Elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinkeinostrategia 2013-2016"

Transkriptio

1 Elinkeinostrategia Asikkalan kunta Kehittämislautakunta

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1.1 Elinkeinostrategian toiminta-ajatus 1.2 Kunnan visio, arvot ja strategia 1.3 Asenteena yritysystävällisyys 2 Asikkalan nykytilanne 2.1 Asikkalan elinkeinorakenne Asikkalan maa- ja metsätalous Vapaa-ajanasuminen 2.2 Väestö 2.3 Kunnan erottelevat menestystekijät ja haasteet 3 Visio 4 Strategiset painopistealueet 4.1 Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen 4.2 Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen 4.3 Matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen 5 Elinkeinostrategian kehittämiskohteet ja toimenpiteet 6 Strategian toteutumisen seuranta 7 Strategian tarkistus 7.1 Kunnan yhteistyökumppanit sekä sidosryhmät 8 Liitteet 1

3 1. Johdanto Kunnan elinkeinostrategia antaa toimintaohjeet ja puitteet toteutettavalle elinkeinopolitiikalle kuluvan valtuustokauden aikana ja vision siitä, mitä Asikkala on lähitulevaisuudessa. Monipuolinen elinkeinorakenne antaa edellytyksiä kunnan kasvulle ja kuntalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Asikkalan kunnan elinkeinostrategiassa kuvataan kunnan olennaisimmat piirteet ja elinkeinojen nykytila peilaten niitä Päijät-Hämeen maakuntaan, elinkeinostrategian visio, kehittämiskohteet sekä niiden toteutus resursseineen. Elinkeinostrategian painopistealueiksi on valittu erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen, matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen sekä lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen. Tahtotilana on yrittäjien ja kunnan yhteinen pitkäjännitteinen alueen elinkeinopolitiikan suunnittelu ja toteutus, johon molemmat voivat osallistua ja sitoutua. Elinkeinostrategian ohjausryhmänä on kevään ja kesän 2013 aikana toiminut Asikkalan kunnan elinkeinoryhmä, joka on kehittämislautakunnan asettama kuntapäättäjistä, yrittäjistä ja virkamiehistä koostuva kokoonpano. Elinkeinostrategiaa ovat olleet luomassa kehittämislautakunnan puheenjohtaja Tarja Tornio, kehittämispäällikkö Isa Maunula, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Kitala, kunnanjohtaja Juri Nieminen, kunnanhallituksen edustaja Hannu Mäkinen, yrityskummien edustaja Esa Norhomaa, Asikkalan yrittäjäyhdistyksen edustajat Tiina Wangel ja Eero Mattila sekä kehittämislautakunnan jäsenet Hannele Laurila ja Arto Avovaara. 1.1 Elinkeinostrategian toiminta-ajatus Kunnan elinkeinostrategia kuvaa kunnan keskeisiä toimia ja -suunnitelmia, jotka liittyvät yrittäjyyden ja työllisyyden kehittämiseen valtuustokauden aikana. Se toimii kunnan elinkeinoelämän kehittämisvälineenä, sillä strategia antaa suuntaviivat ja yleisen taustatuen elinkeinopolitiikan toteuttamiselle ja sillä määritellään elinkeinojen kehittämisen painopisteet tuleville vuosille. Elinkeinostrategiaa voidaan täydentää tarvittaessa taloudellisen tilanteen tai muun merkittävän muutoksen sitä vaatiessa. 1.2 Kunnan visio, arvot ja strategia Asikkalan kunnan vision mukaan olemme itsenäinen, kehittyvä ja haluttu asuinkunta, joka verkottuu vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti muiden toimijoiden kanssa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus lisääntyy kehittyneen matkailun ja palvelusektorin ansiosta. Asikkala hyödyntää tehokkaasti sijaintiaan vesistöjen ja maaliikenteen risteyksessä kehittämällä asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemia harrastusmahdollisuuksia ja palveluja. Kunta kannustaa kuntalaisiaan terveellisiin elintapoihin ja yhteisöllisyyteen. Asikkala edistää ympäristöystävällisten energiatuotantomuotojen rakentamista ja käyttöä. Kunnan toimintaperiaatteena on läpinäkyvyys ja avoimuus. Kuntaa johdetaan pitkäjänteisesti ja henkilökuntaa motivoiden. Kehittämistyössä haetaan aktiivisesti parasta 2

4 osaamista verkottumalla eri toimijoiden kanssa ja kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia luovia ratkaisuja kunnan tavoitteiden toteuttamiseksi. 1.3 Asenteena yritysystävällisyys Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan kirjattu tavoite olla Suomen yritysystävällisin kasvukeskus vuonna 2015 etenee hyvää vauhtia. Vuoden 2012 yritysystävällisyyskyselyn mukaan Lahden seutu sijoittuu nyt sijalle kolme. Käytännössä yritysystävällisyys tarkoittaa yrityksille suunnatun palvelutarjonnan asiakaslähtöisyyttä sekä perusteltua ja ennakoitavaa julkista päätöksentekoa esimerkiksi kaavoitus ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa. Yritysystävällisyys ilmenee hyvänä ilmapiirinä ja avoimena keskusteluyhteytenä päättäjien ja yritysedustajien kesken. Yritysystävällisenä alueella yritystoiminta on helpompaa ja tuloksellisempaa. Asikkalan kunta kiinnittää huomiota yritysvaikutuksiin päätöksenteossaan ja pyrkii luomaan avoimen vuorovaikutuksen yrittäjien ja poliittisten päättäjien sekä kunnan virkamiesten välille. 2. Asikkalan nykytilanne 2.1 Asikkalan elinkeinorakenne Asikkalassa toimi 699 yritystä vuonna 2011, joista 230 maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla, 92 rakennusalalla ja 74 tukku- ja vähittäiskaupan piirissä. Näiden lisäksi teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta olivat hyvin edustettuina. Vuonna 2012 kunta sai yhteisöverotuloja euroa. 3

5 Päijät-Hämeessä sijaitsevista toimipaikoista suurin osa, 20,9 prosenttia, toimii kaupan ja majoituksen alalla. Toiseksi eniten toimipaikkoja toimii liike-elämän toiminnan piirissä (20,8%), kolmanneksi tilastointitavan muutoksesta johtuen maa-, metsä ja kalatalouden (15,3 %). Rakennusalalla toimipaikkoja on 14,2 prosenttia. Toimipaikkoja oli kaiken kaikkiaan eli 64 enemmän kuin edellisvuonna. Päijät-Hämeen toimipaikoista ylivoimaisesti eniten henkilöstöä on teollisuudessa, 31,1 % kaikkien toimipaikkojen henkilöstöstä eli henkilöä vuonna Toiseksi suurin työllistäjä on kauppa ja majoitus 21,5 % eli henkilöä. Kolmantena ovat liikeelämän toiminta ja neljäntenä rakentaminen. Uusyrityskeskuksen tilastojen mukaan Asikkalaan on perustettu vuodesta 2008 lähtien 131 yritystä. Sijoittumisperusteet varioivat voimakkaasti eikä yhtä yhteistä tekijää löydy, mutta ainakin hyvät logistiset yhteydet ovat yksi kuntaan houkutteleva sijoittumisperuste. Moni yrittäjä tuo yrityksensä mukanaan uuteen kuntaan perhesyistä muutettaessa. Yli 85% Asikkalassa toimivista yrityksistä on ns. mikroyrityksiä, joissa työskentelee yhdestä neljään työntekijää. 4

6 Oheinen taulukko kuvaa yritysten nettomuutosta Päijät-Hämeessä kunnittain. Yritysten nettomuutos tarkoittaa perustettujen ja lakanneiden yritysten erotusta, jolloin se ei kuvaa yritysten kokonaismäärää vaan muutoksen suuruutta. 5

7 Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Asikkalan työpaikkaomavaraisuus on pysytellyt vuodesta 2007 lähtien hieman yli 70%:ssa. Asikkalassa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta on n. 52% Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä 73,6 102,1 98,2 70,9 57,4 99,8 110,3 88,7 74,9 77, ,5 99,5 68,9 54,6 94,5 110,8 85,8 73,4 75,2 84,5 71, ,4 67,2 59,8 89,9 111,8 86,2 71,9 77,9 88,6 72,7 104,9 95, ,3 86,7 111,2 86,7 70,8 80,1 85, Asikkalan maa- ja metsätalous Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry:n mukaan Asikkalan metsäpinta-ala on yli ha ja puunmyyntimäärät ovat olleet n m3 vuodessa. Päijät-Hämeen alueen metsät ja metsäklusterin eri toimijat työllistävät n henkilöä Päijät-Hämeessä. Ennätysvuosina 2007, 2010 ja 2011 Asikkalassa metsänomistajatulot (=kantorahatulo ennen veroja) ovat olleet miljoonaa euroa vuositasolla. 6

8 Päijät-Hämeen kunnat saavat metsäklusterissa töissä käyviltä veroäyreinä sekä puunmyynneistä yhteisöveroina yhteensä miljoonaa euroa vuosittain. Alueella metsien hyödyntämisaste on prosentin luokkaa kun se muualla Suomessa jää prosenttiin. Energiapuun liikevaihto on Päijät-Hämeessä noussut miljoonan euron tasolle, mikä tuo alueelle lisätyötä ja tuloa. Asikkalan kunnan peltoala on 8 145ha. Vuosittain EU-tukia on maksettu kunnan alueelle n. 5,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tukia haki 221 tilaa Asikkalasta Vapaa-ajanasuminen 2.2. Väestö Päijät-Hämeen maakunnan kunnista Asikkalan kunnassa on eniten vapaa-ajanasuntoja. Tilastokeskuksen mukaan kunnassa oli kesämökkejä vuoden 2012 lopulla Vapaaajanasukkailla ja matkailulla on Asikkalassa merkittävä rooli ja kesämökkibarometria tulkitsemalla saadaan selville myös vapaa-ajanasumisen taloudellisia merkityksiä. Kesämökkibarometri on Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen luoma vapaa-ajan asumista kuvaava seurantajärjestelmä. Barometrillä selvitetään vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, rahankäytön, etätyön, työssäkäynnin, palvelujen käytön, mökin varustetason sekä ympäristöön liittyvien ja muiden asioiden kehitystä. Vuoden 2009 barometrin mukaan lähes kaksi kolmasosaa mökkien omistajista oli yli 60 - vuotiaita. Tämä kesämökin talviasumiseen soveltumisen ohella selittää pitkälti keskimääräisen käyttöasteen suuruuden. Talviasuttavilla mökeillä käyttöaste oli 103 vuorokautta vuodessa, kevät-, kesä- ja syksykäyttöön soveltuvien mökkien vastaavasti 70 vuorokautta ja vain kesäkäyttöön soveltuvien mökkien 40 vuorokautta. Eri palveluista ulkokuntalaiset mökkiläiset käyttivät eniten ruokakauppoja ja jätehuoltopalveluja. Kesämökin omistavat kotitaloudet käyttivät päivittäistavaroihin 26 euroa kesämökillä vietettyä päivää kohden. Asikkalan osalta tämä merkitsee n. 6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi lähes puolet mökkikansasta oli kiinnostunut ostamaan kesämökin korjaus- ja rakennuspalveluja sekä lumen aurausta kesämökin lähiseudulta. Myös polttopuiden teko, puiden kaato ja vartiointi kiinnostivat mökinomistajia. Lähes 10 prosenttia ulkokuntalaisista mökkiläisistä piti mahdollisena muuttoa kesämökin sijaintikuntaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Reilu kolmasosa oli sitä mieltä, että mökkikunnassa tulisi olla mökkiläistoimikunta kunnan ja mökkiläisten yhteydenpitovälineenä. Asikkalassa toimii vapaa-ajanasukasneuvottelukunta, joka koostuu vapaaajanasukkaista, kunnan virkamiehistä ja luottamushenkilöistä. Merkittävin väestörakenteen muutos Suomessa ja koko Euroopassa on väestörakenteen vanheneminen. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samalla kun työikäinen väestö vähenee. Lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa suurta muutosta. 7

9 Päijät-Hämeen kunnista muuttoliike oli vuonna 2012 positiivista Asikkalassa, Lahdessa, Nastolassa ja Padasjoella. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa muuttoliike oli negatiivista. Asikkalassa ja Lahdessa maassamuutto oli positiivista, mutta muissa Päijät-Hämeen kunnissa negatiivista eli ne menettivät asukkaista muille kunnille. Vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä Asikkalassa, Lahdessa ja Sysmässä muuttoliike oli positiivista. Asikkalassa kuntien välinen muuttoliike on positiivisen puolella, mutta alhainen syntyvyys ei korvaa väestöpoistumaa. Väestöennusteen mukaan Asikkalan väkiluvun ennustetaan kasvavan maltillisesti muutamalla sadalla vuoteen 2040 mennessä. 8

10 2.3 Kunnan erottelevat menestystekijät ja haasteet Asikkalan vahvuudet liittyvät jääkauden muovaamien harjumaisemien ja puhtaiden, kalarikkaiden vesistöjen hallitsemaan luontoon, arvokkaaseen kulttuuriperinteeseen ja kädentaitoihin, tunnistettaviin paikallisiin tapahtumiin, merkittäviin kulttuurinähtävyyksiin sekä matkailuun. Matkailun vahvuuksia ovat juotavan hyvä Etelä-Päijänne ja maaseutu elävine kylineen ja lähiruokaa tuottavine suoramyyntitiloineen. Asikkalalla on erottavia etuja, jotka puuttuvat monilta ympäröiviltä kunnilta: Suomen liikennöidyin vapaa-ajan sisävesikanava sekä toinen historiallisesti merkittävä kanava, Etelä-Suomelle raikasta vettä välittävä Asikkalan selältä lähtevä Päijänne-tunneli, oma lentokenttä ja lukion ilmailulinja sekä aluetta tunnetuksi tehneet laulut. Asikkalasta löytyy pistemäisiä vahvoja matkailun kehittämisen solmukohtia ja uusia alueita on kehittymässä. Vanhaan Vääksyyn on syntynyt merkittävä yrityskeskittymä sisustusliikkeineen ja myymälöineen, joka palvelee matkailijoita, vapaa-ajanasukkaita ja muitakin kuntalaisia. Kansallispuisto ja alueen tunnetut matkailualan yritykset lisäävät matkailun kehityspotentiaalia. Kunta tarjoaa asumisvaihtoehtoja niin taajamassa kuin maaseudullakin, palveluiden ja työpaikkojen läheisyydessä. Kunnassa asumista luonnehtivat luonnonläheisyys, turvallinen asuinympäristö, asumisen väljyys, vesistön läheisyys ja peruspalvelujen saavutettavuus. Kunta on kaavoittanut tontteja viihtyisiltä omakotialueilta, joissa hinta-laatusuhde on maakunnan mittakaavassa hyvin kohdallaan. Asikkala pyrkii olemaan hiilineutraali kunta ja tavoitteena jatkossa on tarjota riittävä vuokra-asuntokanta työntekijöille, jotta pendelöinnin määrää voitaisiin alentaa. Asikkalan pinta-alasta 11,6% on arvokasta pohjavesialuetta. Tämä vaikuttaa merkittävästi alueella harjoitettavaan liiketoimintaan ja etenkin teollisuustonttien kaavoitusmahdollisuuksiin. Asikkalaan soveltuukin monimuotoinen erityisalojen pienyrittäjyys, mikä ei vaaranna pohjavesialueita. Asikkalan kunnan organisaatiossa on peruspositiivinen asenne yrityksiä kohtaan. Suuri osa paikallisista yrityksistä ei ole kasvuhakuisia vaan ovat tyytyväisiä yrityksen nykyiseen kokoon. Yrittäjä- ja sukupolvenvaihdokset tuottavat haasteita. Kunnan palvelut ovat hyvätasoiset, mikä saattaa aiheuttaa esteitä esimerkiksi hoiva-alalle pyrkiville yrittäjille. Yrityspalveluita on tarjolla, mutta niiden hyödyntäminen jää pitkälti yritysten oman aktiivisuuden varaan. Kunnan tulisi pohtia millä keinoilla kunnan elinkeinopoliittista roolia voisi vahvistaa.. Vaikka Asikkala ei ole mukana elinkeinoyhtiössä olisi yritysten kannalta tärkeä tehdä myös yhteisiä kehittämisponnistuksia ja huolehtia siitä, että strategiset linjat ovat kunnossa kaupunkiseudun kanssa. Lähikuntien kanssa yhteistyötä potentiaalisilla alueilla (matkailu, vapaa-aika, lähiruoka) on jatkettava ja syvennettävä. Yritykset olisi saatava mukaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden määrittelyyn ja toteuttamiseen. Yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun lisää päätösten tasapuolisuutta ja parantaa vuoropuhelua kunnan ja yritysten välillä, jolloin myös elinkeinoelämän tarpeet olisivat helpommin tunnistettavissa ja kohdistettavissa tarvittaviksi tukipalveluiksi. 9

11 3. Visio Tavoite: Asikkala on muuttovoittoinen kunta, joka houkuttelee hyvällä palvelutarjonnallaan ja kauniilla elinympäristöllään lapsiperheitä ja aktiivisia senioreita. Kuntaan sijoittuu uusia yrityksiä hyvien logististen yhteyksien ja edullisten liiketoimintatonttien houkuttelemana ja kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Yksityiset palvelut kehittyvät julkisten palveluiden tueksi ja erityisalojen osaajat löytävät tiensä Asikkalaan monipuolistaen toimialarakennetta. Eri toimialojen yritysten kehittämismahdollisuudet helpottuvat väestön, yritysmäärän ja verkostomaisen toiminnan niitä tukiessa. Asikkalan väestön kasvu jatkuu positiivisena hinta-laatusuhteeltaan houkuttelevan tonttitarjonnan, monipuolisten asuinmuotojen ja laadukkaiden palvelujen toimivuuden ansiosta. Ympäröivä luonto metsineen ja vesistöineen sekä alueen harrastusvaihtoehdot tarjoavat lukuisia virkistäytymismahdollisuuksia. Aktiiviset kylät tarjoavat vaihtoehdon luonnonläheiseen asumiseen ja yritystoimintaan. Tavoitteita tukee kunnan panostaminen taajama-alueen toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiseen sekä positiivisen kuntaimagon rakentamiseen. Turvallisesta asuinympäristöstä huolehtiminen ja monipuolisen vapaa-ajan palvelujen ja tapahtumien tarjonnan edistäminen saa viihtymään niin ikääntyneemmän kuin työikäisen väestön perheineen. 4. Strategiset painopistealueet Elinkeinotoiminnan strategisiksi painopistealueiksi on valittu lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen, erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen sekä matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen. 4.1 Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen Lähiruoan kysyntä on kasvanut ja kuluttajat ovat valveutuneempia. Nykykuluttaja osaa arvostaa lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa. Lähituottajien tuotteiden määrä on lisääntynyt jonkin verran kauppojen hyllyillä ja paikallisuus näkyy muun muassa kivijalkakauppojen ja ruokapiirien uutena tulemisena. Maaseutumaisuus, kylät ja positiiviset mielleyhtymät lähiruoasta ovat helposti yhdistettävissä kuntaan. Näitä asioita tulee hyödyntää kuntamarkkinoinnissa ja maaseudun kehittämisessä, puhutaan sitten kylien kanssa tehtävästä yhteistyöstä tai ponnisteluista maaseudun elinkeinoja koskien. Nykyinen tukku- ja vähittäiskauppa perustuu pitkälti tehokkuusajatteluun; keskittämiseen ja vahvaan logistiikkaan. Mikä on lähiruoan rooli elintarvikeketjussa ja miten sen asemaa voisi vahvistaa? Paikallisella raaka-ainetuotannolla ja elintarviketeollisuudella on alueen työllisyyttä edistävä vaikutus. Paikalliset valmistajat rikastuttavat kuluttajalle tarjolla olevaa tuotevalikoimaa, joka on arvo kaupalle jo sinänsä. Paikallisuus toteutuu keskimäärin hyvin, kun kauppa muistaa pitää ovet auki myös pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien tuotteille. 10

12 Kunnassa on mietittävä miten lähiruoan käyttöä voitaisiin edistää, mitä väyliä pitkin se löytäisi tiensä ammattikeittiöihin ja kuluttajien lautasille sekä miten sen jatkojalostusta voitaisiin toteuttaa paikallisesti. 4.2 Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen Teollisuudessa työskentelevien määrä on laskenut Päijät-Hämeessä 1990-luvun alusta lähtien. Palvelualoilla maa- ja vesirakentaminen tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää. Myös liike-elämää palvelevan toiminnan, kiinteistötoiminnan ja talonrakentamisen uskotaan työllistävän tulevaisuudessa. Asikkalan kaltaisen pienen kunnan mahdollisuudet piilevät erityisalojen pienyrittäjyydessä, mikä ei vaadi uusia isoja teollisuustontteja, vaan hyödyntää kunnan erinomaista logistista sijaintia kahden sadan kilometrin säteellä valtaväestöstä ja alueelle sijoittuneiden vapaa-ajanasukkaiden ostopotentiaalia vakituisten asukkaiden lisäksi. Runsas sisustusliikkeiden keskittymä Vääksyssä on toimiva esimerkki siitä miten yritykset houkuttelevat samankaltaisia toimijoita seudulle aikaansaaden synergiaa yritystoiminnassa. 4.3 Matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Asikkala on matkailullisesti merkittävää aluetta Päijät-Hämeessä, jonka kasvupotentiaali on vielä pitkälti hyödyntämättä. Kunnalla on monia erottavia tekijöitä, jotka uupuvat ympäröiviltä kunnilta. Seudullinen ja paikallinen yhteistyö on tärkeää, mutta kunnassa on yhdessä yrittäjien kanssa ryhdyttävä yhteistoimiin, jotta matkailun ja vapaaajanasumisen potentiaali saadaan hyödynnettyä ympärivuotisesti ja matkailutarjonta tuotteistettua. Vanhan Vääksyn alue tunnelmallisine liikkeineen on jo matkailijoiden löytämä helmi ja hyvässä kehityssuunnassa. Kanavan seutu odottaa vielä tehokkaampaaa valjastamistaan matkailu-, yritys ja virkistyskäyttöön, puhumattakaan uudesta Pasolan alueesta, johon on suunnitteilla uusi liiketoiminnan keskittymä. Kunnassa on hyviä yrittäjiä ja yhdistyksiä, joilla on intoa puhaltaa yhteiseen hiileen matkailun kehittämiseksi kunnassa. Matkailun kasvattaminen kunnassa vaikuttaa suuresti muihinkin toimialoihin kuin suoraan ravintola-, majoitus- tai elämysmatkailualojen toimijoihin. 11

13 5. Elinkeinostrategian kehittämiskohteet ja toimenpiteet KORI 1 (ei vaadi kunnalta rahallista panostusta / kunta toimii kumppanina / yrittäjävetoiset hankkeet) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen Ravintolatoiminnan monipuolistaminen Purjehdusmatkailun edistäminen Matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Asuntokannan monimuotoistaminen ja lisääminen Tuoretoritoiminnan käynnistäminen Lähiruokamyymälän perustaminen Läppäsillan rakentaminen entiseen Vähäsalmeen Purjevenesataman rakentaminen (satamaosakeyhtiö) Kylpylän perustaminen Päijännetalon valjastaminen yrityskäyttöön Matkailualan ja matkailun oheistoiminnan yritysten määrän lisääminen Kaupan, palvelu- ja rakentamisalojen yritysten määrän lisääminen ja monipuolistaminen Asumisoikeusasuntojen rakentaminen Avaimet käteen omakotitalojen rakentaminen Vuokrakerrostalon rakentaminen (Asikkala-talot Oy) Työsuhdeasuntojen tarjoaminen Oiva, kunta, Asikkala-talot Oy, talotehtaat, rakennusalan yrittäjät 12

14 Yritysten liikevaihdon lisääminen Yritysten yhteistoiminnan lisääminen Käytännönläheinen yrittäjämyönteisyys Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työllistymisen tukeminen Kunnan ja hankintarenkaan kilpailutuksista tiedottaminen Ympäristöystävällinen energiantuotanto ja energiatehokkuus Lähiruokatuottajien yhteismarkkinointi kuluttajarajapinnassa Yhteiset kilpailutukset tai tarjoukset Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa Harjoittelu-, oppisopimus- ja kesätyöpaikoista tiedottaminen Tuettu koulutuskanava yrittäjille Koulutuskeskus Salpaus 13

15 KORI 2 (toteutettavissa hankerahoituksella, jossa kunnan maksuosuus pieni suhteessa kokonaiskustannuksiin) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen Perinnekylän rakentaminen Käsityöpajatoimitilahanke kanavan alueelle Matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Aktiivinen yrityshaku; studio- ja asiantuntijayritykset Oheispalveluiden lisääminen; Päijänteen talviaktiviteetit Yrittäjien yhteistyö Vapaista toimitiloista tiedottaminen; uusia kunnan tiloja ulosvuokraukseen Matkailun tuotteistaminen ympärivuotisuus huomioiden Yrityskäyttöön vuokratut toimitilat Kunnan matkailuneuvonnan siirtäminen yrittäjävetoiseksi Alkutuotannon jalostusarvon nostaminen ja metsätalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittäminen Lähiruokatuottajien osuuskunnan perustaminen Lähiruoan tuotanto, jalostus ja jakelu paikallisesti yhteistyö MTK:n kanssa Kalastusalan yrittäjien houkutteleminen Energiapuun tuotanto ja jakelu paikallisesti Paikalliset puualan yrittäjät Paikallinen puunjalostus 14

16 Elinvoimaa metsistä neuvontahanke Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Ladec Kylien, järjestöjen ja yhdistysten aktiivisuuden edistäminen Kunta mukana hankkeissa kuntarahoitusosuudella Kylät/yhdistykset/järjestöt tekevät esityksiä ja hakevat hankerahoitusta 15

17 KORI 3 (kunta tekee rahallisesti maltillisella panostuksella toimenpiteitä) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Yritysten saavutettavuus ja matkailijoiden palvelu Sujuva julkinen liikenne Yritysten sijoittuminen Uudet opasteet/opasteiden kohentaminen Välttämätön liikenne ostetaan tarvittaessa markkinaehtoisesti Teollisuus- ja liiketoimintatonttien kaavoittaminen/olemassa olevien alueiden tiivistäminen Liiketoimintatonttien ja toimitilojen kartoittaminen ja markkinointi Veneilyyn ja ilmailuun liittyvän liiketoiminnan kehittäminen veneilyn ja ilmailun taloudellisen merkityksen kartoittaminen veneluiskien kunnostaminen Yritysten liikevaihdon lisääminen Yrittäjille kohdennettujen palvelujen kehittäminen Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Uusien yrittäjien houkutteleminen kuntaan Lentokonehallien siirtäminen yrityskäyttöön Lähiruoan käytön lisääminen kunnassa Palveluiden ostaminen paikallisilta yrityksiltä Matalan kynnyksen yrityspalvelut; yhden luukun periaate, nopea reagointi, edelleenohjaus Matkailuesitteen ja palvelukartan toteuttaminen Sukupolvenvaihdosneuvonta Yrityspörssi Kunnan yritysprofiilin luominen paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset yhteistyökumppanit 16

18 Palvelutarjonnan puutteiden kartoittaminen ja yritystyyppien haku Sijoittumispalvelu Tilaisuudet ja tapahtumat Asikkalan Yrittäjäyhdistys Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö Karavaanarialueen perustaminen 17

19 KORI 4 (kunnan rahallinen panostus merkittävä) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kunnan kehittämisyhtiö rahoittaa yritysten sijoittumista ja laajentumista Kunta antaa kehittämisyhtiölle riskirahoitusta syntyneet työpaikat Yrittäjille kohdennettujen palveluiden kehittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Kunnan internetsivut Valokuituyhteyksien rakentaminen Työllistämismäärärahojen lisääminen Kunta rahoittaa yritysten/yhdistysten ja Tuoterenkaan/Työpolun työllistämistoimia työllistettyjen määrä euroa/työllist etty 18

20 6 Strategian toteutumisen seuranta Elinkeinostrategian toteutuneesta kehityksestä painopistealueittain laaditaan vuosittainen raportti. Kehitystä kuvataan mm. valituilla mittareilla ja annetuilla resursseilla. Kunnan elinkeinoryhmän kokouksissa seurataan strategian toteutusta ja se laatii yhdessä kehittämispäällikön kanssa tilannekatsauksia sovitun aikavälein kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. 7 Strategian tarkistus Elinkeinostrategia tarkistetaan kahden vuoden välein ja vuosittain osoitetaan strategisten painopistealueiden toimenpiteisiin tarvittavat resurssit ja toteuttamisesta vastaavat tahot kunnan talousarviossa. 7.1 Kunnan yhteistyökumppanit sekä sidosryhmät Asiakaslähtöistä yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa oppilaitokset yhteistyökumppaneina koulutustarpeissa, hankkeissa ja oppilastöissä Muut merkittävät yhteistyökumppanit Asikkalan yrittäjäyhdistys Uusyrityskeskus Yrityskummit Hämeen ja Uudenmaan Ely-keskukset Päijät-Hämeen liitto Päijänne-Leader Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu ProAgria MTK MMM Metsänhoitoyhdistys Metsähallitus Maaseutuvirasto Päijät-Hämeen kylät ry Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry Oivan Työpolku Tuoterengas Lahti Region 19

21 8. Liitteet Kuva 2: Lähde Verkkotietokeskus 20

22 21 Kuva 3: Lähde Verkkotietokeskus

23 Yritykset maakunnittain ja kunnittain v poislukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus Alue Toimiala 2008 Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto euro Liikevaihto/ henkilö euro Päijät-Häme Yhteensä ,0 Asikkala Yhteensä ,2 Hartola Yhteensä ,5 Heinola Yhteensä ,7 Hollola Yhteensä ,7 Hämeenkoski Yhteensä ,3 Kärkölä Yhteensä ,8 Lahti Yhteensä ,4 Nastola Yhteensä ,1 Orimattila Yhteensä ,9 Padasjoki Yhteensä ,4 Sysmä Yhteensä ,9 22

24 Alueella työssäkäyvät, henkilöä (Lähde: Verkkotietokeskus) Asikkala Kaikki toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon

25 ASIKKALA (Lähde: Tilastokeskus) Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,8 84,6 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,4 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,7 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,3 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,4 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,3 54,4 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,4 67,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,6 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,6 60,7 Työttömyysaste, % ,1 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,5 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,1 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,3 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,54 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,2 24,0 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma

Elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma Elinkeinostrategia ja toimenpideohjelma 2013 2016 Asikkalan kunta Kehittämislautakunta Sisällysluettelo 1 Johdanto 1.1 Kunnan visio ja strategia 1.2 Asenteena yritysystävällisyys 2 Asikkalan nykytilanne

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016

Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Orimattilan elinkeino-ohjelma 2014 2016 Kaupunginhallitus 27.1.2014 Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 2 JOHDANTO Elinkeino-ohjelma vuosille 2014 2016 antaa pohjan kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämiselle.

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Hämeen vaalipiiri Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 15 vaalipiiristä. Siitä valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa kaikkiaan 200 kansanedustajasta

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Vesannon elinvoimaryhmä

Vesannon elinvoimaryhmä Vesannon elinvoimaryhmä 4.7.2017 1. Keskustelu elinvoimaryhmän toiminnan tehtävistä, tavoitteista ja toimintatavoista 2. Aineiston tuottaminen Vesannon kuntastrategiaan (valtuustoseminaari 21.8.2017) 3.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa Jesse Marola / en ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot