa kuluvan vuoden tammi-kesäkuun luvut olivat selvästi viimevuotisia pienempiä. k_68 Kiinteistöalan liikevaihto k_g Kaupan alan liikevaihto 1 Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 68) Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G) 15 1 euroa 7,5 5 2, / kk indeksi (21 = 1) 1 euroa / kk indeksi (21 = 1) Kimmo Niiranen maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 12

13 Liike-elämän palvelujen kasvu hidastunut Liike-elämän palvelujen M+N (hallinto- ja tukipalvelutoiminta) vahva kasvu hidastui vuoden 212 kuluessa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan kehitys painui jo pakkaselle (-2,4 %). Heti seuraava neljännes oli kuitenkin selvästi parempi (+6,4 %) joten vuoden ensipuolisko summautui 2,1 % plussan puolelle. Laajan toimialaryhmän erikseen seurattavalla alatoimialalla tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus liikevaihto laski (-1,7 %). Keski-Karjala, jossa liike-elämän palvelujen kasvu jatkui vuonna 212 vahvana, erottui myös tämän vuoden alkupuoliskolla kehityksellään (+12,2 %) muista maakun- nan seutukunnista. Joensuun seutukunnassa alan liikevaihdon kasvu oli 1,6 % ja Pielisen Karjalassa liikevaihto laski 1,5 %. Liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä vähentyi maakunnassa hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lasku kuittautui kuitenkin toisen neljänneksen vastaavalla kasvulla, joten vuosipuolikkaan saldoksi muodostui henkilöstömäärän pysyminen ennallaan. Liike-elämän palveluihin kuuluvien toimialojen kehitys on sidoksissa kansainväliseen talouskehitykseen. Toimialaryppään sisällä on sekä suoremmin kv. kehitykseen linkittyviä aloja (mm. työvoimavuokraus etenkin teollisuuden osalta) että aloja, joiden kehitykseen vaikuttaa enemmänkin kuluttajien ostovoima (esimerkiksi matkatoimistopalvelut). Kun talousongelmat ovat pitkittyessään levinneet myös selkeästi kotimaisille tuotannonaloille ja kulutuskysyntään, ongelmilta eivät ole säästyneet mitkään liike-elämän palveluihin lukeutuvat alat. Kytkös merkitsee toisaalta sitä, että jos maailmantalouden orastava elpyminen saa jatkoa, liike-elämän palveluissa palattaneen vahvan kasvun +2,1% uralle. k_m+n Liike-elämän liikevaihto k_h Kuljetusten liikevaihto 1 euroa Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N) 1 / kk indeksi (21 = 1) 1 euroa Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H) 1 / kk indeksi (21 = 1) Kuljetusalalla tasaisen kuoppaista Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) kasvuluvut jäivät pieniksi, mutta alan kehityksessä näkyi pientä piristymistä seurantajakson lopussa. Liikevaihdon osalta vuoden toinen neljännes (+3,7 %) oli vahvempi kuin ensimmäinen (+,5 %) ja henkilöstömäärä kasvoi toisella neljänneksellä ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Vuoden alkupuoliskon yhteenlaskettu liikevaihdon kasvu (+2,1 %) ylitti alan kasvun koko maan tasolla (+,7 %). Vaikka liikevaihto on sahannut pari vuotta melkein samalla tasolla, tilannetta voidaan pitää kohtuullisena. Talouden ylä- ja alamäet heijastuvat aina kuljetusalalle, joka on viime +2,1% vuosina saanut osansa myös teollisuuden rakenteellisista muutoksista. Viime aikoina kuljetusmääriä ovat pienentäneet maailmantalouden ongelmat ja kaupan hiljeneminen. Tulevaisuudessa kuljetusalan yrityksille on sekä henkilö- että tavaraliikenteen puolella luvassa sopeutumistarvetta. Alalla tulevat näkymään niin paljon puhuttaneet direktiivit mitta- ja massakorotuksineen kuin julkisen liikenteen kilpailutuksetkin. 13

14 Teleala ailahteli miinukselle Maakunnan televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan alojen (61-63) liikevaihdossa heilahdettiin alkuvuodesta lievästi,,1 %, miinuksen puolelle. Ala on ollut altis aaltoliikkeelle koko 2-luvun. Välillä on oltu 2 % kasvukiihdytyksessä ja heti kohta on käännytty 1 % laskuun. Henkilöstön rekrytointiin alkuvuoden liikevaihdon lievä notkahdus ei heijastunut, vaan päädyttiin 4,8 % lukemaan. Viime vuonna kokonaiskasvu henkilöstöpuolella oli 3 %. Alan viimevuotinen liikevaihto oli n. 133 miljoonaa, kun se kuluvan vuosituhannen huippuvuonna 28 kävi jo n ,1% miljoonassa. Nyt tarkastelussa olevalla alkuvuoden kuuden kuukauden jaksolla päästiin n. 64 miljoonan liikevaihtoon. Tästä yli 95 % tulee Joensuun seudulta. Rauno Jussila Telealan liikevaihto k_61-63 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto k_i 15 Pohjois-Karjala: liikevaihto (61-63) Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I) 2 1 euroa / kk 1 5 indeksi (21 = 1) 1 euroa / kk indeksi (21 = 1) Koli matkailun magneettina Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihto on kehittynyt myönteisesti ja ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvua oli Pohjois- Karjalassa 2,5 %. Koko maan kehitykseen verrattuna kasvu oli ripeämpää, sillä valtakunnallisesti liikevaihto kasvoi vain,9 %. Pohjois-Karjalassa alan liikevaihto oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,4 miljoonaa euroa. Matkailun kasvua kuvaa myös se, että kuluvana vuonna tullaan todennäköisesti ohittamaan vuosia tavoitteena ollut 5 yöpyjän raja. Lisäksi on hyvä huomata, että Pohjois-Karjalan vuosia erittäin vakaana pysynyt markkinaosuus on ollut hivenen nousussa. Matkailulukuja ovat kasvattaneet kotimaiset vapaa-ajan matkailijat ja Venäjältä saapuneet matkailijat. Majoitustilojen käyttöaste ja huoneiden keskihinnat ovat nousseet ja ne ovat hyviä merkkejä toimialan myönteisestä kehityksestä. Maakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksistä 8 % sijaitsee Joensuun seudulla. Pielisen-Karjalassa liikevaihto kasvoi upeat 4, %, Joensuun seudulla vuositason kasvu on ollut 2,7 %. Matkailun kasvua on ollut erityisesti Kolilla. Kuluvana vuonna Kolin alueen kasvuvauhti on ollut ensimmäisellä neljänneksellä huikeat 5 % ja toisella 35,6 %. Myös henkilöstömäärä kasvoi Kolilla, mutta toki liikevaihtoa maltillisemmin - ensimmäinen neljännes 12 % ja toinen,2 %. Kasvuun on +2,5% vaikuttanut alueella toteutetut investoinnit ja aktivointihankkeet. Keski-Karjalassa liikevaihdon lasku oli 2,5 %. Alueella ei ole vielä vastaavia matkailukeskittymiä kuin muilla seutukunnilla. Alue on sen sijaan ns. mökkialuetta ja mökkimatkailun osalta tulokset eivät sisälly tässä esitettyihin lukuihin. Alan henkilöstön määrä kasvoi maakunnassa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna + 1,2 %. Seija Varis yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14

15 Terveydenhuollossa kasvu hidastuu? Pohjois-Karjalan yksityisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen (Q) palkkasumma on kasvanut kiitettävillä prosenteilla koko 2-luvun. Alkuvuoden kasvuluku 5,7 % on hyvä, mutta toisaalta alan kasvu on selkeästi hidastumassa. Vielä vuonna 21 kasvuprosentti oli 11,2%, seuraavana vuonna luku oli 8,6 % ja viime vuonna enää 6,5 %. Euromääräisesti alkuvuosi tarkoitti n. 4 miljoonan palkkasummaa, kun esimerkiksi vuonna 25 oltiin puolet pienemmässä luvussa. Alan kehitystä kuvataan palkkasumman avulla, koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saatavilla. Yritysten palkkasumman kehityksen voidaan kuitenkin olettaa kuvaavan melko hyvin myös koko alan liikevaihdon muutoksia. +5,7% Rauno Jussila Kiina kirinyt viennissä kolmanneksi Pohjois-Karjalan viennin kasvattamiseksi on kolme reittiä. Jo vientiä harjoittavien yritysten viennin kasvattaminen, vielä kotimaan markkinoilla toimivien yritysten rohkaiseminen kansainvälisille markkinoille sekä uusien kansainvälisten yritysten tänne sijoittuminen. Täällä jo toimivien, isojen kansainvälisten yritysten kyljessä voisivat myös monet pienemmät yritykset kansainvälistyä. Uusien kansainvälisten yritysten saaminen maakuntaan on pidempi reitti. Pohjois-Karjalan valttikortit näiden investointien houkuttelussa liittyvät sijaintiimme ja vakaisiin olosuhteisiimme Venäjän kasvavien markkinoiden naapurissa, ainutlaatuisiin luonnonvaroihimme ja erityisosaamiseem- me. Ei ole kaukaa haettua, että jo lähivuosina tänne sijoittuu merkittäviä kansainvälisiä toimijoita esimerkiksi biotalouden tai fotoniikan osaamiskeskittymän vetämänä. Euroopan markkinoiden heikkoa tilannetta paikkaa kehitys kasvavilla markkinoilla. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vientikyselyn mukaan Kiinan vienti oli vuonna 212 vahvassa kasvussa ja Kiinasta oli tullut Saksan ja Ruotsin jälkeen jo kolmanneksi tärkein vientimaa pohjoiskarjalaisille yrityksille. Alkuvuosi 213 oli Pohjois-Karjalan vientiteollisuudelle varovaisen toiveikas, mutta toisaalta kehitys oli kaksijakoinen. Koko teollisuuden vienti kasvoi metsäsektorin vetämänä, sen sijaan metalli- ja kiviteollisuuden vienti notkahti. POHJOIS-KARJALAN VIENTI Vienti 1 Muutos % Teollisuus (tol C) ,7 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (161) ,8 Puutavaran valmistus (tol 16+31) ,9 Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus ( ) ,3 Muovituotteiden valmistus (2) ,5 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (237) ,8 Metalliteollisuus (tol ) ,7 Metallituotteiden valmistus (tol 25) ,1 Jarno Turunen Kuvat Lieksalainen komposiittiyritys Joptek valmistaa mm. loistoristeilijöiden parvekkeita ja hyttiovia. Työn alla on yrityksen historian suurin tilaus, joka on ranskalaiselta telakalta. (kuva Joptek Oy Composites) John Deeren Joensuun tehdas maailman suurin metsäkonetehdas juhli viime vuonna 4-vuotistaivaltaan. (kuva John Deere) Stora Enson Uimaharjun sellutehtaalla koivusta ja haavasta tehty liukosellu menee Aasiaan suurille tekstiilinvalmistajille. (kuva Stora Enso Oyj) 15

16 Maakuntaliiton löydät nyt myös Facebookista Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutuksia selvitetään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima ennakointihanke POKETTI selvittää mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia maakunnan elinkeinoelämälle. Selvityksen tavoitteena on arvioida laajasti mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia matkustajamääriin ja uusiin palvelutarpeisiin, joita lisääntyvä matkailu synnyttää maakunnassa. Viisumivapaus on viime aikoina herättänyt suurta mielenkiintoa ja eri alueilla on laadittu omia selvityksiä ja arvioita mahdollisen viisumivapauden vaikutuksista. Pian valmistuvassa selvityksessä on oleellisena pyrkimyksenä ollut alueellisten vaikutusten arviointi Pohjois- Karjalan näkökulmasta. Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrä on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja viime vuonna Niiralassa ylittyi 1,5 miljoonan matkustajan raja. Matkustajamäärien on arvioitu kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa myös ilman mahdollista viisumivapautta, mutta toteutuessaan viisumivapaus jopa kaksinkertaistaisi rajanylitykset lyhyessä ajassa. Nyt tekeillä olevassa raportissa selvitetään kansainvälisiä kokemuksia viisumivapauden sosiaalisista ja aluetalousvaikutuksista. Selvityksessä lasketaan venäläismatkailun nykyiset aluetalousvaikutukset Pohjois-Karjalalle sekä arvioidaan matkailutulossa mahdollisen viisumivapauden myötä tapahtuvat muutokset. Selvityksen toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja raportti julkistetaan marraskuun 6. päivä. Raportti ja sen aineistot tulevat ennakointiportaaliin julkistamisen jälkeen. Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/poketti-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Mari Voutilainen/Maakaista.fi (s.1, 8, 9), Mikko Makkonen/Sanomalehti Karjalainen (s. 2), Abloy Oy (s. 6), Pekka Turtiainen (s. 7), Laura Jussila (s. 1), Rauno Jussila (s. 11), Stock.XCHNG (s ), Stockvault (s. 13, 14), Markku Tano (s. 14), MorgueFile (s. 16) Painatus: Kopijyvä Oy Painosmäärä: 1 6 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa ANNA PALAUTETTA anna-palautetta PALAUTETTA ANNA Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti:

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

trendit Pohjois-Karjalan marraskuu 2011

trendit Pohjois-Karjalan marraskuu 2011 t Pohjois-Karjalan marraskuu 211 TEOLLISUUDEN VAHVA NOUSU SIIVITTI MAAKUNNAN SELVÄÄN, KOKO MAATA PAREMPAAN KASVUUN Pohjois-Karjalan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS. Pohjalla on käyty, uuden kasvun aika alkaa. Pohjois-Karjalan. 2 2009 marraskuu

TALOUSKATSAUS. Pohjalla on käyty, uuden kasvun aika alkaa. Pohjois-Karjalan. 2 2009 marraskuu Pohjois-Karjalan TALOUSKATSAUS 2 29 marraskuu Pielisen Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Muovituotteiden valmistus Metalliteollisuus Puun sahaus Puutavaran valmistus Kivituotteiden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS. Maakunnan taloudessa voimakas suunta kohti parempaa. Pohjois-Karjalan. 2 2010 marraskuu

TALOUSKATSAUS. Maakunnan taloudessa voimakas suunta kohti parempaa. Pohjois-Karjalan. 2 2010 marraskuu Pohjois-Karjalan TALOUSKATSAUS 2 21 marraskuu Pielisen Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Muovituotteiden valmistus Metalliteollisuus Puun sahaus Puutavaran valmistus Kivituotteiden

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS. Rakennemuutoksen vaikea vaihe näkyi loppuvuonna. Pohjois-Karjalan. Liikevaihto. Kehitys Pohjois-Karjalassa ja koko maassa

TALOUSKATSAUS. Rakennemuutoksen vaikea vaihe näkyi loppuvuonna. Pohjois-Karjalan. Liikevaihto. Kehitys Pohjois-Karjalassa ja koko maassa Pohjois-Karjalan TALOUSKATSAUS 1 28 toukokuu Pielisen Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Muovituotteiden valmistus Metalliteollisuus Puun sahaus Puutuotteiden valmistus Kivituotteiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan. trendit. toukokuu 2013. Talouskatsaus

Pohjois-Karjalan. trendit. toukokuu 2013. Talouskatsaus t Pohjois-Karjalan Talouskatsaus 1 toukokuu 213 TALOUSKEHITYS PAINUI NIUKASTI PAKKASEN PUOLELLE Viimeaikaisen maailmantalouden kehityksen valossa ei ole suuri yllätys, että myös Pohjois- Karjalan talous

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Kauppa Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Elintarviketeollisuus Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut

Kauppa Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Elintarviketeollisuus Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut Pohjois-Karjalan TALOUSKATSAUS 2 29 marraskuu Pielisen Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Muovituotteiden valmistus Metalliteollisuus Puun sahaus Puutavaran valmistus Kivituotteiden

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 7,8 prosenttia

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Ero koko maan kehitykseen edelleen suuri

Ero koko maan kehitykseen edelleen suuri Pohjois-Karjalan TALOUSKATSAUS 2 28 lokakuu Pielisen Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Muovituotteiden valmistus Metalliteollisuus Puun sahaus Puutuotteiden valmistus Kivituotteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Elintarvikeala & Pokat 2017

Elintarvikeala & Pokat 2017 Elintarvikeala & Pokat 2017 Yritysten lukumäärä loivassa laskussa v Vuonna 2013 meillä oli alan teollisuudessa 125 yritystä. v Suurin osa yrityksistä pk-yrityksiä, vain viidessä yli 40 työntekijää. v Merkittäviä

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus 2013

Lapin Suhdannekatsaus 2013 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 14 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys

Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Julkaisu 157 2012 Julkaisu 157 2012 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2012 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys Helena

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10

TIIVISTELMÄ... 1 ... 2 ... 7 ... 10 TIIVISTELMÄ... ALUETALOUS POHJOIS-SAVOSSA... 2. LIIKEVAIHTO... 2.2 VIENTI... 3.3 PALKKASUMMA... 4.4 TYÖVOIMAVARAT JA TYÖLLISYYS... 5.5 VOIDAANKO LOPPUVUODEN OSALTA OLLA OPTIMISTISIA... 6 2 TOIMIALOJEN

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015

Suhdannekatsaus-Kainuu 27.11.2015 1 Kainuun kärkitoimialojen tilanne edelleen haastava maakunnan suhdannekehitys vuoden 2015 kesäkuulle Kainuun liitossa on laadittu ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt (16.6.2014) maakunnan tulevien vuosien

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2013 25.7.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Lapin Suhdannekatsaus

Lapin Suhdannekatsaus 2 SUHDANNEKUVA 3 TOIMIALOJEN VERTAILU 4 LAPIN TALOUDEN RAKENNE 6 LAPIN TOIMIALARYHMÄT 12 KEMI-TORNION SEUTUKUNTA 14 ROVANIEMEN SEUTUKUNTA 16 LAPIN MAAKUNNAN MUUT SEUTUKUNNAT 17 LAPIN MATKAILUKESKUKSET

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2014 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Yritystoiminnan uudistuminen kasvun ja supistumisen kautta 6 Teollisuus 7 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon kannattavuus parani alkuvuonna Keskon liikevaihto 4,6 mrd. euroa, kehitys -4,2 % Kulutuskysyntä heikentynyt kaikilla toimialoilla,

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2 2013 2 Suhdannekuva 3 Alue- ja toimialarakenne 4 Toimialojen vertailu Vaihtuva teema: Seudun erikoisalojen rooli aluetaloudessa 6 Teollisuus 7 Rakentaminen 8 Kauppa 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 Rahoitustoiminta

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot