Pk-yritysten kasvu ja kasvuhakuisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pk-yritysten kasvu ja kasvuhakuisuus"

Transkriptio

1 Petri Mäki-Fränti Pk-yritysten kasvu ja kasvuhakuisuus Tutkimus suomalaisella yrityskyselyaineistolla KTM Julkaisuja 41/2006 Elinkeino-osasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Petri Mäki-Fränti Julkaisuaika Tammikuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Pk-yritysten kasvu ja kasvuhakuisuus Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten PK-yritysten liikevaihdon ja henkilöstön kasvua tiedustelemalla kasvun edellytyksiä ja sen esteitä yrittäjiltä itseltään. Tutkimuksessa etsitään yhdistäviä tekijöitä sekä nopeammin kasvaneiden yritysten väliltä että niiden yritysten väliltä, joiden kasvu on ollut hidasta tai joiden toiminta on jopa supistunut. Tutkimus perustuu yrityskyselyyn, jossa yrittäjät saivat arvioida omaa kasvuhakuisuuttaan, kasvustrategioitaan sekä viimeaikaisen toteutuneen kasvuvauhtinsa syitä. Yrityskyselyn tiedot on edelleen yhdistetty vuosien PK-barometrien tietoihin, jotta on voitu seurata yritysten menestymistä yli ajan. Ne yrittäjät jotka jo PK-barometrissä arvioivat itsensä voimakkaasti kasvuhakuisiksi, myös todellisuudessa olivat kasvaneet muita samankaltaisia yrityksiä nopeammin. Kasvuhakuisuus näyttää selittävän sekä liikevaihdon että henkilöstön toteutunutta kasvua erityisesti voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten kohdalla. Kasvuhakuisuuden ja toteutuneen kasvun välinen yhteys viittaa siihen että yrityksen kasvu ei ole pelkästään sattuman ansiota, vaan tulosta yrittäjän tavoitteellisesta ja sitoutuneesta toiminnasta yrityksen kasvattamiseksi. Kovin moni yrittäjien itsensä tärkeiksi arvioimista kasvutekijöistä ei selittänyt toteutunutta yrityksen kasvua. Toimivan kasvustrategian löytäminen näyttää siis olevan hankalaa yrittäjälle itselleenkin. Niistä kasvukeinoista, joita kasvuhakuiset yritykset pitivät tärkeinä, kuitenkin sekä olemassa olevan tuotannon laajentaminen että tuotekehitys selittivät yritysten kasvua. Yrittäjien käyttämistä yrityspalveluista suorien rahallisten yritystukien sekä Finnveran lainojen ja takausten käyttö selittää parhaiten suhteellisen voimakkaasti kasvaneiden yritysten kasvua. Rahoituspalveluista näyttää silti olevan hyötyä myös hitaammin kasvaneille yrityksille. Hitaasti kasvaneet yritykset näyttivät valikoituneen muita yrityksiä herkemmin yritysneuvontapalveluiden käyttäjiksi. Nämä yrittäjät olivat lisäksi usein arvioineet yrityksensä lähitulevaisuuden näkymät liian pessimistisesti. Niistäkin PK-barometriin vastanneista yrittäjistä, jotka arvelivat yritystoimintansa päättyvän lähitulevaisuudessa, yllättävän monet olivat pystyssä vielä yrityskyselyn aikoihin. Työllisyyden kannalta voisikin olla järkevää tukea aikaisempaa aktiivisemmin, paitsi kasvuyrityksiä, myös vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä, jos näin voidaan välttyä myöhemmin tarpeettomiksi osoittautuvilta irtisanomisilta. Kasvuhakuisten yrittäjien joukossa yrittäjien halu ja mahdollisuudet ottaa riskiä ja panostaa lisää yritystoimintansa laajentamiseen selittivät yritysten kasvua. Vastaavasti haluttomuus riskinottoon näytti selittävän kasvuhaluttomien ja / tai hitaasti kasvaneiden yritysten hitaampaa kasvua. Tutkimustulokset osaltaan siis tukevat aikaisemminkin esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan muutokset esimerkiksi konkurssilainsäädännössä ja yrittäjien sosiaaliturvassa voisivat lisätä yrittäjien riskinottohalua, joka näyttää jääneen koko kansantalouden näkökulmasta liian alhaiseksi. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Kimmo Hyrsky, puh. (09) Asiasanat kasvuyrittäjyys, kasvuhakuisuus, kasvustrategia, yrityspolitiikka ISSN Kokonaissivumäärä 86 Kieli Suomi Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö ISBN Hinta 17 Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Tämä tutkimusraportti on toteutettu kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta osana hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Tutkimusaineistona käytetyn yrityskyselyn laatimisesta ja käytännön toteutuksesta sekä aineiston alustavasta analyysistä vastasivat Pasi Holm, Mikko Pakkanen sekä Tietoykkönen Oy. Tutkimusprojektin seurantaryhmän jäsenet Kimmo Hyrsky KTM:stä, Markus Sovala yrittäjyyden politiikkaohjelmasta, Kari Villikka Finnverasta, Jarkko Soikkeli FIM-pankkiiriliikkeestä sekä Harri Hietala Suomen Yrittäjistä antoivat työn edetessä arvokkaita neuvoja. Tutkimuksen viimeistelyvaiheessa siihen esitti hyviä parannusehdotuksia KTM:stä myös Henri Kähönen. Esitän parhaat kiitokseni saamastani avusta. Alustavaa versiota raportista on esitelty Kansantaloudellisen yhdistyksen ja hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yhteisessä seminaarissa Säätytalolla Esitän kiitokseni tilaisuudessa saamistani kommenteista sekä tilaisuuden kommentaattoreille Anne Kovalaiselle (Turun kauppakorkeakoulu), Pekka Tsuparille (EK) ja Markus Sovalalle (yrittäjyyden politiikkaohjelma), että tilaisuuden muille osanottajille.

6

7 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 7 Laajennettu tiivistelmä Johdanto Aineisto Yrityskysely Aineiston kuvaus Yritysten koko ja kasvuvauhti Yrittäjien arviot tärkeimmistä kasvukeinoista Omistajanvaihdokset aineiston yrityksissä Yrittäjien kasvuhakuisuus Ristiintalulukoinnin tuloksia Tutkimushypoteesit Tulokset Tutkimusmenetelmät Regressiomallien estimoinnista Regressiomallien tuloksia Kaikki yritykset kasvuvauhdista riippumatta Laskelmia investointitukien vaikutuksista Nopeasti kasvaneet yritykset Hitaasti kasvaneet yritykset Logit-mallien tuloksia Yrityksien liikevaihdon ja henkilöstön kasvu Yritysten kasvuhakuisuus Yritystukien ja -palveluiden käyttö Johtopäätökset Lähteet Liite 1 Yrityskyselyssä käytetty kyselylomake Liite 2 Regressioanalyysin tulokset Liite 3 Logit-mallien tulokset... 83

8

9 Laajennettu tiivistelmä 9 Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten PK-yritysten liikevaihdon ja henkilöstön kasvua siten että kasvun edellytyksiä ja sen esteitä on tiedusteltu yrittäjiltä itseltään. Tutkimus perustuu yrityskyselyyn, jossa yrittäjät saivat arvioida omaa kasvuhakuisuuttaan, kasvustrategioitaan sekä viimeaikaisen toteutuneen kasvuvauhtinsa syitä. Tutkimusongelmana on ollut etsiä yhdistäviä tekijöitä sekä nopeammin kasvaneiden yritysten väliltä että niiden yritysten väliltä, joiden kasvu on ollut hidasta tai joiden toiminta on jopa supistunut. Kysymyksillä yritettiin erityisesti kartoittaa niitä kasvuhakuisuuteen liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa oikeansuuntaisella politiikalla. Tutkimukseen liitettiin myös aikadimensio osoittamalla kysely sellaisille yrittäjille, jotka ovat arvioineet omaa kasvustrategiaansa vuosien PK-barometreissä. Näin saatiin tietoa siitä, mitä kasvuhakuisessa yrityksessä on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Tällä kyselytekniikalla saatiin myös tietoa siitä, kuinka moni vuonna 2001 kasvuhalukkaaksi tunnustautunut yrittäjä on todella onnistunut laajentamaan yrityksensä toimintaa ja kuinka moni taas ei. Kyselyyn liitettävien lisäkysymysten avulla voitiin etsiä vastauksia, mitkä olivat yhtäältä menestymisen (todelliset) syyt ja toisaalta menestymättömyyden (todelliset) syyt jälkeenpäin arvioituna. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on käytetty noin tuhannelle suomalaiselle PK-yrittäjälle syksyllä 2005 lähetettyä kyselytutkimusta. Haastattelussa yrittäjiltä/yrityksiltä kysyttiin suoranaiseen kasvuproblematiikkaan liittyvien kysymysten lisäksi taustatietoja yrittäjän sosioekonomisesta asemasta sekä yrityksen toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kyselyaineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja graafisen tarkastelun avulla. Näin saatiin suuntaa antavia tuloksia, joita voitiin tutkia tarkemmin hankkeen toisessa osassa regressioanalyysin ja logit-mallien avulla ja siten arvioida yritysten kasvuun yhteydessä olevien tekijöiden tilastollista merkitsevyyttä sekä suuruusluokkaa. Yleisesti ottaen regressiomallien tulokset näyttivät olevan varsin robusteja mallin täsmällisen spesifikaation suhteen (esim. yrityksen oman kasvuhakuisuuden sekä investointitukien merkitys yritysten kasvuhakuisuudelle). Tulokset olivat kuitenkin jonkin verran herkkiä sille oliko yrityksen kasvunopeutta mitattu liikevaihdon vai henkilöstön kasvulla. Tarkasteltaessa ensin kaikkia otoksen yrityksiä yhtenä kokonaisuutena, havaittiin että ne yrittäjät jotka jo PK-barometrissä arvioivat itsensä voimakkaasti kasvuhakuisiksi, myös todellisuudessa ovat kasvaneet muita samankaltaisia yrityksiä no-

10 10 peammin. Kasvuhakuisuus näyttää tosin selittävän sekä liikevaihdon että henkilöstön toteutunutta kasvua kaikkein parhaiten voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten kohdalla. Kasvuhakuisuuden ja toteutuneen kasvun välinen yhteys viittaa siihen että yrityksen kasvu ei ole pelkästään sattuman ansiota, vaan tulosta yrittäjän tavoitteellisesta ja sitoutuneesta toiminnasta yrityksen kasvattamiseksi. Edelleen havaittiin, että yritysten henkilöstön kasvuvauhti on ollut sitä suurempi, mitä suurempi niiden liikevaihdon määrä on ollut työntekijää kohti. Kun tarkasteltujen yritysten liikevaihto on kasvanut, ne näyttävät alkaneen palkata uutta henkilöstöä vasta kun olemassa olevan henkilöstön kapasiteettirajat ovat alkaneet tulla vastaan. Vaihtoehtoisesti tulosta voi tulkita siten että korkeampi työvoiman tuottavuus on näkynyt yrityksissä palkkaliukumien sijaan lisätyövoiman palkkaamisena. Kaikilta yrittäjiltä kasvuhakuisuudesta riippumatta kysyttiin, mitä yritystukia tai muita yrityspalveluita heidän yrityksensä olivat hyödyntäneet viimeisten 24 kk:n aikana. Yritystukien käyttö näyttää selittävän yritysten kasvua hiukan eri tavalla nopeasti kasvaneiden yritysten joukossa kuin hitaasti kasvaneiden. Toisaalta suorien rahallisten yritystukien sekä Finnveran lainojen ja takausten käyttö selittää sekä suhteellisen voimakkaasti että suhteellisen hitaasti kasvavien yritysten kasvua. Hitaammin kasvavat yritykset näyttivät kuitenkin valikoituvan muita herkemmin yritysneuvontapalveluiden käyttäjiksi. Tutkimuksessa havaittiin myös että heikommin menestyneet yrittäjät olivat usein arvioineet yrityksensä lähitulevaisuuden näkymät liiankin pessimistisesti. Eräät PK-barometriin vastanneet yrittäjät arvelivat yritystoimintansa jopa kokonaan päättyvän lähitulevaisuudessa, mutta näistäkin yrityksistä yllättävän monet olivat pystyssä vielä yrityskyselyn aikoihin. Työllisyyden kannalta voisikin olla järkevää politiikkaa tukea aikaisempaa aktiivisemmin myös heikommin menestyviä yrityksiä, jotta myöhemmin tarpeettomiksi osoittautuvilta irtisanomisilta vältyttäisiin. Esimerkiksi juuri yritysneuvontapalveluiden aktiivisempi markkinoiminen paikallaan polkeville tai vaikeuksiin ajautuneille yrityksille voisi olla järkevää. Verrattaessa yrittäjien omia arvioita parhaista kasvustrategioista sekä toteutuneen kasvun syistä toteutuneeseen kasvuun, yrittäjien tärkeiksi arvioimista kasvutekijöistä kovin moni ei näyttänyt selittävän toteutunutta liikevaihdon tai henkilöstön kasvua. Toimivien kasvustrategioiden löytäminen näyttää olevan hankalaa yrittäjille itselleenkin. Niiden yritysten joukossa, jotka olivat arvioineet itsensä kasvuhakuisiksi joko nyt tehdyssä yrityskyselyssä tai muutaman vuoden takaisessa PK-barometrissä, sekä tuotantokapasiteetin lisääminen että onnistunut panostaminen tuotekehitykseen selittivät toteutunutta liikevaihdon kasvua. Yritykset jaettiin liikevaihtonsa ja henkilöstönsä kasvuvauhdin perusteella yli ja alle viisi prosenttia vuodessa kasvaneisiin yrityksiin. Tällöin havaittiin että yrittä-

11 11 jien halu ja mahdollisuudet ottaa riskiä ja panostaa lisää yritystoimintansa laajentamiseen selittivät liikevaihdon ja henkilöstön toteutunutta kasvua kasvuhakuisiksi itsensä arvioineiden yrittäjien joukossa. Toisaalta kasvuhaluttomien ja / tai hitaasti kasvaneiden yritysten joukossa haluttomuus riskinottoon näytti selittävän näiden yritysten hitaampaa kasvua. Tutkimustulokset osaltaan siis tukevat aikaisemminkin esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan muutokset esimerkiksi konkurssilainsäädännössä ja yrittäjien sosiaaliturvassa voisivat lisätä yrittäjien riskinottohalua, joka näyttää jääneen koko kansantalouden näkökulmasta liian alhaiseksi. Nopeasti kasvaneiden yritysten kohdalla kasvun taustalta löytyi myös omistusjärjestelyissä tapahtuneita muutoksia. Omistajavaihdos on odotetusti ollut positiivisesti yhteydessä liikevaihdon kehitykseen, joskin yritykset, jotka ovat päätyneet nykyiselle omistajalleen yrityskaupan myötä näyttävät yllättäen kasvattaneen henkilöstöään muissa suhteissa samankaltaisia yrityksiä hitaammin. Niiltä yrittäjiltä, jotka suunnittelevat palkkaavansa uutta henkilöstöä seuraavan vuoden aikana, kysyttiin arvioita tämän hetken suurimmista työllistämisen esteistä. Vastauksissa mainituista esteistä työvoiman saatavuus ja työn sivukulut selittivät myös toteutunutta henkilöstön hidasta kasvua.

12 12 1 Johdanto Yrittäjyyden tukeminen on ollut tärkeä tavoite sekä edellisen että nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. Nopeimmin kasvavat yritykset palkkaavat eniten uutta työvoimaa ja kiihdyttävät tehokkaimmin talouskasvua. Ns. luovaa tuhoa korostavan näkemyksen mukaan tuottavuuden kasvun kannalta on lisäksi tärkeää dynamiikka, jossa uudet innovatiiviset yritykset syrjäyttävät osan markkinoiden vanhoista, toimintansa vakiinnuttaneista yrityksistä, tai ainakin pakottavat nämä kovempaan kilpailuun asemansa säilyttämisestä. Yritysten kasvustrategiat perustuvat usein uusien prosessi- tai tuoteinnovaatioiden hyödyntämiseen, jolloin innovaatiot voivat levitä myös muiden yritysten käyttöön. Kasvuyritysten erilaisia tarpeita palvelevat jo nyt useat organisaation, kuten TE-keskukset, Sitra ja Finnvera, jotka tarjoavat yrityksille erilaisia rahoitus- neuvonta- ja muita palveluita. Jotta yhteiskunnan tuki voitaisiin suunnata erityyppisille yrityksille mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan kuitenkin lisää tutkittua tietoa erityyppisten yritysten kasvustrategioista sekä kasvun mahdollisista esteistä. Yritysten kasvutekijöitä on viime aikoina tutkittu aktiivisesti myös Suomessa. Tutkimusten näkökulma aiheeseen on ollut vaihteleva. Jotkut tutkimuksista, kuten Hyytinen & al. (2005) ja EK ja Ernst & Young(2005) ovat pyrkineet löytämään yhdistäviä tekijöitä varsinaisten kasvuyritysten taustalta. Varsinaisten kasvuyritysten lisäksi myös hitaammin kasvavien yritysten kasvutekijöitä tarkastelevia tutkimuksia ovat esimerkiksi Rantala (2006), Martikainen & al. (2004) sekä Niskanen & Niskanen (2005). Rantasen tutkimuksessa tarkastellaan uusien yritysten muodostumista ja alkuvaiheen kasvua. Martikainen & al. taas tutkivat yritysneuvontapalveluiden merkitystä yrityksille, kun taas Niskanen & Niskanen keskustelevat yritysten rahoituksen saatavuuskysymyksestä suhdepankkitoiminnan näkökulmasta. Jo yrityksen kasvu sinänsä, puhumattakaan kasvuhakuisuudesta, voidaan määritellä lukuisilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Tuoreessa kotimaisessa kasvuyrittäjyystutkimuksessa kasvuhakuisuudella on totuttu tarkoittamaan yrityksen omistajien tietoista sitoutuneisuutta kasvuun ja yrityksen kehittämiseen. Kasvuhakuisella yrityksellä katsotaan olevan sekä halua että kykyä riskinottoon sekä jo näyttöjä onnistuneesta kasvusta. Kasvuhakuisten yritysten ajatellaan myös hakevan usein kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. 1 Voidaankin perustellusti väittää että useimmissa tapauksissa yritysten menestyksellinen kasvu ei ole syntynyt sattumalta 1 Katso esim. EK Ernst & Young (2005).

13 13 vaan se on ollut tulosta tietoisesta kasvuhakuisesta strategiasta. Aikaisemmista empiirisistä tutkimustuloksista esim. Wiklundin ja Shephardin 2003) tutkimus tukee tätä näkemystä. Kasvuhalukkuuden lisäksi kasvuun vaikuttavat tutkimuksen mukaan yrittäjän tausta ja liiketoimintaympäristö. Kasvuhalukkuus vaikuttaa kasvuun keskimääräistä enemmän korkeasti koulutetuilla ja pitkään yrittäjänä olleilla yrittäjillä. Jos yrittäjä ei ollut kasvuhakuinen, koulutus tai kokemus sinänsä ei luonnollisesti vaikuttanut kasvuun. Aiemmat tutkimustulokset toisaalta viittaavat siihen, että monet yrittäjät arvioivat etukäteen yrityksensä kasvun suuremmaksi kuin se toteutuessaan on. Yliarviointi riippuu kuitenkin olosuhteista. Landierin ja Thesmarin (2004) mukaan Ranskassa hitaan kasvun oloissa 1990-luvun alkupuolella oli yliarviointia vähemmän kuin vuosikymmenen lopulla nopean kasvun oloissa. Vaikutti myös siltä, että uudet yrittäjät yliarvioivat enemmän kuin epäaidon yrityssyntymän kautta yrittäjäksi ryhtyneet. Tutkimuksen lopullisena tavoitteena oli hankkia tietoa eri politiikkalohkojen vaikutuksista yritysten kasvuun. On esimerkiksi usein esitetty että puuttuvat vakuudet sekä epäsymmetrinen informaatio yrityksen tilasta vaikeuttavat nuorten toimintaansa voimakkaasti laajentavien yritysten investointeja, jolloin rahoituspalveluiden merkitys yrityksille korostuu. Investointitukia sekä muita yritys- ja työllisyystukia jakavat yrityksille mm. KTM, Tekes ja Sitra. Yritysten rahoituskysymyksiä on selvitelty edelleen monissa Finnveran ja Suomen yrittäjien tutkimuksissa. Rahoituspalveluiden tarpeen lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yrittäjille tarjottujen erilaisten neuvontapalveluiden merkitystä. Nämä palvelut koettiin tärkeiksi erityisesti hitaammin kasvaneiden yrittäjien keskuudessa. Yrityspalveluita ja -tukia enemmän yhteiskunta kuitenkin edesauttaa yritysten kasvua takaamalla yrityksille mahdollisimman suotuisan toimintaympäristön. Toimintaympäristöä voidaan parantaa esimerkiksi verotusratkaisuilla tai vähentämällä yritysten perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa. Myöskään työnantajavelvoitteita sekä yrittäjän sosiaaliturvaa ei voida jättää tämän keskustelun ulkopuolelle. Naisyrittäjien kohdalla korostuvat edellisten lisäksi varsinkin perheen ja yrityselämän yhteensovittaminen.

14 14 2 Aineisto 2.1 Yrityskysely Tutkimuksen empiirisenä aineistona on käytetty noin tuhannelle suomalaiselle PK-yrittäjälle syksyllä 2005 lähetettyä kyselytutkimusta. Kyselyyn valitut yritykset valittiin satunnaisotannalla perusjoukosta, joka käsitti kaikki ne yritykset, jotka olivat vastanneet Finnveran ja Suomen Yrittäjien PK-barometriin vuosina 2001, 2002 ja Yrityskyselyssä käytetty kyselylomake on liitteessä 1. Haastattelussa yrittäjiltä/yrityksiltä kysyttiin varsinaista kasvuproblematiikkaa selvittäneiden kysymysten lisäksi taustatietoja yrittäjän sosioekonomisista asemasta (ikä, sukupuoli, koulutus, kokemus yrittäjänä jne.) sekä yrityksen toiminnasta ja tuloksellisuudesta (toimiala, liikevaihto, henkilökunnan määrä, investoinnit, kannattavuus, yrityksen ikä jne.). Vastaavia tietoja oli käytettävissä myös Finnveran ja Suomen Yrittäjien aikaisemmin yrittäjille tekemitä kyselyistä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kyselyaineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja graafisen tarkastelun avulla. Näin saatiin suuntaa antavia tuloksia, jotka olivat avuksi varsinaisten tutkimushypoteesien muodostamiselle. Näitä hypoteesejä tutkittiin hankkeen toisessa osassa ekonometrisen mallinnuksen keinoin. Tällöin oli mahdollista arvioida yritysten kasvuun yhteydessä olevien tekijöiden tilastollista merkitsevyyttä sekä suuruusluokkaa. Karkeakin kvantitatiivinen arvio kasvun taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä esimerkiksi erilaisten yrityspalveluiden vaikutuksista on avuksi politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa. 2.2 Aineiston kuvaus Yritysten koko ja kasvuvauhti Yrityskyselyyn vastanneiden PK-yritysten kokojakauma (katso taulukot 1 ja 2) painottui pieniin yrityksiin, sekä liikevaihdolla että henkilöstöllä mitattuna. Yrityksistä 27 %:lla liikevaihto jää alle euron ja noin 60 % alle miljoonan euron. Lähes puolessa yrityksistä henkilöstön määrä omistaja mukaan luettuna jäi alle viiden ja yli 70 prosentissa yrityksissä alle kymmenen. Taulukossa 3 raportoidaan otoksen yritysten liikevaihdon ja henkilöstön kasvuvauhdit. Noin puolet yrityksistä oli onnistunut otosperiodilla kasvattamaan liikevaihtoaan kes-

15 15 kimäärin vähintään viisi prosenttia vuodessa, mikä asetettiin tutkimuksessa nopean kasvun rajaksi. Neljäsosassa yrityksistä liikevaihto oli kasvanut alle viisi prosenttia vuodessa ja niin ikään neljäsosassa yrityksistä liikevaihto oli jopa laskenut. Erityisen selkeästi yritykset jakautuivat kasvuvauhtinsa suhteen, kun sitä mitattiin henkilöstön kasvuvauhdilla. Nopeimmin (yli 5 % vuodessa) henkilöstöään kasvattaneet yritykset muodostivat lähes 60 % koko otoksesta, kun taas lähes kolmasosassa yrityksistä henkilöstö oli PK-barometrin ja yrityskyselyn välisenä ajanjaksona supistunut. Taulukko 1. Yritysten kokojakauma liikevaihdon mukaan Arvioitu liikevaihto tänä vuonna (v. 2005) % % % % % % tai enemmän 41 7 % Yhteensä 566 Taulukko 2. Yritysten kokojakauma henkilöstön koon mukaan Omistajia/työntekijöitä yrityksen/toimipaikan palveluksessa v % % % % 100 tai enemmän 17 3 % Yhteensä 673 Taulukko 3. Yritysten kasvuvauhdin jakaumat Kasvuvauhti Henkilöstön kasvu Liikevaihdon kasvu 5% tai enemmän % % 0 5% % 49 9 % vähentynyt % % Yhteensä

16 2.2.2 Yrittäjien arviot tärkeimmistä kasvukeinoista 16 Kasvuyrityksille pidetään usein luonteenomaisena että ne hakevat kasvua ulkomailta. Varsinaisten kasvuyritysten lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan myös hitaammin kasvaneita yrityksiä, ja taulukosta 4 nähdäänkin, että peräti kaksi kolmasosaa yrityskyselyaineiston yrityksistä hakee kasvua korkeintaan kotimarkkinoilla. Runsaalla viidesosalla yrityksistä oli omaa vientitoimintaa ja loput yrityksistä harjoitti vientiä osana jonkin toisen suomalaisyrityksen tuotekokonaisuutta. Taulukko 4. Yritysten vientitoiminta Vientiä ulkomaille itsenäisesti tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta Ei % Kyllä, suoraan % Kyllä, epäsuorasti toisen yhtiön kautta % Yhteensä 673 EOS Omistajanvaihdokset aineiston yrityksissä Tutkimuksen tekohetkellä elettiin keskellä fuusio- ja yrityskauppa-aaltoa. Toisaalta samaan aikaan PK-sektorilla oltiin huolissaan yrittäjäväestön ikääntymisestä ja vaikeuksista hoitaa onnistuneesti yrityksen sukupolvenvaihdokset. Kyselyssä kartoitettiinkin yrityksissä mahdollisesti tapahtuneita omistajavaihdoksia sekä näiden syitä. Aikaisemmassa kirjallisuudessa yrityskauppojen ja fuusioiden merkitystä on tarkasteltu runsaasti sekä markkinoiden rakenteen että yritysten omasta näkökulmasta käsin. Yrityskauppojen katsotaan olevan tehokas tapa allokoida kauppoihin osallistuvien yritysten tuotannontekijöitä uudelleen ja siten parantaa niiden kannattavuutta. Stennek (2006) tarjoaa tuoreita näkökulmia yrityskauppojen vaikutuksista ns. endogeeniseen yrityskauppateoriaan perustuen. Empiirisesti omistajavaihdoksen merkitystä yrityksen myöhemmälle henkilöstön kasvulle on tutkinut McGuckin & Nguyen (2001). Laajan yhdysvaltalaisella toimipaikkatason aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan omistajavaihdoksella on merkittävä positiivinen vaikutus yrityksen kasvuun. Tutkimusaineiston yrityksistä 13 prosentissa yrityksistä oli tapahtunut omistajavaihdos. Omistajavaihdosten syyt on raportoitu taulukossa 5. Vajaassa puolessa näistä tapauksista omistajavaihdos oli tapahtunut yrityskaupan myötä, ja vajaassa viidesosassa tapauksista kysymyksessä oli sukupolvenvaihdos. Vain

17 kolmella prosentilla yrityksistä toiminta oli loppunut kokonaan PK-barometrin ja PTT:n yrityskyselyn välisenä aikana. Toiminnan loppumisen syyt löytyvät taulukosta 6. Taulukko 5. Omistajavaihdosten syyt 17 Abs. frekv. Suht. frekv. EOS 3 3,0 % Omistuksen laajennus uudella omistajalla 5 5,0 % Kaksi tai useampia yrityksiä on liittynyt yhteen 6 5,9 % Omistuksessa on tehty jokin muu järjestely 9 8,9 % Yksi omistaja on luopunut, toiset jatkavat 10 9,9 % Yrityksessä on tehty sukupolvenvaihdos 19 18,8 % Yrityskauppa, jossa ost. on ollut mukana aik. yrit. toim ,8 % Yrityskauppa, jossa ost. ei aikaisemmin mukana yrit. toim ,7 % Yhteensä ,0 % Taulukko 6. Yritysten toiminnan loppumisen syyt Abs. frekv. Yritys on myyty 6 Yritys on lakkautettu 7 Yrityksen toiminta on loppunut muuten 9 Yhteensä Yrittäjien kasvuhakuisuus Kyselyssä yrittäjät luokiteltiin kasvuhakuisuutensa mukaan. Paitsi kasvuhakuisuutta nyt, yrittäjiltä tiedusteltiin heidän muistikuviaan omasta kasvuhakuisuudestaan kolme vuotta sitten. Näillä arvioilla kolmen vuoden takaisesta kasvuhakuisuudesta voidaan selittää yritysten toteutunutta kasvua. Yrittäjien muistikuvat kolmen vuoden takaisesta kasvustrategiasta on raportoitu taulukossa 7.

18 Taulukko 7. Mikä seuraavista kuvasi yrityksenne kasvustrategiaa noin kolme vuotta sitten? 18 Abs frekv. Suht frekv. Olimme voimakkaasti kasvuhakuisia % Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan % Pyrimme säilyttämään asemamme % Yrityksellämme ei ollut kasvutavoitteita 51 8 % Yritystoiminnan odotettiin supistuvan 14 2 % Yritystoiminnan odotettiin loppuvan 4 1 % EOS 6 1 % Yhteensä % Taulukosta 7 nähdään että kolme vuotta sitten voimakkaasti kasvuhakuisiksi itsensä arvioineiden yritysten määrä otoksessa on varsin pieni, vain 15 % kyselyyn vastanneista yrityksistä. Tulos on linjassa aikaisempien suomalaisten PK-yritysten kasvuhalukkuutta kartoittaneiden selvitysten kanssa (katso esim. Hyytinen & al. 2005), joiden mukaan suomalaiset PK-yritykset eivät ole kovin kasvuhakuisia esimerkiksi muihin Euroopan maihin verrattuna. Lopuille 85 %:lle yrityksistä kasvu ei ollut itsetarkoitus, vaan ne pyrkivät korkeintaan kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. 2.3 Ristiintalulukoinnin tuloksia Yhdistämällä yrityskyselyaineisto kolmen vuoden takaisen PK-yritysbarometrin tietoihin saatiin tutkimukseen mukaan ajallinen ulottuvuus. Tällöin voitiin havaita mahdolliset muutokset yritysten strategioissa PK-barometrin ja yrityskyselyn välisenä aikana, ja löytää syitä kasvustrategiassa ajan myötä tapahtuneille muutoksille sekä kasvuarvioissa tehdyille virheille. Paitsi yritysten kasvustrategiaa, on mahdollista selvittää myös yritysten toteutuneen hitaan tai nopean kasvun syitä yrittäjien itsensä arvioimana. Kun vertaillaan yrittäjien muistikuvia kolmen vuoden takaisesta kasvuhakuisuudesta PK-barometrissa ilmoitettuun kasvuhakuisuuteen, voidaan lisäksi arvioida kyselyssä saatujen vastausten luotettavuutta sekä yrittäjien kasvustrategioiden pitkäjännitteisyyttä. Yrityskyselystä ja PK-barometristä yhdistettyä aineistoa analysoitiin aluksi ristiintaulukoinnin keinoin. Ensin tutkittiin yritysten kykyä arvioida kannattavuuttaan ja liikevaihtonsa kehitystä. Kuviossa 1 yritykset on jaoteltu ryhmiin niiden kolmen vuoden takaisessa PK-barometrissa ilmoittaman kasvuhakuisuuden suhteen. Kutakin ryhmää edustava pylväs on edelleen jaoteltu sen mukaan kuinka kas-

19 19 vuhakuisia yritykset ilmoittavat olevansa vuoden 2005 yrityskyselyssä. Kuviossa 2 yritykset taas on ryhmitelty toteutuneen kasvuvauhtinsa perusteella nopeasti (yli 5 % vuodessa) kasvaneisiin, hitaasti (alle 5 % vuodessa) kasvaneisiin sekä toimintaansa supistuneisiin yrityksiin. Jokaisen alaryhmän kohdalla laskettiin, miten siihen kuuluvat yritykset jakautuivat sen suhteen, miten ne arvioivat oman tulevan kasvunsa kolmen vuoden takaisessa PK-yritysbarometrissa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Kasvuhak. Mahd. muk. Säil. asem. Ei tavoit. Toim. loppuu Toim. loppuu Supistuu Ei tavoit. Säil. asem. Mahd. muk. Kasvuhak. Kuvio 1. Yrittäjän kasvuhalukkuus nyt verrattuna kasvuhalukkuuteen kolme vuotta sitten 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Vähentynyt 0-5 % 5 % tai enemmän Vähentynyt 0-5 % 5%tai enemmän Kuvio 2. Yrityksen liikevaihdon toteutunut kasvu yrityksen kolmen vuoden takaisen arvion mukaan luokiteltuna

20 20 Kuvion 1 tulosten mukaan vähiten yhteneväisyyttä yrityskyselyn ja PK-yritysbarometrin vastausten väliltä löytyi sekä nopeimmin kasvaneiden että toimintaansa supistaneiden yritysten tapauksissa. PK-yritysbarometrissä kasvuhakuisimmiksi ilmoittautuneista yrityksistä melkein puolet ilmoitti nyt pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Kasvuhakuisia näistä yrityksistä oli enää runsaat 40 %. Erityisen mielenkiintoinen havainto on että toimintansa supistumista pelänneet yritykset näyttivät menestyneet ennakoitua paremmin. Kuviosta nähdään, että heikosti menestyneet yritykset ovat näyttäneet olleen taipuvaisia liialliseen pessimismiin, sillä kolme vuotta sitten toimintansa loppumista pelänneistä yrityksistä noin puolet jatkoi edelleen toimintaansa, vaikkakin toiminnan supistumien uhan alla. Yrittäjien arviot omasta kasvuhakuisuudestaan kyselyssä olivat eniten yhteneväisiä heidän kolmen vuoden takaisten arvioidensa kanssa mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkineiden yritysten joukossa. Kun verrataan kolmen vuoden takaisia arvioita liikevaihdon tulevasta kehityksestä toteutuneeseen liikevaihdon kehitykseen kuvion 2 avulla, nähdään edelleen että nopeimmin kasvaneet yritykset olivat onnistuneet ennustamaan tulevan kasvunsa varsin hyvin. Tällä hetkellä kasvuhakuisimmista yrityksistä n. 80 % arvioi kasvuvauhtinsa oikein kolme vuotta sitten. Enemmän epävarmuutta tulevan kasvun suhteen näytti sen sijaan olevan niiden yritysten joukossa, joiden toteutunut kasvu on jäänyt hitaammaksi tai joiden toiminta on jopa supistunut. Erot tämänhetkisissä ja kolmen vuoden takaisissa kasvutavoitteissa voivat osittain kertoa siitä kyselytutkimuksiin liittyvästä ongelmasta, että osa kyselyihin osallistujista vastaa tutkimuksen kysymyksiin osittain sattumanvaraisesti. Erot voivat kuitenkin kertoa myös yrittäjän likinäköisyydestä, eli yrittäjillä voi olla taipumus arvioida tulevia kasvumahdollisuuksia liiaksi joko yrityksen menneen tai tämänhetkisen kasvun perusteella. Havainto jonka mukaan vaikeuksiin joutuminen ei vielä tarkoita yritykselle lähestyvää konkurssia on erityisen mielenkiintoinen arvioitaessa erilaisten yritystukien merkitystä erityyppisille yrityksille. Voidaan kysyä, pitäisikö kasvuyritysten tukemisen lisäksi yrityspalveluissa panostaa erityisesti heikommin menestyviin yrityksiin. Jos kohtuullisella lisäpanostuksella heikommin menestyvien yritysten tukemiseen voidaan estää irtisanomisia ja näin tukea työllisyyttä. Kysymys yrityspalveluiden todellisista vaikutuksista sekä työllisyyteen että yritysten liikevaihtoon edellyttää kuitenkin edes summittaista kvantitatiivista arviota, jollainen on tehty tutkimuksen ekonometrisen osan yhteydessä. Jo alustavan arvion eri tahtia kasvavien yritysten tarpeista erilaisille palveluille voi tehdä kuvioon 3 perustuen. Kuviossa on jälleen jaettu yritykset kolmeen ryhmään niiden kasvuvauhdin mukaan ja tarkasteltu miten yritykset ovat oman ilmoituksensa perusteella hyödyntäneet erilaisia yrityspalveluita yrityskyselyä edeltäneen viimeisen kahden vuoden aikana.

21 21 Starttirahaa Vientitakauksia Teknolog.edist.lainoja tai avust. Vientineuvontaa tai -palveluja Vähentynyt 0-5 % >5% Tutkimus- ja tuotekehittelytukia Finnveran lainoja tai takauksia Investointitukia Yritysneuvontapalveluja 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% Yritysten osuus kaikista saman kasvuarvion yrityksistä Kuvio 3. Yrityksen hyödyntämät palvelut viimeisen 24 kk:n aikana sen oman liikevaihdon kasvuarvion mukaan Yritysneuvontapalvelut näyttävät olleen erityisen suosittuja yrityspalveluita yrityksen kasvuvauhdista riippumatta. Kaikissa kolmessa ryhmässä niitä oli hyödyntänyt % vastanneista yrityksistä. Yritysten tarvetta erilaisille neuvontapalveluille on aikaisemmin kartoittanut Martikainen (2005). Tutkimuksessa tarkasteltiin onko yritysten käyttämillä sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden neuvontapalveluilla vaikutuksia henkilöstön ja liikevaihdon kasvuun. Tutkimuksen mukaan yritysneuvontapalvelut ovat yrityksille tärkeä keino toteuttaa niiden valitsemia erilaisia kasvustrategioita sen sijaan, että neuvontapalveluihin turvauduttaisiin vasta kun yritys on ajautunut vaikeuksiin. Nyt tehdyn yrityskyselyn tulokset viittaavat kuitenkin siihen että kasvukeinojen ja niiden hallinnan lisäksi myös yritystoiminnan ongelmien pitäisi korostua neuvontapalveluissa. Muita yrityspalveluita kuin neuvontapalveluita ovat hyödyntäneet aktiivisimmin nopeimmin kasvaneet yritykset. Suosituimpia palveluita nopeimmin kasvavien yritysten keskuudessa näyttävät olevan erilaiset rahoituspalvelut, kuten investointituet sekä Finnveran lainat ja takaukset. Kuviossa 4 yritysten hyödyntämät palvelut on vielä luokiteltu niiden kasvuhakuisuuden mukaan. Yritysten tarpeet erilaisille yrityspalveluille näyttävät riippuvan samalla tavalla niiden kasvuhakuisuudesta kuin kasvunopeudesta. Yritysneuvontapalvelut näyttävät olevan suosittuja kasvuhakuisuudesta riippumatta, kun taas rahoituspalveluiden tarve on verrannollinen yrityksen kasvuhakuisuuteen.

22 22 Starttirahaa Vientitakauksia Teknolog.edist.lainoja tai avust. Vientineuvontaa tai -palveluja Kasvuhalukkuus nyt Toiminta supistuu Ei kasvutavoitetta Aseman säilyttäminen Kasvu mahd. mukaan Voimakas kasvu Tutkimus- ja tuotekehittelytukia Finnveran lainoja tai takauksia Investointitukia Yritysneuvontapalveluja 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Palvelua hyödyntäneiden yritysten osuus kaikista saman kasvustrategian yrityksistä Kuvio 4. Yrityksen hyödyntämät palvelut viimeisen 24 kk:n aikana yritysten kasvustrategian mukaan Rahoituspalveluiden suuri merkitys nimenomaan kasvuhakuisimmille ja nopeimmin kasvaville yrityksille tukee aikaisempaa keskustelua. Sen mukaan yhteiskunnan tulisi helpottaa erityisesti nuorten ja kasvuhakuisten yritysten ulkoisen rahoituksen hankintaa, sillä näiden yritysten tulorahoitus ei useinkaan ole riittävää investointien rahoittamiseen 2. Riittävien vakuuksien puute ja (muut) epäsymmetrisestä informaatiosta lainanantajan ja -ottajan välillä johtuvat syyt pakottavat rahoittajat usein perimään luotoistaan pienyrityksen näkökulmasta kohtuutonta riskilisää. Toisinaan rahoitusta ei myöskään ole tarjolla riittävän pienissä erissä. Carpenter & Petersen (2002) tutkivat tulorahoituksen ja kasvun välistä yhteyttä laajalla otoksella pieniä teollisuusyrityksiä ja havaitsivat että tulorahoituksen riittävyys rajoitti useimpien otoksen pienyritysten kasvua. Becchetti & Trovato (2002) löysivät Italialaisella yritysaineistolla tukea näkemykselle, jonka mukaan ulkoisen rahoituksen saatavuus on yhteydessä PK-yrityksen kasvuun. Suomalaisella aineistolla rahoitustekijöiden vaikutusta yritysten kasvuun on tarkastellut Niskanen & Niskanen, jotka löytävät jonkin verran tukea rahoituksen saatavuuden merkitykselle pienyritysten kasvun kannalta. 2 Toisaalta EK Ernst & Young (2005).n mukaan monien kaikkein nopeimmin kasvavien suomalaisten PK-yritysten tärkein keino rahoittaa investointinsa on tulorahoitus.

23 23 Niiltä yrityksiltä, jotka kyselyssä ilmoittivat olevansa kasvuhakuisia tai ainakin olevansa valmiita kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, tiedusteltiin tarkemmin mitä ne pitivät tärkeimpänä kasvustrategianaan. Varsinaisten kasvuyritysten ajatellaan usein perustavan kasvunsa erilaiseen innovaatiotoimintaan- joko tuote- tai prosessi-innovaatioihin. Kasvuyritysten odotetaan myös usein hakevan kasvumahdollisuuksia helposti ahtaiksi käyvien kotimarkkinoiden sijaan viennistä. Koska tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös hitaammin kasvavien yritysten kasvustrategioita, vastausvaihtoehdoissa olivat kattavasti edustettuna myös perinteisemmiksi ja hitaammiksi mielletyt kasvustrategiat, kuten olemassa olevan tuotantokapasiteetin lisääminen. Yritysten tärkeimmät kasvukeinot yritysten kasvuhakuisuuden mukaan on esitelty kuviossa 5. Oleellinen kasvukeino Tuotantokapasiteetin lisääminen Kansainvälistyminen Yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa/yrityskaupat Viennin lisääminen Uusien tuotteiden kehittäminen Olemassa olevien tuotteiden parantaminen Henkilöstöosaamisen kehittäminen Myynnin ja markkinoinnin lisääminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Osuus Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Kuvio 5. Kasvukeinot nykyisen kasvustrategian mukaan Kasvuhakuisimpien yritysten joukossa uusien tuotteiden kehittäminen tai vienti eivät yllättäen näytä olevan suosituimpia kasvukeinoja. Uusien tuotteiden kehittämisen ilmoittaa olennaiseksi kasvukeinoksi sentään hiukan yli puolet vastaajista, mutta viennin lisäämisen ainoastaan neljännes. Tuotekehityskin löytyy olennaisten kasvukeinojen listalta, mutta aineiston yrityksissä suositaan enemmän olemassa olevien tuotteiden parantamista tuotevalikoiman laajentamisen sijaan. Tärkeimpiä kasvukeinoja sekä varsinaisesti kasvuhakuisten että mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten joukossa ovat liiketoimintaosaamisen osatekijöiden, myynnin

24 24 ja markkinoinnin sekä johtamisen kehittäminen. Myös olemassa olevan tuotantokapasiteetin lisääminen näyttää olevan suosittu kasvukeino. Paitsi tämänhetkistä kasvustrategiaansa, yrityksiä pyydettiin jälkikäteen arvioimaan, miksi ne olivat tai eivät olleet onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan suunnitellusti viimeisten kolmen vuoden aikana. Kuviossa 6 esitetään ensin olennaiset kasvutekijät niiden yritysten mielestä, jotka onnistuivat viimeisen kolmen vuoden aikana kasvamaa yli 5 prosenttia vuodessa. Onnistunut tuotteiden tai palveluiden kehittäminen oli onnistuneen kasvun taustalla yli 80 % yrityksistä. Kysymyslomakkeessa ei tosin tässä yhteydessä tehty tarkempaa erottelua vanhojen tuotteiden kehittämisen tai tuotevalikoiman laajentamiseen tähtäävän tuotekehittelyn välillä. Mielenkiintoinen tulos on, että yli 70 % nopeimmin kasvaneista yrityksistä arvioi tärkeäksi kasvun edellytykseksi, että tarvittava oma lisäpanostus yritykseen uskallettiin tehdä. 55 prosenttia yrittäjistä oli myös sitä mieltä että yleensäkin onnistunut riskien eliminointi oli ollut tärkeä onnistuneen kasvun edellytys. Aikaisemmassa kasvuyritystutkimuksessa on esimerkiksi esitetty että yrittäjän valitsema yritysmuoto kertoo yrittäjän asenteesta riskinottoon ja yrityksen konkurssin mahdollisuuteen. Voidaan olettaa että osakeyhtiöt olisivat kasvuhakuisempia kuin sellaiset yritykset, joissa yrittäjä vastaa yrityksen veloista koko omaisuudellaan 3. Suomessa yrittäjän kohtaamaa konkurssiriskiä voi alentaa paitsi konkurssilainsäädännön keinoin, myös vaikuttamalla yleiseen asenneilmapiiriin, jonka toiminnassaan epäonnistunut yrittäjä kohtaa. Konkurssiriskin lisäksi yrittäjän kohtaamaa riskiä lisää yrittäjän huonompi sosiaaliturva verrattuna palkkatyön tarjoamaan sosiaaliturvaan. Verrattuna OECD-maiden yrittäjien keskimääräiseen sosiaaliturvaan suomalainen järjestelmä kestää tosin hyvin vertailun, varsinkin siihen tehtyjen viimeaikaisten korjausten jälkeen. Sen paremmin onnistunut tuotekehitys kuin tuotantokapasiteetin laajentaminenkaan eivät takaa yrityksen kasvua, jollei yrityksen tuotteelle löydy markkinoita. Toisaalta kireästi kilpailluillakin markkinoilla markkinaosuuden kasvattaminen voi yrityksen näkökulmasta olla tehokkain kilpailukeino ja peruste kasvuhakuiselle strategialle. Suotuisalla markkina- ja kilpailutilanteella selitti kasvuaan lähes 70 % yrityksistä. Yleisessä keskustelussa erityisesti suomalaisia teollisuusyrityksiä on ollut tapana arvostella liiasta insinöörivetoisuudesta, jolloin yritykset ovat panostaneet tuotannon kehittämiseen markkinoinnin kustannuksella. Kyselyaineiston yritykset näyttävät kuitenkin olevan hyvin tietoisia kysyntätekijöiden 3 Harhoff & al. (1998) tukee hypoteesiä, jonka mukaan yritysmuoto selittää yrityksen kasvuhakuisuutta, kun taas Almus (2002) ei löydä evidenssiä väitteen tueksi.

25 25 merkityksestä kasvulle, sillä noin 70 % yrityksistä selitti kasvuaan myös onnistuneella markkinoinnilla. Oleellinen tekijä Vientimahdollisuudet toteutuivat Rahoituksen hankkimisessa onnistuttiin Johtamista parannettiin Työvoiman tai muiden tuotantopanosten saatavuus oli hyvä Tuotannon tai teknologian kehittämisessä onnistuttiin Yritykseen tai yrittäjään kohdistuvat riskit pystyttiin eliminoimaan Yhteistyökumppanuuden toteutuivat Markkinat tai kilpailutilanne kehittyivät hyvin Markkinointi onnistui Tarvittava oma satsaus saatiin tehtyä Tuotteita/palveluja pystyttiin kehittämään 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Osuus kaikista yli 5 % kasvaneista yrityksistä Kuvio 6. Olennaiset kasvutekijät niiden yritysten mielestä, jotka ovat kasvaneet yli 5 % vuodessa Yrittäjien ilmoittamia syitä yritystensä toteutuneelle hitaalle kasvulle tai toiminnan supistumiselle on lueteltu kuvioissa 7 ja 8. Kuviossa 7 on ensin raportoitu hitaan kasvun syyt niille yrityksille, jotka eivät edes ole kasvuhakuisia ja kuviossa 8 niille yrityksille, jotka kasvuhakuisuudestaan huolimatta eivät yltäneet nopeaan kasvuun. Havaitaan, että niiden kasvuhaluttomien yritysten kohdalla, joiden liikevaihto on otosperiodilla supistunut, noin 65 % yrittäjistä on sitä mieltä että kasvuhakuinen strategia olisi merkinnyt liikaa riskejä joko yritykselle tai yrittäjälle itselleen. Yrittäjän kohtaama riski näyttääkin olevan rajoittava tekijä paitsi kasvuyrityksille, myös hitaammin kasvaville ja heikommin menestyville yrityksille. Yhteistä nopeammin kasvaneiden yritysten kanssa on myös tuotteiden kysyntään vaikuttavien tekijöiden korostuminen vastauksissa. Kasvuhakuisuudestaan riippuen peräti % toimintaansa supistaneista yrityksistä selitti tapahtunutta epäsuotuisalla markkina- tai kilpailutilanteella. Myös selitykset joiden mukaan markkinointiin ei alun perinkään kannattanut panostaa tai se ei ainakaan onnistunut odotetulla tavalla, olivat suosituimpien selitysten joukossa.

26 26 Oleellinen tekijä Rahoituksen hankkim. hankalaa Johtaminen aih. hankaluuksia Vientimahdollisuuksia ei ole Tarvittavaa omaa satsausta ei ole mahdollista tehdä Tuotteita/palveluja vaikea kehittää Vähentynyt 0-5 % Yhteistyökumpp. vaikea löytää Tuotannon tai teknologian kehittäminen hankalaa Työvoiman tai muiden tuotantopanost. saatavuus vaikeaa Markkinointiin ei kannata satsata Kasvu olisi aiheuttanut liikaa riskejä yrityksille tai yrittäjälle Markkinat eivät ole kasvaneet tai kilpailutilanne kiristyi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Tekijän valinneiden yritysten osuus kaikista saman arvioidun liikevaihdon muutoksen yrityksistä Kuvio 7. Hitaamman kasvun tekijät itse arvioidun liikevaihdon kehityksen perusteella yrityksillä, joilla ei kasvustrategiaa Oleellinen tekijä Tarvittavaa omaa satsausta ei lopulta haluttukaan tehdä Johtamisvaikeuksia Vähentynyt 0-5 % Rahoituksen hankkim. ongelmia Vientimahdoll. eivät toteutuneet Tuotannon tai teknologian kehittämisessä ongelmia Yhteistyökupp. eivät toteutuneet Kasvu olisi aiheuttanut liikaa riskejä yritykselle tai yrittäjälle Markkinointi ei tot. odotetusti Työvoiman tai muiden tuotantopan. saatavuusongelmia Markkinat eivät kasvaneet tai kilpailutilanne kiristyi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tekijän valinneiden yritysten osuus kaikista saman kasvuarvion yrityksistä Kuvio 8. Hitaamman kasvun tekijät itse arvioidun liikevaihdon kehityksen perusteella yrityksillä, joilla kasvustrategia

27 27 Kasvuhaluttomien yrittäjien arvioimat tärkeimmät syyt kasvutavoitteen puuttumiselle on raportoitu kuviossa 9. Kasvuhaluttomiksi yrittäjiksi määriteltiin sekä ne yrittäjät, jotka ilmoittivat että heiltä puuttuu kasvutavoite, että ne yrittäjät jotka pitivät tavoitteenaan yrityksen nykyisen aseman säilyttämistä. Yli 80 % kumpaankin ryhmään kuuluneista yrityksistä yksinkertaisesti piti yrityksensä senhetkistä kokoa sopivana. Varsinaisista hitaan kasvun syistä melko tasavahvoina nousivat esille työvoiman saatavuus ja kustannukset, kasvun aiheuttamat riskit sekä yritykselle että yrittäjälle henkilökohtaisesti ja kireä kilpailutilanne. Näitä tekijöitä korostaneiden yritysten osuus kaikista samalla tavalla kasvuhalukkaista yrityksistä. Hieman yllättäen yrittäjät eivät sen sijaan pitäneet rahoituksen saatavuuteen liittyviä tekijöitä kuten vakuuspulaa tai rahoituksen saatavuutta merkittävänä syynä kasvutavoitteen puuttumiselle. Oleellinen kasvutavoitteen puuttumisen syy Vakuuspula Rahoituksen saatavuus Omarahoituksen puute Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Pyrimme säilyttämään asemamme Työvoiman saatavuus Kysynnän riittämättömyys Nopea kasvu riski yrittäjälle henkilökohtaisesti Nopea kasvu riski yritykselle Kireä kilpailutilanne Työvoimakustannukset Yrityksen nykyinen koko on sopiva 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Syyn valinneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä Kuvio 9. Kasvutavoitteen puuttumisen syyt yrityksillä, joilla ei kasvutavoitetta, mutta jotka pyrkivät säilyttämään asemansa Alustavan aineistoanalyysin viimeisessä kuviossa (kuvio 10) tarkastellaan suurimpia työllistämisen esteitä niiden yritysten keskuudessa, jotka arvioivat palkkaavansa lisää henkilöstöä seuraavan 12 kuukauden aikana. Sekä työvoiman liian korkeat sivukulut että työvoiman vaikea saatavuus nousivat tärkeimmiksi työllistämisen esteiksi lähes 60 prosentilla vastaajista.

28 28 Osuus 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Työn sivukulut Työvoiman saatavuus Työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Kysynnän riittämättömyys tai epävakaus Palkkataso Verotus Toimitilojen puute Oleellinen este Kuvio 10. Työllistämisen esteet yrityksillä, joilla tarve työllistää uusia työntekijöitä seuraavan 12 kuukauden aikana 2.4 Tutkimushypoteesit Alustavan aineistoanalyysin tulokset voidaan tiivistää muutaman alla esitetyn yksinkertaisen tutkimushypoteesin muodossa. Hypoteesien paikkansapitävyyttä arvioidaan jäljempänä tarkemmin regressioanalyysin sekä logit -mallien avulla. Kaikissa estimoiduissa malleissa selitettävänä muuttujana oli joko yrityksen liikevaihdon tai henkilöstön keskimääräinen vuotuinen kasvuprosentti PK-barometrin ja yrityskyselyn välisenä aikana. Mallien otosjoukot poikkesivat toisistaan sen mukaan, miten kasvuhakuisiksi yrittäjät kyselyssä itsensä arvioivat, sillä eri tavalla kasvuhakuisille yrittäjille muotoiltiin jatkokysymykset eri tavoin. Yrittäjien kasvuhakuisuus, perustuen yrittäjien omaan arvioon PK-barometrissä, on selittänyt yritysten liikevaihdon ja/tai henkilöstön toteutunutta kasvua. Yrittäjien halu ja mahdollisuudet ottaa riskiä ja panostaa lisää yritystoimintansa laajentamiseen selittävät liikevaihdon ja/tai henkilöstön toteutunutta kasvua sekä kasvuhakuisiksi että kasvuhaluttomiksi itsensä PK-barometrissa ilmoittaneiden yrittäjien joukossa.

29 Se miten yritykset ovat hyödyntäneet yritystukia ja -palveluita viimeisten 24 kk:n aikana selittää yritysten toteutunutta liikevaihdon ja/tai henkilöstön kasvua eri tavalla nopeasti kasvaneiden yritysten joukossa kuin hitaasti kasvaneiden. Lisäksi yritystukien ja -palveluiden ja toteutuneen kasvun välinen yhteys riippuu yrittäjien PK-barometrin aikaisesta kasvuhalukkuudesta. Suorien rahallisten yritystukien sekä Finnveran lainojen ja takausten käyttö selittää voimakkaasti kasvavien yritysten kasvua, kun taas yritysneuvontapalveluiden käyttö on yleisempää hitaammin kasvavien yritysten joukossa. Yrityskyselyssä yrittäjiä pyydettiin arvioimaan tärkeimpiä kasvustrategioita. Ne kasvuhakuiset yrittäjät jotka arvioivat olemassa olevan tuotannon laajentaminen tärkeäksi kasvukeinoksi olivat liikevaihdoltaan ja/tai henkilöstöltään menestyneet yhtä hyvin kuin tuotekehityksen tärkeäksi kasvukeinoksi arvioineet kasvuhakuiset yrittäjät. Yrittäjien tärkeiksi kasvuhaluttomuuden syiksi arvioimista tekijöistä kysynnän riittämättömyys, valmiiksi kireä markkinatilanne sekä vaikeudet markkinoinnissa selittävät myös yritysten hidasta toteutunutta liikevaihdon ja/tai henkilöstön kasvua. Niiden yritysten joukossa, jotka suunnittelevat palkkaavansa uutta henkilöstöä seuraavan vuoden aikana, työvoiman saatavuus ja työn sivukulut ovat yrittäjien mielestä olennaisia työllistämisen esteitä, jotka selittävät myös toteutunutta henkilöstön hidasta kasvua. 29 Ristiintaulukoinneista saatujen varsinaisten tutkimushypoteesien lisäksi luvun 3 regressiomalleissa tarkasteltiin myös eräiden sellaisten tekijöiden vaikutusta yritysten kasvuun, joihin ristiintaulukoinneissa ei kiinnitetty huomiota, mutta jotka ovat aikaisemmassa tutkimuksessa osoittautuneet robusteiksi yritysten kasvua selittäviksi muuttujiksi. Nämä muuttujat sisällytettiin estimoitaviin malleihin kontrollimuuttujina. Aikaisemman kirjallisuuden valossa yrityksen koko on vahva ehdokas yrityksen kasvua selittäväksi muuttujaksi. Yrityksen koon ja kasvuvauhdin välistä suhdetta tarkasteli ensimmäisenä Gibrat (1931). Niin sanotun Gibrat n lain mukaan yrityksen odotettu kasvuvauhti on suoraan verrannollinen yrityksen senhetkiseen kokoon, ts. erikokoisten yritysten suhteellinen kasvuvauhti on sama. Gibrat n lakia on testattu empiirisesti jo ja 1960-luvuilta lähtien. Tutkimusten tulokset ovat jääneet keskenään jossain määrin ristiriitaisiksi, vaikkakin

30 30 tuoreempi tutkimus on pääsääntöisesti löytänyt evidenssiä Gibrat n lakia vastaan, eli pienemmät yritykset näyttäisivätkin kasvavan suuria nopeammin 4. 5 Sekä yrityksen että yrittäjän iän on havaittu selittävän yrityksen kasvua. Yrittäjän iän vaikutusta yrityksen kasvuun on tutkinut Cabral ja Mata (2003). Tutkimushypoteesin mukaan nuorempien yrittäjien on pääomien puutteen vuoksi pakko aloittaa yritystoimintansa hyvin pienimuotoisesti, mutta ovat toisaalta valmiita käyttämään suuremman osan yrityksen tulorahoituksesta yritystoiminnan kasvattamiseen kuin vanhemmat yrittäjät. 4 Katso esim. Hall (1987), Evans (1987) ja Dunne et al. (1989). 5 Teoreettisia perusteluja pienempien yritysten nopeammalle kasvuvauhdille on mahdollista löytää tutkimuksista, joissa yrityksen kasvua on selitetty esim. malleilla, joissa uudet yritykset oppivat tuntemaan oman kannattavuutensa vasta vähitellen kokemuksen myötä. Tällöin yritystoiminta on optimaalista aloittaa pienimuotoisesti. Niiden yritysten, jotka selviävät hengissä, kannattaa laajentaa toimintaansa sitä mukaa kuin ne oppimisprosessin kautta lisäinformaatiota omasta kannattavuudestaan.

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2013. seutukuntaraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2013. seutukuntaraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana n=kaikki vastaajat Koko maa (n=464) Kymenlaakso (n=8) Kotka-Haminan seutu (n=6) 8 Kouvolan seutu (n=8) - - -4 - - - 4 Indeksi: Erittäin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Seuturaportti, Keski-Suomi

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Seuturaportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri, kevät 214 Seuturaportti, 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4321 16, n=272 18 Eteläinen, n=54 26 Jyväskylän seutu, n=165 Pohjoinen, n=53 17 17 1 2 3

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Pk-yritysten vienti 1. Pk-yritysten vienti. Pk-yritysbarometri 2015. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Pk-yritysten vienti 1 Pk-yritysten vienti Pk-yritysbarometri 015 Pk-yritysten vienti SISÄLLYS ESIPUHE... 1. VIENTI JA LIIKETOIMINTA ULKOMAILLA... 4 1.1 Kasvuhakuisuus ja vienti... 5 1. Vientimaat ja osuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Keski-Suomi

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Keski-Suomi 1 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4376-6 Keski-Suomi, n=259 Eteläinen Keski-Suomi, n=56-3 Jyväskylän seutu, n=145

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Uusimaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2015. Seuturaportti, Uusimaa Pk-yritysbarometri, kevät Seuturaportti, Uusimaa 1 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4376-6 Uusimaa, n=361-5 HyRi-alue, n=86 Itä-Uusimaa, n=82-9 -9 Kuuma-kunnat, n=112-5

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009 LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Huhtikuu 2016 Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Kirjoittajat: Johanna Alatalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tallamaria Maunu, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008

PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjät 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Esityksen agenda Miten hautomon piirissä toimintansa aloittaneiden yritysten toiminta on

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri, syksy 2007

Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri, syksy 2007 tesipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa sekä tämän kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Pk-yritysbarometri, Pirkanmaa 1/2005

SISÄLTÖ. Pk-yritysbarometri, Pirkanmaa 1/2005 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

PK-toimialabarometri

PK-toimialabarometri Syksy 2015 PK-toimialabarometri www.temtoimialapalvelu.fi 2 Pk-toimialabarometri syksy 2015 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 216 Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5976 Pohjois-Pohjanmaa, n=34 Koillismaa, n=21 Nivala-Haapajärvi, n=25

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Tiedonkeruu toukokuu 2013 Vastaajia 184 - Isännöintiyritysten johtoa - Omistajia ja yrittäjiä Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Isännöintiyritysten liikevaihto,

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennustaa talouden kehitystä on ollut varsin hyvä.

toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin kyky ennustaa talouden kehitystä on ollut varsin hyvä. ESIPUHE Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi Ilmajoen kunta Tuukka Suoniemi 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 201 Seuturaportti, Kainuu 1 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=611 Kainuu, n=81 3 Kajaani, n=8 8 Kehys-Kainuu, n=23-9 2 - - 0 2:

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Seuturaportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kanta-Häme : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=6 Kanta-Häme, n= -8 Forssan seutu, n= - Hämeenlinnan seutu, n=3 - HyRi-alue,

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Yritystoiminnan näkymät Pohjois- Karjalassa. Hannu Puhakka 18.9.2014

Yritystoiminnan näkymät Pohjois- Karjalassa. Hannu Puhakka 18.9.2014 Yritystoiminnan näkymät Pohjois- Karjalassa Hannu Puhakka 18.9.2014 10.9.2014 2 10.9.2014 3 Pohjois-Karjalan yritystoiminnan näkymiä, yleistä (+) Yritysten konkreettisia investointisuunnitelmia on tulossa

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

PK-toimialabarometri

PK-toimialabarometri Syksy 2015 PK-toimialabarometri www.temtoimialapalvelu.fi 2 Pk-toimialabarometri syksy 2015 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tässä syksyn 2004 valtakunnallisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia

Tässä syksyn 2004 valtakunnallisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia Esipuhe Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät ry tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja sen kehitystä kuvaavaa Pk-yritysbarometria kaksi kertaa vuodessa. Pk-yritysbarometri perustuu runsaan

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008

PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 28 Alueraportti, Etelä-Savo Etelä-Savon Yrittäjät 1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa kuvaavaa a kaksi

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011

YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-2011 YRITYSSANEERAUS Kokoavia tutkimustuloksia vuosilta 2008-20 4 2 5 Seminaari 24.-25.5.20 OTM, KTM Mikko Hakola YLEISTÄ TIETOA Pilottiyritykset 6 kpl 5 lopettanutta (3 menettelyaikana, 2 ohjelman aikana)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Seuturaportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Seuturaportti, Satakunta Seuturaportti, Satakunta 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5976 Satakunta, n=225 4 Pohjois-Satakunta, n=25 12 Pori, n=133 7 Rauma, n=67-3 -5 5 1 2 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin

Lisätiedot

TUTKIMUKSET. PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008

TUTKIMUKSET. PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 2008 TUTKIMUKSET PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 00 Suomen Yrittäjät ry, Finnvera Oyj PK-YRITYSBAROMETRI Syksy 00 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa

Lisätiedot