PRT-Forest konserni ,4 Milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuottoaste 0,9 % Omavaraisuusaste 75,7 % Henkilöstö 788

Transkriptio

1 212

2 PRT-Forest konserni 212 Liikevaihto 134,7 Milj. euroa Vienti 17,1 Milj. euroa Liikevoitto,4 Milj. euroa Investoinnit 1,4 Milj. euroa Sijoitetun pääoman tuottoaste,9 % Omavaraisuusaste 75,7 % Henkilöstö 788

3 PRT-Forest konserni Konsernirakenne PRT-FOREST OY toimitusjohtaja Risto Mätäsaho talousjohtaja Sauli Sydänmetsä kehitysjohtaja Jouni Limma PYHÄNNÄN RAKENNUSTUOTE OY toimitusjohtaja Esko Ovaskainen JOKERI TALOT OY toimitusjohtaja Jorma Korhonen alkaen LAPPLI-TALOT OY toimitusjohtaja Jouni Anttila KONTIOTUOTE OY toimitusjohtaja Jalo Poijula MELLANO OY toimitusjohtaja Janne Lehtonen alkaen PIKLAS OY toimitusjohtaja Jouni Limma PRT-WOOD OY toimitusjohtaja Jarkko Pylväs 3

4 PRT-Forest konserni PRT-Forest -konserni (entinen Pyhännän Rakennustuote Oy) on 1968 toimintansa aloittanut perheomisteinen mekaaniseen puunjalostukseen erikoistunut konserni. Konsernin toimialoja ovat puutaloteollisuus, valmistaloteollisuus, hirsitaloteollisuus, kalusteteollisuus, ikkunateollisuus ja sahateollisuus. Konsernin emoyhtiö PRT-Forest Oy on konsernin hallintoyhtiö. Liiketoiminta on organisoitu seitsemälle tytäryhtiölle, joilla on tehdasteollisuutta seitsemällä eri paikkakunnalla. Lappli-Talot Oy Kontiotuote Oy Pyhännän Rakennustuote Oy Piklas Oy PRT-Wood Oy Jokeri Talot Oy Mellano Oy Liiketoiminnan kehitys VUOSI LIIKEVAIHTO HENKILÖSTÖ (1 euroina) Historiaa 1968 Toiminta alkoi loma-asuntojen valmistuksella Kirkkoniemen teollisuusalueella Pyhännällä 197 Ensimmäiset omakotitalot toimitettiin 1972 Omakotitaloista päätuote, nimeksi Jukka-talot 1973 Sahateollisuusyhtiö Viiskasi Oy perustettiin tytäryhtiöksi turvaamaan raaka-aineen saantia 1975 Pyhännän Einestuote Oy tulee tytäryhtiöksi osakepääoman korotuksella 1976 Rakennuskartio Oy perustetaan rakennusurakointia harjoittavaksi tytäryhtiöksi 1981 Pyhännän Einestuote Oy myytiin Oy Gustav Paulig Ab:lle 1981 Viiskasi Oy fuusioitiin Pyhännän Rakennustuote Oy:ön 1981 Leiviskänkankaan teollisuusalueen rakentaminen Pyhännällä alkoi 1982 Rakennuskartio Oy myytiin toimivalle johdolle 1982 Ostettiin hirsirakenteita valmistava Kontiotuote Oy Pudasjärveltä 1985 Uusi pienelementtitehdas rakennettiin Pyhännälle 1986 Uusi saha rakennettiin Pyhännälle 1989 Ostettiin Nordbergin sahan käyttöomaisuus Pyhäjärveltä 1989 Liimapuutehdas ja suurelementtitehdas rakennettiin Pyhännälle 1992 Mellano Oy aloitti toimintansa Lapinlahdella ostamalla Mellamino Oy:n oviliiketoiminnan ja käyttöomaisuuden 1994 Ostettiin Lappli-Talot Oy Torniosta 1998 Taloteollisuus yhtiöitettiin Pyhännän Rakennustuote Oy:ksi ja sahateollisuus sekä liimapuuteollisuus PRT-Wood Oy:ksi. Emoyhtiön uudeksi nimeksi otettiin PRT-Forest Oy 2 Ostettiin Kaluste Nuorikko Ky:n liiketoiminta ja käyttöomaisuus Pieksämäeltä ja fuusioitiin se Mellano Oy:ön 24 PRT-Wood Oy:ön kuulunut liimapuuteollisuus yhtiöitettiin PRT-Lami Oy:ksi 25 Pyhännän Rakennustuote Oy:ön kuuluva ikkunateollisuus yhtiöitettiin Piklas Oy:ksi 27 PRT-Forest Oy osti Piklas Oy:n osakekannan Pyhännän Rakennustuote Oy:ltä 29 Pyhännän Rakennustuote Oy osti Jokeri Talot Oy:n Vieremältä 212 PRT-Lami Oy:n liimapuuliiketoiminta lakkautettiin ja yhtiö fuusioitiin Pyhännän Rakennustuote Oy:hyn. 4

5 Konsernijohdon katsaus Suomen talous taantui lievästi vuonna 212. Kun vienti ja investoinnit supistuivat, yksityinen ja julkinen kulutus kasvoivat lievästi. Alhaisesta korkotasosta ja hyvänä säilyneestä työllisyystilanteesta huolimatta asuntokauppa ja -rakentaminen laskivat. Se johtui hyvin pitkälti koko vuotta leimanneesta talousympäristön epävakaudesta. Tämä taas näkyi kuluttajaluottamuksen laskuna ja kuluttajien ostopäätösten lykkääntymisenä. Asuntorakentamisen supistuminen vaikutti kielteisesti konsernin liiketoimintaan ja sen tuloksellisuuteen. Konsernin liikevaihto laski kuluneen vuoden aikana ja tulos jäi vaatimattomaksi. Konserniyhtiöistä hyvään tulostasoon pääsi vain Lappli-Talot Oy. Toimintaympäristöön suhteutettuna tyydyttävän tuloksen teki Kontiotuote Oy. Piklas Oy kykeni parantamaan tulostansa edellisestä vuodesta. Sen ja Mellano Oy:n tulos jäi kuitenkin tasoltaan heikoksi. Syvästi tappiollisia olivat Pyhännän Rakennustuote Oy, Jokeri Talot Oy ja PRT-Wood Oy. Kaikkinensa koko konsernin tuloskehitys oli pettymys. Muutoksia on jatkettava ja nopeutettava Konsernissa liikevaihdon lasku aiheutti luontaisesti tarpeita sopeuttaa toiminta-astetta ja henkilöstöä vallitsevaan markkinatilanteeseen. Suhdanneluonteisten sopeuttamistoimien lisäksi konserniyhtiöissä toteutettiin kuluneen tilikauden aikana monia sellaisia rakenteellisia muutoksia, joita koskevat päätökset tehtiin vuonna 211. Pyhännän Rakennustuote Oy:ssä lopetettiin pienelementtiin pohjautuva liiketoiminta kevään 212 aikana. Tämän myötä toimintaa rakenteineen ja resursseineen fokusoitiin jäljelle jäävän suurelementtiliiketoiminnan mukaiseksi. Tämä tehosti monelta osin tehdastoimintoja jo kuluneen tilikauden aikana. Pääosin syksyllä 212 toteutettiin lisäksi uuden rakennejärjestelmän luonti. Kun uudet rakenteet ja fokusoitu toimintamalli otetaan kevään 213 aikana täydessä mittakaavassaan käyttöön, vuonna 211 tavoitteeksi asetetuista kustannussäästöistä merkittävin osa saadaan realisoitua. Tämä edellyttää jatkossa sitä, että yhtiössä viedään yhä voimallisempia ja nopeampia uudistamistoimenpiteitä läpi. Pyhännän Rakennustuote Oy:n liiketoimintaa on laajennettu kuluneella tilikaudella aloittamalla talopakettitoimitusten rinnalla avaimet käteen toimitukset ValmisJukka -tuotemerkillä. Tämä on tarkoittanut yhtiössä merkittäviä henkisiä, organisatorisia ja taloudellisia uudelleenpanostuksia. Ne näkyvät kuluneella tilikaudella nopean kasvun tuomina kuluina. Liiketoiminnan tuloksellisuus saadaan oikean suuntaiseksi vasta tämän vuoden aikana. Sama koskee myös Jokeri Talot Oy:n toimintaa, joka uudelleen suunnattiin kuluneen tilikauden aikana uusimalla rakennejärjestelmä ja mallisto. Tämä mahdollistaa tämän vuoden aikana terveet kasvuponnistelut. Liiketoiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida pitkällä aikavälillä vasta kuluvan vuoden perusteella. Rakenteelliset päätökset ja muutokset ovat koskettaneet myös PRT-Wood Oy:tä. Jatkojalostustoiminta laajeni kuluneella tilikaudella höyläämöliiketoiminnalla, kun se siirtyi yhtiöön Pyhännän Rakennustuote Oy:ltä vuoden 212 alusta alkaen. Höyläämötoiminnan ylösajo ja kehittäminen eivät onnistuneet tavoitteiden mukaisesti, mikä edellyttää jatkossa nopeampia muutoksia toiminnan tehostamisessa. Yhtiön sahaustoimintaa supistettiin merkittävästi lopettamalla sahaus Pyhäsalmessa ja keskeyttämällä Pyhännän sahaustoiminta lokakuusta alkaen. Sahaustoiminta on nyt erityisen arvioinnin kohteena konsernissa. Oleellisinta muutoksissa on kyetä oppimaan pois vanhasta. Uuden oppimisen, ymmärtämisen ja soveltamisen esteenä ovat aina vanhat totutut ajattelu- ja toimintatavat. Tämä on näkynyt meillä ensin muutossokeutena ja sitten muutosvastarintana. Molemmat ovat vain hidastaneet välttämättömiksi osoittautuneita suunnanmuutoksia. Lisäksi itse muutosten toteuttamisessa olemme vielä kovin huonosti kyenneet hyödyntämään uusia oppeja laatuajattelusta ja -työkaluista ja johtamaan niiden mukaisesti. Osittain kysymys on ollut resurssien laadusta ja niukkuudesta, mutta kuitenkin ehkä enemmän niiden uudelleenkohdistamisesta. Aloitettua kulttuurimuutosta on vain jatkettava ja muutoksen tempoa nopeutettava. Tuloksenteko keskiöön Toinen, keskeisempi muutoksen alue on ymmärtää, että loppujen lopuksi vain numerot, taloudelliset tulosluvut, merkitsevät. Yritystoimintaa ei ole olemassa ilman, että se tekee tulosta. Näin asian toteaa jo osakeyhtiölakikin. Tämä perusymmärrys ja -oppi pitää konsernissamme kaivaa takaisin esille organisaation kaikilla tasoilla. Se koskee kaikkia konserniyhtiöitä, ja aivan erityisesti niitä yhtiöitä, jotka ovat pitkään tehneet tappiota, syöneet omistajan varallisuutta ja menettäneet laajasti myös omaa luottamuspääomaansa. Tulosvastuu koskee jokaista meitä, sinua ja minua. Tämä perustotuus ja arvo on vain ymmärrettävä. Konsernin muut arvot kasvu, vastuullisuus ja rehellisyys tukevat parhaalla mahdollisella tavalla tuloksen tekemistä. Vain tällä tavalla rakentuva konsernikulttuuri luo parempaa huomista. Kuluneesta vuodesta haluan antaa parhaat kiitokset kaikille sidosryhmillemme. On hyvä muistaa, että tässäkin vuosikertomuksessa olevien lukujen takana on paljon työtä, elämää ja kohtaloita. Tarttukaamme toimeen -sloganilla toivotan parempaa alkanutta vuotta. Risto Mätäsaho Konsernin toimitusjohtaja 5

6 Konsernin avainluvut TUNNUSLUKU Liikevaihto, milj. eur 152,6 119,7 15,5 147,1 134,7 Liikevaihdon muutos, % -14, -21,6 25,7-2,3-8,4 Liikevoitto, milj. eur 2,5 -,6,7 1,7,4 % liikevaihdosta 1,6 -,5,4 1,1,3 Tulos rahoituserien jälkeen, milj. eur 2,1-1,,3 1,4,4 % liikevaihdosta 1,4 -,9,2 1,,3 Investoinnit, milj. eur 11,8 3,7 6,3 5,6 1,4 Taseen loppusumma, milj. eur 95,4 91,9 91,7 8,6 77,4 Sijoitetun pääoman tuottoaste, % 3,8 -,7 1,2 2,9,9 Omavaraisuusaste, % 61,6 62,8 62,8 7,5 75,7 Henkilöstön lukumäärä Konsernin liikevaihdon kehitys milj. euroa Konsernin liikevoiton kehitys milj. euroa Liikevaihdon jakautuminen yhtiöittäin 212 Pyhännän Rakennustuote Oy 2% Jokeri Talot Oy 2% Lappli-Talot Oy 12% Kontiotuote Oy 36% Mellano Oy 1% Piklas Oy 5% PRT-Wood Oy 14% PRT-Forest Oy 1% Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain 212 Konsernin investointien kehitys milj. euroa Konsernin henkilöstön kehitys Oma pääoma / osake (euroa) Konsernin sijoitetun pääoman tuottoasteen kehitys % Osakekohtainen tulos ja osinko (euroa) * tulos/osake osinko/osake hallituksen esitys * Valmistaloteollisuus 2% Puutaloteollisuus 34% Hirsitaloteollisuus 36% Kalusteteollisuus 11% Ikkunateollisuus 2% Sahateollisuus 15% Liikevaihdon jakautuminen markkina-alueittain 212 Kotimaa 87% Vienti 8% Yhteisömyynti 5% 6

7 Hallituksen toimintakertomus TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen talouden kehitys taittui kuluneen vuoden aikana. Bruttokansantuote laski tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan,2 prosenttia. Ainoastaan yksityinen ja julkinen kulutuskysyntä kasvoivat. Investoinnit ja vienti supistuivat merkittävästi. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa laski finanssikriisivuoden 28 tasolle. Tämä heijastui kuluttajien ostopäätöksiin etenkin kestokulutushyödykkeissä. Asuntorakentaminen supistui 11 prosenttia päätyen 28 aloitukseen. Korjausrakentaminen säilyi ennallaan. Kotimaan omakotirakentaminen, johon konsernin liiketoiminta on pääosin sidoksissa, supistui 11 2 aloituksesta 9 5 aloitukseen eli 15 prosenttia. Valmisosatalojen määrä laski 13 prosenttia eli 8 talosta 7 taloon. Niiden osuus koko omakotirakentamisesta nousi 71 prosentista 73 prosenttiin. Koko valmisosataloteollisuuden liikevaihto laski 575 miljoonasta eurosta 546 miljoonaan euroon. Avaimet käteen toimitusten kasvu näyttää toimialatilastojen mukaan pysähtyneen. Tulosedellytykset toimialalla heikkenivät määrien laskiessa, mutta ne olivat kuitenkin edelleen varsin kohtuulliset. Kotimaan vapaa-ajanrakentaminen supistui 1 prosenttia. Uusia loma-asuntohankkeita aloitettiin 4 3, kun edellisenä vuonna aloituksia oli 4 8. Kotimaan kysynnän lisäksi myös vientikysyntä laski. Toimialan liikevaihdon ennakoidaan laskeneen 27 miljoonasta eurosta 257 miljoonaan euroon. Toimintaasteen supistuminen heikensi tulosmahdollisuuksia toimialalla. Myös toisella vuosipuoliskolla tapahtunut puuraaka-aineen hinnan nousu vaikeutti tuloksentekoa. Kodin kiintokalusteteollisuuden liikevaihto laski vajaat 1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiintokalustemarkkinoiden supistunut kysyntä heikensi toimialan liikevaihto- ja tulosedellytyksiä. Myös ikkunateollisuuden kysyntätilanne heikkeni hieman, kun uudisrakentaminen supistui ja korjausrakentaminen säilyi ennallaan. Ikkunatoimiala supistui 7 prosenttia. Kysynnän lasku heikensi edelliseen vuoteen verrattuna toimialan liikevaihto- ja tulosedellytyksiä. Sahatavaramarkkinoilla alkukevään markkinakehityksen perusteella oli selkeät odotukset kesäkauden hintatason nousulle. Nämä odotukset eivät kuitenkaan toteutuneet kysynnän vaimentuessa Euroopan sahatavaramarkkinoilla. Loppuvuodesta hinnat laskivat kesän tasosta markkinoiden normaalin vuositason hiljentymisen vuoksi. Sahausmäärä laski kotimaassa edellisvuodesta 4 prosenttia 9,3 miljoonaan kuutiometriin. Tukkipuun tarjonta oli kohtuullisen hyvä läpi vuoden. Tukkipuun hinta nousi toisella vuosipuoliskolla huonoista korjuuolosuhteista johtuen. Nousu heikensi tulosedellytyksiä vuoden loppupuolella. Koko vuoden käyttökate oli toimialalla lievästi negatiivinen. TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA Vuoden 212 tulos muodostui konsernissa heikoksi. Heikko tulos johtui pääosin Pyhännän Rakennustuote Oy:n ja PRT-Wood Oy:n liiketoiminnan tappiollisuudesta. Pyhännän Rakennustuote Oy:n tappio pieneni edellisestä vuodesta. PRT-Wood Oy:n tappiollisuus syveni edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtiöissä kuluneena vuonna toteutetut tervehdyttämistoimenpiteet kohdistuivat rakenteisiin, toimintatapoihin ja organisaatioon. Pyhännän Rakennustuote Oy:ssä liiketoimintaa saatiin yksinkertaistettua lopettamalla pienelementin valmistus ja keskittämällä valmistustoiminta suurelementtitehtaalle. Höyläämö siirtyi PRT-Wood Oy:lle. Näillä toimenpiteillä yhtiön kustannustasoa saatiin laskettua, mutta ei tavoitellusti. Kuluneen vuoden aikana panostettiin ValmisJukan lanseeraukseen ja kasvuun. Pääosin viime tilikauden aikana toteutettiin myös tuoterakenteen muutos, joka vaati etenkin toisella vuosipuoliskolla normaalia enemmän resursseja. Uusi tuoterakenne otetaan kuluvan kevään aikana käyttöön. PRT-Wood Oy:n toiminta laajeni jatkojalostustoimintaan, kun höyläämö siirtyi sille Pyhännän Rakennustuote Oy:ltä. Tämä mahdollisti sen, että yhtiö pystyi keskittymään aiempaa vahvemmin kotimaan markkinoille jatkojalostamalla sahatavaraa valmiimmiksi tuotteiksi. Höyläämötoiminnan ylösajo ja kehittäminen eivät toteutuneet tavoitellusti, mikä syvensi yhtiön tappiota edellisestä vuodesta. Toiminnan kehittämiseksi on laadittu oma tuottavuusohjelma. Sahaustoiminnan krooninen tappiollisuus syveni pääosin heikon toimintaympäristön ja oman toiminnan tehottomuuden vuoksi. Tämä johti siihen, että Pyhäsalmessa sahaus jouduttiin lopettamaan ja Pyhännän sahalla toteutettiin seisokki lokakuusta lähtien. Pyhännän sahalla toteutettiin samassa yhteydessä toiminnalliset ja henkilöstösaneeraukset sekä investoitiin tukin syötön automatisointiin. Pyhäsalmessa ei tulla sahaamaan kuluvalla tilikaudella ja Pyhännällä sahaus toteutetaan koeluontoisesti maalis-kesäkuussa edellisen syksyn aikana saneeratulla toimintamallilla. Omakotirakentamisen kehitys aloitukset vv

8 PRT-Lami Oy:n liimapuutuotanto lakkautettiin ja yhtiö sulautui Pyhännän Rakennustuote Oy:hyn I-palkkiliiketoimintaa jatkettiin siten, että Pyhännän Rakennustuote Oy vastasi tuotteen valmistuksesta ja PRT-Wood Oy sen myynnistä. I-palkkiliiketoiminta ja sen valmistus siirrettiin lopullisesti PRT-Wood Oy:lle Konsernin vienti oli yhteensä 17,1 miljoonaa euroa (211 22,9 milj. euroa; 21 23,2 milj. euroa). Viennin osuus liikevaihdosta oli 12,7 prosenttia (211 15,6 %; 21 15,4 %). Vienti koostui Kontiotuote Oy:n hirsitalojen viennistä, Lappli-Talot Oy:n taloviennistä ja PRT-Wood Oy:n sahatavaraviennistä. Kuluneen tilikauden aikana vaihtui toimitusjohtaja Mellano Oy:ssä. Uutena toimitusjohtajana aloitti DI Janne Lehtonen. Tilikauden vaihtumisen jälkeen vaihtui toimitusjohtaja Jokeri Talot Oy:ssä. Uutena toimitusjohtajana aloitti rakennusmestari Jorma Korhonen. Myös Piklas Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu, kun uutena toimitusjohtajana aloittaa alkaen metsätalousinsinööri Erkki Tolvanen. TALOUDELLINEN KEHITYS Liikevaihto Konsernin liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta 8 prosenttia ja oli 134,7 miljoonaa euroa (211: 147,1 milj.euroa; 21 15,5 milj. euroa). Yhtiöittäin liikevaihdon kehitys oli seuraava (1 euroina): muutos PRT-Forest Oy % Pyhännän Rakennustuote Oy % Jokeri Talot Oy % Lappli-Talot Oy % Kontiotuote Oy % Mellano Oy % Piklas Oy % PRT-Lami Oy % PRT-Wood Oy %./. sisäinen laskutus Konserniliikevaihto % Tulos Konsernin liiketulos oli,4 miljoonaa euroa (211 1,7 milj. euroa; 21,7 milj. euroa) eli,3 prosenttia liikevaihdosta (211 1,1 %; 21,4 %). Liiketulos heikkeni edellisvuodesta. Sitä on pidettävä toimintaympäristö huomioidenkin heikkona. Yhtiöittäin liikevoitot sekä liikevoiton osuudet liikevaihdosta olivat seuraavat (1 euroina): Pyhännän Rakennustuote Oy (-6, %) (-7,1 %) (-4,9 %) Jokeri Talot Oy -294 (-14,8 %) -184 (-7, %) -394 (-18, %) Lappli-Talot Oy (8,8 %) (9,3 %) (9,3 %) Kontiotuote Oy (4,1 %) (5,9 %) (4,2 %) Mellano Oy 269 (2,3 %) 7 (4,8 %) 494 (3,4 %) Piklas Oy 312 (3,9 %) 23 (,3 %) 274 (3,5 %) PRT-Lami Oy -145 (-3,1 %) -225 (-5,9 %) -84 (-49,1 %) PRT-Wood Oy -64 (-2,9 %) (-7,9 %) (-9,8 %) PRT-Forest konserni 669 (,4 %) (1,1 %) 448 (,3 %) Taloteollisuusyhtiöistä Lappli-Talot Oy ja Kontiotuote Oy tekivät voittoa. Lappli- Talot Oy:n liiketulos oli hyvä ja Kontiotuote Oy:n liiketulos oli tyydyttävä. Pyhännän Rakennustuote Oy:n ja Jokeri Talot Oy:n liiketulokset olivat selkeästi tappiollisia. Kalusteteollisuusyhtiö Mellano Oy:n liiketulos huononi edellisvuodesta ja oli heikko. Ikkunateollisuudessa toimiva Piklas Oy:n liiketulos parani, mutta jäi heikoksi. Liimapuuta valmistavan PRT-Lami Oy:n liiketoiminta päättyi ja sulautumisessa Pyhännän Rakennustuote Oy:hyn 8

9 siirtynyt liiketulos oli tappiollinen. Sahateollisuusyhtiö PRT-Wood Oy:n liiketappio syveni edellisestä vuodesta. Konsernin oman pääoman tuottoaste oli heikko:,5 prosenttia (211 2,3 %; 21,3 %). Sijoitetun pääoman tuottoaste oli myös heikko:,9 prosenttia (211 2,9 %; 21 1,2 %). HENKILÖSTÖ JA YMPÄRISTÖ Konsernin palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli keskimäärin 788 ( ; ). Toimihenkilöiden lukumäärä oli 28 (211 35; ) ja työntekijöiden 58 ( ; ). Tilikauden lopussa henkilökunnan lukumäärä oli 738. Palkkojen yhteismäärä konsernissa oli 24, miljoonaa euroa (211 25,6 milj. euroa; 21 25, milj. euroa). Rahavirta, tase ja rahoitus Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 9,7 miljoonaa euroa (211 6,3 milj. euroa; 21 5,4 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirta parani edellisvuodesta. Pitkäaikaisia lainoja konsernissa lyhennettiin 3,3 miljoonaa euroa. Rahavarat kauden lopussa olivat 4,2 miljoonaa euroa (211,7 milj. euroa 21: 6,7 milj. euroa). Konsernilla on käytettävissä 5, miljoonan euron pankkitililimiitti, joka tilikauden lopussa oli kokonaan käyttämättä. Lisäksi käytettävissä on 1, miljoonan euron lainalimiitti. Lainalimiitti on voimassa kesään 215 asti. Lainalimiitti oli myös tilikauden lopussa kokonaan käyttämättä. Konsernin nettorahoituskulut laskivat edellisvuodesta ollen,1 miljoonaa euroa, joka on, prosenttia liikevaihdosta. Korollisten velkojen määrä konsernitaseessa oli, miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat -4,2 miljoonaa euroa (211 3, milj. euroa; 21 2,6 milj. euroa). Konsernitaseen loppusumma oli 77,4 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste parani edelleen edellisvuodesta ja se oli tilivuoden päättyessä 76 prosenttia ( %; %). Maksuvalmius säilyi kaikissa konserniyhtiöissä hyvänä. INVESTOINNIT Konsernin investoinnit olivat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa (211 5,6 milj. euroa; 21 6,3 milj. euroa). Merkittävimmät investoinnit olivat: Kontiotuote Oy:n Nurmijärven näyttelyalueelle valmistunut uusi toimistorakennus, Piklas Oy:n helotuskoneinvestointi sekä PRT-Wood Oy:n Pyhännän sahan tukinsyötön automatisointi. Konserniyhtiöittäin keskimääräinen henkilöstö oli seuraava: PRT-Forest Oy Pyhännän Rakennustuote Oy Jokeri Talot Oy Lappli-Talot Oy Kontiotuote Oy Mellano Oy Piklas Oy PRT-Lami Oy PRT-Wood Oy Konserni yhteensä Konserniyhtiöistä Kontiotuote Oy:n, Mellano Oy:n, Piklas Oy:n ja PRT-Wood Oy:n toiminta on ympäristöluvanvaraista. Näiden yhtiöiden luvanvaraisilla toimipaikoilla on voimassa oleva ympäristölupa. Yhtiöt ovat toimineet lupaehtojensa mukaisesti. ALKANEEN VUODEN NÄKYMÄT Kuluvan vuoden talousennusteet ovat ennakoineet hyvin maltillista kasvua: kasvu jäänee alle yhden prosentin. Se tulisi ennusteiden mukaan pääosin yksityisen kulutuksen kasvusta ja viennistä. Ennustettuun kasvuun liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Yksityisen kysynnän kasvua heikentää ennustetun työttömyyden kasvun ohella kuluttajien ostovoiman lasku. 9

10 Viennin kysyntä on täysin kiinni maailmanmarkkinoiden kasvusta ja suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Molempiin liittyy tällä hetkellä merkittäviä uhkakuvia. Uudisrakentamisessa asuntotuotannon on ennakoitu toimialatilastojen perusteella laskevan edellisvuoden 28 aloituksesta 26 aloitukseen. Konsernille keskeisen omakotirakentamisen odotetaan euroissa säilyvän ennallaan. Toimialan tilauskanta oli vuodenvaihteessa euroissa 6 prosenttia edellisvuotta suurempi, mutta kappaleissa 5 prosenttia edellisvuotta pienempi. Omakotirakennuslupien liukuva kehitys on lievästi laskeva, mikä tukee kappalemääräistä laskua. Kotimaan vapaa-ajan rakentamisen odotetaan lievästi supistuvan. Vapaaajan rakennuslupien liukuva kehitys on laskeva. Toimialan tilauskanta oli vuodenvaihteessa kotimaassa noin 4 prosenttia ja viennissä noin 12 prosenttia edellisvuotta pienempi. Sekä kaluste- että ikkunateollisuudessa odotetaan kysynnän pysyvän ennallaan. Tämän mahdollistaa korjausrakentamisen lievä kasvu uudisrakentamisen laskiessa. Sahateollisuudessa toimintaympäristö on ollut heikko syksystä 212 lähtien ja kysynnän suhteen epävarmuus jatkuu koko alkuvuoden 213. Suuret epävarmuustekijät liittyvät Euroopan taloustilanteeseen. Euroopan rakentamisessa ei ole yleisesti näkyvissä piristymistä. Myös kotimaan rakentaminen on laskusuunnassa, mikä voi vaikeuttaa erityisesti jalostettujen tuotteiden myyntiä ja sitä kautta liiketoiminnan kannattavuutta. Tukin hinnan arvioidaan nousevan kevään aikana sahatavarahintojen lievänkin nousun myötä. Vuoden vaihteessa konserniyhtiöitten tilauskanta oli 19 prosenttia edellisvuotta suurempi, yhteensä 45,1 miljoonaa euroa (211 37,8; 21 48,9 milj. euroa). Vaikka toimintaympäristötekijät ovat alkaneena vuotena haasteelliset, konsernin tulos paranee edellisestä vuodesta. Konsernin investoinnit tulevat vuonna 213 olemaan edellistä vuotta suuremmat. Investoinnit yhteensä ovat noin 3,9 miljoonaa euroa. KONSERNIRAKENNE Konsernin emoyhtiönä on hallintoyhtiö PRT-Forest Oy. Se vastaa konsernin talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palveluista, ja sen kotipaikkana on Pyhäntä. Tytäryhtiöitä ovat: Pyhännän Rakennustuote Oy, Lappli-Talot Oy, Kontiotuote Oy, Mellano Oy, Piklas Oy sekä PRT-Wood Oy. Emoyhtiön omistusosuus kaikista tytäryhtiöistä on 1 prosenttia. Pyhännän Rakennustuote Oy omistaa 1 prosenttisesti tytäryhtiönsä Jokeri Talot Oy:n. PRT-Lami Oy:n itsenäinen toiminta lakkasi , kun se sulautettiin Pyhännän Rakennustuote Oy:öön. Pyhännän Rakennustuote Oy:n päätuotteita ovat talopaketit ja valmistalot. Sen toimipaikkana on Pyhäntä. Jokeri Talot Oy:n liiketoiminta käsittää valmistalojen tuotannon Vieremällä sijaitsevalla tehtaalla. Lappli-Talot Oy sijaitsee Torniossa ja sen liiketoiminta koostu talopakettien valmistuksesta. Pudasjärvellä sijaitseva Kontiotuote Oy valmistaa hirsirakenteisia loma-asuntoja sekä omakotitaloja. Mellano Oy valmistaa Lapinlahdella ja Pieksämäellä kodin kiintokalusteita alan teollisuudelle. Piklas Oy valmistaa ikkunoita ja ovia Pyhännän tehtaalla. PRT-Wood Oy:n liiketoiminta koostuu sahateollisuudesta ja sahatavaran jatkojalostuksesta. Sen toimipaikat sijaitsevat Pyhännällä ja Pyhäjärvellä. PRT-Forest Oy:n hallitus ja toimiva johto yhteiskuvassa (vasemmalta oikealle): Risto Mätäsaho, Sauli Sydänmetsä, Pekka Pystynen, Hannu Linna, Kyösti Karjula ja Mikko Tahkola. 1

11 KONSERNIHALLINTO PRT-Forest Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut DI Hannu Linna. Hallituksen jäseninä ovat toimineet agronomi Kyösti Karjula, varatuomari Pekka Pystynen, tradenomi Sauli Sydänmetsä ja KTM Mikko Tahkola. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut KTM, YTM Risto Mätäsaho. Kaikissa tytäryhtiöissä on omat hallitukset. Tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtajana on toiminut emoyhtiön toimitusjohtaja Risto Mätäsaho. Pyhännän Rakennustuote Oy:n hallitusten jäseninä ovat toimineet DI Petri Heinonen, rakennusneuvos Pentti Pajulampi ja KTM Mikko Tahkola. Lappli-Talot Oy:n hallitusten jäseninä ovat toimineet DI Tapio Kalliola, kauppaneuvos Kalle Lähdesmäki ja emba Marko Niskanen. Jokeri Talot Oy:n hallituksen jäsenenä ovat toimineet DI Tapio Kalliola, rakennusneuvos Pentti Pajulampi ja KTM Mikko Tahkola. Kontiotuote Oy:n hallituksen jäseninä ovat toimineet tradenomi Juha Laakkonen, DI Arto Pohjonen sekä DI Markku Tynkkynen. Mellano Oy:n hallituksen jäseninä ovat toimineet Leevi Koskelo, KTM Markku Lampela ja HM Antti Vuonokari. Piklas Oy:n hallituksen jäseninä ovat toimineet DI Antti Hintikka, sähköteknikko Martti Jokelainen ja KTM Martin Lilius. PRT-Wood Oy:n hallituksen jäseninä ovat toimineet DI Ismo Heinonen, sähköinsinööri Kyösti Salo sekä metsänhoitaja Seppo Vainio. Tilintarkastajana on toiminut KHT-tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tarkastajana KHT Tapio Raappana. Konsernin riskienhallinta on rahoitus- ja vahinkoriskien osalta keskitetty konsernihallintoon. Operatiivisten ja strategisten riskien hallinnasta vastaa kukin tytäryhtiö omalta osaltaan. Konsernin vahinkovakuutuksilla on pyritty kattamaan kaikki merkittävät onnettomuudet ja näistä aiheutuvat toiminnalliset keskeytymisvahingot. VOITONJAKOEHDOTUS Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat ,6 euroa, josta tilikauden voitto on 91 75,34 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto siirretään voittovarojen tilille ja, että osinkona jaetaan , euroa eli 25 euroa osakkeelle. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä. 11

12 Tuloslaskelmat KONSERNI 212 KONSERNI 211 EMOYHTIÖ 212 EMOYHTIÖ 211 LIIKEVAIHTO Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot , , , , , , , , , , , , Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut , , , , , , , ,22 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut , , , , , , , , , , , , , , , ,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , , Liiketoiminnan muut kulut , , , ,82 LIIKEVOITTO , , , ,31 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista konsernista Muut korko ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille 7 682, , , , , , ,49 345, , , ,1 2 5, , , , , ,31 VOITTO ENNEN SATUNNAISERIÄ JA VEROJA , , , , Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 4 3, -3, 1 3, 3 4, -2 9, 5, VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA , , Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikaudelta Aikaisemmilta tilikausilta Laskennalliset verot ,5 1, , ,13-38, , , , , , -,52 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,73 12

13 Taseet VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ KONSERNI , , , , , , , , , , , ,52 KONSERNI , , , , , , , , , , , ,91 EMOYHTIÖ , , , , , ,52 831, , ,93 EMOYHTIÖ , , , , , ,52 831, , ,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,93 2, 82, , , , , ,83 3 5, 2 447, , , , , ,55 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,99 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,56 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero , ,6 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Laskennalliset velat Laskennallinen verovelka Rahalaitoslainat Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat 3 686, , , , , ,4 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä , , , , , , , , , , , , ,2 61, , , , , , , ,7 216, , , , , , ,83 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,99 13

14 Rahoituslaskelmat KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä , , , , Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot , , , , Rahoitustuotot ja kulut 65 73, , , ,31 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , , , ,69 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys(-) vähennys (+) , ,6 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) vähennys (+) , , , ,58 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) vähennys (-) , , , ,73 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,2 33 2, , Maksetut korot ja maksut , , , ,87 Saadut korot liiketoiminnasta 7 682, , , ,18 Välittömät verot , , , ,52 Liiketoiminnan rahavirta , , , ,79 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , , , ,47 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot , ,6 Investointien rahavirta , , , ,47 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot , ,7 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,7 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,4-3, -6, Saadut osingot 2 5, Maksetut osingot , , , , Konserniavustus 1 3, 5, Konsernirahoituksen muutos , ,26 Rahoituksen rahavirta , , , ,19 Rahavarojen muutos , , , ,87 Rahavarat tilikauden alussa , , , ,55 Rahavarat tilikauden lopussa , , , , , , , ,87 14

15 Tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniin kuuluvat liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt. Liiketoiminnan muut tuotot Saadut avustukset kirjataan tilikauden tulokseen liiketoiminnan muihin tuottoihin, paitsi silloin kun ne kohdistuvat investointeihin, jolloin ne vähentävät hankintamenoa. Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Keskinäinen osakkeenomistus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, keskinäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu. Tilinpäätössiirrot Tilinpäätössiirrot ovat poistoerojen muutoksia. Konsernitaseessa kertyneiden tilinpäätössiirtojen määrä on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Tilinpäätössiirtojen muutos tilikaudelta on vastaavasti tuloslaskelmassa jaettu tilikauden tulokseen ja laskennallisen verovelan muutokseen. Laskennalliset verovelat Laskennallinen verovelka tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen tai painotetun keskihankintahinnan menetelmää käyttäen hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty valmistuksesta ja hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Valuuttamääräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tunnuslukujen laskentaperusteet Sijoitetun pääoman tuotto, % = Tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut x 1 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma + poistoero laskennallisella verovelalla vähennettynä x 1 Taseen loppusumma - saadut ennakot 15

16 KONSERNI 212 KONSERNI 211 EMOYHTIÖ 212 EMOYHTIÖ 211 LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Valmistaloteollisuus Puutaloteollisuus Hirsitaloteollisuus Kalusteteollisuus Ikkunateollisuus Liimapuuteollisuus Sahateollisuus Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , ,81 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Kotimaa Vienti Yhteisömyynti Yhteensä , , , , , , , , , , , ,64 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot Vuokratuotot Työpaikkaruokalan tuotot Vakuutuskorvaukset Saadut avustukset Muut Yhteensä , , ,2 27, , , 543 5, , , , , , , , , , , HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Keskimäärin Vuoden lopussa HENKILÖSTÖKULUT Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Luontoisedut , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,71 JOHDON PALKAT JA PALKKIOT Toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet , ,15 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tilintarkastus Verotus Muut palvelut , , , , , , , , , , , ,5 8 14, 2 84, 9 232, ,5 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeittäin tai -ryhmin taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Jokeri Talot Oy:n konserniliikearvon poistoaika on 1 vuotta ja sen poistoaika perustuu yhtiön strategiasuunnitelmaan. Poistoajat ovat seuraavat: Rakennukset Koneet ja kalusto Atk-laitteet ja ohjelmat Liikearvo SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä , , , , , , , , , , , , ,1 5 9, , , , , POISTOERON MUUTOS Aineettomat oikeudet Maa- ja vesialueet Rakennukset Koneet ja kalusto Yhteensä , , , , , ,75 16

17 KÄYTTÖOMAISUUDEN HANKINTAMENOJEN MUUTOKSET KONSERNI 212 KONSERNI 211 EMOYHTIÖ 212 EMOYHTIÖ 211 AINEETTOMAT OIKEUDET JA LIIKEARVO Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno Poistot Kirjanpitoarvo , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,96 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno Poistot Kirjanpitoarvo , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,84 MAA-ALUEET Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno Poistot Kirjanpitoarvo , , , , , , , , , ,52 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno Poistot Kirjanpitoarvo , , , , , , , , , , ,9 KONEET JA KALUSTOT Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Hankintameno Poistot Kirjanpitoarvo , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 VEROTUSARVOT Maa-alueet Rakennukset Osakkeet ja osuudet Yhteensä Mikäli verotusarvoa ei ole, on esitetty kirjanpitoarvo , , , , , , , , , , , ,71 TUOTANNON KONEIDEN JA LAITTEIDEN OSUUS KONEISTA JA LAITTEISTA , ,7 PITKÄAIKAISET VELAT Viiden vuoden jälkeen erääntyvät velat ,8 17

18 ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Omasta ja konserniyhtiöiden puolesta Annetut takaukset ja muut sitoumukset Pantattu käyttötili KONSERNI 212 KONSERNI 211 EMOYHTIÖ , ,8 EMOYHTIÖ , ,73 Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Yhteensä , 92 25, , 37 75,4 8 2, ,4 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Vapaa oma pääoma 1.1. Osingonjako Tilikauden tulos Vapaa oma pääoma , , , , , , , , , , 91 75, , , , , ,72 Jakokelpoiset varat , ,72 SAAMISET JA VELAT KONSERNIYHTIÖILTÄ Myyntisaamiset Pitkäaikaiset lainasaamiset Muut saamiset Ostovelat Muut velat 77 43,59 2, , , ,55 3 5, , ,74 Osakkeet ja osuudet Emoyhtiö Kpl Omistusosuus % Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Pyhännän Rakennustuote Oy , ,85 Lappli-Talot Oy , ,96 Kontiotuote Oy , ,32 Mellano Oy , ,76 Piklas Oy , 2 32, PRT-Wood Oy , ,63 Muut osakkeet ja osuudet 831,62 831,62 Yhteensä , ,14 Konsernin Emoyhtiön Konserniyhtiöt omistusosuus % omistusosuus % Oma pääoma Kirjanpidon tulos Pyhännän Rakennustuote Oy , ,3 Lappli-Talot Oy , ,8 Kontiotuote Oy , ,55 Mellano Oy , ,6 Piklas Oy , ,21 PRT-Wood Oy ,63 1,5 Jokeri Talot Oy , ,6 PRT-Lami Oy sulautui Pyhännän Rakennustuote Oy:öön. 18

19 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Pyhännällä 26. päivänä maaliskuuta 213 Hannu Linna hallituksen puheenjohtaja Kyösti Karjula Tilintarkastuskertomus PRT-Forest Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet PRT-Forest Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Pekka Pystynen Mikko Tahkola Sauli Sydänmetsä Risto Mätäsaho toimitusjohtaja Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Pyhännällä 27. päivänä maaliskuuta 213 KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Tapio Raappana KHT Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Pyhännällä 27. maaliskuuta 213 KPMG Oy Ab Tapio Raappana KHT 19

20 Liiketoimintakatsaukset Pyhännän Rakennustuote Oy Toimitusjohtaja: Esko Ovaskainen Liikevaihto: 29,754 Milj. euroa Liikevaihdon muutos: -8% Osuus konsernin bruttoliikevaihdosta: 2% Liikevoitto: -1,467 Milj. euroa Investoinnit:,255 Milj. euroa Sijoitetun pääoman tuottoaste: neg. Henkilöstö keskimäärin: Pyhännän Rakennustuote Oy:n liikevaihdon kehitys Milj. euroa Pyhännän Rakennustuote Oy:n liikevaihto laski ja tappio pieneni Jukka, ValmisJukka- ja Aitotalojen yhteenlaskettu toimitusmäärä laski edellisvuoden 576 talosta 533 taloon eli 7 prosenttia. Koko vuoden liikevaihto laski 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulos rahoituserien jälkeen oli -1,5 miljoonaa euroa tappiollinen, kun tappio edellisenä vuotena oli -2,3 miljoonaa euroa. Kuluneen vuoden tavoitteeksi asetettiin positiivisen tuloksen aikaansaaminen sekä ValmisJukka -liiketoiminnan kehittäminen ja aloittaminen. Näistä jälkimmäinen tavoite saavutettiin, mutta tulos jäi edelleen raskaasti tappiolliseksi. Tappio kuitenkin pieneni edellisestä vuodesta. Tappion pieneneminen oli seurausta edellisellä tilikaudella toteutetuista rakenteellisista järjestelyistä, toiminnan yksinkertaistamisesta ja niiden tuomasta kustannustehokkuuden paranemisesta. Yhtiön tulosta taas rasittivat merkittävät panostukset mallisto- ja tuoteuudistukseen sekä ValmisJukka -liiketoiminnan kehittämiseen. Sijoitetun pääoman tuottoaste oli negatiivinen (neg.). Liiketoiminnan tuloskehitys jäi tavoitteista. Tulosta on pidettävä erittäin huonona. Henkilöstön määrä laski liiketoimintavolyymin laskun sekä toteutettujen sopeuttamistoimien vuoksi 175 henkilöstä 146 henkilöön. Tuotteiston ja toiminnan voimakasta kehittämistä Kulunut tilikausi toimittiin edellisenä vuotena toteutettujen rakenteellisten järjestelyjen jälkeen ilman pienelementti- ja höyläämöliiketoimintoja. Toiminnan kehittämisessä fokus oli ValmisJukka -liiketoiminnan lanseerauksessa ja kasvattamisessa sekä uuden ja kustannustehokkaamman elementtijärjestelmän luomisessa. ValmisJukan tuotteistaminen ja markkinoille tuominen onnistuivat hyvin. Se on tuotteena otettu erittäin hyvin markkinoilla vastaan. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen edellyttivät kuitenkin normaalia suurempia panostuksia markkinointiin, tuotesuunnitteluun, pilotointiin ja työmaiden organisointiin. Liiketoiminta mahdollistaa jatkossa kuluttajien tarpeisiin vastaamisen aiempaa paremmin ja siten yhtiön koko liiketoiminnan kasvattamisen. Suurelementtipohjainen seinärakenne sekä tähän liittyvät rakenteet uusittiin syksyn 212 aikana kokonaan ja uusittu rakenne on otettu käyttöön helmikuussa 213. Uusittu rakenne vähentää suunnittelun, valmistuksen ja logistiikan kustannuksia oleellisesti kuluvasta tilikaudesta alkaen. Yhtiön investoinnit olivat yhteensä,3 miljoonaa euroa ja ne kohdistuivat tuotannon tehostamiseen. Tulevaisuuden näkymät Omakotilupakehitys ja toimialan tilauskantatilanne ennakoivat kuluvalle vuodelle omakotirakentamisen laskua. Taloteollisuudessa lasku on suurempi perinteisissä talopaketeissa, kun valmistalojen kysyntä säilynee ennallaan. Kuluvan vuoden keskeisin tavoite on positiivisen tuloksen aikaansaaminen. Tätä tavoitetta tukee vuoden vaihteen tilauskanta, joka oli lievässä kasvussa. Toinen tulosparannusta tukeva seikka on helmikuussa 213 käyttöönotettu uusi tuoterakenne, joka tuo tilikauden aikana kustannussäästöjä suunnittelussa, tuotannossa ja logistiikassa. Myös ValmisJukka- liiketoiminnan odotetaan saavuttavan positiivisen tuloksen alkuvaiheen panostusten ja toiminnan vakiintumisen jälkeen. 2

21 Jokeri Talot Oy Toimitusjohtaja: Jorma Korhonen Liikevaihto: 2,195 Milj. euroa Liikevaihdon muutos: -16% Osuus konsernin bruttoliikevaihdosta: 2% Liikevoitto: -,394 Milj. euroa Investoinnit:,45 Milj. euroa Sijoitetun pääoman tuottoaste: neg. Henkilöstö keskimäärin: Jokeri Talot Oy:n liikevaihdon kehitys Milj. euroa Jokeri Talot Oy:n liikevaihto laski ja tulos oli tappiollinen Jokeri Talot Oy:n liikevaihto koostui valmistaloliiketoiminnasta. Yhtiö toimitti 1 valmistaloa. Liikevaihto laski 16 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdon laskua selittää rakennejärjestelmän ja malliston uusiminen kesken tilikauden. Tulos rahoituserien jälkeen oli -,4 miljoonaa euroa tappiollinen (-,2 milj. euroa). Tappion syveneminen aiheutui merkittävistä tuotekehityspanostuksista uuteen rakennejärjestelmään ja mallistoon. Sijoitetun pääoman tuotto oli negatiivinen (neg.). Liiketoiminnan kehitys ja tulos jäi tavoitteista. Tulosta on pidettävä erittäin huonona. Henkilöstön määrä säilyi 2 henkilössä. Uusi rakennejärjestelmä ja mallisto käyttöön Yhtiön valmistalon rakennejärjestelmä ja mallisto uudistettiin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Muutoksen tavoitteena oli saavuttaa merkittävästi alhaisempi kustannustaso valmistuksessa, logistiikassa ja työmailla. Kotimallisto, jonka myynti aloitettiin vasta toisella vuosipuoliskolla, on otettu markkinoilla hyvin vastaan. Yhtiön toteuttamat vähäiset investoinnit kohdistuivat uuden rakennejärjestelmän edellyttämiin muutoksiin tuotannossa. Tulevaisuuden näkymät Markkinakysynnän jatkuminen hyvänä valmistaloissa mahdollistaa Jokeri Talot Oy:lle liikevaihdon kasvattamisen kuluvan vuoden aikana. Uusi mallisto ja kustannustehokkaampi rakennejärjestelmä tukevat liikevaihdon kasvattamispyrkimyksiä sekä luovat edellytykset tulokselliselle liiketoiminnalle. Yhtiön tilauskanta oli vuodenvaihteessa lievässä kasvussa. Myös henkilöstömuutokset sekä toimitusjohtajan vaihtuminen antavat mahdollisuuksia liiketoiminnan tervehdyttämiselle. Yhtiön toimitusjohtajana on alkaen toiminut rakennusmestari Jorma Korhonen. Yhtiön edellinen toimitusjohtaja Krister Kaisanlahti jää sovitusti pois yhtiön päätoimisesta palveluksesta