Elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinkeinostrategia 2013-2016"

Transkriptio

1 Elinkeinostrategia Asikkalan kunta Kehittämislautakunta

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1.1 Elinkeinostrategian toiminta-ajatus 1.2 Kunnan visio, arvot ja strategia 1.3 Asenteena yritysystävällisyys 2 Asikkalan nykytilanne 2.1 Asikkalan elinkeinorakenne Asikkalan maa- ja metsätalous Vapaa-ajanasuminen 2.2 Väestö 2.3 Kunnan erottelevat menestystekijät ja haasteet 3 Visio 4 Strategiset painopistealueet 4.1 Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen 4.2 Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen 4.3 Matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen 5 Elinkeinostrategian kehittämiskohteet ja toimenpiteet 6 Strategian toteutumisen seuranta 7 Strategian tarkistus 7.1 Kunnan yhteistyökumppanit sekä sidosryhmät 8 Liitteet 1

3 1. Johdanto Kunnan elinkeinostrategia antaa toimintaohjeet ja puitteet toteutettavalle elinkeinopolitiikalle kuluvan valtuustokauden aikana ja vision siitä, mitä Asikkala on lähitulevaisuudessa. Monipuolinen elinkeinorakenne antaa edellytyksiä kunnan kasvulle ja kuntalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Asikkalan kunnan elinkeinostrategiassa kuvataan kunnan olennaisimmat piirteet ja elinkeinojen nykytila peilaten niitä Päijät-Hämeen maakuntaan, elinkeinostrategian visio, kehittämiskohteet sekä niiden toteutus resursseineen. Elinkeinostrategian painopistealueiksi on valittu erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen, matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen sekä lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen. Tahtotilana on yrittäjien ja kunnan yhteinen pitkäjännitteinen alueen elinkeinopolitiikan suunnittelu ja toteutus, johon molemmat voivat osallistua ja sitoutua. Elinkeinostrategian ohjausryhmänä on kevään ja kesän 2013 aikana toiminut Asikkalan kunnan elinkeinoryhmä, joka on kehittämislautakunnan asettama kuntapäättäjistä, yrittäjistä ja virkamiehistä koostuva kokoonpano. Elinkeinostrategiaa ovat olleet luomassa kehittämislautakunnan puheenjohtaja Tarja Tornio, kehittämispäällikkö Isa Maunula, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Kitala, kunnanjohtaja Juri Nieminen, kunnanhallituksen edustaja Hannu Mäkinen, yrityskummien edustaja Esa Norhomaa, Asikkalan yrittäjäyhdistyksen edustajat Tiina Wangel ja Eero Mattila sekä kehittämislautakunnan jäsenet Hannele Laurila ja Arto Avovaara. 1.1 Elinkeinostrategian toiminta-ajatus Kunnan elinkeinostrategia kuvaa kunnan keskeisiä toimia ja -suunnitelmia, jotka liittyvät yrittäjyyden ja työllisyyden kehittämiseen valtuustokauden aikana. Se toimii kunnan elinkeinoelämän kehittämisvälineenä, sillä strategia antaa suuntaviivat ja yleisen taustatuen elinkeinopolitiikan toteuttamiselle ja sillä määritellään elinkeinojen kehittämisen painopisteet tuleville vuosille. Elinkeinostrategiaa voidaan täydentää tarvittaessa taloudellisen tilanteen tai muun merkittävän muutoksen sitä vaatiessa. 1.2 Kunnan visio, arvot ja strategia Asikkalan kunnan vision mukaan olemme itsenäinen, kehittyvä ja haluttu asuinkunta, joka verkottuu vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti muiden toimijoiden kanssa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus lisääntyy kehittyneen matkailun ja palvelusektorin ansiosta. Asikkala hyödyntää tehokkaasti sijaintiaan vesistöjen ja maaliikenteen risteyksessä kehittämällä asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemia harrastusmahdollisuuksia ja palveluja. Kunta kannustaa kuntalaisiaan terveellisiin elintapoihin ja yhteisöllisyyteen. Asikkala edistää ympäristöystävällisten energiatuotantomuotojen rakentamista ja käyttöä. Kunnan toimintaperiaatteena on läpinäkyvyys ja avoimuus. Kuntaa johdetaan pitkäjänteisesti ja henkilökuntaa motivoiden. Kehittämistyössä haetaan aktiivisesti parasta 2

4 osaamista verkottumalla eri toimijoiden kanssa ja kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia luovia ratkaisuja kunnan tavoitteiden toteuttamiseksi. 1.3 Asenteena yritysystävällisyys Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan kirjattu tavoite olla Suomen yritysystävällisin kasvukeskus vuonna 2015 etenee hyvää vauhtia. Vuoden 2012 yritysystävällisyyskyselyn mukaan Lahden seutu sijoittuu nyt sijalle kolme. Käytännössä yritysystävällisyys tarkoittaa yrityksille suunnatun palvelutarjonnan asiakaslähtöisyyttä sekä perusteltua ja ennakoitavaa julkista päätöksentekoa esimerkiksi kaavoitus ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa. Yritysystävällisyys ilmenee hyvänä ilmapiirinä ja avoimena keskusteluyhteytenä päättäjien ja yritysedustajien kesken. Yritysystävällisenä alueella yritystoiminta on helpompaa ja tuloksellisempaa. Asikkalan kunta kiinnittää huomiota yritysvaikutuksiin päätöksenteossaan ja pyrkii luomaan avoimen vuorovaikutuksen yrittäjien ja poliittisten päättäjien sekä kunnan virkamiesten välille. 2. Asikkalan nykytilanne 2.1 Asikkalan elinkeinorakenne Asikkalassa toimi 699 yritystä vuonna 2011, joista 230 maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla, 92 rakennusalalla ja 74 tukku- ja vähittäiskaupan piirissä. Näiden lisäksi teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta olivat hyvin edustettuina. Vuonna 2012 kunta sai yhteisöverotuloja euroa. 3

5 Päijät-Hämeessä sijaitsevista toimipaikoista suurin osa, 20,9 prosenttia, toimii kaupan ja majoituksen alalla. Toiseksi eniten toimipaikkoja toimii liike-elämän toiminnan piirissä (20,8%), kolmanneksi tilastointitavan muutoksesta johtuen maa-, metsä ja kalatalouden (15,3 %). Rakennusalalla toimipaikkoja on 14,2 prosenttia. Toimipaikkoja oli kaiken kaikkiaan eli 64 enemmän kuin edellisvuonna. Päijät-Hämeen toimipaikoista ylivoimaisesti eniten henkilöstöä on teollisuudessa, 31,1 % kaikkien toimipaikkojen henkilöstöstä eli henkilöä vuonna Toiseksi suurin työllistäjä on kauppa ja majoitus 21,5 % eli henkilöä. Kolmantena ovat liikeelämän toiminta ja neljäntenä rakentaminen. Uusyrityskeskuksen tilastojen mukaan Asikkalaan on perustettu vuodesta 2008 lähtien 131 yritystä. Sijoittumisperusteet varioivat voimakkaasti eikä yhtä yhteistä tekijää löydy, mutta ainakin hyvät logistiset yhteydet ovat yksi kuntaan houkutteleva sijoittumisperuste. Moni yrittäjä tuo yrityksensä mukanaan uuteen kuntaan perhesyistä muutettaessa. Yli 85% Asikkalassa toimivista yrityksistä on ns. mikroyrityksiä, joissa työskentelee yhdestä neljään työntekijää. 4

6 Oheinen taulukko kuvaa yritysten nettomuutosta Päijät-Hämeessä kunnittain. Yritysten nettomuutos tarkoittaa perustettujen ja lakanneiden yritysten erotusta, jolloin se ei kuvaa yritysten kokonaismäärää vaan muutoksen suuruutta. 5

7 Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Asikkalan työpaikkaomavaraisuus on pysytellyt vuodesta 2007 lähtien hieman yli 70%:ssa. Asikkalassa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta on n. 52% Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä 73,6 102,1 98,2 70,9 57,4 99,8 110,3 88,7 74,9 77, ,5 99,5 68,9 54,6 94,5 110,8 85,8 73,4 75,2 84,5 71, ,4 67,2 59,8 89,9 111,8 86,2 71,9 77,9 88,6 72,7 104,9 95, ,3 86,7 111,2 86,7 70,8 80,1 85, Asikkalan maa- ja metsätalous Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry:n mukaan Asikkalan metsäpinta-ala on yli ha ja puunmyyntimäärät ovat olleet n m3 vuodessa. Päijät-Hämeen alueen metsät ja metsäklusterin eri toimijat työllistävät n henkilöä Päijät-Hämeessä. Ennätysvuosina 2007, 2010 ja 2011 Asikkalassa metsänomistajatulot (=kantorahatulo ennen veroja) ovat olleet miljoonaa euroa vuositasolla. 6

8 Päijät-Hämeen kunnat saavat metsäklusterissa töissä käyviltä veroäyreinä sekä puunmyynneistä yhteisöveroina yhteensä miljoonaa euroa vuosittain. Alueella metsien hyödyntämisaste on prosentin luokkaa kun se muualla Suomessa jää prosenttiin. Energiapuun liikevaihto on Päijät-Hämeessä noussut miljoonan euron tasolle, mikä tuo alueelle lisätyötä ja tuloa. Asikkalan kunnan peltoala on 8 145ha. Vuosittain EU-tukia on maksettu kunnan alueelle n. 5,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tukia haki 221 tilaa Asikkalasta Vapaa-ajanasuminen 2.2. Väestö Päijät-Hämeen maakunnan kunnista Asikkalan kunnassa on eniten vapaa-ajanasuntoja. Tilastokeskuksen mukaan kunnassa oli kesämökkejä vuoden 2012 lopulla Vapaaajanasukkailla ja matkailulla on Asikkalassa merkittävä rooli ja kesämökkibarometria tulkitsemalla saadaan selville myös vapaa-ajanasumisen taloudellisia merkityksiä. Kesämökkibarometri on Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen luoma vapaa-ajan asumista kuvaava seurantajärjestelmä. Barometrillä selvitetään vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, rahankäytön, etätyön, työssäkäynnin, palvelujen käytön, mökin varustetason sekä ympäristöön liittyvien ja muiden asioiden kehitystä. Vuoden 2009 barometrin mukaan lähes kaksi kolmasosaa mökkien omistajista oli yli 60 - vuotiaita. Tämä kesämökin talviasumiseen soveltumisen ohella selittää pitkälti keskimääräisen käyttöasteen suuruuden. Talviasuttavilla mökeillä käyttöaste oli 103 vuorokautta vuodessa, kevät-, kesä- ja syksykäyttöön soveltuvien mökkien vastaavasti 70 vuorokautta ja vain kesäkäyttöön soveltuvien mökkien 40 vuorokautta. Eri palveluista ulkokuntalaiset mökkiläiset käyttivät eniten ruokakauppoja ja jätehuoltopalveluja. Kesämökin omistavat kotitaloudet käyttivät päivittäistavaroihin 26 euroa kesämökillä vietettyä päivää kohden. Asikkalan osalta tämä merkitsee n. 6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi lähes puolet mökkikansasta oli kiinnostunut ostamaan kesämökin korjaus- ja rakennuspalveluja sekä lumen aurausta kesämökin lähiseudulta. Myös polttopuiden teko, puiden kaato ja vartiointi kiinnostivat mökinomistajia. Lähes 10 prosenttia ulkokuntalaisista mökkiläisistä piti mahdollisena muuttoa kesämökin sijaintikuntaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Reilu kolmasosa oli sitä mieltä, että mökkikunnassa tulisi olla mökkiläistoimikunta kunnan ja mökkiläisten yhteydenpitovälineenä. Asikkalassa toimii vapaa-ajanasukasneuvottelukunta, joka koostuu vapaaajanasukkaista, kunnan virkamiehistä ja luottamushenkilöistä. Merkittävin väestörakenteen muutos Suomessa ja koko Euroopassa on väestörakenteen vanheneminen. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samalla kun työikäinen väestö vähenee. Lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa suurta muutosta. 7

9 Päijät-Hämeen kunnista muuttoliike oli vuonna 2012 positiivista Asikkalassa, Lahdessa, Nastolassa ja Padasjoella. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa muuttoliike oli negatiivista. Asikkalassa ja Lahdessa maassamuutto oli positiivista, mutta muissa Päijät-Hämeen kunnissa negatiivista eli ne menettivät asukkaista muille kunnille. Vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä Asikkalassa, Lahdessa ja Sysmässä muuttoliike oli positiivista. Asikkalassa kuntien välinen muuttoliike on positiivisen puolella, mutta alhainen syntyvyys ei korvaa väestöpoistumaa. Väestöennusteen mukaan Asikkalan väkiluvun ennustetaan kasvavan maltillisesti muutamalla sadalla vuoteen 2040 mennessä. 8

10 2.3 Kunnan erottelevat menestystekijät ja haasteet Asikkalan vahvuudet liittyvät jääkauden muovaamien harjumaisemien ja puhtaiden, kalarikkaiden vesistöjen hallitsemaan luontoon, arvokkaaseen kulttuuriperinteeseen ja kädentaitoihin, tunnistettaviin paikallisiin tapahtumiin, merkittäviin kulttuurinähtävyyksiin sekä matkailuun. Matkailun vahvuuksia ovat juotavan hyvä Etelä-Päijänne ja maaseutu elävine kylineen ja lähiruokaa tuottavine suoramyyntitiloineen. Asikkalalla on erottavia etuja, jotka puuttuvat monilta ympäröiviltä kunnilta: Suomen liikennöidyin vapaa-ajan sisävesikanava sekä toinen historiallisesti merkittävä kanava, Etelä-Suomelle raikasta vettä välittävä Asikkalan selältä lähtevä Päijänne-tunneli, oma lentokenttä ja lukion ilmailulinja sekä aluetta tunnetuksi tehneet laulut. Asikkalasta löytyy pistemäisiä vahvoja matkailun kehittämisen solmukohtia ja uusia alueita on kehittymässä. Vanhaan Vääksyyn on syntynyt merkittävä yrityskeskittymä sisustusliikkeineen ja myymälöineen, joka palvelee matkailijoita, vapaa-ajanasukkaita ja muitakin kuntalaisia. Kansallispuisto ja alueen tunnetut matkailualan yritykset lisäävät matkailun kehityspotentiaalia. Kunta tarjoaa asumisvaihtoehtoja niin taajamassa kuin maaseudullakin, palveluiden ja työpaikkojen läheisyydessä. Kunnassa asumista luonnehtivat luonnonläheisyys, turvallinen asuinympäristö, asumisen väljyys, vesistön läheisyys ja peruspalvelujen saavutettavuus. Kunta on kaavoittanut tontteja viihtyisiltä omakotialueilta, joissa hinta-laatusuhde on maakunnan mittakaavassa hyvin kohdallaan. Asikkala pyrkii olemaan hiilineutraali kunta ja tavoitteena jatkossa on tarjota riittävä vuokra-asuntokanta työntekijöille, jotta pendelöinnin määrää voitaisiin alentaa. Asikkalan pinta-alasta 11,6% on arvokasta pohjavesialuetta. Tämä vaikuttaa merkittävästi alueella harjoitettavaan liiketoimintaan ja etenkin teollisuustonttien kaavoitusmahdollisuuksiin. Asikkalaan soveltuukin monimuotoinen erityisalojen pienyrittäjyys, mikä ei vaaranna pohjavesialueita. Asikkalan kunnan organisaatiossa on peruspositiivinen asenne yrityksiä kohtaan. Suuri osa paikallisista yrityksistä ei ole kasvuhakuisia vaan ovat tyytyväisiä yrityksen nykyiseen kokoon. Yrittäjä- ja sukupolvenvaihdokset tuottavat haasteita. Kunnan palvelut ovat hyvätasoiset, mikä saattaa aiheuttaa esteitä esimerkiksi hoiva-alalle pyrkiville yrittäjille. Yrityspalveluita on tarjolla, mutta niiden hyödyntäminen jää pitkälti yritysten oman aktiivisuuden varaan. Kunnan tulisi pohtia millä keinoilla kunnan elinkeinopoliittista roolia voisi vahvistaa.. Vaikka Asikkala ei ole mukana elinkeinoyhtiössä olisi yritysten kannalta tärkeä tehdä myös yhteisiä kehittämisponnistuksia ja huolehtia siitä, että strategiset linjat ovat kunnossa kaupunkiseudun kanssa. Lähikuntien kanssa yhteistyötä potentiaalisilla alueilla (matkailu, vapaa-aika, lähiruoka) on jatkettava ja syvennettävä. Yritykset olisi saatava mukaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden määrittelyyn ja toteuttamiseen. Yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun lisää päätösten tasapuolisuutta ja parantaa vuoropuhelua kunnan ja yritysten välillä, jolloin myös elinkeinoelämän tarpeet olisivat helpommin tunnistettavissa ja kohdistettavissa tarvittaviksi tukipalveluiksi. 9

11 3. Visio Tavoite: Asikkala on muuttovoittoinen kunta, joka houkuttelee hyvällä palvelutarjonnallaan ja kauniilla elinympäristöllään lapsiperheitä ja aktiivisia senioreita. Kuntaan sijoittuu uusia yrityksiä hyvien logististen yhteyksien ja edullisten liiketoimintatonttien houkuttelemana ja kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Yksityiset palvelut kehittyvät julkisten palveluiden tueksi ja erityisalojen osaajat löytävät tiensä Asikkalaan monipuolistaen toimialarakennetta. Eri toimialojen yritysten kehittämismahdollisuudet helpottuvat väestön, yritysmäärän ja verkostomaisen toiminnan niitä tukiessa. Asikkalan väestön kasvu jatkuu positiivisena hinta-laatusuhteeltaan houkuttelevan tonttitarjonnan, monipuolisten asuinmuotojen ja laadukkaiden palvelujen toimivuuden ansiosta. Ympäröivä luonto metsineen ja vesistöineen sekä alueen harrastusvaihtoehdot tarjoavat lukuisia virkistäytymismahdollisuuksia. Aktiiviset kylät tarjoavat vaihtoehdon luonnonläheiseen asumiseen ja yritystoimintaan. Tavoitteita tukee kunnan panostaminen taajama-alueen toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiseen sekä positiivisen kuntaimagon rakentamiseen. Turvallisesta asuinympäristöstä huolehtiminen ja monipuolisen vapaa-ajan palvelujen ja tapahtumien tarjonnan edistäminen saa viihtymään niin ikääntyneemmän kuin työikäisen väestön perheineen. 4. Strategiset painopistealueet Elinkeinotoiminnan strategisiksi painopistealueiksi on valittu lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen, erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen sekä matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen. 4.1 Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen Lähiruoan kysyntä on kasvanut ja kuluttajat ovat valveutuneempia. Nykykuluttaja osaa arvostaa lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa. Lähituottajien tuotteiden määrä on lisääntynyt jonkin verran kauppojen hyllyillä ja paikallisuus näkyy muun muassa kivijalkakauppojen ja ruokapiirien uutena tulemisena. Maaseutumaisuus, kylät ja positiiviset mielleyhtymät lähiruoasta ovat helposti yhdistettävissä kuntaan. Näitä asioita tulee hyödyntää kuntamarkkinoinnissa ja maaseudun kehittämisessä, puhutaan sitten kylien kanssa tehtävästä yhteistyöstä tai ponnisteluista maaseudun elinkeinoja koskien. Nykyinen tukku- ja vähittäiskauppa perustuu pitkälti tehokkuusajatteluun; keskittämiseen ja vahvaan logistiikkaan. Mikä on lähiruoan rooli elintarvikeketjussa ja miten sen asemaa voisi vahvistaa? Paikallisella raaka-ainetuotannolla ja elintarviketeollisuudella on alueen työllisyyttä edistävä vaikutus. Paikalliset valmistajat rikastuttavat kuluttajalle tarjolla olevaa tuotevalikoimaa, joka on arvo kaupalle jo sinänsä. Paikallisuus toteutuu keskimäärin hyvin, kun kauppa muistaa pitää ovet auki myös pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien tuotteille. 10

12 Kunnassa on mietittävä miten lähiruoan käyttöä voitaisiin edistää, mitä väyliä pitkin se löytäisi tiensä ammattikeittiöihin ja kuluttajien lautasille sekä miten sen jatkojalostusta voitaisiin toteuttaa paikallisesti. 4.2 Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen Teollisuudessa työskentelevien määrä on laskenut Päijät-Hämeessä 1990-luvun alusta lähtien. Palvelualoilla maa- ja vesirakentaminen tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää. Myös liike-elämää palvelevan toiminnan, kiinteistötoiminnan ja talonrakentamisen uskotaan työllistävän tulevaisuudessa. Asikkalan kaltaisen pienen kunnan mahdollisuudet piilevät erityisalojen pienyrittäjyydessä, mikä ei vaadi uusia isoja teollisuustontteja, vaan hyödyntää kunnan erinomaista logistista sijaintia kahden sadan kilometrin säteellä valtaväestöstä ja alueelle sijoittuneiden vapaa-ajanasukkaiden ostopotentiaalia vakituisten asukkaiden lisäksi. Runsas sisustusliikkeiden keskittymä Vääksyssä on toimiva esimerkki siitä miten yritykset houkuttelevat samankaltaisia toimijoita seudulle aikaansaaden synergiaa yritystoiminnassa. 4.3 Matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Asikkala on matkailullisesti merkittävää aluetta Päijät-Hämeessä, jonka kasvupotentiaali on vielä pitkälti hyödyntämättä. Kunnalla on monia erottavia tekijöitä, jotka uupuvat ympäröiviltä kunnilta. Seudullinen ja paikallinen yhteistyö on tärkeää, mutta kunnassa on yhdessä yrittäjien kanssa ryhdyttävä yhteistoimiin, jotta matkailun ja vapaaajanasumisen potentiaali saadaan hyödynnettyä ympärivuotisesti ja matkailutarjonta tuotteistettua. Vanhan Vääksyn alue tunnelmallisine liikkeineen on jo matkailijoiden löytämä helmi ja hyvässä kehityssuunnassa. Kanavan seutu odottaa vielä tehokkaampaaa valjastamistaan matkailu-, yritys ja virkistyskäyttöön, puhumattakaan uudesta Pasolan alueesta, johon on suunnitteilla uusi liiketoiminnan keskittymä. Kunnassa on hyviä yrittäjiä ja yhdistyksiä, joilla on intoa puhaltaa yhteiseen hiileen matkailun kehittämiseksi kunnassa. Matkailun kasvattaminen kunnassa vaikuttaa suuresti muihinkin toimialoihin kuin suoraan ravintola-, majoitus- tai elämysmatkailualojen toimijoihin. 11

13 5. Elinkeinostrategian kehittämiskohteet ja toimenpiteet KORI 1 (ei vaadi kunnalta rahallista panostusta / kunta toimii kumppanina / yrittäjävetoiset hankkeet) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen Ravintolatoiminnan monipuolistaminen Purjehdusmatkailun edistäminen Matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Asuntokannan monimuotoistaminen ja lisääminen Tuoretoritoiminnan käynnistäminen Lähiruokamyymälän perustaminen Läppäsillan rakentaminen entiseen Vähäsalmeen Purjevenesataman rakentaminen (satamaosakeyhtiö) Kylpylän perustaminen Päijännetalon valjastaminen yrityskäyttöön Matkailualan ja matkailun oheistoiminnan yritysten määrän lisääminen Kaupan, palvelu- ja rakentamisalojen yritysten määrän lisääminen ja monipuolistaminen Asumisoikeusasuntojen rakentaminen Avaimet käteen omakotitalojen rakentaminen Vuokrakerrostalon rakentaminen (Asikkala-talot Oy) Työsuhdeasuntojen tarjoaminen Oiva, kunta, Asikkala-talot Oy, talotehtaat, rakennusalan yrittäjät 12

14 Yritysten liikevaihdon lisääminen Yritysten yhteistoiminnan lisääminen Käytännönläheinen yrittäjämyönteisyys Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työllistymisen tukeminen Kunnan ja hankintarenkaan kilpailutuksista tiedottaminen Ympäristöystävällinen energiantuotanto ja energiatehokkuus Lähiruokatuottajien yhteismarkkinointi kuluttajarajapinnassa Yhteiset kilpailutukset tai tarjoukset Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa Harjoittelu-, oppisopimus- ja kesätyöpaikoista tiedottaminen Tuettu koulutuskanava yrittäjille Koulutuskeskus Salpaus 13

15 KORI 2 (toteutettavissa hankerahoituksella, jossa kunnan maksuosuus pieni suhteessa kokonaiskustannuksiin) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen Perinnekylän rakentaminen Käsityöpajatoimitilahanke kanavan alueelle Matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Aktiivinen yrityshaku; studio- ja asiantuntijayritykset Oheispalveluiden lisääminen; Päijänteen talviaktiviteetit Yrittäjien yhteistyö Vapaista toimitiloista tiedottaminen; uusia kunnan tiloja ulosvuokraukseen Matkailun tuotteistaminen ympärivuotisuus huomioiden Yrityskäyttöön vuokratut toimitilat Kunnan matkailuneuvonnan siirtäminen yrittäjävetoiseksi Alkutuotannon jalostusarvon nostaminen ja metsätalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittäminen Lähiruokatuottajien osuuskunnan perustaminen Lähiruoan tuotanto, jalostus ja jakelu paikallisesti yhteistyö MTK:n kanssa Kalastusalan yrittäjien houkutteleminen Energiapuun tuotanto ja jakelu paikallisesti Paikalliset puualan yrittäjät Paikallinen puunjalostus 14

16 Elinvoimaa metsistä neuvontahanke Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Ladec Kylien, järjestöjen ja yhdistysten aktiivisuuden edistäminen Kunta mukana hankkeissa kuntarahoitusosuudella Kylät/yhdistykset/järjestöt tekevät esityksiä ja hakevat hankerahoitusta 15

17 KORI 3 (kunta tekee rahallisesti maltillisella panostuksella toimenpiteitä) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Yritysten saavutettavuus ja matkailijoiden palvelu Sujuva julkinen liikenne Yritysten sijoittuminen Uudet opasteet/opasteiden kohentaminen Välttämätön liikenne ostetaan tarvittaessa markkinaehtoisesti Teollisuus- ja liiketoimintatonttien kaavoittaminen/olemassa olevien alueiden tiivistäminen Liiketoimintatonttien ja toimitilojen kartoittaminen ja markkinointi Veneilyyn ja ilmailuun liittyvän liiketoiminnan kehittäminen veneilyn ja ilmailun taloudellisen merkityksen kartoittaminen veneluiskien kunnostaminen Yritysten liikevaihdon lisääminen Yrittäjille kohdennettujen palvelujen kehittäminen Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Uusien yrittäjien houkutteleminen kuntaan Lentokonehallien siirtäminen yrityskäyttöön Lähiruoan käytön lisääminen kunnassa Palveluiden ostaminen paikallisilta yrityksiltä Matalan kynnyksen yrityspalvelut; yhden luukun periaate, nopea reagointi, edelleenohjaus Matkailuesitteen ja palvelukartan toteuttaminen Sukupolvenvaihdosneuvonta Yrityspörssi Kunnan yritysprofiilin luominen paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset yhteistyökumppanit 16

18 Palvelutarjonnan puutteiden kartoittaminen ja yritystyyppien haku Sijoittumispalvelu Tilaisuudet ja tapahtumat Asikkalan Yrittäjäyhdistys Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö Karavaanarialueen perustaminen 17

19 KORI 4 (kunnan rahallinen panostus merkittävä) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kunnan kehittämisyhtiö rahoittaa yritysten sijoittumista ja laajentumista Kunta antaa kehittämisyhtiölle riskirahoitusta syntyneet työpaikat Yrittäjille kohdennettujen palveluiden kehittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Kunnan internetsivut Valokuituyhteyksien rakentaminen Työllistämismäärärahojen lisääminen Kunta rahoittaa yritysten/yhdistysten ja Tuoterenkaan/Työpolun työllistämistoimia työllistettyjen määrä euroa/työllist etty 18

20 6 Strategian toteutumisen seuranta Elinkeinostrategian toteutuneesta kehityksestä painopistealueittain laaditaan vuosittainen raportti. Kehitystä kuvataan mm. valituilla mittareilla ja annetuilla resursseilla. Kunnan elinkeinoryhmän kokouksissa seurataan strategian toteutusta ja se laatii yhdessä kehittämispäällikön kanssa tilannekatsauksia sovitun aikavälein kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. 7 Strategian tarkistus Elinkeinostrategia tarkistetaan kahden vuoden välein ja vuosittain osoitetaan strategisten painopistealueiden toimenpiteisiin tarvittavat resurssit ja toteuttamisesta vastaavat tahot kunnan talousarviossa. 7.1 Kunnan yhteistyökumppanit sekä sidosryhmät Asiakaslähtöistä yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa oppilaitokset yhteistyökumppaneina koulutustarpeissa, hankkeissa ja oppilastöissä Muut merkittävät yhteistyökumppanit Asikkalan yrittäjäyhdistys Uusyrityskeskus Yrityskummit Hämeen ja Uudenmaan Ely-keskukset Päijät-Hämeen liitto Päijänne-Leader Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu ProAgria MTK MMM Metsänhoitoyhdistys Metsähallitus Maaseutuvirasto Päijät-Hämeen kylät ry Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry Oivan Työpolku Tuoterengas Lahti Region 19

21 8. Liitteet Kuva 2: Lähde Verkkotietokeskus 20

22 21 Kuva 3: Lähde Verkkotietokeskus

23 Yritykset maakunnittain ja kunnittain v poislukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus Alue Toimiala 2008 Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto euro Liikevaihto/ henkilö euro Päijät-Häme Yhteensä ,0 Asikkala Yhteensä ,2 Hartola Yhteensä ,5 Heinola Yhteensä ,7 Hollola Yhteensä ,7 Hämeenkoski Yhteensä ,3 Kärkölä Yhteensä ,8 Lahti Yhteensä ,4 Nastola Yhteensä ,1 Orimattila Yhteensä ,9 Padasjoki Yhteensä ,4 Sysmä Yhteensä ,9 22

24 Alueella työssäkäyvät, henkilöä (Lähde: Verkkotietokeskus) Asikkala Kaikki toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon

25 ASIKKALA (Lähde: Tilastokeskus) Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,8 84,6 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,4 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,7 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,3 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,4 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,3 54,4 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,4 67,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,6 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,6 60,7 Työttömyysaste, % ,1 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,5 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,1 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,3 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,54 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,2 24,0 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma

Elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma Elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma 2013 2016 Asikkalan kunta Kehittämislautakunta Sisällysluettelo 1 Johdanto 1.1 Kunnan visio ja strategia 1.2 Asenteena yritysystävällisyys 2 Asikkalan nykytilanne

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Kaupunginhallitus 27.1.2014 Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 2 JOHDANTO Elinkeino-ohjelma vuosille 2014 2016 antaa pohjan kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS

Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS Kärkölän kunta KÄRKÖLÄN KUNNAN ELINKEINOKATSAUS 2014 Kärkölän kunta 1 (6) Yleistä Kärkölän kunnan elinkeinostrategia on osa kuntastrategiaa ja sisältää tavoitteita elinkeinoelämän edellytysten turvaamiseksi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018

PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018 Kunnanhallitus 29.9.2014 104 LIITE NRO 35 Valtuusto 6.10.2014 24 LIITE NRO 17 PUUMALAN KUNTA ELINKEINO-OHJELMA 2014-2018 1 / 8 MITÄ TAHDOMME Puumalan kunnan kuntastrategian (hyväksytty elokuussa 2013)

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru 13.3.2013 Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena Juho Kiuru 13.3.2013 Johdanto Kytö, Hannu & Kiuru, Juho: Asuinalueiden elinkaari (2013) Vaattovaara, Mari: Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Kehittämislautakunta 24.4.2013 KEHITTÄMISLAUTAKUNNAN ESITYS STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMAAN 2013-2016

ASIKKALAN KUNTA Kehittämislautakunta 24.4.2013 KEHITTÄMISLAUTAKUNNAN ESITYS STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMAAN 2013-2016 ASIKKALAN KUNTA Kehittämislautakunta 24.4.2013 KEHITTÄMISLAUTAKUNNAN ESITYS STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMAAN 2013-2016 Kehittämislautakunnan tehtävä Kehittämislautakunnan tehtävänä on edistää kunnan yleistä

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot