Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa"

Transkriptio

1 Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa Minna Ruusuvirta 1

2 Sisältö Tiivistelmä Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa Johdanto Selvityksen toteutus ja aineisto Hyvinvointi kunnissa Hyvinvointikunta Koko kunta hyvinvoinnin asialla Hyvinvointi kuntien visioissa Yhteenveto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut kuntien hyvinvointitoiminnassa Tavoitteena hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy Kulttuuritoiminta Liikuntatoiminta Nuorisotyö Toiminnan painopisteryhmiä Yhteenveto Kolmannen sektorin rooli kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan hyvinvointipalveluissa Kunta ja kolmas sektori Kuntien yhteistoiminta kolmannen sektorin toimijoiden kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa Kolmannen sektorin palvelun tuotantoa edistävät ja estävät tekijät Kolmannen sektorin palvelutuotanto kunnille - tulevaisuus Yhteenveto Yhteenveto ja päätelmät Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistoiminta hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa Kunta asiakkaana ja yhteistyökumppanina - mahdollisuuksia kolmannelle sektorille...51 Lähteet...54 Liitteet...56 Liite 1. Selvityksessä mukana olevat kunnat...56 Liite 2. Selvityksessä olevien kuntien taustatietoja...57 Liite 3. Kyselylomake...58 Liite 4. Asiakirja-analyysissä mukana olevat talousarviot sekä kaupunki- ja kuntastrategiat...65 Liite 5. Selvitykseen haastatellut henkilöt...66 Liite 6. Haastattelurunko

3 Tiivistelmä Selvityksessä on koottu tietoa kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Selvitys on toteutettu osana Kolmas lähde -hanketta, joka koordinoi opetusministeriön valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Selvityksen materiaali koostuu kunnille suunnatusta Internet-kyselystä, kuntien vuoden 2009 talousarvio- ja yleisstrategiateksteistä sekä kuntien sivistystoimen edustajien haastatteluista. Selvityksessä kerättiin tietoa siitä, miten hyvinvointi ymmärretään kunnissa, miten kunnissa nähdään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä sekä millaisena kunnissa nähdään kolmannen sektorin rooli palvelujen tarjoajana. Selvityksen tarkoituksena on paikallistaa haasteita ja mahdollisuuksia, joita kolmannen sektorin toimijoilla on, kun he kehittävät yhteistyötä kuntien kanssa hyvinvointiin liittyvässä palvelutoiminnassa. Kunnissa hyvinvointipolitiikka sisältyy laajasti useisiin toiminnan ja politiikan alueisiin. Näitä ovat sosiaali- ja terveyspolitiikan ohella esimerkiksi koulutuspolitiikka, kulttuuripolitiikka, liikuntapolitiikka, nuorisopolitiikka, elinkeinopolitiikka, liikennepolitiikka ja asuntopolitiikka. Hyvinvointia edistävissä palveluissa pyritään entistä enemmän painottamaan ennalta ehkäisevää toimintaa ja elämänkaariajattelua. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan hyvinvointipalvelut nähdään kunnissa hyvän toimintakyvyn, sivistyksen, henkisen kasvun, elinikäisen oppimisen ja kansalaisvalmiuksien kehittämisen lähteenä. Niiden kautta tarjotaan virikkeitä, virkistystä ja elämyksiä ja luodaan turvallisia ja laadukkaita elinympäristöjä. Tärkeitä osa-alueita ovat myös osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Kolmas sektori on tärkeä toimija kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Kunta voi harjoittaa kolmannen sektorin suhteen erilaisia toimintastrategioita. Kunnissa on tarvetta ja halua kehittää erilaisia ei-kunnallisia palvelutuotantotapoja ja yhteistyökumppanuuksia sekä kunnan sisällä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Pyrkimys on valita kulloiseenkin tilanteeseen sopivin palvelutuotantovaihtoehto. Periaatteen tasolla kunnissa löytyy siis halua ymmärtää hyvinvointi laajasti, halua kytkeä toimintoja yhteen kunnan sisällä ja tavoitella ennaltaehkäiseviä vaikutuksia hyvinvointipalvelutoiminnalta sekä halua tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa palvelutuotannossa. Uusien toimintamallien ja -ajatusten omaksumista käytännön toimintaan estävät ja hidastavat kuitenkin esimerkiksi erilaiset resursseihin liittyvät ja rakenteelliset tekijät, aikaisemmin tehtyjen päätösten kautta muotoutuneet käytännöt sekä asenteet sekä kunnissa että kolmannen sektorin organisaatioissa. 3

4 1 Selvitys kuntien yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan kolmannen sektorin kanssa hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa 1.1 Johdanto Tässä selvityksessä on koottu tietoa kuntien ja kolmannen sektorin yhteisöjen yhteistoiminnasta liittyen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan hyvinvointipalvelujen tarjoamiseen. Selvitys on toteutettu osana Kolmas lähde -hanketta, joka koordinoi opetusministeriön valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Kehittämisohjelman taustalla ovat muutokset, joita mm. valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja kunta- ja palvelurakenneuudistus (ns. Parashanke) ovat tuoneet julkisen sektorin toimintaan. Jo nyt kunnat järjestävät osan palveluistaan ostamalla ne kunnan ulkopuolisilta toimijoilta tai avustamalla yksityisiä toimijoita. Tätä kautta tuetaan paljon myös esimerkiksi yhdistyksissä ja järjestöissä tapahtuvaa ihmisten omaehtoista harrastustoimintaa. Erilaiset uudet palvelujen järjestämis- ja tuottamistavat yleistynevät kunnissa lähitulevaisuudessa, ja tätä kautta myös kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottajana vahvistuu entisestään. Myös erilaisten työyhteisöjen henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen tulevat koko ajan ajankohtaisemmaksi väestön ikääntyessä. (Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana.) Kolmas lähde -hankkeessa haetaan keinoja vahvistaa kolmannen sektorin roolia kunnille ja työyhteisöille suunnattujen hyvinvointipalvelujen tarjoajana kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Samalla selvitetään, miten näiden palvelujen kautta järjestöt, seurat ja yhdistykset voivat vahvistaa kansalaistoiminnan sosiaalista pääomaa tuottavaa yhteisöllistä ydintoimintaa. Projektissa etsitään palvelutoiminnasta uusia ratkaisuja tuottaa lisärahoitusta kolmannen sektorin perustoimintaan ja sen laadun kehittämiseen. Kolmas lähde -hanke kehittää kolmannen sektorin liiketoiminta-, palvelutuotanto- ja palveluosaamista kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilla: neuvomalla ja konsultoimalla verkottamalla valtakunnallisia pilottiprojekteja kannustamalla keskusteluun ja kokemusten vaihtoon kokoamalla hyödyllistä tietoa ja tuottamalla tutkimusta järjestämällä koulutusta ja tapahtumia luomalla kansainvälisiä yhteyksiä. 1 1 Kolmas lähde -hanketta hallinnoi Teatterikorkeakoulu. Sen pääpartnereita ovat Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Tutkimus- ja selvitysosiota koordinoi Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Lisätietoja hankkeesta saa sen kotisivulta, 4

5 Tämä selvitys on osa hankkeen tutkimus- ja selvitysosiota. Raportin johdantoluvussa esitellään selvityksen toteutus ja aineisto. Tämän jälkeen kolmessa pääluvussa tarkastellaan hyvinvointinäkökulmaa kuntien palvelutoiminnassa, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen roolia hyvinvointipalveluissa sekä kuntien ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa hyvinvointipalvelujen järjestämisessä. Jokaisen pääluvun (luvut 2, 3 ja 4) lopussa on yhteenveto, jossa on tiivistetysti koottu yhteen kulloisenkin luvun tärkeimpiä asioita. Luvussa 5 ovat yhteenveto ja päätelmät. 1.2 Selvityksen toteutus ja aineisto Selvitys kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöstä hyvinvointipalvelujen järjestämisessä toteutettiin vuoden 2009 aikana. Selvityksen materiaali koostuu pääosin kolmesta aineistosta: 1) kunnille suunnatusta Internet-kyselystä, 2) kuntien vuoden 2009 talousarvio- ja kaupunki- ja kuntastrategiateksteistä sekä 3) kuntien edustajien haastatteluista ja sähköpostitse tai puhelimitse esitetyistä tarkennuksista (ks. kuvio 1). Kyselyn saaneet kunnat valittiin sen perusteella, että niissä toimi Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana -kehittämishankkeessa mukana oleva kolmannen sektorin yhteisö, tai tällaista toimintaa oli kuntaan suunniteltu tai suunnitteilla. 2 Kuvio 1. Selvityksen aineisto. Internet-kysely Internet-kysely toteutettiin keväällä 2009 ja se toimi pohjana selvityksen seuraaville osiolle. Kyselyssä koottiin tietoa kolmannen sektorin hyvinvointipalvelujen tuotannosta kunnille. Kysely rajattiin koskemaan kunnan yhteistyötä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin yhteisöjen kanssa ja sillä pyrittiin kattamaan kuntien toiminta-alueista sosiaali- ja terveystoimi (tai vastaava) sekä sivistystoimi (tai vastaava) sisältäen koulu- ja opetustoimen sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan. (Ks. liite 3.) 2 Hankkeen tilanne keväällä Tämän jälkeen osassa kunnista toiminta on saattanut loppua ja toisia kuntia tulla tilalle. 5

6 Kyselylomakkeessa kolmas sektori määriteltiin tarkoittamaan yhdistyksiä ja säätiöitä sekä uusosuustoiminnallisia organisaatioita, joiden toiminnan lähtökohtana ei ole voiton tavoittelu tai muun välittömän taloudellisen hyödyn hankkiminen. 3 Hyvinvointipalvelu määriteltiin toiminnaksi, jossa yhteisö tuottaa vastikkeellisesti joko ostopalvelumenettelyn kautta, yhteistyösopimuksen perusteella tai suoraan asiakkaalle myymällä palvelun, jonka tarkoitus on edistää asiakkaan tai kohderyhmän hyvinvointia. Hyvinvoinnin osa-alueita ovat esimerkiksi: - fyysinen hyvinvointi (esim. fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen) - henkinen hyvinvointi (esim. mahdollisuus itsensä toteuttamiseen) - sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma (esim. yhteisöllisyyden ja luottamuksen lisääntyminen). 4 Kysely lähetettiin 38 kuntaan. Useimpiin kuntiin lähti kaksi lomaketta, yksi sosiaali- ja terveystoimen (tai vastaavan) edustajalle 5 ja yksi sivistystoimen (tai vastaavan) edustajalle, useimmiten ko. toimialan vastaavalle virkamiehelle. Sivistystoimen alueella haluttiin kattaa koulu- ja opetustoimen lisäksi myös kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan alueet. Nämä toiminnan alueet saattavat kunnan organisaatiorakenteesta riippuen sijaita useankin eri toimialan alla, tämän vuoksi joihinkin kuntiin lähetettiin useampi lomake. Lukuisten muistutusten jälkeen sivistystoimen yhdeltä tai useammalta alueelta saatiin yhteensä 31 vastausta 6. Neljästä kunnasta saatiin kaksi vastausta, joten vastaajat edustavat yhteensä 27 kuntaa, vastausprosentti oli näin ollen 71. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimen osalta vastauksia saatiin muistutuskierroksenkin jälkeen ainoastaan kaksi. Ajan ja resurssien puutteen vuoksi selvityksessä päätettiin keskittyä ainoastaan sivistystoimeen. Asiakirja-analyysi Kyselyyn vastanneiden kuntien joukosta valittiin 13 kuntaa asiakirja-analyysin kohteeksi. Mukaan valittiin asukasluvultaan, kooltaan ja sijainniltaan erityyppisiä kuntia. Lisäksi pyrittiin saamaan mukaan erilaisia palvelutuotantomalleja (esim. tilaaja-tuottaja -toimintatapa) hyödyntäviä kuntia. Tätä kautta haluttiin 3 Esimerkiksi seurakunnat jäävät tämän määritelmän ulkopuolelle. On kuitenkin hyvä muistaa, että kunnilla ja seurakunnilla on usein monimuotoista hyvinvointiin tähtäävää yhteistoimintaa. 4 Käytännössä hyvinvointia edistävää toimintaa on hyvin vaikea erotella muusta toiminnasta ja hyvinvointi määritellään kunnissa hyvinkin eri tavoin. 5 Muutamissa kunnissa sosiaali- ja terveyspuolen palvelut on siirretty kuntayhtymälle tai vastaavalle, jolloin lomake lähetettiin ko. toiminnasta vastaavaan organisaatioon. 6 Näistä vastauksista viisi saatiin puhelimitse, jolloin kysyttiin lähinnä lomakkeen avoimia kysymyksiä. 6

7 saada mahdollisimman monipuolinen kuva kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan hyvinvointipalvelutoiminnasta kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Mukaan valittiin Hämeenlinna, Imatra, Jalasjärvi, Kalajoki, Kannonkoski, Kouvola, Oulu, Pudasjärvi, Rauma, Rovaniemi, Sysmä, Tampere ja Tornio. Mukaan valittujen kuntien osalta analysoitiin vuoden 2009 talousarviotekstejä sekä kunta- tai kaupunkistrategioita. Kunnan yleisen vision/strategiaosion lisäksi talousarviotekstistä lähempään tarkasteluun otettiin sivistystoimea (tai vastaavaa, sisältäen opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimet) koskeva tekstiosuus. Mukana olevat kaupunki- ja kuntastrategiatekstit ovat pääosin valtuustojen vuoden 2009 aikana hyväksymiä, mikäli erillistä kuntastrategiaa ei ollut tai se oli useampia vuosia vanha, tekstinä käytettiin talousarvion strategiaosaa. (Ks. liite 4.) Monilla kunnilla on myös erityiset hyvinvointi- tai palvelustrategiat. Vertailtavuuden vuoksi keskityttiin kuitenkin edellä mainittuun kahteen, melkeinpä jokaisesta kunnasta löytyvään dokumenttiin. Talousarvio- ja suunnitelma on hyvä dokumentti toimintojen vertailua varten, koska siinä kuntalain 65 pykälän mukaan hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on kunnissa tehty melko yhdenmukaisessa muodossa. Kaupunkistrategiassa kunta tuo esiin näkemyksensä tulevaisuuden kehityksen suunnista. Haastattelut Edellä mainituista 13 kunnasta valittiin seitsemän, joissa haastateltiin kunnan sivistystoimen edustajaa. Haastattelut suoritettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, tärkeimmät teemat koskivat hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja kunnissa, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen hyvinvointipalvelujen tuottamista ja järjestämistä kunnissa sekä kolmatta sektoria palvelutuottajana. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. (Ks. liite 5; liite 6.) Näiden aineistojen lisäksi selvityksen tekemisessä on hyödynnetty mm. kuntien kotisivuja sekä muita dokumentteja. Aineiston kautta on haettu vastausta kysymyksiin: 1. Miten hyvinvointi ymmärretään kunnissa? 2. Miten kunnissa nähdään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä? 3. Millaisena kunnissa nähdään kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottajana? a. Mitkä tekijät edistävät tai estävät kuntien ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa hyvinvointipalvelujen järjestämisessä? b. Mitkä ovat kolmannen sektorin toimijoiden vahvuudet ja heikkoudet palvelutuotannossa kuntien näkökulmasta? c. Miten kunnissa nähdään kolmannen sektorin tulevaisuus palveluntuottajana? Näiden kysymysten kautta on paikallistettu haasteita ja mahdollisuuksia, joita kolmannen sektorin toimijoilla on, kun ne kehittävät yhteistyötä kuntien kanssa hyvinvointiin liittyvässä palvelutoiminnassa. 7

8 2 Hyvinvointi kunnissa 2.1 Hyvinvointikunta Hyvinvointi on vaikeasti määriteltävä ja moniulotteinen käsite. Erik Allardtin (1976, 17 21, 38.) mukaan hyvinvointi on tila, jossa ihmisellä on mahdollisuus saada keskeiset tarpeensa tyydytetyksi. Tarpeet voidaan luokitella kolmeen luokkaan sen mukaan liittyvätkö ne elintasoon (having), yhteisyyssuhteisiin (loving) vai itsensä toteuttamisen muotoihin (being). Hyvinvointi määräytyy historiallisesti, ja se täytyy määritellä uudelleen, kun olosuhteet muuttuvat. Suomessa hyvinvointia rakennettiin 1990-luvulle saakka hyvinvointivaltion strategialla. Valtio ja kunnat tekivät tiivistä yhteistyötä, jossa molempien roolit olivat selvät. Strateginen ja toimintapoliittinen harkinta keskittyi valtionhallintoon ja kuntien tehtävänä oli toteuttaa näitä strategioita luvun hallintouudistusten myötä kunnista tuli aikaisempaa itsenäisempiä toimijoita, tällöin myös hyvinvointipolitiikkaan liittyvä strateginen ja toimintapoliittinen harkinta siirtyi kunnille. Yhden hyvinvointivaltion rinnalle tuli noin 450 kuntaa ja niiden lukuisat kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja muut hallinnolliset yksiköt. (Rimpelä 2007, 12.) 7 Kunnalliselle hyvinvointipolitiikalle reunaehtoja luovat sekä valtiollinen että esimerkiksi Euroopan unionin harjoittama hyvinvointipolitiikka. 8 Hyvinvointipolitiikan suunnittelun ja toteuttamisen tueksi kunnissa laaditaan erityisiä hyvinvointiohjelmia ja -strategioita. Pohjaa kunnalliselle hyvinvointityölle luovat myös maakuntien laatimat hyvinvointiohjelmat. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä suunnitelmia tuodaan esiin myös kuntien yleisstrategioissa ja muissa strategiadokumenteissa. Hyvinvointia ylläpitävän toiminnan vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksissa. (Ks. esim. Uusitalo ym ) 2.2 Koko kunta hyvinvoinnin asialla Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan perustehtävistä. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, todetaan kuntalain (1995/365) ensimmäisessä pykälässä. Erilaiset lakisääteiset palvelut vievät suuren osan kuntien resursseista ja muita palveluja kunnat järjestävät tarpeen ja resurssien puitteissa. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, mitkä hyvinvointipalvelutoiminnot painottuvat kunnissa. Hyvinvointipalveluiden niin kuin ne perinteisesti ymmärretään tuottaminen on kunnassa useimmiten sosiaali- ja terveystoimen tai vastaavan palveluntuotanto ja hallinto-organisaation vastuulla. 7 Vuonna 1990 Suomessa oli yhteensä 460 kuntaa, vuoden 2010 alussa kuntia oli enää Kunnallisia palveluja sääteleviä ja ohjaavia lakeja ovat esimerkiksi kansanterveyslaki (1972/66), sosiaalihuoltolaki (1982/710), lastensuojelulaki (2007/417), nuorisolaki (2006/72), liikuntalaki (1998/1054), laki kuntien kulttuuritoiminnasta (1992/728), laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632), laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999/493) sekä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987/380). 8

9 Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää kuntalaisille terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on kyse terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta. Toimialan tulee tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä kuten elinoloja, työoloja ja palveluiden toimivuutta, jotta yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet edistää omaa ja lähiympäristönsä terveyttä paranevat. (Imatran kaupunki, talousarvio 2009, 35.) Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä järjestämällä tarpeen mukaisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja vahvistamalla osallisuutta ja kehittämällä sosiaalisia oloja sekä takaamalla yksilöille ja perheille riittävä toimeentuloturva. (Kouvolan kaupunki, talousarvio 2009, 68.) Myös sivistystoimen tai vastaavan hallinto-organisaation alla järjestetyillä varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluilla on merkittävä rooli etenkin ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Koulutuspalveluiden kautta tarjotaan kuntalaisille hyvät eväät elämään ja edistetään oppijan terveellisiä elämäntapoja (Jalasjärven kunta, talousarvio 2009, 49), tarjotaan tietoja ja taitoja, jotka tukevat omaehtoista itsensä kehittämistä ja ovat tarpeen kansalaiselämässä (Kalajoen kaupunki, talousarvio 2009, 102). Kouvolassa (talousarvio 2009, 52) lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Rauman kaupungin talousarviossa (2009, 126) todetaan, että lukiossa annettava taito- ja taideaineiden (liikunta, kuvataide, musiikki) opetus on todettu erittäin tärkeäksi opiskelijan kokonaispersoonallisuuden kehittymisen kannalta. Esiopetuksen tavoitteena on yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa. Perusopetuksen tehtävänä on toimia niin, että oppilaistamme kasvaa omatoimisia, yhteistyökykyisiä ja tietoa hankkivia nuoria, joilla on jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja. Koulun tehtävänä on antaa oppilaille heidän edellytystensä mukaiset taidot ja tiedot jatko-opintoja ja elämää varten sekä ohjata heitä terveellisiin elämäntapoihin ja hyvään käyttäytymiseen. (Kannonkosken kunta, talousarvio 2009, 41.) Hyvinvointipolitiikka ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa tai koulutuspolitiikkaa, vaan hyvinvoinnin ulottuvuus sisältyy laajasti useisiin toiminnan ja politiikan alueisiin. Näitä ovat edellä mainittujen ohella esimerkiksi kulttuuripolitiikka, liikuntapolitiikka, nuorisopolitiikka, elinkeinopolitiikka, liikennepolitiikka ja asuntopolitiikka. Käytännössä vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä on 9

10 yhteisvastuuta. Ihmiset päättävät itse valinnoistaan ja elintavoistaan. Valintoihin vaikuttavat lähiyhteisö, elinolot, elinympäristö, omat tiedot ja taidot sekä palvelujärjestelmän tapa toimia. Työ, toimeentulo, koulutus, asumisviihtyvyys, sosiaaliset verkostot, elinympäristö ja arjen sujuminen ovat terveyden taustatekijöitä, jotka vaikuttavat hyvinvoinnin edistämiseen monella tavalla. Hyvinvoinnin edistämiseen sisältyykin yksilön käyttäytymistä ohjaavan terveyskasvatuksen ja terveydenhuollon asiakastyön sekä terveyden suojelun lisäksi myös vaikuttaminen terveyden taustatekijöihin. (Perttilä ym. 2007, 9-10.) Kuntien hyvinvointipuheesta on mahdollista erottaa esimerkiksi seuraavat hyvinvoinnin edistämisen osaalueet. Asukkaiden terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät palvelut muodostavat laajan palvelukokonaisuuden, johon kuuluvat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluilla voi olla merkittävä rooli kuntalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä. Asukkaiden sosioekonomista tilannetta edistävät palvelut sisältävät esimerkiksi sosiaalitoimen tarjoaman toimeentuloturvan, mutta myös sivistyspalveluilla, kuten opetuksella ja koulutuksella on tässä tärkeä osa. Vireä elinkeinotoiminta kunnassa tarjoaa työpaikkoja, jolloin sen ylläpitäminen onnistuneen elinkeinopolitiikan avulla on yksi merkittävä tekijä asukkaiden taloudellisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Fyysisen ympäristön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja virikkeellisyyttä edistävät palvelut käsittävät kunnissa mm. kaavoitusta, julkista liikennettä sekä esimerkiksi erilaisten vapaa-ajanpalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Kunnille asukkaiden yhteisöllisyys ja osallisuus on tärkeä asia. Asukkaiden sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä edistävät palvelut liittyvät esimerkiksi vapaa-aikaan ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin, ja niissä kolmannen sektorin toiminnalla on usein merkittävä rooli. Kunnissa pyritään edistämään myös asukkaiden mahdollisuutta osallistua kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Edellä mainittujen lisäksi kunnissa panostetaan kunnan työntekijöiden hyvinvointiin. Henkilöstö on kaupungin palvelutuotannon keskeinen voimavara ja siksi myös sen hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Monissa kunnissa toimintoja ja palvelutuotantoa organisoidaan uusiksi ja toimintoja tehostetaan, muutoksen aikana johtamisella on tärkeä osuus työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Myös ikääntyminen ja työntekijöiden eläköityminen tuovat omat haasteensa henkilöstöresurssien ylläpitämiseen. 10

11 Hyvinvoinnin edistämisen osa-alueet ovat osittain päällekkäisiä, eivätkä niiden väliset rajat ole yksiselitteisiä tai selkeitä. On selvää, että hyvä taloudellinen tilanne tai turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö tuovat jossain määrin mukanaan myös esimerkiksi henkistä hyvinvointia. Hyvinvointia edistävät palvelut tukevat toinen toistaan, esimerkiksi hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat asukkaiden osallistumisen erilaisiin harrastuksiin, joiden kautta taas edistetään asukkaiden henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Olen sitä mieltä, että kaikki tämmöinen aktivoiva toiminta, kuten myös koulutustoiminta, on hyvinvointia. (Kuntavastaus.) 9 Kunnat näkevät itsellään tärkeän roolin alueensa kehittäjänä, keskeisenä vaikuttajana ja asukkaille tarjottavien palvelujen järjestäjänä. Dokumenttien perusteella kunnissa näyttäisi olevan vahva ymmärrys siitä, että kunnan koko toiminta vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Esimerkiksi Rovaniemellä koko palvelutoimintaa ja kaikkia asiakasryhmiä koskevina poikkileikkaavina tavoitteina on kulttuurisen identiteetin ja kulttuurisesti moniarvoisen ilmapiirin vahvistaminen henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi osallisuuden ja kuulemiseksi tulemisen tukeminen asioiden valmistelussa ja niiden ratkaisuissa ennakoivan ja ennaltaehkäisevän toiminnan priorisoiminen palveluita järjestettäessä terveyden edistämisperiaatteen toteuttaminen. (Rovaniemen kaupunki, talousarvio 2009, 17.) Terveyden edistämisen onnistunut toteuttaminen vaatii ehdottomasti kunnan koko organisaation mukanaoloa. Kunnan palvelut elämänkaaren eri vaiheissa johtavat tähän (päivähoito, esiopetus, opetus, vapaa-ajan palvelut, ruokapalvelut jne.). (Kuntavastaus.) Tämä vaatii yleensä monimuotoista yhteistyötä kunnan eri toimialojen ja palveluja tuottavien tahojen kesken. Varsinkaan perinteisissä kuntaorganisaatioissa ei usein ole valmiita pysyviä rakenteita eri toimialojen väliselle yhteistyölle, vaan yhteistyötä kehitetään tapauskohtaisesti, ja yhteistyön onnistuminen riippuu pitkälti toimijoiden omasta aktiivisuudesta, yhteistyöhön käytettävissä olevista resursseista sekä ylipäänsä yhteistyöhalukkuudesta. Joissakin kunnissa yhteistyötä toimialojen välillä on paljon, toisissa yhteistoiminta on hankalampaa. Kuten eräs kuntavastaaja asian muotoili: Miksi tätä hommaa ei tehdä yhteistyössä? Kyllä meillä on tämmöisiä projekteja suunnitteilla.( ) Asioita, joiden tekeminen 2000-luvun alussa oli ihan mahdotonta. Jos olisit esitellyt tuommoisen projektin 2000-luvun alussa, niin sosiaali- ja 9 Kuntavastaus termi lainauksissa pitää sisällään kuntien sivistystoimen edustajien vastauksia kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin, lainauksia haastatteluista sekä sähköpostitse saatuja tiedonantoja. 11

12 terveyspuoli olisi sanonut, että hyvä projekti, mutta kulttuuri maksaa. Ja kulttuuri olisi sanonut, että hyvä projekti, mutta tämä kuuluu tuonne sosiaali- ja terveyspuolen puolelle. (Kuntavastaus.) [Ei ole] todellista tahtoa yhteistyöverkostojen luomiseen. Tuntuu, että jokainen pitää niistä omista euroistaan kiinni. Tämä on taas aika tyypillistä. (Kuntavastaus.) Kuntakentässä niin kuin järjestökentässäkin on se ongelma, että tämän kokonaisvaltaisen, eri toimijat kattavan yhteistyön synnyttäminen on äärimmäisen vaikeata. Se on sitä myös yhden työnantajan eli kunnan palveluksessa olevien henkilöiden kohdalla. ( ) Tietyllä tavalla tässä on se ongelma, että ehkä tämä ennaltaehkäisynäkemys nyt pikkaisen kärjistän niin se puuttuu kaikkein eniten sillä osa-alueella kunnan toimijoista, jossa sen pitäisi olla kaikkein suurin eli terveyspuolella. (...) Suomalainen terveydenhoito on hyvin pitkälle lähtenyt sairauksien hoitamisesta eikä terveydenhoitamisesta, jotka ovat tietyllä tavalla kaksi aivan eri asiaa. Ja resursseja ei ole ohjattu sinne ennaltaehkäisevälle puolelle eli sinne terveydenhoitamisen puolelle. (Kuntavastaus.) [On ollut] keskustelua perusturvan kanssa, että meidän pitää varsinkin siihen ennaltaehkäisevään työhön hakea uusia yhteisiä toimintamuotoja. Meillä on ollut sitä yhteistyötä, tyypillisimpinä hankkeet, joissa on ollut tämmöistä ennaltaehkäisevää terveystyötä. (...)Mutta siinä on kyllä tiivistämisen varaa tosi paljon, että liian vähän on sitä yhteistyötä. (Kuntavastaus.) Kyllä minusta nämä huolenaiheet ja tavallaan se perustehtävä on sama, vaikka on vähän eri näkökulma, tämä yksilön hyvinvoinnista huolehtiminen. Siinä on yllättävän paljon yhteisiä haasteita. Se on tosi positiivinen asia, että täällä on lähdetty tällein vahvasti toimimaan yhdessä. (Kuntavastaus.) Joissakin kunnissa on otettu käyttöön uusia rakenteita, joissa lähtökohtana on yhteistyötä ja asukkaan koko elämänkaaren huomioimista paremmin tukeva organisaatio. Esimerkiksi tilaaja-tuottaja -toimintatapaan siirtyvillä kunnilla tavoitteena on usein toiminnan tehostamisen ja läpinäkyvyyden lisäämisen lisäksi toiminta- ja johtamisjärjestelmän uudistaminen kohti parempaa yhteistyötä ja verkostoja. Yhtenä keinona on esimerkiksi lautakuntarakenteen uudistaminen perinteisistä sektorikohtaisista lautakunnista prosessiajattelun suuntaan. Hämeenlinnassa kaupungin organisaatio jakautuu konsernipalvelujen ja palvelutuotannon lisäksi tilaajatiimeihin, joissa moniammatillista osaamista käytetään laajasti ja monipuolisesti yli lautakuntarajojen. Esimerkiksi lapset, nuoret ja elämänlaatu -tiimi valmistelee asiat ensisijaisesti lasten ja nuorten lautakunnalle ja elämänlaatulautakunnalle. Lasten ja nuorten lautakunnan alle kuuluvat varhaiskasvatus-, opetus- sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. 12

13 Elämänlaatulautakunta käsittää liikunta- ja kulttuuripalvelut. Lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluja yhdistäväksi strategiseksi päämääräksi on otettu hyvinvointi. (http://www.hameenlinna.fi/paatoksentekoja-talous/kaupungin-organisaatio; Hämeenlinnan kaupunki, talousarvio 2009, ) Tampereen kaupungin organisaatiokaaviossa hyvinvointipalveluja tuottavia tahoja ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä päivähoito- ja koulutuspalvelujen lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Näitä hyvinvointipalveluja tilaavat mm. lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta. 10 Usein hyvinvointipalveluja kehitetään erilaisen hanketoiminnan avulla. Esimerkiksi Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE ohjelma) kautta on mahdollista saada rahoitusta erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Kaste-ohjelman päätavoitteina on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa samalla terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista sekä alueellisten erojen vähentymistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 24.) Oulun kaupungin ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteinen ehkäisevän työn kehittämishanke (ESKO) on mittava hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää tilaaja-tuottajamallia toteuttaviin kuntiin sopivia uusia ehkäisevän työn palvelukonsepteja sekä järjestöjen ja kuntien yhteisiä ehkäisevän työn palvelu-, toiminta- ja organisointimalleja 11. Jalasjärvellä on vuosina toteutettu terveyden edistämisprojektia vapaa-aikatoimen, terveystoimen, sosiaalitoimen, opetustoimen, keittiötoimen ja kolmannen sektorin yhteistyönä (Jalasjärven kunta, talousarvio 2009, 54). Kunnat hyödyntävät myös valtion erillistukia palvelujen rahoittamisessa. Esimerkiksi opetusministeriöllä on erilaisia avustuksia liittyen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen hyvinvointitoimintaan. Ministeriö myöntää avustuksia terveyttä edistävän liikunnan hankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien sekä järjestöjen yhteisiä poikkihallinnollisia terveysliikuntahankkeita. Vuonna 2009 avustuksia myönnettiin yhteensä euron edestä. Opetusministeriöltä on mahdollista saada avustusta kulttuurin terveydellisiä ja hyvinvointivaikutuksia kehittäviin hankkeisiin, jotka edistävät 1) kulttuuria osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen luovien toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, 2) terveyttä ja hyvinvointia kulttuurista -toimintaa(esim. kulttuurialan ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyöhankkeet) sekä 3) työhyvinvoinnin tukemista taiteen ja kulttuurin keinoin. Vuonna 2009 haettavissa olevan määrärahan suuruus oli euroa. Myös nuorisotyöhön on saatavana erilaisia avustuksia, esimerkiksi avustukset hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanoon. Avustuksia voivat hakea kunnat, nuorisotyötä tekevät yhteisöt ja järjestöt yhteistyöhankkeisiin sekä muut ohjelman kannalta olennaiset toimijat ja niitä myönnetään esimerkiksi 10 Ks. Tampereen kaupungin organisaatio: 11 Ks. tarkemmin hankkeesta: 13

14 moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä osallistumista ja yhteisöllisyyttä edistäviin toimintoihin. Vuonna 2009 avustuksia myönnettiin yhteensä 2 miljoonaa euroa. 12 [Toiminnan sisältö] on iltapäivätoiminnan kehittämisen koordinointia, koska siellä on aika paljon tehtävissä ja siellä on myös suoraan sanoen paljon rahaa tällä hetkellä jaossa. Siellä on myös lääninhallituksella tiettyjä kuvioita kerhotoiminnan kehittämisen osalta, joita me ollaan hyödynnetty. (...)Tällä[tukirahalla] me on pyöritetty aika paljon tätä kerhonohjaustoimintaa. (Kuntavastaus.) Rahat ovat aina tiukilla, mutta sitten on pyritty hyödyntämään hankerahoitusta ja näitä nykyaikaisia instrumentteja, mitä on käytössä. Kyllä sillä tavalla voi sanoa, että on koetettu pitää kovasti asiaa esillä. (Kuntavastaus.) 2.3 Hyvinvointi kuntien visioissa Seuraavassa on analysoitu hyvinvointiteeman näkyvyyttä kuntien visioissa. Visio voidaan määritellä organisaation, esimerkiksi kunnan, tulevaisuuden tahtotilaksi ja kehityssuunnaksi. Visioissa kuntien toiminta-ajatus ja perustehtävät on pyritty tiivistämään mahdollisimman lyhyeen muotoon. Usein visioon liittyy myös slogan, iskulause, joka kiteyttää vision ytimen. Juuri tiivistämisen pakon vuoksi visiot kertovat hyvin siitä, mitkä asiat kunnissa erityisesti nähdään tärkeinä alueina. Asiakirja-analyysissa mukana olevien 13 kunnan visiot ovat ensi lukemalta hyvin samankaltaisia ja painottavat samoja tulevaisuuden kehityssuuntia. 13 Tämä kertonee tietyistä kansallisesti ja globaalistikin yhtenäisistä haasteista, joihin kunnat pyrkivät vastaamaan. Toisaalta kuntien välillä on eroja ja niiden lähtökohdat toteuttaa esimerkiksi hyvinvointipalvelutoimintaa vaihtelevat suuresti. Myös nämä erot tulevat esiin visioista. Eroja kuntien välille tuo myös se, että osa kunnista on pelkistänyt visionsa yhteen lauseeseen, toiset ovat käyttäneet tulevaisuuden tahtotilansa kertomiseen useamman lauseen ja tätä kautta saaneet myös enemmän asioita esiin. Vaikka hyvinvointia ei terminä käytetä yhdenkään kunnan visiossa ja vain Kouvolan visiossa puhutaan suoraan terveellisestä elämästä, ovat hyvinvoinnin erilaiset taustatekijät vahvasti läsnä. Monissa visoissa korostetaan kunnan tarjoamia palveluja, hyvinvointikunnan perustoimintaa. Esimerkiksi Jalasjärvi ja Sysmä painottavat visioissaan palvelujen laadukkuutta, Kalajoki, Rauma ja Rovaniemi puolestaan niiden monipuolisuutta. 12 Ks. tarkemmin opetusministeriön avustuksista: 13 Tekstien vastaavuuden parantamiseksi on muutamien kuntien osalta käytetty vision sijaan toiminta-ajatusta. 14

15 Hämeenlinna on uudistuva ja palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki Etelä- Suomessa. (Uudistuva Hämeenlinna 2015, 6.) Imatran kaupunki on elinvoimainen, viihtyisä ja laadukas kaupunki, jossa asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. (Imatran kaupungin strategia v , 4.) 14 Jalasjärvi on ennakkoluulottoman, ittellisen ja yrittävän ihmisen kunta. Se tarjoaa kuntalaisille tehokkaasti tuotetut laadukkaat peruspalvelut, joiden kehittämiseen kuntalaiset voivat osallistua. Jalasjärvi on aktiivinen asuinkunta ja tarjoaa asukkailleen virikkeellisen ja avaran asuinympäristön. Jalasjärven sijainti runkoteiden 3 ja 19 risteyskohdassa antaa erinomaiset kehittämismahdollisuudet kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. (Jalasjärven kunta. Talousarvio Taloussuunnitelma , 6.) Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään elämään sekä monipuoliset palvelut kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. (Kalajoen kaupungin strategia.) Kannonkoski on perhemyönteinen ja turvallinen paikka asua, jossa arvostetaan yhteistyötä, yrittäjyyttä, luontoa ja viihtyvyyttä. Peruspalvelumme ovat kunnossa. (Kannonkoski-visio.) Kouvola Kymijoen kaupunki. Elinvoimainen osaajien ja monimuotoisen luonnon kaupunki, joka luo edellytykset turvalliseen ja terveelliseen elämään sekä luovaan yrittämiseen. (Uuden Kouvolan strategian ja organisaation valmistelu. Kouvolan siirtymävaiheen strategialuonnos, 6.) Oulu on pohjoista valoa ja elinvoimaa. Menestyvä Oulu on ihmisiä ja yrityksiä innostava kansainvälinen keskus. (Oulun kaupunkistrategia 2020.) Pudasjärvi on luontaisista voimavaroista elävä ja vahvistuva, alueellisesti vaikuttava maaseutukaupunki. (Talousarvio 2009 sekä taloussuunnitelma , 24.) 15 Rauma on tulevaisuussuuntautunut asumisen, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin kaupunki, jossa on kaikenikäisille monipuoliset palvelut, kehittyvä yritystoiminta sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö. Meri, teollisuus ja maailmanperintökohteet yhdessä muodostavat Rauman imagon vahvuuden. (Rauman kaupunki. Strategia 2020, 3.) Luovasti lappilainen, aidosti kansainvälinen Rovaniemi on monipuolisten palvelujen ja rajattomien mahdollisuuksien kasvava keskus. (Rovaniemi, kaupunkistrategia ) Sysmä on monipuolisen kulttuurin ja aktiivisen elinkeinoelämän ihmisläheinen Päijänteen rantakunta, johon laadukkaat palvelut, asuminen ja vapaa-ajan vietto luovat lisääntyvää vetovoimaa. (Sysmän tasapainotettu strategia. Visio Menestysideat. Kriittiset menestystekijät. Tuloskortit tavoitevuoteen 2008, 6.) Tampere virtaa. Sujuvan elämän suuri kaupunki vastuullisesti kehityksen kärjessä. (Tampere virtaa. Tampereen kaupunkistrategia 2020, 9.) Perämerenkaaren rajattomien mahdollisuuksien kansainvälinen kaksoiskaupunki. (Tornion kuntastrategia Valtuustokauden tavoitteet , 21.) 14 Imatra 2020 vision otsikko on Yrittämisen ja luovuuden rajakaupunki. Yllä oleva teksti on otettu Imatran kaupungin toimintaajatuksesta, joka vastaa paremmin muiden kaupunkien visiotekstejä. 15 Pudasjärvellä on myös erillinen kaupunkistrategia, mutta se on jo useamman vuoden vanha. 15

16 Visioissa mainitaan useita fyysiseen ympäristöön liittyviä hyvinvoinnin osa-alueita. Asuinympäristön viihtyisyys, virikkeellisyys ja turvallisuus ovat asioita, joihin kunnissa tähdätään tulevaisuudessa. Näistä konkreettisina esimerkkeinä tuodaan esille esimerkiksi kulttuuria ja luovuutta. Hyvinvointia tuottavaan elinympäristöön liittyvät myös maininnat luonnosta ja ympäristöstä ja niiden kunnioittamisesta. Luonto voi olla moninaisen hyvinvoinnin lähde. Aikaisemmin se tuotti hyvinvointia ennen kaikkea taloudellisen hyödyntämisen kautta, nykyisin luonnon merkitys korostuu henkisen hyvinvoinnin ja rentoutumisen lähteenä. Kouvola on monimuotoisen luonnon kaupunki, Hämeenlinna kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki. Imatralla eletään ympäristön kanssa sopusoinnussa ja Kannonkoskella arvostetaan luontoa. Pudasjärvi korostaa olevansa maaseutukaupunki. Vesi vanhin voitehista -sananlasku muistetaan kunnissa: Kalajoki, Rauma ja Tornio mainitsevat meren läheisyyden, Sysmä ja Hämeenlinna muistuttavat olevansa rantakaupunkeja, Kouvola kertoo iskulauseessaan olevansa Kymijoen kaupunki ja Tampere virtaa -slogan luo mielleyhtymän mm. kaupungin läpi virtaavaan Tammerkoskeen. Visioita voidaan myös ajatella eräänlaisina kunnan ja kuntalaisten identiteetin rakennusaineena visiossa kunta kertoo asioita, joihin toivoo asukkaidensa samaistuvan. Kunnat ovat alueellisia toimijoita, joille asukkaiden yhteisöllisyys ja osallisuus on tärkeää. Yhteinen historia ja kulttuuri luovat osaltaan kaupunkeihin hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Niiden kautta luodaan myös kaupungin imagoa. Raumalla meri, teollisuus ja maailmanperintökohteet yhdessä muodostavat Rauman imagon vahvuuden. Muuten identiteetin rakennusaineita tarjotaan viittaamalla esimerkiksi kunnan sijaintiin: luovasti lappilainen (Rovaniemi), pohjoista valoa (Oulu), Kymijoen kaupunki (Kouvola). Kansainvälisyys mainitaan useissa visioissa. Tornion identiteetille ominaisia piirteitä on esimerkiksi valtakunnanraja ja kaksoiskaupunkina toimiminen yhdessä Haaparannan kanssa. Imatralla tavoitteena on olla naapurin kanssa sopusoinnussa, millä viitattaneen ainakin osittain myös itärajan läheisyyteen. Erilaiset kuntalaisten sosioekonomisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät visiot tulevat esiin yhtäältä osaamisen korostamisena, toisaalta työpaikkojen ja yritystoiminnan edistämisen kautta. Myös kaupungin vetovoimaisuus ja elinvoimaisuus tuodaan esiin monessa visiossa. Visioista voi löytää myös näkökulman, jossa korostetaan ihmisten omaa aktiivisuutta hyvinvointinsa ylläpitämisessä ja edistämisessä. Kunnat tarjoavat mahdollisuuksia ja edellytyksiä, mutta asukkaiden on itse otettava vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Kalajoki tarjoaa mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään elämään, Kouvola edellytykset turvalliseen ja terveelliseen elämään, Jalasjärvi on ennakkoluulottoman, ittellisen ja yrittävän ihmisen kunta. 16

17 2.4 Yhteenveto Kuntien asiakirjoista hyvinvointi ja sen edistäminen nousee esiin vahvasti. Tässä selvityksessä ei ole mahdollista perehtyä tarkemmin siihen, miten asiakirjojen tekstit vastaavat konkreettisia tekoja kunnissa. Ainakaan erään haastateltavan mielestä puheet eivät aina löydä vastinetta käytännön toiminnasta. Hyvinvointi pitää konkretisoida toiminnoiksi ja hyviksi käytänteiksi. Tämä on tässä maassa se ongelma, että nämä juhlapuheet puhutaan ja sitten kun puhutaan toiminnasta, niin sitten meillä nousee kädet pystyyn monta kertaa, tai rahoituksen järjestämisestä. On hyvä, että asioista keskustellaan, mutta ennen kaikkea pitäisi hyviä toimintoja ja palvelumalleja levittää ympäri Suomea. (Kuntavastaus.) Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan perustehtävistä. Kunnat ovat suhteelliset itsenäisiä suhteessa hyvinvointipolitiikkaan liittyvään strategiseen ja toimintapoliittiseen harkintaan. Kunnalliselle hyvinvointipolitiikalle reunaehtoja luovat sekä valtiollinen että esimerkiksi Euroopan unionin harjoittama hyvinvointipolitiikka. Kuntien asiakirjoista hyvinvointi ja sen edistäminen nousee esiin vahvasti. Kunnissa hyvinvointipolitiikka sisältyy laajasti useisiin toiminnan ja politiikan alueisiin, jotka liittyvät ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Hyvinvointia edistävissä palveluissa pyritään entistä enemmän painottamaan ennalta ehkäisevää toimintaa. Hyvinvointipalvelujen tarjoaminen asukkaan koko elämänkaaren ajalla on tärkeää kunnille. Kuntien resurssit varsinkin ei-lakisääteisten palvelujen järjestämiseen saattavat olla vähäiset. Hyvinvointipalvelutoimintaa kehitetään kunnissa usein hankerahoituksen ja valtion erillistukien kautta. 17

18 3 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut kuntien hyvinvointitoiminnassa 3.1 Tavoitteena hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy Sivistystoimen tehtävänä on kuntalaisten koulutustarpeiden tyydyttäminen ja niistä huolehtiminen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan liittyvien palvelujen organisointi sekä kaikkinainen kuntalaisten henkisen ja fyysisen elämänlaadun kohentaminen. (Pudasjärven kaupunki, talousarvio 2009, 59.) Sivistyspalvelut tarjoavat koulutusta sekä kulttuuri-, harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. (Kalajoen kaupungin strategia.) [Sivistyspalveluiden] rooli on merkittävä siinä hyvinvoinnin ylläpitämisessä. (Kuntavastaus.) Sivistyspalvelut kattavat kunnissa laajan toiminta-alueen sisältäen esimerkiksi opetuspalveluita sekä moninaisia vapaa-ajanpalveluita. Sivistyspalveluita ohjataan lainsäädännön kautta, mutta esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan alueilla lait ovat melko yleisiä ja kunnilla on suhteellisen vapaat kädet tulkita sitä, miten ne lainsäädäntöä toteuttavat. Erilaiset toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen, yhteiskuntien eriytyminen ja moninaistuminen, vapaa-ajan määrän kasvu sekä ihmisten arjessa tapahtuvan hyötyliikunnan vähentyminen tuovat esiin uusia palvelutarpeita ja asettavat palvelujen tuotannolle uudenlaisia haasteita. Sivistyspalveluilla nähdään kunnissa useita hyvinvointia edistäviä tehtäviä. Niiden kautta pyritään ennen kaikkea ehkäisemään ennalta terveydellisiä ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Sivistyspalveluiden tehtävinä mainitaan esimerkiksi oppiminen ja itsensä kehittäminen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden ja suvaitsevaisuuden edistäminen sekä tätä kautta hyvän elämän eväiden antaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Lisäksi sivistyspalveluiden kautta luodaan turvallisia elinympäristöjä ja hyvää arkea. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin sitä, miten kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden hyvinvointia edistävä rooli nähdään kunnissa. 18

19 3.2 Kulttuuritoiminta Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta, 1992/728, 1.) Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. (...) Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. (Kirjastolaki, 1998/904, 2 ja 3.) Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. (...)Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. (Laki vapaasta sivistystyöstä, 1998/632, 1 ja 2.) Kulttuuritoiminnalla on kuntien toiminnassa ja kehityksessä useita rooleja, joiden kautta perustellaan esimerkiksi kulttuurin rahoitusta. Ensinnäkin kulttuurilla ja taiteella nähdään arvo sinänsä ja perustellaan kulttuurin olemassaoloa sen itsensä vuoksi. Toisekseen kulttuurilla nähdään monia välineellisiä arvoja, kuten vaikutukset elinkeino- tai hyvinvointipolitiikkaan. Erilaisissa strategiateksteissä korostuvat yleensä kulttuurin välineelliset arvot, merkittävimpinä luovaan talouteen liittyvät tekijät, taiteen ja kulttuurin merkitys kunnan imagon ja kilpailukyvyn edistäjänä sekä hyvinvointiin liittyvät tekijät. (Ks. Saukkonen ja Ruusuvirta 2009, 88 90; ks. kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksistä esim. Liikanen 2010.) Useimmissa aineistossa mukana olevien kuntien yleisstrategioissa hyvinvointi on merkittävä teema ja sitä kautta se on usein omaksuttu myös eri toimialojen tavoitteisiin. Kulttuurin hyvinvointinäkökulmaa tuotiinkin vahvasti esiin kulttuuritoimintaa käsittelevissä talousarvioteksteissä. Hämeenlinnassa (talousarvio 2009, 35) katsotaan, että kulttuuri- ja elämänlaatupalvelut edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia ja että kulttuuri- ja elämänlaatupalvelujen sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys tulee kasvamaan. Imatran kaupungin talousarviossa (2009, 60 61) todetaan, että kulttuuripalvelut innostavat ja mahdollistavat elinikäisen oppimisen, elämysten kokemisen ja henkisen kasvun, lisäksi ne ehkäisevät syrjäytymistä. Kouvolassa (talousarvio 2009, 64) kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tavoitteita on mm. paikallisen identiteetin vahvistaminen sekä kuntalaisen hyvinvoinnin lisääminen ja itsensä kehittämisen rohkaiseminen. Rovaniemellä (talousarvio 2009, 53) nähdään, että kulttuuri ja taide tukevat hyvinvointia, niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Elävä ja moniarvoinen kulttuuritoiminta edesauttaa myös yritystoiminnan kehittymistä ja luo alueelle dynaamista kehittämisilmapiiriä. Tampereella (talousarvio 2009, 86) kulttuuripalvelujen tehtävänä on lisätä ihmisten ja yhteisöjen henkistä vireyttä ja 19

20 turvallisuuden tunnetta sekä syventää tasa-arvon, moniarvoisuuden, erilaisuuden hyväksymisen ja kansainvälisyyden periaatteita. Hyvinvoinnin näkökulmasta kulttuuripalvelut nähdään kunnissa sivistyksen, henkisen kasvun, elinikäisen oppimisen ja kansalaisvalmiuksien kehittämisen lähteenä. Kulttuuritoiminnan kautta tarjotaan virikkeitä, virkistystä ja elämyksiä. Kulttuuritoiminnalla on oma roolinsa turvallisten ja laadukkaiden asumisympäristöjen sekä kaupungin vetovoimaisuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Muutoksen keskellä yhteinen identiteetti ja osallisuus ovat kunnille tärkeitä asioita. Identiteetin vahvistaminen ja osallisuuden ja osallistavuuden kehittäminen ovat myös kulttuuripalvelujen tavoitteita. Esimerkiksi kirjasto toimii kunnissa usein eräänlaisena matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa kuntalaisten on kirjojen lainaamisen ja lehtien lukemisen lisäksi mahdollista käyttää internetiä tai osallistua erilaisiin tilaisuuksiin. Kouvolassa Minun Kouvolani -hankkeen yksi perusajatuksia on aktivoida kuntalaiset osallistumaan itse sekä synnyttää laajaa yhteistyötä erilaisten toimijoiden välille. 16 Palvelujen saavutettavuuteen ja saatavuuteen erityisesti erityisryhmien kohdalla panostetaan monissa kunnissa. Esimerkiksi Raumalla (talousarvio, 149) kirjastopalvelut tekee yhteistyötä sosiaalikeskuksen kanssa vanhuksille suunnattujen kirjasto- ja lukupalvelujen järjestämisessä. No, ne hyödythän ovat moninaiset, mitä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista tulee. Jos me ajatellaan terveydellisiä seikkoja, niin eittämättä on selvää, että liikunnalla on hyötyvaikutuksia. (...) Siihen, että väki pysyy semmoisessa kunnossa, ettei tarvitse käyttää niitä terveydenhuoltopalveluja. Sinänsä se on edullista ennaltaehkäisyä. Tämä oikeastaan pätee aika pitkälle myös kulttuuripalveluihin, (...) kulttuuripalvelujen pitäisi olla oikeastaan tuolla sosiaali- ja terveyspalvelujen alapuolella. Näiden kaikkien, jotta ne pystyttäisiin valtakunnallisesti rinnastamaan sellaisiin palveluihin, joilla on ennaltaehkäisevää vaikutusta. (...) Näen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta että kunnan työntekijöiden kannalta nämä äärimmäisen tärkeinä palveluina. (Kuntavastaus.) Meillä on mielestäni aika hyvä ajatus siitä, että kulttuurikin on osa sitä hyvinvointia. (...) Jos ajattelee ihan yksittäisiä kuntalaisia, niin joku semmoinen kulttuuriharrastus voi olla hyvinvointia edesauttava harrastus. Juuri se mitä se tarvitsee, jopa enemmän kuin joku liikuntaharrastus. (Kuntavastaus.) Hyvinvointi ja sen edistäminen on siis tullut enenevässä määrin myös kuntien kulttuuritoiminnan tavoitteisiin. Kunnissa on kuitenkin paljon eroja siinä, kuinka vahvasti ne näkevät kulttuurin merkityksen 16 Alueella toteutettiin vuoden 2009 alussa laaja kuntien yhdistyminen, jossa Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kouvolan kaupunki, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta liittyivät uudeksi Kouvolan kaupungiksi. Minun Kouvolani -hankkeella pyritään mm. rakentamaan yhteisiä tapahtumia, jotka kaatavat taiteenalojen ja entisten kuntien välisiä raja-aitoja sekä luomaan ja vahvistamaan yhteishenkeä kulttuurin avulla. (Kouvolan kaupunki, sivistyspalvelujen johtokunta, ) 20

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen. Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa Kansalaistoiminta ja kumppanuus maakuntauudistuksen tukena tilaisuus, 19.4.2017 Mikkeli Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan tavoitteet

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan tavoitteet Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan tavoitteet Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi @vmn1005 Sosiaali- ja terveysministeriö Taiteen osallisuushankkeet ja niiden kytkennät Prosenttiperiaatteen

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi 30.1.2017 Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto Yhteys kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 30.3.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot