Kirsti viihtyy orkesterimuusikkona

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirsti viihtyy orkesterimuusikkona"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Kirsti viihtyy orkesterimuusikkona Ilkka ja Pekka hoitavat kaupungin metsiä Verkkopalkkalaskelma kaikille s.6 Tankotanssi tuo virkeyttä ja voimaa s.16

2 PÄÄKIRJOITUS HELMIKUU 2011 Mielikuva syntyy kohtaamisista ARI JÄRVELÄ Millä perusteella valitset lomakohteen? Entä jos pitäisi vaihtaa kotipaikkaa, minne haluaisit asumaan? Lomailun ja vaihtoehtoisen kotipaikan pohtimisessa ollaan mielikuvien ja maineen maailmassa. Tällaisissa kyselyissä Tampere on menestynyt hyvin. Paikkakuntien välinen mielikuvakilpailu on kiristynyt, ja kaupunkien mainetta tutkitaan monenlaisissa tutkimuksissa. Muuttohalukkuus on vain yksi mittari, viimeisimpänä mitattiin yritysten käsityksiä Suomen paikkakunnista. Mielikuvien syntyminen ei ole monimutkainen juttu. Tutun juttu ja television uutispätkä riittävät aineksiksi. Arvotamme lähteitä eri tavalla ihan huomaamattamme, ja tuttavien kertomat tarinat ovat meille luotettavimpia. Halusimmepa tai emme, vertaisryhmät, kaveripiirit, viidakkorummut ovat vahvoja vaikuttajia. Mielikuvat syntyvät siis suureksi osaksi ihmisten kohtaamisista. On mukavaa, että Tampereella on hyvä maine muualla Suomessa. Yhtä tärkeää on se, että täällä jo asuvat säilyttäisivät hyvän käsityksensä senkin jälkeen, kun mielikuva on muuttunut omaan kokemukseen perustuvaksi tiedoksi. Maineenhallinta on viestintäammattilaisten piirissä paljon pohdintaa herättävä käsite. Minun mielestäni julkisen sektorin ja erityisesti kaupungin maineenhallinta lähtee nimenomaan kohtaamisista. Meidän pitää toimia niin, että kanssamme asioivat ja työskentelevät saavat käytännössäkin vahvistusta hyvälle mielikuvalleen Tampereesta. Tampereen kaupunkistrategiassa asiakaslähtöisyys on keskeinen toimintaperiaate. Johan vanhan kansan sanalaskukin toteaa, että hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas. Vaikka Tampere on paljon muutakin kuin kaupungin organisaation toiminta, me kaupungin hommissa olevat kohtaamme melkoisen määrän muita kaupunkilaisia päivittäin joko kasvokkain, puhelimessa tai sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. Kanssamme asioi myös yhteisöjen ja yritysten edustajia sekä vieraita läheltä ja kaukaa. Jokainen kohtaaminen tuo oman lisänsä siihen mielikuvaan, joka heillä kaupungista asumisen ja elämisen paikkakuntana on ja jonka he kertovat eteenpäin omissa kohtaamisissaan. Esitteellä tai mainoskampanjalla emme saavuta yhtä henkilökohtaisesti yhtä suurta yleisöä. Kun seuraavan kerran lukee uutista Tampereen hyvästä menestyksestä mainetutkimuk sessa tai asiakastyytyväisyyskyselyjä, osan kiitoksesta voi ottaa jokainen kaupungin työntekijä. Aina kyselyissä nousee esille parannettavaakin. Meillä on keino siihen käytössä joka päivä. Anna-Maria Maunu Viestintäjohtaja SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Tampere on yrittäjien mieleen 4 Infran organisaatio madaltui 5 Työtapaturmailmoitukset sähköisesti 6 Sähköinen palkkalaskelma helmikuussa kaikille 7 Ateriaetu vain Timecon-napilla 8 Palvelutyöhön etsittiin iloa koulutuksessa 9 Liikuntapalvelujen ammattilainen: Jari Tolvanen 10 Metsurit ja arboristit hoitavat kaupunkimetsiä 12 Hyvinvointineuvolatoiminta kehittyy ja lisääntyy 13 Ota huomioon allergiset ruokalassa 14 Sairaskassan etuuksiin muutoksia 15 Koordinaatit ja korkeudet muuttuvat 16 Tankotanssissa voi testata rajojaan 18 Lasten kaltoinkohtelu selville moniammatillisesti 19 Henkilöstöjaostossa yksi jäsen vaihtui 20 Wärjäämössä luodaan upeaa taidetta VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 47. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit p tai VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere.fi/tampereinfo/ viestinta/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy maaliskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Metsurit Ilkka Korhonen ja Pekka Tiura raivaavat rakennettavaa tonttia. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 Yrittäjät arvostavat Tamperetta TEKSTI ANTTI SALMINEN Tampereen maine hyvänä yrityskaupunkina on kestänyt läpi taantuman, kertoo tuore tutkimus. Maan kaikki 34 suurinta kuntaa kattavassa Kuntien imagotutkimuksessa Tampere sijoittui hienosti toiseksi heti Ylöjärven jälkeen. Suurten kaupunkien vertailussa Tampere jakoi ykköspaikan Jyväskylän kanssa. Taloustutkimus Oy:n kyselyssä selvitettiin kuntien imagon vahvuuksia ja heikkouksia. Kohderyhmänä olivat Suomen yli asukkaan kunnan yritysten päättävässä asemassa olevat toimitus- ja talousjohtajat. Tutkimukseen vastasi yhteensä 949 elinkeinoelämän edustajaa, joista 84:llä oli toimintaa Tampereella. Vastaajat arvioivat kuntia antamalla kouluarvosanan (4 10) sekä yleisvaikutelmasta että kymmenestä eri imagotekijästä. Tampereen yleisarvosana 7,74 jäi vain himpun verran tutkimuksen kärkeen kiilanneesta Ylöjärvestä (7,75). Suurista kaupungeista esimerkiksi Helsinki jäi kauas Tampereen taakse arvosanalla 7,17 Oulun vastaavan luvun ollessa 7,39. Kaikkien kuntien keskiarvoksi tuli 7,24. Yrittäjät arvostivat Tampereella erityisesti sijaintia ja yhteyksiä, markkina-aluetta ja elinkeinoelämän vireyttä. Kaupungin toiminta koettiin kuitenkin osin byrokraattiseksi ja hitaaksi, heikoimmat arviot Tampere saikin yhteistyöstä ja yrityksille tiedottamisesta. Vastaajat kokivatkin usein poliittisen päätöksenteon kankeuden suurten kaupunkien ongelmaksi. Monet pienemmät kunnat, Ylöjärven lisäksi erityisesti Kaarina (7,73), koettiin joustavammiksi ja isoja kaupunkeja yrittäjämyönteisemmiksi. Kaavoitusta koskevaa kysymystä lukuun ottamatta Tampere sijoittui kaikissa kohdissa koko aineiston keskiarvoa paremmin. Tyytymättömyys kaavoitustilanteeseen nousi esiin myös, kun vastaajilta kysyttiin heidän halukkuuttaan suositella Tamperetta toisille yrittäjille toimipaikaksi. Vaikka ison kaupungin organisaation raskaus heikensikin monia arvioita, riitti Tampereelle silti suosittelijoita muita suuria kaupunkeja enemmän. Kaikista kunnista vain Kaarina, Seinäjoki ja Ylöjärvi sijoittuivat tässä Tampereen edelle. Jyväskylä sinnitteli tässäkin Tampereen rinnalla. Monissa tamperelaisyrittäjien antamissa positiivissa palautteissa kuulsi rakkaus kotikuntaa kohtaan. Kaupunkia kuvailtiin kauniiksi ja vilkkaaksi, yliopistoa ja vanhaa kulttuuriperintöä arvostettiin. Useat korostivat Tampereen mainiota kokoa riittävän monipuolisena, mutta silti hallittavissa olevana, ihmisläheisenä markkina-alueena. Sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä puolesta Pirkanmaan sydän arvioitiin koko maan parhaaksi kunnaksi. Toisaalta olipa eräs yrittäjä merkinnyt hämäläisyyden negatiivisiin puoliin. Mahtoiko olla Turusta kotoisin? Tampere ja vertailukunnat Tampere Jyväskylä Oulu Hämeenlinna Helsinki Yleisvaikutelma Liikenteellinen sijainti ja yhteydet Keskuksen kaupalliset palvelut Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö Työvoiman saatavuus Kunnan yrittäjämyönteisyys Innovaatioiden tukeminen Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Kunnan markkinointi Kunnan asioiden tiedottaminen yrityksille Kuntayhteistyön tuloksellisuus 7,74 7,74 7,39 7,28 7,17 8,43 8,17 7,71 8,26 7,91 8,08 8,02 7,41 7,45 7,88 7,39 7,65 7,50 7,03 7,02 7,38 7,57 7,41 7,04 6,94 7,17 7,56 7,18 7,11 6,98 7,15 7,24 7,14 6,66 6,78 6,92 7,56 7,04 6,91 6,63 6,92 7,24 6,88 6,57 6,59 6,74 6,93 6,79 6,51 6,49 6,65 7,13 6,70 6,64 6,38 VILKKU 1 / 2011

4 JYRKI RISTILÄ TEKSTI JYRKI RISTILÄ Tampereen Infran organisaatiota madallettiin Tampereen Infran organisaatiota on uudistettu. Organisaatiota madallettiin, ja organisaation yläpäästä poistettiin nykyinen katu- ja vihertuotanto-, auto- ja konekeskus- sekä suunnittelupalvelut -taso. Uusi organisaatio astui voimaan Tampereen Infran toimitusjohtaja Sakari Suomisen mukaan toimenpiteellä haetaan uutta muutosvoimaa tilanteessa, jossa Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt Tampereen Infran ratkaisun. Madaltaminen lyhentää johtamisketjua, parantaa organisaation joustavuutta ja ketteryyttä sekä mahdollistaa paremman talouden hallinnan. Organisaatioratkaisu antaa mahdollisuuden kiinteiden kulujen karsimiselle. Ratkaisu vähentää päälliköiden määrää ja yksiköiden raja-aitoja.uusi organisaatio voi aloittaa Infran sisäisen yhteistyön uudelta pohjalta ja ottaa kirkkaaksi tavoitteeksi Tampereen Infran kokonaisedun. Uudessa organisaatiossa on kuusi yksikköä. Kunnossapitopalvelut vastaa katujen ja alueiden kunnossapidosta asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaan. Yksikön päällikkö on Petri Salonen. Hannu Haapalainen hoitaa päällikön tehtäviä Petri Kujala siirtyy tilaajaryhmään kunnossapidon tilaajaksi. Rakentamispalvelut vastaa katujen, alueiden ja verkostojen rakentamisesta asiakkaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuen. Yksikköön liitetään reunakivien valmistustoiminta ja laskentaryhmä. Yksikön päällikkö on Hannu Haapalainen. Juha Mikkonen hoitaa päällikön tehtäviä Liikennepalvelut vastaa kuljetuspalvelujen ja kaluston vuokrauspalvelujen tuottamisesta Tampereen Infran yksiköille sekä kaupungin muille toimijoille. Yksikköön kuuluu myös kivi ainesten hallinta sekä lumen ja maan vastaanottotoiminnot. Yksikkö vastaa myös asfaltti asemasta. Yksikön päällikkö on Wille Siuko. Korjaamopalvelut vastaa kaupungin konekaluston korjauspalveluista suurimpina asiakkainaan Tampereen kaupunkiliikenne ja Tampereen Infran yksiköt. Lisäksi yksikkö järjestää kaupungin autojen ja työkoneiden polttoainehuollon. Korjaamopalvelut vastaa myös Hatanpäällä sijaitsevista verstas- ja varastotoiminnoista sekä hallinnoi Infran muuta materiaalivarastoa. Yksikön päällikkö on Timo Aaltonen. Suunnittelupalvelut (yksikön entinen nimi Yhdyskuntatekniikan suunnittelu) vastaa asiakkaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuen yhdyskuntatekniikan suunnittelusta, kuten kuntatekniikan suunnittelusta, liikennesuunnittelusta, geotekniikan suunnittelusta sekä vihersuunnittelusta. Yksikön päällikkö on Kari Hietala. Paikkatietopalvelut vastaa asiakkaille tehtävistä kartta-, maaperätutkimus- ja mittauspal- 4 VILKKU 1 / 2011

5 Kuorma-autonkuljettaja Hannu Pennanen Infrasta kertoo, että uusi ja tehokkaampi alusterä on todella mainio keksintö, vaikka takana on vasta muutamia testiajoja. Auton keskivaiheilla näkyvä terä painautuu kymmeniä bareja tehokkaammin maata vasten ja jälki on sen mukaista. Auton karhuamisnopeus on enimmillään 10 kilometriä tunnissa, sillä automatiikka nostaa terän ylös kovemmassa vauhdissa tai vahvemman esteen sattuessa tielle. Auto vaatii usean tonnin painoisen kuorman, jotta alusterä toimii halutulla tavalla. veluista sekä tulostus-, skannaus- ja kopiopalveluista. Yksikön päällikkö on Olavi Ujanen. Lisäksi toimitusjohtajan alaisuudessa koko Tampereen Infran liiketoimintaa tukevat toiminnot ovat Kehittäminen ja Tukipalvelut: Työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja laadun kehittäminen ovat tärkeitä Tampereen Infran painopistealueita. Näiden asioiden eteenpäinviemiseksi koko Infran tasolla perustettiinn uusi toiminto, jonka nimi on Kehittäminen. Yksikköä vetää laatuvastaava Harri Iso-Mustajärvi. Tukipalvelut vastaa Tampereen Infran henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä päätösvalmistelusta. Lisäksi tukipalvelut tuottaa toimistopalveluja sekä auttaa viestinnässä ja markkinoinnissa. Tukipalvelujen päällikkönä jatkaa hallinto- ja talouspäällikkö Annamari Kortesaari. Työtapaturmailmoitukset on tehtävä nyt sähköisesti Työtapaturmailmoitukset tehdään nyt sähköisesti Loorassa olevan työturvallisuustietojärjestelmä Työturva Monitorin avulla. Aiemmin käytössä olleita paperilomakkeita ei enää käytetä. Erillisiä sisäisiä tapaturmailmoituksia tai liukastumisilmoituksia ei siis enää tarvita. Työtapaturmassa ollut työntekijä tekee ilmoituksen tapahtuneesta ensisijaisesti yhdessä esimiehensä kanssa. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoituksen voi myös täyttää yksin tai esimerkiksi yhdessä työsuojeluasiamiehen kanssa. Sähköinen ilmoitus siirtyy tallennuksen jälkeen esimiehen käsittelyyn. Esimies tarkistaa tiedot ja voi myös täydentää niitä. Tämän jälkeen ilmoitus siirtyy taloushallinnon palvelukeskukseen, jossa täydennetään palkan ja palvelussuhteen laatua koskevat tiedot. Taloushallinnon palvelukeskuksesta asia etenee edelleen vakuutusyhtiön käsiteltäväksi. Tapaturmailmoitusten lisäksi Työturva Monitorin kautta hoidetaan jatkossa muun muassa vaaratilanneilmoitukset, työn vaarojen arvioinnit sekä määrätyt tarkastukset. Lisätietoa Työturva Monitorista, sen toiminnallisuuksista ja hyödyntämisestä löytyy Monitorin sivuilta Loorasta. Sivuille on koottu muun muassa käyttöohjeet sekä linkit järjestelmän tuotanto- ja testiympäristöön. Järjestelmän käyttöön liittyvistä koulutuksista tiedotetaan Looran etusivulla Tapahtumat -osiossa. Lisätietoja löydät Loorasta: https://www.loora.fi/monitori VILKKU 1 /

6 Sähköinen palkkalaskelma korvasi paperisen laskelman TEKSTI RAIJA LINDELL Helmikuun alusta lähtien palkkalaskelmat on toimitettu sähköisessä muodossa kaikille Tampereen kaupungin palkansaajille. Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstöstä valtaosa ottaisi käyttöönsä sähköisen palkkalaskelman. Näin tapahtui esimerkiksi Helsingissä, jossa kaupungin työntekijöistä yli 90 prosenttia käyttää nyt sähköistä palkkalaskelmaa. Toivomme että meilläkin päästään samaan lukuun, sanoo sopimuspäällikkö Saara Väisänen henkilöstöyksiköstä. Paperiset palkkalaskelmat ovat siis jääneet pois käytöstä, mutta sellaisen voi yhä saada, jos tekee asiasta erillisen pyynnön. Jos muutosta ei ole huomannut tehdä ajoissa helmikuun alkuun mennessä, saa paperisen tulosteen omalta palkanlaskijalta. Jos työntekijä ei jostain syystä pysty ottamaan vastaan sähköistä palkkalaskelmaa, hänen on ilmoitettava siitä erikseen täyttämällä Ilmoitus paperisesta palkkalaskelmasta -lomake, joka löytyy Loorasta, kertoo palvelupäällikkö Aila Grén Taloushallinnon palvelukeskuksesta Kipalasta. Hänen mukaansa sähköisen palkkalaskelman etuna on, että se on nähtävissä vähintään paria työpäivää aikaisemmin ennen palkanmak- supäivää selvästi aikaisemmin kuin paperinen palkkalaskelma. Lisäksi verkkopalkan yhteydessä on ajantasaiset tiedot lomaoikeudesta sekä jäljellä olevista loma- ja säästövapaapäivistä. Sopimuspäällikkö Saara Väisänen muistuttaa, että sähköistä palkkalaskelmaa voi käyttää myös palkkatodistuksena ja se on saatavissa aina silloin, kun verkkoyhteys on käytettävissä. Sähköisen palkkalaskelman etuna on myös se, että ne säilyvät arkistossa 18 kuukauden ajan ja niiden tiedot pysyvät salassa, koska tietoihin pääsee käsiksi ainoastaan asianomaisen omilla pankkitunnuksilla. Verkkopankkisopimuksella pääsee selaamaan palkkatietojaan Verkkopalkkalaskelman käyttäminen edellyttää, että työntekijällä on verkkopankkisopimus pankkinsa kanssa. Lähes kaikissa pankkiryhmissä, S-pankkia ja Tampereen kaupungin henkilöstökassaa lukuun ottamatta, on nykyään mahdollisuus ottaa verkkopalkkapalvelu käyttöön. S-pankin ja henkilöstökassan asiakkaat voivat halutessaan ohjata oma palkkalaskelmansa jonkin toisen pankin verkkopankki-palveluun. Palkan ei siis tarvitse mennä samaan pankkiin, jonka kanssa on verkkopankkisopimus. Tällainen järjestely onnistuu, kun täyttää Loorassa olevan lomakkeen Ilmoitus verkkopalkasta, kertoo Aila Grén. (Katso tarkemmin Loorasta lomake Ilmoitus verkkopalkasta ). Jokaisella pankilla on omat ohjeensa siitä, kuinka sähköistä palkkalaskelmaa pääsee katselemaan ja tallentamaan kotikoneelleen. (Katso tarkemmin Loorasta pankkikohtaiset ohjeet). Palkkalaskelmia tehdään kuukausittain noin kappaletta. Tampereen kaupungilla on jo helmikuusta 2007 alkaen ollut mahdollista saada sähköinen palkkalaskelma. Sen oli ottanut käyttöönsä joulukuuhun 2010 mennessä noin 31 prosenttia henkilöstöstä. Jos kaikki siirtyisivät sähköiseen palkkalaskelmaan, säästöä syntyisi noin euroa vuodessa. Rahallisen säästön lisäksi sähköinen muoto säästää monin tavoin myös luontoa, muistuttaa Saara Väisänen. Hänen mukaansa työntekijällä on mahdollisuus käyttää työnantajan tietokonetta palkkalaskelman tarkasteluun. Tampereen kaupungin tuottavuusohjelman toteutussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että sähköisestä palkkalaskelmasta tulee ensisijainen palkkalaskelman muoto. Verkkopalkka on yksi tapa laajentaa sähköisten palvelujen käyttöä henkilöstöhallinnossa. Toimintayksiköiden työsopimuksia tekevät henkilöt kertovat sähköisestä palkkalaskelmasta uusille palkansaajille työsuhteen alussa. He myös vievät tiedon saman tien tietojärjestelmään, Saara Väisänen painottaa. Lisätietoja: Ohjeet ja lomakkeet löytyvät Loorasta > etusivu > Henkilöstöasiat > palkkaus > palkanmaksu > verkkopalkka eli sähköinen palkkalaskelma Palkattomien vapaiden pitämistä suositellaan edelleen Viime vuonna toteutettiin tiukkaa säästöbudjettia, ja kaupungin henkilöstön yhteisvoimin siinä onnistuttiin. Myös tämän vuoden budjetti on tehty yhä niukan kasvun raameihin, sillä kaupungin talous ei ole vielä riittävän kestävällä pohjalla. Säästö- ja tehostamistoimenpiteitä tarvitaan siis edelleen. Tästä johtuen palkattomat vapaat pidetään myös vuonna 2011 yhtenä säästämiskeinona. Vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäisen mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus ottaa palkattomia vapaita samoilla ehdoilla kuin vuonna Ottamalla vähintään 7 päivää palkattomia vapaita (tuntipalkkaiset 5 päivää), saa yhden ylimääräisen palkallisen vapaapäivän eli niin sanotun porkkanapäivän. Viime vuonna henkilöstösäästöt saatiin kerättyä muiden muassa palkattomien vapaiden avulla, sijaisten ja määräaikaisten vähentämisellä sekä vakanssien täyttämättä jättämisellä. 6 VILKKU 1 / 2011

7 Vain Timecon-etätunnistimella saa edun Sami Kari maksaa Timecon-tunnistimella ateriansa kaupungintalon Näköalaravintolassa. Yksiköt maksavat henkilöstöruokailun työnantajatuen Henkilöstöruokailun työnantajatuen maksujärjestelmä on muuttunut. Vuoden 2011 alusta alkaen jokainen yksikkö maksaa henkilöstöruokailun työnantajatuen oman henkilöstönsä osalta. Saadaksensa aterian työnantajan tukemalla hinnalla ruokailijan tulee maksaa se lähtien Timeconjärjestelmän kautta. Tämä koskee kaikkia vakinaisia ja pidemmissä määräaikaisissa palvelussuhteissa olevia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Jatkossa kaikki vakinaisessa tai yli kuukauden määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, joilla on henkilökohtainen Timecon-etätunnistinnappi, maksavat aterian Timeconilla, jolloin ateriamaksu peritään jälkikäteen palkasta. Käteisellä maksaessa henkilöstöetua ei saa. Vakinaisessa tai pitkässä, määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat, joilla ei ole Timecon-etätunnistinnappia saavat henkilöstöhintaisen aterian työnantajayksikön valinnan mukaan joko näyttämällä yksikkökohtaista Timecon-etätunnistinnappia ja maksamalla aterian ravintolassa tai kuittaamalla nimensä kassalle etukäteen toimitettuun listaan (esimerkiksi kokous tai koulutustilaisuus), jolloin henkilö voi maksaa aterian ravintolassa tai ateriamaksu peritään palkasta. Alle kuukauden kestävässä palvelussuhteessa olevat henkilöt maksavat aterian käteisellä tai muulla maksutavalla suoraan ravintolaan. Henkilöstöedun saadakseen heidän täytyy lisäksi kuitenkin leimata kassalla yksikkökohtaisella Timecon-etätunnisteella, joka rekisteröi pelkän ruokailun työnantajatuen maksamista varten. Yksiköt vastaavat Timecon-etätunnistenappien hankinnasta henkilöstölleen. Henkilöstöjaoston tekemän päätöksen mukaisesti yksiköiden vastuu työnantajatuen maksamisesta tuli voimaan Käytännön toteutukseen on siirtymäaikaa saakka. Siirtymäaikana voidaan noudattaa vuonna 2010 voimassa ollutta aterioiden maksukäytäntöä. Tammi-helmikuun aikana yksiköiden on sovittava itse Timecon-etätunnistinnappien hankinnasta hallintopalvelukeskuksen kanssa. Esimerkiksi lyhyissä palvelussuhteissa oleville työntekijöille tulee hankkia pelkän ruokailun rekisteröiviä Timecon-etätunnistinnappeja. Jatkossa uutta henkilöstöä tulee myös opastaa palvelussuhteen alkaessa aterian maksukäytännöissä. Jos henkilö, jolla on mahdollisuus Timeconetätunnistinnapin käyttöön, haluaa maksaa aterian ravintolan kassalla, hän voi tehdä sen maksamalla ateriasta normaalin lounashinnaston mukaisen hinnan, jossa ei siis ole työnantajatukea. Kaupungin henkilöstön henkilöstöruokailussa maksama hinta (sis.alv 13 %) 2011 Lämmin ruoka, salaatti, vesi 4,70 Kevyt/ Pikkuateria 3,70 Leipäannos 0,35 Ruokajuoma 0,35 Kahvi 1,00 Tee 0,70 Kaakao 1,40 VILKKU 1 /

8 Palvelutyötä ja työhyvinvointia kehitettiin Ilo palvella! -koulutuksessa TEKSTI RAIJA LINDELL Tampereen kaupungin Ikäihmisten palveluissa on kehitetty palvelutaitoja Ilo palvella! -koulutuksella. Ikäihmisten kotona asumista tukevien palveluiden asiakasohjaajia, kotihoidon, esimiehiä, päiväkeskusten ja palvelukeskusten työntekijöitä on koulutettu kehittämään muiden muassa asiakaspalvelutaitoja. Koulutuksen sisältöön kuuluvat vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja palvelutyön ymmärryksen syventäminen. Se opettaa muiden muas sa laadukasta asiakaspalvelua, erilaisuuden kohtaamista ja läsnäoloa. Toinen tärkeä lähestymisnäkökulma palvelutaitojen koulutukseen on henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen, kertoo Kota-hankkeen projektikoordinaattori Laura Selin-Hannola, joka organisoi ulkopuolisen kouluttajan järjestämän koulutuksen. Onnistunut asiakaspalvelu heijastuu takaisin tyytyväisestä asiakkaasta työntekijään. Tyytyväiset asiakkaat motivoivat työntekijää työssään ja samalla työtyytyväisyyskin kohenee. Koulutus herätteli ja avasi uusia näkökulmia Parin päivän koulutuksen on käynyt noin 60 työntekijää ikäihmisten kotona asumista tukevasta henkilöstöstä. Koulutuksen käyneet voivat käyttää vuoden ajan Ilo palvella -laatumerkkiä. Ilo palvella! -valmennuksen tavoitteena on syventää työntekijöiden ymmärrystä oman osuutensa ja vastuunsa merkityksestä. Oman roolin oivaltaminen on tärkeää, kun luodaan myönteistä tunnelmaa ja tulosta sisäisessä ja ulkoisessa asiakaspalvelussa. Koulutuksen tavoitteena on ohjata lämminhenkiseen asiakaspalveluun. Selin-Hannolan mukaan koulutus on koettu onnistuneeksi paketiksi, ja se on saanut paljon kiitosta osanottajilta. Myös Tammelan päiväkeskuksen johtaja Raija Kanerva on tyytyväinen saamaansa koulutukseen. Koulutuksessa heräteltiin ajattelemaan laajasti eri näkövinkkeleistä asiakaspalvelua. Se vahvisti palveluhenkisyyttä, joka on tässä työssä sisäänrakennettuna miten kohdataan ja palvellaan asiakkaita. Olen myönteisesti yllättynyt koulutuksen sisällön annista. Taina Salonen Nekalan päiväkeskuksesta kiitti työnantajaa laadukkaasta koulutuksesta. Koulutus herätti iloisuutta ja myönteisyyttä, ja meidän kautta myönteiset tunteet kulkeutuvat työhön, sillä jokainen tekee persoonallaan tätä työtä. Koulutus antoi hyviä eväitä asiakaspalveluun ja myös ihmisenä olemiseen. Salonen pitää hyvänä, että kokeneita työntekijöitä ohjataan katsomaan asioita eri näkökulmasta. Meillä on ollut läksyjäkin, joita sitten tehtiin käytännössä heti töissä. Mukavassa keskuste levassa opetuksessa jokainen sai tuoda esiin omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Se on ollut hyvä. Kotihoidon asiakasohjaaja Riitta Salmen mielestä koulutus oli voimaannuttavaa ja lisäsi itsetuntemusta. Itsetuntemuksen lisääntyessä työhön ja asioiden hoitoon sai uutta voimaa. Tässä työssä työnkuva on hyvin moninainen ja asiakkaita on paljon. Mielestäni koulutus antoi hyviä työkaluja Aivopuoliskojen tasapainottaminen musiikin ja liikunnan avulla auttaa mielen keskittymisessä. Liikunta auttaa myös löytämään uusia ajatuksia ja se auttaa oppimista, kertoi koulutusryhmälle Ilo palvella! -koulutuksen kehittäjä, henkilöstövalmentaja Leena Markkanen iloisen tanssin pyörteissä. itsensä analysoimiseen ja sitä kautta tasapainon löytämiseen työn ja oman itsen välillä. Kotihoidon esimies Sirpa Haapalehto piti koulutusta rentouttavana, hyvin rakennettuna kokonaisuutena, joka antoi hyviä eväitä. Sain keinoja miten tulisi käydä hankalia asioita läpi. Koulutuksessa painotettiin myös armollisuutta itseä kohtaan kaiken kiireen ja stressin keskellä. Haapalehdon mielestä oli valaisevaa miettiä erilaisia persoonallisuuksia niin asiakkaissa kuin työntekijöissä, ja miten persoonien erilaisuutta, erilaisia temperamentteja tulisi eri tilanteissa huomioida. Oman itsen tutkiskelu herätti ajatuksia, valmiita vastuksia emme tietenkään saaneet. Koulutuksen pohjalta jälkeenpäin töissä on tullut hyviä oivalluksia. Koulutus opetti huomaamaan uusia asioita ja antoi vinkkejä, miten niitä voi soveltaa käytäntöön omassa työssä. Ilo Palvella-koulutus liittyy Väli-Suomen Ikäkaste-hankkeeseen, jonka tavoitteena on osaava, innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas- ja asukaslähtöinen vanhustenhuolto. Tavoitteita tukevat osahankkeet kuten esimerkiksi Selin-Hannolan luotsaama Kota-hanke, jossa kehitetään kotona asumista tukevaa palvelurakennetta ja henkilöstöä. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen kuuluvat myös kaupunkistrategian tavoitteisiin ja tuottavuusohjelmaan. 8 VILKKU 1 / 2011

9 LIIKUNTAPALVELUJEN AMMATTILAINEN Liikuntamies Tolvanen viihtyy työssään TEKSTI JUKKA KOIVULA Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen käyttöpäällikkönä toimivan Jari Tolvasen vastuulla on huolehtia siitä, että liikuntapuolen tilat ovat säntillisessä kunnossa. Miehen tämänhetkiseen vastuualueeseen kuuluvat jäähallit, uimahallit sekä liikunnanohjaus. Käytännössä työni on vedellä naruja ylätasolla. Liikuntapalvelujen käyttöpäälliköt yhdessä liikuntatoimen johtajan kanssa huolehtivat tilat siihen kuntoon, että siellä voi toimia ja harrastaa, Tolvanen sanoo. Liikuntapuolella hierarkia kulkee siten, että käyttöpäälliköt delegoivat asioita työnjohdon hoidettaviksi jäähalleissa ja uimahalleissa. Asioiden delegointi jatkuu edelleen alemmalle tasolle kenttämiehille ja muulle henkilökunnalle. Kiinteistöjen kunnosta vastaamisen lisäksi Tolvasen työnkuvaan lukeutuu liikunnanohjauksen suunnittelu. Vastuullani ovat erityisryhmät kuten ikäihmiset ja erilaiset vammaisryhmät, mutta myös työikäiset. Vesijumppa on erittäin suosittua. Ihmiset ovat valistuneita huolehtimaan kunnostaan vanhemmalla iällä. Tällä hetkellä olisi valtava tilaus ikäihmisten kuntosaleille, Tolvanen vinkkaa. Henkilöstön määrä kipurajoilla Liikuntapalveluiden käyttöpäälliköiden määrä vähenee lähitulevaisuudessa eläköitymisen myötä nykyisestä neljästä kolmeen. Helmikuun alussa uimahallit siirtyvät pois Tolvasen kontolta, ja tilalle tulevat sisäliikuntapaikat. Laaja kuva on se, että työskentelevien ikääntyvä joukko harvenee ja toisaalta samalla tahti kovenee. Henkilökunnan määrä on halki linjan tiukassa, ja olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että nyt ollaan aika lailla kipurajoilla. Enää ei ole varaa karsia työntekijöiden määrästä, Tolvanen painottaa. Henkilökunnallamme on vuosien ja vuosikymmenten kokemus. Tämän vähemmällä ei työtä voi tehdä, jos palvelutaso halutaan säilyttää entisellään. Tilaaja tuottaja-mallin myötä paperityöt ovat lisääntyneet. Tämä johtuu siitä, että ennen rahat tulivat suoraan budjettiin könttäsummana. Nyttemmin kaikki toiminnot on tuotteistettu, ja myös palvelut sirpaloitu tuotteiksi. Ennen palvelua ei tarvinnut pilkkoa niin pieniin osiin. Taloudenseuranta on nyt paljon tarkempaa. Tällä on pyritty läpinäkyvyyden lisäämiseen, ja siinä on onnistuttukin, Tolvanen toteaa. Strategiana kansainvälisyys Tampere on linjannut strategiassaan, että kaupunkiin pyritään hankkimaan kansainvälisiä suurtapahtumia. Urheilutapahtumat näyttelevät tässä kohden erittäin keskeistä roolia. Kilpailu maailmalla on koventunut. Kun jotain on tarjolla, saatetaan tapahtumia ostaa suurella rahalla esimerkiksi entisiin itäblokin maihin. Me emme haali tapahtumia rahalla, vaan takaamalla hyvät puitteet niiden järjestämiseen. Kun paikat pistetään kisojen vaatimaan kuntoon, jäävät ne sen jälkeen priimakunnossa kaupunkilaisten käyttöön. Hyvänä esimerkkinä Hakametsän jäähalli, joka rakennettiin alun perin vuoden 1965 MM-kisoja varten, Tolvanen jatkaa. Lentopallon huipputapahtumia on järjestetty Tampereella pitkin 2000-lukua, ja vuonna 2013 Tampereella pidetään karaten EM-kilpailut. Kansainvälinen toiminta on ollut erittäin aktiivista jo kauan. Pyrimme säilyttämään nykyisen tason. Unelmatyössä Tolvanen aloitti työnsä Tampereen kaupungilla vuonna 1987 rahatoimiston puolella. Kaksi vuotta myöhemmin miestä kysyttiin töihin Tesoman jäähallille, ja liikuntavirastossa hän aloitti Sittemmin olen toiminut erinäisissä liikuntapuolen tehtävissä. Vuonna 1997 aloitin isännöitsijänä jäähallilla. Tittelit ovat vaihtuneet, mutta kyseessä ovat aina olleet jonkinasteiset esimiestehtävät talon sisällä. Vaikka kritisoinkin henkilöstöpolitiikkaa joltakin osin, on Tampereen kaupunki ollut työnantajana todella reilu ja luotettava. Joskus aamulla harmittaa nousta sängystä kun väsyttää, mutta töihin lähteminen ei harmita koskaan, Tolvanen kertoo. Tykkään työstäni hirveästi. Olen ollut yli 20 vuotta töissä liikuntapuolella ja viihdyn edelleen loistavasti. Vaikka kohtaamme ajoittain arvostelua, niin kyllä työtämme arvostetaan. Tulevaisuuteen käyttöpäällikkö tähyää positiivisin mielin. Mies viihtyy liikunnan parissa myös vapaa-ajallaan. Ammennan motivaatiota harrastuksista ja vapaa-ajalta. Olen jatkanut entistä lentopalloharrastustani valmentamalla tytärtäni viiden vuoden ajan. Lisäksi viihdyn usein jäähallilla seuraamassa eri lajien pelejä, Tolvanen summaa. Jari Tolvanen viihtyy jäähallissa töiden lisäksi myös vapaa-ajallaan. VILKKU 1 /

10 Metsäammattilainen taitaa puun kä TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVAT ARI JÄRVELÄ Luhtaankadun puunkaatotyömaalla uurastaa tammikuisena pakkaspäivänä kolme metsuria. Kolmessa päivässä tontti raivataan puista, jotta paikalle voidaan ryhtyä rakentamaan uutta päiväkotia. Tontilla kasvaa komeaa puustoa, ja reunapuustoa on tarkoitus säästää pihapuiksi. Työmaa on merkitty nauhalla ja puissa on varoituksia ohikulkijoille, joita varoituksista huolimatta joskus saattaa eksyä työmaalle. Tonttityömaalla on pieni lämmitetty taukokoppi, jossa metsurit voivat käydä lämmittelemässä ja syömässä eväitään. Kesäaikana ja lyhyemmillä metsätyökeikoilla koppi ei ole mukana. Tonttihakkuut tehdään käsipelillä, ja välineinä ovat moottorisaha ja raivaussaha. Urakoitsija käy keräämässä puut metsäkoneella, kun kaadot on tehty. Metsuri Mauno Ala- Korpula on aloittanut työt pienempien puiden kaadoilla. Pakkasessa työskentely ei hirvitä metsuria, päinvastoin: Nyt on sopiva sää, eivätkä vaatteet kastu, hän kuittaa. Myös metsurit Ilkka Korhonen ja Pekka Tiura yhtyvät näkemykseen pakkasella metsuri pysyy kuivana. Pahimpia metsurin kannalta ovat vetiset räntäsäät. Hyvätkään vetimet ja varusteet eivät pidä kosteutta loputtomiin. Kaikki kolme metsuria ovat kokeneita konkareita. Mauno Ala-Korpula on ollut kaupungilla 32 vuotta, Ilkka Korhonen 30 vuotta ja Pekka Tiurakin 25 vuotta. Työ on fyysistä ja vaatii Metsuri Pekka Tiura tekee raivaussahalla niin sanottua ennakkoraivausta, eli hän kaataa pieniä puita ja pensaita varsinaisen kaadon tieltä. Luhtaankadun tontilla kasvoi komeaa puustoa. Tontille oli tehty puiden kuntotutkimus mahdollisten säästettävien puiden kartoittamiseksi. 10 VILKKU 1 / 2011

11 sittelyn hankalissakin paikoissa kuntoa, toisaalta kunto pysyy ylläkin metsätöitä tehdessä. Kokenutkaan metsuri ei silti laiminlyö turvallisuutta. Jyhkeiden puiden käsittely näyttää vaativalta. Töitä tehdessä on oltava varovainen, ettei loukkaa itseään eikä työkavereita. Puissa saattaa olla lahoja kohtia, jotka voivat pudota päälle, Ala-Korpula huomauttaa. Puunkaatotoiveita tulee asukkailta satoja Kaupungin oman infratuotannon palkkalistoilla on kahdeksan metsuria ja kolme puunhoitajaa. Kaupunkimetsissä ja asutuksen läheisyydessä on paljon pieniä työkohteita. Metsurit käyvät esimerkiksi poistamassa varjostavia tai muutoin asukkaita haittaavia puita reunametsistä ja tonttien läheisyydestä. Puunkaatotoiveita asukkailta tulee sadoittain, ja suurin osa tulee meille suoraan, mutta kaikkia emme pysty toteuttamaan. Asutuksen ja kävelyteiden läheisyydessä työskentely on vaativaa. Aina on varmistettava, että puu kaatuu oikeaan suuntaan. Apuvälineinä kaadoissa voidaan käyttää esimerkiksi vetotaljaa, kaatotunkkia tai traktorin vinssiä, metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm kertoo. Metsureiden perustyökaluja ovat edelleen moottorisaha ja raivaussaha. Nämä työvälineet ovat metsureiden omia eikä kaupungin. Tällainen käytäntö on kaupungilla on ollut aina, koska siten työvälineet tulee pidettyä parhaiten kunnossa. Kaupunkimetsien hoidon lisäksi infratuotanto tekee tilaustöitä kaupungin ulkopuolisille tahoille. Esimerkiksi rakentajille tehdään tonttihakkuita ja taloyhtiöille pihapuiden kaatoja. Tommi Granholm kertoo, että isommat hoitotyöt kaupunkimetsissäkin tehdään monitoimikoneella, joka on tähän tarkoitukseen tehokkain ja taloudellisin. Infratuotanto alihankkii konetyöt urakoitsijalta. Olemme löytäneet osaavia ja hyviä tekijöitä. Urakoitsijoille on kysyntää muuallakin, eikä ole aina itsestään selvää, että he ehtivät kaupungin hommiin. Puiden korjuu hoidetaan myös koneellisesti. Urakoitsijan metsätraktori korjaa puut kaikista työkohteista. Puunhoitaja hallitsee puuasiat kokonaisvaltaisesti Ennen kuin metsurit olivat tehneet tonttihakkuut Luhtaankadun päiväkodin työmaalla, oli arboristi Päivi Laurikainen paneutunut tontin puustoon. Tilakeskus oli nimittäin tilannut tontin puiden kuntotutkimuksen infralta. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä puut tontilla voisi säästää, ja miten puut olisi suojattava rakennusvaiheessa. Rakennettavan tontin puiden kuntotutkimus oli ensimmäinen laatuaan infran puunhoitajille. Päivi Laurikainen arvioi puut silmämääräisesti ja tutki puita myös siebert-mikroporalla. Laite piirtää käyrän, joka perustuu puun kovuuteen: näin saadaan selville puun lahot kohdat. Puunhoitajien tehtäväkenttä käsittää kaikki puun elinkaareen liittyvät työt: Teemme puiden kuntotutkimuksia, puuston arviointeja, hoitosuunnitelmia, puiden hoitotyötä ja kaatoja sekä istutuksia. Hoidamme myös taimistopuita, esittelee puuasiantuntija Heli Vuorilampi. Arboristit taitavat puiden hoidon ja kaadon hankalissa olosuhteissa. Nostokoria käytetään hoitoleikkauksissa, latvustuennoissa ja kaadoissa, mutta jos nostokoriautolle ei pääse paikalle, on työ tehtävä kiipeilemällä. Kiipeilijän varusteena on köydet ja käsisaha, joskus moottorisaha. Erityisesti nuoria puita leikataan paljon kiipeilemällä. Kiipeilyssä tarvitaan turvallisuuden takia aina kaksi arboristia. Arboristit on koulutettu hakemaan toinen alas puusta hätätilanteessa, Heli Vuorilampi kertoo. Arboristien ammattikunta on varsin nuori metsureihin verrattuna. Ensimmäiset arboristit valmistuivat vuonna Puunhoitajat ja metsurit tekevät töitä maastossa läpi vuoden. Puiden hoitoleikkausten pakkasraja on 15 C astetta. Pakkanen ei haittaa niinkään työntekijöitä kuin puita. Puun solurakenne voi rikkoontua pakkasella töiden takia, Heli Vuorilampi toteaa. Metsuri Mauno Ala-Korpula siirtää nostokoukuilla kaadetun puun Luhtaankadun tulevan päiväkodin tontilla. Hän on ollut kaupungilla töissä jo 32 vuotta. Metsuri Ilkka Korhosesta pakkanen on sopiva työsää metsurille. Työn touhussa pysyy lämpimänä, mutta tauot pidetään lämmitetyssä kopissa. VILKKU 1 /

12 Moniammatillinen yhteistyö tukee hyvinvointineuvolan työntekijöitä TEKSTI MINNA PAJUNEN KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin neuvolatoiminta on saanut hyvää palautetta viime vuonna tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä. Tampereella on kehitetty erityisesti hyvinvointineuvolan toimintamallia. Joulukuussa palkittiin 12 aktiivisesti hyvinvointineuvolan kehittämiseen osallistunutta työntekijää. Heidän joukossaan olivat Pispalan lastenneuvolan terveydenhoitaja Heli Korkeamäki, Atalan, Aitolahden ja Kämmenniemen perheitä palveleva psykologi Tanja Kuulas ja Hervannassa työskentelevä perhetyöntekijä Anna Koskimäki. Moniammatillista yhteistyötä on tehty Tam pereen neuvoloissa aiemminkin, mutta hyvin vointineuvolassa se on yksi toiminnan kulmakivistä. Hyvinvointineuvolan moniammatilli seen työryhmään kuuluvat alueen neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri, neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja päiväkodin työntekijä. Ryhmä auttaa perhettä ratkomaan arjen pulmatilanteita, jos perhe niin haluaa. Hyvinvointineuvolan työntekijä voi myös itse ehdottaa perheelle, että heidän asiansa otettaisiin esille ryhmän kokouksessa. Suositeltavaa on, että perhe osallistuu kokoukseen, mutta työntekijä voi myös esitellä asian heidän puolestaan, Heli Korkeamäki sanoo. Hyvinvointineuvolan työryhmän suuren osallistujamäärän vuoksi asiakas saattaa olla arka tulemaan itse kokouksiin esittelemään tilannettaan. Tarvittaessa ryhmä voi kokoontua rajatulla kokoonpanolla, jos asiakkaan tilanne ei vaadi kaikkien jäsenten läsnäoloa. Toisaalta ryhmä tarjoaa perheen käyttöön monipuolisen asiantuntemuksen, ja kokouksessa asiakas voi saada nopeammin apua tilanteeseensa kuin jos hän joutuisi varaamaan ajan erikseen jokaiselle työntekijälle, Anna Koskimäki sanoo. Kokouksiin osallistuneet perheet ovat olleet ryhmän palveluihin tyytyväisiä, mutta edelleen haasteena on työryhmän toiminnasta kertominen asiakkaille niin, että nämä eivät koe tilannetta heitä syyllistävänä. Ryhmätyöskentelyssä tarvitaan rohkeutta ja avoimuutta Hyvinvointineuvolan työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kokouksissa voidaan käsitellä ryhmän jäsenten työssään kokemia pulmatilanteita. Lisäksi käydään läpi kunkin ammattialan ajankohtaisia asioita ja kehitetään hyvinvointineuvolan toimintaa. Tiedonkulun tehostuminen on 12 VILKKU 1 / 2011

13 TIESITKÖ? Psykologi Tanja Kuulas ja perhetyöntekijä Anna Koskimäki toteavat, että hyvinvointineuvolamallin moniammatillisesta yhteistyö hyödyttää sekä työntekijöitä että asiakkaita. auttanut työryhmän jäseniä palvelemaan asiakkaitaan entistäkin paremmin. Hyvinvointineuvolatyö vaatii työntekijältä yhteistyötaitoja ja avoimuutta kertoa muille ryhmän jäsenille omasta työstään. Lisäksi on hyvä, jos ryhmään osallistuvilla työntekijöillä on rohkeutta kysyä neuvoa työssään kohtaamiinsa ongelmatilanteisiin, sanoo Tanja Kuulas. Ryhmän jäsenet joutuvat hyvinvointineuvolamallissa liittämään oman perustyönsä kiinteäksi osaksi tiimin yhteistyötä. Säännölliset kokoukset ovat työn tärkeä perusta, sillä yhteydenpito sujuu entistä helpommin, kun ryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa. Työntekijöiden vaihtuvuus ja työn kiireisyys ovat välillä hankaloittaneet hyvinvointineuvolatiimien toimintaa. Lisäksi ryhmän jäsenten asiakasalueet eivät ole yhteneviä, jolloin esimerkiksi neuvolan asiakas ei välttämättä kuulu juuri neuvolatiimiin kuuluvan sosiaalityöntekijän asiakkaisiin. Tällöin työntekijät voivat kuitenkin auttaa perhettä ammatillisen tietämyksensä pohjalta ja ottamalla tarvittaessa yhteyttä kollegaansa, jonka asiakaskuntaan perhe kuuluu, Heli Korkeamäki sanoo. Johanna Huohvanainen ja yksivuotias Venla neuvolakäynnillä Pispalan neuvolassa. Terveydenhoitaja Heli Korkeamäki toivoisi, että hyvinvointineuvolat sijaitsisivat lähellä asiakkaita, ja että neuvolassa olisi helppo ottaa esille mieltä painavia asioita. Hyvinvointineuvolatoiminta käynnistyi vuonna 2003 Linnainmaan neuvolasta 19 työryhmää 45 neuvolassa eri puolilla kaupunkia työryhmissä yhteensä noin 170 työntekijää neuvolakäynnille kutsutaan koko perhe perhe on hyvinvointineuvolan asiakkaana äidin raskausajasta lapsen kouluikään asti raskaudenajan seurannan ja lapsen kehityksen seuraamisen lisäksi neuvolassa keskustellaan parisuhteeseen, vanhemmuuteen ja puolisoiden jaksamiseen liittyvistä asioista tavoitteena, että toimintamalli olisi käytössä kaikissa Tampereen neuvoloissa vuoden 2013 loppuun mennessä. hyvinvointineuvolan sivut Loorassa: avoterveysvälilehti > lasten ja nuorten hyvinvointi > hyvinvointineuvola Pidä kauhat omissa kipoissaan Moni ruoka-aineallergiaa tai keliakiaa sairastava kokee ikävän jännittäviä hetkiä lounasaikaan. Tästä muistutti eräs Vilkun lukija. Hänen mukaansa henkilöstöravintolassa terveet ruokailijat nostelevat väärillä kauhoilla ruokaa. Esimerkiksi gluteenipitoisen ruuan kauhalla otetaan gluteenitonta ruokaa tai kananmunaa sisältävässä ruuassa käyneellä kauhalla otetaankin jotakin ei kananmunaista salaattia tai muuta joillekin ruokailijoille allergista reaktiota aiheuttavaa ruokaa. Kauhojen pitäisi siis pysyä siinä ruuassa, johon ne on asetettu eikä kauhoja saisi kiireen verukkeella sekoittaa. Astiasta toiseen vaeltanut kauha voi aiheuttaa ikävän ja kohtalokkaan yllätyksen allergiselle ruokailijalle. Joukossamme on niin allergisia ruokailijoita, että hitunenkin väärää ruokaa voi aiheuttaa vakavan sairastumisen. Kiire tekee hätäisistä ruokailijoista ajattelemattomia. Moni ei varmaan tule ajatelleeksikaan, että voi aiheuttaa kurjan allergiareaktion, kun käyttää samaa otinta eri ruokalajeissa. Jokaisen ruokailijan täytyisi toimia tässä kohdin huolellisesti. Yritämme vaihtaa ottimia puhtaisiin, heti kun huomaamme, että ottimet ovat väärässä astiassa, mutta se ei tietenkään aina riitä, kertoo Arja Lahtinen Näköalan keittiöltä. Henkilöstöravintoloiden henkilökunta yrittää tehdä parhaansa, että saisimme kaikki syödä kaikessa rauhassa ilman huolta. Allergiset eivät nirsoile turhan takia. Heille laaditaan päivittäin listat ruokien sisältämistä allergisoivista aineista. Muiden muassa paprikajauheet ja sellerit sekä viljatuotteet on tarkkaan poimittu listalle. Onneksi todella allergiset ovat aktiivisia ja kysyvät tarkkaan, mitä joku ruoka sisältää. Mutta se ei tietenkään auta, jos astiassa on käynyt väärän ruokalajin otin, Arja Lahtinen toteaa. Lisätietoa: VILKKU 1 /

14 Tämän vuoden alusta tuli voimaan muiden muassa muutos silmälasien hankintaan liittyvään etuuteen. Aikaisemman joka toisen kalenterivuoden sijaan silmälasien hankintaan saa tukea nyt joka kolmas kalenterivuosi sairauskassan kautta. Sairauskassan etuuksiin muutoksia Sairauskassan lisäetuuksiin tuli vuoden alussa muutamia muutoksia. Hierontahoito tuli jälleen korvattavaksi vaihtoehtona fysikaaliselle hoidolle. Tänä vuonna saa korvausta yhdestä, enintään kymmenen kerran hierontahoitosarjasta tai kiropraktikon/naprapaatin/osteopaatin hoidosta. Korvaus on 50 prosenttia ja enintään 150 euroa hoitosarjasta. Määräyksen hierontahoitoon voi antaa lääkäri, työterveyshoitaja tai työfysioterapeutti. Hieronnan vaihtoehtona voi siis saada korvausta fysikaalisesta hoidosta. Korvausta maksetaan yhdestä lääkärin määräämästä, enintään 15 kerran hoitosarjasta 50 prosenttia sairausvakuutuksen korvauksen jälkeen jäävästä omavastuuosuudesta ja enintään 150 euroa. Silmälaseista saa uusien sääntöjen mukaan korvausta joka kolmas kalenterivuosi eli korvauskertojen väliin pitää jäädä kaksi kalenterivuotta. Enimmäiskorvaus on edelleen 220 euroa. Sekä lisäetuuksien että sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausten hakuaika on edelleen kuusi kuukautta maksupäivästä lukien. Tämä on tärkeä muistaa, jos esimerkiksi hierontahoitoa otetaan ja maksetaan useassa erässä. Tarkempia tietoja sairauskassan lisäetuuksista ja muusta toiminnasta saa Loorasta. TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampere siirtyy käyttämään uutta valtakunnallisesti yhteensopivaa tasokoordinaattijärjestelmää sekä korkeusjärjestelmää 28. helmikuuta Tampereen seutukunnan muut kunnat siirtyvät myös samojen järjestelmien käyttöön vuosien 2011 ja 2012 aikana. Isoilla kaupungeilla kuten Tampereella on ollut käytössä omat tasokoordinaatti- ja korkeusjärjestelmät, koska niillä on ollut jo pitkään tarve hallita kaupunkisuunnittelua ja rakentamista omalla alueellaan. Ne ovat palvelleet paikallisesti, mutta ovat jääneet ajasta jälkeen. Uudistus helpottaa seutukunnan kuntien keskinäistä sekä valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä, selvittää kehittämispäällikkö Jaakko Uusitalo kaupunkimittauksesta. Maantieteellisessä pallokoordinaatistossa paikan sijainti esitetään leveys- ja pituusasteina. Tasokoordinaatistoa tarvitaan, kun kolmiulotteinen todellisuus kuvataan tasona suurimittakaavaisilla kartoilla. Uudessa tasoprojektiossa ETRS-GK24 koordinaattilukemat muuttuvat täysin. Esimerkiksi Keskustorin suihkukaivon koordinaatit vanhassa järjestelmässä ovat 87399, ,6 ja uudessa , ,8. Tietyn paikan koordinaatteja voi hakea vaikka webbikartalta, joka löytyy kaupungin verkkosivuiltakin. Eri karttapalveluissa voi olla käytössä ja myös näytettävissä eri tasokoordinaattijärjestelmiä. Koordinaatteja voi kuitenkin muuntaa järjestelmästä toiseen esimerkiksi Tampereen kaupungin sivuilta löytyvällä muuntimella tai Maanmittauslaitoksen ylläpitämällä kansalaisen karttapaikalla Tampereen seudun tasokoordinaatit ja korkeudet uuteen järjestelmään Lisätietoja: Loora: Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Sairauskassa, tai internetistä www. tampereenkaupunginsairauskassa.nettisivut.fi 14 VILKKU 1 / 2011

15 Uudeksi korkeusjärjestelmäksi otetaan käyttöön N2000. Siinä entinen korkeus muuttuu puolisen metriä. Esimerkiksi keskustorin maanpinta korkeus vanhassa järjestelmässä on 89,33 m ja uudessa 89,86 m. Korkeusjärjestelmän uusimisen tarve johtuu Tampereenkin seudulla jääkauden jälkeisestä maanpinnan kohoamisesta, joka paitsi suurentaa korkeusarvoja, myös muuttaa korkeussuhteita, koska kohoaminen ei ole kaikkialla tasaista. Koordinaatit kaiken paikkatiedon perusta Uusia järjestelmiä varten on Tampereen seudun kunnissa tehty mittauksia kesinä 2008 ja Kaikkiaan siirron valmistelu alkoi jo vuonna Fyysinen ympäristö pysyy tietysti samana kuin ennenkin, eikä järjestelmien uudistus näy tavalliselle kuntalaiselle välttämättä mitenkään. Uudistus vaikuttaa kaiken infran suunnitteluun ja rakentamiseen, koska koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät ovat kaiken paikkatiedon perusta. Eniten se koskettaa paikkatiedon tuottajia, joiden on syötettävä tieto oikeilla koordinaateilla. Kaupungin sisällä paikkatietoa tuottavat esimerkiksi kaavoittajat, infran suunnittelijat, vesilaitos, sähkölaitos ja ympäristönsuojeluyksikkö. Arvelisin, että kaupungin organisaatiossa on satoja paikkatietoa tuottavia henkilöitä ja tietysti vielä suurempi määrä tiedon hyödyntäjiä, Jaakko Uusitalo toteaa. Muutos voi hankaloittaa niitä rakennushankkeita, jotka ajoittuvat muutosvaiheeseen. Rakennusvalvonta onkin informoinut ammattisuunnittelijoita muutoksesta hyvissä ajoin etukäteen. Vanhasta järjestelmästä ei päästä kerralla eroon, sillä Uusitalon mukaan vanhoja toteutettuja suunnitelmia on pystyttävä hyödyntämään. Varmasti hamaan tulevaisuuteen on elettävä vanhojen järjestelmän kanssa, hän ennakoi. Paikkatiedot ja rekisterit suunnittelun ja rakentamisen perusta Kaupunkimittauksen paikkatietoryhmään kuuluvat kehittämispäällikkö Jaakko Uusitalon lisäksi erikoissuunnittelija Jarkko Aaltonen, pääsuunnittelija Hannu Kojo, suunnittelija Marko Kauppi, tutkimusinsinööri Esa Franssila ja kaupungingeodeetti Matti Anttila sekä tietohallintokoordinaattori Heli Ylinen tietohallinnosta. Kaupunkimittaus kuuluu tilaajaryhmään, kaupunkiympäristön kehittämisen viranomaisyksiköihin. Hallinnoimme ja tilaamme suunnittelun lähtötietoja, joita ovat kartta-aineistot, perusrekisterit ja 3D-aineistot. Niitä tilaamme esimerkiksi Tampereen Infran paikkatietotekniikalta ja muilta paikkatiedon tuottajilta. Perusrekisteristä löytyvät muun muassa henkilö-, kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotiedot, Uusin painokarttamme on viime vuonna valmistunut Tampereen osoite- ja matkailukartta, joka valmistui paikkatietotekniikan toimesta, Jaakko Uusitalo kiteyttää paikkatietoryhmän tehtävät. Esimerkki ylläpidettävästä paikkatietoaineistosta on kantakartta, jota suunnittelijat käyttävät suunnitelmien taustalla pohjakarttana. Kantakarttaan on merkitty rajat, rakennukset, väylät, korkeussuhteet ja pohjakuvioita. Kantakartta muuttuu sitä mukaan, kun yhdyskuntarakenne muuttuu esimerkiksi kaavoitusta seuraavan rakentamisen myötä. Paikkatietoryhmäläiset Hannu Kojo, Jarkko Aaltonen, Jaakko Uusitalo, Matti Anttila ja Heli Ylinen esittelevät Frenckellin Lammi-neuvotteluhuoneen uudet koordinaatit. Ryhmään kuuluvat lisäksi Esa Franssila ja Marko Kauppi. Tampereen seudun koordinaatit muuttuvat helmikuun lopussa. VILKKU 1 /

16 Tankotanssista virkeyttä arkeen TEKSTI MARI TIENSUU KUVAT ARI JÄRVELÄ Nuori, kaunis nainen taivuttelee itseään notkeasti. Taitavasti hän pyörähtää metallisen tangon ympäri pelkillä käsivoimillaan. Seuraavassa hetkessä hän heittäytyy näyttävästi ylösalaisin. Tanssijan esitys on täynnä akrobaattisia yksityiskohtia, huimaa vauhtia sekä painovoimaa uhmaavia liikkeitä. Nämä mielikuvat tankotanssista yhdistyvät helposti pahamaineisiin kapakoihin ja striptease-esityksiin. Tästä painolastista se ei olekaan kokonaan vielä vapautunut, minkä vuoksi lajin harrastaminen saattaa kohottaa joidenkin kulmakarvoja. Ennakkoluuloista huolimatta tankotanssi on varsin suosittu urheilumuoto tänä päivänä. Kolme vuotta sitten Kati Lustigia ei huolettanut lajin negatiivinen maine. Nuori nainen on koko ikänsä harrastanut aktiivisesti liikuntaa. Paritanssi käännöksineen, voimistelu taivutuksineen sekä muut kilpalajit olivat jo tulleet tutuiksi. Siksi hän tahtoi kokeilla jotain uutta. Tampereella harrastusvaihtoehtoja on runsain mitoin varsinkin verratessa Lustigin synnyinkaupunkiin Kotkaan. Yksi ehdokkaista oli tankotanssi, joka oli eksoottinen tulokas harrastusmarkkinoilla. Tankotanssissa yhdistyvät tanssi ja voimistelu, eli lajit, joista pidän kovasti. Toisaalta akrobaattisuus kiinnosti. Siksi päätin rohkeasti kokeilla, miltä laji tuntuu. Lustig innostui tosissaan ja alkoi käydä säännöllisesti tunneilla. Työ päiväkodissa lastenhoitajana sai vastapainoa, kun nainen suuntasi iltaisin Tammelaan urheilukeskukseen. Talon seitsemännessä kerroksessa sijaitsee 7th Heaven Dance Studio, jossa Lustigin show-ryhmä harjoittelee. Laji vei mukanaan jopa niin, että hän lopulta asensi olohuoneeseensa oman tangon kotitreenejä varten. Harrastus on helppo aloittaa Erityisesti käsivoimat ovat kohentuneet monipuolisen harrastuksen myötä roimasti. Tankotanssi onkin samaan aikaan sekä tanssillista että lihaskuntoa ja tasapainoa kehittävää, Kati Lustig kertoo. Toisaalta tangon parissa kuntoillessa saa Lustigin mukaan hyvin rentouduttua työpäivän jälkeen. Aika kuluu Linnainmaan päiväkodissa lasten kanssa nopeasti, ja päivät ovat hektisiä. Lastenhoitaja Kati Lustig harrastaa tankotanssia, joka tuo mukavaa vastapainoa vauhdikkaaseen päiväkotityöhön. Jokainen työpäivä on kuitenkin aina erilainen. Vauhdikkaiden työvuorojen jälkeen on useinkin väsynyt. Tankotanssista saan kuitenkin virkeyttä iltoihin, siinä missä liikunnasta yleensäkin, ja ajatukset eivät ole työssä vaan harrastuksessa, Lustig kuvailee. Laji on helppo aloittaa, sillä aluksi opetellaan helppoja perusasioita unohtamatta lämmittelyä ja venyttelyä. Mustelmilta tankotanssissa ei voi välttyä, mutta sen suurempia haavereita harvemmin sattuu. Toisaalta varusteisiinkaan ei kulu paljoa rahaa: 16 VILKKU 1 / 2011

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena

Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Mikkelin imagotutkimus Mikkeli matkailukohteena Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Mikkelin elinvoima- ja kilpailustrategian ohjausryhmä 15.6.2011 1 15.6.2011 Jari Pajunen Esityksen sisältö 1. Kuntien imagotutkimus

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Palkkahallinnon visio

Palkkahallinnon visio Palkkahallinnon visio Missä olemme nyt? 5/31/2011 1 Palkkaraportointi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia Suomessa Palkkahallinto tuottaa: - Palkkalaskelmat työntekijöille - Tiedot vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruokapalvelun Ruokapalvelun taloudelliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja toimenpiteitä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1

Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1 Mu$a mistä +etää nykyisen +lanteen ja mitä +laa? 13.5.2014 Econtact ó oikeita asioita oikein 1 TYÖHYVINVOINNIN ANALYSOINTI Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Menestyvät yritykset pitävät ihmisten

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ Etene painamalla linkkejä kartalla vastaa kysymyksiin ja selvitä Lähtö Miten menee? Työeläkekuntoutus Kotona ELÄKKEELLEEKÖ? Työeläke vakuuttaja Töissä Mitä Vaihtoehtoja?

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1

Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 Opas kurssin järjestämiseksi yhdessä KSL-opintokeskuksen kanssa 3.3.2015 1 KURSSIN JÄRJESTÄMISEN VAIHEET 3.3.2015 Opas kurssin järjestämiseksi 2 Kurssin järjestämisen vaiheet 1. Kurssituntivaraus Ideat

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot