PDKGROOLVXXGHWPDDVHXGXQ\ULWWlMLOOH
|
|
- Mika Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 63((&+ (UNNL/LLNDQHQ Euroopan komission jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 7LHWRWHNQLLNDQ WDUMRDPDW PDKGROOLVXXGHWPDDVHXGXQ\ULWWlMLOOH TAMMI 2002-maaseutuseminaari +HOVLQNLWDPPLNXXWD
2 Euroon siirtyminen on suuri eurooppalainen menestystarina. Neljä viikkoa euroseteleiden ja kolikoiden saapumisen jälkeen kansalliset valuutat ovat historiaa 12 jäsenmaassa. Miljoonat pankkivirkailijat ja kauppojen myyjät osoittautuivat suuriksi euron asiantuntijoiksi. He hoitivat prosessin suurella ammattitaidolla ja kärsivällisyydellä. Kansalaiset ovat olleen melkein innostuneita muutoksesta. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa euron suosio on nopeasti noussut, kun siitä tuli konkreettinen asia seteleiden ja kolikoiden myötä. Rahaliittoon kulminoituu Euroopan viisikymmenvuotinen yhdentymiskehitys. Samalla se on uusi alku. Vaikutukset ovat sekä käytännöllisiä että psykologisia, sisäisiä ja ulkoisia. Euron tulo on lisännyt markkinoiden läpinäkyvyyttä. Hintoja vertaillaan entistä enemmän. Suurille hintaeroille vaaditaan selitystä. Siinä on uutta haastetta kaupalle, teollisuudelle ja myös julkiselle vallalle. Euro tasapainottaa maaseutuyrittäjän tulotasoa. Taakse ovat jääneet ajat, jolloin EU:n tuet nousivat ja laskivat valuuttojen kurssivaihtelujen myötä. Eroon on päästy myös vihreistä kursseista ja hankalista kansallisista hyvitysjärjestelmistä. Lähitulevaisuudessa EU:n maatalouspolitiikka on merkittävien haasteiden edessä. Yhteisen maatalouspolitiikan tarkastelu alkaa tänä vuonna. Agenda 2000:ssa määritellyt tavoitteet liittyivät viljelijöiden kohtuulliseen tulotasoon, kilpailukykyyn ja ympäristön suojeluun. Ne ovat edelleen ajankohtaisia. Maatalousbudjetin kehykset on vahvistettu vuoteen 2006 asti enkä usko, että siihen tehdään muutoksia. Toinen merkittävä haaste on Maailman kauppajärjestön, WTO:n piirissä käynnistyvä uusi neuvottelukierros. Kierroksen avauksen yhteydessä viime vuoden lopulla saavutetut tulokset antavat hyvän lähtökohdan neuvotteluille. Yhteiskunnan muuttuneiden odotusten myötä maatalous- ja maaseutupolitiikan jatkokehittämisessä kaksi asiaa korostuu. Ensinnäkin ruokaturvallisuuskriisien seurauksena laatu-, terveys- ja turvallisuusasiat ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Kuluttajalähtöisyys on noussut avainasemaan. Toiseksi, yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin eli maaseudun kehittämisen rooli on kasvanut. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen on tullut tarpeelliseksi. Suomessa on tehty merkittävä työ linjattaessa maatalouden strategia vuoteen Se lähtee kilpailukykyisestä tuotannosta, elinvoimaisesta maaseudusta ja laadukkaista tuotteista. Seuraava suuri haaste on vuonna 2003, jolloin 141 artiklaan liittyvät järjestelyt tulevat ajankohtaisiksi. Suurin lähiajan haaste EU :n maatalouspolitiikalle on laajentuminen. Ensimmäisten uusien jäsenmaiden tulisi voida liittyä EU:hun vuonna Laajentuminen avaa 100 miljoonan kuluttajan uudet markkinat. Tässä tulee nähdä myös mahdollisuuksia. Vaikka kyse on osittain vaikeasta neuvotteluprosessista, ongelmat ovat ratkaistavissa. Samaan aikaan, kun maatalous- ja maaseutupolitiikkaa kehitetään, on meneillään todellinen murros: tietoyhteiskunta muokkaa talouden rakenteita ja ihmisten käyttäytymistä. Vaikutukset maaseudun yrittäjille ovat merkittäviä. 2
3 Tavoitteena on ulottaa tietoyhteiskunta kaikille. Ne alueet, jotka jäävät verkostojen ulkopuolelle, putoavat auttamatta kelkasta. Markkinoiden vapauttaminen on laskenut tietoyhteiskunnan palvelujen hintoja. Tämä on mahdollistanut internetin ja matkaviestimien suosion kasvun. Parantuneet tietoliikenneyhteydet lisäävät verkottumista ja ihmisten välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Etäisyydet lyhenevät, aikaa jää olennaiselle ja resursseja säästyy. Tämä parantaa maaseudulla elämisen ja elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuksia. Samanaikaisesti uusi teknologia tuo haasteita: ajan tasalla on pysyttävä. Koulutuksen ja taitojen rooli korostuu. Internetin ja digitaaliteknologian tuomat konkreettiset hyödyt maaseudun yrittäjille ovat monenlaisia: - maatalousyrityksen hallinto ja tilanpito helpottuu, kun tuotantotekniikka paranee, nopeasti päästään ajantasaisiin tietopalveluihin ja talouden seuranta helpottuu kirjanpito-ohjelmistojen avulla. - sähköinen kaupankäynti tuo uusia mahdollisuuksia markkinointiin ja tehokkuudesta tulee säästöjä - kehittyvä sähköinen asiointi helpottaa hallinnon rasituksia Kuten Suomen maatalouden strategiaprojektissa todetaan, informaatiotekniikan kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan riittävästi pohdittu maa- ja elintarviketalouden piirissä. Itse strategiaprojektikin on kovin varovainen. Suomi ei ole tässä asiassa yksin, ongelma on yleinen EU:ssa. Joissain jäsenvaltioissa on toki toteutettu kiinnostavia projekteja. Esimerkkinä voidaan mainita Iso-Britannian Maatalousministeriön rooli verkkokaupassa. Kokonaiskuva on silti hajanainen. Marraskuussa 2001 kahdella viidestä EU :n maatilatalouksista oli internetkotiliittymä (Eurobarometri). Tämä vastaa keskimääräistä EU:n tasoa kotien internet-liittymissä. Noin 15 % maatilatalouksista on laajakaistayhteys. Tämäkin vastaa kotitalouksien keskimääräistä tasoa. Ei ole yllättävää, että kaapeliyhteydet ovat maaseudulla harvinaisia, 3 % verrattuna EU:n 9 % keskiarvoon. Kaapeli on kaupunkiyhteisöjen väline. Mutta välimatka kuroutuu umpeen, sillä ADSL - ja ISDN liittymät ovat tavanomaista yleisempiä maatilatalouksissa (ASDL 11 % ja EU keskiarvo 6 %, ISDN 28 % ja EU keskiarvo 16 %). Laaja-kaista yhteyksien ulottaminen myös kaikille syrjäisille alueille on kuitenkin jatkossa suuri haaste. Langattomien ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet tulee käyttää hyväksi. Myös Digi-TV:n palvelut voivat kehittyessään tuoda uusia mahdollisuuksia maaseudun yrittäjien ulottuville. Verrattaessa internetin käyttökohteita, maatalousväestö hakee muita enemmän uutisia ja tietoja netistä. Maaseudun käyttäjät ovat keskimääräistä ahkerampia verkkokoulutuksen ja sähkökaupan käyttäjiä. 3
4 Maatalouslaskenta 2000:n mukaan noin 50 % Suomen maatilayrityksistä omistaa tietokoneen. Yli 40 % oli käytössään Internet-yhteys. Tämä on hiukan yli EU:n keskiarvon. MTK:n (Datalaari) tietojen pohjalta maatiloilla tietokonetta käytetään maatilanhoitoon 80 % tiloista, joilla oli tietokone. Yhteyksien hoitoon ja pelaamiseen sitä käyttää 70 % tiloista, opiskeluun 60 %, harrastuksiin yli 50 % ja kodin kirjanpitoon 36 % tiloista. 7LHWRWHNQLLNNDPDDVHXWX\ULWWlMlQDSXYlOLQHHQl Tietotekniikka tarjoaa maaseudun yrittäjille työkaluja, joiden avulla yrityksen johtaminen ja kehittäminen merkittävästi helpottuvat. Yrittäjä saa ja pystyy analysoimaan tietoa kasvien viljelystä, kotieläimistä ja kirjanpidosta. Pitkän tähtäyksen suunnittelu ja optimointi yrityksen hoidossa mahdollistuu. Samalla kestävän kehityksen edellyttämät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöseikat on mahdollista huomioida. Helppokäyttöisyys on usein yksin toimivalle maaseudun yrittäjälle ehdoton vaatimus. Muuten apuvälineitä ei käytetä. Tuotantotekniikan osalta automaatio- ja tietotekniikan yhdistäminen antaa suuria mahdollisuuksia. Jo nyt monia teknisiä sovellutuksia on olemassa, mutta kehitys tuo niitä lisää. Yhtenä haasteena on teknisten laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopivuus. Pari kiintoisaa esimerkkiä: Viljan viljelyn puolella viljavuusanalyysejä viedään digitaalikarttoihin. Samoihin karttoihin viedään sadon määrä GSP:llä varustetusta leikkuupuimurista. Näin voidaan saada digitaalisia viljelysuunnitelmia, joissa voidaan ohjata esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelua. Edellytyksenä on luonnollisesti digitaalinen kartoitustyö. Tämä on Suomessa hyvällä mallilla. Maidontuotannossa puolestaan tiedot lehmien maidontuotannosta viedään keskitettyyn tietokantaan. Tätä hyväksi käyttäen tehdään ruokintasuunnitelmat tietokoneella. Ruokintaohjelmalla pystytään ohjaamaan ruokintarobotit. Automaattinen lypsy lypsyrobottien avulla on myös mahdollista. Toinen merkittävä apuväline on sähköiset tietopalvelut. Näitä on suuri joukko tarjolla internetissä. Parhaimmat ovat kahdensuuntaisia eli kysymyksiin saa täsmällistä palautetta. Olennaisia tietopalveluita maaseudun yrittäjille ovat sää- ja hintatiedot, samoin kuin viranomaistiedot voimassa olevista määräyksistä. Mielenkiintoista on myös parhaiden käytäntöjen hakeminen, vertaamalla omalta tilalta kertyneitä tietoja muiden tuloksiin. Tieto voidaan myös viedä tietopankkeihin analysoitavaksi. Vielä yksi sovellutus ovat kirjanpito-ohjelmat, jotka mahdollistavat taloudellisen tuloksen ajantasaisen seurannan, sekä toimii tukena taloudellisten ratkaisujen teossa. Sähkökauppaa voidaan käyttää markkinoinnin apuna. On arvioitu, että vuonna 2001 olisi ollut noin maatalous- ja ruokasektoria varten luotua toimivaa sähköisen kaupan nettisivustoa (Agra Europe 2000). 4
5 Sähkökauppa tuo mukanaan mahdollisuuden merkittäviin organisatorisiin muutoksiin. Selvästi suurin osa sähkökauppaa tapahtuu yritysten välillä (B2B). Oma roolinsa yritysten välisessä kaupassa on sähköisillä kauppapaikoilla, jotka palvelevat myyjiä ja ostajia. Yrittäjiltä kuluttajille tapahtuvan sähkökaupan rooli on vähäisempi. Maatilojen sähkökaupan luokittelu näillä termeillä on vaikeaa. Ne eivät yleensä ole aivan tasapuolisessa tilanteessa toisena kaupan osapuolena olevaan yritykseen. Yksi tapa on jakaa maatilojen sähkökauppa niin, että puhutaan maatilakaupasta, jossa toisena osapuolena on suoraan kuluttaja. Toinen ryhmä on ylä- ja alavirtaan tapahtuva eli kauppa, jossa osapuolina ovat maatila ja jalostusteollisuus tai kauppa. Maatilakauppaa on vain rajoitetusti verkossa. Sen sijaan ylä- ja alavirtaan kauppaa on runsaasti. Tämä on luonnollista, koska tällaisilla yrityksillä on sekä tarvetta, että kykyä pystyttää ja pitää yllä tarvittavaa kauppapaikkaa. Kysymys siitä, kuka hallitsee koko ruokaketjua tilalta pöytään on tärkeä. Jäljitettävyys on olennainen tekijä maataloustuotteiden kaupassa. Sen suhteen sähköinen kaupankäynti tarjoaa oleellisen etulyöntiaseman perinteiseen kauppaan verrattuna. Rakenteiden uusjaossa myös kilpailu rajapinnasta kuluttajaan on kova. Tarpeettomat väliportaat putoavat pois. Vain voittajat jäävät jäljelle. Tämä pudotuspeli on käynnissä. Millaisia hyötyjä maaseudun yrittäjille on sähkökaupasta? Mitä voidaan ja mitä ei voida tehdä netissä? Paul Wilson on tutkimuksessaan Euroopan komissiolle luetellut joukon hyötyjä. Sähkökauppa tuo ratkaisuja hajallaan oleville markkinoille. Maaseudun yrittäjiä on paljon ja välimatkat pitkiä. Sähkökaupan avulla toimijat voivat lähestyä toisiaan ja parantaa toiminnan rakenteita. Markkinoiden laajentamiseen tarvittavat investoinnit ovat kohtuullisen pienet. Internetin avulla voidaan ruokaketjun yksittäisiä toimijoita yhdistää toisiinsa maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Markkinoillepääsy helpottuu, riippuvaisuus ajasta ja paikasta poistuu. Fyysiset esteet tietyille tuotteille säilyvät. Logistiikka on yksi suurimpia haasteita. Monien maataloustuotteiden osalta tämä korostuu tuotteiden pilaantumisvaaran takia. Kehittyessään sähkökauppa rohkaisee parantamaan liikenne- ja logistisia järjestelyjä. Kustannuksista ei välttämättä tule ongelmia. Rationalisointi ja päällekkäisyyksien poistaminen jakeluketjussa pitävät tästä huolen. Kuljetuskustannuksissa kuitenkin kaukaiset alueet ovat aina epäedullisessa asemassa. Markkinoiden yhdentyminen voi tulevaisuudessa vähentää niin sanottujen huutokauppapaikkojen määrää: 5
6 Myyjinä toimivien tuottajien on mahdollista lähettää tiedot esimerkiksi tuotteidensa laatutekijöistä suoraan ostajan tietopankkiin. Tästä puolestaan kuluttajat näkevät, mitä on tarjolla ja saavat haluamansa laatutiedot. Tuottaja saa turvallisen markkinakanavan ja ostaja varmuuden tarjonnasta. Tuotteiden markkinointi internetin kautta on helppoa. Aika- ja matkarajoituksia ei ole. Syntyy säästöjä niin matka- kuin työvoimakustannuksissakin. Hintojen vertaaminen on internetissä perinteisiä kanavia helpompaa. Lisääntyvän kilpailun kautta hintaerot pienenevät. Internet tuo mahdollisuuksia uudenlaiselle osuustoiminnalle. Pienet yritykset voivat kasvattaa kriittistä massaa ryhmittymien kautta. Näin esimerkiksi ostoissa ja kuljetuksissa voidaan päästä isoihin säästöihin. Voimavarojen ohjaaminen oikein paranee. Tuotantopanosten myyjät voivat suunnitella myyntinsä aina maatilalle saakka. Näin vältytään varastointikustannuksilta. Toisaalta ylimääräisistä varastoista pääsee eroon esimerkiksi huutokauppaamalla ne netissä. Jotta internet-teknologiaa käytettäisiin hyväksi, sen on paitsi tarjottava selkeitä etuja oltava myöskin käyttäjäystävällistä. Maatalousyrittäjien etuna on tapahtumien säännöllinen toistuvuus. Tämä takaa hyvän lähtökohdan nopeaan järjestelmien oppimiseen. 0LOODLVLDVlKN LVLlSDOYHOXMDRQWDUMROOD" Maaseudun yrittäjille on tarjolla suuri joukko erilaisia sähkökaupan palveluja. Suomessa tarjolla tunnetuimmat ovat: - (osaksi yhteisörahoitettu) - Näiltä sivustoilta löytyy mm viljakaupan sähköisiä markkinapaikkoja, vaihtokoneiden markkinapaikkoja, lähiruokatori, tieto- ja yhteyspalveluja. Tietotekniikka toimii myös maatalouspolitiikan apuvälineenä hallinnon verkkopalveluja kehittämällä. Sähköinen hallinto lisää merkittävästi tietotekniikan käyttömahdollisuuksia. Maaseutu- ja haja-asutusalueilla edut ovat suuria etäisyyksien katoamisen vuoksi. EU:n HEurooppa aloitteen tavoitteena on ollut tiettyjen peruspalveluiden saaminen verkkoon vuoden 2002 loppuun mennessä. Palvelujen sähköisen tarjonnan tasot vaihtelevat: helpointa on pelkän tiedon tarjoaminen. Toisella tasolla voidaan mm lomakkeita poimia ja lähettää takaisin. Vielä edistyneenpää on, jos lomakkeet voidaan täysin käsitellä verkossa ja tunnistettavuus toimii. Vaativammalla tasolla voidaan toteuttaa turvallisia sähköisiä toimenpiteitä. Sähköisen hallinnon kehittämisen puolesta puhuvat monet seikat : - julkisten palvelujen tehokkuus ja laatu paranevat - digitaaliteknologia antaa mahdollisuuden käyttäjäystävälliseen palveluun - palvelut voidaan kohdentaa entistä tarkemmin vastaamaan asiakkaan tarpeita 6
7 Olennaista on saavuttaa kahteen suuntaan toimiva interaktiivisuus sähköisessä hallinnossa. Toistaiseksi monet palvelut toimivat vasta yhteen suuntaan. Mutta kentällä tapahtuu paljon. Tämän saatoimme todeta EU:ssa viime marraskuussa pidetyn e-hallintokonferenssin monista esimerkeistä. Virkamieskoneistolta sähköinen hallinto edellyttää uudelleen järjestelyjä. Pelkkä digitaaliteknologia verkkosivuilla ei ole ratkaisu. Myös itse hallinnon toimintaa pitää uudistaa. On panostettava henkilökunnan koulutukseen. Maataloushallinnolle sähköisen asioinnin kehittäminen on merkittävä haaste. Etuina asiakkaan kannalta on ensinnäkin virastoajasta ja viraston paikasta riippumaton mahdollisuus asiointiin. Sähköisen asioinnin etuna on mahdollisuus virheiden välttämiseen. Sähköisissä lomakkeissa voidaan kontrolloida syötettävää tietoa. Hakemusten käsittely voi myös nopeutua, jos hallinnon työtavat uudistetaan. Hallinto osaltaan hyötyy saadessaan laadukkaampaa tietoa ja säästämällä esim. lomakkeiden arkistoinnissa. Etuna on myös asian käsittelyn helppo seuraaminen, joka mahdollistaa paremmin lopputuloksen ennakoinnin. Lisäksi tiedottaminen voidaan kohdentaa paremmin kuin perinteisin keinoin. Ryhdyttäessä kehittämään palveluja on ensin kartoitettava huolellisesti, millaisia sähköisiä asiointipalveluja asiakkaat tarvitsevat. Tällainen kartoitusvaihe on nyt menossa. Yleisesti on odotettavissa, että jäljitettävyyteen ja ruokaturvallisuuteen liittyvät seikat ovat vahvoja sovellutusalueita sähköisessä hallinnossa kuten sähkökaupassakin. Luvut maaseudun internet-yhteyksistä osoittavat että valmiudet sähköisten asiointipalvelujen käyttämiseen ovat varsin hyvät. Silti uusien toimintatapojen omaksuminen edellyttää koulutukseen panostamista. Palvelujen kehittäminen on haaste. Eräitä hankkeita on Suomessa jo käynnistetty. Vuoden 2002 lopulla pitäisi olla mahdollista viljelijöiden omien tietojen tarkistaminen viranomaisten tiedostoista. EU:n lainsäädäntö ei aseta esteitä tukihakemusten sähköiselle käsittelylle. Joitain teknisiä kysymyksiä on vielä ratkaistava, näin mahdollisesti tunnistus- ja salausmenetelmien osalta. Suunnitelmia tukihakemusten sähköiselle jättämiselle on EU:n jäsenmaissa. Suomessa tarkoitus on kokeilla asiaa jo ensi vuonna. Tietoyhteiskunnan tavoitteet ovat näkyvästi esillä myös EU:n maaseudun kehittämispolitiikassa. Leader+ yhteisöaloitteessa yksi neljästä pääteemasta on uusien teknologioiden nopea leviäminen ja käyttö. Tähän liittyviä hankkeita on paljon. Espanjan puheenjohtajakaudella tietoyhteiskunta on taas vahvasti esillä. Myös aihepiiri «Tietoyhteiskunta maaseudun kehittämisen mahdollistajana». Paljon on jo tapahtunut, mutta sitten olemme vasta alussa. Tietotekniikan ja internetin tarjoamat mahdollisuudet ovat mittavat. 7
Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla
Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla Kehittyvät julkishallinnon palvelut ja niiden käytettävyys Jari Ylikoski, Tietoyhteiskunta 12.9.2019 Toimintaympäristön muutoksesta (ylätasolla) Julkishallinnon toimintaympäristö
LisätiedotAjankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 12.2.2015
Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 12.2.2015 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2015 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä
LisätiedotViestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset
Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun
LisätiedotDigipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla
Digipitäjät -kokeilu Hartolassa ja Pertunmaalla Terveydenhuolto Vertaistuki Tietoa Seurakunta Virastot Verkko palvelut Läheiset Viihdettä Pienet kunnat Suuret palvelut Digisyrjäytymisen vaara ei häviä
LisätiedotAvoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen
Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin
LisätiedotTuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila
Tuottajahinnat ja edunvalvonta Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila 29.9.2017 Teemat Miten hinnat määräytyvät? Näkymät 2017 2018 (MTK markkinakatsaus, PTT ennuste) Miten
LisätiedotSÄHKÖINEN VILJAKAUPPAPAIKKA FPI PARTNERS OY/ MARKO SAAPUNKI
SÄHKÖINEN VILJAKAUPPAPAIKKA FPI PARTNERS OY/ MARKO SAAPUNKI Muutos VISIO Viljakaupan uudenlainen helpottaja, joka kehittää, tehostaa ja uudistaa viljakauppaa Suomessa ja valituilla muilla markkinaalueilla
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen
Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla
LisätiedotDigitaalisen infrastruktuurin strategia. Seutuverkkojen kevätseminaari Katariina
Digitaalisen infrastruktuurin strategia Seutuverkkojen kevätseminaari 24.4. Katariina Vuorela @vuorelakata Digitalisaatio on hallituksen ohjelman läpileikkaava teema Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille
LisätiedotJulkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa
Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,
LisätiedotPälkäneen Valokuitu Oy
INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen
LisätiedotMuutos. Nopea, jatkuva, kiihtyvä ja pysähtymätön
Suomen julkishallinnon digitaalinen tulevaisuus Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain muilta mailta lainattua ja paljon itse tehtyä 28.3.2017 Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Muutos Nopea, jatkuva, kiihtyvä
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotAjankohtaista sähköisessä asioinnissa. Jorma Flinkman 20.2.2014
Ajankohtaista sähköisessä asioinnissa Jorma Flinkman 20.2.2014 Maatila ICT hanke lyhyesti Etelä-Savon Maatila ICT -hanke on maakunnallinen, vuosina 2013 2014 toteutettava tiedonvälityshanke, jonka keskeisinä
LisätiedotDigitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi
Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen
LisätiedotMTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta
MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotSUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS
SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto
LisätiedotEU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017
EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017 EU:n digiagenda Osa Eurooppa 2020 strategiaa, sis: Digitaaliset sisämarkkinat Yhteistoimintakyvyn
Lisätiedotegovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä
egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto
LisätiedotKuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko
Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto
LisätiedotDigi-tv kuulemistilaisuus
Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotViestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019
Viestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Viestintäneuvos Sini Wirén, verkko-osasto, Hallitusneuvos Elina
LisätiedotRauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
LisätiedotLähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa
Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan
LisätiedotSÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA
SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotUlkoasiainministeriö MINVA UM
Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-01361 TUO-10 Sorsimo Tiina(UM) 04.12.2017 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerien kokoonpanossa 10.-13.12.2017 Buenos Airesissa WTO:n 11. ministerikokouksen (MC11)
LisätiedotUusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot
Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja
LisätiedotViestintäviraston puheenvuoro
Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,
LisätiedotYKI-TREENIT SUOMEN KIELEN YLIMMÄN TASON KOETTA VARTEN C1-C2 KESKUSTELUNAIHEITA
YKI-TREENIT SUOMEN KIELEN YLIMMÄN TASON KOETTA VARTEN C1-C2 KESKUSTELUNAIHEITA Mikä pelastaa maailman ilmastonlämpenemiseltä? Heti ratkaisun kimppuun: toimenpiteet, koska otsikossa aiheena: Mikä pelastaa?
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotKumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen
LisätiedotDigitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila
Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja
LisätiedotKansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana
Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 4.4.2017 JUHTA Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Julkisen sektorin palvelukehityksen lähtökohdaksi ihmisten ja yritysten
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotKANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012
KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen
Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotViljatilan johtaminen. Timo Jaakkola
Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista
LisätiedotKilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016
Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava
LisätiedotSopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt
Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään
LisätiedotPalvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys
Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita
LisätiedotEduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00 Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Saimaan Kuitu Oy toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Asia: HE 116/2015 vp Hallituksen
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1
MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 31.3.2017 Digi arkeen neuvottelukunta Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Julkisen sektorin palvelukehityksen lähtökohdaksi
LisätiedotPorotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
LisätiedotPirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa
Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa 1 Pirkanmaan Viestinvaihto palvelu maksuton Ikääntyville yrittäjille, jotka ovat luopumassa/myymässä
LisätiedotPALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!
PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ! HENRI PIKKARAINEN p. 044 520 7709 & KIRSI HUOTARI p. 050 547 6566 Miksi Lähiruokadiili? Lähiruokadiili tarjoaa mahdollisuuden ostaa lähiruokaa suoraan tuottajalta.
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotPöllöparlamentti Saarijärvi Jukka Valkonen.
Digipolku @ Pöllöparlamentti Saarijärvi 20170112 Jukka Valkonen www.jyu.fi/digipolku Digitalisaatio kuuluu kaikille vaikuttaa jo nyt jokaiseen voi olla yritykselle kasvupolku 2 Maaseudun yritystoiminnan
LisätiedotJäljitettävyysjärjestelmän hyödyt
Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija
LisätiedotKoulutuspäivä ensisaapumistoimijoille
Koulutuspäivä ensisaapumistoimijoille 25.9.2018 Etämyynti Ensisaapumisvalvonta ensisaapumisvalvonta@evira.fi Etämyynti usein sähköistä kauppaa Etämyynti Elintarvikkeiden myyntiä etäviestintävälineellä
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotHALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus
HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto
LisätiedotTekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.
Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista
Lisätiedotordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.
Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti
LisätiedotYhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?
Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotFiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotMARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS
sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT
LisätiedotKokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi
Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotLaajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta
IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 017 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, syksy 017 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 61 61 Pk-yritysbarometri,
LisätiedotViljakaupan erilaiset mahdollisuudet
Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella
LisätiedotValitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotMaatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020
Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotMikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja
Mikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja 2.6.2017 Leena Erälinna leena.eralinna@utu.fi Sosiaalinen pääoma Ihmisten
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LisätiedotNurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi
Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen
1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed
LisätiedotSuoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen
Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, 4.10.2016 Arktiset Aromit ry:n Workshop -tilaisuus Palvelun tausta Palvelu sai alkunsa
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta
8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotEKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014
EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa
LisätiedotVarainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä
LisätiedotPienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa
Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien
LisätiedotTalouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin
LisätiedotSuomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM
Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon
LisätiedotKestävän kilpailupolitiikan elementit
Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana
LisätiedotNeuvo Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Merja Uusi-Laurila
28.9.2017 Neuvo 2020 -Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Merja Uusi-Laurila Esityksen sisältö Kilpailukykyneuvonta Maatilojen neuvontajärjestelmässä Neuvo 2020 Usein kysytyt kysymykset
LisätiedotMikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön
Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava
LisätiedotTiedon avaamisen työpaja 6.5.
Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka
Lisätiedot