Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN TULOKSET"

Transkriptio

1 Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN TULOKSET

2 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 2. Satakunnan teollisuuden nykytila 3. Ennakoidut toimintaympäristön muutokset 4. Teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun tekijät 5. Teollisuustoimialojen kehitystarpeet 6. Satakunnan Teollisuusvisio 2020 Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen 7. Viestit sidosryhmille ja sitoutuminen toimeenpanoon 2

3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3

4 TEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VOIMAK- KAASSA MUUTOKSESSA VISIO TARVITAAN Satakunnan teollisuusvisio projektissa päivitettiin v tehty vastaava Satakunnan Teollisuusvisio 2015 sekä uudistettiin visio vastaamaan nykyistä ja tulevaa liiketoimintaympäristöä ja toimialarakenteita Projektia rahoittivat Satakuntaliitto sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarit Projektin ohjauksesta vastasivat Rauman ja Satakunnan kauppakamarit, ja prosessia tuki Ramboll Management Consulting Projekti toteutettiin laajassa yhteistyössä eri alojen teollisuusjohtajien, yritysten ja toimijoiden kanssa Esim. sähköinen kysely, ohjausryhmän kokoukset ja johtoryhmän työkokoukset, teemakohtaiset työpajat 4

5 VISIOTYÖSSÄ KOLME PÄÄTAVOITETTA JA PROSESSISSA KOLME PÄÄVAIHETTA 1) Tulevaisuudenkuvan ennakointi ja ymmärtäminen: Toimintaympäristön muutosten ja kehitysnäkymien tunnistaminen ja kuvaaminen 2) Satakunnan teollisuuden tilannekuva: Satakunnan teollisuuden kokonaiskilpailukykyyn liittyvien edellytysten ja mahdollisuuksien sekä kasvuun vaikuttavien tekijöiden määrittäminen sekä toimialariippumattomasti että teemoittain 3) Vision laatiminen: Teollisuuden keskeisten päämäärien, tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittäminen. Visio on lähtökohtaisesti toimialariippumaton ja siinä otetaan teemakohtaisia näkymiä 5

6 VISIOTYÖN TARKEMPI VAIHEISTUS 1. Käynnistys: Lähtökohtien ja tavoitteiden kirkastaminen, työsuunnitelman täsmentäminen. Sähköisen kyselyn kohdejoukon täsmentäminen 2. Nykytila: Nykytilan tiivis analyysi peilaten aiempiin suunnitelmiin ja kansalliseen kehitykseen. Sähköinen kysely nykytilasta ja muutostrendeistä. 3. Toimintaympäristön muutokset: muutosten tunnistaminen trendinomaisesti, skenaarioimalla ja myös ennalta arvaamattomien tapahtumien tunnistamisella. Yhteisen ymmärryksen muodostus 4. Tilannekuva: Satakunnan teollisuuden tilannekuva ja skenaariot: kokonaiskilpailukykyyn ja kasvuun liittyvät edellytykset ja mahdollisuudet sekä vaikuttavien tekijöiden määrittäminen 5. Visio-olettama: Satakunnan teollisuuden keskeisten päämäärien ja tavoitteiden määrittäminen perusskenaariossa. Muiden skenaarioiden huomiointi. Vision vaikutusten alustava arviointi ja kuvaaminen 6. Visio, sen brändi ja toteutettavuus: Visio-olettaman tarkennus visioksi vaikutuksineen. Brändityö. Toimenpiteiden tunnistaminen Road Map-tasolla. Toteutumiseen liittyvien menestystekijöiden ja riskien tunnistus 7. Satakunnan teollisuusvisio raportin julkistus: raportin viimeistely, painattaminen ja esittely johtoryhmän ja työryhmien tilaisuudessa 6

7 JOHTORYHMÄN JA TYÖRYHMIEN (TEEMA- RYHMIEN) OSALLISTUMINEN VISIOTYÖHÖN Touko Kesä Elo Syys Loka Marras Joulu 1 Käynnistys 4 Väliraportti 7 Loppuraportti Tilaajan edustajat / projektipäällikkö Visiotyöpaja I Johtoryhmä 3 Työryhmien 1. työpaja Visiotyöpaja II 5 Työryhmien 2. työpaja 6 Yhtei nen visiotyöpaja III Julkistustilaisuus Työryhmät, 6 kappaletta 7

8 VISION TYÖSTÖÄ TEHTIIN KUUDESSA ARVOVERKKOPOHJAISESSA TEEMARYHMÄSSÄ 1) Elintarvike- ja pakkausteollisuus: jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus 2) Teollisuuden teknologiat ja palvelut: ICT, automaatio ja mittaus, teolliset asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, projektinhallintapalvelut, KIBS (Knowledge Intensive Business Services), logistiikka, media ja viestintä 3) Rakennusteollisuus: talotekniikka, rakentaminen, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen 4) Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus: metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia 5) Cleantech-teollisuus: energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen 6) Teknologiateollisuus: konepajat, telakat, meriteknologia 8

9 2. SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN NYKYTILA 9

10 HAASTEELLINEN LÄHTÖKOHTA: SUOMEN TEOLLISUUS-TUOTANTO VAJONNUT V TASOLLE Koko teollisuus Teknologiateollisuus* =100 Muutos: 1-6,2013 / 1-6,2012 Koko teollisuus: -5 % Teknologiateollisuus)*: -10 % *) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 6/2013. Lähde: Tilastokeskus 10

11 SATAKUNNAN TALOUDEN KANSALLISTA TASOA PAREMPI KEHITYSKULKU JATKUI KUITENKIN TAMMI-KESÄKUUSSA 2013 VIENTI Vienti veti Satakunnassa oikein hyvin olosuhteisiin nähden (kasvua 3,8 %), vaikka metsäteollisuudessa lievää laskua (-2,4 %) kirjattiinkin. Teknologiateollisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämänä. Kasvua kertyi tasaisesti 10,1 %. Koko maassa metsäteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-uralla (2,4 %), mutta teknologiateollisuus sakkasi pahasti (-6,1 %). Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakkaselle (-2,4 %). Ongelmat ovat edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkötuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi 11

12 TELAKKAKRIISI LEIMAA TEOLLISUUDEN NYKYTILAA, MUTTA EI ANNA KOKO KUVAA Suhdannetilanne vaihtelee alakohtaisesti suuresti osalla yrityksistä menee hyvin (polarisaatio) Suomessa on 450 meriteollisuusyritystä, jotka työllistävät yhteensä henkilöä. Viime aikojen uutiset ovat olleet huonoja STX:n Rauman telakan toiminta päättyy nykymuodossaan. Raumalta lähtee noin 600 työpaikkaa. Metallialalla toimiva Hollming Works sja Technip Offshore supistavat toimintojaan Uusia mahdollisuuksia, esim.: Arktisten alueiden alukset ja offshore-alukset. Venäjän alustarpeet vuoteen 2020 mennessä noin 400 alusta Öljyn- ja kaasunporauksen tarvitsemat rakenteet, laitteet ja järjestelmät Ympäristösäännökset: ympäristöystävälliset ratkaisut ja teknologiat Olkiluoto 4 12

13 SATAKUNNAN NÄKÖKULMASTA ON ENNEN KAIKKEA KYSE TYÖSTÄ JA TYÖPAIKOISTA Suomi menettää arviolta valmistavan teollisuuden työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mikäli ei pysty parantamaan kilpailukykyään (Boston Consulting Group, 2013) Satakunnassa työllisyystilanne on heikentynyt 2012 syksystä lähtien. Etenkin lomautukset ovat lisääntyneet. Myös työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat kasvaneet (satamittari.fi) Valmistavan teollisuuden työpaikat ovat kansantaloudelle tärkeitä. Yhden valmistavan teollisuuden työpaikan ympärille syntyy keskimäärin 2,2 palvelualan työpaikkaa (Suomen Yrittäjät) Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus - satamittari.fi 13

14 SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN SWOT VUOTTA 2020 SILMÄLLÄPITÄEN: YHTEENVETO TYÖRYHMIEN TYÖSTÄ Vahvuudet Kärki- ja veturiyritykset Vahva teollinen perinne, monipuolisuus Perusteollisuuden pitkät työsuhteet ja vähäiset sairauspoissaolot Paikallinen omistuspohja Kaavoitus maakuntatasolla ja kaavoitus Suomessa: alhainen kustannustaso, teollisuudelle tontteja löytyy paremmin suhteessa muuhun suomeen, logistiset yhteydet maakunnan sisällä Työvoiman saatavuus Satakuntalaisuus: itsepäisyys, määrätietoisuus ja yrittelijäisyys Satakuntalaiset palvelut, kohtalaiset asumiskustannukset Yritysten luotettavuus ja joustavuus yhteistyökumppaneina Heikkoudet Telakkateollisuuden kriisi Osaavan työvoiman saatavuus ja houkutteleminen Satakuntaan (tietty ammattikoulutus ei tuota osaavaa työvoimaa) Väestörakenteen muutos, muuttotappiot Liikennekapasiteetti (8-tie, rautatie, lentoyhteydet) Lobbauksen puute Kasvu- ja kehittymishaluttomuus Myynti- ja markkinointiosaamisen (kv) puute Koulutustarjonnan ja teollisuuden osaamistarpeiden juopa, koulutuksen imago-ongelmat Mahdollisuudet Teknologiateollisuuden spin-off -perinteen siirtäminen muille toimialoille (paremmat mahdollisuudet erikoistumiseen verrattuna pörssiyrityksiin) Trendeihin ja asiakastarpeisiin vastaaminen, nopea reagointi Avoimet innovaatiot, joukkoistaminen tuotekehityksessä Uudet tuotteet ja palvelut, erikoistuminen Teknologian ennakkoluuloton soveltaminen, Teollinen internet Uudet markkinat: Venäjä, Norja ja osaamisen vienti Uusiutuvat energiamuodot ja -hankkeet Verkottuminen ja klusterit yli toimialarajojen: esim. logistiikka, ICT, automaatiot, metallipajat. Contractor-toimijat) Elinkeinoelämän edistäminen poliittisella päätöksenteolla, kuntien yhteistyö Satakunnan vetovoimaisuuden kehittäminen ja medianäkyvyys Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen, SoMe markkinoinnissa (Ulkomainen omistus; mahdollisuus silloin kun omistajat sitoutuneita paikallisesti maakunnan vahvuuksiin ja osaamiseen ja maakunnassa löydettävissä koko arvoketju) Uhat Byrokratia, sääntely Teollisuuden lisäkustannukset Vahvistuva kansainvälinen hintakilpailu Satamien kilpailukyvyttömyys Riittämättömät investoinnit, lainojen takaukset ja vientitakuut Raaka-aineen saatavuus ja kilpailukykyinen hinta, tuotantokustannukset Koulutusmahdollisuuksien supistuminen, elinkeinorakenteen yksipuolistuminen Nurkkakuntaisuus (esim. kunnat, maakunnat) Ostovoiman lasku (Ulkomainen omistus; uhka silloin kun omistajat eivät hyödynnä paikallista arvoketjua eivätkä sitoudu paikalliseen osaamiseen) 14

15 Yritysten tulisi kehittäää palveluita, joilla on kysyntää. Pk-teollisuuden tulisi kasvaa panostaen tuotekehitykseen Logistisia yhteyksiä tulisi kehittää, niin tie-, rautatie- kuin väyläverkoston osalta. Yhtenäisiä sääntöjä tulisi luoda globaalilla tasolla esim. teollisuuden ympäristölupiin tai kuljetusten päästöihin. Suomen työvoimakustannuksia pitäisi saada laskettua. Osaavan tyovoiman saannin tulisi helpottua. Uhkana on, että alueelle ei saada investointeja ja Satakunta näivettyy. Suuri vaara on, että lisäkustannukset teollisuudelle lisääntyvät muun muassa itseaiheutetuilla veroilla ja maksuilla. Satamien kilpailukyvyttömyys voi viedä Suomelta ja Satakunnalta uusia markkinoita ja kaventaa olemassaolevaa markkinaosuutta. Uhkana on, että ydinvoimaloi tulee jatkossa tiukkenemaan. YHTEENVETO: LUONNONVARAT JA ENERGIA Arvoketju ja sen nykytila Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus: metsä- ja kaivosteollisuus, energiantuotanto, metallinjalostus, kemia Alueella vakaa toimintaympäristö Satakuntalainen suomalainen osaaminen vahvaa Kustannuskilpailukyky huono kilpailijoihin nähden Vienti kärsii kustannuskilpailukyvyn tasosta Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Aurubis Oy Boliden Harjavalta Oy Forchem Oy Jujo Thermal Oy Kekkilä Oy Kuusisto-Group Luvata Pori Oy Luvian Saha Oy Metsä Fibre Oy Neorem Magnets Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä UPM Kymmene Oyj, Rauma Paneliankosken Voima Oy Pihlavan Saha Oy Pori Energia Oy Posiva Oy Prizztech Oy Rauman Energia Oy Sachtleben Pigments Oy Teollisuuden Voima Oyj Vatajakosken Sähkö Voimistuva kansainvälinen hintakilpailu Osaamisen ja työvoiman saannin haasteet Perusteollisuuden rakennemuutos Paperin kysynnän vähentyminen ja muuttuneet asiakastarpeet Miten arvoketjun tulisi kehittyä v mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Toiminnan tulisi perustua omiin raaka-aineisiin ja jalostuksen arvon nostamiseen. Erikoistumisen ja tuotekehityksen tulisi olla huipputasoa. Edellytyksiä ja vetovoimaa tulisi luoda uudelle teollisuustoiminnalle: teollisille symbiooseille olisi paljon tilaa. Teollisuuden, erityisesti vientiteollisuuden, merkitystä Suomen kansantaloudelle tulisi vahvistaa. Uuden yritystoiminnan syntymistä tulisi helpottaa ja edistää (toimialojen rajapinnoista uutta liiketoimintaa, spin-offyritykset, pk-sektori) Tulisi valmistaa tuotteita, joilla on aitoa kysyntää. Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta/vastaan?

16 YHTEENVETO: TEKNOLOGIATEOLLISUUS Arvoketju ja sen nykytila Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Teknologiateollisuus: Konepajat, telakat, meriteknologia Vahva osaaminen ja perinne Globaalit markkinat Imagohaasteet: koulutus, uusi osaava työvoima Pienten yritysten kasvuhaluttomuus Telakkateollisuuden kriisin voimistuminen Polarisoituminen yrityskentässä erittäin hyvin menestyviin ja heikosti menestyviin Alfa Laval Aalborg Oy Aslemetals Oy FB-Ketjutekniikka Hollming Oy Hollming Works Oy Lai-Mu Oy Lehtosen Konepaja Oy Nakkila Group Oy Narvi Oy Oras Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Promeco Group Oy Prizztech Oy Rauma Interior Oy Rolls-Royce Oy Sampo-Rosenlew Oy Satateräs Oy Sermatech Steerprop Oy STX Finland Oy Technip Offshore Finland Oy Wellquip Oy CO2-rikki- ja typpipäästöjen vähentäminen (mahdollisuus luoda uutta Cleantech-liiketoimintaa) REACH-lainsäädäntö ja tukipolitiikka, erityisesti lopputuotteita koskevat tuet (mahdollisuuksia luoda uutta) Liuskekaasun ja LNG:n sekä liuskeöljyn yleistyminen maailmalla Arktisen alueen kehitys (Ice management, jäänmurtajat) Miten arvoketjun tulisi kehittyä v mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Kehitetään yhteistyötä meriyhteyksissä (esim. satamien yhdistyminen) Panostetaan merituulivoimaan Kehitetään myynti- ja markkinointiosaamista Houkutellaan ulkomaisia ja paikallisten pääomasijoittajia, jotka ovat halukkaita kehittämään satakuntalaisia yrityksiä Kaupallistetaan uusia tuoteideoita tehokkaammin Ponnistetaan uusille markkinoille, erityisesti Venäjälle ja Norjaan Kehitetään yhteistyötä esim. Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa (engineering center) Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Veturiyritysten tulevaisuus vaikuttaa laajoihin yritysketjuihin - alihankinta- ja riippuvuusketjujen laajentaminen ja monipuolistaminen Koventuva kansainvälinen kilpailu laajan kotimarkkinan omaavista maista: esim. Kiina ja Korea Raaka-aineen saatavuus kilpailukykyisin hinnoin Huippuosaajien rekrytointi Satakuntaan ja toisaalta vapautuvan työvoiman osaamisen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Koulutuksen vastaaminen vs. kohdentumattomuus teollisuuden tarpeisiin Sijoittajien, mukaan lukien riskisijoittajien, houkutteleminen Satakuntaan

17 YHTEENVETO: CLEANTECH Arvoketju ja sen nykytila Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Cleantech-teollisuus: energiatehokkuus, puhtaat prosessit, biotalous ja uusiutuva energia, vesitalous, jätehuolto ja kierrätys, vihreä rakentaminen Hyvä kehittämisasenne ja innovointikyky Teknologiaosaminen hyvää ympäristöliiketoiminnassa Paikallinen omistuspohja vahva Osaaminen jakautunut eri aloille ja Cleantechin alla paljon erilaisia yrityksiä ja pieniä toimijoita Yritysten kasvuhalu ja riskinottokyky heikkoa Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita Alfa Laval Aalborg Oy Biolan Oy Eurajoen Romu Oy Heikki Laiho Oy Nakkila Boilers (Nakkila Group Oy) Oras Oy Prizztech Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Ramboll Finland Oy Rauman Voima Oy Raumaster Oy RTK-Palvelu OY Satakierto Oy Veikko Lehti Oy Water Group Ltd Oy Talouden vahvat suhdannevaihtelut ja hintakilpailu vaikuttavat eri tavoin isojen ja pienten yritysten tilanteeseen ja useimmiten pienet löytävät mahdollisuuksia (Spin offit voivat sijoittua cleantech-alueelle) Muutokset energiansaannissa vaikuttaa Cleantech-teollisuuden kilpailukykyyn. Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet tuovat uhkia arvoketjun kasvulle ja kehittymiselle. Miten arvoketjun tulisi kehittyä v mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Yritykset kansainvälistyvät ja viennin osuus liikevaihdosta kasvaa. Yritysverkostot toimivat kattavammin ja vaikuttavammin. Uusia pk-yrityksiä ja spin offeja tulisi syntyä lisää, sillä ne ovat ketterämpiä viemään tuotekehitystä eteenpäin ja tarjoamaan palveluita muuttuviin asiakastarpeisiin. Innovaatioista tuotteeksi prosessin tulisi toimia tehokkaammin: uusien palveluiden innovoimista ja kehittämistä yhdessä eri toimialojen kanssa (esim. palveluihin liittyviä teknologia ja it-ratkaisuja ja resurssitehokkaita symbiooseja) Kuluttajatieotoisuus kasvaa (tiedostetaan veden ja energian käyttöön liittyvät toimenpiteet ) ja sitä kautta Cleantech-tuotteiden kysyntä kasvaa. Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyminen vaikuttaa positiivisesti kehitykseen. Uudet innovaatiot ja tuotteistaminen ovat tärkeitä arvoketjun elinvoimalle. Yritysverkostot ovat elinehto pienten yritysten pääsylle kansainvälisille markkinoille (esim. Arktiset alueet) Laajempi osaamisverkko (koulutus/tutkimus/yritys/ konsultointi /alihankintatoiminta) tuo edellytyksiä uudelle yrittäjyydelle ja myynti- ja markkinointiosaamiselle. Cleantech-alan osaaminen ei kehity, jos yrittäjämielisyyttä ja intoa ei löydy. Alueellisen vetovoiman parantaminen ja koulutuksen räätälöinti keskeistä, jotta saadaan osaavaa työvoimaa aluella. Selkeää pitkän tähtäimen energiapolitiikkaa toivotaan julkishallinnon päätöksenteolta. / Kuntien sitoutuminen innovatiivisiin ja ympäristöystävällisiin hankintoihin (kotimarkkinan syntyminen) on keskeistä. Julkishallinnon ostovoiman lasku voi tuoda mukanaan kehityksen hidastumista. Rakennemuutoksen jatkuminen ja teollisen peruspohjan mureneminen voi tuoda sekä uhkia että mahdollisuuksia. Uhkana on, että edelleen heittäydytään suurteollisuuden varaan ja ollaan hitaita tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

18 Koko Satakunnan vetovoiman kehittyminen on merkittävässä asemassa rakennusteollisuden elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Yritysverkoston (alaurakoitsijat mukaan lukien) tulee kehittyä ja uusiutua. Vienti pitää saada aktivoitua jalostettavien tuotteiden ja tuotekokonaisuuksien kautta. Asuntorakentamisen mahdollistavia rahoitusmalleja tulee kehittää. Koulujen ja yritysten välinen yhteistoimintaa tulisi laajentua. Suomalaisen työvoiman ja osaamisen käyttöä pitää lisätä erityisesti soissa hankkeissa. Saneeraus- ja korjausrakentaminen tulisi lisääntyä. OL 4 rakentaminen alkaa. Byrokratian kasvu, määräysten ja säädösten kiristyminen voivat heikentää arvoketjun kehittymistä. Sairauspoissaolokustannukset kasvattavat työvoimakustannuksia. Isojen hankkeiden viivästyminen ja kaatuminen hidastavat arvoketjun kehittymistä. Uutta kehittäviä merkittäviä hankkeita on kilpailussa hävitty muille toimijoille, esim. puurakentaminen YHTEENVETO: RAKENTAMINEN Arvoketju ja sen nykytila Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Rakennusteollisuus, talotekniikka, rakentamien, talo- ja infrarakentaminen, teräsrakentaminen Raumalainen ja satakuntalainen huippuosaaminen Hyvä sijainti kansainvälisesti Alueella hyvä kaavoitus Korkeat tuotantokustannukset Väestökato ja muuttotappiot alueella Olkiluoto 3 hanke luonut kysyntää usean vuoden ajan Emeca Oy Hartela Oy Ilmastointi Salminen Oy LVT-Putki Oy MVR-Yhtymä Narvi Sähkö Oy Pintos Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä PRM-Yhtiöt Oy Rauman RS-Rakennus Oy Rauman Sähkö- ja Teleasennus Oy Sakipa Oy Skanska Talonrakennus Oy Suomen Teräsritilä Oy Sähkö-Rauma Oy Perusteollisuuden rakennemuutos ja sen vaikutukset alueelle. Kansainvälisen hintakilpailun kiristyminen. Työvoiman rakennekehitys vaikuttaa osaavan työvoiman saantiin. Miten arvoketjun tulisi kehittyä v mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Maakunnallisia tuotteita ja toimijoita pitäisi tuoda yhteen, ja tulisi kehittää sekä laajempia konsepteja että uusia palveluinnovaatioita. Pienyritysten määrän tulisi nousta ja isompien yritysten pilkkoutua. Pienyritysten pitäisi hyödyntää laajemmin yritysverkostoja kansainvälistymisessä. Julkishallinnon kaavoituksenja lujitusten tulisi tukeva elinkeinoelämän tarpeita. Suomalaista työvoimaa tulisi arvostaa enemmän ja karannut tietotaito pitäisi palauttaa Suomeen. Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan?

19 YHTEENVETO: ELINTARVIKE- JA PAKKAUSTEOLLISUUS Arvoketju ja sen nykytila Elintarvike- ja pakkausteollisuus, jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus Vahva alkutuotanto ja sopimustuotanto Suomen ruokamaakunta, monipuolisin tuotanto Korkea laatu, vahvat brändit Kaupan monopoli, vähän jakeluteitä, kaupan omat merkit kilpailijana Työvoiman saatavuus ja hinta Ruokatrendit ja ruokakriisit Ympäristösäädökset, maataloustuet Ilmastonmuutos Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Amcor Flexibles Finland Oy Eskimo Finland Oy Finnamyl Oy HK Ruokatalo Oy Lihajaloste Korpela Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Marva Group Mykora Oy Porin Leipä Oy Satafood Kehittämisyhdistys ry Sucros Oy Miten arvoketjun tulisi kehittyä v mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Pyritään vastaamaan trendeihin ja asiakastarpeisiin, esim. uuselintarvikkeet, luomu Panostetaan tuotekehitykseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin (vrt. Kivikylän Palvaamo Oy) Laajennutaan Venäjälle, erityisesti Pietarin alueelle Kasvua pyritään saamaan julkisista hankinnoista (Horeca) Kierrätysmateriaaleja hyödynnetään yhä laajemmin pakkausteollisuudessa Luodaan ja jalkautetaan Satakunnan yhteinen ruokabrändi Hyödynnetään uutta teknologiaa (esim. QR-seurantateknologiaa pakkauksiin) Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Uusien logistiikkaverkkojen (esim. Itella, Matkahuolto) luominen ja kehittäminen kriittinen tekijä Alkutuotannon säilyminen/hiipuminen alueella vaikuttaa koko ruoanjalostuksen arvoketjuun EU:n maatalouspaketeilla laajoja vaikutuksia elintarviketeollisuuden pysyvyydelle ja kehitykselle Satakunnassa Panostukset ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi alueelle

20 YHTEENVETO: TEOLLISUUDEN TEKNOLOGIAT JA PALVELUT Arvoketju ja sen nykytila Teollisuuden teknologiat ja palvelut, ICT, automaatio, mittaus, teollisuuden asiantuntijapalvelut, suunnittelupalvelut, KIBS, logistiikka, media ja viestintä Projektitoimitusosaaminen Kv-markkinoilla toimivia pieniäkin yrityksiä Offshore-osaaminen Vaikeudet saada osaavaa työvoimaa Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen A-Insinöörit Porin Juva Oy Arc-Pro Solutions Oy Auramaa Yhtiöt Cimcorp Oy CLS-Engineering Oy Clothing Plus Oy Comprog Electronics Oy CT-Logistics Oy DNA Oy, Pori Fujitsu Finland Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Enerpoint Oy Euroports Rauma Oy Marva Group Modultek Oy Ramboll Finland Oy Sataservice Oy Satmatic Oy Sweco Industry Oy Tieto Finland Oy EU:n sekä kehittyvien maiden lainsäädännön muutokset, tukimuodot Rikkidirektiivin, energiaveron vaikutukset mahdollisuus uuteen liiketoimintaan Laivojen painolastikäsittelyn muutokset Ihmisten ajankäytön ja asenteiden muutokset (esim. Z-sukupolvi, etätyö, SoME) Valitukset ja viivästykset vaikeuttavat kehityshankkeiden etenemistä Kokonaisuudessaan Satakunnan teollisuuden kehittyminen vaikuttaa teknologioiden ja palveluiden kehitykseen Miten arvoketjun tulisi kehittyä v mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Hyödynnetään sosiaalista mediaa markkinoinnissa, mahdollisuuksien mukaan myös laajemmin liiketoiminnassa Verkottuminen (esim. metallipajat) ja klusterien hyödyntäminen tuovat synergiaetua Hyödynnetään Olkiluoto 4:n mahdollisuuksia ja satakuntalaista ydinvoimalaosaamista Sovelletaan teknologiaa ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti Määritellään, mitä teollisuuden palveluja Satakunnasta puuttuu ja luodaan uusia palveluja Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta / vastaan? Arktisten alueiden painoarvon kehitys voi luoda uutta liiketoimintaa ja muuttaa logistiikkaa (Koillisväylä) LNG:n yleistymiseen on reagoitava Alan koulutus ja osaajien houkutteleminen Satakuntaan kriittinen tekijä Olkiluodonrakennushankkeiden eteneminen vs. viivästykset vaikuttavat teollisuuden teknologioiden ja palvelujen kehitykseen

21 SATAKUNNAN ARVOVERKKOJEN TILANNE JA MUUTOSSUUNNAT MARKKINANÄKÖKULMASTA Mahdollisuus sinisen meren löytämiseen, uusiutuvat markkinat ja toimijat Teknologiat & palvelut * Muu teknologiateollisuus Kotimarkkinavetoinen, paikallisesti ohjautuva Cleantech Kiinteistötekniikka, -automaatio Vientivetoinen, KV-markkinat määräävänä tekijänä Satakunnan paikallinen rakentaminen Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus Elintarvike, alkutuotanto Venäjän viennin mahdollisuus Punaisen meren vangit, vakiintuneet markkinat ja toimijat *Heterogeeninen arvoverkko, mutta välillisesti kaikki vahvasti vientiriippuvaisia asiakaskunnan kautta 21

22 SATAKUNNAN ARVOVERKKOJEN TILANNE JA MUUTOSSUUNNAT TOIMINNAN EDELLYTYSTEN NÄKÖKULMASTA Osaamisintensiivinen Teollisuuden teknologiat & palvelut Riippuvuus poliittisesta päätöksenteosta (kotimaa/kv)) Elintarviketeollisuus, alkutuotanto Energiateollisuus Uudisrakentaminen Cleantech Luonnonvaroja hyödyntävä prosessiteollisuus Muu teknologiateollisuus Energiateollisuuden erityistapaus: Ydinvoimaklusteri Korjausrakentaminen Riippumaton poliittisesta päätöksenteosta (kotimaa/kv) Resurssi-intensiivinen 22

23 3. ENNAKOIDUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 23

24 KYSELYN TULOS: TUNNISTETTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS SATAKUNTAAN (1 = EI VAIKUTUSTA, 5 = VAIKUTTAA VOIMAKKAASTI) Talouden vahvat suhdannevaihtelut 4,2 Muu, mikä? (täsmennys alle) 4,2 Voimistuva kansainvälinen hintakilpailu 4,1 Työvoiman osaamisen ja saatavuuden muutokset 3,9 Yritysten kiristyvät työnantajamaksut ja verot 3,8 Perusteollisuuden rakennemuutosten jatkuminen Maailmantalouden painopisteen siirtyminen kehittyviin talouksiin (Etelä-Amerikka, Venäjä, Kiristyvät liiketoiminnan vaatimukset ja standardit (turvallisuus, laatu, ympäristö) EU:n rakenteen ja/tai toimintamallin muutokset 3,8 3,7 3,5 3,4 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 24

25 KYSELYN TULOS: TUNNISTETTUJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS SATAKUNTAAN (1 = EI VAIKUTUSTA, 5 = VAIKUTTAA VOIMAKKAASTI) Muutokset energian ja raaka-aineiden saatavuudessa (LNG, tuetut energiamuodot,...) Logistiikan kehitys (esim. merikuljetusten muutokset, Koillisväylä ja Ilmastonmuutoksen ja ympäristötekijöiden merkityksen kasvu Yritysten ulkomaisen omistuksen kasvaminen 3,4 3,4 3,3 3,2 Palveluliiketoiminnan kasvu 3,2 Kansallisten yritys- ja elinkeinotukien muutokset Yritys- ja yhteiskuntavastuullisuuden kasvu & ekologisuus 3,1 3,1 Arktisten alueiden painoarvon nousu 3 Kansallisen infrastruktuurin muutokset (kuntarakenne- ja alueuudistukset) 2,7 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 25

26 KOKO SATAKUNNAN TEOLLISUUTTA KOSKEVAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET (PESTE-ANALYYSI) 26

27 POLITIIKAN JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Political EU:n rikkidirektiivin, laivojen painolastikäsittelyn muutosten ja kansallisen energiaveron toimeenpano - lisää yritysten kuljetuskustannuksia ja heikentää Satakunnan logistista kilpailukykyä EU:n ympäristödirektiivien, ml. REACH, rikki- ja typpidirektiivi, kovenevat vaatimukset liittyen esim. Best Available Technologyn (BAT) käyttöön: muodostavat kustannusrasitteen vakiintuneille toimijoille mutta samalla luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n ulkopuolisten ja erityisesti kehittyvien maiden lainsäädännön muutokset ja julkiset tuet liittyen ympäristöystävällisyyden lisäämiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn luovat uutta vientipotentiaalia EU:n tukipolitiikan usein tiukat kansalliset tulkinnat, jotka voivat muuttaa tilannetta toisen toimijan eduksi ja toisen haitaksi toimijan haitaksi EU:n rakenteen, toimintamallin ja politiikan mahdolliset muutokset pitkällä aikavälillä Kansallisten hanke-, yritys- ja elinkeinotukien muutokset: rahoitusta vähennetään yleisesti ja kohdennetaan tarkemmin potentiaaliltaan parhaaksi arvioituun liiketoimintaan Yritysten kiristyvät työnantajamaksut ja verot, jotka lisäävät työvoimakustannuksia ja pienentävät vapaita kassavirtoja Suomen jätelainsäädännön muutokset, jotka lisäävät jätettä tuottavan vakiintuneen teollisuuden kustannuksia, mutta ovat samalla mahdollisuus ympäristöalan yrityksille lainsäädännön osalta Suomea jäljessä tulevilla vientimarkkinoilla 27

28 MAAILMANTALOUDEN, KANSANTALOUDEN JA ALUETALOUDEN MUUTOKSET Economical Taustalla vaikuttavat globaalit megatrendit: väestön lisääntyminen, vaurastuminen ja kaupungistuminen, luonnovarojen niukkeneminen ja niiden hinnan nousu, lisääntyvän kulutuksen haitalliset ympäristövaikutukset, talouden ja busineksen globalisaatio Energialähteissä tapahtuu muutoksia, esim. liuskekaasun ja öljyn sekä LNG:n merkityksen kasvu Yhdysvalloissa, Kiinassa ja muualla, tuuli- ja aurinkoenergian nousu joissakin maissa fossilllisten rinnalle, ydinvoiman ups and downs. Kehittyvät taloudet lisäävät samalla fossiilisen energian käytttöä Maailmantalouden kasvun painopiste siirtyy kehittyviin talouksiin (Etelä-Amerikka, Venäjä, Intia, Kiina, tietyt Afrikan valtiot), EU:n ja USA:n jäädessä stabiilimpaan tilaan Arktisten alueiden painoarvo nousee luonnonvarojen lisääntyvän tarpeen ja sään lämpenemisen myötä (Koillisväylä) tämä luo kysyntää arktiselle teknologialle, rakentamiselle, jäänmurtajille (ice management) Talouden voimakkaat suhdannevaihtelut (turbulenssi) eri tasoilla jatkuvat vakaan kasvun kaudet jäävät lyhyiksi ja taantumia on entistä vaikeampi ennustaa Venäjän ja Itä-Euroopan markkinoiden merkitys suomalaiselle yritystoiminnalle kasvaa uudelleen, nyt kasvavien markkinoiden, kysynnän ja rahoituksen lähtökohdista Vientiteollisuuden merkitys Suomen tiukkenevassa kansantaloudessa kasvaa yhtäaikaa sen kilpailukyvyn heikkenemisen kanssa (kustannushaitat) Talouden globaalisaation myötä kansainvälinen hintakilpailu voimistuu useimmilla aloilla Yritysten omistuspohja muuttuu kun pääomat siirtyvät vapaammin sieltä missä niitä on (esim. Venäjä, Kiina) talouden kanssa kamppaileviin EU-maihin Perusteollisuuden rakennemuutosten oletetaan jatkuvan Suomessa tuotteille ei ole tarpeeksi globaalia kysyntää, jossa Suomesta käsin voistaisiin kilpailla 28

29 YMPÄRÖIVÄN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Social Työvoiman osaamisen ja saatavuuden muutokset, mikä näkyy kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutena (ajoitus, sijainti, sisältö) Perusteollisuuden rakennemuutosten jatkumisen seuraukset yhteiskunnassa: lisääntyvä työttömyys, julkisten ja yksityisten palveluiden supistuminen Ihmisten ajankäytön ja asenteen muutokset: toisaalta kasvava aktiivisten ja myös hoidettavien ikääntyneiden osuus; toisaalta Z-sukupolven elämäntapa: valmius vaihtuviin työsuhteisiin, toistuvat koulutusjaksot, etätyöskentely - myös koulutuksessa, sosiaalinen media ihmisten ja organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa Vähittäiskaupan muutokset ja internetin yleistyminen kuluttajien ostokäyttäytymisessä Teollisen alan sekä logistiikan koulutuspanostusten ja -tason heikentyminen ja tietyn käytännön koulutuksen (mestaritaso/teknikko) puuttuminen kokonaan. Myös koulutustarjonnan jäykkyyden lisääntyminen koulutusten pitenemisen myötä ei synny joustoa tarpeen mukaan Julkishallinnon toimintakentän laajeneminen, arvioinnin ja valvonnan tiukentuminen sekä päätösprosessien monimutkaistuminen / piteneminen, esim. luvitusasiat, infrahankkeiden rahoitus 29

30 TUOTTEIDEN, PALVELUJEN JA RATKAI- SUJEN TEKNOLOGIOIDEN MUUTOKSET Technological Palveluliiketoiminnnan kasvu (edellyttää myös perusteollisuuden elinkelpoisuutta) ja palveluiden korostuminen myytävissä ratkaisuissa (esim. huolto ja ylläpito myydään käytettävyyttä kk-maksulla) Logistiikan kehitys (esim. merikuljetusten muutokset, Koillisväylä ympäristövaatimuksiin vastaaminen, superrekat, kaupan rakennemuutos) Koillisväylä toistaiseksi venäläisten jäänmurtoalusten ja niiden maksujen varassa Rikkidirektivi voi siirtää logistiikkaa mereltä maanteille Teollisuuden päästöjen direktiiveillä vaikutuksia raskasöljyn jakeluun, johtaa uusien polttoaineiden kehittämiseen ja näin Cleantech-alan kasvuun Sosiaalisen median aiheuttamat muutokset ESIM. markkinoinnin palveluihin Teollisen internetin esiinmarssi 30

31 YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA YMPÄRISTÖ-POLITIIKAN MUUTOKSET Kiristyvät vaatimukset ja standardit (turvallisuus, laatu, ympäristö) lisäkustannuksia vakiintuneelle tuotannolle mutta myös mahdollisuuksia uusille toimijoille EU:n ympäristödirektiivien, ml. REACH, rikki- ja typpidirektiivi, kovenevat vaatimukset liittyen esim. Best Available Technologyn (BAT) käyttöön: muodostavat kustannusrasitteen vakiintuneille toimijoille mutta samalla luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ilmastonmuutoksen ja ympäristötekijöiden merkityksen kasvu liiketoiminnan kehittämisessä (tuotteiden ominaisuudet, prosessit, uudet tuotteet,..) Yritys- ja yhteiskuntavastuullisuuden ja ekologisuuden merkityksen kasvu liiketoiminnassa Muutokset energian ja raaka-aineiden saatavuudessa (esim. LNG, tuetut energiamuodot), tämä siirtää tuotantoa halvan energian maihin (esim. Muoviteollisuus) Environmental Lähiruoan suosiminen tällä merkitys elintarviketeollisuuden raaka-ainehankintaan 31

32 4. TEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN JA KASVUN TEKIJÄT 32

33 KYSELYN TULOS: MISTÄ YRITYKSET JA ORGANISAATIOT HAKEVAT LISÄÄ KASVUA JA KILPAILUKYKYÄ VUOSINA Muu, mikä? Alkutuotannon tehostaminen. Palvelun ja laadun pitäminen korkealla tasolla. Tuotekehitys, R&D ja innovaatiot. Kotimaan markkinat Vientitoiminta tai liiketoiminnan Yritysostot Uudet tuotteet, palvelut tai innovaatiot Laajentuminen täysin uusille liiketoiminta - Alihankintaketjut Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Tuotantoprosessien kehittäminen tai Projektiosaamisen kehittäminen Tietotekniikan/automaation hyödyntäminen Verkottuminen muiden yritysten kanssa Ympäristöystävällinen tai vastuullinen Muu, mikä? (täsmennys alle) 1% 15% 14% 15% 19% 17% 16% 34% 44% 44% 47% 51% 72% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 5.79, Hajonta: 3.552) (Vastauksia: 140) Perustelut Yrittäjät arvostavat hyvää palvelua Kypsällä markkinalla erilaiset toimenpiteet - kasvua haetaan uusita liiketoiminta-alueista (mm. bioenergia) Vastuullinen liiketoiminta tulee kattamaan koko arvoketjun ja yrityksiltä odotetaan siitä raportointia. Julkinen palvelu ei voi enää kasvaa, mutta se voi tehostaa toimintaansa Nykyliiketoimintaa lähellä olevien toimintojen kehittäminen on nopein ja turvallisin tapa edetä. Toimistotyön tuottavuuden kehittäminen 33

34 KYSELYN TULOS: AKTIVOITAVAT YRITYSVERKOSTOT KASVUN JA KILPAILUKYVYN SYNNYTTÄMISEKSI Automaatioteknologia Digitaalisuus, jokapaikan tietotekniikka Energiateollisuus Magneetti- ja sähköteknologia Meri- ja teknologiateollisuus Projektiosaaminen Raaka-ainetuotanto ja elintarvikejalostus 4% 29% 24% 35% 25% 17% 48% Muu, mikä Muoviteollisuus Infra-/Teollisuusprojektit Logistiikka Metallien jalostus (kupari rikasteesta lopputuotteeksi) Ydinvoimaklusteri Vesi-, ympäristö- tai bioteknologia Uusiutuva energia ja bioenergia 24% 29% 37% ICT-palveluinnovaatiot, ohjelmistoteollisuus Koneensuunnittelu, hydrauliikka Teollinen kierrätys 18% Metsä- ja puuteollisuus Muu, mikä? (vastaus alle) 6% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaikki (KA: 6.082, Hajonta: 3.397) (Vastauksia: 136) 34

35 KYSELYN TULOS: SATAKUNNAN KASVUN JA KILPAILUKYVYN KANNALTA TÄRKEÄT JA KIIREELLISET TEKIJÄT (N=141) TÄRKEÄ 35 Satakunnan sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet 30 Yrittäjyys ja asenne yrittäjyyteen Satakunnan koulutustarjonta Yritysten kehittymiskyky ja -halu Yrityspuistot, teollisuuspuistot ja palvelut 5 Toimialarajat ylittävät verkostot Teollisuuden palveluliiketoiminta, palveluinnovaatiot Kv. omistus ja investoinnit Projektitoimitusosaaminen Työvoiman rakennekehitys Satakunnan imago ja vetovoimaisuus Isot monitoimijaprojektit Kehitysyhtiöt, julkinen T&K&I-tuki Yritysbrändit, markkinointiosaaminen Rahoituksen saantimahdolisuudet Globalisoituva ja uudistuva alihankinta Yritysten ymmärrys markkinakehityksestä Maakunnan poliittinen tahtotila, näkyvyys Julkishallinnon antamat toimintaedellytykset (esim. kaavoitus, luvitus) 0 Tiedon avoimuus KIIREELLINEN 35

36 5. TEOLLISUUSTOIMIALOJEN KEHITTÄMISTARPEET 36

37 KYSELYTULOSTEN YHTEENVETO: TEOLLISUUS- TOIMIALOJEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET 7. Teollisuuden palveluinnovaatioiden ja -toiminnan lisääminen 1. Ammattitaitoinen työvoima: osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen työelämän tarpeet huomioiden 2. Liikenneyhteyksien ja logististen ratkaisujen kehittäminen 6. Yritysmyönteisyyden lisääminen julkishallinnon toimenpiteissä Kehittämisen painopisteet 5. Myynti- ja markkinointiosaamis en kehittäminen 4. Satakunnan imagon, näkyvyyden ja vetovoimaisuuden kasvattaminen yritysten näkökulmasta 3. Yritysverkostojen ja -yhteistyön aktivointi tavoitteena uusi liiketoiminta ja kasvu 37

38 TEOLLISUUSYRITYSTEN POSITIIVINEN KEHITYS- KIERRE Best case skenaario: Satakuntalaiset yritykset kehittävät toimintaansa ulkomaisin ja kotimaisin pääomin. Yritykset tuottavat rohkeita uusia sovelluksia ja tuotteita, ja uusia yrityksiä syntyy. Pienet yritykset kasvavat itsenäisesti ja hyödyntävät yhteistyöhankkeita satakuntalaisten veturiyritysten tuella VI Teollisuusyritysten vetovoimaisuuden kehittäminen: investoinnit, osaava työvoima V Kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden kasvattaminen, etabloituminen uusille markkinoille (Venäjä) IV Yritysverkostojen ja yhteistyön aktivointi: logistiikka, teolliset teknologiat ja palvelut III T&K, tuotteistaminen, nopea reagointi kysyntään ja muutoksiin II Palveluinnovaatioiden ja -toiminnan lisääminen Satakunnan teollisuusyritykset I Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen 38

39 TEOLLISUUSYRITYSTEN NEGATIIVINEN KEHITYSKIERRE Satakunnan teollisuusyritykset A. Omistajat vetävät rahansa pois. Teollisuusyritysten arvostus laskee. Osaavaa kv. tai suomalaista työvoimaa ei ole saatavilla. B. Yrityksillä ei ole kasvu- tai kehittymishaluja, jatketaan toimintaa piipun varjossa C. Verkostoituminen jää keskustelun tasolle. Ei haluta uusiutua. D. Ei kyetä vastaamaan muutoksiin (esim. rikkidirektiivin vaikutukset). Jäädään junasta. E. Juopa raskaan teollisuuden ja palvelutoiminnan välillä F. Asiakas/kuluttaja unohdetaan. Yritykset eivät ole hankkineet myyntii-, markkinointi- tai vientiosaamista Worst case skenaario: Perusteollisuusyritykset ovat hiipuneet ja omistajat vetäneet rahansa pois. Teollisuusyrityksiä ei arvosteta eikä osaavaa työvoimaa ole saatavilla. Jako raskaaseen teollisuuteen ja pk-sektoriin/palvelutoimintaan vahvistunut (polarisaatio), välimaastoon ei ole syntynyt uusia toimijoita. 39

40 TEOLLISUUDEN JA ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN VUOROVAIKUTUS POSITIIVINEN KIERRE Best case skenaario: Satakuntalainen toimintaympäristö tukee vahvasti teollisuuden kasvua ja kehittämistä. Teollisuus tuo Satakuntaan hyvinvointia. V Julkinen ja poliittinen alueellinen tuki teollisuuden vienti- ja kehittämistoimille IV Satakunnan vetovoimaisuuden edistäminen: palvelut, koulutus, työpaikat, investoijat, ulkomaalaiset osaajat III Satamayhteistyö, liikenne- ja logistiikkayhteyksien kehittäminen II Koulutuksen ja oppilaitosten kehittäminen teollisuusyritysten tarpeiden näkökulmasta, huippuosaajien houkuttelu alueelle. Yliopistotasoista opetusta ja teollisen alan huippututkimusta sijoitetaan Satakuntaan Satakunnan teollisuus I Kunta-, sektori- ja toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittäminen 40

41 TEOLLISUUDEN JA ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN VUOROVAIKUTUS - NEGATIIVINEN KIERRE Satakunnan teollisuusyritykset A. Konkreettinen julkinen tuki, kuten julkiset hankinnat ja luvitukset, puuttuu B. Osaava työvoima on karannut ulkomaille tai muualle Suomeen. Muuttotappiot kasvavat. Väestö vanhenee. C. Saavutettavuus heikentyy: Porin lentokenttä lakkautetaan, 2- ja 8- tie D. Koulutus ja oppilaitokset eriytyvät teollisuuden ja työelämän tarpeista, koulutusohjelmia lakkautetaan satakuntalaisissa oppilaitoksissa. Porin yliopistokeskus suljetaan. E. Satakuntalaisia (kuntarajat ylittäviä) palveluja tai yhteistyötä ei edistetä. Jatketaan omissa poteroissa. Worst case skenaario: Perusteollisuuden hiipuminen näivettää koko Satakunnan 41

42 SATAKUNTA OSANA SUOMEA POSITIIVINEN KEHITYSKIERRE Best case skenaario: Satakunta toimii Suomen teollisuuden selkärankana ja uudistumisen katalyyttinä III Yliopistojen ja teollisuuden yhteistyötä kehitetään. Rinnalla säilytetään muita koulutusaloja monipuolisesti ja uusia koulutusohjelmia synnytetään teollisuuden tarpeita kuunnellen (esim. teknikko, vienti-insinööri). II Poliittinen päätöksenteko tukee synergisesti kansallisella tasolla teollisuuden uudistumista ja kehitystä sekä vientitoimenpiteitä (esim. logistiikka, toimintaympäristö). Satakunnan teollisuusyritykset I Satakuntalainen näkyvät poliittiset vaikuttajat ajavat Satakunnan ja teollisuuden asiaa 42

43 SATAKUNTA OSANA SUOMEA - NEGATIIVINEN KIERRE Satakunnan teollisuusyritykset A. Tutkimus ja koulutus eriytyvät teollisuuden tarpeista B. Kestävyysvaje realisoituu. Poliittiset päätökset (esim. sääntely, verot) lisäävät teollisuusyritysten ahdinkoa ja ajavat toimijoita konkurssiin. C. Satakunnan pekkarinen puuttuu edelleen Worst case skenaario: Satakunnan teollisuusmaine on muisto vain - tuotanto ja osaaminen ovat siirtyneet muualle Suomeen tai ulkomaille.. 43

44 6. SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 KILPAILUKYKYÄ UUSIUTUMALLA YLI RAJOJEN 44

45 SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO

46 VISIOTA TUKEVAT SATAKUNNAN KILPAILUKYKY- JA VETOVOIMATEKIJÄT Satakunnan teollisuuden kilpailukyvyn tekijöitä 1. Meri(yhteydet) ja olemassaoleva teollinen infra 2. Vakiintunut osaaminen ja työvoima(vankka perinne), lojaali ja itseohjautuva henkilöstö 3. Kansainvälistyminen ja vientitoiminta teollisuudessa sisäänrakennettuna 4. Energiaratkaisujen laaja osaaminen 5. Maakunnan teollisuus- ja kehitysmyönteisyys Vetovoimatekijöitä uusien teollisuustoimijoiden houkutteluun 1. Olemassa olevat aktiiviset arvoverkot - kuvataan kunkin kiinnostuneen teollisuustoimijan näkökulmasta 2. Yritysmyönteinen ja teollisuudelle suotuisa infrastruktuuri ja luvitus - konkretisoidaan kiinnostuneelle toimijalle tapauskohtaisesti euroina 3. Monipuolinen korkeatasoinen osaamisympäristö 4. Kärkihankkeet ja yritysverkostot esimerkkeinä OL 3 ja 4, Porissa Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park, Raumalla Lakarin teollisuusalue ja Seaside Industry Park, Harjavalta Industrial Park 5. Teollisuuslähtöinen T&K&I-toiminta 6. Perhemyönteinen asuinympäristö 46

47 VISIOTA TUKEVAT SATAKUNNAN VAHVAT BRÄNDIT - ESIMERKKEJÄ 47

48 SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIOTA TOTEUTTAVAT TEEMAT/PÄÄMÄÄRÄT Teollisuusyritysten voimakas omaehtoinen uusiutuminen KILPAILUKYKYÄ UUSIUTUMALLA YLI RAJOJEN Teollisuuden ja Satakunnan alueellisten toimijoiden tuloksellisempi vuorovaikutus Satakunnan teollisuuden roolin vahvistaminen Suomen teollisuuspolitiikassa 48

49 SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN TAVOITTELEMA TULEVAISUUDENKUVA 2020 Satakuntalaiset yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ulkomaisin ja kotimaisin pääomin. Yritykset tuottavat rohkeita uusia sovelluksia ja tuotteita, ja uusia yrityksiä on syntynyt. Pienet yritykset ovat kasvaneet itsenäisesti ja hyödyntävät monialaisia yhteistyöhankkeita satakuntalaisten veturiyritysten tuella. Satakuntalainen toimintaympäristö on edistänyt konkreettisesti teollisuuden kasvua ja kehittämistä. Teollisuus tuo jatkuvasti Satakuntaan hyvinvointia. Satakunta on Suomen teollisuuden kantava palkki ja uudistumisen edelläkävijä. 49

50 PÄÄMÄÄRIÄ TOTEUTTAVAT KÄRKIHANKKEET 50

51 1. TEOLLISUUSYRITYSTEN VOIMAKAS OMAEHTOINEN UUSIUTUMINEN KÄRKIHANKETTA 51

52 PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN MÄÄRÄTIETOINEN KEHITTÄMINEN KASVU-URALLE TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Pk-yritysten strategisen ja operatiivisen osaamisen kehittäminen kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Varmistetaan elinkaaren tärkeä kasvuvaihe miljoonasta kymmeniin miljooniin. Lopputulemat: pk-yritysten liikevaihdon ja viennin kasvu, ketteryys markkinamuutoksiin vastaamisessa, uudet kilpailukykyiset liiketoimintamallit, teollisuusrakenteen monipuolistuminen pk-yritysten kasvun myötä Aikataulu: , painottuen alkuvuosiin Vastuutaho: Yritykset, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt Toimenpiteet: 1. Kehitetään pk-yritysten liiiketoimintaa erityisesti myynnin, markkinoinnin, strategisen johtamisen ja uusien liiketoimintamallien osa-alueilla Muodostetaan ja otetaan käyttöön neuvonantajatiimejä esim. Suomen Strategisen Johtamisen Seuran, HHJ-koulutuksen käyneiden hallitusammattilaisten sekä Finpron piiristä - haetaan julkista rahoitusta tälle hankemuotoiselle toiminnalle Tätä tuetaan kohdennettuilla valmennuksilla esim. Prizztech Oy:n järjestämänä 2. Lisätään yritysten vientiosaamista hyödyntämällä yritysverkostoja ja yrityspalveluita, esim. Finpro:n täsmävalmennukset 3. Kerätään kiinnostuneiden yritysten verkosto ja laaditaan yhteistyössä uusien potentiaalisten markkinoiden action plan (arktiset alueet, Norja, Venäjä, Pohjois-Afrikka, Brasilia, -stan:t) 4. Lanseerataan Satakunnalle omaleimainen kasvuyrityspalkinto, joka liittyy em. toimenpiteisiin Rahoitus: Rauman seutu kaupunkipilottiohjelma, Horisontti 2020-ohjelma, Tekesin Liideri-ohjelma, ELYkeskukset, TE-toimistot Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Yrityspalvelut, Finpro, oppilaitokset, kauppakamarit, Prizztech Oy Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Pk-yritysten yhteenlasketun liikevaihdon ja työntekijämäärän kehittyminen, kasvuyritysten lukumäärän kehittyminen, menestystarinoiden määrä -kuvataan myös juttusarjana (esim. Emeca, Yhdysvaltojen 52

53 INNOVAATIOISTA ENEMMÄN BISNESTÄ JA UUSIA YRITYKSIÄ TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Lisätä uusien ja spin-offeina syntyvien yritysten lukumäärää, edistää liiketoiminnan käynnistymistä Lopputulema: uudet yritykset ja spin-offit, joiden liiketoiminta käynnistynyt onnistuneesti Aikataulu: , painopiste ajanjakson alussa ja keskivaiheilla Vastuutaho: Yritykset, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoiminta, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Nykyiset yritykset katsovat aktiivisesti oman toimintaportfolionsa spin-off mahdollisuuksien osalta Kehitetään esimerkiksi prosessi-innovaatioista uutta palvelubusinestä Kauppakamarit työstävät tarkistuslistan spin-off mahdollisuuksien arvioimiseksi ja aktivoimiseksi Perustetaan hyödyntämättömien patenttien pörssi houkuttelemaan uusyrittäjiä 2. Lisätään riskirahoitusta ja hallitustyöosaamista ja tukea käynnistyville yrityksille Vahvistetaan Satakunnan businessenkelit-ryhmän toimintaa Hyödynnetään neuvonantajatiimejä, joita muodostettu esim. Suomen Strategisen Johtamisen Seuran, HHJ-hallitusammattilaisten sekä Finpron edustajista (kts. myös kärkihanke 1.1) 3. Hyödynnetään entistä aktiivisemmin Prizztechin yrityshautomotoimintaa yritysten nukkuvien patenttien ja keksintöjen hyödyntämiseksi uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja käynnistämiseksi 4. Kehitetään korkeakouluyhteistyötä teollisuusyritysten innovaatiotoiminnan edistämiseksi Esimerkkicase: Uuden liiketoiminnan synnyttäminen LNG:n käytön ympärille LNG-terminaalin myötä Rahoitus: ELY-keskukset, maakuntaliitto, Horisontti ohjelma, INKA/Fiksu kaupunki (Tekes) Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kauppakamarit, yritykset sekä yrittäjäjärjestöt. Yrityshautomotoiminta ja yrityspalvelut, Aloittavien yrittäjien neuvonta ENTER/Prizztech Oy, Satakunnan yrittäjät (esim. sukupolvenvaihdoskysymykset), kaupungit, ELYt, AVIt, kehittämisorganisaatiot, Porin yliopistokeskus (Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto) Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Keskeisistä toimijoista muodostetaan foorumi (ohjausryhmä) toimeenpanoa aktivoimaan. Aktivoidaan uusia yrityksiä kokeilujen tekemiseen ja keskinäiseen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen. Mitataan uusien yritysten ja spin-offien lukumäärää sekä korkeakoulujen ja yritysten T&K&I-hankkeiden lukumäärää ja tuloksellisuutta 53

54 PAREMMASTA ASIAKASTARPEEN YMMÄRRYKSESTÄ UUTTA RATKAISULIIKETOIMINTAA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Yritysten tarjoomien laajentaminen ja tämän pohjalta liikevaihdon kasvattaminen lisäämällä palvelu- ja ratkaisuliiketoimintaa Lopputulemat: markkinoiden tarpeita vastaavan uuden palveluliiketoiminnan kasvu yrityksissä Aikataulu: 2017 Vastuutaho: Yritykset Toimenpiteet: 1. Yritykset motivoidaan hakemaan palveluliiketoiminnan malleja ja ratkaisuja, jotka tuovat suurempaa lisäarvoa asiakkaalle 2. Järjestetään Satakunnan teollisuuden alueellinen tapahtuma ( esitapahtuma SLUSH:lle ) jossa annetaan yritysesimerkkejä teollisen internetin mahdollisuuksista ja muista digitaalisuuden ja automaation mahdollisuuksista 3. Siirretään yrityksissä markkinoinnin ja myynnin fokusta teknologiakeskeisyydestä asiakkaan kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen (esim. prosessit, teknologiat, tarpeet) 4. Pilottihanke sosiaalisen median hyödyntämisestä teollisuusyrityksissä Mahdollisia caseja: verkkokauppa ja verkkokaupan logistiikka, teollinen internet Rahoitus: Tekes/pilottihankkeet ja SERVE-ohjelman mahdolliset jatkohankkeet, Satakuntaliitto ja kauppakamarit Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Tekes, oppilaitokset, yrityspalvelut, kauppakamarit Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Ratkaisu- ja palveluliiketoiminnan kehittämisen hankkeiden lukumäärä Uudesta ratkaisuliiketoiminnasta saatava liikevaihto 54

55 YHTEISTARJOOMIN MAAILMAN MARKKINOILLE TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: paketoida alueen palvelutarjoajien ja alihankkijoiden tuotteet laajemmiksi myytäviksi kokonaisuuksiksi, vastaamaan kansainvälisen markkinan tarpeita Lopputulemat: tuotteistetut palvelukokonaisuudet, veturiyritysten ja alihankintaverkostojen kasvanut yhteistyö viennissä, järjestelmätoimitukset ja järjestelmäintegraattoritoiminta Aikataulu: Vastuutaho: Yritykset alueellisten ja kansallisten hankkeiden osana, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Vahvistetaan arvoketju-/arvoverkkoajattelua ja muodostetaan kokonaisratkaisuja verkostopohjalta Aktivoidaan nykyverkostoja Luodaan uusia verkostoja 2. Tekesin rahoittama Isot Teemat-ohjelma: uusien tarjoamien muodostaminen tämän ohjelman rahoitusta ja viitekehystä hyödyntäen 3. Hyödynnetään EU-hankerahoitusta: kehitetään yritysverkostoja hankemuotoisesti, nimetään hankekoordinaattori huolehtimaan eteenpäinviennistä ja mm. rahoituksen byrokratiasta Caseja: Cleantech-ala (Cleantech Finlandiin liittyen), Olkiluoto 4 projektiin tähtäävät verkostot, Tekesin ja venäläisen teknologiakeskus Skolkovon rahoitus markkinalähtöisille useiden yritysten tuotekehitysprojekteille Rahoitus: EU:n puiteohjelma Horisontti 2020, Finnish Cleantech Cluster; ELY-keskus, TEKES, EU, Finnfund, Finnpartnership, Cleantech Invest Oy ja Cleantech Scandinavia Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Oppilaitokset (esim. SAMK), yrityspalvelut, yrityshautomot ja Finpro, Tekes, Teknologiateollisuus, Finnish Cleantech Cluster; ELY-keskus, TEKES, EU, Finnfund, Finnpartnership, Cleantech Invest Oy ja Cleantech Scandinavia, LOURA Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Uusien verkostopohjaisten tarjoomakokonaisuuksien määrä, niistä syntyvä vientitoiminnan liikevaihto 55

56 HOUKUTELLAAN HUIPPUOSAAJAT SATAKUNTAAN TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: vahvistaa Satakunnan brändiä ja vetovoimaisuutta työssäkäyntialueena ja lisätä huippuosaajien määrää satakuntalaisissa yrityksissä Lopputulemat: huippuosaajien määrän kasvu ja aviopuolisoiden työllistyminen Aikataulu: käynnistys 2014, painopiste Vastuutaho: Kaupungit ja kunnat, yritykset, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Kaupunkien rekrytointiportaali: Kasvatetaan rekrytointien vaikuttavuutta ja aviopuolisojen työllistymistä yhteisen, kaksisuuntaisen rekrytointiportaalin avulla kaupungin internet-sivuilla (rekrytoijien ja työnhakijoiden kohtauttaminen) 2. Vahvistetaan Satakunnan teollisuuden brändiä rekrytoijana yhteisillä rekrytointi-ilmoituksilla Vrt. Seinäjoen Komia- markkinointi 3. Tuetaan kansainvälisten huippuosaajien sijoittumista Satakunnan yrityksiin perehdytyspaketilla Rahoitus ja kokoluokka: Kaupungit Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kauppakamarit ja kaupungit sekä TE-toimisto Yritykset ja yritysverkostot Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Muuttovoitto huippuosaajien kohdalla (vaikeasti mitattava, vaihtoehto: menestystarinat). Portaalin kävijämäärät, uusien työpaikkojen määrät, aviopuolisojen työllistymisen aste 56

57 TOIMIALAKOHTAINEN KÄRKIHANKE: SATAKUNNAN RAKENNUSTEOLLISUUDEN TIIKERINLOIKKA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Parantaa rakentamisen laatua ( kerralla valmiiksi -periaate) ja resurssitehokkuutta (työvoima, energia, materiaalit) sekä kehittää työturvallisuutta Lopputulemat: Vähemmän reklamaatioita, tuotannon ja prosessien tehostuminen, Satakunta rakentamisen kehittämisen edelläkävijä Aikataulu: 2020 Vastuutaho: Rakennusteollisuus ry:n Satakunnan piiri, kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Haetaan oppeja ja parhaita käytäntöjä (BAT) kansainvälisestä ympäristöstä liittyen laatuun, resurssitehokkuuteen, työturvallisuuteen ja alihankkijaverkostojen hallintaan 2. Kehitetään yhdessä toimintamallejja rakennus- ja purkujätteen vähentämiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen v muuttuvan lainsäädännön pohjalta 3. Kehitetään rakennusyömailla automaatiota sekä digitaalisia työmenetelmiä ja -välineitä Rahoitus: Rakennusteollisuus ry, Tekesin ohjelmat esim. Rakennettu ympäristö Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Yritysverkostot ja perheyritykset, Rakennusteollisuus ry:n Satakunnan piiri, kauppakamarit, SAMK, Winnova, Sataedu Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Pilotit ja niistä viestittäminen, yritysverkoston omaehtoinen aktivoituminen yhteistyöhön esimerkiksi benchmarking-selvitysten tekemisessä, julkisuuteen nousseet esimerkit ja menestystarinat 57

58 TOIMIALAKOHTAINEN KÄRKIHANKE: SATAKUNNAN ELINTARVIKETEOLLISUUDEN VOIMAKKAAMPI ESIINTULO TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Tavoite: Satakunnan elintarviketeollisuuden profiilin nostaminen kansallisesti ja myös Satakunnan teollisuuden piirissä sekä yhteismarkkinoinnin tehostaminen Aikataulu: v mennessä, käynnistys v Vastuutaho: Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti Toimenpiteet: 1. Nostetaan elintarviketurvallisuus, jäjlitettävyys sekä kestävä kehitys elintarviketeollisuuden ydinosaamisalueiksi, kehityskohteina esim. Luomun ja uuselintarvikkeiden lisääminen Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ja QR-seurantateknologia pakkauksiin 2. Kehitetään elintarvikebrändien yhteismarkkinointia ja alustoja: luodaan ja jalkautetaan Satakunnan yhteinen ruokabrändi ja ruokatarinoita 3. Edistetään lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa ja edistetään Satakunta-brändiä (Horeca) 4. Laajennutaan Venäjälle, erityisesti Pietarin alueelle, esimerkkinä yhteiset vientiesiintymiset ruokamessuilla (Tekes) Rahoitus: Rakennerahastot Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kauppakamarit, Pyhäjärvi-instituutti, Team Finland, Tekes Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Satakunnan ruokabrändin aikaansaaminen sekä sen tunnettuuden ja näkyvyyden kehittyminen, paikallisen tuotannon osuus julkisista hankinnoista, yhteiset myynti- ja markkinointitoimenpiteet, toimijoiden kansainvälistymisaste 58

59 2. TEOLLISUUDEN JA SATAKUNNAN ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN TULOKSELLISEMPI VUOROVAIKUTUS KOLME KÄRKIHANKETTA 59

60 VANKEMPAA SYNERGIAA JA TULOSTA TEOLLISUUSPUISTOISTA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Teollisuuspuistojen ja niiden verkoston vahvistaminen ja profiilin nostaminen businessalustana Aikataulu: Vastuutaho: Kaupungit ja kunnat Toimenpiteet: 1. Jokaiselle teollisuuspuistolle varmistetaan selkeä, yrityksiä houkutteleva fokus ja sitä voimistava markkinointiviesti, esim. meriteollisuus, offshore, arktinen osaaminen ja uutena merituulivoima 2. Uusien toimijoiden houkuttelu erittäin kilpailukykyisellä infrastruktuurin ja palvelujen hinnoittelulla 3. Teollisuuspuistojen yhteistyön tiivistäminen tukemaan puistoissa toimivien yritysten oppimista toinen toiseltaan ja parhaiden käytäntöjen siirtoa puistojen ja yritysten välillä Tehdään kansainvälinen benchmarking pohjaksi tälle toiminnalle 4. Teollisuuspuistojen tarjoamia palveluja kehitetään yhdessä, tavoitteena niiden yhteiskäyttö ja näin saatavat synergiaedut puistojen välillä Ajankohtaisin case: Seaside Industry Park, Rauma Rahoitus: Kaupungit ja kunnat, julkinen rahoitus synergisiin kehityshankkeisiin Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Harjavallan suurteollisuuspuisto, Porin kupariteollisuuspuisto, M20 Industrial Park (Mäntyluoto, Tahkoluoto, Peittoon kierrätyspuisto), Seaside Industry Park Rauma; Porin kaupunki ja INKAyhteistyökumppanit, kauppakamarit, Prizztech Oy Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Teollisuuspuistojen yritysten lukumäärän kasvu Toteutuneet yhteistyöhankkeet teollisuuspuistojen välillä 60

61 SISÄÄNHEITTÄJÄ-TOIMINTAMALLI UUDELLE TEOLLISUUDELLE JA INVESTOINNEILLE TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Satakuntaan saadaan uutta teollista toimintaa ja kotimaisia sekä kansainvälisiä investointeja Aikataulu: Vastuutaho: Kaupungit ja kunnat Toimenpiteet: 1. Määritellään toiminnalle vastuutaho, tavoiteltu sisäänheittäjä 2. Markkinoidaan Satakunnan valmiita toimivia arvo- ja alihankintaketjuja Tehdään konkreettinen kuvaus siitä, mitä on jo olemassa ( myyntiesite ) Hyödynnetään teollisuuspuistojen tarjonta sekä opit Google Hamina -casesta 3. Luodaan rahallisia kannustimia mahdolliselle investoijalle 4. Tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa investointien houkuttelemiseksi Satakuntaan, hyödynnetään maabrändityöryhmän työtä ja TEM:n invest-in-toimintaponnisteluja 5. Käynnistetään yhteistyö VTT:n ja Aalto yliopiston kanssa ulkomaisen T&K:n houkuttelemiseksi 6. Kehitetään tavoitteellisemmin alueellista infrastruktuuria teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi Parhaiden käytäntöjen levittäminen Satakunnnan sisällä Yhdistetään toimintoja ja/tai tehostetaan prosesseja fokusoitumalla (esim. kehittämisorganisaatiot) Nopeutetaan luvitus- ym. päätöksentekoprosesseja Sovitaan työnjaosta ja viestitään työnjaosta ja palveluista aktiivisesti Varmistetaan yhteisten kehityshankkeiden tuloksellisuus (esim. sopimuksellinen yhteistyö, projektimuotoisuus) Caset: Merituulivoimateknologian toimittajat, arktiseen osaamiseen perustuva liiketoiminta Rahoitus: Kaupunkiseudut Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Kaupungit, kehittäjäorganisaatiot, teollisuuspuistot, VTT, TEM, Team Finland, Aalto yliopisto/arktisen tekniikan huippututkimusyksikkö, merellisten toimintojen ja merenkulun tutkimusalue, Invest in Finland ja Prizztech Oy, LOURA Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Sijoittuvien uusien teollisuusyritysten määrä sekä näin syntyvät liikevaihto ja työpaikat 61

62 TEOLLISUUDEN JA OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖSTÄ VAHVEMPAA OSAAMISINFRAA TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: Teollisen ja liiketoimintaosaamisen varmistaminen kehittämällä koulutusta ja säilyttämällä yliopistokeskus Satakunnassa. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja teollisuustoimijoiden yhteistyöstä saatavien synergiaetujen hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä Aikataulu: Aktivointi alkaen v. 2014, kehittämisen painopiste Vastuutaho: SAMK ja Winnova, Porin yliopistokeskus (Aalto yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto), Sataedu Toimenpiteet: 1. Käydään kaikilla tasoilla aktiivista ja ennakoivaa vuoropuhelua teollisuuden osaamis- ja tutkimustarpeista ja niihin vastaamisesta (tutkimuksen ja opetuksen fokusalueet) 2. Kehitetään sopimuksellisessa yhteistyössä (tavoitteellisina projekteina) uusia teknologioita ja ratkaisuja, esim. biotalous, merituulivoima, arktinen osaaminen 3. Kehitetään uusia opiskelumuotoja opiskelijoiden houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi Satakuntaan (esim. Digitaalinen opetus, oppisopimus, työharjoittelu). 4. Markkinoidaan opiskelijoille teollisuutta kehittyvänä työmahdollisuutena Rahoitus: Suoran EU- ja Tekes-rahoituksen hyödyntäminen esim. TTY:n kanssa Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Porin yliopistokeskus, SAMK, Winnova, Sataedu, Prizztech Oy, Satakuntaliitto, ELY-keskus, kauppakamarit, yritykset (esim. UPM, Outotec), Vesi-instituutti Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Teollisuuden ja oppilaitosten yhteiset T&K&I-hankkeet (T&K&I-puitesopimuksen pohjalta) Uudet koulutusohjelmat ja yhdistelmät (kuten vienti-insinööri), jotka vastaavat teollisuuden tarpeisiin, niistä valmistuneet opiskelijat 62

63 3. SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN ROOLIN VAHVISTAMINEN SUOMEN TEOLLISUUS- POLITIIKASSA YKSI KÄRKIHANKE 63

64 OIKEA-AIKAINEN JA TULOSHAKUINEN SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN JA VALTAKUNNAN POLITIIKAN VUOROPUHELU TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET JA TAVOITELLUT VAIKUTUKSET, AIKATAULU: 1) Teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen ja 2) paikallisten teollisuushankkeiden esilletuonti. Poliitiikan ja teollisuustoimijoiden yhteisten tavoitteiden muodostaminen ja niiden tuloksellinen edistäminen. Aikataulu: kiireellinen Vastuutaho: Kauppakamarit Toimenpiteet: 1. Määritellään Satakunnan teollisuuden lobbaustoiminnalle selkeät tavoitteet ja fokusalueet (esim. viennin edistäminen, infrastruktuurihankeet, logistiikan kehittäminen, yliopisto-opetus) 2. Määritellään lobbaustoiminnan keinot ja vastuunjako 3. Jatkuva aktiivinen lobbaustoiminta edellä kuvatun mukaisesti 4. Organisoidaan teollisuuden ja poliitikkojen säännöllisiä tapaamisia, joille on määritelty teema ja tavoitteet Yhteisten toimenpidesuunnitelmien sopiminen esimerkiksi viennin edistämiseksi Tuodaan esille teollisuutta koskevia faktoja päätöksenteon tueksi 5. Perehdytetään ja osallistetaan uusia (kunta)päättäjiä teollisuuskysymyksistä Rahoitus: (lisärahoitus ei tarpeen) Hanketta tukeva verkosto ja osaaminen: Yritykset, kaupungit, maakuntaliitto, seudullinen aluehallinto ja yhteistyökumppanit (Satakunta, Pohjanmaa, Pirkanmaa), Finpro (vienti), media ja sosiaalinen media, oppilaitokset, satakuntalaiset kansanedustajat Seuranta/mittaaminen/onnistumisen varmistaminen: Yhteiste lobbaustavoitteiden aikaansaaminen (esim. tavoiteltavat investoinnit), toteutumisen seuranta) Satakuntalaisten poliitikkojen medianäkyvyys ja yhteisten viestien esilletuonti Yhteiset menestystarinat (vrt. Google Hamina) Arvionti alueen kansanedustajien tilaisuudessa esim.vuosina 2015 ja 2017: Miten vuoropuhelu on käytännössä toiminut - onko ollut oikea-aikaista ja tuloshakuista? Onko konkreettisiin tavoitteisiin päästy 64

65 YHTEENVEDOT VASTUUTAHOISTA JA MITTAREISTA (SEURAAVAT DIAT 66-70) Teollisuusvision esittelyaineistossa on kuvattu kärkihankkeiden päävastuutahot ja oleellisimmat mittarit Seuraavissa dioissa vastuutahoja ja toimenpanon ja tulosten mittaamista on kuvattu esittelyaineistoa laajemmin Toimeenpanon seuraamisesta päätettäessä näistä ehdotuksista kannattaa valita tarkoituksenmukaisimmat 65

66 YHTEENVETO 1: PÄÄMÄÄRIÄ TOTEUTTAVIEN KÄRKIHANKKEIDEN VASTUUTAHOT Päämäärä Kärkihankkeet Vastuutaho 1. Teollisuusyritysten voimakas omaehtoinen uusiutuminen 2. Teollisuuden ja Satakunnan alueellisten toimijoiden tuloksellisempi vuorovaikutus 3. Satakunnan teollisuuden roolin vahvistaminen Suomen teollisuuspolitiikassa Pk-yritysten liiketoiminnan määrätietoinen kehittäminen kasvu-uralle Innovaatioista enemmän bisnestä ja uusia yrityksiä Paremmasta asiakastarpeen ymmärryksestä uutta ratkaisuliiketoimintaa Yhteistarjoomin maailman markkinoille Houkutellaan huippuosaajat Satakuntaan Toimialakohtainen kärkihanke: Satakunnan rakennusteollisuuden tiikerinloikka Toimialakohtainen kärkihanke: Satakunnan elintarviketeollisuuden voimakkaampi esiintulo Vankempaa synergiaa ja tulosta teollisuuspuistoista Sisäänheittäjä toimintamalli uudelle teollisuudelle ja investoinneille Teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyöstä vahvempaa osaamisinfraa Oikea-aikainen ja tuloshakuinen Satakunnan teollisuuden ja valtakunnan politiikan vuoropuhelu Yritykset, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt Yritykset itse, kaupunkien ja kuntien elinkeinotoiminta, kauppakamarit Yritykset Yrityksen alueellisten ja kansallisten hankkeiden osana, kauppakamarit Kaupungit ja kunnat, yritykset Rakennusteollisuus ry:n Satakunnan piiri, kauppakamarit Satafood, Pyhäjärviinstituutti Kaupungit ja kunnat Kaupungit ja kunnat SAMK, Winnova, Porinyliopistokeskus, Sataedu Kauppakamarit 66

67 YHTEENVETO 2: MONIPUOLISEMPI EHDOTUS TOIMEENPANON JA TULOSTEN MITTAAMISEKSI Kärkihankkeet Mittarit Status 1.1 Pk-yritysten liiketoiminnan määrätietoinen kehittäminen kasvu-uralle 1.2 Innovaatioista enemmän bisnestä ja uusia yrityksiä 1.3 Paremmasta asiakastarpeen ymmärryksestä uutta ratkaisuliiketoimintaa Pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto ja työntekijämäärä Kasvuyritysten lukumäärä Foorumi (ohjausryhmä) - toimeenpanon aktivointi. Uusien yritysten ja spin-offien lukumäärä Korkeakoulujen ja yritysten T&K&I-hankkeiden lukumäärä ja tuloksellisuus Ratkaisu- ja palveluliiketoiminnan kehittämisen hankkeet - lukumäärä Uudesta ratkaisuliiketoiminnasta saatava liikevaihto 1.4 Yhteistarjoomin maailman markkinoille Uusien verkostopohjaisten tarjoomakokonaisuuksien määrä Niistä syntyvän vientitoiminnan liikevaihto 1.5 Houkutellaan huippuosaajat Satakuntaan Muuttovoitto huippuosaajien osalta; menestystarinat. Rekrytointiportaalin käytööaste Satakunnan rakennusteollisuuden tiikerinloikka Satakunnan elintarviketeollisuuden voimakkaampi esiintulo 2.1 Vankempaa synergiaa ja tulosta teollisuuspuistoista 2.2 Sisäänheittäjä toimintamalli uudelle teollisuudelle ja investoinneille 2.3 Teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyöstä vahvempaa osaamisinfraa 3.1 Oikea-aikainen ja tuloshakuinen Satakunnan teollisuuden ja valtakunnan politiikan vuoropuhelu Pilotit ja niistä viestittäminen, Yritysten aktivoituminen yhteistyöhön Julkisuuteen nousseet esimerkit ja menestystarinat Satakunnan ruokabrändi, sen tunnettuus ja näkyvyys Paikallisen tuotannon osuus julkisista hankinnoista, Yhteiset myynti- ja markkinointitoimenpiteet Toimijoiden kansainvälistymisaste Teollisuuspuistojen yritysten lukumäärän kasvu Tot. yhteistyöhankkeet teollisuuspuistojen välillä Sijoittuvien uusien teollisuusyritysten määrä Näin syntyvät liikevaihto ja työpaikat Teollisuuden ja oppilaitosten yhteiset T&K&I-hankkeet Uudet koulutusohjelmat ja yhdistelmät teollisuuden tarpeisiin vastaten, niistä valmistuneet opiskelijat Yhteiset lobbaustavoitteet, niiden toteutuminen Satakuntalaisten poliitikkojen medianäkyvyys Yhteiset menestystarinat 67

68 ESIMERKKI TOIMEENPANON JA TULOSTEN MITTAAMISEN VISUALISOINNISTA (EDELLYTTÄÄ KONKREETTISTEN MITTAREIDEN JA TAVOITEARVOJEN MÄÄRITTÄMISTÄ VASTUUTAHOJEN KANSSA) 2. Innovaatioista enemmän bisnestä ja uusia yrityksiä 1. Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen 3. Paremmasta asiakastarpeen ymmärryksestä uutta ratkaisuliiketoimintaa 4. Yhteistarjoomin Teollisuusyritysten voimakas omaehtoinen uusiutuminen maailman markkinoille 5. Houkutellaan huippuosaajat Satakuntaan 1. Vankempaa synergiaa ja tulosta teollisuuspuistoista 2. Sisäänheittäjä uudelle teollisuudelle ja investoinneille Teollisuuden ja alueen toimijoiden tuloksellisempi vuorovaikutus 3.Teollisuuden ja oppilaitosten yhteistyöstä vahvaa osaamisinfraa Sijoitus seutukuntien kilpailukyky vertailussa Suomen teollisuuden rakennemuutoksen edelläkävijänä 1. Oikea-aikainen ja tuloshakuinen Satakunnan teollisuuden ja valtakunnan politiikan vuoropuhelu 68

69 Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus EHDOTUS KÄRKIHANKKEITA YHDISTÄVIKSI KOONTI- MITTAREIKSI Mittari (= määrällinen) tai arviointi (= laadullinen) Mittari: Yritysdynamiikka Yritysdynamiikan kasvu kuvastaa alueen yrityskannan uusiutumista kilpailukykyisemmäksi, sillä tällöin uusia yrityksiä perustetaan ja elinkelvottomia lopetetaan. Lasketaan suhteuttamalla alueella vuoden aikana aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärä alueen yrityskantaan. Löytyy alueellisesta kilpailukykymuuttujasta Mittari: Innovatiivisuus Innovatiivisuutta kuvataan usein yrityksen suhteutetulla t&k-panoksella. Lasketaan t&k-menojen osuutena liikevaihdosta. Löytyy alueellisista kilpailukykymuuttujista Mittari: Työn tuottavuus Työn tuottavuutta tarkastellaan arvonlisäyksen suhteella tehtyihin työtunteihin vuositasolla. Vuodesta 2009 alkaen Satamittarilla tarkasteltavana on yksityinen sektori, jonka tuottavuutta tarkastellaan liikevaihdolla henkilötyövuotta kohden. Löytyy Satamittari-aineistosta Mittari: Viennin määrä/kasvu Löytyy Satakunnan talouskehitys -raportista Mittari: Muuttovoitto (esim. Pori 2012 = osoittaa että seutu ylipäätään houkuttelee) Löytyy alueellisista kilpailukykymuuttujista Mittari: Koulutustaso (korkea-asteen (alempi ja ylempi sekä tutkija) tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä; Löytyy alueellisista kilpailukykymuuttujista Jos otetaan käyttöön, mittarit kannattaa muokata yhdessä Satamittareita tuottavan tahon kanssa. Alueellisen kilpailukykymuuttujien lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 69

70 ESIMERKKI KOONTIMITTAREISTA - SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY Seutukunta Sijoitus Sijoitusten keskiarvo Rauma 7 16,17 Pori 14 21, Pohjois- Satakunta 47 42, Seutukuntien kilpailukyky sivulla esiteltyjen muuttujien perusteella on laskettu kilpailukykyindeksi vuodelle 2011, joka on kuuden muuttujan sijalukujen painottamaton keskiarvo. Muuttujia ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vuoden 2014 alkupuolella on tulossa kilpailukykymittariin päivitys v tiedoilla. Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Tilastokeskus 70

71 7. VIESTIT SIDOSRYHMILLE JA SITOUTUMINEN TOIMEENPANOON 71

72 USEAT TOIMENPITEET VAATIVAT TEOLLISUUDEN TERÄVÄÄ VIESTIÄ SIDOSRYHMILLEEN Viesti alueen viranhaltijoille ja virkamiehille Viesti alueen medioille Viesti sijoituspaikkaa hakeville yrityksille Teollisuusvisio 2020 (teollisuuden omat toimenpiteet) Viesti rahoittajille ja pääomasijoittajille Viesti alueen kuntapäättäjille Viesti valtakunnanpolitiikkaan ja EU:hun Viesti alueen oppilaitoksille 72

73 VISION TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VUOROPUHELUA YLI RAJOJEN VASTAATHAN TEOLLISUUDEN VIESTEIHIN VALTAKUNNAN JA EU-TASON POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT Teollisuus uudistuu voimakkaasti ja sillä on jatkossakin suuri merkitys Suomen kansantaloudelle Teollisuuden edellytyksiin ja kilpailukykyyn vaikutetaan merkittävästi poliittisilla päätöksillä. Käytä poliittisen päättäjän tarkistuslistaa: Pienennänkö teollisuuden kustannuksia? Lisäänkö liikevaihtoa? Parannanko toimintaedellytyksiä? Erityisesti kansallisten ja EU-säädösten laadintaprosessissa ja soveltamisessa on huomioitava Suomen teollisuuden kilpailukyky sekä vältettävä yliregulaatiota ja sen tuomia kustannuksia Viedään aktiivisesti eteenpäin yhteisesti sovittuja paikallisia hankkeita ALUEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄT Teollisuus luo jatkossakin alueellista hyvinvointia. Yksi teollisuustyöpaikka luo vähintään toisen työpaikan yksityisiin tai julkisiin palveluihin Puhalletaan yhteen hiileen ja edistetään yhteisiä tavoitteita teollisuuden kilpailukyvyn ja Satakunnan vetovoiman kehittämiseksi ALUEEN VIRKAMIEHET Julkiset toimijat varmistavat teollisuuden uudistumisen ja uudet investoinnit Satakuntaan sujuvalla lupakäsittelyllä, kaavoituksella ja päätöksenteolla Luodaan yhdessä Satakunnasta vahva yhtenäinen työssäkäyntialue Käytä virkamiehen tarkistuslistaa: Pienennänkö kustannuksia? Lisäänkö liikevaihtoa? Parannanko toimintaedellytyksiä? 73

74 VISION TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VUOROPUHELUA YLI RAJOJEN VASTAATHAN TEOLLISUUDEN VIESTEIHIN ALUEEN MEDIAT Rakennemuutos on mahdollisuus teollisuuden uusiutumiselle. Teollisuus haluaa aktiivista uusiutumista yli rajojen, ja yritykset uskovat siihen. Satakuntalaisia teollisuuden menestystarinoita löytyy paljon; viestithän myös onnistumisista ALUEEN OPPILAITOKSET Teollisuus tunnustaa oppilaitosten tärkeän roolin ja haluaa aktivoida käytännön yhteistyötä Ennakoidaan teollisuuden osaamistarpeet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä OPISKELIJAT JA NUORET TYÖNHAKIJAT Teollisuus kehittyy ja sen käytössä on uusin teknologia sisältäen muun muassa robotiikan, teollisen internetin ja uudenlaiset lisäpalvelut 74

75 VISION TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ VUOROPUHELUA YLI RAJOJEN VASTAATHAN TEOLLISUUDEN VIESTEIHIN GLOBAALIT YRITYKSET JA PÄÄOMASIJOITTAJAT Satakunnassa on riskejä madaltava vahva teollinen perinne ja infrastruktuuri sekä teollisuuden tarpeita vastaava osaaminen Satakunnan kunnat ja kaupungit ovat valmiita aktiivisesti tukemaan uuden liiketoiminnan sijoittumista Satakunnassa on uusiutuva ja innovatiivinen toimintaympäristö - Satakuntaan kannattaa sijoittaa toimintoja SIJOITUSPAIKKAA HAKEVAT YRITYKSET Satakunnassa on valmiina lisäarvoa tuottava arvoverkko Satakunnassa on koulutettua työvoimaa, hyvä sijainti, valmis teollisuusinfra ja -perinne Ruuhka-Suomen ulkopuolella on tilaa yrittää ja asua, ja työvoiman saatavuus on parempaa kuin muualla 75

76 76

77 77

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Satakunnan teollisuusvisio 2020 -projektissa päivitetään v. 2008 tehty vastaava Satakunnan

Lisätiedot

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN

SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 PROJEKTIN ESITTELY 10.10.2013 TULEVAISUUSFOORUMIA VARTEN PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Satakunnan teollisuusvisio 2020 -projektissa päivitetään v. 2008 tehty vastaava Satakunnan

Lisätiedot

Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 ESITTELYMATERIAALI

Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 ESITTELYMATERIAALI Kilpailukykyä uusiutumalla yli rajojen SATAKUNNAN TEOLLISUUSVISIO 2020 ESITTELYMATERIAALI TEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VOIMAKKAASSA MUUTOKSESSA VISIO TARVITAAN Satakunnan teollisuusvisio 2020 -projektissa

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Esityksen sisältö Teknologiateollisuus ry Suhdannetilanne Uusi strategialinjaus 2010-12 Sähköajoneuvoklusteri

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Sitra, Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

KOLMENKULMAN CLEANTECH VISIO ECO INDUSTRIAL PARK

KOLMENKULMAN CLEANTECH VISIO ECO INDUSTRIAL PARK KOLMENKULMAN CLEANTECH VISIO ECO INDUSTRIAL PARK Cleantech kaikkine osa-alueineen on vahvasti kasvava ala Suomessa ja maailmalla Cleantech tarkoittaa teknologiaa ratkaisuja, palveluja, innovaatioita ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

6.6.2013. Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely 5.6.2013

6.6.2013. Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely 5.6.2013 Hankkeen yleisesittely 5.6.2013 Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian käyttöä taloudellisesti,

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot