Sisällys. Saksan maaraportti 2 (44) Juha Wilén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Saksan maaraportti 2 (44) Juha Wilén"

Transkriptio

1 Saksa

2 Saksan maaraportti 2 (44) Sisällys Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Työttömyys Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Logistiikka Koneiden ja laitteiden valmistus... 22

3 Saksan maaraportti 3 (44) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Jätehuolto Vesihuolto Jätevesihuolto Metsäsektori Metsätalous Paperiteollisuus Painoteollisuus Life sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) Bioteknologia ja lääkkeet Lääketeollisuus Bioteknologia Maatalous- ja elintarvikesektori Maatalous Elintarvikesektori Tieto- ja viestintätekniikka Verkot ja laitteet Ohjelmistot Tietotekniset palvelut Digitaalinen media Palvelusektori Kauppa Rahoitus- ja vakuutustoiminta Matkailu Kulttuuri- ja luovat toimialat Tapakulttuuri Linkkejä... 44

4 Saksan maaraportti 4 (44) Maaprofiili Maa ja väestö Maa-ala: km2 Luonnonvarat: kivihiiltä ja ruskohiiltä, lisäksi rautaa ja potaskaa taloudellisesti merkittäviä määriä Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 talvisin, UTC + 2 kesäisin (UTC = universaali yleisaika) Rajanaapurit: Alankomaat (577 km yhteistä rajaa), Belgia (167 km), Luxemburg (138 km), Ranska (451 km), Sveitsi (334 km), Itävalta (784 km), Tšekin tasavalta (646 km), Puola (456 km), Tanska (68 km) Asukasluku: 82,22 miljoonaa Suurimmat kaupungit: Berliini 3,43 milj. as., Hampuri 1,77 milj., München 1,34 milj., Köln , Frankfurt am Main , Stuttgart , Dortmund , Düsseldorf ja Essen as. v (The World Gazetteerin arvioita) Pääkaupunki: Berliini Etniset ryhmät: v lopussa saksalaisia oli 74,96 miljoonaa ja ulkomaalaisia 7,26 miljoonaa. Etnisistä ryhmistä suurimmat olivat turkkilaiset, italialaiset, serbialaiset ja montenegrolaiset, kreikkalaiset ja puolalaiset. Vuosien varrella monet ulkomaalaiset ovat saaneet Saksan kansalaisuuden. Virallinen kieli: saksa Uskontokunnat: katolilaisia 25,46 miljoonaa, evankelisluterilaisia 24,83 miljoonaa ja juutalaisia 0,1 miljoonaa v Lisäksi on miljoonia muslimeja. Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 49; Berliini 30, Hampuri 40, München 89, Köln 221, Frankfurt am Main 69 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 62,6 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 130,4 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 24,3 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 76,0 vuonna 2008 Tieverkosto: muita kuin paikallisteitä km, josta moottoriteitä km vuoden 2009 alussa (Saksan tilastokeskus). Rautatieverkosto: v lopussa (Saksan tilastokeskus) Lentokenttiä: 549, joista 331:llä päällystetty kiitotie vuonna 2008 Tärkeimmät satamat: Hampuri, Bremen, Bremerhaven, Wilhelmshaven ja Lübeck- Travemünde

5 Saksan maaraportti 5 (44) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Saksan liittotasavalta, Bundesrepublik Deutschland, Federal Republic of Germany Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtiomuoto: liittotasavalta Valtionpäämies: liittopresidentti Horst Köhler (valittiin toiselle kaudelle toukok. 2009) Hallituspuolueet: Kristillisdemokraattinen unioni (CDU), sen sisarpuolue Kristillissosiaalinen unioni (CSU) ja Vapaa demokraattinen puolue (FDP) Hallituksen johtaja: liittokansleri Angela Merkel (CDU) Seuraavat kansalliset vaalit: liittopäivävaalit syksyllä 2013 Aluehallinto: 16 osavaltiota (Länder) Kansallispäivä: Saksojen yhdistymisen päivä, Tag der deutschen Einheit (1990) Saksan valtakunta Deutsches Reich syntyi Vuonna 1919 säädettiin uusi perustuslaki demokraattiselle Weimarin tasavallalle. Poliittinen ja taloudellinen sekasorto mahdollistivat Hitlerin ja kansallissosialistisen puolueen valtaannousun Vahvistaakseen Saksan sotilaallista ja poliittista asemaa Keski-Euroopassa Hitler hyökkäsi Puolaan aloittaen toisen maailmansodan. Saksan armeija antautui liittoutuneille , ja neljä voittajavaltiota jakoi Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Vuonna 1949 muodostettiin kolmesta läntisestä vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta ja Neuvostoliiton hallitsemasta itävyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta rakennettiin Berliinin muuri. Saksan liittotasavalta liittyi Natoon vuonna 1955 ja perustajajäsenenä Euroopan talousyhteisöön Liittokansleri Konrad Adenauerin ja Ludwig Erhardin aikana ja 1960-luvuilla liittotasavallan talous kasvoi hyvin nopeasti. Kahden vuosikymmenen ajan liittotasavalta kieltäytyi tunnustamasta toista saksalaista valtiota. Vuonna 1969 aloitettiin neuvottelut Saksojen välillä (Ostpolitik) ja luotiin pohja rinnakkaiselolle valtioiden kesken. Vuonna 1982 liittokansleriksi nousi Helmut Kohl, joka oli vallassa 16 vuotta. Itä-Saksan puolella vuonna 1976 alkanut Honeckerin valtakausi päättyi 1989 hallitsevan kommunistisen puoleen syrjäyttämiseen valtion johdosta. Vallanvaihdoksesta alkanut demokratisoitumiskehitys huipentui valuuttaunioniin liittotasavallan kanssa sekä lopulta Saksojen yhdistymiseen 3. lokakuuta Talouden avaintiedot Rahayksikkö: euro (EUR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR oli keskimäärin 1,3948 USD vuonna 2009 Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 2407,2 miljardia euroa v BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n euroa v Verotus: yhteisöverokanta 15 % (yritykset maksavat myös solidaarisuusmaksua, joka on 5,5 prosenttia yhteisöverosta sekä elinkeinoveroa), yleinen ALV-kanta 19 %. Tärkeimmät teollisuustuotteet: kuljetusvälineet, koneet ja laitteet, sähköteollisuu-

6 Saksan maaraportti 6 (44) den tuotteet, elektroniikka, elintarvikkeet. Päätuontituotteet: elektroniikka, ajoneuvot, kemikaalit, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, poltto-aineet, raaka-aineet. Tärkeimmät kauppakumppanit: Ranska, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Alankomaat. Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 4,62 miljardia ja tuonti 6,31 miljardia euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 1,69 miljardia euroa alijäämäinen. Ulkomaiset sijoitukset Saksaan: 38,21 miljardia euroa v (nettopääomavirta) Ulkomaiset suorat sijoitukset Saksaan: 17,03 miljardia euroa vuonna 2008 (netto) Suomalaiset suorat sijoitukset Saksaan: arviolta miinus 501 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja alustavan arvion mukaan miinus 741 miljoonaa euroa v (netto) Saksan bruttokansantuote henkeä kohti ostovoimakorjattuna oli Eurostatin arvioiden mukaan 116 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna Suhde on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2000 jälkeen, mutta on heikompi kuin 1990-luvulla. Saksan kokonaistuotanto on kasvanut melko hitaasti mm. työmarkkinoiden jäykkyyksien, sosiaaliturvajärjestelmän tuhlailevuuden sekä innovaatioiden riittämättömän määrän vuoksi. Saksan kilpailukyky on joko hyvä tai erinomainen arvioijasta riippuen. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Saksan yleinen kilpailukykyindeksi oli 7. korkein 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2009 vertailussa Saksa oli 13. sijalla 57 tutkitun maan joukossa.

7 Saksan maaraportti 7 (44) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Positiivisia piirteitä Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin kansantalous Poliittisesti ja taloudellisesti vakaa maa ulkomaisten investointien kannalta Erittäin hyvä informaatioinfrastruktuuri Korkea työmoraali: luvatuista asioista pidetään kiinni Suomalaisilla toimittajilla on yleisesti positiivinen maine Markkinoiden negatiivisia piirteitä Kilpailu on erittäin kovaa Saksa jakautuu osavaltioihin, jotka eroavat joissain suhteissa merkittävästi toisistaan Uuden toimittajan pääsy markkinoille on hidasta Henkilökohtaisten kontaktien luominen vie paljon aikaa Hyvistä liikenneyhteyksistä huolimatta moottoritieliikenne takeltelee pahasti Kauppaa käydään suurimmaksi osaksi saksan kielellä, mikä vaikeuttaa kielitaidottomien liiketoimintaa Saksa on 82,0 miljoonalla asukkaallaan Euroopan väkirikkain maa Venäjän jälkeen. Sen talous on Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan jälkeen. Suuri kysyntä ei kuitenkaan takaa yrityksen menestystä itsessään. Saksan markkinoilla on tarjolla (lähes) kaikkia tuotteita, mikä vaatii usein toisten merkkien syrjäyttämistä tai ainakin liikevaihdon kasvattamista niiden kustannuksella. Saksalaiset yritykset ja kuluttajat ovat vaativia asiakkaita. Yrityksen tuotteelta ja koko tuotepaketilta vaaditaan todella korkeaa laatua. Tuotantokapasiteetin pitää riittää sovitun määrän toimittamiseen sovittuna aikana, ja markkinointikoneiston on oltava tehokas. Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista. Saksaan sijoittavan yrityksen kannattaa pitää mielessä korkeat palkkakustannukset ja suhteellisen korkeat elinkustannukset yleensä. Potentiaalisia toimialoja Suomalaisilla yrityksillä on erityisen hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: Tietotekniikka ja tietoliikennetekniikka Korkean teknologian tuotteet Terveydenhoitoteknologia Puun- ja paperinjalostusteollisuuden teknologia Ekologinen puurakentaminen Ympäristö- ja kierrätysteknologia Vapaa-ajan tuotteet, Tee se itse -ala Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja luomuruoka Elämysmatkailu ja muu turismi Suomessa

8 Saksan maaraportti 8 (44) Myynti ja markkinointi Saksan väestö ja yritykset ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Ruhrin alueella/nordrhein Westfahlenin osavaltiossa on maan suurin väestö- sekä raskaan teollisuuden keskittymä. Baden-Württembergissä on enemmän kone- ja hienomekaanista teollisuutta. Baijerissa tuotetaan paljon elektroniikkaa ja tietotekniikkaa. Pohjoinen Saksa on perinteisesti ollut merkittävä kuljetusten ja kaupan keskus. Frankfurtin ympäristöön on keskittynyt Saksan pankkimaailma, Müncheniin vastaavasti vakuutuslaitokset. Berliinistä on muodostumassa politiikan, sähköisen median sekä viihde- ja musiikkiteollisuuden keskipiste. Berliiniä ympäröivien itäisen Saksan osavaltioiden teollisuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut täydellisen uudistumisen. Vanhat rakenteet on hävitetty ja tilalle on tullut paljon uusinvestointeja (mm. mikroelektroniikka- ja autoteollisuutta). Itäisessä Saksassa on myös orastavia biotekniikan keskuksia sekä entuudestaankin siellä ollutta elintarviketeollisuutta. Saksin osavaltiossa on autoteollisuutta (Volkswagen, Porsche, BMW ja Opel), mutta ala on nyt pahoissa vaikeuksissa. Jakelutiet Koska Saksa on osavaltiorakenteinen maa, niin Saksan markkinat ovat erittäin alueellisia. Makutottumukset voivat poiketa merkittävästi eri puolilla maata. Myynti ja asiakaspalvelu ovatkin tyypillisesti organisoitu alueellisesti siten, että eri myyjät tai myyntiedustajat ovat vastuussa omista osavaltioistaan. Tämän takia ulkomaisen yrityksen tai sen agentin myyntiverkoston täytyy olla hyvin laaja. Saksassa ei ole niin selkeää tukkuliike- ja vähittäismyyntiliikejakoa kuin Suomessa. Moni saksalainen tukkuliike voi itse toimia oman maantieteellisen alueensa vähittäismyyjänä. Saksassa toimii yli yksityistä myyntiedustajaa, jotka tekevät myyntityötä pääasiassa provisiopohjalta. Saksa on Euroopan suurin sähköisen kaupankäynnin markkina-alue ja sähköinen kaupankäynti kasvaa maassa edelleen nopeasti. Ebay ja muut sähköiset kauppapaikat ovat kasvaneet vahvasti. Saksalla on ollut vahvat perinteet postimyynnissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa sähköisen kaupankäynnin hyväksymistä. EU:n mukanaan tuoma tavaroiden vapaa liikkuminen on helpottanut myös ulkomaisten yritysten toimintaa Saksassa siten, että Saksassa ei tarvita välttämättä omia tuotevarastoja, koska tuotteet voidaan nopeasti toimittaa asiakkaalle Saksaan myös suoraan Suomesta. Ostokriteerit ja hinnoittelu Saksalainen asiakas arvostaa paitsi hyvää ja henkilökohtaista palvelua, myös myyjän asiantuntemusta. Vaikka laatu onkin tärkeä päätöskriteeri, niin hinta ei kuitenkaan saa olla korkeampi kuin nykyisen tuotteen hinta. Asiakkaalle tarpeettomista ominaisuuksista ei olla valmiita maksamaan korkeampaa hintaa, vaikka tuote olisikin ominai-

9 Saksan maaraportti 9 (44) suuksiltaan kilpailijaa parempi. Myös toimittajan luotettavuus ja tunnettuus on merkittävä tekijä. Asiakkaan on helpompi ostaa tutulta ja turvalliselta valmistajalta kuin uudelta ja vieraalta tulokkaalta. Asiakaspalvelua ei voi hoitaa Suomesta tai jostain kolmannesta maasta käsin. Saksalaiset asiakkaat odottavat saavansa palvelua tai varaosia välittömästi. Maassa on siis hyvä pitää riittävää myyntivoimaa asiakaspalvelussa. Varaosat voidaan toimittaa nopeasti myös suoraan Suomesta. Saksan-kauppaa harjoittavan yrityksen on kiinnitettävä suurta huomiota myös ympäristönäkökohtiin, jotka vaikuttavat hyvin paljon ostokäyttäytymiseen. Esim. elintarvikkeita ostaessaan yhä useammat kuluttajat valitsevat lisäaineettomia tuotteita, jotka on tuotettu ympäristöystävällisesti ja eläimiä mahdollisimman vähän rasittaen. Ruokailutottumusten muutokset parantavat toisaalta suomalaisten luomutuottajien mahdollisuuksia. Markkinointi ja mainostaminen Saksassa järjestetään paljon messuja, joiden merkitys markkinoinnissa on hyvin suuri. Messut eivät ole vain myynti- ja markkinointitapahtuma vaan myös mahdollisuus seurata markkinoita ja kilpailijoita. Maailman johtavista 150 messusta noin 100 järjestetään Saksassa. Tärkeimpien messujen joukkoon kuuluvat mm. CeBIT, maailman suurin tietokone- ja tietoliikennemessut sekä Hannoverin teollisuusmessut. Messujen lisäksi mainostamiseen käytetään suhteellisen paljon rahaa. Tyypillisesti ammattilehtien mainokset on kuitenkin kytketty joko samassa numerossa tai myöhemmin julkaistavaan mainostajan tuotteita esittelevään artikkeliin. Pesuaineiden kaltaisia kulutushyödykkeitä valmistavat yritykset panostavat paljon jopa televisiomainontaan. Investointihyödykkeitä valmistavat yritykset mainostavat yleensä ammattilehdissä. Saksassa on noin 1500 ammattilehteä kaikilta mahdollisilta toimialoilta. Monilla merkittävillä ammattilehdillä on tyypillisesti lukijaa. Saksassa myös suoramarkkinointi on erittäin paljon käytetty markkinointityökalu. Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat perustuvat pitkälti WTO:n sopimukseen julkisista hankinnoista ja EU:n asiaa koskevaan direktiiviin. Julkisissa hankinnoissa ei tavallisesti diskriminoida ketään. Ulkomaisen yrityksen on kuitenkin hankala kilpailla hankinnoissa jo pitkään markkinoilla olleiden paikallisten tai muiden EU-maiden yritysten kanssa. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitii-

10 Saksan maaraportti 10 (44) kan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaisia maakohtaisia tietoja vientitakuista saa Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Saksan erinomaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 0/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-jäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Saksaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Saksan kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh sähköposti

11 Saksan maaraportti 11 (44) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd. euroa) BKT, muutos (%) 0,8 3,2 2,5 1,3-5,0 1,1 1,2 Työttömyysaste (%) 11,7 10,8 9,0 7,8 8,2 9,3 8,7 Kuluttajahintojen nousu (%) 1,5 1,6 2,3 2,6 0,3 0,4 1,2 Vaihtotase (miljardia euroa) 114,6 150,1 185,1 167,0 119,1 63,3 48,5 Valuuttakurssi: USD / 1 EUR 1,244 1,256 1,371 1,471 1,395 1,35 1,37 Lähteet: Statistisches Bundesamt, Bundesbank ja Economist Intelligence Unit (e=ennuste) BKT Saksan bruttokansantuote oli 2407,20 miljardia euroa vuonna 2009 käyvin hinnoin laskettuna. Yksityinen kulutus on selvästi suurin menolaji. Sen arvo oli 1414,69 miljardia euroa v Julkiset kulutusmenot olivat 473,12 miljardia, bruttomääräiset investoinnit 430,64 miljardia, varastojen muutos miinus 21,18 mrd. ja tavaroiden ja palveluiden nettovienti 109,93 mrd. euroa. Saksan bruttokansantuote on kasvanut monen vuoden ajan hitaasti vuosia 2000, 2006 ja 2007 lukuun ottamatta. BKT kasvoi vain 1,3 prosenttia vuonna 2008 ja supistui 5,0 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti maaliskuussa, että kokonaistuotanto kasvaa reilun prosentin sekä vuonna 2010 että Työttömyys Saksan työttömyysaste oli yli 10 prosenttia tämän vuosikymmenen puolivälissä. Työttömien osuus laski 9,0 prosenttiin vuonna 2007 ja 7,8 prosenttiin vuonna 2008, mutta on nyt nousussa. Economist Intelligence Unit ennusti maaliskuussa, että työttömyysaste nousee 9,3 prosenttiin vuonna Läntisen ja itäisen Saksan työttömyysasteet eroavat selkeästi lännen eduksi. Kun vuonna 2009 Saksan luku oli 8,2 prosenttia, vanhoissa osavaltioissa työttömiä oli 6,9 prosenttia ja uusissa osavaltioissa Berliini mukaan lukien 13,0 prosenttia työvoimasta.

12 Saksan maaraportti 12 (44) Inflaatio Kuluttajahinnat nousivat hitaasti 2000-luvun alusta vuoteen 2006 asti hitaan talouskasvun, alhaisen korkotason ja yritysten välisen kilpailun kiristymisen vuoksi. Inflaatio kiihtyi 2,6 prosenttiin vuonna 2008, mutta hidastui 0,3 prosenttiin lamavuonna EIU ennusti maaliskuussa, että kuluttajahintaindeksi nousee 0,4 prosenttia vuonna 2010 ja runsaan prosentin vuonna Vaihtotase Saksan vaihtotase on ollut viime vuosina runsaasti ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi Bundesbankin mukaan 166,96 miljardia euroa vuonna 2008 ja 119,07 miljardia euroa vuonna Vaihtotaseen ylijäämä supistuu EIU:n mukaan 63,3 miljardiin euroon vuonna 2010 ja 48,5 miljardiin euroon vuonna Luvut ovat absoluuttisesti yhä suuria, mutta melko pieniä Saksan bruttokansantuotteeseen verrattuna. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Saksan julkisen sektorin menot olivat 1053,3 miljardia euroa ja tulot 1050,6 miljardia euroa vuonna Rahoitussaldo oli 2,7 miljardia euroa alijäämäinen. Julkisen sektorin velka oli 1515,0 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa. Saksan liittovaltio (ilman osavaltioita ja kuntia) budjetoi 290,0 miljardin euron menot, 270,0 miljardin tulot ja 20,0 miljardin euron alijäämän vuodelle Liittovaltion suurimmat menokohteet ovat terveydenhoito ja sosiaaliturva sekä velanhoito. Opetukseen ja tieteeseen käytetään melko vähän rahaa, koska osavaltiot vastaavat pitkälti näistä toiminnoista. Kauppapolitiikka Saksa oli Yhdysvaltojen jälkeen maailman suurin ulkomaankauppaa harjoittava valtio sekä viennin että tuonnin suhteen vuonna Joka viides työpaikka on välittömästi tai välillisesti viennistä riippuvainen. Kauppapolitiikalla on siis ymmärrettävästi paljon merkitystä Saksan taloudelle. Gattin kautta kauppaa on vapautettu jo vuosikymmenien ajan. Saksa osallistui itsestään selvästi myös Uruguayn kierrokselle, jonka jälkeen syntyi Maailman kauppajärjestö WTO vuonna Saksa on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (ECSC) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustajajäsen. Valtaosa poliitikoista ja virkamiehistä sekä suuri osa kansasta on 1950-luvulta eteenpäin kannattanut eurooppalaista integraatioita. Ulkomaankauppa vapautui lähes täydellisesti vuoden 1993 alussa Euroopan yhteisön, nykyisen

13 Saksan maaraportti 13 (44) unionin sisämarkkinoiden syntyessä. Euroopan unionin jäsenenä maa kuuluu EU:n tulliunioniin ja Euroopan talousalueeseen eli Etaan. Euroopan unionin kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission ulkomaankaupan pääosasto, jonka verkkosivuille pääsee osoitteesta: Työvoima Työvoimaan kuului alustavien laskelmien mukaan 43,47 miljoonaa ihmistä, joiden asuinpaikka oli Saksassa (Inländerkonzept) ja toisaalta 40,27 miljoonaa ihmistä, joiden työpaikka oli Saksassa (Inlandskonzept) v Edellisistä oli työllisiä 40,17 miljoonaa henkeä, joista palkansaajia oli 35,76 miljoonaa ja yrittäjiä 4,41 miljoonaa. Työttömänä oli 3,30 miljoonaa henkeä. Työllisistä, joiden työpaikka oli Saksassa, toimi vuonna 2009 alkutuotannossa henkeä, teollisuudessa 7,46 miljoonaa, rakentamisessa 2,20 miljoonaa ja palvelusektorilla 29,39 miljoonaa henkeä. Vuoden 2009 loka-joulukuussa Saksassa ansaittiin keskimäärin 3176 euroa kuussa bruttona ilman palkanlisiä ja bonuksia. Bruttokuukausipalkat ilman palkanlisiä ja bonuksia vuonna 2009, euroa Kaikki alat Yksityinen sektori Valmistusteollisuus Energiahuolto Vesihuolto Rakentaminen Palvelusektori Markkinaehtoiset palvelut Ei-markkinaehtoiset palvelut (julkinen hallinto, puolustus, sosiaalivakuutus, kasvatus ja opetus, terveys- ja sosiaalitoimi, taide, viihde ja virkistys) Lähde: Statistisches Bundesamt

14 Saksan maaraportti 14 (44) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Saksa vei tavaroita 802,73 miljardin euron arvosta vuonna Saksa toi tavaroita 666,81 miljardin euron arvosta. Kauppatase oli 135,93 miljardia euroa ylijäämäinen. Saksan tavarakauppa, miljardia euroa e 2011e Vienti 786,27 893,04 965,24 984,14 802,73 869,8 896,5 Tuonti 628,09 733,99 769,89 805,84 666,81 749,6 774,4 Ulkomaankaupan rakenne Tase 158,18 159,05 195,35 178,30 135,93 120,2 122,0 Lähteet: Deutsche Bundesbank ja Economist Intelligence Unit (e=ennuste) Saksan viennin ja tuonnin rakenne on monipuolinen. Tärkeimmät vienti- ja tuontituoteryhmät on kirjattu alla oleviin taulukoihin. Saksan tärkeimmät vientituoteryhmät v Tuoteryhmä Mrd. euroa Koneet ja laitteet 121,79 Moottoriajoneuvot ja niiden osat 120,49 Muut tavarat 75,79 Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 73,89 Tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet 64,83 Farmaseuttiset ja vastaavat tuotteet 47,37 Lähde: Statistisches Bundesamt (alustavat laskelmat)

15 Saksan maaraportti 15 (44) Saksan tärkeimmät tuontituoteryhmät v Tuoteryhmä Mrd. euroa Muut tavarat 77,21 Tietokoneet, elektroniset ja optiset laitteet 70,11 Moottoriajoneuvot ja niiden osat 62,06 Öljy ja maakaasu 54,95 Koneet ja laitteet 49,96 Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 48,62 Lähde: Statistisches Bundesamt Tärkeimmät kauppakumppanit Saksan tärkeimmät vientimaat v Kohdemaa Mrd. euroa Ranska 81,94 Alankomaat 54,14 Yhdysvallat 53,83 Yhdistynyt kuningaskunta 53,16 Italia 51,05 Lähde: Statistisches Bundesamt Saksan tärkeimmät tuontimaat v Maa Mrd. euroa Alankomaat 58,04 Kiina 55,45 Ranska 54,56 Yhdysvallat 39,91 Italia 39,68 Lähde: Statistisches Bundesamt

16 Saksan maaraportti 16 (44) Kauppa Suomen kanssa Suomen Saksan-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Saksan-kauppa vuonna 2009 Vienti Muutos Osuus Tuonti Muutos Osuus Tase milj. e % % milj. e % % milj. e 4624, ,3 6312, ,6-1687,8 Suomen vienti Lähde: Tullihallitus (muutos edellisvuodesta, osuus Suomen koko v. ja t.) Suomen vienti Saksaan 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 35,5 % Valmiit tavarat 6,4 % Elintarvikkeet ja juomat 1,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 6,5 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,1 % Valmistetut tavarat 41,1 % Lähde: Tullihallitus

17 Saksan maaraportti 17 (44) Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät Saksaan v SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 1305, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 362, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 350, Moottoriajoneuvot 310, Eri toimialojen erikoiskoneet 240, Muut sähkökoneet ja -laitteet 186, Muut metallit 181, Paperimassa 156, Rauta ja teräs 149, Voimakoneet ja moottorit 139, tärkeintä yhteensä 3382,1 73 Suomen koko vienti 4624, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Suomen tuonti Suomen tuonti Saksasta 2009 Valmiit tavarat 13,2 % Elintarvikkeet ja juomat 7,1 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 15,5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 45,1 % Valmistetut tavarat 15,9 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituoteryhmät v SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 78 Moottoriajoneuvot 877, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 627, Muut sähkökoneet ja -laitteet 481, Rauta ja teräs 329, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 294, Erittelemätön 285,3 5-41

18 Saksan maaraportti 18 (44) 7 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 266, Tuotteet epäjalosta metallista 255, Voimakoneet ja moottorit 246, Muut valmiit tavarat 210, Ulkomaiset investoinnit 10 tärkeintä yhteensä 3874,9 61 Suomen koko tuonti 6312, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Ulkomaiset sijoitukset Saksaan Saksaan sijoitettiin ulkomailta pääomaa nettomääräisesti 38,21 miljardin euron arvosta vuonna Summa käsittää suorat, arvopaperi- ja muut sijoitukset. Suoria sijoituksia tuli nettomääräisesti 17,03 miljardin euron arvosta vuonna Omaa pääomaa sijoitettiin 12,41 miljardia euroa. Voittoja sijoitettiin uudelleen 4,34 miljardia euroa. Ulkomaisten emoyhtiöiden luottoja maahan tuli 0,28 miljardin euron arvosta. Arvopaperisijoituksia tuli nettomääräisesti 16,00 miljardin euron arvosta vuonna Osakkeiden osuus arvopaperisijoituksista oli miinus 49,28 miljardia euroa, joukkovelkakirjalainojen 23,26 miljardia euroa ja rahamarkkinainstrumenttien 47,84 miljardia. Muita investointeja tehtiin vuonna 2008 nettomääräisesti 5,19 miljardin euron arvosta. Saksalaisten sijoitukset ulkomaille Saksalaiset sijoittivat ulkomaille pääomaa nettomääräisesti 241,58 miljardin arvosta vuonna Luku käsittää suorat sijoitukset, arvopaperisijoitukset, rahoitusjohdannaiset ja muut sijoitukset. Suoria sijoituksia tehtiin nettomääräisesti 106,81 miljardin euron arvosta. Omaa pääomaa sijoitettiin 60,33 miljardia ja voittoja sijoitettiin uudelleen 27,65 miljardia euroa. Saksalaiset emoyhtiöt myönsivät ulkomaisille tytäryhtiölleen luottoja 18,31 miljardin euron arvosta. Arvopapereita ostettiin vuonna 2008 nettomääräisesti miinus 27,87 miljardin euron arvosta. Saksalaiset siis kotiuttivat pääomaansa. Osakkeiden osuus arvopaperisijoituksista oli miinus 39,18 miljardia euroa (osakkeita myytiin enemmän kuin ostettiin). Lisäksi saksalaiset hankkivat rahoitusjohdannaisia 25,56 miljardilla eurolla. Muita sijoituksia tehtiin 135,07 miljardin euron arvosta. Summasta 72,63 miljardia euroa oli rahoitusluottoja. Lähde: Deutsche Bundesbank

19 Saksan maaraportti 19 (44) Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien investointien kanta Saksassa oli miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset tekivät Saksaan suoria sijoituksia miinus 741 miljoonan euron arvosta. Luvut perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille ja ovat vain suuntaa antavia. Rakentaminen, logistiikka, koneiden ja laitteiden valmistus Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen. Sähköposti: Rakentaminen Saksassa rakentaminen on jaettu tilastoissa kahteen luokkaan, 1) rakennusalueen pohjarakentamiseen, talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen (Vorbereitende Baustellenarbeiten, Hoch- und Tiefbau) ja 2) asentamiseen ja muuhun rakentamiseen, joka pitää sisällään rakennuskoneiden ja -laitteiden sekä henkilöstön vuokrauksen (Bauinstallation und Sonstiges Baugewerbe). Pohja-, talon- sekä maa- ja vesirakentamista harjoittavien yritysten liikevaihto oli 86,8 miljardia euroa vuonna Varsinaisen rakentamisen liikevaihto oli 85,6 miljardia euroa. Kummatkin indikaattorit nousivat 6,1 prosenttia edellisvuodesta. Yrityksillä oli n työntekijää. Asentamisen ja muun rakentamisen liikevaihto vähintään 20 hengen yrityksissä ja työyhteisöissä oli lähes 30 miljardia euroa vuonna Saksassa oli keskimäärin 7173 rakennusalueen pohjarakentamista, talon- sekä maaja vesirakentamista harjoittavaa, vähintään 20 työntekijän yritystä vuonna Asentamista ja muuta rakentamista harjoittavia, vähintään 20 työntekijän yrityksiä oli keskimäärin 6629 vuonna Rakentamisen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo vähennettynä välikulutuksella) oli 95,23 miljardia euroa vuonna 2008 käyvin hinnoin laskettuna. Arvonlisäys kasvoi nopeasti 1990-luvun alussa Saksojen yhdistymisen vuoksi. Itä-Saksan kytkeminen liittotasavaltaan vaati huomattavaa infrastruktuuri- ja asuntorakentamista luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin kehitys oli toisaalta negatiivista. Arvonlisäys kasvoi pitkästä aikaa vuonna 2006 ja edelleen vuosina 2007 ja Vuonna 2007 valmistui talonrakennushanketta. Asuntoja valmistui kappaletta, joista uusien rakennusten uusia asuntoja oli Loput olivat lähinnä ullakoista ja toimistoista muutettuja asuntoja. Vuonna 2007 myönnettiin rakennuslupia talonrakennushankkeelle. Lupa myönnettiin asunnolle, joista uusien rakennusten asuntoja oli kpl.

20 Saksan maaraportti 20 (44) Kaikkien asuntojen yhteenlaskettu asuinpinta-ala oli 21,61 miljoonaa neliömetriä, josta uusien asuntojen osuus oli 17,94 miljoonaa neliömetriä. Taloustaantumasta eniten kärsineet sektorit ovat osittain julkisten töiden sektori. Ennustetaan, että vuoden 2009 aikana työpaikkojen määrä sektorissa laskee kymmenellä tuhannella. Rakennusalan suurimmat projektit Projektit Lentokentät Arvo, miljoonaa USD Projektin tila Berlin Branderburg Kentälle rakennetaan rautatieyhteys Friedrichshafen 47,69 laajennus 2007-> München n/a Laajennus, työt alkavat vuonna 2010 Frankfurt n/a Laajennus, tarjouskilpailu 12/2010 Satamat Hampuri n/a Laajennus, suunnitteluvaiheessa Tiet A5 moottoritie A1 moottoritie, Ala-Saksi Rautatiet Stutgart 21, Rautatieverkon peruskorjaus (Hampuri- Hannover, Bebra-Fulda- Frankfurt jafrankfurt-karlsruhe- Basel Lähde: Euromonitor , suunnitteluvaiheessa

21 Saksan maaraportti 21 (44) Logistiikka Saksan osuus Euroopan logistiikan markkinoista on noin 28 %. Saksassa logistiikka on tukku- ja vähittäiskaupan ja autoteollisuuden jälkeen kolmas suurin sektori. Saksan hallitus on sitoutunut liikennepolitiikkaan, joka ei keskity ainoastaan taloudellisiin vaatimuksiin ja sidosryhmien sosiaalisiin etuihin, mutta myös liikenteen ekologisiin vaikutuksiin. Nykyiset ennusteet osoittavat liikenteen ja liikennesektorin merkityksen kasvavan vuosia eteenpäin. Liikenteen kasvun jäsenvaltioiden välillä odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Laajentuvan EU:n verkoston kunnostaminen ja modernisointi vaatii noin 500 miljardin investoinnit vuosina Saksan sijainti Euroopan Unionin keskellä on tehnyt Saksasta mantereen kaupallisen keskuksen. Maalla on raja yhdeksän Euroopan maan kanssa. Sijainnin merkitys kasvoi EU:n itälaajentumisen myötä vuonna Tällä hetkellä lähes puolet koko EU:n 497,5 miljoonan asukkaasta asuu Saksan alueella. Saksan kautta kulkee tavaraa enemmän kuin muiden Euroopan maiden kautta. Pohjoisessa sijaitsevat Saksan satamat ovat tärkeä kauppakanava Yhdistyneen kuningaskunnan, Skandinavian ja Baltian maiden kanssa. Lisäksi maantie- ja rautatieväylät tarjoavat helpot yhteydet Tanskaan ja muualle Skandinaviaan. Lännessä laaja tie- ja rautatieverkosto sekä sisävesiväylät ruokkivat kauppaa Ranskan ja Benelux-maiden kanssa. Etelässä Saksalla on vahvat kaupalliset siteet Sveitsin ja Itävallan kanssa ja suorat tie-, rautatie- ja vesi-yhteydet Balkaniin. Idän puolella Saksan rajat Puolan ja Tšekin kanssa varmistavat pääsyä myös Sloveniaan, Slovakiaan ja Unkariin. Sitä kautta voi helposti saavuttaa myös kaukaisemmat Kreikan, Turkin, Ukrainan ja Venäjän markkinat. Logistiikkasektorilla toimii noin yritystä, jotka työllistävät noin 2,7 miljoonaa henkilöä. Taloustaantuman aikana logistiikka-ala on ainut, joka tuottaa uusia työpaikkoja. Tulevan vuosikymmenen aikana työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan noin 20 %. Kansainvälisellä areenalla toimivien yritysten henkilökunta on hyvin koulutettu. Hyvin suuri osa työntekijöistä on saanut käytännön- tai ammatillista koulutusta ja monella on korkeakoulututkinto. Kieliosaaminen on maassa hyvä, näin 95 prosenttia työntekijöistä hallitsee toista vierasta kieltä.

22 Saksan maaraportti 22 (44) Koneiden ja laitteiden valmistus Saksassa valmistetaan lähes kaikkia mahdollisia teollisuustuotteita. Suurimmat teollisuusalat ovat ajoneuvojen valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Moottoriajoneuvojen valmistus on liikevaihdolla mitattuna tärkein teollisuudenala ja erittäin tärkeä koko kansantaloudelle. Saksa on maailman kolmanneksi suurin moottoriajoneuvojen valmistaja USA:n ja Japanin jälkeen. Autot ovat maan tärkein vientituote. Saksan autoteollisuuden keskus on Stuttgart, mutta tuotantoa on paljon muuallakin. Idässä sijaitsevan Saksin osavaltion autoteollisuus kasvoi 2000-luvulla nopeasti vuoteen 2008 asti. Nyt autojenvalmistus on vaikeuksissa koko Saksassa. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa Saksa on Euroopan johtava maa. Raskaiden koneiden valmistus on keskittynyt raaka-aineen ja työvoiman läheisyyteen Ruhrin alueelle. Pienempiä mutta kuitenkin tärkeitä koneyritysten keskittymiä on myös Saarlandin osavaltiossa, Münchenissä, Nürnbergissä, Kasselissa ja Hannoverissa sekä Hampurin ja Bremenin laivanrakennuskaupungeissa.

23 Saksan maaraportti 23 (44) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava. Sähköposti: Energiasektori Primäärienergia Saksassa tuotettiin primäärienergiaa 4077 petajoulea vuonna Eniten primäärienergiaa tuotettiin ruskohiilen (1627 PJ), kivihiilen (654 PJ) ja maakaasun (540 PJ) avulla. Primäärienergian kulutus oli petajoulea vuonna Mineraaliöljyn osuus oli 4868 PJ, maakaasun 3091 PJ, kivihiilen 1832 PJ ja uusiutuvien energialähteiden yhteensä 995 PJ. Puu, olki ja muut kiinteät biomassat/polttoaineet vastasivat 405 petajoulesta, biodiesel ja muut nestemäiset polttoaineet 167 petajoulesta ja tuulivoima 145 petajoulesta. Nettotuonnin osuus primäärienergian kulutuksesta oli 71,2 prosenttia vuonna Energialähteiden varannot ja tuonti Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EIA) mukaan Saksan todennetut raakaöljyvarat olivat 367 miljoonaa barrelia vuoden 2006 tammikuussa. Vuonna 2005 öljyä tuotettiin barrelia päivässä, josta barrelia oli raakaöljyä. Öljynkulutus oli 2,7 miljoonaa barrelia päivässä vuonna Tuonti kattoi yli 90 prosenttia kulutuksesta. Öljyä tuodaan eniten Venäjältä, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. EIA:n mukaan Saksan maakaasuvarat olivat 9,1 biljoonaa kuutiojalkaa vuoden 2006 tammikuussa. Maakaasua tuotettiin 0,73 biljoonaa kuutiojalkaa vuonna Kulutus oli 3,6 biljoonaa kuutiojalkaa, josta kotimainen tuotanto kattoi 0,6 biljoonaa ja tuonti 3,0 biljoonaa kuutiojalkaa. Kaasua tuodaan eniten Venäjältä (46 prosenttia vuonna 2004), Norjasta (33 %) ja Alankomaista (23 %). (Biljoona on tuhat miljardia.) Sähkö Saksan bruttomääräinen sähköntuotantokapasiteetti oli 137,5 gigawattia vuoden 2007 lopussa. Valtaosa kapasiteetista on hiilivoimaloissa. Sähköntuotantokapasiteetti v lopussa energialähteen mukaan, GW Kivihiili 29,3 Ruskohiili 22,5 Lämmitysöljy 5,4 Kaasut 21,3 Ydinvoima 21,3

24 Saksan maaraportti 24 (44) Vesivoima 10,1 Tuulivoima 22,2 Muut energialähteet 5,3 Lähde: Bundesministerium für Wirtschaft Sähköä tuotettiin bruttomääräisesti 639,1 terawattituntia (639,1 miljardia kilowattituntia) vuonna Eniten sähköä tuotettiin ydin-, ruskohiili- ja kivihiilivoimaloissa. Sähköntuotanto energialähteittäin vuonna 2008, TWh Kivihiili 128,5 Ruskohiili 150,0 Mineraaliöljy 10,5 Maakaasu 83,0 Ydinvoima 148,8 Tuulivoima 40,2 Vesivoima 27,0 Muut polttoaineet 51,1 -biomassa 23,0 -aurinkoenergia (photov.) 4,0 -jätteet 9,9 Lähde: Bundesministerium für Wirtschaft Bioenergia Germany Trade & Investin mukaan bioenergian kulutus oli Saksassa 128 terawattituntia vuonna Toimialan liikevaihto oli 10 miljardia euroa. Vuonna 2007 bioenergiaa käyttäviin voimaloihin investoitiin 2,4 miljardia euroa. kymmenen prosenttia tuotetusta bioenergiasta vietiin ulkomaille. Ala työllisti henkeä vuonna Biopolttoaineiden kulutus kasvoi 64 prosenttia vuodessa vuodesta 2004 vuoteen Biopolttoaineita käyttävien voimaloiden tuottaman sähkön kulutus kasvoi 35 prosenttia ja lämmön kulutus 15 prosenttia vuodessa. Saksa on Euroopan suurin bioenergian kuluttaja. Osuus EU:n bioenergian kulutuksesta oli yli 16 prosenttia vuonna Bioenergia vastasi seitsemästä prosentista polttoaineiden kulutuksesta, kuusi prosenttia lämmön ja neljä prosenttia sähkön kulutuksesta. Tavoite on, että bioenergia kattaa 18 prosenttia sähkön ja 15 prosenttia lämmön kulutuksesta vuonna 2030.

25 Saksan maaraportti 25 (44) Saksan tutkimuslaitokset työskentelevät teollisuusyrityksten kanssa kehittääkseen uusia teknologioita ja saadakseen ne markkinoille. Tutkimus keskittyy kaasutusteknologioihin, biopolttoaineiden tuottamiseen Fischer-Tropsch -synteesillä ja entsymaattisella konversiolla sekä energiakasvien hyödyntämiseen. Tuulivoima Saksan asennettu tuulivoimakapasiteetti oli megawattia vuoden 2008 lopussa ja megawattia Kapasiteetista oli Ala-Saksin osavaltiossa 25,1 prosenttia, Brandenburgissa 16,1 prosenttia ja Sachsen-Anhaltissa. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla kapasiteetti kasvoi eniten Brandenburgin (200 MW), Ala- Saksin (183 MW) ja Sachsen-Anhaltin (139 MW) osavaltioissa. Tuulivoimalla tuotettiin sähköä runsaat 40 miljardia kilowattituntia vuonna Tuulivoimaloita oli kappaletta vuoden 2008 lopussa ja kpl Lähteet: Bundesverband WindEnergie ja Deutsche Windenergie Institut (DEWI) Aurinkokennovoima (photovoltaic, PV) Photovoltaic (PV) on tekninen termi aurinkokennoille, jotka synnyttävät sähköä. Pii tai muu aine muuttaa näkyvän valon taajuisen auringonsäteilyn suoraan sähköksi. Saksan asennetun ja verkkoonkytketyn aurinkovoiman (PV) tuotantokapasiteetti oli 5,31 gigawattia vuonna Määrä oli maailman suurin 37 prosentin osuudella. Vuonna 2008 uutta kapasiteettia asennettiin 1,5 gigawatin verran. Näiden investointien arvo oli 6,2 miljardia euroa. Saksassa oli noin PV-yritystä vuoden 2008 lopussa, kun valmistajat, asentajat ja toimittajat (lähinnä tukkukaupat) otetaan kaikki huomioon. Näistä aurinkokennojen, -paneelien ja muiden komponenttien valmistajia oli runsaat 130. Valmistettujen aurinkokennojen kapasiteetti oli 842 MW vuonna 2007 ja arviolta 1450 MW vuonna PV-teknologiayritysten tulot olivat 7 miljardia euroa vuonna Liikevaihdon odotetaan jatkavan nopeaa kasvuaan lähivuosina. PV-yritykset investoivat 190 miljoonaa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna Aurinkosähköteknologian ja itse sähköntuotannon kasvua edistää laki uusiutuvista energialähteistä, joka takaa aurinkopaneelien omistajille 31,94 43,01 sentin syöttötariffin kilowattituntia kohti 20 vuodeksi. Lähteet: Germany Trade & Invest ja Bundesverband Solarwirtschaft Keskittävä aurinkovoima Keskittävä aurinkovoima (Concentrated solar power, CSP) on aurinkoenergian muoto, jossa auringon säteilyä keskitetään väliaineen kuumentamiseksi. Väliaineella pyöritetään lämpövoimaprosessia, jossa lämpö- ja paine-energiaa muunnetaan mekaani-

26 Saksan maaraportti 26 (44) seksi energiaksi ja edelleen sähköksi. Myös nimitystä aurinkolämpövoima (Solar thermal power) käytetään. Saksassa ei tuotettu verkkoon lainkaan sähköä keskittävällä aurinkovoimalla vuonna Maan ensimmäinen sähköä tuottava aurinkolämpövoimala valmistui Jülichiin, Nordrhein-Westfalenin osavaltioon vasta vuoden 2008 lopussa. Tuotanto alkoi vuoden 2009 alussa, mutta polttoaineena käytettiin ensin kaasua, koska auringonvaloa ei saatu vielä jatkuvasti. Keväällä 2009 alettiin tuottaa sähköä aurinkoenergialla koemielessä kuudeksi kuukaudeksi. V yksittäisiä komponentteja ja koko järjestelmää kehitetään edelleen. Tätä uutta teknologiaa markkinoidaan maailmanlaajuisesti megawatin laitosten muodossa auringonvalosta runsaasti nauttiviin maihin. Aurinkolämpö Lämpöä tuottavia aurinkolämpövoimaloita oli Saksassa 1,24 miljoonaa kappaletta vuoden 2008 lopussa. Suurin osa niistä on pieniä, talojen katoilla sijaitsevia lämpöjärjestelmiä. Aurinkolämpövoimaloiden kapasiteetti oli 7,9 gigawattia lämpöä vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2008 aikana voimalat tuottivat lämpöä 5,3 terawattitunnin verran. Osuus Saksan lämmönkulutuksesta oli alle prosentin, mutta osuus voi nousta 30 prosenttiin vuonna Aurinkolämpökeräinten yhteenlaskettu pinta-ala oli 11,3 miljoonaa neliömetriä vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2008 aikana uusia keräimiä asennettiin 2,1 miljoonan neliömetrin verran ja voimaloiden määrä kasvoi :lla. Aurinkolämpösegmentissä toimi noin 5000 yritystä vuoden 2008 lopussa. Luku pitää valmistajien ohella sisällään asentajat. Alalla toimi noin työntekijää vuonna Saksan aurinkolämpöteknologiayritysten liikevaihto oli 850 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja arviolta 1700 miljoonaa euroa vuonna 2008 (luvut ovat loppuasiakkaiden menoja, ja niihin sisältyvät asennuskustannukset). Liikevaihdon odotetaan kasvavan yli 10 prosenttia vuodessa lähivuosina. Lähteet: Germany Trade & Invest ja Bundesverband Solarwirtschaft Ympäristösektori Jätehuolto Saksassa kertyi jätettä nettomääräisesti 351,11 miljoonaa tonnia vuonna Kun mukaan otetaan jätteenkäsittelylaitoksissa syntynyt jäte, kertymä oli 386,95 miljoona tonnia. Eniten syntyi rakennus- ja purkujätettä, 201,84 miljoonaa tonnia. Teollisuus ja palvelusektori tuottivat 58,49 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä syntyi 47,89 miljoonaa tonnia, josta kotitalousjätettä oli 41,75 miljoonaa tonnia.

27 Saksan maaraportti 27 (44) Jätetase 2007, tuhatta tonnia Jätelaji Jätekertymä Käsittely josta: Hyödyntäminen josta: yhteensä (Beseitigung) yhteensä Läjitys Poltto Loppusijoitus (Verwertung) yhteensä Energiahyödyn- Hyödyntäminen esim. täminen raaka- kaatop. aineena Yhdyskuntajäte yhteensä kotitalousjäte muu yhdyskuntajäte Kaivos- ja louhintajäte Teollisuus- ja kaupallinen jäte Rakennus- ja purkujäte Yhteensä, netto Jätteenkäsittelylaitosten tuottama jäte Jätekertymä yhteensä Lähde: Statistisches Bundesamt, kesäkuu 2009 Jätteiden hyödyntämisaste oli 74 prosenttia vuonna Luku on korkea maailmanlaajuisessa vertailussa. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 75 prosenttia vuonna 2007, teollisuus- ja palvelusektorin jätteestä 81 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteestä 88 prosenttia. Kaivosteollisuuden jäte tosin vain käsiteltiin läjittelemällä. Saksassa oli 8398 jätteenkäsittelylaitosta vuonna (Luvussa ei ole mukana jätteiden lajittelu- ja purkulaitoksia.) Ne käsittelivät jätettä 154,67 miljoonaa tonnia, josta 80,55 miljoonaa tonnia siirrettiin edelleen muihin laitoksiin. Kaikista jätteenkäsittelylaitoksista oli kaatopaikkoja 1740 kappaletta. Kaatopaikoille vietiin jätettä 38,73 miljoonaa tonnia vuonna 2006.

28 Saksan maaraportti 28 (44) Vesihuolto Saksassa on runsaasti vettä. Vesipulia ilmenee joskus, mutta ne ovat alueellisia ja kausittaisia. Luonnolliset vesivarannot ovat noin 182 miljardia kuutiometriä vuodessa. Julkisten vesilaitosten ja muiden toimijoiden vedenotto oli alustavien laskelmien mukaan miljoonaa kuutiometriä vuonna Julkiset vesilaitokset ottivat ja puhdistivat vettä miljoonaa kuutiometriä ja muut organisaatiot (ennen kaikkea lämpövoimalat ja teollisuusyritykset) miljoonaa kuutiometriä. Saksassa oli 5043 julkista vesilaitosta/vesihuoltoyritystä (Wasserversorgungsunternehmen) vuonna Niillä oli yhteensä vedenottolaitosta, jotka käsittelivät 5,37 miljardia kuutiometriä vettä. Pohjavettä hyödynnettiin 3,52 miljardia, lähdevettä 0,44 miljardia, suodatettua (Uferfiltrat) ja rikastettua pohjavettä 0,71 miljardia sekä joki-, järvi- ja patovettä 0,74 miljardia kuutiometriä. Saksan 82,50 miljoonasta asukkaasta 81,81 miljoonaa oli kytketty julkiseen vesiverkkoon vuoden 2004 lopussa. Vuonna 2004 loppukäyttäjien vedenkulutus oli 4,73 miljardia kuutiometriä, josta kotitalouksien ja pienten yritysten kulutus oli 3,75 miljardia kuutiometriä. Kotitalouksien vedenkulutus asukasta ja päivää kohti oli 126 litraa vuonna 2006 ja arviolta 124 litraa vuonna Vedenkulutus laski 14 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen Syitä ovat kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen ja kodinkoneiden kulutuksen vähentyminen. Saksan kotitalouksien vedenkulutus henkeä kohti on teollisuusmaiden alhaisin Belgian jälkeen. Jätevesihuolto Saksan julkiset vesilaitokset ja muut toimijat johtivat vesistöihin yhteensä miljoonaa kuutiometriä jätevettä vuonna Julkisten vesilaitosten osuus oli miljoonaa ja muiden organisaatioiden (ennen kaikkea lämpövoimaloiden ja teollisuusyritysten) osuus miljoonaa kuutiometriä. Vesistöihin johdettiin käsiteltyä jätevettä yhteensä miljoonaa ja käsittelemättöntä jätevettä miljoonaa kuutiometriä. Julkiset vesilaitokset käsittelivät saamansa jätevedet lähes täysin, mutta lämpövoimaloiden ja teollisuusyritysten osalta tilanne oli heikompi. Metsäsektori Metsätalous Suurin osa Saksan metsävaroista on keskittynyt maan eteläosiin, erityisesti Baijerin ja Baden-Württembergin osavaltioihin. Yleisin puulaji on kuusi. Suurin osa metsistä kuuluu kunnille tai osavaltioille ja on julkisten metsänhoitoyhtiöiden hoidossa. Saksa on Euroopan neljänneksi suurin puutavaran tuottaja, mutta joutuu silti tuomaan huomattavan paljon puuta.

29 Saksan maaraportti 29 (44) Metsänhakkuut vuonna 2008, tuhatta kuutiota ilman puunkuoria Metsät yhteensä Josta: Liittovaltion metsät Osavaltioiden m. Kaikki puulajit Josta: Kuusi, jalokuusi, douglaskuusi runkopuu, pölkyt teollisuuspuu Mänty ja lehtikuusi runkopuu, pölkyt teollisuuspuu Tammi, punatammi runkopuu, pölkyt teollisuuspuu Pyökki ja muut lehtipuut runkopuu, pölkyt teollisuuspuu Lähde: Statistisches Bundesamt Paperiteollisuus Saksan paperiteollisuuden liikevaihto oli 14,87 miljardia euroa vuonna 2008, prosentin pienempi kuin edellisvuonna. Yrityksiä oli keskimäärin 182 kpl vuonna Ne valmistivat 22,85 miljoonaa tonnia paperia, kartonkia ja pahvia. Volyymi väheni kaksi prosenttia edellisvuodesta. Tuotteita myytiin 22,97 miljoonaa tonnia vuonna Myynti laski 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Saksassa valmistettiin paperia enemmän kuin muissa Euroopan maissa, ja maailmanlaajuisessa vertailussa hävittiin vain Yhdysvalloille, Kiinalle ja Japanille. Saksan paperiteollisuuden investontien arvo oli 460 miljoonaa euroa vuonna Viimeisten kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin selvästi. Paperiteollisuus työllisti henkeä. Tuotanto- ja myynti vuonna 2009, tuhatta tonnia Tuotanto Myynti Paperi, kartonki ja pahvi yhteensä Graafinen paperi Pakkauspaperi, -kartonki ja -pahvi Pehmopaperit Tekniset ja erikoispaperit ja -pahvit Lähde: Verband Deutscher Papierfabriken

30 Saksan maaraportti 30 (44) Painoteollisuus Painoteollisuuden liikevaihto oli 23,34 miljardia euroa vuonna Vähintään 50 hengen yritysten liikevaihto oli 14,46 miljardia euroa, josta viennistä tuli 2,11 miljardia euroa. Painoteollisuudessa toimi yritystä vuonna Yritysten keskikoko on pieni: mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää) oli 7482 kpl ja työntekijän yrityksiä 1405 kpl. Vain kolmessa yrityksessä oli vähintään tuhat työntekijää. Sosiaaliturvan piirissä olevien työntekijöiden kokonaismäärä oli Vähintään 50 työntekijän yritysten työntekijämäärä oli Vähintään 20 työntekijän painoteollisuusyritykset tekivät investointeja 853 miljoonan euron arvosta vuonna Investoinnit työntekijää kohti olivat 7437 euroa.

31 Saksan maaraportti 31 (44) Life sciences ja elintarvikesektori Toimialavastaava Niina Touré puh: Terveydenhuoltosektori muodostaa 11,3 % BKT:stä. Liikevaihdot vuonna 2007: lääketeollisuus miljardia euroa, lääkintälaitteet 17.3 miljardia euroa Vienti vuonna 2007: lääkintälaitteet 64 %, lääketeollisuus 56 % Terveydenhuoltosektori työllistää 4,3 miljoonaa henkilöä. Saksassa on apteekkia, sairaalaa, terveyskeskusta ja muuta sairaanhoitoyksikköä. Sektorilla toimii lääkintälaiteyritystä, lääkefirmaa ja 500 biotekniikkafirmaa. Terveydenhoitopalvelut Saksan terveydenhuoltojärjestelmä on yleisesti ottaen hyvin hajautettu. Järjestelmästä päävastuussa ovat ns. korporatiiviset toimijat, eli sairauskassat. Noin 90 prosenttia saksalaisista on kassojen jäseniä. Työntekijät, jotka ansaitsevat maksimissaan euroa, on pakko kuulua sairauskassaan, muille se on vapaaehtoista. Yksityiset vakuutukset korvaavat 9 prosenttia saksalaisten terveydenhuoltokuluista. Terveydenhoitopalvelut keskittyvät suurelta osin ihmisten vanhenemiseen liittyviin sairauksiin. Vanhusten kohdalla myös palveluasumiseen sekä tehostettuun kotihoitoon pyritään satsaamaan. Yksi huomionarvoinen erityispiirre Saksan terveydenhuollossa on ennaltaehkäisevän hoidon suuri merkitys. Joissain tapauksissa potilaat, jotka osallistuvat ennaltaehkäiseviin hoitojaksoihin, voivat saada korvausta vakuutusyhtiöltä. Väestön terveystietoisuus on kasvanut ja erään tutkimuksen mukaan jokainen aikuisiässä oleva saksalainen käyttää 900 euroa vuodessa hyvinvointia edistäviin palveluihin kuten liikuntaan, ennaltaehkäiseviin lääkärintutkimuksiin, terveysruokaan jne. Näiden ns. toissijaisten terveydenhuoltomarkkinoiden arvo on noin 600 miljardia euroa. Markkinat tarjoavat hyviä liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille, joilla on innovatiivisia tuotteita tai ratkaisuja esim. terveyden edistämistä tukeviin laitteisiin ja järjestelmiin.

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

- tietoja ja tietolähteitä. Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Näköaloja Venäjälle; - tietoja ja tietolähteitä Maria Autio ja Irene Skog Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 IBS News Maria Autio 9.5.2006 9.5.2006 2 IBS News!International Business

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot