Loppuraportti. Erja Kyllönen ja Anna-Maria Mansikka Nääsville ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti. Erja Kyllönen ja Anna-Maria Mansikka Nääsville ry"

Transkriptio

1 1 Kuntoklubi- hanke Yhteistyö- ja toimintaverkoston kehittäminen kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikunnan edistämiseksi Tampereella Loppuraportti Erja Kyllönen ja Anna-Maria Mansikka Nääsville ry

2 Erja Kyllönen, Anna-Maria Mansikka Kuntoklubi-hanke Yhteistyö- ja toimintaverkoston kehittäminen kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikunnan edistämiseksi Tampereella Nääsville ry Salhojankatu Tampere Kuvat: Nääsville ry

3 Tiivistelmä Kuntoklubi-hanke Yhteistyö- ja toimintaverkoston kehittäminen kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikunnan edistämiseksi Tampereella Nääsville ry on tamperelainen kymmenen sosiaalialan järjestön muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on yhteistyössä kokeilla ja kehittää kotona selviytymistä edistäviä toimintoja tamperelaisten ikäihmisten, kehitysvammaisten ihmisten ja muiden erityisryhmien tukemiseksi. Vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Nääsville ry:lle avustuksen kehitysvammaisten ihmisten terveyttä edistävän liikunnan hankkeelle. Kolmevuotisen hankkeen aikana kehitettiin kehitysvammaisten ihmisten sekä heidän palveluista vastaavien tahojen käyttöön terveys- ja arkiliikuntaa edistävä yhteistyö- ja toimintaverkosto, Kuntoklubi. Kuntoklubi- verkoston toimintaajatuksena on tukea, innostaa ja kannustaa kehitysvammaisia säännölliseen liikunnan harrastamiseen ja arkiliikuntaan sekä lisätä kehitysvammaisten palveluista vastaavien tahojen osaamista ja ymmärrystä säännöllisen liikunnan positiivisista vaikutuksista. Hankkeessa etsittiin ja kehitettiin luovia toimintamalleja ja luotiin tuki- ja kannustinkeinoja yhteistyössä mm. vammais- ja liikunta-alantoimijoiden, vapaaehtoisjärjestöjen, oppilaitosten sekä Tampereen kaupungin kanssa kehitysvammaisten arkiliikunnan ja liikunnanharrastamisen edistämiseksi, mm: järjestämällä kursseja ja koulutusta kehitysvammaisille henkilöille sekä heidän läheisilleen ja kehitysvammaisten ihmisten parissa toimiville (mm. Kuntoklubi-koulutukset, Jumppajelppi -vertaisohjaajatoiminta, Positiivinen pudottaja painonhallintamalli, Liikuntakaveri vapaaehtoistoiminta) järjestämällä tapahtumia ja ideapäiviä liikunnallisemman arjen toteuttamiseksi sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi palkitsemalla yksittäisiä henkilöitä tai yhteisöjä kehitysvammaisten liikunnanharrastamisen eteen tehdystä työstä (Vuoden liikuttaja palkinto) sekä huomioimalla aktiivisia liikkujia (Kuukauden kuntokasvo) Hankkeen avulla on saatu luotua uusia toimintatapoja sekä koulutettua uusia osaajia kehitysvammaisten ihmisten liikuttajiksi. Hankkeessa onnistuttiin lisäämään arki- ja terveysliikuntaa monessa kehitysvammaisten asumis- ja päivätoimintayksikössä. Kuntoklubi-verkoston tiedotuskanavana toimivat verkkosivut, jotka on toteutettu yhteistyössä Iltalinjalla-projektin asiakkaiden ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Verkoston toiminta jatkuu hankkeen jälkeen osana Nääsville ry:n kehitysvammaisille ihmisille suunnattuja toimintoja. Avainsanat: arkiliikunta, kehitysvammaiset, terveysliikunta, verkosto, verkostoituminen

4 1 JOHDANTO 6 2 KUNTOKLUBI-HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kuntoklubi-hankkeen taustaa Kuntoklubi-hankkeen tavoitteet 8 3 KUNTOKLUBI-HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Työntekijät Yhteistyöryhmä Rahoitus Tiedotus ja viestintä KUNTOKLUBI-VERKOSTON TOIMINTAMALLIT Kuntoklubi-koulutukset Liikuntaneuvonta Kuntokolmiokortti ja liikuntaan kannustaminen Ideapäivät Talviliikuntapäivä Liikuntakaveri-vapaaehtoistoiminta Jumppajelppi- vertaistoimintamalli Positiivinen pudottaja- painonhallintamalli Painonhallintaryhmät kehitysvammaisille henkilöille Painonhallintaohjauksen ideat koulutus Luova Liikunta -harrastekurssi Tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneet 23 5 KUNTOKLUBI-HANKKEEN ARVIOINTIA Palautekyselyt ja vierailut Palautekysely kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen Palautekysely asumis- ja päivätoimintayksiköille Arviointia hankkeen toteutuksesta 32

5 6 LOPUKSI 33 LÄHTEET 35 LIITTEET 36 Liite 1. Kuntoklubi hankkeen yhteistyöryhmän jäsenet 36 Liite 2. Kuntoklubi-koulutus kehitysvammaisten ohjaajille 37 Liite 3. Liikuntatarjotin Liite 4. Kuntokortti 39 Liite 5. Loppukysely osallistuneille kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen 41 Liite 6. Loppukysely hankkeessa mukana olleille asumis- ja päivätoimintayksiköille 43

6 6 1 JOHDANTO Liikunta on tärkeää kaikille. Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on myönteisiä vaikutuksia terveyskuntoon ja terveyteen ja sillä voidaan ennaltaehkäistä tai hidastaa monien sairauksien syntymistä. Terveysliikunnan kansalliset suositukset kehottavat liikkumaan mahdollisimman monena päivänä viikossa ja suosittavat harrastamaan liikuntaa monipuolisesti huomioiden kestävyyskunnon, lihaskunnon ja arkisen aktiivisuuden. Ikääntyvien terveysliikuntasuosituksissa huomiota kiinnitetään lisäksi arjen toimintojen ylläpysymiseen, liikkuvuuden säilymiseen ja tasapainon hallintaan. (UKK-instituutti) Vaikka erityisryhmien liikunnassa korostuvat terveys ja toimintakyky, ovat liikunnan tavoitteet pääpirteissään samat kuin muillakin. Kehitysvammatutkimuksen kansainvälisen järjestön mukaan suositus pätee yhtälailla kehitysvammaisille ihmisille. (Verneri.net) Kehitysvammaisten ihmisten fyysinen suorituskyky ja terveys on usein heikko ja he liikkuvat kykyihinsä nähden liian vähän ja keskimäärin vähemmän kuin muu väestö, vaikka fyysistä estettä liikkumiselle ei olisikaan. Tämän ongelman taustalla on monia tekijöitä. Tarjolla ei useinkaan ole riittävää neuvontaa ja ohjausta liikuntaan ja ikääntymisen aikaansaamia muutoksia ei pystytä ottamaan riittävän hyvin huomioon palveluja suunniteltaessa. Huomioitavaa on lisäksi, että kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat usein tukea päivittäisissä toiminnoissaan, joten myös liikunnallisen elämäntavan omaksuminen vaatii ulkopuolista tukea ja kannustusta. Ikääntyessä liikkumisen hankaluudet lisääntyvät ja liikunnan merkitys toimintakyvyn kannalta korostuu. (Vesala ym. 2008) Kehitysvammaisten ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan monitasoista yhteistyötä ja verkostoitumista. Lisäksi tarvitaan tukea ja kannustusta paitsi kehitysvammaisille henkilöille itselleen omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen myös heidän parissaan työskenteleville mahdollistamaan säännöllisiä liikuntaharrastuksia ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Tarvitaan intoa, tietoa, uskoa ja halua tarjota mahdollisuuksia ja resursseja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaisen ja mielekkään liikunnan harrastamiselle. Jotta tulevaisuudessakin kaikilla olisi vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan kuin nyt, tarvitaan yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä entistä enemmän. Käynnissä oleva palvelurakenteenuudistus tarjoaa tilaisuuden jakaa soveltavan liikunnan vastuuta ja toisaalta yhdistää voimia. Tämä tapahtuu verkostoja tihentämällä ja yhteistyötä tiivistämällä. Vastuu yhteistyön tiivistymisestä on ensisijaisesti kunnalla, joka koordinoi liikuntapalveluita. Yhtä hyvin yhteistyön käynnistäjänä voi olla kolmas sektori tai hanke. (Hölsömäki ) Nääsville ry:ssä haasteeseen vastattiin hakemalla avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriön terveyttä edistävän liikunnan hankerahoista. Helmikuussa 2011 avustus myönnettiin ja kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena oli kehittää kehitysvammaisten ihmisten sekä heidän palveluista vastaavien tahojen käyttöön terveys- ja arkiliikuntaa edistävä verkosto, Kuntoklubi.

7 7 2 KUNTOKLUBI-HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntoklubi-hankkeen taustaa Nääsville ry on Tampereella toimiva kymmenen sosiaalialan järjestön muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on yhteistyössä kokeilla ja kehittää kotona selviytymistä edistäviä toimintoja tamperelaisten ikäihmisten, kehitysvammaisten ihmisten ja muiden erityisryhmien tukemiseksi. Toimintojen avulla pyritään edistämään asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, edesauttamaan heidän omatoimista selviytymistään ja ennaltaehkäisemään raskaiden palveluiden piiriin joutumista. Toiminnan peruspilareina ovat arjesta saadut kokemukset. Yhdistyksen toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen ja Tampereen kaupungin toiminta-avustuksilla sekä asiakasmaksuilla. Jäsenjärjestöjen, erityisesti Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n, kanssa verkostoitumalla Nääsville ry:ssä on viime vuosina panostettu ja kiinnitetty huomiota kehitysvammaisten ihmisten toimintakyvyn ennenaikaiseen heikentymiseen ja riittämättömään liikunnan harrastamiseen. Asiaa lähestyttiin alustavasti ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten tarpeista käsin ja selvitettiin kyselytutkimuksella keväällä Lisäksi vuodesta 2008 alkaen on kehitetty ja toteutettu ryhmämuotoista toimintaa ikääntyville kehitysvammaisille yhdistämällä Nääsville ry:n sekä jäsenjärjestöjen osaamista ja kokemusta kehitysvammaisten sekä ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn tukemisesta (Virkku-ryhmät). Kyselytutkimuksen, Virkku-ryhmistä saadun palautteen sekä jäsenjärjestöjen kokemusten perusteella muodostui selkeä käsitys siitä, että kehitysvammaisten ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan monitasoista yhteistyötä ja verkostoitumista, jossa huomioidaan sekä ennaltaehkäisevän terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitys että ikääntymismuutoksien tuomat haasteet toimintakyvyn ylläpitämiselle. Lisäksi tarvitaan tukea ja kannustusta paitsi kehitysvammaisille henkilöille itselleen omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen myös heidän parissaan työskenteleville mahdollistamaan kehitysvammaisten säännöllisiä liikuntaharrastuksia ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Näin virisi ajatus kehittää kehitysvammaisten sekä heidän palveluistaan vastaavien henkilöiden käyttöön Kuntoklubi-verkosto. Kuntoklubiverkoston toiminnan ydinajatuksena ovat toimivat ja sovellettavissa olevat käytännöt yleiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaneuvontaan sekä omatoimista, tuettua ja ohjattua liikuntaharrastusta tukeviin toimintatapoihin. Tähän kehittämistyöhön aukeni mahdollisuus Opetusja kulttuuriministeriön myöntämän hankeavustuksen myötä (2011). Tärkeimpänä yhteistyötahona hankkeessa Tampereen kaupungin kehitysvammaisten palveluiden ohella on alusta asti ollut Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry. Projektityöntekijän työpisteen sijainti Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n tilojen yhteydessä on mahdollistanut hedelmällisen ajatusten ja kokemusten vaihdon kohderyhmän tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta. Muita yhteistyötahoja Kuntoklubi-verkostoa kehitettäessä ovat olleet mm. Tampereen Kaupunkilähetys ry, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen kaupungin liikuntapalvelut.

8 8 2.2 Kuntoklubi-hankkeen tavoitteet Kolmivuotisen Kuntoklubi-hankkeen tavoitteena oli kehittää kehitysvammaisten ihmisten sekä heidän palveluista vastaavien tahojen käyttöön terveys- ja arkiliikuntaa edistävä yhteistyö- ja toimintaverkosto Tampereelle. Alla olevassa kaaviossa Kuntoklubi-hankkeen tavoitteet, päämäärät ja keinot on kuvattu Arviointi avuksi projektityöhön -kirjassa (Hyttinen ) kuvatun hankkeen perusrakenteen mukaisesti.

9 9 Kuntoklubi- verkoston toiminta-ajatuksena on tukea, innostaa ja kannustaa kehitysvammaisia ihmisiä säännölliseen liikunnan harrastamiseen ja arkiliikuntaan sekä lisätä kehitysvammaisten palveluista vastaavien tahojen osaamista ja ymmärrystä säännöllisen liikunnan positiivisista vaikutuksista mm. järjestämällä tapahtumia, teemakursseja, ohjaajien koulutusta sekä organisoimalla vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Näin pyritään edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä ennaltaehkäisemään kehitysvammaisille tyypillisen passiivisen elämäntavan aiheuttamia ongelmia (mm. ylipaino, psyykkiset ongelmat, ennenaikaiset ikääntymismuutokset liikkumis- ja toimintakyvyssä). Hankkeen pitkän ajan tavoitteena on lisätä, kannustaa ja tukea eri-ikäisten kehitysvammaisten ihmisten liikunnallista elämäntapaa ja arkiaktiivisuutta. Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien kehittäminen: Liikuntakaveri Jumppajelppi Arkiaktiivisuuden lisääminen: Asumis- ja päivätoimintayksiköiden aktiivisen arjen tukeminen Omaisten ja lähi-ihmisten tuen merkityksen korostaminen Positiivinen, luova ja voimavaralähtöinen lähestyminen Kuntoklubi-verkoston toiminnan tavoitteita Yhteistyön tiivistäminen: Tampereen kaupunki Paikalliset vammais- ja liikuntajärjestöt ja seurat Kansalaisopistot Oppilaitokset Motivointi- ja kannustinkeinojen kehittely: Kuntokortti Painonhallinta ym. teemakurssit Koulutukset Ideapäivät Esitellään ja palkitaan aktiivisia ihmisiä ja yhteisöjä Kuntoklubi-verkostoon voivat kuulua kaikki kiinnostuneet niin kehitysvammaiset henkilöt kuin heidän lähi-ihmisensä sekä kehitysvammaisten palveluita järjestävät tai niiden kehittämisestä kiinnostuneet tahot ja yhteisöt. Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä Kuntoklubi-verkosto jatkaa toimintaansa Nääsville ry:n ylläpitämänä.

10 10 3 KUNTOKLUBI-HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Kuntoklubi-hanke käynnistyi elokuussa Ensimmäisen toimintavuoden aikana hankkeessa lähestyttiin terveysliikuntaa arkiliikunnasta käsin järjestämällä koulutusta sekä asumis- että päivätoimintayksiköiden henkilökunnalle. Koulutuksiin osallistuneiden ohjaajien toimesta monessa yksikössä arkinen aktiivisuus lisääntyi ja päivän askareiden lomassa tapahtuva liikkuminen esim. siivous, roskapussin vienti, kävely kotoa päivä- tai työtoimintaan kerryttivät liikuntasaldoa. Koulutukseen osallistuneiden asumis- ja päivätoimintayksiköiden kautta myös koko Kuntoklubiverkosto alkoi muodostua. Motivointi-, kannustus- ja tiedonjakamisen tavoitteita hankkeessa lähestyttiin erilaisten toimintamallien kehittämisen näkökulmasta. Ensimmäisenä toimintavuotena kehiteltiin painonhallintaan tähtäävää toimintamallia, kuntokorttia sekä tiedotus- ja motivointikanavana toimivia Kuntoklubin verkkosivuja. Toisena toimintavuotena pääpaino keskittyi vapaaehtois- ja vertaistoimintojen kehittämiseen ja verkoston laajentamiseen ja tunnetuksi tekemiseen mm. ideapäivien ja koulutusten kautta sekä verkkosivuja edelleen kehittämällä. Toisen toimintavuoden aikana Kuntoklubi-hankkeessa kehitellyn Kuntoklubi-verkoston toimintaidea jalostui ja yhä useampi kehitysvammaisten palveluista vastaava tai kiinnostunut taho tuli mukaan jollakin tavoin verkoston toimintaan. Tampereen kaupungin hallinnoimien yksiköiden lisäksi myös muut päivä- ja asumispalveluita tarjoavat tahot löysivät Kuntoklubi-verkoston. Kyseisistä paikoista osallistuttiin koulutuksiin ja tapahtumiin ja Kuntoklubi-verkoston positiivinen ja arkinen lähestymistapa terveysliikuntaan otettiin ilolla vastaan. Myös hankkeen idea monisyisen liikunnan tukiverkoston kutomisesta sai kiitosta monelta taholta. Kolmannen vuoden aikana projektityöntekijä vaihtui ja päätavoitteena oli hankkeen kahden kehittämisvuoden jälkeen Kuntoklubi-verkoston juurruttaminen osaksi Nääsville ry:n kehitysvammaisten toimintoja. Tavoitteena oli myös lisätä verkoston tavoitettavuutta ja tunnettuutta, selvittää hankkeen hyötyjä sekä vetää hankkeen tavoitteet, arviointi ja tulokset yhteen loppuraportin muotoon. 3.1 Työntekijät Hankkeen projektityöntekijänä toimi fysioterapeutti (AMK) Erja Kyllönen elokuusta 2011 heinäkuuhun Anna-Maria Mansikka, fysioterapeutti (AMK), toimi projektityöntekijänä hankkeen juurruttamis- ja raportointivaiheessa elokuusta 2013 joulukuuhun Hankkeen kustannusseurannasta ja hankeavustuksen mukaisesta etenemisestä lopullisessa vastuussa oli Nääsville ry:n kehittämispäällikkö Raili Ikävalko. 3.2 Yhteistyöryhmä Koska yhteistyön sekä hankkeen etenemisen seurannan helpottamiseksi säännölliset tapaamiset tietyn ydinryhmän kesken ovat eduksi, Kuntoklubi-hankkeelle päätettiin perustaa yhteistyöryhmä (Liite 1). Yhteistyöryhmän tavoitteena oli löytää käyttökelpoisia malleja tamperelaisten kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikunnan edistämiseksi. Ryhmä koostui avainhenkilöistä, jotka työssään keskittyvät joko kokonaan tai osittain kehitysvammaisten ihmisten

11 11 palveluiden ja/ tai terveyttä edistävien palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja järjestämiseen. Ryhmän kokoonpanossa huomioitiin kehitysvammaisten parissa työskentelevä lähihenkilöstö sekä heidän työnsä resurssit mahdollistavat, suunnittelevat ja päättävät tahot. Henkilövaihdokset mm. Tampereen kaupungin tilaajapuolella kuitenkin vaikeuttivat yhteydenpitoa, tiedonkulkua ja päättäjätason sitoutumista kehittämishankkeeseen ja yhteistyöryhmän tapaamisia oli harvakseen. 3.3 Rahoitus Kehitysvammaisten ihmisten terveyttä edistävän liikunnan hankkeelle haettiin projektiavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä syksyllä Helmikuussa 2011 Nääsville ry:lle myönnettiin OKM:n valtionavustus terveyttä edistävän liikunnan hankerahoista. Kolmivuotinen hanke sai avustusta yhteensä Tiedotus ja viestintä Paikallisena hankkeena Kuntoklubi-hankkeen tärkeä tiedotuskanava oli Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäsenkirje. Jäsenkirjeessä on tiedotettu säännöllisin väliajoin hankkeen etenemisestä ja mm. painonhallinta- ja liikuntaryhmistä ja tulevista tapahtumista sekä koulutuksista. Muita tärkeitä tiedotuksen ja markkinoinnin muotoja olivat henkilökohtaiset kontaktit (sähköposti ja vierailut) kehitysvammaisten palveluita tuottaviin ja järjestäviin tahoihin. Hankkeen aikana sitä on esitelty eri tapahtumissa mm. Apuvälinemessuilla Liikuntamaassa sekä Erityisryhmien palveluita tutuksi tapahtumassa maaliskuussa Kuntoklubi-hankkeesta on ollut lehtiartikkeli Tukiviesti-lehdessä heti käynnistysvaiheessa ja siitä tiedotettiin mm. vanhempien vertaistukiryhmässä. Kuntoklubi-verkoston tiedotuskanavana toimii yhteistyössä Tamk:n opiskelijoiden ja Iltalinjan asiakkaiden kanssa toteutetut verkkosivut, jonka sisältöä on kehitetty hankkeen aikana Kuntoklubi-verkoston verkkosivut on tehty yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin neloskierre-hankkeen ( ) kanssa. Hyvinvoinnin neloskierre-hankkeen tarkoituksena oli kehittää toimivampia hyvinvointipalveluita Pirkanmaalle tuomalla opiskelijat, opettajat, yritykset/organisaatiot ja asiakkaat yhteen. Hankkeessa yhdistyivät opiskelu, työelämä, käytännön kokemus ja uudet työympäristöt. Yhdessä Hyvinvoinnin Neloskierre-hankkeen työntekijöiden ja Tamk:n terveys- ja media-alan opettajien kanssa ideoitiin työpajatyyppinen toimintakokeilu, jossa monialainen opiskelijatiimi yhdessä kehitysvammaisista henkilöistä koostuvan ryhmän kanssa suunnittelivat Kuntoklubi-verkostolle omat nettisivut. Verkkosivujen julkaisun jälkeen ylläpito- ja jatkokehittelyvastuu siirtyi opiskelijoilta Kuntoklubi-hankkeelle. Hankkeen toisen vuoden aikana verkkosivuja kehiteltiin palvelemaan erityisesti kehitysvammaisten parissa työskenteleviä mm. liittämällä tietoa Kuntoklubi-verkoston toiminnoista ja tapahtumista. Sivujen rakenne on blogi-tyyppinen ja etusivulla näkyvät uusimmat ja ajankohtaisimmat julkaisut.

12 Tähän päädyttiin, jotta sivut innostaisivat vierailuihin säännöllisesti. Sivuilla esitellään säännöllisen epäsäännöllisesti viikon vinkki ja Kuukauden kuntokasvo. Tavoitteena on, että viikon vinkeistä muodostuu sivuille liikuntaideapankki, josta kehitysvammaiset itse tai heidän lähi-ihmisensä voisivat helposti löytää arkisia ideoita liikunnan lisäämiseen. Kuukauden kuntokasvona voi olla joku yksittäinen liikuntaa harrastava kehitysvammainen henkilö tai jokin ryhmä. Lisäksi sivuilla on Tamk:n mediaopiskelijoiden kehittelemä Super-Elli peli, joka opastaa terveellisiin ruokavalintoihin erilaisissa ympäristöissä. 12

13 13 4 KUNTOKLUBI-VERKOSTON TOIMINTAMALLIT Kuntoklubi-hankkeessa kehiteltiin terveyttä, arkiliikuntaa ja hyvinvointia edistäviä toimintoja, joista parhaimmat ja toimivimmat jäävät osaksi Kuntoklubi-verkoston ja Nääsville ry:n toimintaa hankkeen päätyttyä. Kuntoklubi-hankkeessa kehitellyt toimintamallit ja materiaalit voidaan ottaa käyttöön mm. asumis- ja päivätoimintayksiköissä. Kyseiset yhteisöt voivat hyödyntää toimintamalleja ja materiaalia parhaaksi katsomallaan tavalla. 4.1 Kuntoklubi-koulutukset Kuntoklubi-hankkeessa painotettiin alusta alkaen arkiliikunnan edistämistä. Ensimmäisenä järjestettiin neljän iltapäivän mittainen koulutus asumisyksiköiden ohjaajille. Tarkoituksena oli, että jokaisesta yksiköstä nimettäisiin 1-2 ohjaajaa Kuntoklubi-vastaaviksi, jotka omassa yksikössään vastaisivat liikunnallisen arjen toteutumisesta. Käytännössä tällainen järjestely oli hankala ja koettiin ehkä liian sitovaksi, joten jo seuraavaan päivätoimintayksiköiden vastaavaan nelipäiväiseen koulutukseen otetta muutettiin vielä positiivisempaan suuntaan. Toisena toimintavuotena järjestettiin kaksipäiväinen Kuntoklubi-koulutus, joka suunnattiin niille yksiköille, joiden ohjaajia ei aikaisempiin koulutuksiin ollut osallistunut. Koulutusta markkinoitiin Kuntoklubin

14 14 verkkosivuilla, Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäsenkirjeessä ja tutustumiskäynneillä uusissa yksiköissä. Koulutukseen osallistui 20 eri ohjaajaa 10 eri yksiköstä sekä yksi alaa opiskeleva kehitysvammaisen nuoren omainen. Koulutuksen ensimmäisen päivän osallistujamäärä oli 17 ja toisen päivän 16 henkilöä. Koulutuksen teemoina olivat voimavaralähtöinen ja motivoiva lähestyminen terveysliikuntaan sekä liikunta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Teemoja lähestyttiin terveys- ja hyvinvointiteorian ja keskustelujen kautta, mutta isoimmassa roolissa olivat kuitenkin käytännön harjoitukset (Liite 2). Kokonaisuudessaan koulutus sai osallistujilta kiitettävän arvion. Kiitosta saivat erityisesti harjoitukset, innostava ote ja hyvät arjen ideat, jotka ilmenevät mm. seuraavista kommenteista: Hyvä ja kiinnostava koulutus/ Lisää samanlaisia koulutuksia, olisi kiva kuulla, miten muut ovat arjessa työkaluja hyödyntäneet/ Harjoitteet sopivat niin ulos kuin sisälle/ ohjaajalle 10!/ Tekisi hyvää kaikille alalla toimiville, halvalla toimintaa, eikä ole rahasta kiinni, samalla Tyky-toimintaa/ KIITOS!/ Hyvä ja mielenkiintoinen, saisi olla lisää/ Selkeä kokonaisuus/ Todella kivaa, kun oli aikaa tehdä käytännön harjoituksia/ lisää tällaisia koulutuksia Koulutukseen osallistujien innokkuudesta ja aktiivisuudesta ja heidän antamasta palautteesta päätellen koulutus onnistui erinomaisesti. Huomion arvoista oli myös osallistujien pohdinta siitä, miten hyödyllinen tällainen koulutus olisi kaikille alalla työskenteleville. Palautteiden ja kokemusten perusteella on selvää, että koulutukset tulevat olemaan perusteltu osa Kuntoklubi-verkoston toimintaa hankkeen päättymisen jälkeenkin. 4.2 Liikuntaneuvonta Yhtenä hankkeen osa-alueena oli liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonta on viime vuosina alettu tunnistaa osaksi terveydenedistämistyötä muun elintapaneuvonnan rinnalla. Hyviä ja toimivia liikuntaneuvonnan käytäntöjä on kuitenkin toistaiseksi esitelty suhteellisen vähän. Eri toimijoiden tulee voida ylittää perinteisiä toimialarajoja mukaan olisi hyvä saada niin sosiaali- ja terveysalan kuin liikunta- ja vapaa-ajan toimijoita. Mitä tarkemmin kohderyhmä ja sen tarpeet voidaan määritellä, sitä tuloksekkaampaa liikuntaneuvonta voi olla. Liikuntaneuvonnan toteuttamisessa

15 15 keskeistä on tunnistaa yleiset terveysneuvonnan lainalaisuudet ja yrittää tarjota neuvontaa yksilöllisen tarpeen mukaan. (Koivuniemi, Suutari 2010) Hankkeen aikana koottiin yhteen kehitysvammaisille ihmisille soveltuvat ja suunnatut ohjatun liikunnan mahdollisuudet eli laadittiin ns. liikuntatarjotin (Liite 3), joka on näkyvillä verkkosivuilla. Liikuntatarjottimelle on koottu sekä Tampereen kaupungin että eri yhdistysten ja seurojen tarjoamia liikunnan mahdollisuuksia kehitysvammaisille ihmisille. Liikuntaneuvontaa toteutetaan verkkosivujen välityksellä niin, että ohjatun liikunnan mahdollisuuksista kertovan liikuntakalenterin ja linkkien lisäksi sieltä löytyy vinkkejä omaehtoisen sisällä tai ulkona tapahtuvan liikunnan harrastamiseen. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja lisätä kehitysvammaisille ihmisille suunnattujen liikuntapalveluluiden tarjontaa ja liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia, selkiyttää eri toimijoiden roolia ja löytää uusia malleja, jotka pohjautuvat valtakunnallisiin suosituksiin. Tarkoitus ei ollut pelkästään kehittää erityisliikunnan mahdollisuuksia vaan pohtia, miten kehitysvammaiset ihmiset voisivat harrastaa liikuntaa ohjatusti monenlaisissa ryhmissä ja liikuntapaikoilla. Tällaisesta kehityksestä kohti kaikille tarkoitettuja ns. inklusiivisempia liikuntapalveluita hyötyisivät monet erityisryhmät. OKM:n alainen Erityisliikunnan jaosto (ELJ, 2005) on kuvannut inkluusion tarkoittavan kaikkien ihmisten tasavertaista mahdollisuutta osallistua yhteiseen ja yleiseen liikuntaharrastukseen. Inklusiiviset liikuntapalvelut lisäävät jokaisen ihmisen mahdollisuuksia valita itselleen sopiva tapa harrastaa liikuntaa ja tätä edistävät sellaisten matalan kynnyksen ryhmien lisääntyminen, jotka eivät perustu kilpailuun tai vertailuun. (Saari, A. 2011) Inklusiivisen liikuntatoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä ja hidasta työtä, jossa täytyy samanaikaisesti vaikuttaa moniin toimintaympäristöihin, järjestösektoreihin, palvelujen tarjoajiin ja alan koulutukseen sekä kehittää esteetöntä ja turvallista toimintaympäristöä ja muita inkluusiota edistäviä olosuhteita. (ELJ, 2005) Varsinkin itsenäisesti asuville, lievästi kehitysvammaisille ihmisille, yhteiskuntaan integroitumisen vuoksi olisi tärkeää päästä huolehtimaan terveydestään tasa-arvoisesti. Kuntoklubi-hankkeessa ajatusta lähdettiin viemään eteenpäin järjestämällä kehitysvammaisille ihmisille soveltuvien liikuntapalveluiden kehittämispalaveri, jossa oli tarkoituksena eri toimijoiden kanssa yhdessä pohtia liikunnan mahdollisuuksia. Palaveriin osallistui ainoastaan muutama innostunut ryhmäliikuntaa järjestävä taho ja heidän kanssaan pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia. Jatkossa soveltavaan liikuntaan ja erilaisten liikkujien kohtaamiseen perehdyttävä kurssi liikuntapalveluita tarjoavien tahojen ohjaajille olisi paikallaan.

16 Kuntokolmiokortti ja liikuntaan kannustaminen Hankkeessa haluttiin kehittää kehitysvammaisille ihmisille selkeä tapa seurata liikuntasuorituksia sekä innostaa liikkumaan. Kuntokolmio- kortin (Liite 4) tavoitteena on kannustaa ja motivoida suositusten mukaiseen terveysliikunnan harrastamiseen joka kuukausi. Kuntokolmio-kortin täyttäminen on mielekästä ja sen avulla voidaan helposti seurata terveysliikuntasuositusten toteutumista. UKKinstituutin laatima liikuntapiirakka havainnollistaa liikuntasuositukset konkreettisesti. Siitä ilmenee, että viikoittain on suositeltavaa pitää yllä arkista aktiivisuutta, lisätä kuntoa reippaalla kestävyysliikunnalla sekä parantaa lihaskuntoa ja liikehallintaa kunnolla kuormittavalla liikunnalla. Liikuntasuoritusten merkitsemisessä Kuntokolmioon voi käyttää värikoodeja sen mukaan millaista liikuntaa on harrastanut. Kuntokolmiota voidaan käyttää yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ja sen avulla voidaan motivointikeinona käyttää myös palkitsemista. Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat usein motivointia ja tukea liikkumiseen ja esim. liikuntatapahtumiin osallistuminen saattaa jäädä, koska omiin kykyihin ei uskota. Keväällä 2014 Kuntoklubi-hankkeessa kerättiin kasaan lenkkiporukka, joka kokoontui huhti- ja toukokuussa viikoittain noin tunnin kestävälle kävelylenkille. Lenkillä osallistujat saivat uskoa ja varmuutta omaan jaksamiseen. Loppuhuipennuksena halukkaat osallistuivat yhdessä projektityöntekijän kanssa esteettömälle Likkojen Lenkille (3,6 km). Yhteensä lenkille osallistui 15 kävelijää, joista osa kehitysvammaisten ihmisten parissa työskenteleviä. Kokeilu oli onnistunut ja useampi kävelijä kertoi olevansa positiivisesti yllättynyt omasta jaksamisestaan. 4.4 Ideapäivät Kuntoklubin Ideapäivät ovat kaikille avoimia tapahtumia, joissa erilaisia liikuntamuotoja pääsevät kokeilemaan niin kehitysvammaiset henkilöt kuin heidän lähi-ihmisensäkin. Tavoitteena olisi päivä, jossa kohtaisivat niin asumis- ja päivätoiminnan väki kuin läheisetkin. Käytännössä tällaisen ajankohdan löytäminen on haastavaa. Viikonloppuisin ja iltaisin pois laskuista jäävät päivätoiminnot, päivällä mukaan eivät pääse läheiset. Ensimmäiset ideapäivät järjestettiin ulkoliikunta- ja puistokuntoiluteemalla kesäkuussa Ideatapahtumille oli suunniteltu kolme eri ajankohtaa, jotta halukkaat pääsisivät mukaan. Iltatapahtumat peruuntuivat. Päivätapahtuma toteutui ja paikalla oli iso porukka yhdestä päivätoimintakeskuksesta. Syksyn 2012 ideapäivän suunnittelussa panostettiin enemmän mm. markkinointiin. Marraskuun sisäliikunnan ideoita esittelevää ideapäivää mainostettiin pitkin syksyä ja se keräsikin kiitettävän

17 17 määrän osallistujia. Paikalla oli n. 50 henkilöä, joista n. 35 oli kehitysvammaisia ihmisiä ja 15 heidän ohjaajiaan. Ideapäivän tarkoituksena oli tehdä Kuntoklubi-verkostoa tunnetuksi ja esitellä erilaisia liikunnallisia vinkkejä. Päivän aikana esiteltiin istumatansseja, taichi-harjoittelua, kuntosalija tasapainoharjoittelua sekä pilatesta. Ohjaajina toimivat Nääsville ry:n fysioterapeutit. Paikalla oli myös Tevella Oy:n pienharjoitteluvälineiden edustaja. Päivä oli onnistunut ja ajankohta ilmeisen hyvä. Kevääksi 2013 oli jälleen suunnitteilla ulkoliikunnan ideatapahtuma, jossa oli tarkoitus julkistaa ja palkita myös Positiivinen pudottaja- ryhmän voittaja. Päällekkäisten tapahtumien ja markkinointivaikeuksien vuoksi tapahtuma kuihtui Positiivinen pudottaja- ryhmän päättäjäisiksi. Jatkossa on järkevää panostaa yhteen hyvin suunniteltuun ja markkinoituun Kuntoklubitapahtumaan vuodessa. Hankkeen päätöstapahtuma järjestettiin Tampereella Nuutisaran toimintakeskuksessa toukokuussa Tapahtumaan osallistui noin 70 kehitysvammaista henkilöä, läheistä ja heidän parissaan työskentelevää. Tapahtumassa eri asumis- ja päivätoimintayksiköt esittelivät käyttöön ottamiaan Kuntoklubi-hankkeessa kehiteltyjä toimintamalleja. Lisäksi tapahtumassa palkittiin vuoden liikuttaja ja kokeiltiin Nia-tanssia. Tapahtumassa oli rento ja iloinen tunnelma ja jäi tunne, että osa kehitellyistä toimintamalleista on todella löytänyt paikkansa osana arkea Talviliikuntapäivä Kuntoklubi-hankkeen työntekijä on ollut mukana suunnittelemassa ja järjestämässä yhteistyössä Suomen vammaisurheilu- ja liikunta VAU:n, Pirkanmaan vammais- ja kansanterveysjärjestöjen sekä Tampereen liikuntapalveluiden kanssa Talviliikuntapäivää neljänä peräkkäisenä vuonna ( ). Maksuton tapahtuma on tarkoitettu kaikenikäisille liikkujille. Ohjelmassa on ollut mm. erilaisten talviliikuntalajien kokeilua sekä leikkimielisiä kisailuja, mäenlaskua sekä mahdollista kokeilla erilaisia liikunnan apuvälineitä, kuten hiihto- tai luistelukelkkaa.

18 Liikuntakaveri-vapaaehtoistoiminta Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat useimmiten apua ja tukea sekä liikuntaharrastuksensa mahdollistamiseen että arkiseen liikuntaan. Asumispalveluiden henkilökuntamitoitus ei aina riitä toimintakyvyltään ja liikkumistottumuksiltaan eritasoisten henkilöiden liikunnan ohjaamiseen tai aktiivisen arjen mahdollistamiseen. Kuntoklubi-hankkeessa ajateltiin, että vapaaehtoistoiminnasta voisi saada apua tähän tilanteeseen. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja yhteistyötä oli tarkoitus viritellä jo hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena, mutta suunniteltu vapaaehtoistoiminnan te ta peruuntui osallistujien puutteen vuoksi ja ajatus laitettiin hetkeksi muhimaan. Omaisten toiveita ja asuntoloiden tarpeita kuunnellen syntyi ajatus Liikuntakaveritoiminnasta. Liikuntakaveri-toiminnan ideana on, että kehitysvammainen henkilö saa ystäväkseen ja liikunnan harrastamisen tueksi suunnilleen samanikäisen, samanhenkisen ja samaa sukupuolta olevan vapaaehtoisen liikuntakaverin. Kyseessä ei ole avustajatoiminta, vaan kaverukset harrastavat yhdessä liikuntaa, joka on molempien mieleen. Idea perustuu yhdenvertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Molemmat vastaavat harrastuksen aiheuttamista kustannuksista itse ja hyötyvät liikunnasta mahdollisimman tasaveroisesti. Kuntoklubi-hankkeen toisena toimintavuotena oli tarkoitus toteuttaa Liikuntakaveri-toiminnan pilottikokeilu. Pilottikokeilun tavoitteena oli ennen kaikkea tehdä näkyväksi olemassa olevaa kehitysvammaisten parissa tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa positiivisessa hengessä, jotta saataisiin mukaan lisää innokkaita vapaaehtoistyöntekijöitä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Liikuntakaveri-toiminnasta helposti toimiva ja houkutteleva vapaaehtoistoiminnan muoto, jota voisivat käyttää hyväkseen niin yksittäiset kehitysvammaiset henkilöt kuin yhteisötkin. Tarkoituksena oli järjestää Liikuntakavereiksi ryhtyville perehtymiskoulutusta ja kaveripareille yhteisiä liikunnallisia tapaamisia sekä mahdollisesti myös alennuksia joistakin liikuntapalveluista. Liikuntakaveri-pilottikokeilun yhteistyötahoksi valikoitui Tampereen Kaupunkilähetys ry, jonka laajaan palveluntarjontaan kuuluvat kehitysvammaisten asumis-, päivä- ja vapaa-ajan toiminnot, joiden lisäksi yhdistyksellä on pitkä kokemus vanhuspuolen vapaaehtoistoiminnasta. Yhteistyötahoiksi houkuteltiin myös mm. oppilaitoksia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä, mutta ennakkoluulot kehitysvammaisten kanssa työskentelystä sekä oppilaitosten yhdistymisen aiheuttamasta ajanpuutteesta johtuen liikuntakaveri-idea ei saanut kyseisten tahojen parissa väkeä liikkeelle. Tampereen Kaupunkilähetys ry:n yhteisöstä sen sijaan löytyi muutamia vapaaehtoisesti kehitysvammaisten ystäviensä kanssa uimahallissa ja kuntosalilla käyviä henkilöitä, jotka osallistuivat Liikuntakaveri-toiminnan infotilaisuuteen. Tilaisuudessa pohdittiin, mistä löytää muutama henkilön lisää ja ilmapiiri oli positiivinen ja innostunut. Sovimme kevään kestävästä pilottikokeilusta, jossa vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteiset liikuntakerrat raportoitaisiin ja lisäksi yhdessä pohdittaisiin miten toiminta saataisiin houkuttelevaksi. Päivämäärä perehdytyskoulutusta varten sovittiin, mutta henkilöt kokivat sitoutuvansa toimintaan liikaa ja näin ollen koulutus peruuntui. Näkökulma on ymmärrettävä ja sitoutumisenpelko onkin yksi vapaaehtoistoiminnan jarruista. Vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen on pitkäjänteistä työtä ja tällaisen erityisryhmän ollessa kyseessä, työ monin verroin haastavampaa. Tästä syystä Kuntoklubi-hankkeessa piti laittaa välimerkki Liikuntakaveri-toiminnan kehittelylle ja keskittyä muihin kehitteillä oleviin toimintoihin. Koska Liikuntakaveri-toimintaa varten ehdittiin jo laatia materiaalia ja konsepti on hyvin suunniteltu,

19 19 olisi ollut sääli heittää ajatusta kokonaan menemään. Ideaa voidaan jatkossa soveltaa esimerkiksi niin, että kehitysvammaisten asumisyksiköt voivat hyödyntää Liikuntakaveri-ajatusta ja -materiaalia järjestäessään avoimien ovien päiviä ym. tapahtumia, joihin toivotetaan tervetulleiksi myös lähialueen asukkaita. Pienellä paikallisella arjen tasolla Liikuntakaveri-idea voisi toimia paremmin. Toisaalta voimat voisi yhdistää joidenkin vapaaehtois- ja vammaisjärjestöjen kanssa ja jatkossa miettiä saisiko yhteistyöllä enemmän aikaan. 4.6 Jumppajelppi- vertaistoimintamalli Kuntoklubi-hankkeen toisena toimintavuotena kiinnitettiin vapaaehtoistoiminnan kehittämisen lisäksi huomiota myös vertaistoiminnan mahdollisuuksiin. Kuntoklubi-verkosto järjesti keväällä 2013 ensimmäisen Jumppajelppi-toimintamalliin kuuluvan koulutuksen. Jumppajelppi-toimintamallissa ideana on, että liikunnasta innostuneet ja aktiiviset kehitysvammaiset henkilöt innostaisivat omalla esimerkillään omissa yhteisöissään (asuntola, päivätoiminta, harrastuskerho jne.) muita liikkumaan ja huolehtimaan terveydestään. Lisäksi Jumppajelpit voivat omien kykyjensä mukaisesti osallistua esimerkiksi säännöllisten jumppahetkien ohjaamiseen joko itsenäisesti tai ohjaajien avulla. Jumppajelppi-koulutuksen on tarkoitus olla samalla myös toimintamalli-koulutus, joka antaa valmiudet soveltaa jumppajelppi-toimintamallia omissa yhteisöissä parhaaksi katsomalla tavalla. Siksi on suositeltavaa, että koulutuksiin osallistuu vertaisohjaajien lisäksi aina myös yhteisön ohjaaja/ ohjaajia. Kevään yhden päivän Jumppajelppi-koulutukseen osallistui 7 kehitysvammaista henkilöä ja 2 ohjaajaa kahdesta eri päivätoimintayksiköstä. Teoria pidettiin hyvin yksinkertaisena ja keskustellen käytiin läpi mm. mitä kaikkea liittyy hyvinvointiin, mitä hyötyä on liikunnallisesta elämäntavasta ja miten kannustaa muita liikkumaan. Käytännön liikuntavinkit olivat helppoja tuolijumppaohjeita sekä erilaisin helpoin välinein tehtäviä harjoituksia, myös musiikin käyttöä harjoiteltiin. Vertaisohjaajat osallistuivat sekä koulutuksen teoria- ja keskusteluosuuteen että käytännön harjoituksiin todella aktiivisesti ja innostuneesti. He olivat tyytyväisiä koulutukseen ja saivat todella paljon ideoita liikunnalliseen kannustukseen. Koulutuksesta saatua palautetta: Olemme pitäneet vertaisohjaajakoulutuksesta yhteisen palautetuokion. Muistelimme yhdessä päivän antia, keskustelimme ja teimme käytännössä harjoitteita. Kaikki koulutuksessa olleet ovat pitäneet pienen jumppahetken keskuksen muille asiakkaille. Innostusta riittää!! Koulutuspäivä on kaiken kaikkiaan saanut hyvää palautetta. Tässä muutama asia: teoriaa oli sopivasti, käytäntö opetti parhaiten, selkeää opetusta, köysijumppa oli uutta ja kivaa, uusia vinkkejä tuli paljon, sopivan mittainen päivä, mukavaa, että ilmapallopelko oli huomioitu! Kiitokset vielä mukavasta ja liikunnallisesta päivästä! Kuten palautteistakin ilmenee, koulutus oli erittäin onnistunut. Koulutuspäivän kokemus ja siitä saatu positiivinen palaute sekä se, että ideat ja vinkit on heti otettu käyttöön, osoittaa, että kyseessä on erittäin toimiva malli arkiliikunnan edistämiseksi. Huomionarvoista oli, että jo koulutuksen aikana vertaisohjaajat pohtivat yhdessä, miten jakaa vastuuta jumpan ohjaamisesta, sekä kyselivät käytössä olevista välineistä ja voisiko sellaisia hankkia jne. Tällainen aktiivisuus ja innostus tarttuu herkästi muihinkin ja voi olla tehokkaampikin motivointikeino kuin pelkkä ohjaajien kannustus.

20 Positiivinen pudottaja- painonhallintamalli Nääsville ry:ssä v kehitysvammaisten asumis- ja päivätoimintayksiköihin tehdyn kyselyn perusteella ylipaino-ongelmat ovat yksi yleisimmistä toimintakykyä heikentävistä ongelmista kehitysvammaisten ihmisten keskuudessa. Asumis- ja päivätoimintayksiköiden henkilökunta toivoi erityisesti apua ja tukea kehitysvammaisten asiakkaidensa motivointiin. Kuntoklubi-hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää toimintamalleja, joiden avulla kehitysvammaisia ihmisiä voidaan motivoida liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi ja tarjota heidän ohjaajilleen ja omaisilleen tietoa ja ideoita siitä, miten parhaiten tukea asiakkaitaan Painonhallintaryhmät kehitysvammaisille henkilöille Ensimmäinen painonhallintaryhmä toteutettiin Tampereen Soroptimistiklubin rahoittamana nuorille kehitysvammaisille naisille. Ryhmä toteutettiin vesiliikuntajakson osalta yhteistyössä Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden kanssa ja mukana oli Tampereen Kehitysvammaisten tuki ry:n tuntiohjaajia avustajina. Tästä ns. pilottiryhmästä saatujen kokemusten perusteella painonhallintaryhmästä kehiteltiin laajempi vuoden kestävä seurantapaketti, joka sai nimekseen Positiivinen pudottaja. Positiivinen pudottaja- painonhallintaryhmän tavoitteeksi muodostui omasta terveydestä huolehtiminen sekä säännöllisestä liikunnasta innostuminen. Painonpudotustavoitteet laaditaan henkilökohtaisesti. Keväällä 2014 käynnistyi järjestyksessä neljäs Positiivinen pudottaja -painonhallintaryhmä. Kurssin ohjelma on muodostunut niin, että se alkaa henkilökohtaisella haastattelulla ja alkumittauksilla, jolloin selvitetään mm. ruokailu- ja liikuntatottumuksia, tehdään toimintakykytestejä ja kehonkoostumusmittaus. Viikoittaisilla Pudottajatreffeillä ohjelmassa on vaihtelevaa liikuntaa, asiaa painonhallinnasta sekä kuukausittaiset punnitukset. Lisäksi ohjelmaan kuuluu retki kauppaan, jossa ohjataan terveellisiin valintoihin ostoksia tehdessä. Kuntokolmio kortteja täytetään koko kurssin ajan. Kaksi ensimmäistä Positiivinen pudottaja-painonhallintakurssia sisälsivät myös vesiliikuntajakson yhteistyössä Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden kanssa (6 kertaa). Kaikkiin toimintoihin on toivotettu tervetulleiksi myös omaiset, ohjaajat ja avustajat. Alkuinfossa painotetaan lähituen merkitystä, omaehtoista liikuntaa sekä ennen kaikkea positiivista asennetta. Vuoden kestävän kurssin lopuksi tehdään loppumittaukset ja -haastattelut. Päättäjäiskerralla palkitaan Positiivisin pudottaja. Palkinnon kriteerinä on painonpudotustulos, positiivinen asenne ja Kuntokolmio-kortin aktiivinen täyttäminen. Tulokset painonhallinnassa ovat olleet tähän mennessä vaihtelevia. Parhaimman painonpudotuksen saavuttanut sai painon laskemaan 13 kg vuoden aikana. Vaikka

21 21 painonpudotustulokset eivät ole olleet suurella osalla kovinkaan rohkaisevia, on toimintakykytesteissä tullut parannusta lähes kaikilla. Säännölliset viikoittaiset liikuntahetket, joissa koko kehoa haastetaan harjoittelemaan arkiliikuntaa tehokkaammin, ovat lisänneet ryhmäläisten liikkumisvarmuutta ja tähän mennessä saaduissa palautteissa kerrottiinkin kunnon ja jaksaminen parantuneen, liikkumisen helpottuneen ja reipastuneen ja hengästymisen helpottaneen. Ryhmäläisiltä saadun palautteen perusteella ryhmässä on ollut mielekästä käydä ja ryhmäläiset ovat oppineet terveellisiä elämäntapoja mm. niin, että osaavat hyvin erottaa terveelliset ja epäterveelliset ruoat toisistaan. Tähän mennessä saaduissa palautevastauksissa kaikki ryhmäläiset ilmoittivat onnistuneensa muuttamaan ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan mm. annoskokoja pienentämällä, herkkuja vähentämällä ja kasvisten, hedelmien ja marjojen syömistä lisäämällä. Ryhmäläiset onnistuivat tekemään pieniä muutoksia painonhallinnan tueksi, mutta tehokkaat askeleet jäivät ottamatta. Pudottajatreffeillä opittuja asioita siis pystytään hyvin omaksumaan ja siirtämään hetkellisesti käytännön tasolle, mutta omissa arkipiireissä valinnat tehdään vanhojen totuttujen tapojen mukaisesti, kun lähituki puuttuu. Tästä havainnosta syntyi idea, jossa Positiivinen pudottaja- painonhallintamalli koostuu sekä kehitysvammaisille ihmisille suunnatusta kurssimuotoisesta toiminnasta että omaisille ja ohjaajille suunnatusta painonhallinnan ohjaukseen tukevasta koulutuksesta Painonhallintaohjauksen ideat koulutus Keväällä 2013 järjestettiin asumis- ja päivätoimintayksiköiden ohjaajille iltapäiväkoulutus, jonka aiheena olivat painonhallinnanohjauksen haasteet ja ideat. Koulutusta markkinoitiin myös omaisille. Koulutukseen osallistui yhteensä 7 ohjaajaa kahdesta asumis- ja kahdesta päivätoimintayksiköstä. Koulutuksessa pureuduttiin kehitysvammaisten ihmisten painonhallinnan haasteisiin, esiteltiin Positiivinen pudottaja-painonhallintamallia sekä käytännöllisiä ideoita painonhallinnan tueksi ja asiakkaiden motivoimiseksi. Koulutukseen osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä koulutuksen antiin, palautekyselyssä koulutuksen hyödynnettävyyden osallistujat

22 22 arvioivat hyväksi ja kiinnostavuuden ja koulutusjärjestelyt kiitettäväksi. Kokonaisuudessaan koulutukselle annettiin kiitettävä arvosana. Näiden kokemusten myötä hioutui Positiivinen pudottaja- painonhallintamallin idea. Painonhallintamallissa huomioidaan kehitysvammaisten ihmisten ylipaino-ongelmat ja painonpudotuksen haasteet, joita ovat liikunnan vähäisyys, tarkoituksenmukaisen lähituen puuttuminen sekä motivaatio-ongelmat. Haasteita lähestytään kahdesta suunnasta: Positiivinen pudottaja -painonhallintakurssit kehitysvammaisille henkilöille jatkuvat Kuntoklubi-verkoston toimintana ja lisäksi tarjolla on koulutusta ohjaajille ja lähi-ihmisille. Positiivinen pudottaja- koulutus tarjoaa valmiuksia ja ideoita kehittää ja toteuttaa omassa yksikössä painonhallintaan tähtäävää toimintaa. Koulutukset soveltuvat niin asumis- tai päivätoimintayksiköiden ohjaajille kuin harrastustoiminnan ohjaajillekin. Omaiset ja henkilökohtaiset avustajat saavat myös koulutuksesta hyviä eväitä tukea kehitysvammaista asiakastaan / omaistaan painonhallintaprojektissa. Esimerkiksi asumisyksiköissä voidaan toteuttaa kampanjoita, joissa omaiset otetaan mukaan painonhallintaprojektiin ja tähän kampanjaan hyvänä lähtölaukauksena voi toimia kyseinen koulutus. 4.8 Luova Liikunta -harrastekurssi Luovan liikunnan harrasteryhmä järjestettiin SLU:n Seuratuki avustuksen turvin Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n uutena harrastekurssina yhteistyössä Kuntoklubi-hankkeen kanssa. Ryhmä kokoontui syyskaudella 2012 kahdeksan kertaa ja kevätkaudella kertaa. Ryhmään osallistui kahdeksan kehitysvammaista aikuista. Luovan liikunnan harrasteryhmässä tavoitteena oli luovan liikunnan keinoin kehittää osallistujien kehontuntemusta sekä tarjota uudenlaisia liikunnallisia elämyksiä. Luovassa liikunnassa ammennettiin ideoita musiikista sekä erilaisista luovista liikuntamuodoista. Ryhmässä liikuttiin omien kykyjen mukaan tavoitellen liikunnan iloa, sujuvuutta ja luovuutta. Jokaiseen kertaan kuului myös kehonhuolto lämmittelyineen ja venytyksineen sekä loppurentoutus. Ryhmäkerrat aloitettiin aina samalla tavalla ringissä jumppamatoilla istuen. Kävimme läpi ryhmäkerran teeman ja herättelimme kehon taputellen, ravistellen, venytellen ja lämmittelimme piirissä seisten. Jokaisella kerralla toistui myös oma liike -harjoitus, jossa jokainen vuorollaan keksi oman liikkeen, jonka kaikki muut ryhmäläiset sitten toistivat. Herättelyn ja lämmittelyn jälkeen oli teemaosuuden aika. Ryhmäkerran lopuksi venyteltiin ja tehtiin teemaan sopiva rentoutusharjoitus.

23 23 Johtuen ryhmäläisten erilaisista kyvyistä, ohjausta tuli koko ajan huomioida sekä verbaalisesta että non-verbaalisesta näkökulmasta. Liikkeen tuottaminen ja tilan käyttäminen oli vielä syyskaudella monelle haastavaa. Haasteena oli erityisesti löytää liikeilmaisuun kannustavia mielikuvia. Ringissä tehtävät harjoitukset tuntuivat sujuvan helpommin, kun kaikki näkivät toisensa ja tilan hahmotus oli näin ollen selkeämpää. Kevään aikana liikeilmaisu selvästi helpottui ja tuttujen toimintarutiinien tuoman turvallisuuden varassa uudetkin kokeilut onnistuivat yllättävän hyvin. Kurssilaisten keskinäinen luottamus ja hyvä yhteishenki näkyivät erityisesti tunteiden ilmaisuun liittyvissä tilanteissa: suru, myötätunto, ilo ja kannustaminen näytettiin vapautuneesti. Myös liikeilmaisultaan haastavammat, kuten tunteiden ilmaisuun ja kehon monipuoliseen käyttöön liittyvät harjoitukset alkoivat kevätkaudella sujua entistä luontevammin. Yksin, pareittain tai ryhmänä toimiminen onnistui hyvin. Kaikkein eniten ryhmäläiset nauttivat musiikin ja tuttujen mielikuvien yhdistymisestä. Ryhmäläisten mielestä parhaiten mieleen jääneet teemat olivat lorut, värit, baletti, rytmittelyt ja tanssilevyraati. Kaiken kaikkiaan luova lähestymistapa liikuntaan on ollut todella onnistunut ja kehitysvammaiset henkilöt hyötyvät todella paljon tällaisesta tavasta liikkua. Tämä johtuu siitä, että luovassa liikunnassa hyödynnetään ryhmäläisten voimavaroja ja rohkaistaan käyttämään kehoa monipuolisesti kiinnittämättä huomiota liikkumisen tai toimintakyvyn rajoituksiin. 4.9 Tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuneet Pvm(t) Tapahtuma/ Toiminto Paikka osallistu jamäärä kokoontumiskerrat Painonhallintaryhmä (pilotti) Eri paikoissa Verkkotyöpaja- info Onkiniemen kerhotila Verkkotyöpajat Iltalinjallaprojektin tilat, TAMK Kuntoklubi-vastaava koulutuspaketti asumisyksiköiden ohjaajille Viola-koti, Kuntogalleria 6-9/ kerta Vapaaehtoisvoimin liikkumaanteemakeskustelu Onkiniemen kerhotila - Tapahtuma peruuntui Kuntoklubi-vastaava koulutuspaketti päivätoimintayksiköiden ohjaajille Epilän toimintakeskus / Pispan palvelukeskus 4-7/ kerta 4

24 Kesäiset puistokuntoilumahdollisuudet Kesäiset puistokuntoilumahdollisuudet Kesäiset puistokuntoilumahdollisuudet Ikuri - Tapahtuma peruuntui Kauppi 20 1 Kaukajärvi - Tapahtuma peruuntui Positiivinen pudottaja painonhallintaryhmä (I) Eri paikoissa Syysideatapahtuma Säpinää sisällä Liikuntakaveri-toiminnan infotilaisuus Liikuntakaveri-toiminnan perehdytyskoulutus Liikuntapalveluiden kehittämispalaveri Pispan palvelukeskus Onkiniemen kerhotila Onkiniemen kerhotila Onkiniemen kerhotila n Koulutus peruuntui Kuntoklubi-koulutus Epilän toimintakeskus /kerta Jumppajelppi-koulutus Epilän toimintakeskus Painonhallintaohjauksen ideailtapäivä Onkiniemen kerhotila Positiivinen pudottaja painonhallintaryhmä (II) Positiivinen pudottaja painonhallintaryhmä (III) Eri paikoissa 8 n.30 Eri paikoissa 8 n Hankkeen päätöstapahtuma Nuutisaran toimintakeskus n Kuntoklubin kävelyporukka + Likkojen Lenkki Kaupin urheilupuisto/ Ratinan stadion 17 7 Yhteensä n.242 n.139

25 25 5 KUNTOKLUBI-HANKKEEN ARVIOINTIA 5.1 Palautekyselyt ja vierailut Syksyllä 2013 laadittiin loppukyselyt asumis- ja päivätoimintayksiköille sekä kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Kyselyjen avulla pyrittiin saamaan selville onko Kuntoklubi-hanke onnistunut tavoitteissaan ja onko Kuntoklubi-verkosto tullut tutuksi ja onko siitä ollut hyötyä Palautekysely kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen Kehitysvammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen kyselyyn (Liite 5) oli mahdollista vastata sekä Kuntoklubin että Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n verkkosivuilla. Lisäksi kyselyjä jaettiin Nääsville ry:n kehitysvammaisten ryhmissä. Kyselyjä palautui 19 vastaajalta, suurin osa vastaajista oli ryhmissä kävijöitä. Vastaajat olivat iältään vuotiaita, keski-iän ollessa 41 v. Vastaajat koostuivat vanhempien kanssa, tuetusti, ohjatusti ja autetusti asuvista kehitysvammaisista henkilöistä. Kyselyssä tiedusteltiin hankkeessa kehiteltyjen toimintamallien sekä motivointi- ja kannustuskeinojen tunnettuutta ja käyttöä sekä toimintoihin ja tapahtumiin osallistumista. Vastausten perusteella parhaiten tunnettiin Kuntokolmio-kortti (tuttu 9 ja käytössä 6) sekä Positiivinen Pudottaja -painonhallintamalli (tuttu 9 ja osallistunut 5). Kuukauden kuntokasvo ja ideapäivät olivat tuttuja viidelle vastaajalle. Kuntoklubin verkkosivut olivat tutut neljälle vastaajalle. Vähiten tunnettuja olivat vastaajien keskuudessa Liikuntakaveri-vapaaehtoistoiminta ja Jumppajelppi-vertaisohjaajakoulutus. Vastaajat saivat kertoa avoimiin kysymyksiin vastaamalla minkälaista tietoa terveysliikunnasta, tukea arkiliikuntaan ja tsemppiä liikuntaharrastuksiin he ovat kokeneet saavansa Kuntoklubiverkoston kautta. Kommentit olivat seuraavanlaisia: Tietoa terveysliikunnasta: Tietoa hyötyliikunnasta ja venyttelystä. Kuntosali on erittäin tärkeä fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämisessä. Tukea arkiliikuntaan: Kyllä olen. Käyn kaksi kertaa viikossa kuntosalilla. Kyllä, pääsee kerran viikossa uimaan avustajan kanssa. Näin ollen pystyy ylläpitämään kuntoa. Kyllä, kannustusta painonpudotukseen. Pystyn olemaan ilman hyväskää. Kyllä, arkiseen - ja vapaa-ajanliikuntaan. Jalkojen lihakset vahvistuneet, tasapainon ylläpitämiseen apua. Kyllä, tätä kautta tuli kuntosali mukaan.

Väliraportti. Erja Kyllönen Nääsville ry. 17.6.2013

Väliraportti. Erja Kyllönen Nääsville ry. 17.6.2013 2013 Kuntoklubi- hanke 2011-2014 Yhteistyö- ja toimintaverkoston kehittäminen kehitysvammaisten ihmisten terveys- ja arkiliikunnan edistämiseksi Tampereella Väliraportti Erja Kyllönen Nääsville ry. 17.6.2013

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot