Osa 3 PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA. Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009

Transkriptio

1 Osa 3 PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009 Kannen kuva: Marja Mönkkönen 2009

2 PALVELUT JA ALUEKEHITYS Palveluiden tarkasteleminen alueen kehittämisen yhteydessä on välttämätöntä. Palvelut ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa. Suomen valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa on mainittu muun muassa peruspalveluiden turvaaminen koko maassa. Aluepolitiikan keinoin pyritään vahvistamaan eri alueiden elinkeino ja palveluperustaa. Palveluiden kehittäminen ovat yksi aluepolitiikan tämänhetkisistä painopisteistä. (Sisäasiainministeriö 2007) Palveluihin on luettava kuuluvaksi sekä aineelliset palvelut (esim. tiettyjen tuotteiden myynti) sekä aineettomat palvelut (esim. päivähoito). Palvelut voidaan jakaa julkisiin ja yksityisiin palveluihin, samoin kuin henkilökohtaisiin palveluihin ja palvelutuotteisiin. Palveluita voidaan siis jaotella usein eri tavoin ja niin ikään tarkastella eri näkökulmista. Joka tapauksessa kaikkien palveluiden tuottaminen, järjestäminen ja tarjoaminen vaativat tarkoitukseen soveltuvat tilat, joiden on sijaittava sekä palvelun tarjoajan että palvelun käyttäjän kannalta mielekkäässä paikassa. Julkiset palvelut ovat palveluja, joita rahoittavat valtio ja kunnat pääasiassa verovaroin. Julkisten palveluiden tarkoituksena on taata kaikille ihmisille mahdollisuudet peruspalveluihin. Yleisesti ottaen palveluiden taso ja määrä alueella ovat kytköksissä alueen (kunnan) yleiseen kehityssuuntaan, mutta myös laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin. Tällä hetkellä ja lähivuosina vaikuttavia trendejä ovat muun muassa seuraavat: markkinavoimien valta palveluiden tuotannossa kasvaa hallinnollinen rakennemuutos jatkuu (näkyy jo nyt mm. palveluiden kilpailuttamisena ja ulkoistamisena) erilaisten hallinnollisten instituutioiden korvautuminen verkostoilla lisääntyy hallinnolliset hyvinvointijärjestelmän korvautuvat ainakin osin oman avun järjestelmillä vaihtoehtoiset palvelutuotantomallit ja palvelutuottajat lisääntyvät 2

3 palveluiden organisointitavoissa tapahtuu muutoksia (näkyy jo nyt mm. tulosyksiköiden, nettobudjetoitujen virastojen, liikelaitosten ja yhtiöittämisen muodossa) palvelut säilyttävät perusominaisuutensa, mutta niiden tuottamisessa ja jakelussa tapahtuu muutoksia (palvelukentän laajeneminen ja sisältöjen monipuolistuminen, tuotteistamisen lisääntyminen, kilpailun kiristyminen, itsekannattavuusperiaatteen soveltaminen tai ainakin maksutulo osuuksien lisääminen, palvelujen elinkaaren lyheneminen sekä eri palvelujen kehitysmekanismeissa tapahtuva erilaistuminen.) palvelut muuttuvat yhä enemmän teknologian välityksellä toimiviksi (trendi näkyy jo nyt esimerkiksi pankkiasioiden hoidossa, ostosten tekemisessä, kirjaston käytössä, terveydenhuollossa, opetuksessa ja matkailussa) ikärakenteen ja väestön määrän kehitys vaikuttaa kulutukseen ja palvelutarpeisiin (esim. Suomessa sosiaali ja terveyspalveluiden tarve on lisääntymässä, perusopetuksen tarpeen määrä vähentymässä alueelliset erot tämän trendin osalta ovat kuitenkin suuret.) (ks. esim. Anttiroiko 2000, Larjovuori 2004) Palvelut ovat kytköksissä myös alueen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Alueen asuin ja elinympäristöt muodostuvat useista osista, joita ovat fyysinen ympäristö, taloudellinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö sekä toiminnallinen ympäristö. Palvelut ja niiden saavutettavuus muodostavat olennaisen osan toiminnalliseen ympäristöön liittyvistä asuin ja elinympäristön kilpailukykytekijöistä. Korkealaatuinen asuin ja elinympäristö ei enää toimi ainoastaan paikallisen väestön tarpeiden tyydyttäjänä ja paikkaan sitouttajana, vaan entistä enemmän myös vetovoimatekijänä, joka houkuttelee alueelle uutta inhimillistä pääomaa eli elinkeinopolitiikan näkökulmasta osaavaa työvoimaa. (Raunio & Linnamaa 2000:28). Kilpailukykyyn ja asuinpaikan valintaan liittyviä tekijöitä tarkasteltaessa palveluista voidaan erottaa kaksi erilaista ryhmää: 1) päivittäin tarvittavat tai perusturvallisuuteen kuuluvat palvelut, sekä 2) niin kutsutut ylellisyyspalvelut tai vain pienen ryhmän käyttämät erikoispalvelut. Vaikka palvelut ja niiden saavutettavuus ovat osa alueen kilpailukykyä, ne eivät silti välttämättä muodosta alueelle kilpailuetua. Kilpailuetua tuottavat vain ne tekijät, jotka erottavat alueen selkeästi muista alueista, ovat tärkeitä asuinpaikan valinnassa ja vastaavat ihmisten niille asettamia vaatimuksia. Hyvä, hyvin toimiva tai korkealaatuinen eivät ole siis synonyymejä kilpailuedulle. (Raunio 2001) Kaikki ihmiset tarvitsevat tiettyjä peruspalveluita, mutta eroja on 3

4 siinä, millaisen välimatkan takaa he ovat valmiita palveluita hankkimaan. Osa haluaa asua mahdollisimman lähellä kaikkia käyttämiään palveluita. Osa taas haluaa omaa rauhaa, eikä kaipaa palveluita aivan lähietäisyydelle kodistaan. Asuinpaikan etäisyys palveluista on otettava huomioon myös arvioitaessa alueella asumiseen liittyviä kustannuksia. Kuntien kannalta paitsi palveluiden järjestäminen, myös niiden mielekäs sijoittaminen on olennaista toimivuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Aluekehitykseen kuuluvassa maankäytössä palvelut ja niiden sijoittaminen on huomioitava osana yhdyskuntarakennetta. Mahdolliset uudet asuinalueet on järkevää sijoittaa käytännöllisten yhteyksien päähän olemassa olevista palveluista. Muutokset alueen väestön määrässä ja/tai ikärakenteessa vaikuttavat usein myös siihen, millaisia palveluita kunnan täytyy asukkailleen järjestää, miten paljon palveluita on oltava ja mihin ne sijoitetaan. Alueen väestörakenteen muutosten aiheuttamat muutokset palveluiden tarpeessa on siis huomioitava sekä strategioissa että maankäytön suunnittelussa. Lisäksi muun muassa palveluksi luettava infrastruktuuri ja sen ylläpito kustannuksineen on huomioitava ja suunniteltava huolella käsi kädessä uusien asuinalueiden kanssa. Erityisesti voimakkaan kasvun alueilla syntyy usein ongelmia, kun infrastruktuurin rakentaminen laahaa asuinrakentamista jäljessä tai kun esimerkiksi päivähoitopalveluiden järjestämisessä ei ole varauduttu muuttovoiton mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun. Taantuvilla alueilla sen sijaan ongelmia aiheuttaa muun muassa vajaakäytöllä olevan infrastruktuurin ylläpito kustannuksineen (Raatikainen 2004). Kunnalle on Suomen laissa määrätty tiettyjä tehtäviä, joihin lukeutuu myös velvollisuus järjestää tiettyjä palveluita kunnan asukkaille. Kunnat voivat tuottaa nämä palvelut itse, ostaa ne ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tai esimerkiksi perustaa toisten kuntien kanssa säätiön, kuntayhtymän tai osakeyhtiön hoitamaan kyseisen palvelun tuottamisen. Kuntien vastuulla on tavalla tai toisella järjestää asukkailleen muun muassa: Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Päivähoito Peruskoulut Veden, lämmön ja sähkön jakelu 4

5 Viemäröinti ja puhtaanapito Palontorjunta Vapaa aika ja kulttuuripalveluita (liikuntapaikat, kirjastot; jne.) Kaikkien edellä lueteltujen palveluiden järjestämisvastuussa on olemassa tietyt rajoitukset kunnan ei siis esimerkiksi ole välttämätöntä rakentaa runkoviemäriverkkoa haja asutusalueelle. Asukkaiden kannalta tarkasteltuna kunnan tarjoamat palvelut eivät kuitenkaan kata kaikkea tarpeellista, vaan lisäksi tarvitaan muita palveluita. Tärkeitä palveluita ovat muun muassa huoltoasemat ja päivittäistavarakaupat, joita käytetään varsin usein. Muita suhteellisen usein käytettyjä palveluita ovat muun muassa pankit, postit ja apteekit. Henkilöstä ja kotitaloudesta riippuen tarvitaan aika ajoin myös erilaisia erikoisliikkeitä ja palveluita. Myös eri väestöryhmillä on toisistaan poikkeavia tarpeita palveluiden suhteen (ks. taulukko 1. ) Taulukko 1. Eri asukasryhmien kannalta olennaisia palveluita Lapset 0 12v. Liikuntapalvelut Liikuntatilat, uimahalli Pienimittakaavaiset kaupalliset palvelut Kirjasto Päivähoito Koulut Nuoret 13 17v. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet Monipuoliset kaupalliset palvelut Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Nuorisotilat Peruskoulut Toisen asteen oppilaitokset 5

6 Nuoret aikuiset 18 24v. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet Monipuoliset kaupalliset palvelut Pienyrityksille suunnatut palvelut Ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut Pienten lasten vanhemmat 25 39v. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhemmat 40 65v. Hyvät liikenneyhteydet suhteessa työpaikka alueisiin Lapsille suunnatut palvelut Virkistys ja vapaa ajan palvelut Hyvät liikenneyhteydet Palveluiden ja liikenneyhteyksien yhdistäminen Aikuiset parit ilman lapsia Yksinasuvat Tarpeet eri elämäntapoihin liittyviä Hyvät liikenneyhteydet (ml. julkinen liikenne) Monipuoliset lähipalvelut Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Ikääntyneet yli 65v. Hyvät liikenneyhteydet (ml. julkinen liikenne) Esteettömyys Harrastusmahdollisuudet Seniori ja palveluasunnot Liikkumis tai toimintaesteiset Räätälöity asuminen Hyvät, helppokäyttöiset liikenneyhteydet (ml. esteettömyys) Lähipalvelut Esteisyyden määrittämät erityispalvelut Monipuoliset, tasa arvoiset harrastusmahdollisuudet Taulukko Wiikiä (2005) mukaillen. Palveluita voidaan tarkastella kuntatasolla useasta eri näkökulmasta. On mahdollista jakaa palvelut julkisiin ja yksityisiin, ja tarkastella niiden määrää ja saatavuutta kunnassa. Toisaalta kunta voidaan 6

7 jakaa pienempiin alueyksiköihin ja tarkastella näiden yksiköiden palvelurakennetta ja palveluiden saatavuutta tietyillä kunnan osa alueilla. Lisäksi palveluita voidaan tarkastella jonkin tietyn kohderyhmän, esimerkiksi lapsiperheiden tai vanhusten näkökulmasta, sillä eri kohderyhmät tarvitsevat ja käyttävät erilaisia palveluita. KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN PALVELUT Tässä selvityksessä tarkastellaan Kuhmalahden ja Pälkäneen julkisia ja yksityisiä palveluita, jotka sijaitsevat tai ovat saatavissa kunnan alueella. Julkisiin palveluihin luetaan kunnan järjestämät tai sen ulkopuoliselta palvelutarjoajalta ostamat peruspalvelut. Muun muassa liikuntapalvelut on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Yksityisistä palveluista mukaan on otettu vain muutamia arkielämän kannalta tärkeimmiksi arvioituja palveluita. Tarkastelussa ovat vain yksityishenkilöille suunnatut palvelut yrityksille suunnatut palvelut (nk. business to business palvelut) on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Tarkastelussa mukana olevat palvelut on esitetty taulukossa 2. Palveluita ja palvelurakennetta tarkastellaan tässä sellaisena kuin ne ovat selvitystä tehtäessä (syksyllä 2008). On kuitenkin huomioitava, että palvelurakenne voi muuttua tulevaisuudessa sekä yksityisten että julkisten palveluiden osalta. Selvitys käsittää tiedot palveluiden määrästä ja sijainnista, mutta ei arvio tarkastelun kohteena olevien palveluiden laatua. Palveluiden laatua alueella on arvioitu muun muassa osana Länsi Suomen lääninhallituksen tekemää tutkimusta (Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä 2006). Tutkimusta ei kuitenkaan voida pitää kattavana laatuarviona Kuhmalahden tai Pälkäneen palveluiden osalta, mutta sen tulokset antanevat yleiskuvaa koko maakunnassa ilmi tulevista palveluiden vahvuuksista ja heikkouksista. Taulukko 2. Karttatarkastelussa mukana olevat julkiset ja yksityiset palvelut. Julkiset palvelut Kunnanviraston palvelut Kirjastot Peruskoulun ala asteet Peruskoulun yläasteet Lukiot Lasten päivähoito Terveyskeskuspalvelut Vanhustenhuolto Nuoriso ja kulttuuripalvelut Palvelu ja tukiasuminen Yksityiset palvelut Päivittäistavarakaupat Apteekit Huolto tai kylmäasemat Postit Pankit 7

8 Kuhmalahti ja Pälkäne kuuluvat Länsi Suomen lääniin, jossa lääninhallitus on tehnyt tutkimuksen palveluista. Tutkimuksen mukaan läänissä palveluilla on suhteellisen hyvä saavutettavuus. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria eikä kattavaa seurantajärjestelmää ole. Tyytymättömyyttä julkisten palveluiden osalta herättää koko läänissä mm. harveneva kouluverkko sekä koulukuljetusjärjestelyiden ongelmat. Kirjastopalveluissa ongelmana on koko läänin alueella se, että pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia kehittää erikoisryhmien palveluita vaikka halua siihen olisikin. Terveyspalveluissa eniten ongelmia on ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämisessä. Lisäksi ongelmana on joillakin alueilla myös ikääntyneiden terveyspalveluiden puutteellinen huomioiminen kuntien palvelustrategioissa. Parannettavaa oli myös julkisen liikenteen tarjonnassa. Hyvin oli järjestetty mm. kunnaneläinlääkärin palvelut. Pirkanmaalla muuta lääniä paremmin sujuvat myös peruskoulun päättäneiden jatkokoulutus sekä omalääkärijärjestelmän toimivuus. (Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä 2006; ks. myös Asukkaiden arviot kaupungin palveluista ) Jatkossa syytä olisi kiinnittää huomiota erityisesti terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen sekä työvoiman saatavuuteen sosiaali ja terveysalalla. Kuntien tulisi myös selkeyttää palvelu ja hankintastrategioitaan ja viestittää aikeistaan selkeästi aikeistaan alueen yrityskentälle. Kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi lisätä jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Tulevaisuudessa kuntarajat merkitsevät palveluiden tuottamisessa yhä vähemmän. (Larjovuori 2004).. Kaakkois Pirkanmaalla asuvat saavat tarvitsemansa palvelut osin kotikunnistaan ja osin naapurikunnista tai Tampereelta. Kuhmalahden palvelut ovat pienemmän asukasmäärän vuoksi suppeammat kuin Pälkäneen. Molemmat kunnat ostavat osan julkisista palveluista kunnan ulkopuolelta. Suuren alueellisen keskuksen, Tampereen, läheisyys vaikuttaa Kaakkois Pirkanmaan palveluihin. Tampereelta haetaan muun muassa erilaisia erikoispalveluita sekä tietyt valtionhallinnon palvelut. Lisäksi Kangasalla sijaitsevia palveluita käytetään paljon. Käynnissä olevan valtakunnallisen kunta ja palvelurakenneuudistuksen myötä molemmat kunnat ovat joutuneet tekemään joitakin muutoksia palveluiden järjestämiseen. Molemmat kunnat ovat esimerkiksi mukana perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävien hoitamiseksi muodostetussa, puitelain ehdot täyttävässä yhteistoiminta alueessa, jonka isäntäkuntana toimii Kangasala. Kuhmalahdella julkiset palvelut ovat jakautuneet kahteen kylään. Pohjassa sijaitsevat kunnanvirasto, terveyskeskus ja ala aste. Kunnanviraston yhteydessä on Kelan asiakaspalvelupiste. Ala asteella toimii myös koululaisten iltapäiväkerho. Kirkonkylällä sijaitsevat Pentorinteen 8

9 vanhainkoti sekä viikoittain avoinna oleva nuorisotila Kirkonkylän koululla. Kirkonkylän läheisyydessä on myös ryhmäperhepäiväkoti. Kuhmalahden yksityiset palvelut sijaitsevat niin ikään Pohjassa ja Kirkonkylällä. Pohjassa on päivittäistavarakauppa, apteekki, asiamiesposti ja pankki. Kirkonkylällä on niin ikään päivittäistavarakauppa, asiamiesposti, ja pankki, sekä lisäksi kylmäasema. Kuhmalahden palvelut ovat siis keskittyneet kahteen keskukseen, jotka ovat myös kunnan kaksi tiheintä asutuskeskittymää. Verrattaessa Kuhmalahden palveluita (ks. liite 1) aiemmin tässä selvityksessä esitettyyn luetteloon eri asukasryhmien kannalta olennaisista palveluista (ks. taulukko 1), on huomattavissa suuria eroja Kuhmalahden palvelurakenteen toimivuudesta suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten (0 12v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat varsin kattavat. Kuhmalahdella on suhteellisen paljon lapsille soveltuvia liikuntaharrastemahdollisuuksia ja näihin harrasteisiin soveltuvia tiloja. Kuhmalahden kaupalliset palvelut ovat pienimittakaavaisia ja siten lapsille soveltuvia. Pieni mittakaava on lapsen hahmotettavissa ja helpottaa siten lasten asioimista ja asioimisen opettelua. Kunnassa on myös toimiva kirjasto, päivähoito sekä ala aste. Koska suurin osa palveluista on keskittynyt Pohjaan ja Kirkonkylään, niiden saatavuus on Pohjan ja Kirkonkylän ulkopuolella asuvien lasten kannalta luonnollisesti heikompi. Nuorten (13 17v.) osalta Kuhmalahden palvelut eivät ole kata ikäryhmän tarpeita. Julkinen liikenne toimii koulumatkojen osalta melko hyvin, mutta ei ole saavutettavissa kaikkialta kunnasta. Vapaa ajan liikkumisen kannalta etenkään kunnan sisäinen julkinen liikenne ei ole erityisen toimiva. Kuhmalahden kaupalliset palvelut eivät myöskään ole niin monipuoliset kuin tämän ikäryhmän kannalta olisi toivottavinta. Harrastusmahdollisuuksia nuorille on melko vähän ja nuorisotilat ovat varsin rajallisesti käytettävissä. Yläaste ja kaikki peruskoulun jälkeiset oppilaitokset sijaitsevat kunnan ulkopuolella. Samat julkisen liikenteen ja kaupallisten palveluiden monipuolisuuden puutteet sekä opiskelumahdollisuuksien sijaitseminen kunnan ulkopuolella ovat puutteita myös nuorten aikuisten (18 24v.) osalta. Tätä ikäryhmää ajatellen olennaisia ovat edellä mainittujen lisäksi pienyrityksille suunnatut palvelut, joita on saatavilla osin oman kunnan alueelta ja osin sen ulkopuolelta. Pienten lasten vanhempien (25 39v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat suhteellisen toimivat, sillä heille olennaista on nimenomaan lapsille suunnattujen palveluiden kattavuus. Toinen tärkeä seikka tälle ryhmälle on liikenneyhteydet suhteessa työpaikka alueisiin. Kuhmalahden kunnan sisällä ei kuitenkaan voida sanoa olevan varsinaista työpaikka aluetta, vaan 9

10 kunnassa olevat työpaikat ovat melko hajallaan. Sen sijaan Kuhmalahdelta ulospäin kulkeva työpaikkaliikenne suuntautuu pääasiassa Sahalahden (Kangasalan ja Tampereen) suuntaan, jonne liikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Kuhmalahden palveluita voitaisiin ehkä kuvata keskinkertaisiksi. Virkistys ja vapaa ajanpalveluita sekä harrastusmahdollisuuksia on suhteellisen paljon. Joitakin puutteita on sen sijaan liikenneyhteyksissä. Sellaiset aikuiset pariskunnat, joilla ei ole lapsia, elävät hyvin erilaisten elämäntyylien mukaan. Sen vuoksi heidän palvelutarpeitaan tai jonkin tietyn alueen palveluiden kattavuutta tätä väestöryhmää ajatellen ei voida arvioida tässä yhteydessä. Yksinasuvien henkilöiden kannalta Kuhmalahden palveluissa on joitakin puutteita liikenneyhteyksien (ml. julkinen liikenne) sekä lähipalveluiden monipuolisuuden osalta. Sen sijaan Kuhmalahden harrastusmahdollisuuksia on pidettävä vähintään keskinkertaisina, joskin harrastusmahdollisuuksien kattavuus riippuu luonnollisesti henkilön omista intresseistä. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita. Harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Vanhusten asuntoja on Kirkonkylällä ja Vehkajärvellä. Myös vanhainkoti sijaitsee Kirkonkylällä. Kirkonkylää ja erityisesti Pohjaa lukuun ottamatta lähipalveluita ei ole tarjolla. Liikkumis tai toimintaesteisten asuminen on järjestetty tapauskohtaisesti. Esteettömyyden toteutumista kunnassa ei ole selvitetty. Pälkäneellä julkiset palvelut ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle, sillä nykyinen Pälkäne ja sen palveluverkosto muodostuu entisten Pälkäneen ja Luopioisten kuntien alueista ja palveluverkoista. Suurin palvelukeskus Pälkäneellä on Onkkaalan alue, jossa sijaitsee ainakin yksi palvelupiste jokaisesta tarkastellusta julkisen palvelun ryhmästä. Muut selkeät julkisten palveluiden keskittymät ovat Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä. Aitoossa julkisia palveluita edustavat peruskoulut, ryhmäperhepäiväkodit sekä kirjasto. Luopioisten kirkonkylällä on ala asteen ja kirjaston lisäksi myös terveyskeskus, nuorisotila, päiväkoti sekä tuetun palveluasumisen yksikkö. Edellä mainittujen lisäksi Rautajärvellä on pieni palvelukeskittymä ryhmäperhepäiväkoti, kirjasto sekä ala aste. Edellä mainittujen palvelukeskittymien lisäksi Pälkäneellä on yksittäisiä julkisia palveluita myös Laitikkalassa, Iltasmäessä, Epaalassa, Myttäälässä, Salmentaassa ja Sappeessa. Yksityiset palvelut ovat niin ikään jakautuneet pääasiassa Onkkaalan, Aitoon ja Luopioisten 10

11 Kirkonkylän alueille, jotka ovat myös kunnan suurimmat asutuskeskittymät. Yksittäisiä palveluita on myös muualla kunnan alueella pienempien asutuskeskittymien yhteydessä. Kuten Kuhmalahdellakin, myös verrattaessa Pälkäneen palveluita (ks. liite 2) aiemmin tässä selvityksessä esitettyyn taulukkoon eri asukasryhmien kannalta tärkeistä palveluista (taulukko 1), on Pälkäneenkin kyseessä ollessa löydettävissä eroja palvelurakenteen toimivuudessa suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten osalta Pälkäneen palvelut ovat kokonaisuutena tarkastellen varsin kattavat. Lasten liikunta ja harrastusmahdollisuuksia on tarjolla suhteellisen paljon. Kaupalliset palvelut ovat pienimittakaavaisia ja siten lasten kannalta toimivimpia. Pälkäneen kirjastoverkko on kattava. Lasten päivähoitopaikkoja on useita, samoin ala asteen kouluja. Palveluiden saavutettavuus haja alueilla on ymmärrettävästi heikompi kuin taajamissa, joihin palvelut ovat Pälkäneelläkin keskittyneet. Nuorten (13 17v.) osalta Pälkäneen palvelut eivät vastaa kaikkia ikäryhmän tarpeita, mutta ovat kunnan maaseutumaisuuden huomioiden suhteellisen hyvät. Harrastusmahdollisuudet ovat suhteellisen monipuoliset. Kunnassa on yläasteiden lisäksi oma lukio. Sen sijaan muut toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat kunnan ulkopuolella. Kaupalliset palvelut ovat ikäryhmän tarpeisiin nähden osin puutteelliset, samoin puutteita on julkisen liikenteen yhteyksissä. Kuten Kuhmalahdellakin, samat julkisen liikenteen ja kaupallisten palveluiden monipuolisuuden puutteet sekä opiskelumahdollisuuksien sijaitseminen kunnan ulkopuolella ovat puutteita myös Pälkäneellä asuvien nuorten aikuisten (18 24v.) osalta. Pälkäneellä on kuitenkin saatavilla tämän ikäryhmän kannalta olennaisia, pienyrityksille suunnattuja palveluita. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Pälkäneen palvelut ovat suhteellisen hyvät. Virkistys ja vapaa ajanpalveluita sekä harrastusmahdollisuuksia on suhteellisen paljon. Tietyillä alueilla on kuitenkin joitakin puutteita liikenneyhteyksissä. Sellaiset aikuiset pariskunnat, joilla ei ole lapsia, elävät hyvin erilaisten elämäntyylien mukaan. Sen vuoksi heidän palvelutarpeitaan tai jonkin tietyn alueen palveluiden kattavuutta tätä väestöryhmää ajatellen ei voida arvioida tässä yhteydessä myöskään Pälkäneen osalta. Yksinasuvien pälkäneläisten kannalta kunnan palveluissa on joitakin puutteita. Lähipalveluiden monipuolisuus toteutuu oikeastaan vain Onkkaalassa sekä Luopioisten kirkonkylällä, osin myös Aitoossa. Samoin liikenneyhteyksissä on joitakin puutteita. Harrastusmahdollisuuksia voidaan kuitenkin pitää melko hyvinä kunnan kokoon nähden. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita. 11

12 Harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Pälkäneellä ei ole varsinaisia senioriasuntoja, mutta ensisijaisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra asuntoja on tarjolla Onkkaalassa. Lisäksi vastaavia, yhdistysomisteisia vanhusten vuokra asuntoja on Luopioisissa ja Rautajärvellä. Onkkaalassa ja Luopioisissa sijaitsevat myös palvelutalot. Samoin Onkkaalassa ja Luopioisten kirkonkylällä on myös saatavilla tämän ikäryhmän kannalta tärkeät kattavat lähipalvelut. Liikkumis tai toimintaesteisten asuminen on järjestetty tapauskohtaisesti. Ensisijaisesti mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu kuntoutumiskoti sijaitsee Luopioisten kirkonkylällä, kun taas tuetun asumisen yksikkö on Onkkaalassa. Esteettömyyden toteutumista kunnassa ei ole selvitetty. Wiikin (2005) taulukkoa eri väestöryhmien palvelutarpeista voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Jokaiseen nimettyyn ryhmään kuuluu hyvin erilaisia henkilöitä, joilla on toisistaan poikkeavia tarpeita. Lisäksi taulukko sopii paremmin tukemaan palveluiden kattavuuden arviointia kaupungeissa kuin pienillä maaseutupaikkakunnilla, sillä esimerkiksi kaupallisten palveluiden monipuolisuus ei koskaan voi olla samanlaista pienillä maaseutupaikkakunnilla kuin kaupungeissa. Myös ihmisten odotukset maaseutupaikkakunnan palvelutasosta poikkeavat heidän odotuksistaan kaupunkien palvelutason suhteen. Nämä odotukset, samoin kuin paikkakunnan koko, maaseutumaisuus sekä sijainti suhteessa muihin palvelukeskuksiin tulee ottaa huomioon arvioitaessa palveluiden saatavuutta kunnissa. Wiikin taulukkoa lukuun ottamatta vastaavia suomalaisia vertailukohtia palvelutarjonnan tarkastelulle ei juuri ole olemassa. Edellä mainituista näkökohdista huolimatta Wiikin taulukko tarjoaa siten hyvän, suuntaa antavan lähtökohdan palvelutarjonnan tarkastelulle ja on siksi käyttökelpoinen tämän selvityksen yhteydessä. PALVELUIDEN MUUTOKSET TULEVAISUUDESSA Palveluiden muutosta tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Palveluihin luetaan kuuluvaksi hyvin erilaisia asioita en sekä julkisten että yksityisten toimijoiden tarjoamia palveluita, jotka voivat olla aineellisia tai aineettomia. Eri palveluiden tulevaisuudet ovat luultavasti keskenään hyvin 12

13 erilaisia. Palveluiden muutoksia onkin mahdollista pohtia tässä yhteydessä ainoastaan hyvin yleisellä tasolla. Julkisten palveluiden tulevaisuus niin Kaakkois Pirkanmaalla kuin muuallakin on kiinni sekä kunta, valtio, että kansainvälisellä tasolla tehtävistä poliittisista päätöksistä. Myös yleinen taloustilanne vaikuttaa julkisten palveluiden tarjontaan. Tälle hetkellä Euroopassa käydään laajaa väittelyä julkisten palveluiden tulevaisuudesta. Osa esitetyistä argumenteista puoltaa palveluiden yksityistämistä ainoana tienä valtion talouden tehostamiseen sekä kuluttajien palvelutarpeiden tyydyttämiseen. Vasta argumentit puolestaan esittävät, että yksityistäminen riistää yhteisöiltä mahdollisuuden valvoa verovarojen käyttöä demokratian keinoin ja muistuttavat, että kautta historian valtion takaamien, järjestämien tai suojaamien palveluiden yksityistämiseen on liittynyt suuria riskejä. Nämä argumentit saavat pontta muun muassa suurimman osan palveluista yksityistäneiden Italian ja Iso Britannian kokemuksista, jotka ovat olleet yllättävän negatiivisia. Tulevaisuudessa julkisten palveluiden kehittämisessä kamppailee kaksi näkökulmaa: tuottavuuslähtöinen ja vaikuttavuuslähtöinen. Tuottavuuslähtöisessä näkökulmassa palveluiden kehittäminen ja tuottaminen perustuvat kustannustehokkuuteen, ennakoitavuuteen ja kontrolliin. Mallilla saavutetaan lyhyen aikavälin kustannussäästöjä, mutta palvelun vaikuttavuus ja laatu kärsivät. Vaikuttavuuslähtöinen näkökulma palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa perustuu vaikuttavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, tilintekovastuuseen ja laatuun. Malli vahvistaa strategista otetta palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Mallilla saavutetaan parempi vaikuttavuus ja sen myötä pitkällä aikavälillä kohentuvat kustannustehokkuus. Yksityiset palvelut toimivat markkinatalouden ehdoilla. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että missä on kysyntää ja ostovoimaa, siellä yrityksen toiminta kannattaa. Alueellisesti tarkasteltuna tämä tarkoittaa sitä, että alueella on oltava riittävästi ostokykyistä väestöä, jotta yrityksen kannattaa tarjota siellä palveluita. Kuhmalahdella väestöennusteet povaavat pientä notkahdusta ennen nousua, Pälkäneellä ollaan nousuvaiheessa väestön määrän suhteen. Niinpä kummassakaan kunnassa ei tämän perusteella voida ajatella palveluiden vähentyvän väestön määrän vähentymisen vuoksi. Sen sijaan jos jompaakumpaa tai molempia kuntia kohtaa esimerkiksi laman vuoksi tilanne jossa väestön ostovoima merkittävästi heikkenee, se voi vaikuttaa myös alueella palveluita tarjoaviin yksityisyrityksiin. 13

14 Edellä esitetyt päälinjat ovat ne, jotka vaikuttavat myös Kaakkois Pirkanmaan alueen palveluissa tapahtuviin muutoksiin. Myös muita vaikuttavia tekijöitä on julkisten palveluiden osalta näistä tärkeimpänä mainittakoon kunnissa tehtävät valinnat ja päätökset. LÄHTEET Anttiroiko, Ari Veikko (2000). Julkishallinnon haasteet tietoyhteiskunnassa. Julkisen hallinnon verkkoasioinnin huippuseminaari, Lieksa Luettu Saatavana: Asukkaiden arviot kaupungin palveluista Efektia, Helsinki. Laakkonen Pöntys, K. (2006). Tupos Valtatie 4:n länsipuolen suunnittelusta. Julkaisussa Mönkkönen, M. & R. Mäntysalo toim. EkoSuKaT tutkimushankkeen väliraportti 4. Limingan Tupos. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, Julkaisu C 100, Saatavana myös sähköisessä muodossa: Larjovuori, R L. (2004). Ennakointitutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Pirkanmaalla. Pirkanmaan TE keskuksen julkaisuja 8. Pirkanmaan työvoima ja elinkeinokeskus ja Tampereen yliopisto Liiketaloudellinen tutkimus ja koulutuskeskus, Tampere. Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä Länsi Suomen lääninhallituksen julkaisu 1/2007. Raatikainen, S. (2004). Pienenevän infrastruktuurin suunnittelu ja hallinta. Acta Universitatis Ouluensis, Technica C 199. Oulun yliopisto, Oulu. Raunio, M. (2001). Asuin ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailuetuna. Teoksessa Sotarauta, M. & N. Mustikkamäki (toim. ) (2001). Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä, sivut Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Raunio, M. & R. Linnamaa (2000). Asuin ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente julkaisuja 9/2000. Simonen, M. (2006). Kaupungin läheinen maaseutu asuinpaikkana. Limingan Tupokseen muuttaneiden näkemykset asuinalueestaan. Julkaisussa Mönkkönen, M. & R. Mäntysalo toim. EkoSuKaTtutkimushankkeen väliraportti 4. Limingan Tupos. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, Julkaisu C 100, Saatavana myös sähköisessä muodossa: 14

15 Sisäasiainministeriö (2007).Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista Luettu Saatavana: misen_tavoitteet_2011.pdf Wiik, M. (2005). Asukasryhmät ja elinympäristö. Selvitys väestöryhmistä ja asukastarpeista. Suomen ympäristö 773. Ympäristöministeriö, Helsinki. 15