Kansainvälistymisselvitys Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena kansainvälistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälistymisselvitys 2013. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena kansainvälistyminen"

Transkriptio

1 Kansainvälistymisselvitys 2013 Keski-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena kansainvälistyminen E 0

2 ALKUSANAT Arvoisa Yrittäjä Kansainvälistyminen on merkittävä osa Suomen kansantalouden tämänhetkisiä tavoitteita. Se on väline palauttaa maamme menestyksellinen asema kansainvälisessä kilpailussa. Kansainvälistymisen avulla voimme turvata tulevan hyvinvointimme murroksessa olevilla työmarkkinoilla: työtehtävät ja ammatit muuttuvat samalla kun väestöpyramidimme muoto muuttuu radikaalisti. Suomen kansantalouden kasvu on harvojen suuryritysten ohella pk-yritysten varassa. Julkinen sektorimme kaipaa nopeita uudistuksia. Keski-Pohjanmaan Yrittäjillä on kokemusta monen sukupolven takaa kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kokemusten siirtäminen ja vaihtaminen yritykseltä toiselle on tärkeä tavoite. Tässä kyselyssä yrittäjät mainitsivat keskeisiksi kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämisen esteiksi markkinointiresurssien puutteen, ulkomaisten asiakkaiden löytämiseen liittyvät ongelmat, yhteistyökumppanien puuttumisen sekä rahoitukseen ja neuvontapalveluihin liittyvät ongelmat. Kyselyyn vastanneet luottavat omaan järjestöönsä. Siksi järjestön onkin helppo ryhtyä jatkotoimenpiteisiin oman alueensa yrittäjien kansainvälistymisen edistämiseksi. Välittömänä toimenpiteenä esitetään tämän kyselyn ja teemahaastattelujen perusteella Kokemustenvaihtoseminaaria jo kevään 2014 aikana. Seminaari on puoli päivää kestävä ja ohjelmaltaan määrämuotoinen. Kiitän omalta osaltani kaikkia kyselyyn ja teemahaastatteluihin osallistuneita. Rohkaisen ja innostan yrittäjiä lähtemään kansainvälisille markkinoille. Marja-Liisa Tenhunen kauppatieteiden tohtori projektin asiantuntija Kuvio: Keski-Pohjanmaan Yrittäjien sijaintikunnat 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. KANSAINVÄLISTYMISPROJEKTIN TAUSTA PROJEKTIN SISÄLTÖ PROJEKTIN AIKATAULU KYSELYN TULOKSET Seutukunta, jossa yritys sijaitsee Yrityksen henkilömäärä Toimiala Yrityksen liikevaihto Yrityksen ikä Onko yrityksellänne vienti- tai tuontitoimintaa? Jos on vientitoimintaa, onko se Jos on tuontitoimintaa, onko se Jos ei ole vientitoimintaa, onko yrityksenne tavoitteena käynnistää sitä? Jos ei ole tuontitoimintaa, onko yrityksenne tavoitteena käynnistää sitä? Minkä maan tai minkä maiden kanssa yrityksenne harjoittaa vientikauppaa? Minkä maan näkisitte oman yrityksenne kohdalla potentiaalisimpana uutena vientimaana? Jos yrityksellänne on vientitoimintaa tai yrityksenne harkitsee sitä, mikä on tärkein tavoitteenne viennille? Jos yrityksenne harjoittaa vientiä, miten se tapahtuu? Missä määrin seuraavat tekijät rajoittavat jo toiminnassa olevaa vientiänne? Jos yrityksellänne on tuontitoimintaa tai yrityksenne harkitsee sitä, mikä on tärkein tavoitteenne tuonnille? Jos yrityksenne harjoittaa tuontia, miten se tapahtuu? Missä määrin seuraavat tekijät rajoittavat jo toiminnassa olevaa tuontianne? Tukitoimenpiteet Mitkä ovat kolme yleisintä neuvontapalvelujen tietolähdettänne kansainväliseen kauppaan liittyvissä kysymyksissä? Onko alueellanne mielestänne saatavilla riittävästi kansainväliseen kauppaan liittyviä asiantuntevia koulutus- ja neuvontapalveluita? Esimerkkeinä toteutettavista tukitoimenpiteistä Kyselyn kommentit

4 5. TEEMAHAASTATTELUJEN TULOKSET Millaisia ongelmia uskotte olevan yritysten kansainvälistymisen esteinä? Minkälaisia tukitoimenpiteitä haluaisitte näiden esteiden poistamiseksi? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät neuvontapalveluiden tietolähteet näissä kysymyksissä? Minkälaisia muutoksia haluaisitte rahoitus- ja tietopalveluja tarjoavien organisaatioiden toimintaan? TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yrittäjien taustatiedot Vienti-ja tuontitoiminta Tukitoimenpiteet Teemahaastattelujen yhteenveto JATKOTOIMENPITEET LIITTEET Kyselylomake Haastattelulomake Keski-Pohjanmaan Yrittäjät: Kansainvälistymisselvitys 2013 Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Heidi Huhtala projektisihteeri Projekti asiantuntija Marja-Liisa Tenhunen kauppatieteiden tohtori Julkaisija Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, Kokkola puhelin

5 Kansainvälistymisselvitys KANSAINVÄLISTYMISPROJEKTIN TAUSTA Keski-Pohjanmaan ihmiset ovat aikojen saatossa lähteneet rohkeasti maailmalle tekemään kauppaa ja etsimään uusia liikesuhteita. Merenkulku ja maatalouden tuotanto ovat olleet kansainvälisen kaupan perusta jo satoja vuosia sitten. Tätä taustaa vasten Keski-Pohjanmaa on tälläkin hetkellä kansainvälistynyt alue monilla mittareilla mitattuna. Elinkeinoelämän näkökulmasta tarkasteltuna alue on erityisesti teollisuuden aloilla jopa Suomen kansainvälistyneimpiä alueita. Kansainvälistyminen on haasteellista ja ongelmallista: Keski-Pohjanmaa on heikohkosti tunnettu Suomessa ja erityisesti ulkomailla. Vetovoimaisuuden vahvistaminen on tulevaisuuden tavoite. Eri toimijoiden välinen yhteistyö alueellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja sen myötä toimintaympäristön kansainvälisessä murroksessa mukana pysyminen ovat elinehtoja hyvinvoinnin kehittymiselle. 4

6 2. PROJEKTIN SISÄLTÖ Syksyllä 2013 toteutetussa projektissa kartoitettiin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kansainvälistymisvalmiuksia ja -tarpeita sekä haettiin ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi. Projekti sisälsi sähköisen Webropol-ohjelmistolla toteutetun kyselyn sekä teemahaastattelut. Projektissa hyödynnettiin alueen yrittäjäjärjestön vuosina toteutetun kansainvälistymishankkeen kokemuksia. Silloisen Espanjaan kohdistuneen hankkeen nimi oli Ilmasilta pk-yrityksille Keski- Pohjanmaalta. Projektin tavoitteeksi asetettiin selvitys, joka sisältää analyysin alueen kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja esteistä sekä ehdotukset konkreettisista toimenpiteistä. Tavoitteena oli tuottaa edunvalvonnan näkökulmasta tarkasteluna uusia työkaluja Suomen Yrittäjille. Samoin tavoitteena oli tukea alueellisten elinkeinoneuvojien toimintaa. Projektin pohjalta asetettiin tavoitteeksi järjestää koulutuskierros toimintaalueella sekä suomen- että ruotsinkielellä. Projektin avulla aktivoitiin järjestön paikallisyhdistyksiä ja luottamushenkilöitä sekä tavoiteltiin uusia jäseniä. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä ja projektisihteerinä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimistosihteeri Heidi Huhtala. Asiantuntijaksi oli kutsuttu kauppatieteiden tohtori Marja-Liisa Tenhunen. 5

7 3. PROJEKTIN AIKATAULU Syyskuu 2013 Lokakuu 2013 Kyselyn kohdejoukon muodostivat Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenet, joita oli yhteensä Tästä jäsenmäärästä poistettiin yksinyrittäjät, joita oli yhteensä Samoin luettelosta poistettiin parturit, kampaamot ja muu kauneudenhoitoala, taksiyrittäjät, pankit ja vakuutuslaitokset, apteekit ja kiinteistönhuolto. Luettelosta poistettiin yrityksiä yhteensä Kohdejoukon rajaaminen perustui siihen, että poistetut jäsenyritykset edustivat sellaisia toimialoja tai toimintoja, joissa vienti- tai tuontitoiminta on harvinaista tai toimiala on hyvin säädeltyä. Kyselyn kohdejoukoksi muodostui rajaamisen jälkeen jäsenyritystä. Kyselylomakkeen valmistelu tapahtui syyskuussa, minkä jälkeen liitteenä 1 oleva Webropol-muotoinen kyselylomake toimitettiin valituille jäsenyrityksille. Kyselyn palauttamispäiväksi määriteltiin aluksi Koska määräpäivään mennessä saatujen vastausten määrä oli hyvin vähäinen, jatkettiin vastaamisaikaa kaksi kertaa siten, että lopullinen vastausten palauttamispäivä oli Tavoitteena oli saavuttaa yli kymmenen prosentin määrä, jonka katsottiin parantavan vastausten analysoinnin luotettavuutta. Vastauksia saatiin 114 kpl. Vastausprosentiksi muodostui 11,26. Teemahaastattelu toteutettiin kyselyn rinnalla liitteen 2 mukaisesti yrittäjien MeetingPoint-tapahtuman yhteydessä seuraavasti: klo Haastattelutapahtumaan osallistui viisi yrittäjää. klo Yrityskohtaisiin haastattelutapahtumiin osallistui yhteensä 15 yritystä. Haastateltuja henkilöitä oli kaikkiaan 32 henkilöä, joten useita yrityksiä edusti haastattelussa 2-3 henkilöä. Kaikki haastattelut litteroitiin, ja niiden yhteenveto sisältyy loppuraporttiin. Joulukuu 2013 Loppuraportti valmistui joulukuun viimeiseen päivään mennessä. Raportin viivästyminen alkuperäisestä aikataulusta johtui varsin hitaasti saapuneista vastauksista. Tammikuu - Helmikuu 2014 Raportin pohjalta on tarkoitus järjestää koulutuskierros alueella sekä suomenettä ruotsinkielellä. Kyselyn tulokset otetaan huomioon tulevien toimintasuunnitelmien valmistelussa. 6

8 4. KYSELYN TULOKSET 4.1 Seutukunta, jossa yritys sijaitsee Seutukunta, jossa yrityksenne sijaitsee? Kokkolan seutukunta 46,5 % Kaustisen seutukunta 10,5 % Pietarsaaren seutukunta 4,4 % Nivala-Haapajärven seutukunta 14 % Ylivieskan seutukunta 24,6 % Yrittäjäjärjestön aikaisemmat kyselyt olivat perustuneet kuntakohtaisiin yritysten sijanteihin. Näkökulmaa laajennettiin nyt seutukuntiin tavoitteena nähdä mahdolliset eri alueiden väliset erot. Eniten vastauksia saatiin Kokkolan seutukunnasta (46,5 %) ja toiseksi eniten Ylivieskan seutukunnasta. Pietarsaaren alue on yrityskannaltaan kansainvälistä, mutta sieltä saatu vastausprosentti oli ainoastaan 4,4 % kaikista vastauksista. Seutukunnat muodostuvat seuraavista kunnista: Kokkolan seutukunta: Kokkola, Kälviä, Ullava ja Lohtaja. Kaustisen seutukunta: Kaustinen, Halsua, Veteli, Toholampi, Perho ja Lestijärvi. Pietarsaaren seutukunta: Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto ja Uusikaarlepyy. Nivala-Haapajärven seutukunta: Nivala, Haapajärvi, Reisjärvi, Kärsämäki ja Pyhäjärvi. Ylivieskan seutukunta: Kalajoki, Sievi, Ylivieska, Alavieska, Merijärvi ja Oulainen. Jäsenrekisterin mukainen yritysten jakaantuminen eri seutukuntiin on esitelty seuraavassa taulukossa: Kokkolan seutukunta 34,3 % Kaustisen seutukunta 23,3 % Pietarsaaren seutukunta 8,5 % Nivala-Haapajärven seutukunta 13,9 % Ylivieskan seutukunta 20,1 % % -osuus jäsenistä Saadut vastaukset noudattavat varsin hyvin jäsenrekisterin mukaista yritysten seutukuntajakoa. 7

9 4.2 Yrityksen henkilömäärä Kyselyyn vastanneista 63 % edusti mikroyrityksiä, joissa oli enintään 5 henkilöä työssä. Yli 50 henkilön yrityksiä oli vastanneista vain 1 %. Alueen mikroyritysvaltaisuus näkyi tämän kysymyksen kohdalla. Yksinyrittäjät oli rajattu kyselystä pois. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenet jakaantuvat samoihin luokkiin seuraavasti: Henkilömäärä %-osuus jäsenistä ,5 % 6-9 7,1 % ,4 % ,2 % 50-0,8 % Saadut vastaukset noudattavat varsin hyvin jäsenrekisterin mukaisia yritysten henkilömäärällä mitattuja kokoluokkia. 8

10 4.3 Toimiala Vastanneiden toimialoista suurin oli kauppa sisältäen tukku- ja vähittäiskaupan. Toiseksi suurin oli rakentaminen ja siihen liittyvät aihealueet. Kohtaan Muu, mikä? sisältyivät matkailu, maatalouteen liittyvät palvelut, apteekki, puutarha-ala, raaka vuotien ja nahkojen osto ja myynti, tekstiili, vaatetus ja teollisuuden asiantuntijapalvelut. Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Pohjanmaan Yrittäjien kolme suurintatoimialaa. Toimiala Asiantuntijapalvelut 34,7 % Tukku ja- vähittäiskauppa 19 % Rakentaminen ja niihin liittyvät alueet 17,9 % %-osuus jäsenistä Saadut vastaukset noudattavat varsin hyvin jäsenrekisterin mukaisia alueen tärkeimpiä ja suurimpia toimialoja. 9

11 4.4 Yrityksen liikevaihto Kyselyyn vastanneet yritykset jakaantuivat annettuihin neljään luokkaan tasaisesti. Liikevaihdoltaan yli miljoonan euron yrityksiä oli vastanneista 27 %. Pienimpiä liikevaihdoltaan alle euron yrityksiä oli 24 %. Vastaukset kertovat mikroyritysvaltaisuudesta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenten jakaantumisesta eri liikevaihtoluokkiin ei ole saatavilla tietoja. Sen vuoksi saatuja vastauksia ei voida verrata jäsenrekisterin mukaisiin liikevaihdolla mitattuihin yritysten kokoluokkiin. 10

12 4.5 Yrityksen ikä Keski-Pohjanmaan yritykset ovat iältään vanhoja ja siten perinteisiä. Liiketoiminta on siirtynyt useissa tapauksissa sukupolvelta toiselle. Kyselyyn vastanneista 34,8 % edusti yritystä, jonka ikä vaihteli 20 vuodesta 50 vuoteen. Äskettäin perustettuja yrityksiä iältään alle vuoden oli 5,4 %. Yrityksen pitkä historia mahdollistaa kokemusten siirtymisen myös kansainvälistymisessä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenten jakautumisesta yritysten iän mukaisiin luokkiin ei ole saatavilla tietoja. Sen vuoksi saatuja vastauksia ei voida verrata jäsenrekisterin mukaisiin jäsenyritysten iän mukaisiin luokkiin. 11

13 4.6 Onko yrityksellänne vienti- tai tuontitoimintaa (voitte valita kaksi vaihtoehtoa)? Vastanneista viidenneksellä oli tuontitoimintaa. Vientitoimintaa oli 13 %:lla vastanneista. Vastauksia arvioitaessa on syytä huomata, että vastaajalla oli tässä tapauksessa mahdollisuus valita kaksi vaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehtoisissa tapauksissa vähintään noin viidennes vastaajista harjoittaa kansainvälistä kauppaa. Toisin päin ajateltuna yli puolella vastaajista ei ole vienti- eikä tuontitoimintaa. 12

14 4.7 Jos on vientitoimintaa, onko se Vientitoiminta oli säännöllistä jopa 40 %:lla vastaajista sekä säännöllistä tai lähes säännöllistä 64 %:lla vastaajista. Vientitoiminnan käynnistymisen jälkeen satunnainen vientitoiminta voi jatkua säännöllisenä tai lähes säännöllisenä. Vastaukset kertovat osittain sen, että alkuvaikeuksien jälkeen vientikauppa vahvistuu ja muuttuu asteittain säännölliseksi. 4.8 Jos on tuontitoimintaa, onko se Tuontitoiminta oli harvemmilla vastaajilla säännöllistä verrattuna vientitoimintaan. Kuitenkin yhteensä 61,4 % vastanneista mainitsi tuontitoiminnan olevan säännöllistä tai melko säännöllistä. Usein satunnainen tuontitoiminta luo kokemusta ja mahdollistaa melko säännöllisen tai myöhemmin säännöllisien tuontitoiminnan käynnistämisen. 13

15 4.9 Jos ei ole vientitoimintaa, onko yrityksenne tavoitteena käynnistää sitä? Kyselyyn vastanneista enemmistö lähes 70 % kertoi, että vientitoiminnan käynnistäminen ei ole yrityksen tavoitteena. Vastanneista 18,5 % ei osannut kertoa vientiin liittyvistä tavoitteistaan. Vastaukset kertovat todennäköisesti siitä, että tosiasiassa vientitoiminnan käynnistämiseen ei kaikissa tapauksissa ole syvennytty tai pohdittu asiaa perinpohjin Jos ei ole tuontitoimintaa, onko yrityksenne tavoitteena käynnistää sitä? Kyselyyn vastanneista enemmistö 73,6 % kertoi, että tuontitoiminnan käynnistäminen ei ole yrityksen tavoitteena. Vastanneista 18,1 % ei osannut kertoa tuontiin liittyvistä tavoitteistaan. Vastaukset kertovat todennäköisesti siitä, että tosiasiassa tuontitoiminnan käynnistämiseen ei kaikissa tapauksissa ole tarvetta tai sitä ei ole pohdittu perinpohjin. 14

16 4.11 Minkä maan tai minkä maiden kanssa yrityksenne harjoittaa vientikauppaa? Kyselyyn vastanneiden vientikohteet ovat samoja maita, jotka ovat myös Suomen keskeisimmät vientimaat: Ruotsi, Venäjä, Norja, Saksa ja Viro. Myös Iso- Britannia ja Alankomaat kohosivat varsin korkealle vientitilastossa. Keski- Pohjanmaan sijainti rannikolla ja kaksikielisyyden tuoma vahvuus helpottavat monin tavoin Pohjoismaihin suuntautuvaa vientiä. Pohjoismaisen yhteistyön merkitystä olisi syytä korostaa ja ohjata siihen tukitoimenpiteitä pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. 15

17 4.12 Minkä maan näkisitte oman yrityksenne kohdalla potentiaalisimpana uutena vientimaana (voitte valita useita vaihtoehtoja)? Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi kohosi yritysten uutena potentiaalisimpana vientikohteena. Samalla tavalla uusiksi potentiaalisiksi vientikohteiksi nähtiin Norja, Venäjä ja Saksa. Avoimissa vastauksissa esitettiin seuraavia maita: Afrikan eri maat, Intia ja Japani. Koska uusien potentiaalisten maiden luettelo on näinkin yksityiskohtainen, on helppoa ryhtyä tukitoimenpiteisiin vastausten perusteella. 16

18 4.13 Jos yrityksellänne on vientitoimintaa tai yrityksenne harkitsee sitä, mikä on tärkein tavoitteenne viennille? Vastaukset osoittavat vientitoiminnan osalta kasvuhaluisen ja tarkoituksenmukaisen liiketoiminnallisen ymmärryksen olemassa olon. Lähes 40 % vastaajista kertoi viennin tärkeimmäksi tavoitteeksi liikevaihdon kasvattamisen. Samoin katteen lisääminen ja uuden markkina-alueen löytäminen nousivat korkealle. Pk-yritykset näkevät yritystoiminnan kasvun tärkeäksi tavoitteeksi. Kaikki kasvua koskevat kansantalouden tavoitteet eivät ole toteutuneet Suomessa. Vastauksissa esille tulleista hyvistä esimerkeistä tulisi luoda ja hankkeistaa erikseen rahoitettuja bechmarking-projekteja vientitoimintaa suunnitteleville pkyrityksille koko maan tarpeisiin. 17

19 4.14 Jos yrityksenne harjoittaa vientiä, miten se tapahtuu? Vastanneista yrityksistä puolet kertoi vientitoiminnan tapahtuvan suoraan asiakkaan kanssa. Viidennes vastasi viennin tapahtuvan kohdemaassa olevan muun välikäden kautta ja noin kymmenen prosenttia kertoi viennin tapahtuvan agentin välityksellä. 18

20 4.15 Missä määrin seuraavat tekijät rajoittavat jo toiminnassa olevaa vientiänne? Mikäli Teillä ei ole vientikaupan suunnitelmia, kysymys jätetään vastaamatta Vastanneista yrityksistä 46,2 % näki viennin suurimmaksi rajoitteeksi markkinointiresurssien puutteen, asiakkaan löytämisen hankaluuden sekä yhteistyökumppanin puutteen. Nämä ovat varsin vaivattomasti korjattavia tavoitteita sen jälkeen, kun yritykset ovat verkostoituneet ja kartoittaneet tavoitteita koskevat yksityiskohtaiset seikat. Yrittäjäjärjestön tuki on tämän tavoitteen toteuttamiseksi tärkeässä roolissa. Avoimissa vastauksissa mainittiin yksityiskohtana rajoittavaksi tekijäksi Venäjän COST-R -standardit. 19

21 4.16 Jos yrityksellänne on tuontitoimintaa tai yrityksenne harkitsee sitä, mikä on tärkein tavoitteenne tuonnille? Vastaukset osoittavat tuontitoiminnan osalta kasvuhaluisen ja tarkoituksenmukaisen liiketoiminnallisen ymmärryksen olemassa olon. Vastaajista pääosa kertoi tuonnin tärkeimmäksi tavoitteeksi kustannusten alentamisen myös ostohintojen alenemisen kautta. Samoin liikevaihdon kasvattaminen ja erityisesti tuotannon ja palvelutarjonnan monipuolistaminen nousivat korkealle. Pk-yritykset näkevät yritystoiminnan kasvun tärkeäksi tavoitteeksi. Kaikki kasvua koskevat kansantalouden tavoitteet eivät ole toteutuneet Suomessa. Vastauksissa esille tulleista hyvistä esimerkeistä tulisi luoda ja hankkeistaa erikseen rahoitettuja bechmarking-projekteja tuontitoimintaa suunnitteleville pk-yrityksille koko maan tarpeisiin. 20

22 4.17 Jos yrityksenne harjoittaa tuontia, miten se tapahtuu? Vastanneista yrityksistä puolet kertoi tuontitoiminnan tapahtuvan suoraan toimittajalta. Välikäden käyttäminen kohdemaassa tai kotimaassa sekä agentin käyttäminen saivat kaikki tasaisesti vastauksia, noin 15 % kertoi tällaisen toiminnan olevan käytössään. Avoimissa vastauksissa kerrottiin käytettävän päämiestä kolmannessa maassa. 21

23 4.18 Missä määrin seuraavat tekijät rajoittavat jo toiminnassa olevaa tuontianne? Mikäli Teillä ei ole tuontikauppaa, kysymys jätetään vastaamatta Vastanneista yrityksistä 32 % näki tuonnin suurimmaksi rajoitteeksi yhteistyökumppanin puutteen. Kielitaidon ja kulttuurin tuntemuksen puute, tuontikaupan rahoitus sekä tiedon puute markkinoista ja taloudellinen riskinottokyky nousivat korkealle vastauksissa. Merkittävälle osalle vastaajista rahoitus, riskit, hinnat eivätkä vakuudet rajoittaneet kuitenkaan tuontikauppaa. Samoin eivät rajoituksia aiheuttaneet viranomaismääräykset. Esille tulleet rajoitteet rahoitusta lukuun ottamatta ovat varsin vaivattomasti korjattavia tavoitteita sen jälkeen, kun yritykset ovat verkostoituneet ja kartoittaneet näistä tavoitteita koskevat yksityiskohtaiset seikat. Yrittäjäjärjestön tuki on tämän tavoitteen toteuttamiseksi tärkeässä roolissa. 22

24 4.19 Tukitoimenpiteet: Toivoisin seuraavia tukitoimenpiteitä: Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Laadintaohjeita oman yritykseni kansainvälistymistä koskevan suunnitelman tekemiseksi ,5 Rahoitushakemuksen valmistelu- ja kirjoittamisapuja ,6 Koulutusta henkilöstön rohkaisemiseen ja sitouttamiseen kansainvälistymisen vaatimuksia kohtaan Kohdemarkkinointiin liittyvää kartoitus- ja selvitystyötä , ,3 www-sivujen uudistamiseen liittyvää tukea ,5 Muun markkinointiaineiston laadintaan liittyvää tukea Kansainvälistymistä koskevan rahoitushakemuksen valmistelua koskevia tukitoimenpiteitä , ,6 Käytännönläheistä kieli- ja vuorovaikutuskoulutusta ,5 Kohdealueen kulttuurin tuntemukseen liittyvää koulutusta Kaupankäynnin edistämistä koskevia matkoja, joihin sisältyisi yrityskontaktit toivomusten mukaan , ,3 Muita tukitoimenpiteitä, mitä? ,8 Yhteensä ,5 Tukitoimenpiteinä toivottiin eniten kohdemarkkinointiin liittyvää kartoitus- ja selvitystyötä sekä kaupankäynnin edistämistä koskevia matkoja, joihin sisältyisi yrityskontaktit toivomusten mukaan. Muun kuin www-sivujen valmisteluun liittyvää markkinointiaineiston laadinnan tukea ja laadintaohjeita oman yrityksen kansainvälistymistä koskevan suunnitelman tekemiseksi toivottiin myöskin. Kansainvälistymistä koskevan rahoitushakemuksen valmistelua koskevat tukitoimenpiteet ja käytännönläheinen kieli- ja vuorovaikutuskoulutus koettiin tärkeiksi. Kaikki nämä vastauksissa korkealle nousseet toiveet ovat konkreettisia ja antavat järjestölle aihetta ajatteluun tukitoimenpiteiden järjestämiseksi tavalla tai toisella. On syytä kuitenkin huomata, että toinen puoli samojen kohtien vastaajista ei katsonut tarvitsevansa näitä tukitoimenpiteitä. Todennäköisesti näillä yrityksillä jo toimiva ulkomaankauppaan liittyvä järjestelmä, vakiintuneet asiakassuhteet sekä rahoitusjärjestelyt. Avoimissa vastauksissa korostui ELY-keskuksen tukitoimenpiteitä ja neuvontapalveluja koskeva korkeatasoisen asiantuntemuksen vaatimus. Näistä vastauksista voi päätellä, että kaikki vastaajat eivät olleet tyytyväisiä ELY-keskuksen toimintaan. 23

25 4.20 Mitkä ovat kolme yleisintä neuvontapalvelujen tietolähdettänne kansainväliseen kauppaan liittyvissä kysymyksissä? Kolme tärkeintä neuvontapalvelujen tietolähdettä olivat yrittäjäjärjestö, tulli ja ELY-keskus. Vastaus rohkaisee yrittäjäjärjestöä ryhtymään jatkotoimenpiteisiin, koska yli puolet vastaajista piti juuri yrittäjäjärjestöä tärkeimpänä kumppanina tämän tavoitteen toteuttamisessa. Vastaajat luottavat omaan järjestöönsä. Avoimissa vastauksissa mainittiin tietolähteinä seuraavaa: tiedonhaku sähköisin menetelmin (Google), oma lakimies, konsulttiyhtiöt, oma yhteistyöverkosto, omat selvitykset, vientirenkaat, muut tuontia harjoittavat yritykset, Tekes, oma ulkomaan organisaatio, muut vientiä harjoittavien yritysten edustajat, teknologiakeskukset, oman alueen kehitysyhtiöt (KOSEK, NIHAK, CONCORDIA) sekä alan kollegat. 24

26 4.21 Onko alueellanne mielestänne saatavilla riittävästi kansainväliseen kauppaan liittyviä asiantuntevia koulutus- ja neuvontapalveluita? Vastanneista 23,1 % oli sitä mieltä, että alueella on kansainväliseen kauppaan liittyviä asiantuntevia koulutus- ja neuvontapalveluja riittävästi tarjolla. Erityisesti avoimista vastauksista heijastuu kuitenkin kriittinen näkökulma, joka koskee palvelujen laatutason vaatimuksia. Alueen ongelma lienee tarjolla olevien palvelujen pirstaleisuus ja hajanaisuus sekä asiantuntemuksen epätasainen laatu. Tarjontaan liittyy myös katvealueita: joihinkin tarpeisiin ei ole tarjolla tarvittavia asiantuntijapalveluita lainkaan. Avoimissa vastauksissa toivottiin ammattitaitoista veroasiantuntijaa, joka on perillä kansainvälisestä toiminnasta. 25

27 4.22 Esimerkkeinä toteutettavista tukitoimenpiteistä: Mikäli Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestäisi kaupankäyntiä edistäviä matkoja, joiden ohjelmaan sisältyisivät valmistellut yrityskontaktit etukäteen pyydettyjen toivomusten mukaan, olisitteko halukkaita osallistumaan matkoille? Matkat suunniteltaisiin ja toteutettaisiin siten, että niille voidaan hakea tukirahoitusta. Kyllä Ei Yhteensä Osallistuisin Ruotsiin suuntautuvalle 2 työpäivää kestävälle kaupankäynnin edistämismatkalle, joka suuntautuisi Pohjois- 35,2 % 64,8 % 71 Ruotsiin. Kokonaiskustannus olisi /henkilö. Osallistuisin Norjaan suuntautuvalle kaksi päivää kestävälle kaupankäynnin edistämismatkalle, joka suuntautuisi Pohjois- 37,1 % 62,9 % 70 Norjaan. Kokonaiskustannus /hlö. Osallistuisin Tanskaan suuntautuvalle kaksi päivää kestävälle kaupankäynnin edistämismatkalle, joka suuntautuisi Kööpenhaminaan 15,3 % 84,7 % 59 ja sen ympäristöön. Kokonais- kustannus /hlö. Osallistuisin Viroon suuntautuvalle kaksi päivää kestävälle kaupankäynnin edistämismatkalle, joka suuntautuisi Tallinnaan 31,3 % 68,7 % 67 ja Saarenmaalle. Kokonaiskustannus /hlö. Osallistuisin Turkkiin suuntautuvalle kolme työpäivää kestävälle kaupankäynnin edistämismatkalle, joka suuntautuisi Istanbuliin 12,9 % 87,1 % 62 ja sen ympäristöön. Kokonaiskustannus /hlö. Osallistuisin Meksikoon suuntautuvalle viikon kestävälle kaupankäynnin edistämismatkalle, joka suuntautuisi Mexico-Cityyn 9,7 % 90,3 % 62 ja Pohjois-Meksikoon. Kokonaiskustannus /hlö. Millaiselle muulle mahdolliselle matkalle osallistuisitte? 52,4 % 47,6 % 21 Yhteensä 25,7 % 74,3 %

28 Mikäli Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestäisi kaupankäyntiä edistäviä matkoja, joiden ohjelmaan sisältyisivät valmistellut yrityskontaktit etukäteen pyydettyjen toivomusten mukaan, olivat yritykset halukkaita osallistumaan erityisesti Ruotsiin, Norjaan ja Viroon suuntautuville matkoille. Suuri määrä vastaajista ilmoitti kuitenkin samalla, että tällaiset matkat eivät erityisesti kiinnosta heitä. Matkat olisi tarkoitus suunnitella ja toteuttaa siten, että niille voidaan hakea tukirahoitusta. Avoimissa vastauksissa tuli esille seuraavaa: Alueen vientiyritysten verkostoitumistapahtumat kiinnostavat. Mainittujen maiden lisäksi USA, Kiina, Venäjä, Puola ja Tsekki ovat kiinnostavia kohteita. Matkoista saisi todellista uutta potentiaalia. Eräs vastaaja osallistuu Italiassa Bolognassa vuosittain vuota- ja nahkamessuille. Tätä hän pitää tärkeänä, koska siellä on syytä olla mukana näyttäytymässä. Vastaaja toivoo, että saisi tulevaisuudessa osallistua myös Aasiassa järjestettäville messuille. Vastaajan mukaan koko nahan valmistus on siirtymässä Aasiaan, koska siellä on huomattavasti halvempi työvoima. Elintarviketeollisuuden vientimatkat Euroopan ulkopuolelle kiinnostavat Kyselyn kommentit Seuraavaan tekstiin on koottu kyselyn kommentteja yrittäjien esittäminä sitaatteina: Meille suurin ongelma kansainvälistymiseen oli yksinkertaisesti pääoman kasaan saaminen. Ja nimenomaan pääoman, ei tukien. Ironista on se, että jos rahaa on, niin sitten sitä tuleekin joka luukusta. Mutta start up iin on hirvittävän vaikeaa päästä, vaikka olisi kuinka hyvä business tai palvelu tai tuote. Näissä asioissa on vaikea laittaa kenellekään lusikkaa suuhun. Hyviä uusia yrittäjiä on rohkaistava ja tarvittaessa tarjottava konkreettista ja täsmällistä apua. Yrittäjän oma halu, kyky ja kokemus ovat kuitenkin ratkaisevat seikat. Tuontihomma on yrityksessäni aika pientä ja marginaalista. Ruotsiin ja Norjaan mahdollisesti järjestettävät matkat kiinnostavat, vaikka samalla mietin, käytämmekö kohdemaissa kuitenkin omia organisaatioitamme. Välimatkat Etelä-Ruotsista ja Norjasta pohjoiseen pistävät kuitenkin miettimään, kannattaisiko meidän toimia täältä käsin suoraan. 27

29 Vientiä harjoitetaan pienimuotoisesti osana asiakkaiden omaa vientityötä alihankkijan roolissa. Yritykseni ala on sellainen, ettei vienti eikä tuonti ole ajankohtaista. Toinen syy on se, että olen sivutoiminen yrittäjä. Toiminta jo siinä vaiheessa, että parhaan tuloksen tuo verkosto, johon kuuluvat maakunnan yrittäjät ja muut eri toimijat. Verkosto tulee tunnistaa ja tutustua sen eri osapuoliin ja vaihtaa tietoja. Yrittäjien pitäisi voida esittää jollekin taholle toiveita, esimerkiksi: Etsikää Ruotsin terveyskauppaketjut ja niihin kuuluvat kauppiaat. Silloin voitaisiin sopia tapaamiset kokoamalla kaikki alan yrittäjät samaan paikkaan. Saksassa toteutetaan tällaista toimintaa, vrt. Meillä on pienimuotoista tuontia, silmälasienkehyksiä ja aurinkolaseja. Yhteydet saadaan alan messuilla. Ei ole tarvetta lisätä. Kun olen seurannut näitä Keski-Pohjanmaan yrittäjäjärjestön järjestämiä matkoja, eivät ne valitettavasti ole liittyneet omaan alaani matkan kohdemaassa. Sen takia osallistumiseni on yleensä tyssännyt siihen. Jos matkan kustannuksilla ei saa sitä, mitä oma yritykseni tarvitsee, ei ole mitään järkeä lähteä mukaan. 28

30 5. TEEMAHAASTATTELUJEN TULOKSET Reilulla puolella haastatteluihin osallistuneista yrityksistä oli hyvinkin paljon kansainvälistä kaupankäynnin kokemusta. Esimerkkeinä mainittakoon, että eräällä yrityksellä oli pysyviä liikesuhteita Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois- Norjassa. Toinen yritys harjoitti tuontia Yhdysvalloista. Tällä yrityksellä oli välivarasto Saksassa. Kolmannella yrityksellä tapahtui päivittäinen kansainvälisen kaupankäynnin asiointi Suomessa, mutta syvällisempi asiointi Skandinavian edustajan kanssa Ruotsissa sijaitsevassa toimipisteessä. Kohdissa on selostettu haastatteluissa esille tulleet mielipiteet, kommentit ja toimenpide-ehdotukset. Raportti näistä noudattaa yrittäjien haastatteluissa käyttämiä omia sanontoja. 5.1 Millaisia ongelmia uskotte olevan yritysten kansainvälistymisen esteinä? Haastateltujen mukaan yleinen ongelma on rohkeuden puute lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle. Usealla yrittäjällä olisi haluja lähteä, mutta rohkeus pettää. Toinen suuri ongelma on markkinointi. Useat yrittäjät eivät osaa markkinoida ulkomaille, koska ei tunneta eri maiden kulttuureja eikä myöskään ole riittävää kielitaitoa. Kielimuuri on estävä tekijä. Haastateltujen mukaan ulkomaisten, organisaatiotasoltaan tarkoituksenmukaisten kontaktien saaminen on myös suuri ongelma. Kontakteja kyllä kerrottiin saatavan esimerkiksi yrittäjäjärjestön kautta, mutta kontaktit ovat organisaation korkealta tasolta, usein yritysten ylintä johtoporrasta tai kauppakamarin korkeita toimihenkilöitä. Käytännön työ ja tilauksista päättäminen tehdään organisaation alemmalla tasolla. Tällaisia alemman organisaatiotason kontakteja tarvittaisiin lisää. Niitä ei ole toistaiseksi tarjottu tai esitelty. Yrityksen riittävän osaamisen puute on eräs este. Ammattitaitoista henkilöstä on mahdollista palkata markkinoilta, mutta taloudellisten resurssien puute tulee vastaan esimerkiksi riittävän osaamisen edellyttämän täsmäkoulutuksen toteuttamisessa. Ulkomaan markkinoiden avaaminen on kallista ja aikaa vievää. Ennen kansainvälisen kaupan käynnistämistä pitää olla kilpailukykyinen tuote, mitä vie ulkomaille ja pitää tietää, miten sitä viedään. Matkojen järjestämisessä ja valmistelussa on syytä huolehtia, että matkoille osallistuu muitakin kuin ylintä johtoa. Tähän asti matkoilla on ollut osallistujina yleensä vain ylimmän johdon edustajia. Matkoille pitäisi saada mukaan niitä toimihenkilöitä, jotka käytännössä päättävät kaupoista. Ministeriön tukemia ja FINPROn organisoimia matkoja ei nähty kovin hyödyllisinä. Matkojen kohdemaat, jotka nousivat esille haastatteluissa korostetusti, olivat Venäjä, Ruotsi (pohjoisosa), Norja (pohjoisosa) ja Viro. 29

31 Kontaktien ja linkkien puuttuminen on keskeinen este. Sen ratkaisemiseksi kohdemaasta tulisi löytää yhteistyötaho, jonka avulla helpoimmin päästäisiin sisään uuteen maahan. Tällainen linkki voisi olla konsultti tai myyntivälittäjä, jolla on kokemusta kontaktien hakemisesta ja jolla on erityisesti kulttuurin tuntemusta. Laadukasta neuvontaa ja tukea tähän tarvittaisiin. Kielitaidon puute muodostaa ison muurin. 5.2 Minkälaisia tukitoimenpiteitä haluaisitte näiden esteiden poistamiseksi? Tärkeä tuki olisi kansainvälistymisneuvoja, joka osaisi tukea kulttuuriasioissa ja kaikissa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Hänen avullaan olisi tällöin mahdollisuus tutustua mahdolliseen vienti- tai tuontimaahan. Olisi hyvä lähteä yhteisesti järjestetylle matkalle tutustumaan paikalliseen teollisuuteen. Myös vientirengastoiminta kiinnostaisi varmasti monia. Matkojen järjestämisessä pitää kuitenkin ottaa huomioon toimialat. Omat matkat oman toimialan palveluille ovat tarpeelliset silloin, kun ne tukevat konkreettista liiketoimintaa. Kilpailijoita ei toivota mielellään mukaan. Hajautettu ohjelma olisi tarkoituksenmukaisin. Lähtijäjoukon kohdentaminen olisi erittäin tärkeää. Esimerkiksi, jos matkustettaisiin kaivosalan organisaatioon, edellyttäisi se eri alojen yrittäjien osallistumista. Kaivosala käyttää useanlaisia palveluja. Työpäällikkötaso pitäisi olla kansainvälisillä liikematkoilla mukana. Tavoite on saada kontaktit niihin henkilöihin, joiden kanssa toimittaisiin mahdollisesti myöhemmin. Suomalainen työ on laadukasta. Erityisesti kannattaa lähteä niihin maihin, joissa suomalaista työtä arvostetaan. Lähimarkkinoita kannatetaan ainakin alussa. Kielikursseja esitetään käynnistettäviksi erikseen yrittäjille. Näissä keskityttäisiin pääasiassa kaupankäynnin sanastoon yrittäjien ehdoilla. Myös liiketoimintaa koskevaa, eri kulttuurien osaamiseen liittyvää koulutusta pitäisi ehdottomasti saada lisää. Kaikki nämä tukitoimet maksavat. Siksi tavoitteita pitäisi hankkeistaa ja hakea näille hankkeille erillistä tukea. Rahoituksen saaminen on tärkeä edellytys kansainvälistymisen toteuttamiselle. 30

32 5.3 Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät neuvontapalveluiden tietolähteet näissä kysymyksissä? Palvelujen tarjontavaihtoehdot ovat turhan laajat. Yrittäjä ei tiedä, mistä mitäkin tietoa saa. Jokaisesta palvelupisteestä saa jotakin, mutta tarkempaa tietoa ei saa mistään. Yrittäjällä pitää olla tiedossa, mistä saa mitäkin palvelua. Tietysti paras tilanne olisi, kun kaikki palvelut saisi samalta luukulta. Haastateltujen mukaan tärkeimmät neuvontapalveluiden organisaatiot ovat kehitysyhtiöt KOSEK ja NIHAK, lisäksi Tekes ja ELY-keskus. Yrittäjälle ei ole tiedossa, mitä palveluja mistäkin saa. Sitä on yritetty yrittäjien keskuudessa selvittääkin, mutta tietoa ei ole saatu ja prosessi on jäänyt kesken. Hyvin monimutkaista. Eräs yritys toi esille yksittäisenä kohtana KOSEKin asiantuntemuksen. Kyseinen yritys oli saanut neuvoja ja apua KOSEKista. Yrittäjä totesi, että monesti, kun tulee kysymistä, KOSEKin henkilöstö neuvoo eteenpäin ja kertoo, missä on seuraava oikea instituutio. Yrittäjä kertoi hyvistä kokemuksistaan, joiden mukaan KOSEK oli mukana keskusteluissa koko kansainvälistymistä koskeneen prosessin ajan. Toinen yrittäjä kertoi myös myönteisen kokemuksen KOSEKin palveluista, jotka koskivat vientiyrityksen perustamista ja ulkomaan kaupan käynnistämistä Seinäjoen alueella. Hankkeessa oli ollut mukana myös kehitysyhtiö Seinäjoelta, joka ei ollut toiminut yrittäjän mukaan nopeasti ja aktiivisesti tässä hankkeessa. KO- SEKin edustaja oli varmistanut puhelimitse asioiden etenemisen. 5.4 Minkälaisia muutoksia haluaisitte rahoitus- ja tietopalveluja tarjoavien organisaatioiden toimintaan? Haastatellut toivoivat nykyistä pienempiä neuvontayksiköitä ja nykyistä selkeämpiä neuvoja. Heidän mielestään pitäisi olla selvät ohjeet, miten mitäkin tukea haetaan ja miten prosessi etenee. Heidän mielestään pitäisi lisäksi olla käytettävissä henkilö, jolta voi kysyä, kun on ongelmatilanne. Haastateltujen mukaan rahoituskanavia koskevaa informointia tulisi ehdottomasti parantaa. Yrittäjien tulisi saada todellisia apuja erilaisten tukimuotojen hakemiseen. Olisi oltava tiedossa henkilö, joka auttaisi erilaisia rahoitustukia koskevien lomakkeiden täyttämisessä ja sen jälkeisessä prosessissa. Pk-sektoria ja uusyrityksiä tulisi tukea erityisillä toimenpiteillä. Kaikki tuki- ja neuvontapalvelut tulisi olla helpommin saatavilla. Yrittäjät eivät tiedä lainkaan, mitä kaikkia mahdollisuuksia on olemassa esimerkiksi rahoituksen osalta. Sähköpostimarkkinointia on liikaa eräiden haastateltujen mukaan. Kaikkea tätä tietoa yrittäjät eivät voineet hyödyntää. 31

33 Yrittäjät olivat kuulleet, että tukirahoitusta on käytettävissä usein loppuvuonna, toisin sanoen jakamatonta rahaa on olemassa. Kuitenkaan tästä ei informoida yrityksiä. Tekes-rahoituksen informaatiota tulisi helpottaa ja apuja rahoituksen hakemiseen tarvittaisiin ehdottomasti. Pk-sektoria ja uusyrityksiä olisi kohdeltava erityisen kohdennetusti. Neuvontatukea olisi näiden yritysryhmien osalta oltava helpommin saatavilla. Rahoitukseen tulisi saada eritasoisia järjestelmiä, myös helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä. Yrittäjät edellyttävät nopeita päätöksiä, jotta yritykset pääsevät käynnistämään suunnitteilla olevaa hankettaan. Vientirahoituksista on saatu sellaista kokemusta, että itse joutuu satsaamaan varoja vientiin ja myönnetty tuki tulee vasta puolen vuoden tai vuoden kuluttua. Yritys joutuu toimimaan kassana. Maksatuspäätöksiin kaivataan nopeutta. Samoin maksatushakemusten laatimiseen ja käsittelyyn toivottiin helpotuksia. Ensimmäisen maksatushakemuksen lähettäminen ja laatiminen tulisi muuttaa nykyistä nopeammaksi. Vientirenkaita kaivataan. Tulisi järjestää vientirengasmallilla matkoja, joissa on toisiaan tukevia ja liitännäisiä yrittäjiä mukana. Mutta matkojen tulisi olla hyvin valmisteltuja ja todellista hyötyä tavoittelevia. Business-mentoreista saataisiin apua yrityksiin. Mentorit kävisivät suunnitellun projektin lävitse ja osaisivat neuvoa. Turhat ja väärät kontaktit turhauttavat ja vievät paljon rahaa ja aikaa. Tähän ei ole saatu tähän mennessä helpotusta. Viranomaisten kanssa ulkomaille lähteminen ei hyödytä. Mentorit tulisi ottaa mukaan matkoille samoin kuin rahoittajien edustajat. Valmistelurahaa koskeviin hankkeisiin tarvittaisiin myös lisäapuja ja neuvoja. Yhteisesti tulisi kannustaa yrittäjiä ja luoda heihin rohkeutta. Eräs yrittäjä kertoi, että hänen edustamalleen toimialalle ei ole mahdollista saada juuri mitään tukea. Toimitilat on uusittu täydellisesti, mutta ei ole saatu tukea, kun ei ole tuotannollista toimintaa. Koulutuksiin on saatu kuitenkin apua. Kehitysyhtiö NIHAK on auttanut ja tehnyt hyvää yhteistyötä. Kauppakamarilla on liian isot ympyrät. Sieltä tulee vain sähköposteja, ei konkreettista apua pk-yrityksille. Konkreettiset yhteydenotot ruohonjuuritasolla ovat hyviä. Yritykset eivät tiedä tarpeeksi tukiverkostoista, eivätkä rahoituksen tukimuodoista, joita voisi hakea. Järjestelmä pitäisi kanavoida uudelleen pikaisesti. 32

34 6. TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Yrittäjien taustatiedot Keski-Pohjanmaan Yrittäjien käynnistämän projektin tavoitteeksi asetettiin selvitys, joka sisältää analyysin alueen kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja esteistä sekä konkreettisista, toivotuista toimenpiteistä. Tavoitteena oli tuottaa edunvalvonnan näkökulmasta tarkasteluna uusia työkaluja Suomen Yrittäjille. Samoin tavoitteena oli tukea alueellisten elinkeinoneuvojien toimintaa. Kyselyn kohdejoukoksi muodostui jäsenyritysten rajaamisen jälkeen jäsenyritystä. Vastauksia saatiin 114 kpl. Vastausprosentiksi muodostui 11,26. Vastausprosentti on varsin alhainen, mutta sähköisten kyselyjen aikakaudella kuitenkin kohtuullinen. Kyselyn tiedot käsiteltiin Webropol-ohjelmistolla. Käytettävissä olleen ohjelmistoversion ominaisuudet olivat rajalliset, eivätkä ne mahdollistaneet useamman kuin yhden muuttujan samanaikaista tarkastelua. Sen vuoksi tuloksista ei voi luotettavalla tavalla saada selville riippuvuussuhteita eikä syy-seuraus -suhteita. Kyselyyn oli vastattu huolellisesti ja myös annettu varsin runsaasti avoimen kentän vastauksia. Kyselyn rinnalla toteutettiin teemahaastattelu, johon osallistui 15 yritystä, yhteensä 32 henkilöä. Kyselyyn vastanneista 63 % edusti mikroyrityksiä, joissa oli enintään 5 henkilöä työssä. Yli 50 henkilön yrityksiä oli vastanneista vain 1 %. Alueen mikroyritysvaltaisuus näkyi tämän kysymyksen kohdalla. Vastanneiden toimialoista suurin oli kauppa sisältäen tukku- ja vähittäiskaupan. Toiseksi suurin oli rakentaminen ja siihen liittyvät aihealueet. Kolmanneksi suurin toimiala oli asiantuntijapalvelut. Kyselyyn vastanneet yritykset jakaantuivat annettuihin neljään liikevaihtoa kuvaavaan luokkaan tasaisesti. Suurimpaan luokkaan, liikevaihdoltaan yli miljoonan euron yrityksiä oli vastanneista 27 %. Pienimpiä liikevaihdoltaan alle euron yrityksiä oli 24 %. Vastaukset kertovat mikroyritysvaltaisuudesta. Keski-Pohjanmaan yritykset ovat iältään vanhoja ja siten perinteisiä. Liiketoiminta on siirtynyt useissa tapauksissa sukupolvelta toiselle. Kyselyyn vastanneista 34,8 % edusti yritystä, jonka ikä vaihteli 20 vuodesta 50 vuoteen. Äskettäin perustettuja yrityksiä iältään alle vuoden oli 5,4 %. Yrityksen pitkä historia mahdollistaa kokemusten siirtymisen myös kansainvälistymisessä. Vastanneiden yrittäjien taustatiedot vastasivat varsin hyvin jäsenrekisterin mukaisia vastaavia yritysten tietoja. 33

35 6.2 Vienti- ja tuontitoiminta Keski-Pohjanmaan Yrittäjien jäseniltä kysyttiin ensimmäisenä kysymyksenä onko yrityksellänne vienti- tai tuontitoimintaa. Vastanneista viidenneksellä oli tuontitoimintaa. Vientitoimintaa oli hieman vähemmän, tosin sanoen 13 %:lla vastanneista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vähintään noin viidennes vastaajista harjoitti kansainvälistä kauppaa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien vientitoiminta oli säännöllistä jopa 40 %:lla vastaajista sekä säännöllistä tai lähes säännöllistä 64 %:lla vastaajista. Vientitoiminnan käynnistymisen jälkeen satunnainen vientitoiminta voi jatkua säännöllisenä tai lähes säännöllisenä. Vastaukset kertovat osittain sen, että alkuvaikeuksien jälkeen vientikauppa vahvistuu ja muuttuu asteittain säännölliseksi. Tuontitoiminta oli hieman harvemmilla vastaajilla säännöllistä verrattuna vientitoimintaan. Kuitenkin yhteensä 61,4 % vastanneista mainitsi tuontitoiminnan olevan säännöllistä tai melko säännöllistä. Usein satunnainen tuontitoiminta luo kokemusta ja mahdollistaa melko säännöllisen tai myöhemmin säännöllisien tuontitoiminnan käynnistämisen. Kyselyyn vastanneista enemmistö, lähes 70 % kertoi, että vientitoiminnan käynnistäminen ei ole yrityksen tavoitteena. Vastanneista 18,5 % ei osannut kertoa viennin käynnistämiseen liittyvistä tavoitteistaan. Vastaukset kertovat todennäköisesti siitä, että tosiasiassa vientitoiminnan käynnistämiseen ei kaikissa tapauksissa ole syvennytty tai pohdittu asiaa perin pohjin. Kyselyyn vastanneista enemmistö 73,6 % kertoi, että tuontitoiminnan käynnistäminen ei ole yrityksen tavoitteena. Tämä on hieman suurempi määrä kuin viennin vastaava luku. Vastanneista 18,1 % ei osannut kertoa tuonnin käynnistämiseen liittyvistä tavoitteistaan. Vastaukset kertovat todennäköisesti siitä, että tosiasiassa myöskään tuontitoiminnan käynnistämiseen ei kaikissa tapauksissa ole tarvetta tai sitä ei ole pohdittu perin pohjin. Kyselyyn vastanneiden vientikohteet ovat samoja maita, jotka ovat myös Suomen keskeisimmät vientimaat: Ruotsi, Venäjä, Norja, Saksa ja Viro. Myös Iso- Britannia ja Alankomaat kohosivat varsin korkealle vientitilastossa. Keski- Pohjanmaan sijainti rannikolla ja kaksikielisyyden tuoma vahvuus helpottavat monin tavoin Pohjoismaihin suuntautuvaa vientiä. Pohjoismaisen yhteistyön merkitystä olisi syytä korostaa ja ohjata siihen tukitoimenpiteitä. Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi kohosi yritysten myös uutena potentiaalisesti tärkeimpänä vientikohteena niillä yrityksillä, joilla oli jo vientitoimintaa johonkin maahan tai joihinkin maihin. Samalla tavalla uusiksi potentiaalisiksi vientikohteiksi nähtiin Norja, Venäjä ja Saksa. Avoimissa vastauksissa esitettiin seuraavia maita: Afrikan eri maat, Intia ja Japani. Koska uusien potentiaalisten maiden luettelo on näinkin yksityiskohtainen, on helppoa ryhtyä tukitoimenpi- 34

36 teisiin näiden saatujen vastausten perusteella. Ruotsin merkitys korostui jo olemassa olevana vientimaana, mutta myös tulevana, suunnitteilla olevana vientimaana, jos sinne ei vielä oltu käynnistetty liikesuhteita. Vientiä koskevien tavoitteiden vastaukset osoittivat yritysten vientitoiminnan osalta kasvuhaluisen ja tarkoituksenmukaisen liiketoiminnallisen ymmärryksen olemassaolon. Lähes 40 % vastaajista kertoi viennin tärkeimmäksi tavoitteeksi liikevaihdon kasvattamisen. Samoin katteen lisääminen ja uuden markkinaalueen löytäminen nousivat korkealle. Pk-yritykset näkevät yritystoiminnan kasvun tärkeäksi tavoitteeksi. Kaikki yritysten kasvua koskevat kansantalouden tavoitteet eivät ole lähes tulkoonkaan toteutuneet Suomessa. Vastauksissa esille tulleista hyvistä esimerkeistä tulisi luoda ja hankkeistaa erikseen rahoitettuja bechmarking-projekteja vientitoimintaa suunnitteleville pk-yrityksille. Vastanneista yrityksistä puolet kertoi vientitoiminnan tapahtuvan suoraan asiakkaan kanssa. Viidennes vastasi viennin tapahtuvan kohdemaassa olevan muun välikäden kautta ja noin kymmenen prosenttia kertoi viennin tapahtuvan agentin välityksellä. Vastanneista yrityksistä 46,2 % näki viennin suurimmaksi rajoitteeksi markkinointiresurssien puutteen, asiakkaan löytämisen hankaluuden sekä yhteistyökumppanin puutteen. Nämä ovat varsin vaivattomasti korjattavia tavoitteita sen jälkeen, kun yritykset ovat verkostoituneet ja kartoittaneet näitä tavoitteita koskevat yksityiskohtaiset seikat. Yrittäjäjärjestön tuki on tämän tavoitteen toteuttamiseksi tärkeässä roolissa. Avoimissa vastauksissa mainittiin yksityiskohtana rajoittavaksi tekijäksi Venäjän kaupan standardit. Tuontia koskevien tavoitteiden vastaukset osoittivat yritysten kasvuhaluisen tuontitoiminnan ja tarkoituksenmukaisen liiketoiminnallisen ymmärryksen olemassaolon. Vastaajista pääosa kertoi tuonnin tärkeimmäksi tavoitteeksi kustannusten alentamisen myös ostohintojen alenemisen kautta. Samoin liikevaihdon kasvattaminen ja erityisesti tuotannon ja palvelutarjonnan monipuolistaminen nousivat korkealle. Pk-yritykset näkevät yritystoiminnan kasvun tärkeäksi tavoitteeksi. Kaikki yritysten kasvua koskevat kansantalouden tavoitteet eivät ole lähes tulkoonkaan toteutuneet Suomessa. Vastauksissa esille tulleista hyvistä esimerkeistä tulisi luoda ja hankkeistaa erikseen rahoitettuja bechmarkingprojekteja tuontitoimintaa suunnitteleville pk-yrityksille koko maan tarpeisiin. Vastanneista yrityksistä puolet kertoi tuontitoiminnan tapahtuvan suoraan toimittajalta. Välikäden käyttäminen kohdemaassa tai kotimaassa sekä agentin käyttäminen saivat kaikki tasaisesti vastauksia, noin 15 % kertoi tällaisen toiminnan olevan käytössään. Avoimissa vastauksissa kerrottiin käytettävän päämiestä kolmannessa maassa. Vastanneista yrityksistä 32 % näki tuonnin suurimmaksi rajoitteeksi yhteistyökumppanin puutteen. Kielitaidon ja kulttuurin tuntemuksen puute, tuontikaupan rahoitus sekä tiedon puute markkinoista ja taloudellinen riskinottokyky nousivat korkealle vastauksissa. Merkittävälle osalle rahoitus, liiketoiminnan riskit, hinnat eivätkä vakuudet rajoittaneet kuitenkaan tuontikauppaa. Samoin 35

37 eivät rajoituksia aiheuttaneet viranomaismääräykset. Esille tulleet rajoitteet ovat varsin vaivattomasti korjattavia tavoitteita sen jälkeen, kun yritykset ovat verkostoituneet ja kartoittaneet näitä tavoitteita koskevat yksityiskohtaiset seikat. Yrittäjäjärjestön tuki on tämän tavoitteen toteuttamiseksi tärkeässä roolissa. 6.3 Tukitoimenpiteet Tukitoimenpiteinä yrittäjät toivoivat eniten kohdemarkkinointiin liittyvää kartoitus- ja selvitystyötä sekä kaupankäynnin edistämistä koskevia matkoja, joihin sisältyisi yrityskontaktit toivomusten mukaan. Muun kuin www-sivujen valmisteluun liittyvää markkinointiaineiston laadinnan tukea ja laadintaohjeita oman yrityksen kansainvälistymistä koskevan suunnitelman tekemiseksi toivottiin myöskin. Kansainvälistymistä koskevan rahoitushakemuksen valmistelua käsittelevät tukitoimenpiteet ja käytännönläheinen kieli- ja vuorovaikutuskoulutus koettiin tärkeiksi. Kaikki nämä vastauksissa korkealle nousseet toiveet ovat konkreettisia ja antavat järjestölle aihetta ajatteluun tukitoimenpiteiden järjestämiseksi tavalla tai toisella. Tukitoimenpiteiden osalta on syytä kuitenkin huomata, että toinen puoli samojen kohtien vastaajista ei katsonut tarvitsevansa näitä tukitoimenpiteitä. Todennäköisesti näillä yrityksillä on jo toimiva ulkomaankauppaan liittyvä järjestelmä, vakiintuneet asiakassuhteet sekä rahoitusjärjestelyt. Avoimissa vastauksissa korostui ELY-keskuksen tukitoimenpiteitä ja neuvontapalveluja koskeva korkeatasoisen asiantuntemuksen vaatimus. Näistä vastauksista saattoi päätellä sen, että kaikki vastaajat eivät olleet tyytyväisiä ELYkeskuksen toimintaan. Vastaajien mielestä kolme tärkeintä neuvontapalvelujen tietolähdettä olivat yrittäjäjärjestö, tulli ja ELY-keskus. Vastaus rohkaisee yrittäjäjärjestöä ryhtymään jatkotoimenpiteisiin, koska yli puolet vastaajista piti juuri yrittäjäjärjestöä tärkeimpänä kumppanina tämän tavoitteen toteuttamisessa. Avoimissa vastauksissa mainittiin tietolähteinä seuraavaa: tiedonhaku sähköisin menetelmin (Google), oma lakimies, konsulttiyhtiöt, oma yhteistyöverkosto, omat selvitykset, vientirenkaat, muut tuontia harjoittavat yritykset, Tekes, oma ulkomaan organisaatio, muut vientiä harjoittavien yritysten edustajat, teknologiakeskukset, oman alueen kehitysyhtiöt (KOSEK, NIHAK, CONCORDIA) sekä alan kollegat. Vastauksina ehdotukseen, mikäli Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestäisi kaupankäyntiä edistäviä matkoja, joiden ohjelmaan sisältyisivät valmistellut yrityskontaktit etukäteen pyydettyjen toivomusten mukaan, olivat yritykset halukkaita osallistumaan erityisesti Ruotsiin, Norjaan ja Viroon suuntautuville matkoille. Suuri määrä vastaajista ilmoitti kuitenkin samalla, että tällaiset matkat eivät erityisesti kiinnosta heitä. Matkat olisi tarkoitus suunnitella ja toteuttaa siten, että niille voidaan hakea tukirahoitusta. 36

38 6.4 Teemahaastattelun yhteenveto Esitettyihin neljään kysymykseen saaduissa vastauksissa on käytetty yrittäjien omia sanontoja. Minkälaisia ongelmia uskotte olevan yritysten kansainvälistymisen esteinä? Haastateltujen mukaan yleinen ongelma on rohkeuden puute lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle. Usealla yrittäjällä olisi haluja lähteä, mutta rohkeus pettää. Toinen suuri ongelma on markkinointi. Useat yrittäjät eivät osaa markkinoida ulkomaille, koska ei tunneta eri maiden kulttuureja eikä myöskään ole riittävää kielitaitoa. Kielimuuri on estävä tekijä. Haastateltujen mukaan ulkomaisten, organisaatiotasoltaan tarkoituksenmukaisten kontaktien saaminen on myös suuri ongelma. Kontakteja kyllä kerrottiin saatavan esimerkiksi yrittäjäjärjestön kautta, mutta kontaktit ovat organisaation korkealta tasolta, usein yritysten ylintä johtoporrasta tai kauppakamarin korkeita toimihenkilöitä. Käytännön työ ja tilauksista päättäminen tehdään organisaation alemmalla tasolla. Tällaisia kontakteja tarvittaisiin lisää. Niitä ei ole toistaiseksi tarjottu tai esitelty miltään taholta. Minkälaisia tukitoimenpiteitä haluaisitte näiden esteiden poistamiseksi? Tärkeä tuki olisi kansainvälistymisneuvoja, joka osaisi tukea kulttuuriasioissa ja kaikissa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Hänen avullaan olisi tällöin mahdollisuus tutustua mahdolliseen vienti- tai tuontimaahan. Olisi hyvä lähteä yhteisesti järjestetylle matkalle tutustumaan paikalliseen teollisuuteen. Myös vientirengastoiminta kiinnostaisi varmasti monia. Rahoituksen saaminen on tärkeä edellytys kansainvälistymisen toteuttamiseksi. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät neuvontapalveluiden tietolähteet näissä kysymyksissä? Neuvontapalvelujen tarjontavaihtoehdot ovat turhan laajat. Yrittäjä ei tiedä, mistä mitäkin tietoa saa. Jokaisesta palvelupisteestä saa jotakin, mutta tarkempaa tietoa ei saa mistään. Yrittäjällä pitää olla tiedossa, mistä saa mitäkin palvelua. Tietysti paras tilanne olisi, kun kaikki palvelut saisi samalta luukulta. Haastateltujen mukaan tärkeimmät organisaatiot ovat kehitysyhtiöt KOSEK ja NIHAK, lisäksi Tekes ja ELY-keskus. Yrittäjälle ei ole tiedossa, mitä palveluja mistäkin saa. Sitä on yritetty yrittäjien keskuudessa selvittääkin, mutta tietoa ei ole saatu ja prosessi on jäänyt kesken. Hyvin monimutkaista, he totesivat. 37

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Tuloksia 2012

Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Tuloksia 2012 Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Tuloksia 2012 Anssi Kokkonen 30.10.2012 1. Uusiutuvan energian toimialan ja yritysten kartoitus Pohjois-Karjalassa Keväällä 2012

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Kyselyn tulokset koko aineisto Vastaajamäärä 705 5.5.2011 1 Kysymys 1 5.5.2011 2 1. Oletteko aiemmin toimineet suurhankkeissa/kansainvälisissä hankkeissa?

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

Liikunta kuntien strategioissa

Liikunta kuntien strategioissa Liikunta kuntien strategioissa Liikunnan merkitys yhteiskunnassa kasvaa Liikunnasta/fyysisestä aktiivisuudesta on moneksi Suurin rooli kotitalouksien jälkeen on kunnilla Poikkihallinnollisuudessa liikunnan

Lisätiedot

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Mitä hyötyä vientiverkostosta ja kumppanuusohjelmasta on yritykselle? Kustannustehokas tapa avata

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Pk-yritysten vienti 1 Pk-yritysten vienti Pk-yritysbarometri 015 Pk-yritysten vienti SISÄLLYS ESIPUHE... 1. VIENTI JA LIIKETOIMINTA ULKOMAILLA... 4 1.1 Kasvuhakuisuus ja vienti... 5 1. Vientimaat ja osuus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Pk-yritysten kansainvälistyminen

Pk-yritysten kansainvälistyminen Syksy 2015 Pk-yritysten kansainvälistyminen Kirjoittaja: Samuli Rikama, ekonomisti, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS MAAILMALLA TARVITAAN POIKKEUKSELLISEN HYVIÄ TUOTTEITA JA PALVELUITA KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ Lisätiedot: erikoissuunnittelija, i itt FT Anneli Airola anneli.airola@pkamk.fi,

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014 Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun Anne Alho Imatra 18.3.2014 Sisältö Minkälaista kansainvälistyminen on? Miksi kansainvälistyminen? Peruskysymyksiä Valmiudet ja suunnittelu

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 MuotoTaito Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 Vientiverkosto Aasiaan Cannus Oy on yhdessä kumppaniensa kanssa kokoamassa yhteen yrityksiä Japaniin, Kiinaan ja Hong Kongiin suuntautuvaa

Lisätiedot

KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA. Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020

KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA. Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020 KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020 OHJELMAN TAUSTA Kasvuyrittäjyys nostettiin vuonna 2006 allekirjoitetussa yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa yhdeksi neljästä

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen

Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Tullitilastotieto: 8000 tuojaa ja 3500 viejää, joiden kaupankäynnin volyymi ylittää 100 000 euron rajan vuodessa Kuka koordinoi? Koordinointi

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma

Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Muotoiluyrityksen kehitysohjelma Ajankohta huhtikuu 2005 - kesäkuu 2006 Opetusmuoto lähiopetus 28 pv (+3 yrityspäivää) etätyö 20 pv pienryhmä- tai yrityskohtaista asiantuntijapäivä n. 5 pv Osallistujatavoite

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot