Osa 3 PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA. Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osa 3 PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA. Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009"

Transkriptio

1 Osa 3 PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009 Kannen kuva: Marja Mönkkönen 2009

2 PALVELUT JA ALUEKEHITYS Palveluiden tarkasteleminen alueen kehittämisen yhteydessä on välttämätöntä. Palvelut ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa. Suomen valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa on mainittu muun muassa peruspalveluiden turvaaminen koko maassa. Aluepolitiikan keinoin pyritään vahvistamaan eri alueiden elinkeino ja palveluperustaa. Palveluiden kehittäminen ovat yksi aluepolitiikan tämänhetkisistä painopisteistä. (Sisäasiainministeriö 2007) Palveluihin on luettava kuuluvaksi sekä aineelliset palvelut (esim. tiettyjen tuotteiden myynti) sekä aineettomat palvelut (esim. päivähoito). Palvelut voidaan jakaa julkisiin ja yksityisiin palveluihin, samoin kuin henkilökohtaisiin palveluihin ja palvelutuotteisiin. Palveluita voidaan siis jaotella usein eri tavoin ja niin ikään tarkastella eri näkökulmista. Joka tapauksessa kaikkien palveluiden tuottaminen, järjestäminen ja tarjoaminen vaativat tarkoitukseen soveltuvat tilat, joiden on sijaittava sekä palvelun tarjoajan että palvelun käyttäjän kannalta mielekkäässä paikassa. Julkiset palvelut ovat palveluja, joita rahoittavat valtio ja kunnat pääasiassa verovaroin. Julkisten palveluiden tarkoituksena on taata kaikille ihmisille mahdollisuudet peruspalveluihin. Yleisesti ottaen palveluiden taso ja määrä alueella ovat kytköksissä alueen (kunnan) yleiseen kehityssuuntaan, mutta myös laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin. Tällä hetkellä ja lähivuosina vaikuttavia trendejä ovat muun muassa seuraavat: markkinavoimien valta palveluiden tuotannossa kasvaa hallinnollinen rakennemuutos jatkuu (näkyy jo nyt mm. palveluiden kilpailuttamisena ja ulkoistamisena) erilaisten hallinnollisten instituutioiden korvautuminen verkostoilla lisääntyy hallinnolliset hyvinvointijärjestelmän korvautuvat ainakin osin oman avun järjestelmillä vaihtoehtoiset palvelutuotantomallit ja palvelutuottajat lisääntyvät 2

3 palveluiden organisointitavoissa tapahtuu muutoksia (näkyy jo nyt mm. tulosyksiköiden, nettobudjetoitujen virastojen, liikelaitosten ja yhtiöittämisen muodossa) palvelut säilyttävät perusominaisuutensa, mutta niiden tuottamisessa ja jakelussa tapahtuu muutoksia (palvelukentän laajeneminen ja sisältöjen monipuolistuminen, tuotteistamisen lisääntyminen, kilpailun kiristyminen, itsekannattavuusperiaatteen soveltaminen tai ainakin maksutulo osuuksien lisääminen, palvelujen elinkaaren lyheneminen sekä eri palvelujen kehitysmekanismeissa tapahtuva erilaistuminen.) palvelut muuttuvat yhä enemmän teknologian välityksellä toimiviksi (trendi näkyy jo nyt esimerkiksi pankkiasioiden hoidossa, ostosten tekemisessä, kirjaston käytössä, terveydenhuollossa, opetuksessa ja matkailussa) ikärakenteen ja väestön määrän kehitys vaikuttaa kulutukseen ja palvelutarpeisiin (esim. Suomessa sosiaali ja terveyspalveluiden tarve on lisääntymässä, perusopetuksen tarpeen määrä vähentymässä alueelliset erot tämän trendin osalta ovat kuitenkin suuret.) (ks. esim. Anttiroiko 2000, Larjovuori 2004) Palvelut ovat kytköksissä myös alueen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Alueen asuin ja elinympäristöt muodostuvat useista osista, joita ovat fyysinen ympäristö, taloudellinen ympäristö, sosiaalinen ympäristö sekä toiminnallinen ympäristö. Palvelut ja niiden saavutettavuus muodostavat olennaisen osan toiminnalliseen ympäristöön liittyvistä asuin ja elinympäristön kilpailukykytekijöistä. Korkealaatuinen asuin ja elinympäristö ei enää toimi ainoastaan paikallisen väestön tarpeiden tyydyttäjänä ja paikkaan sitouttajana, vaan entistä enemmän myös vetovoimatekijänä, joka houkuttelee alueelle uutta inhimillistä pääomaa eli elinkeinopolitiikan näkökulmasta osaavaa työvoimaa. (Raunio & Linnamaa 2000:28). Kilpailukykyyn ja asuinpaikan valintaan liittyviä tekijöitä tarkasteltaessa palveluista voidaan erottaa kaksi erilaista ryhmää: 1) päivittäin tarvittavat tai perusturvallisuuteen kuuluvat palvelut, sekä 2) niin kutsutut ylellisyyspalvelut tai vain pienen ryhmän käyttämät erikoispalvelut. Vaikka palvelut ja niiden saavutettavuus ovat osa alueen kilpailukykyä, ne eivät silti välttämättä muodosta alueelle kilpailuetua. Kilpailuetua tuottavat vain ne tekijät, jotka erottavat alueen selkeästi muista alueista, ovat tärkeitä asuinpaikan valinnassa ja vastaavat ihmisten niille asettamia vaatimuksia. Hyvä, hyvin toimiva tai korkealaatuinen eivät ole siis synonyymejä kilpailuedulle. (Raunio 2001) Kaikki ihmiset tarvitsevat tiettyjä peruspalveluita, mutta eroja on 3

4 siinä, millaisen välimatkan takaa he ovat valmiita palveluita hankkimaan. Osa haluaa asua mahdollisimman lähellä kaikkia käyttämiään palveluita. Osa taas haluaa omaa rauhaa, eikä kaipaa palveluita aivan lähietäisyydelle kodistaan. Asuinpaikan etäisyys palveluista on otettava huomioon myös arvioitaessa alueella asumiseen liittyviä kustannuksia. Kuntien kannalta paitsi palveluiden järjestäminen, myös niiden mielekäs sijoittaminen on olennaista toimivuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Aluekehitykseen kuuluvassa maankäytössä palvelut ja niiden sijoittaminen on huomioitava osana yhdyskuntarakennetta. Mahdolliset uudet asuinalueet on järkevää sijoittaa käytännöllisten yhteyksien päähän olemassa olevista palveluista. Muutokset alueen väestön määrässä ja/tai ikärakenteessa vaikuttavat usein myös siihen, millaisia palveluita kunnan täytyy asukkailleen järjestää, miten paljon palveluita on oltava ja mihin ne sijoitetaan. Alueen väestörakenteen muutosten aiheuttamat muutokset palveluiden tarpeessa on siis huomioitava sekä strategioissa että maankäytön suunnittelussa. Lisäksi muun muassa palveluksi luettava infrastruktuuri ja sen ylläpito kustannuksineen on huomioitava ja suunniteltava huolella käsi kädessä uusien asuinalueiden kanssa. Erityisesti voimakkaan kasvun alueilla syntyy usein ongelmia, kun infrastruktuurin rakentaminen laahaa asuinrakentamista jäljessä tai kun esimerkiksi päivähoitopalveluiden järjestämisessä ei ole varauduttu muuttovoiton mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun. Taantuvilla alueilla sen sijaan ongelmia aiheuttaa muun muassa vajaakäytöllä olevan infrastruktuurin ylläpito kustannuksineen (Raatikainen 2004). Kunnalle on Suomen laissa määrätty tiettyjä tehtäviä, joihin lukeutuu myös velvollisuus järjestää tiettyjä palveluita kunnan asukkaille. Kunnat voivat tuottaa nämä palvelut itse, ostaa ne ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tai esimerkiksi perustaa toisten kuntien kanssa säätiön, kuntayhtymän tai osakeyhtiön hoitamaan kyseisen palvelun tuottamisen. Kuntien vastuulla on tavalla tai toisella järjestää asukkailleen muun muassa: Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Päivähoito Peruskoulut Veden, lämmön ja sähkön jakelu 4

5 Viemäröinti ja puhtaanapito Palontorjunta Vapaa aika ja kulttuuripalveluita (liikuntapaikat, kirjastot; jne.) Kaikkien edellä lueteltujen palveluiden järjestämisvastuussa on olemassa tietyt rajoitukset kunnan ei siis esimerkiksi ole välttämätöntä rakentaa runkoviemäriverkkoa haja asutusalueelle. Asukkaiden kannalta tarkasteltuna kunnan tarjoamat palvelut eivät kuitenkaan kata kaikkea tarpeellista, vaan lisäksi tarvitaan muita palveluita. Tärkeitä palveluita ovat muun muassa huoltoasemat ja päivittäistavarakaupat, joita käytetään varsin usein. Muita suhteellisen usein käytettyjä palveluita ovat muun muassa pankit, postit ja apteekit. Henkilöstä ja kotitaloudesta riippuen tarvitaan aika ajoin myös erilaisia erikoisliikkeitä ja palveluita. Myös eri väestöryhmillä on toisistaan poikkeavia tarpeita palveluiden suhteen (ks. taulukko 1. ) Taulukko 1. Eri asukasryhmien kannalta olennaisia palveluita Lapset 0 12v. Liikuntapalvelut Liikuntatilat, uimahalli Pienimittakaavaiset kaupalliset palvelut Kirjasto Päivähoito Koulut Nuoret 13 17v. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet Monipuoliset kaupalliset palvelut Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Nuorisotilat Peruskoulut Toisen asteen oppilaitokset 5

6 Nuoret aikuiset 18 24v. Julkisen liikenteen kulkuyhteydet Monipuoliset kaupalliset palvelut Pienyrityksille suunnatut palvelut Ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut Pienten lasten vanhemmat 25 39v. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhemmat 40 65v. Hyvät liikenneyhteydet suhteessa työpaikka alueisiin Lapsille suunnatut palvelut Virkistys ja vapaa ajan palvelut Hyvät liikenneyhteydet Palveluiden ja liikenneyhteyksien yhdistäminen Aikuiset parit ilman lapsia Yksinasuvat Tarpeet eri elämäntapoihin liittyviä Hyvät liikenneyhteydet (ml. julkinen liikenne) Monipuoliset lähipalvelut Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Ikääntyneet yli 65v. Hyvät liikenneyhteydet (ml. julkinen liikenne) Esteettömyys Harrastusmahdollisuudet Seniori ja palveluasunnot Liikkumis tai toimintaesteiset Räätälöity asuminen Hyvät, helppokäyttöiset liikenneyhteydet (ml. esteettömyys) Lähipalvelut Esteisyyden määrittämät erityispalvelut Monipuoliset, tasa arvoiset harrastusmahdollisuudet Taulukko Wiikiä (2005) mukaillen. Palveluita voidaan tarkastella kuntatasolla useasta eri näkökulmasta. On mahdollista jakaa palvelut julkisiin ja yksityisiin, ja tarkastella niiden määrää ja saatavuutta kunnassa. Toisaalta kunta voidaan 6

7 jakaa pienempiin alueyksiköihin ja tarkastella näiden yksiköiden palvelurakennetta ja palveluiden saatavuutta tietyillä kunnan osa alueilla. Lisäksi palveluita voidaan tarkastella jonkin tietyn kohderyhmän, esimerkiksi lapsiperheiden tai vanhusten näkökulmasta, sillä eri kohderyhmät tarvitsevat ja käyttävät erilaisia palveluita. KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN PALVELUT Tässä selvityksessä tarkastellaan Kuhmalahden ja Pälkäneen julkisia ja yksityisiä palveluita, jotka sijaitsevat tai ovat saatavissa kunnan alueella. Julkisiin palveluihin luetaan kunnan järjestämät tai sen ulkopuoliselta palvelutarjoajalta ostamat peruspalvelut. Muun muassa liikuntapalvelut on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Yksityisistä palveluista mukaan on otettu vain muutamia arkielämän kannalta tärkeimmiksi arvioituja palveluita. Tarkastelussa ovat vain yksityishenkilöille suunnatut palvelut yrityksille suunnatut palvelut (nk. business to business palvelut) on jätetty selvityksen ulkopuolelle. Tarkastelussa mukana olevat palvelut on esitetty taulukossa 2. Palveluita ja palvelurakennetta tarkastellaan tässä sellaisena kuin ne ovat selvitystä tehtäessä (syksyllä 2008). On kuitenkin huomioitava, että palvelurakenne voi muuttua tulevaisuudessa sekä yksityisten että julkisten palveluiden osalta. Selvitys käsittää tiedot palveluiden määrästä ja sijainnista, mutta ei arvio tarkastelun kohteena olevien palveluiden laatua. Palveluiden laatua alueella on arvioitu muun muassa osana Länsi Suomen lääninhallituksen tekemää tutkimusta (Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä 2006). Tutkimusta ei kuitenkaan voida pitää kattavana laatuarviona Kuhmalahden tai Pälkäneen palveluiden osalta, mutta sen tulokset antanevat yleiskuvaa koko maakunnassa ilmi tulevista palveluiden vahvuuksista ja heikkouksista. Taulukko 2. Karttatarkastelussa mukana olevat julkiset ja yksityiset palvelut. Julkiset palvelut Kunnanviraston palvelut Kirjastot Peruskoulun ala asteet Peruskoulun yläasteet Lukiot Lasten päivähoito Terveyskeskuspalvelut Vanhustenhuolto Nuoriso ja kulttuuripalvelut Palvelu ja tukiasuminen Yksityiset palvelut Päivittäistavarakaupat Apteekit Huolto tai kylmäasemat Postit Pankit 7

8 Kuhmalahti ja Pälkäne kuuluvat Länsi Suomen lääniin, jossa lääninhallitus on tehnyt tutkimuksen palveluista. Tutkimuksen mukaan läänissä palveluilla on suhteellisen hyvä saavutettavuus. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria eikä kattavaa seurantajärjestelmää ole. Tyytymättömyyttä julkisten palveluiden osalta herättää koko läänissä mm. harveneva kouluverkko sekä koulukuljetusjärjestelyiden ongelmat. Kirjastopalveluissa ongelmana on koko läänin alueella se, että pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia kehittää erikoisryhmien palveluita vaikka halua siihen olisikin. Terveyspalveluissa eniten ongelmia on ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämisessä. Lisäksi ongelmana on joillakin alueilla myös ikääntyneiden terveyspalveluiden puutteellinen huomioiminen kuntien palvelustrategioissa. Parannettavaa oli myös julkisen liikenteen tarjonnassa. Hyvin oli järjestetty mm. kunnaneläinlääkärin palvelut. Pirkanmaalla muuta lääniä paremmin sujuvat myös peruskoulun päättäneiden jatkokoulutus sekä omalääkärijärjestelmän toimivuus. (Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä 2006; ks. myös Asukkaiden arviot kaupungin palveluista ) Jatkossa syytä olisi kiinnittää huomiota erityisesti terveys ja hyvinvointipalveluiden järjestämiseen sekä työvoiman saatavuuteen sosiaali ja terveysalalla. Kuntien tulisi myös selkeyttää palvelu ja hankintastrategioitaan ja viestittää aikeistaan selkeästi aikeistaan alueen yrityskentälle. Kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi lisätä jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Tulevaisuudessa kuntarajat merkitsevät palveluiden tuottamisessa yhä vähemmän. (Larjovuori 2004).. Kaakkois Pirkanmaalla asuvat saavat tarvitsemansa palvelut osin kotikunnistaan ja osin naapurikunnista tai Tampereelta. Kuhmalahden palvelut ovat pienemmän asukasmäärän vuoksi suppeammat kuin Pälkäneen. Molemmat kunnat ostavat osan julkisista palveluista kunnan ulkopuolelta. Suuren alueellisen keskuksen, Tampereen, läheisyys vaikuttaa Kaakkois Pirkanmaan palveluihin. Tampereelta haetaan muun muassa erilaisia erikoispalveluita sekä tietyt valtionhallinnon palvelut. Lisäksi Kangasalla sijaitsevia palveluita käytetään paljon. Käynnissä olevan valtakunnallisen kunta ja palvelurakenneuudistuksen myötä molemmat kunnat ovat joutuneet tekemään joitakin muutoksia palveluiden järjestämiseen. Molemmat kunnat ovat esimerkiksi mukana perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävien hoitamiseksi muodostetussa, puitelain ehdot täyttävässä yhteistoiminta alueessa, jonka isäntäkuntana toimii Kangasala. Kuhmalahdella julkiset palvelut ovat jakautuneet kahteen kylään. Pohjassa sijaitsevat kunnanvirasto, terveyskeskus ja ala aste. Kunnanviraston yhteydessä on Kelan asiakaspalvelupiste. Ala asteella toimii myös koululaisten iltapäiväkerho. Kirkonkylällä sijaitsevat Pentorinteen 8

9 vanhainkoti sekä viikoittain avoinna oleva nuorisotila Kirkonkylän koululla. Kirkonkylän läheisyydessä on myös ryhmäperhepäiväkoti. Kuhmalahden yksityiset palvelut sijaitsevat niin ikään Pohjassa ja Kirkonkylällä. Pohjassa on päivittäistavarakauppa, apteekki, asiamiesposti ja pankki. Kirkonkylällä on niin ikään päivittäistavarakauppa, asiamiesposti, ja pankki, sekä lisäksi kylmäasema. Kuhmalahden palvelut ovat siis keskittyneet kahteen keskukseen, jotka ovat myös kunnan kaksi tiheintä asutuskeskittymää. Verrattaessa Kuhmalahden palveluita (ks. liite 1) aiemmin tässä selvityksessä esitettyyn luetteloon eri asukasryhmien kannalta olennaisista palveluista (ks. taulukko 1), on huomattavissa suuria eroja Kuhmalahden palvelurakenteen toimivuudesta suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten (0 12v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat varsin kattavat. Kuhmalahdella on suhteellisen paljon lapsille soveltuvia liikuntaharrastemahdollisuuksia ja näihin harrasteisiin soveltuvia tiloja. Kuhmalahden kaupalliset palvelut ovat pienimittakaavaisia ja siten lapsille soveltuvia. Pieni mittakaava on lapsen hahmotettavissa ja helpottaa siten lasten asioimista ja asioimisen opettelua. Kunnassa on myös toimiva kirjasto, päivähoito sekä ala aste. Koska suurin osa palveluista on keskittynyt Pohjaan ja Kirkonkylään, niiden saatavuus on Pohjan ja Kirkonkylän ulkopuolella asuvien lasten kannalta luonnollisesti heikompi. Nuorten (13 17v.) osalta Kuhmalahden palvelut eivät ole kata ikäryhmän tarpeita. Julkinen liikenne toimii koulumatkojen osalta melko hyvin, mutta ei ole saavutettavissa kaikkialta kunnasta. Vapaa ajan liikkumisen kannalta etenkään kunnan sisäinen julkinen liikenne ei ole erityisen toimiva. Kuhmalahden kaupalliset palvelut eivät myöskään ole niin monipuoliset kuin tämän ikäryhmän kannalta olisi toivottavinta. Harrastusmahdollisuuksia nuorille on melko vähän ja nuorisotilat ovat varsin rajallisesti käytettävissä. Yläaste ja kaikki peruskoulun jälkeiset oppilaitokset sijaitsevat kunnan ulkopuolella. Samat julkisen liikenteen ja kaupallisten palveluiden monipuolisuuden puutteet sekä opiskelumahdollisuuksien sijaitseminen kunnan ulkopuolella ovat puutteita myös nuorten aikuisten (18 24v.) osalta. Tätä ikäryhmää ajatellen olennaisia ovat edellä mainittujen lisäksi pienyrityksille suunnatut palvelut, joita on saatavilla osin oman kunnan alueelta ja osin sen ulkopuolelta. Pienten lasten vanhempien (25 39v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat suhteellisen toimivat, sillä heille olennaista on nimenomaan lapsille suunnattujen palveluiden kattavuus. Toinen tärkeä seikka tälle ryhmälle on liikenneyhteydet suhteessa työpaikka alueisiin. Kuhmalahden kunnan sisällä ei kuitenkaan voida sanoa olevan varsinaista työpaikka aluetta, vaan 9

10 kunnassa olevat työpaikat ovat melko hajallaan. Sen sijaan Kuhmalahdelta ulospäin kulkeva työpaikkaliikenne suuntautuu pääasiassa Sahalahden (Kangasalan ja Tampereen) suuntaan, jonne liikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Kuhmalahden palveluita voitaisiin ehkä kuvata keskinkertaisiksi. Virkistys ja vapaa ajanpalveluita sekä harrastusmahdollisuuksia on suhteellisen paljon. Joitakin puutteita on sen sijaan liikenneyhteyksissä. Sellaiset aikuiset pariskunnat, joilla ei ole lapsia, elävät hyvin erilaisten elämäntyylien mukaan. Sen vuoksi heidän palvelutarpeitaan tai jonkin tietyn alueen palveluiden kattavuutta tätä väestöryhmää ajatellen ei voida arvioida tässä yhteydessä. Yksinasuvien henkilöiden kannalta Kuhmalahden palveluissa on joitakin puutteita liikenneyhteyksien (ml. julkinen liikenne) sekä lähipalveluiden monipuolisuuden osalta. Sen sijaan Kuhmalahden harrastusmahdollisuuksia on pidettävä vähintään keskinkertaisina, joskin harrastusmahdollisuuksien kattavuus riippuu luonnollisesti henkilön omista intresseistä. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita. Harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Vanhusten asuntoja on Kirkonkylällä ja Vehkajärvellä. Myös vanhainkoti sijaitsee Kirkonkylällä. Kirkonkylää ja erityisesti Pohjaa lukuun ottamatta lähipalveluita ei ole tarjolla. Liikkumis tai toimintaesteisten asuminen on järjestetty tapauskohtaisesti. Esteettömyyden toteutumista kunnassa ei ole selvitetty. Pälkäneellä julkiset palvelut ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle, sillä nykyinen Pälkäne ja sen palveluverkosto muodostuu entisten Pälkäneen ja Luopioisten kuntien alueista ja palveluverkoista. Suurin palvelukeskus Pälkäneellä on Onkkaalan alue, jossa sijaitsee ainakin yksi palvelupiste jokaisesta tarkastellusta julkisen palvelun ryhmästä. Muut selkeät julkisten palveluiden keskittymät ovat Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä. Aitoossa julkisia palveluita edustavat peruskoulut, ryhmäperhepäiväkodit sekä kirjasto. Luopioisten kirkonkylällä on ala asteen ja kirjaston lisäksi myös terveyskeskus, nuorisotila, päiväkoti sekä tuetun palveluasumisen yksikkö. Edellä mainittujen lisäksi Rautajärvellä on pieni palvelukeskittymä ryhmäperhepäiväkoti, kirjasto sekä ala aste. Edellä mainittujen palvelukeskittymien lisäksi Pälkäneellä on yksittäisiä julkisia palveluita myös Laitikkalassa, Iltasmäessä, Epaalassa, Myttäälässä, Salmentaassa ja Sappeessa. Yksityiset palvelut ovat niin ikään jakautuneet pääasiassa Onkkaalan, Aitoon ja Luopioisten 10

11 Kirkonkylän alueille, jotka ovat myös kunnan suurimmat asutuskeskittymät. Yksittäisiä palveluita on myös muualla kunnan alueella pienempien asutuskeskittymien yhteydessä. Kuten Kuhmalahdellakin, myös verrattaessa Pälkäneen palveluita (ks. liite 2) aiemmin tässä selvityksessä esitettyyn taulukkoon eri asukasryhmien kannalta tärkeistä palveluista (taulukko 1), on Pälkäneenkin kyseessä ollessa löydettävissä eroja palvelurakenteen toimivuudessa suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten osalta Pälkäneen palvelut ovat kokonaisuutena tarkastellen varsin kattavat. Lasten liikunta ja harrastusmahdollisuuksia on tarjolla suhteellisen paljon. Kaupalliset palvelut ovat pienimittakaavaisia ja siten lasten kannalta toimivimpia. Pälkäneen kirjastoverkko on kattava. Lasten päivähoitopaikkoja on useita, samoin ala asteen kouluja. Palveluiden saavutettavuus haja alueilla on ymmärrettävästi heikompi kuin taajamissa, joihin palvelut ovat Pälkäneelläkin keskittyneet. Nuorten (13 17v.) osalta Pälkäneen palvelut eivät vastaa kaikkia ikäryhmän tarpeita, mutta ovat kunnan maaseutumaisuuden huomioiden suhteellisen hyvät. Harrastusmahdollisuudet ovat suhteellisen monipuoliset. Kunnassa on yläasteiden lisäksi oma lukio. Sen sijaan muut toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat kunnan ulkopuolella. Kaupalliset palvelut ovat ikäryhmän tarpeisiin nähden osin puutteelliset, samoin puutteita on julkisen liikenteen yhteyksissä. Kuten Kuhmalahdellakin, samat julkisen liikenteen ja kaupallisten palveluiden monipuolisuuden puutteet sekä opiskelumahdollisuuksien sijaitseminen kunnan ulkopuolella ovat puutteita myös Pälkäneellä asuvien nuorten aikuisten (18 24v.) osalta. Pälkäneellä on kuitenkin saatavilla tämän ikäryhmän kannalta olennaisia, pienyrityksille suunnattuja palveluita. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Pälkäneen palvelut ovat suhteellisen hyvät. Virkistys ja vapaa ajanpalveluita sekä harrastusmahdollisuuksia on suhteellisen paljon. Tietyillä alueilla on kuitenkin joitakin puutteita liikenneyhteyksissä. Sellaiset aikuiset pariskunnat, joilla ei ole lapsia, elävät hyvin erilaisten elämäntyylien mukaan. Sen vuoksi heidän palvelutarpeitaan tai jonkin tietyn alueen palveluiden kattavuutta tätä väestöryhmää ajatellen ei voida arvioida tässä yhteydessä myöskään Pälkäneen osalta. Yksinasuvien pälkäneläisten kannalta kunnan palveluissa on joitakin puutteita. Lähipalveluiden monipuolisuus toteutuu oikeastaan vain Onkkaalassa sekä Luopioisten kirkonkylällä, osin myös Aitoossa. Samoin liikenneyhteyksissä on joitakin puutteita. Harrastusmahdollisuuksia voidaan kuitenkin pitää melko hyvinä kunnan kokoon nähden. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita. 11

12 Harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Pälkäneellä ei ole varsinaisia senioriasuntoja, mutta ensisijaisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra asuntoja on tarjolla Onkkaalassa. Lisäksi vastaavia, yhdistysomisteisia vanhusten vuokra asuntoja on Luopioisissa ja Rautajärvellä. Onkkaalassa ja Luopioisissa sijaitsevat myös palvelutalot. Samoin Onkkaalassa ja Luopioisten kirkonkylällä on myös saatavilla tämän ikäryhmän kannalta tärkeät kattavat lähipalvelut. Liikkumis tai toimintaesteisten asuminen on järjestetty tapauskohtaisesti. Ensisijaisesti mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu kuntoutumiskoti sijaitsee Luopioisten kirkonkylällä, kun taas tuetun asumisen yksikkö on Onkkaalassa. Esteettömyyden toteutumista kunnassa ei ole selvitetty. Wiikin (2005) taulukkoa eri väestöryhmien palvelutarpeista voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Jokaiseen nimettyyn ryhmään kuuluu hyvin erilaisia henkilöitä, joilla on toisistaan poikkeavia tarpeita. Lisäksi taulukko sopii paremmin tukemaan palveluiden kattavuuden arviointia kaupungeissa kuin pienillä maaseutupaikkakunnilla, sillä esimerkiksi kaupallisten palveluiden monipuolisuus ei koskaan voi olla samanlaista pienillä maaseutupaikkakunnilla kuin kaupungeissa. Myös ihmisten odotukset maaseutupaikkakunnan palvelutasosta poikkeavat heidän odotuksistaan kaupunkien palvelutason suhteen. Nämä odotukset, samoin kuin paikkakunnan koko, maaseutumaisuus sekä sijainti suhteessa muihin palvelukeskuksiin tulee ottaa huomioon arvioitaessa palveluiden saatavuutta kunnissa. Wiikin taulukkoa lukuun ottamatta vastaavia suomalaisia vertailukohtia palvelutarjonnan tarkastelulle ei juuri ole olemassa. Edellä mainituista näkökohdista huolimatta Wiikin taulukko tarjoaa siten hyvän, suuntaa antavan lähtökohdan palvelutarjonnan tarkastelulle ja on siksi käyttökelpoinen tämän selvityksen yhteydessä. PALVELUIDEN MUUTOKSET TULEVAISUUDESSA Palveluiden muutosta tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Palveluihin luetaan kuuluvaksi hyvin erilaisia asioita en sekä julkisten että yksityisten toimijoiden tarjoamia palveluita, jotka voivat olla aineellisia tai aineettomia. Eri palveluiden tulevaisuudet ovat luultavasti keskenään hyvin 12

13 erilaisia. Palveluiden muutoksia onkin mahdollista pohtia tässä yhteydessä ainoastaan hyvin yleisellä tasolla. Julkisten palveluiden tulevaisuus niin Kaakkois Pirkanmaalla kuin muuallakin on kiinni sekä kunta, valtio, että kansainvälisellä tasolla tehtävistä poliittisista päätöksistä. Myös yleinen taloustilanne vaikuttaa julkisten palveluiden tarjontaan. Tälle hetkellä Euroopassa käydään laajaa väittelyä julkisten palveluiden tulevaisuudesta. Osa esitetyistä argumenteista puoltaa palveluiden yksityistämistä ainoana tienä valtion talouden tehostamiseen sekä kuluttajien palvelutarpeiden tyydyttämiseen. Vasta argumentit puolestaan esittävät, että yksityistäminen riistää yhteisöiltä mahdollisuuden valvoa verovarojen käyttöä demokratian keinoin ja muistuttavat, että kautta historian valtion takaamien, järjestämien tai suojaamien palveluiden yksityistämiseen on liittynyt suuria riskejä. Nämä argumentit saavat pontta muun muassa suurimman osan palveluista yksityistäneiden Italian ja Iso Britannian kokemuksista, jotka ovat olleet yllättävän negatiivisia. Tulevaisuudessa julkisten palveluiden kehittämisessä kamppailee kaksi näkökulmaa: tuottavuuslähtöinen ja vaikuttavuuslähtöinen. Tuottavuuslähtöisessä näkökulmassa palveluiden kehittäminen ja tuottaminen perustuvat kustannustehokkuuteen, ennakoitavuuteen ja kontrolliin. Mallilla saavutetaan lyhyen aikavälin kustannussäästöjä, mutta palvelun vaikuttavuus ja laatu kärsivät. Vaikuttavuuslähtöinen näkökulma palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa perustuu vaikuttavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, tilintekovastuuseen ja laatuun. Malli vahvistaa strategista otetta palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Mallilla saavutetaan parempi vaikuttavuus ja sen myötä pitkällä aikavälillä kohentuvat kustannustehokkuus. Yksityiset palvelut toimivat markkinatalouden ehdoilla. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että missä on kysyntää ja ostovoimaa, siellä yrityksen toiminta kannattaa. Alueellisesti tarkasteltuna tämä tarkoittaa sitä, että alueella on oltava riittävästi ostokykyistä väestöä, jotta yrityksen kannattaa tarjota siellä palveluita. Kuhmalahdella väestöennusteet povaavat pientä notkahdusta ennen nousua, Pälkäneellä ollaan nousuvaiheessa väestön määrän suhteen. Niinpä kummassakaan kunnassa ei tämän perusteella voida ajatella palveluiden vähentyvän väestön määrän vähentymisen vuoksi. Sen sijaan jos jompaakumpaa tai molempia kuntia kohtaa esimerkiksi laman vuoksi tilanne jossa väestön ostovoima merkittävästi heikkenee, se voi vaikuttaa myös alueella palveluita tarjoaviin yksityisyrityksiin. 13

14 Edellä esitetyt päälinjat ovat ne, jotka vaikuttavat myös Kaakkois Pirkanmaan alueen palveluissa tapahtuviin muutoksiin. Myös muita vaikuttavia tekijöitä on julkisten palveluiden osalta näistä tärkeimpänä mainittakoon kunnissa tehtävät valinnat ja päätökset. LÄHTEET Anttiroiko, Ari Veikko (2000). Julkishallinnon haasteet tietoyhteiskunnassa. Julkisen hallinnon verkkoasioinnin huippuseminaari, Lieksa Luettu Saatavana: Asukkaiden arviot kaupungin palveluista Efektia, Helsinki. Laakkonen Pöntys, K. (2006). Tupos Valtatie 4:n länsipuolen suunnittelusta. Julkaisussa Mönkkönen, M. & R. Mäntysalo toim. EkoSuKaT tutkimushankkeen väliraportti 4. Limingan Tupos. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, Julkaisu C 100, Saatavana myös sähköisessä muodossa: Larjovuori, R L. (2004). Ennakointitutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Pirkanmaalla. Pirkanmaan TE keskuksen julkaisuja 8. Pirkanmaan työvoima ja elinkeinokeskus ja Tampereen yliopisto Liiketaloudellinen tutkimus ja koulutuskeskus, Tampere. Peruspalvelut Länsi Suomen läänissä Länsi Suomen lääninhallituksen julkaisu 1/2007. Raatikainen, S. (2004). Pienenevän infrastruktuurin suunnittelu ja hallinta. Acta Universitatis Ouluensis, Technica C 199. Oulun yliopisto, Oulu. Raunio, M. (2001). Asuin ja elinympäristön laatu kaupunkiseutujen kilpailuetuna. Teoksessa Sotarauta, M. & N. Mustikkamäki (toim. ) (2001). Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä, sivut Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Raunio, M. & R. Linnamaa (2000). Asuin ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Osaajien preferenssit ja tyytyväisyys Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seuduilla. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente julkaisuja 9/2000. Simonen, M. (2006). Kaupungin läheinen maaseutu asuinpaikkana. Limingan Tupokseen muuttaneiden näkemykset asuinalueestaan. Julkaisussa Mönkkönen, M. & R. Mäntysalo toim. EkoSuKaTtutkimushankkeen väliraportti 4. Limingan Tupos. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio, Julkaisu C 100, Saatavana myös sähköisessä muodossa: 14

15 Sisäasiainministeriö (2007).Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista Luettu Saatavana: misen_tavoitteet_2011.pdf Wiik, M. (2005). Asukasryhmät ja elinympäristö. Selvitys väestöryhmistä ja asukastarpeista. Suomen ympäristö 773. Ympäristöministeriö, Helsinki. 15

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT

PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT PALVELUT KAAKKOIS PIRKANMAALLA OSA 3. LIITE 2. PÄLKÄNEEN PALVELUT LUETTELO PALVELUISTA Tähän luetteloon on listattu kunnalliset palvelut sekä niiden lisäksi arkielämässä päivittäin tai usein

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 9.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014

Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija 26.8.2014 Lähipalveluiden määrittely ja asukkaiden osallisuus Riitta Pylvänen Hankesuunnittelija HANKKEEN TAVOITTEITA Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lähipalveluiden järjestämissuunnitelman

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA

HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2010 PERUSTIEDOT HANKKEESTA NIMI Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla HALLINNOIJA Pomoottori

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN VALTUUTETTUJEN SEMINAARI AITOOSSA 3.12.2008 KOOSTE RYHMÄTYÖT. Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hanke

KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN VALTUUTETTUJEN SEMINAARI AITOOSSA 3.12.2008 KOOSTE RYHMÄTYÖT. Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hanke KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN VALTUUTETTUJEN SEMINAARI AITOOSSA 3.12.2008 KOOSTE Aitoossa järjestytty nk. valtuutettujen seminaari oli toinen Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeessa järjestetyistä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Aluekohtainen grafiikka-aineisto 1/ 2 Eri tekijöiden vaikutus - Alueella on kasvukeskus 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 3 2 % 3 3 2 41 % 3 3 3 3 3 5 % 42 % 2 Eri tekijöiden vaikutus - Markkinoiden läheisyys

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015 Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat KOULUT Sariolan koulu laajennus Vilpeilä 2010 Investoinnit 690 000 Tulevat korjauskulut

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely. Jyväskylä 1.9.2015 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely. Jyväskylä 1.9.2015 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Vaikuttavat lähipalvelut hanke ja lähipalveluiden määrittely Jyväskylä 1.9.2015 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Vaikuttavat lähipalvelut -projektin esittely Projektin tavoitteet ja tuotokset

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot