Elinkeinostrategia

Transkriptio

1 Elinkeinostrategia Asikkalan kunta Kehittämislautakunta

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1.1 Elinkeinostrategian toiminta-ajatus 1.2 Kunnan visio, arvot ja strategia 1.3 Asenteena yritysystävällisyys 2 Asikkalan nykytilanne 2.1 Asikkalan elinkeinorakenne Asikkalan maa- ja metsätalous Vapaa-ajanasuminen 2.2 Väestö 2.3 Kunnan erottelevat menestystekijät ja haasteet 3 Visio 4 Strategiset painopistealueet 4.1 Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen 4.2 Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen 4.3 Matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen 5 Elinkeinostrategian kehittämiskohteet ja toimenpiteet 6 Strategian toteutumisen seuranta 7 Strategian tarkistus 7.1 Kunnan yhteistyökumppanit sekä sidosryhmät 8 Liitteet 1

3 1. Johdanto Kunnan elinkeinostrategia antaa toimintaohjeet ja puitteet toteutettavalle elinkeinopolitiikalle kuluvan valtuustokauden aikana ja vision siitä, mitä Asikkala on lähitulevaisuudessa. Monipuolinen elinkeinorakenne antaa edellytyksiä kunnan kasvulle ja kuntalaisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Asikkalan kunnan elinkeinostrategiassa kuvataan kunnan olennaisimmat piirteet ja elinkeinojen nykytila peilaten niitä Päijät-Hämeen maakuntaan, elinkeinostrategian visio, kehittämiskohteet sekä niiden toteutus resursseineen. Elinkeinostrategian painopistealueiksi on valittu erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen, matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen sekä lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen. Tahtotilana on yrittäjien ja kunnan yhteinen pitkäjännitteinen alueen elinkeinopolitiikan suunnittelu ja toteutus, johon molemmat voivat osallistua ja sitoutua. Elinkeinostrategian ohjausryhmänä on kevään ja kesän 2013 aikana toiminut Asikkalan kunnan elinkeinoryhmä, joka on kehittämislautakunnan asettama kuntapäättäjistä, yrittäjistä ja virkamiehistä koostuva kokoonpano. Elinkeinostrategiaa ovat olleet luomassa kehittämislautakunnan puheenjohtaja Tarja Tornio, kehittämispäällikkö Isa Maunula, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Kitala, kunnanjohtaja Juri Nieminen, kunnanhallituksen edustaja Hannu Mäkinen, yrityskummien edustaja Esa Norhomaa, Asikkalan yrittäjäyhdistyksen edustajat Tiina Wangel ja Eero Mattila sekä kehittämislautakunnan jäsenet Hannele Laurila ja Arto Avovaara. 1.1 Elinkeinostrategian toiminta-ajatus Kunnan elinkeinostrategia kuvaa kunnan keskeisiä toimia ja -suunnitelmia, jotka liittyvät yrittäjyyden ja työllisyyden kehittämiseen valtuustokauden aikana. Se toimii kunnan elinkeinoelämän kehittämisvälineenä, sillä strategia antaa suuntaviivat ja yleisen taustatuen elinkeinopolitiikan toteuttamiselle ja sillä määritellään elinkeinojen kehittämisen painopisteet tuleville vuosille. Elinkeinostrategiaa voidaan täydentää tarvittaessa taloudellisen tilanteen tai muun merkittävän muutoksen sitä vaatiessa. 1.2 Kunnan visio, arvot ja strategia Asikkalan kunnan vision mukaan olemme itsenäinen, kehittyvä ja haluttu asuinkunta, joka verkottuu vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti muiden toimijoiden kanssa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus lisääntyy kehittyneen matkailun ja palvelusektorin ansiosta. Asikkala hyödyntää tehokkaasti sijaintiaan vesistöjen ja maaliikenteen risteyksessä kehittämällä asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemia harrastusmahdollisuuksia ja palveluja. Kunta kannustaa kuntalaisiaan terveellisiin elintapoihin ja yhteisöllisyyteen. Asikkala edistää ympäristöystävällisten energiatuotantomuotojen rakentamista ja käyttöä. Kunnan toimintaperiaatteena on läpinäkyvyys ja avoimuus. Kuntaa johdetaan pitkäjänteisesti ja henkilökuntaa motivoiden. Kehittämistyössä haetaan aktiivisesti parasta 2

4 osaamista verkottumalla eri toimijoiden kanssa ja kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia luovia ratkaisuja kunnan tavoitteiden toteuttamiseksi. 1.3 Asenteena yritysystävällisyys Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan kirjattu tavoite olla Suomen yritysystävällisin kasvukeskus vuonna 2015 etenee hyvää vauhtia. Vuoden 2012 yritysystävällisyyskyselyn mukaan Lahden seutu sijoittuu nyt sijalle kolme. Käytännössä yritysystävällisyys tarkoittaa yrityksille suunnatun palvelutarjonnan asiakaslähtöisyyttä sekä perusteltua ja ennakoitavaa julkista päätöksentekoa esimerkiksi kaavoitus ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa. Yritysystävällisyys ilmenee hyvänä ilmapiirinä ja avoimena keskusteluyhteytenä päättäjien ja yritysedustajien kesken. Yritysystävällisenä alueella yritystoiminta on helpompaa ja tuloksellisempaa. Asikkalan kunta kiinnittää huomiota yritysvaikutuksiin päätöksenteossaan ja pyrkii luomaan avoimen vuorovaikutuksen yrittäjien ja poliittisten päättäjien sekä kunnan virkamiesten välille. 2. Asikkalan nykytilanne 2.1 Asikkalan elinkeinorakenne Asikkalassa toimi 699 yritystä vuonna 2011, joista 230 maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla, 92 rakennusalalla ja 74 tukku- ja vähittäiskaupan piirissä. Näiden lisäksi teollisuus, kuljetus ja varastointi sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta olivat hyvin edustettuina. Vuonna 2012 kunta sai yhteisöverotuloja euroa. 3

5 Päijät-Hämeessä sijaitsevista toimipaikoista suurin osa, 20,9 prosenttia, toimii kaupan ja majoituksen alalla. Toiseksi eniten toimipaikkoja toimii liike-elämän toiminnan piirissä (20,8%), kolmanneksi tilastointitavan muutoksesta johtuen maa-, metsä ja kalatalouden (15,3 %). Rakennusalalla toimipaikkoja on 14,2 prosenttia. Toimipaikkoja oli kaiken kaikkiaan eli 64 enemmän kuin edellisvuonna. Päijät-Hämeen toimipaikoista ylivoimaisesti eniten henkilöstöä on teollisuudessa, 31,1 % kaikkien toimipaikkojen henkilöstöstä eli henkilöä vuonna Toiseksi suurin työllistäjä on kauppa ja majoitus 21,5 % eli henkilöä. Kolmantena ovat liikeelämän toiminta ja neljäntenä rakentaminen. Uusyrityskeskuksen tilastojen mukaan Asikkalaan on perustettu vuodesta 2008 lähtien 131 yritystä. Sijoittumisperusteet varioivat voimakkaasti eikä yhtä yhteistä tekijää löydy, mutta ainakin hyvät logistiset yhteydet ovat yksi kuntaan houkutteleva sijoittumisperuste. Moni yrittäjä tuo yrityksensä mukanaan uuteen kuntaan perhesyistä muutettaessa. Yli 85% Asikkalassa toimivista yrityksistä on ns. mikroyrityksiä, joissa työskentelee yhdestä neljään työntekijää. 4

6 Oheinen taulukko kuvaa yritysten nettomuutosta Päijät-Hämeessä kunnittain. Yritysten nettomuutos tarkoittaa perustettujen ja lakanneiden yritysten erotusta, jolloin se ei kuvaa yritysten kokonaismäärää vaan muutoksen suuruutta. 5

7 Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Asikkalan työpaikkaomavaraisuus on pysytellyt vuodesta 2007 lähtien hieman yli 70%:ssa. Asikkalassa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta on n. 52% Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä 73,6 102,1 98,2 70,9 57,4 99,8 110,3 88,7 74,9 77, ,5 99,5 68,9 54,6 94,5 110,8 85,8 73,4 75,2 84,5 71, ,4 67,2 59,8 89,9 111,8 86,2 71,9 77,9 88,6 72,7 104,9 95, ,3 86,7 111,2 86,7 70,8 80,1 85, Asikkalan maa- ja metsätalous Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry:n mukaan Asikkalan metsäpinta-ala on yli ha ja puunmyyntimäärät ovat olleet n m3 vuodessa. Päijät-Hämeen alueen metsät ja metsäklusterin eri toimijat työllistävät n henkilöä Päijät-Hämeessä. Ennätysvuosina 2007, 2010 ja 2011 Asikkalassa metsänomistajatulot (=kantorahatulo ennen veroja) ovat olleet miljoonaa euroa vuositasolla. 6

8 Päijät-Hämeen kunnat saavat metsäklusterissa töissä käyviltä veroäyreinä sekä puunmyynneistä yhteisöveroina yhteensä miljoonaa euroa vuosittain. Alueella metsien hyödyntämisaste on prosentin luokkaa kun se muualla Suomessa jää prosenttiin. Energiapuun liikevaihto on Päijät-Hämeessä noussut miljoonan euron tasolle, mikä tuo alueelle lisätyötä ja tuloa. Asikkalan kunnan peltoala on 8 145ha. Vuosittain EU-tukia on maksettu kunnan alueelle n. 5,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tukia haki 221 tilaa Asikkalasta Vapaa-ajanasuminen 2.2. Väestö Päijät-Hämeen maakunnan kunnista Asikkalan kunnassa on eniten vapaa-ajanasuntoja. Tilastokeskuksen mukaan kunnassa oli kesämökkejä vuoden 2012 lopulla Vapaaajanasukkailla ja matkailulla on Asikkalassa merkittävä rooli ja kesämökkibarometria tulkitsemalla saadaan selville myös vapaa-ajanasumisen taloudellisia merkityksiä. Kesämökkibarometri on Saaristoasiain neuvottelukunnan ja Tilastokeskuksen luoma vapaa-ajan asumista kuvaava seurantajärjestelmä. Barometrillä selvitetään vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, rahankäytön, etätyön, työssäkäynnin, palvelujen käytön, mökin varustetason sekä ympäristöön liittyvien ja muiden asioiden kehitystä. Vuoden 2009 barometrin mukaan lähes kaksi kolmasosaa mökkien omistajista oli yli 60 - vuotiaita. Tämä kesämökin talviasumiseen soveltumisen ohella selittää pitkälti keskimääräisen käyttöasteen suuruuden. Talviasuttavilla mökeillä käyttöaste oli 103 vuorokautta vuodessa, kevät-, kesä- ja syksykäyttöön soveltuvien mökkien vastaavasti 70 vuorokautta ja vain kesäkäyttöön soveltuvien mökkien 40 vuorokautta. Eri palveluista ulkokuntalaiset mökkiläiset käyttivät eniten ruokakauppoja ja jätehuoltopalveluja. Kesämökin omistavat kotitaloudet käyttivät päivittäistavaroihin 26 euroa kesämökillä vietettyä päivää kohden. Asikkalan osalta tämä merkitsee n. 6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi lähes puolet mökkikansasta oli kiinnostunut ostamaan kesämökin korjaus- ja rakennuspalveluja sekä lumen aurausta kesämökin lähiseudulta. Myös polttopuiden teko, puiden kaato ja vartiointi kiinnostivat mökinomistajia. Lähes 10 prosenttia ulkokuntalaisista mökkiläisistä piti mahdollisena muuttoa kesämökin sijaintikuntaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Reilu kolmasosa oli sitä mieltä, että mökkikunnassa tulisi olla mökkiläistoimikunta kunnan ja mökkiläisten yhteydenpitovälineenä. Asikkalassa toimii vapaa-ajanasukasneuvottelukunta, joka koostuu vapaaajanasukkaista, kunnan virkamiehistä ja luottamushenkilöistä. Merkittävin väestörakenteen muutos Suomessa ja koko Euroopassa on väestörakenteen vanheneminen. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samalla kun työikäinen väestö vähenee. Lasten ja nuorten osuudet pienenevät eikä syntyvyydessä ole odotettavissa suurta muutosta. 7

9 Päijät-Hämeen kunnista muuttoliike oli vuonna 2012 positiivista Asikkalassa, Lahdessa, Nastolassa ja Padasjoella. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa muuttoliike oli negatiivista. Asikkalassa ja Lahdessa maassamuutto oli positiivista, mutta muissa Päijät-Hämeen kunnissa negatiivista eli ne menettivät asukkaista muille kunnille. Vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä Asikkalassa, Lahdessa ja Sysmässä muuttoliike oli positiivista. Asikkalassa kuntien välinen muuttoliike on positiivisen puolella, mutta alhainen syntyvyys ei korvaa väestöpoistumaa. Väestöennusteen mukaan Asikkalan väkiluvun ennustetaan kasvavan maltillisesti muutamalla sadalla vuoteen 2040 mennessä. 8

10 2.3 Kunnan erottelevat menestystekijät ja haasteet Asikkalan vahvuudet liittyvät jääkauden muovaamien harjumaisemien ja puhtaiden, kalarikkaiden vesistöjen hallitsemaan luontoon, arvokkaaseen kulttuuriperinteeseen ja kädentaitoihin, tunnistettaviin paikallisiin tapahtumiin, merkittäviin kulttuurinähtävyyksiin sekä matkailuun. Matkailun vahvuuksia ovat juotavan hyvä Etelä-Päijänne ja maaseutu elävine kylineen ja lähiruokaa tuottavine suoramyyntitiloineen. Asikkalalla on erottavia etuja, jotka puuttuvat monilta ympäröiviltä kunnilta: Suomen liikennöidyin vapaa-ajan sisävesikanava sekä toinen historiallisesti merkittävä kanava, Etelä-Suomelle raikasta vettä välittävä Asikkalan selältä lähtevä Päijänne-tunneli, oma lentokenttä ja lukion ilmailulinja sekä aluetta tunnetuksi tehneet laulut. Asikkalasta löytyy pistemäisiä vahvoja matkailun kehittämisen solmukohtia ja uusia alueita on kehittymässä. Vanhaan Vääksyyn on syntynyt merkittävä yrityskeskittymä sisustusliikkeineen ja myymälöineen, joka palvelee matkailijoita, vapaa-ajanasukkaita ja muitakin kuntalaisia. Kansallispuisto ja alueen tunnetut matkailualan yritykset lisäävät matkailun kehityspotentiaalia. Kunta tarjoaa asumisvaihtoehtoja niin taajamassa kuin maaseudullakin, palveluiden ja työpaikkojen läheisyydessä. Kunnassa asumista luonnehtivat luonnonläheisyys, turvallinen asuinympäristö, asumisen väljyys, vesistön läheisyys ja peruspalvelujen saavutettavuus. Kunta on kaavoittanut tontteja viihtyisiltä omakotialueilta, joissa hinta-laatusuhde on maakunnan mittakaavassa hyvin kohdallaan. Asikkala pyrkii olemaan hiilineutraali kunta ja tavoitteena jatkossa on tarjota riittävä vuokra-asuntokanta työntekijöille, jotta pendelöinnin määrää voitaisiin alentaa. Asikkalan pinta-alasta 11,6% on arvokasta pohjavesialuetta. Tämä vaikuttaa merkittävästi alueella harjoitettavaan liiketoimintaan ja etenkin teollisuustonttien kaavoitusmahdollisuuksiin. Asikkalaan soveltuukin monimuotoinen erityisalojen pienyrittäjyys, mikä ei vaaranna pohjavesialueita. Asikkalan kunnan organisaatiossa on peruspositiivinen asenne yrityksiä kohtaan. Suuri osa paikallisista yrityksistä ei ole kasvuhakuisia vaan ovat tyytyväisiä yrityksen nykyiseen kokoon. Yrittäjä- ja sukupolvenvaihdokset tuottavat haasteita. Kunnan palvelut ovat hyvätasoiset, mikä saattaa aiheuttaa esteitä esimerkiksi hoiva-alalle pyrkiville yrittäjille. Yrityspalveluita on tarjolla, mutta niiden hyödyntäminen jää pitkälti yritysten oman aktiivisuuden varaan. Kunnan tulisi pohtia millä keinoilla kunnan elinkeinopoliittista roolia voisi vahvistaa.. Vaikka Asikkala ei ole mukana elinkeinoyhtiössä olisi yritysten kannalta tärkeä tehdä myös yhteisiä kehittämisponnistuksia ja huolehtia siitä, että strategiset linjat ovat kunnossa kaupunkiseudun kanssa. Lähikuntien kanssa yhteistyötä potentiaalisilla alueilla (matkailu, vapaa-aika, lähiruoka) on jatkettava ja syvennettävä. Yritykset olisi saatava mukaan elinkeinopoliittisten tavoitteiden määrittelyyn ja toteuttamiseen. Yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun lisää päätösten tasapuolisuutta ja parantaa vuoropuhelua kunnan ja yritysten välillä, jolloin myös elinkeinoelämän tarpeet olisivat helpommin tunnistettavissa ja kohdistettavissa tarvittaviksi tukipalveluiksi. 9

11 3. Visio Tavoite: Asikkala on muuttovoittoinen kunta, joka houkuttelee hyvällä palvelutarjonnallaan ja kauniilla elinympäristöllään lapsiperheitä ja aktiivisia senioreita. Kuntaan sijoittuu uusia yrityksiä hyvien logististen yhteyksien ja edullisten liiketoimintatonttien houkuttelemana ja kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Yksityiset palvelut kehittyvät julkisten palveluiden tueksi ja erityisalojen osaajat löytävät tiensä Asikkalaan monipuolistaen toimialarakennetta. Eri toimialojen yritysten kehittämismahdollisuudet helpottuvat väestön, yritysmäärän ja verkostomaisen toiminnan niitä tukiessa. Asikkalan väestön kasvu jatkuu positiivisena hinta-laatusuhteeltaan houkuttelevan tonttitarjonnan, monipuolisten asuinmuotojen ja laadukkaiden palvelujen toimivuuden ansiosta. Ympäröivä luonto metsineen ja vesistöineen sekä alueen harrastusvaihtoehdot tarjoavat lukuisia virkistäytymismahdollisuuksia. Aktiiviset kylät tarjoavat vaihtoehdon luonnonläheiseen asumiseen ja yritystoimintaan. Tavoitteita tukee kunnan panostaminen taajama-alueen toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiseen sekä positiivisen kuntaimagon rakentamiseen. Turvallisesta asuinympäristöstä huolehtiminen ja monipuolisen vapaa-ajan palvelujen ja tapahtumien tarjonnan edistäminen saa viihtymään niin ikääntyneemmän kuin työikäisen väestön perheineen. 4. Strategiset painopistealueet Elinkeinotoiminnan strategisiksi painopistealueiksi on valittu lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen, erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen sekä matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen. 4.1 Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen Lähiruoan kysyntä on kasvanut ja kuluttajat ovat valveutuneempia. Nykykuluttaja osaa arvostaa lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa. Lähituottajien tuotteiden määrä on lisääntynyt jonkin verran kauppojen hyllyillä ja paikallisuus näkyy muun muassa kivijalkakauppojen ja ruokapiirien uutena tulemisena. Maaseutumaisuus, kylät ja positiiviset mielleyhtymät lähiruoasta ovat helposti yhdistettävissä kuntaan. Näitä asioita tulee hyödyntää kuntamarkkinoinnissa ja maaseudun kehittämisessä, puhutaan sitten kylien kanssa tehtävästä yhteistyöstä tai ponnisteluista maaseudun elinkeinoja koskien. Nykyinen tukku- ja vähittäiskauppa perustuu pitkälti tehokkuusajatteluun; keskittämiseen ja vahvaan logistiikkaan. Mikä on lähiruoan rooli elintarvikeketjussa ja miten sen asemaa voisi vahvistaa? Paikallisella raaka-ainetuotannolla ja elintarviketeollisuudella on alueen työllisyyttä edistävä vaikutus. Paikalliset valmistajat rikastuttavat kuluttajalle tarjolla olevaa tuotevalikoimaa, joka on arvo kaupalle jo sinänsä. Paikallisuus toteutuu keskimäärin hyvin, kun kauppa muistaa pitää ovet auki myös pienten ja keskisuurten tavarantoimittajien tuotteille. 10

12 Kunnassa on mietittävä miten lähiruoan käyttöä voitaisiin edistää, mitä väyliä pitkin se löytäisi tiensä ammattikeittiöihin ja kuluttajien lautasille sekä miten sen jatkojalostusta voitaisiin toteuttaa paikallisesti. 4.2 Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen Teollisuudessa työskentelevien määrä on laskenut Päijät-Hämeessä 1990-luvun alusta lähtien. Palvelualoilla maa- ja vesirakentaminen tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää. Myös liike-elämää palvelevan toiminnan, kiinteistötoiminnan ja talonrakentamisen uskotaan työllistävän tulevaisuudessa. Asikkalan kaltaisen pienen kunnan mahdollisuudet piilevät erityisalojen pienyrittäjyydessä, mikä ei vaadi uusia isoja teollisuustontteja, vaan hyödyntää kunnan erinomaista logistista sijaintia kahden sadan kilometrin säteellä valtaväestöstä ja alueelle sijoittuneiden vapaa-ajanasukkaiden ostopotentiaalia vakituisten asukkaiden lisäksi. Runsas sisustusliikkeiden keskittymä Vääksyssä on toimiva esimerkki siitä miten yritykset houkuttelevat samankaltaisia toimijoita seudulle aikaansaaden synergiaa yritystoiminnassa. 4.3 Matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Asikkala on matkailullisesti merkittävää aluetta Päijät-Hämeessä, jonka kasvupotentiaali on vielä pitkälti hyödyntämättä. Kunnalla on monia erottavia tekijöitä, jotka uupuvat ympäröiviltä kunnilta. Seudullinen ja paikallinen yhteistyö on tärkeää, mutta kunnassa on yhdessä yrittäjien kanssa ryhdyttävä yhteistoimiin, jotta matkailun ja vapaaajanasumisen potentiaali saadaan hyödynnettyä ympärivuotisesti ja matkailutarjonta tuotteistettua. Vanhan Vääksyn alue tunnelmallisine liikkeineen on jo matkailijoiden löytämä helmi ja hyvässä kehityssuunnassa. Kanavan seutu odottaa vielä tehokkaampaaa valjastamistaan matkailu-, yritys ja virkistyskäyttöön, puhumattakaan uudesta Pasolan alueesta, johon on suunnitteilla uusi liiketoiminnan keskittymä. Kunnassa on hyviä yrittäjiä ja yhdistyksiä, joilla on intoa puhaltaa yhteiseen hiileen matkailun kehittämiseksi kunnassa. Matkailun kasvattaminen kunnassa vaikuttaa suuresti muihinkin toimialoihin kuin suoraan ravintola-, majoitus- tai elämysmatkailualojen toimijoihin. 11

13 5. Elinkeinostrategian kehittämiskohteet ja toimenpiteet KORI 1 (ei vaadi kunnalta rahallista panostusta / kunta toimii kumppanina / yrittäjävetoiset hankkeet) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Lähiruokatuotannon ja jakelun kehittäminen Ravintolatoiminnan monipuolistaminen Purjehdusmatkailun edistäminen Matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Asuntokannan monimuotoistaminen ja lisääminen Tuoretoritoiminnan käynnistäminen Lähiruokamyymälän perustaminen Läppäsillan rakentaminen entiseen Vähäsalmeen Purjevenesataman rakentaminen (satamaosakeyhtiö) Kylpylän perustaminen Päijännetalon valjastaminen yrityskäyttöön Matkailualan ja matkailun oheistoiminnan yritysten määrän lisääminen Kaupan, palvelu- ja rakentamisalojen yritysten määrän lisääminen ja monipuolistaminen Asumisoikeusasuntojen rakentaminen Avaimet käteen omakotitalojen rakentaminen Vuokrakerrostalon rakentaminen (Asikkala-talot Oy) Työsuhdeasuntojen tarjoaminen Oiva, kunta, Asikkala-talot Oy, talotehtaat, rakennusalan yrittäjät 12

14 Yritysten liikevaihdon lisääminen Yritysten yhteistoiminnan lisääminen Käytännönläheinen yrittäjämyönteisyys Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työllistymisen tukeminen Kunnan ja hankintarenkaan kilpailutuksista tiedottaminen Ympäristöystävällinen energiantuotanto ja energiatehokkuus Lähiruokatuottajien yhteismarkkinointi kuluttajarajapinnassa Yhteiset kilpailutukset tai tarjoukset Yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa Harjoittelu-, oppisopimus- ja kesätyöpaikoista tiedottaminen Tuettu koulutuskanava yrittäjille Koulutuskeskus Salpaus 13

15 KORI 2 (toteutettavissa hankerahoituksella, jossa kunnan maksuosuus pieni suhteessa kokonaiskustannuksiin) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Erityisalojen pienyrittäjyyden kasvattaminen Perinnekylän rakentaminen Käsityöpajatoimitilahanke kanavan alueelle Matkailun ja vapaaajanasumisen ympärivuotinen edistäminen ja hyödyntäminen Aktiivinen yrityshaku; studio- ja asiantuntijayritykset Oheispalveluiden lisääminen; Päijänteen talviaktiviteetit Yrittäjien yhteistyö Vapaista toimitiloista tiedottaminen; uusia kunnan tiloja ulosvuokraukseen Matkailun tuotteistaminen ympärivuotisuus huomioiden Yrityskäyttöön vuokratut toimitilat Kunnan matkailuneuvonnan siirtäminen yrittäjävetoiseksi Alkutuotannon jalostusarvon nostaminen ja metsätalouden ja sen liitännäiselinkeinojen kehittäminen Lähiruokatuottajien osuuskunnan perustaminen Lähiruoan tuotanto, jalostus ja jakelu paikallisesti yhteistyö MTK:n kanssa Kalastusalan yrittäjien houkutteleminen Energiapuun tuotanto ja jakelu paikallisesti Paikalliset puualan yrittäjät Paikallinen puunjalostus 14

16 Elinvoimaa metsistä neuvontahanke Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Ladec Kylien, järjestöjen ja yhdistysten aktiivisuuden edistäminen Kunta mukana hankkeissa kuntarahoitusosuudella Kylät/yhdistykset/järjestöt tekevät esityksiä ja hakevat hankerahoitusta 15

17 KORI 3 (kunta tekee rahallisesti maltillisella panostuksella toimenpiteitä) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Yritysten saavutettavuus ja matkailijoiden palvelu Sujuva julkinen liikenne Yritysten sijoittuminen Uudet opasteet/opasteiden kohentaminen Välttämätön liikenne ostetaan tarvittaessa markkinaehtoisesti Teollisuus- ja liiketoimintatonttien kaavoittaminen/olemassa olevien alueiden tiivistäminen Liiketoimintatonttien ja toimitilojen kartoittaminen ja markkinointi Veneilyyn ja ilmailuun liittyvän liiketoiminnan kehittäminen veneilyn ja ilmailun taloudellisen merkityksen kartoittaminen veneluiskien kunnostaminen Yritysten liikevaihdon lisääminen Yrittäjille kohdennettujen palvelujen kehittäminen Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen Uusien yrittäjien houkutteleminen kuntaan Lentokonehallien siirtäminen yrityskäyttöön Lähiruoan käytön lisääminen kunnassa Palveluiden ostaminen paikallisilta yrityksiltä Matalan kynnyksen yrityspalvelut; yhden luukun periaate, nopea reagointi, edelleenohjaus Matkailuesitteen ja palvelukartan toteuttaminen Sukupolvenvaihdosneuvonta Yrityspörssi Kunnan yritysprofiilin luominen paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset yhteistyökumppanit 16

18 Palvelutarjonnan puutteiden kartoittaminen ja yritystyyppien haku Sijoittumispalvelu Tilaisuudet ja tapahtumat Asikkalan Yrittäjäyhdistys Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö Karavaanarialueen perustaminen 17

19 KORI 4 (kunnan rahallinen panostus merkittävä) Kehittämiskohde Toimenpide Ajoitus Vastuunjako ja resurssit Mittari/ seuranta Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kunnan kehittämisyhtiö rahoittaa yritysten sijoittumista ja laajentumista Kunta antaa kehittämisyhtiölle riskirahoitusta syntyneet työpaikat Yrittäjille kohdennettujen palveluiden kehittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Kunnan internetsivut Valokuituyhteyksien rakentaminen Työllistämismäärärahojen lisääminen Kunta rahoittaa yritysten/yhdistysten ja Tuoterenkaan/Työpolun työllistämistoimia työllistettyjen määrä euroa/työllist etty 18

20 6 Strategian toteutumisen seuranta Elinkeinostrategian toteutuneesta kehityksestä painopistealueittain laaditaan vuosittainen raportti. Kehitystä kuvataan mm. valituilla mittareilla ja annetuilla resursseilla. Kunnan elinkeinoryhmän kokouksissa seurataan strategian toteutusta ja se laatii yhdessä kehittämispäällikön kanssa tilannekatsauksia sovitun aikavälein kunnanhallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. 7 Strategian tarkistus Elinkeinostrategia tarkistetaan kahden vuoden välein ja vuosittain osoitetaan strategisten painopistealueiden toimenpiteisiin tarvittavat resurssit ja toteuttamisesta vastaavat tahot kunnan talousarviossa. 7.1 Kunnan yhteistyökumppanit sekä sidosryhmät Asiakaslähtöistä yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien kanssa oppilaitokset yhteistyökumppaneina koulutustarpeissa, hankkeissa ja oppilastöissä Muut merkittävät yhteistyökumppanit Asikkalan yrittäjäyhdistys Uusyrityskeskus Yrityskummit Hämeen ja Uudenmaan Ely-keskukset Päijät-Hämeen liitto Päijänne-Leader Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu ProAgria MTK MMM Metsänhoitoyhdistys Metsähallitus Maaseutuvirasto Päijät-Hämeen kylät ry Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne ry Oivan Työpolku Tuoterengas Lahti Region 19

21 8. Liitteet Kuva 2: Lähde Verkkotietokeskus 20

22 21 Kuva 3: Lähde Verkkotietokeskus

23 Yritykset maakunnittain ja kunnittain v poislukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus Alue Toimiala 2008 Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto euro Liikevaihto/ henkilö euro Päijät-Häme Yhteensä ,0 Asikkala Yhteensä ,2 Hartola Yhteensä ,5 Heinola Yhteensä ,7 Hollola Yhteensä ,7 Hämeenkoski Yhteensä ,3 Kärkölä Yhteensä ,8 Lahti Yhteensä ,4 Nastola Yhteensä ,1 Orimattila Yhteensä ,9 Padasjoki Yhteensä ,4 Sysmä Yhteensä ,9 22

24 Alueella työssäkäyvät, henkilöä (Lähde: Verkkotietokeskus) Asikkala Kaikki toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon

25 ASIKKALA (Lähde: Tilastokeskus) Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,8 84,6 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,4 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,7 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,2 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,3 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,4 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,3 54,4 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,4 67,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,6 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,6 60,7 Työttömyysaste, % ,1 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % ,5 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,1 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,3 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,54 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,2 24,0 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä