INNOVAATIOSUUNNITELMAT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOVAATIOSUUNNITELMAT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA"

Transkriptio

1 INNOVAATIOSUUNNITELMAT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA

2 Sisällys 1. Johdanto Tampereen kaupunkiseutu ja seudun toimintaympäristö Innovaatioympäristöön liittyvät linjaukset eri strategioissa Maakunnalliset linjaukset Tampereen kaupunkiseudun kuntien kuntastrategiat Muut strategiat ja ohjelmat Tampereen seudun innovaatiosuunnitelmat ja niiden toimenpide-ehdotukset Lopuksi...20 Liitteet Liite 1: Työn laadinnassa käytetyt strategiat, ohjelmat ja tilastot Liite 2: Tilastotietoa Tampereen kaupunkiseudusta, diat 1 5 Liite 3: Taulukot Tampereen kaupunkiseudusta Liite 4: Laadinnassa käytetyt asiakirjat (4 kpl), jotka eivät ole saatavilla internetissä 1

3 1. Johdanto Osaamiseen perustuva kilpailukyky on noussut viime vuosina alueiden ja yritysten menestystekijäksi niiden toimiessa alati kansainvälistyvillä markkinoilla. Kilpailukyvyn edistäminen osaamiseen perustuen on nostettu kehittämisstrategioiden tavoitteeksi sekä Euroopan unionin tasolla että kansallisella ja paikallisella tasolla. Kilpailukyvyn kehittäminen tulee ymmärtää laajasti, sillä kaupunkiseutujen tulee pystyä houkuttelemaan alueelleen ennen kaikkea osaavaa ja luovaa työvoimaa, mutta myös yrityksiä, pääomaa ja tietoa, jotta ne pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Tämä edellyttää myös elinympäristön ja liikenneyhteyksien parantamista sekä virikkeellistä ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Sitran mukaan Suomen nostaminen innovaatiotoiminnan kärkimaaksi edellyttää, että innovaatioympäristömme on parhaita maailmassa, meillä on muutamilla aloilla maailmanluokan osaamista ja yritysryhmiä, innovaatiotoimintamme on maailmanlaajuisesti verkottunutta ja kykenemme houkuttelemaan huippuosaajia ja investointeja. Innovaatiotoiminnan kärkimaaksi tuleminen edellyttää kuitenkin riittäviä henkisiä ja aineellisia voimavaroja eli myös panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan julkisella ja yksityisellä sektorilla. (Aamulehden pääkirjoitus , A2.) Teknologisten, sosiaalisten, organisatoristen ja monialaisten innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä tulee tehostaa, sillä ne kasvattavat tuottavuutta ja vaurautta. Uusia mahdollisuuksia on tunnistettava ja haasteita ratkaistava erilaisia osaamisia yhdistämällä. Suurten kaupunkiseutujen merkitys Suomen menestykselle kasvaa, sillä niissä syntyy uutta tietoa ja osaamista sekä uusia innovaatioita. Sisäasiainministeriön asettama suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan suosituksen kaupungeille seudullisen innovaatiostrategian valmistelun käynnistämisestä. Niiden valmistelua hyödynnetään tekeillä olevan suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuuden laadinnassa, jolla pyritään vastaamaan suurten kaupunkiseutujen kehittämistarpeisiin ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen. Politiikkakokonaisuudella pyritään kehittämään kaupunkiseutuja innovatiivisina ympäristöinä etenkin vahvistamalla niiden osaamisperustaa ja kansainvälisiä yhteyksiä. Innovaatiostrategioiden valmistelusta tai päivittämisestä vastaavat neuvottelukunnan jäseninä olevat kaupunkiseudut. Tampereen kaupunkiseudun innovaatiosuunnitelmat on koottu tähän paperiin Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimesta. Valtakunnallinen aluekeskusohjelma ( ) käynnistyi syksyllä Sen tavoitteena on erikokoisten kaupunkiseutujen kehittyminen vahvoiksi aluekeskuksiksi, jolloin ne voivat edistää koko vaikutusalueensa kehitystä. Aluekeskusohjelma pyrkii edistämään kaupunkiseudun kilpailukykyä ja vetovoimaa luomalla, kehittämällä ja hyödyntämällä seudun sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman merkittävin prosessi on käynnissä oleva seutustrategiatyö. Seudullinen innovaatiostrategia nähdään yleisesti keinona kehittää kaupunkiseutuja innovatiivisina ympäristöinä. Tärkeää on parantaa kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä, etenkin osaamisperustaa ja kansainvälisiä yhteyksiä vahvistamalla. Sisäasiainministeriön mukaan innovaatioympäristöllä tarkoitetaan laajaa kokonaisuutta, joka koostuu seudun osaamisperustasta ja kansainvälisistä yhteyksistä, infrastruktuurista 1 ja toimivista liikennejärjestelmistä sekä hyvästä elinympäristöstä. Lisäksi innovaatioympäristö on sosiaalisesti eheä ja monikulttuurinen. 1 Infrastruktuurilla tarkoitetaan mm. yritysten ja ihmisten fyysistä toimintaympäristöä, kaavoja, tontteja, toimitiloja, energian ja veden saantia ja tietoliikenneyhteyksiä. 2

4 Kaupunkiseudun kehittäminen hyvänä innovaatioympäristönä vaatii sisäasiainministeriön mukaan toimivaa infrastruktuuria ja liikennejärjestelmiä yritysalueita, joissa voi syntyä uutta liiketoimintaa sosiaalisesta eheydestä ja monikulttuurisuudesta huolehtimista sekä kaupunkikeskusten ja muiden julkisten tilojen laatua sekä vetovoimaisuutta, laadukasta elinympäristöä. Sosiaalisen eheyden tukeminen edellyttää ennaltaehkäiseviä toimia mm. asuntopolitiikassa, elinkeinopolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa. Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistäminen ja työpaikkojen tarjonnasta huolehtiminen tukee sosiaalista integraatiota. Tärkeää on myös edistää tasaarvoa, tukea maahanmuuttajia sekä parantaa asunnottomien ja pitkäaikaistyöttömien asemaa. Eheyden edistäminen ei tarkoita tasapäistämistä, sillä tärkeää on huomioida ihmisten erilaiset tarpeet. Kuitenkin on suotavaa edistää eri väestöryhmiä sekoittavan asuinaluerakenteen syntyä sekä ehkäistä eriytymistä myös integroivalla koulutuspolitiikalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia kansalaislähtöiseen yhteistoimintaan. Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen seudulla innovaatioympäristön on ymmärretty käsittävän ennen kaikkea yritysten ja korkeakoulujen välisen maaston. Niiden välille tarvitaan tiivistä ja toimivaa yhteistyötä, jotta syntyvät ideat voidaan siirtää tuotteiksi, jotka puolestaan luovat työpaikkoja ja kasvua. Tämä on mahdollista esimerkiksi välittäjäorganisaatioissa kuten hautomoissa ja tiedepuistoissa. Toimiva innovaatioympäristö edellyttää myös osaajia ja osaamista, jotta seutu säilyy kilpailukykyisenä. Valittuihin osaamisaloihin keskittyminen mahdollistaa sen, että innovatiivisuutta edistää riittävän suuri kriittinen massa. Innovaatioympäristöt tukevat uusien, hyödyllisten asioiden syntyä ja käyttöönottoa. Innovaatioympäristö on verkostomainen ja koostuu useista toimijoista. Innovaatioiden taustalla ovat aina asiantuntevat ja aktiiviset ihmiset, joiden toimintaan vaikuttavat asiakkaat, alihankkijat, kilpailijat ja kumppanit sekä teollisuus- ja palveluyrityksissä että julkishallinnossa. Innovaatioiden syntyminen edellyttää usein hiljaisen tiedon hyödyntämistä eli kasvokkaista vuorovaikutusta näiden ihmisten välillä. Innovaatioympäristöjen kehittämisen kannalta keskeistä ovat kannustimet (eli mitä yksilöt hyötyvät toiminnastaan), riskinotto ja tunne siitä, että alueella tapahtuu paljon. Alueella ei ole vain yhtä innovaatioympäristöä, sillä esimerkiksi Tampereen seudulla koneenrakennus- ja automaatioalalla ja bio- ja terveysteknologialla on erilaiset innovaatioympäristöt. Alueen innovatiivisuus edellyttää, että seudun tutkimus- ja yritystoiminnan välillä on mahdollisimman suora yhteys ja toimiva vuorovaikutus. Tätä edistävät erilaiset välittäjäorganisaatiot, joiden haasteellisessa toiminnassa johtajuus on tärkeää. Usein merkittävät innovaatiot syntyvät kriisitilanteiden seurauksena, mutta innovaatiotoimintaa on mahdollista tukea myös muunlaisissa tilanteissa. Vaikka julkinen valta ei voi hallita innovaatioiden syntyä, se voi tukea sitä esimerkiksi tekemällä pohjatyötä ja ottamalla riittäviä riskejä, jotta innovaatioympäristön perusta on turvattu. Tampereen kaupunkiseudun innovaatiosuunnitelmat on koottu yhteen olemassa olevien strategioiden pohjalta. Näitä ovat Pirkanmaan maakuntaohjelma, Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 (asiakirjaluonnos ), Tampereen seudun elinkeinostrategia ( ), Pirkanmaan korkeakoulujen aluestrategia sekä alueen kuntien omat strategiat (ks. liite). Niistä on poimittu innovaatioympäristön kehittämisen kannalta oleelliset asiat. Kaikki työssä käytetyt asiakirjat, joita ei löydy www-sivuilta löytyvät liitteistä. Lisäksi työssä on huomioitu Tampereen kaupungin talousarvio vuodelle 2005 ja taloussuunnitelma vuosille , Tekesin teknologiastrategia (Innovaatioista hyvinvointia. Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi), Pirkanmaan innovaationeu- 3

5 voston toiminta ja sekä aluekeskusohjelman että osaamiskeskusohjelman kansalliset linjaukset ja niiden paikalliset tavoitteet ja linjaukset. Tässä työssä määritellään Tampereen kaupunkiseudun vahvuusalueet ja esitetään seudun tavoitteet innovaatioympäristön kehittämiseksi. Työssä mainitaan myös joitakin toimenpide-ehdotuksia. Kuntien ja kaupunkien roolina on luoda edellytyksiä innovaatiotoiminnalle esimerkiksi kaavoituksen ja teknologiakeskusten avulla sekä kehittää innovaatioympäristöjä edelleen. Eri toimijoiden tulisi toimia tahollaan samansuuntaisesti yhteisiä tavoitteita edistääkseen. Tämä on tärkeää, jotta rajalliset panokset eivät hajoa liikaa vaan kohdentuvat oikein. Toteutuksessa tarvitaankin seudullista toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta seudun innovaatiopotentiaali saadaan hyödynnettyä. Myös julkisen ja yksityisen sektorin välistä vuorovaikutusta tarvitaan myös jatkossa. Työn laatimisesta on vastannut Tampereen aluekeskusohjelman projektityöntekijä HM, HuK Anna Vilhula. Työn ohjaajina on toiminut Tampereen aluekeskusohjelman verkoston toimijoita ja muita seudun keskeisiä kehittäjiä. 4

6 2. Tampereen kaupunkiseutu ja seudun toimintaympäristö TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ¹ Väkiluku: ( ) ² Yritysten lukumäärä: (toimivat yritykset ) Teknologiakeskuksia: 2 (Hermia ja Finnmedi) Yliopistoja: 2 Ammattikorkeakouluja: 2 Opiskelijamäärä (vuonna 2003): Yliopistoissa: Ammattikorkeakouluissa: 7428 Ammatillisessa koulutuksessa: 9873 ¹ Käsitteeseen kaupunkiseutu nähdään kuuluvan Tampereen seutukunnan kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. ² Luvussa mukana myös Sahalahti, joka yhdistyi Kangasalan kanssa vuodenvaihteessa 2004/2005. Tampereen kaupunkiseutu on väestöltään Suomen toiseksi suurin urbaani keskittymä ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista seuduista. Tampereen seutukunnassa asuu kaksi kolmasosaa Pirkanmaan väestöstä, noin henkeä ja vuoden 2004 väestönkasvu oli seudulla 1,3 %. Vuoden 2004 väestötietojen mukaan Tampereen kaupungin väestö oli 64 % koko seutukunnan väestöstä. (Ks. liite 2, dia 1.) Vuonna 2003 Tampereen seutukuntaan muutti noin uutta asukasta poismuuton ollessa vajaat Tampereen seutukunnan muuttovoitto, asukasta, oli valtakunnan suurinta. (Ks. liite 2, dia 2.) Kaupunkiseudun sisäinen muuttoliike on vilkasta. Viime vuosina on ollut havaittavissa voimakas seutuistumiskehitys, jossa yhä suurempi osa alueen muuttovirrasta suuntautuu Tampereen naapurikuntiin. Kysymys on seutukunnan ja työssäkäyntialueen sisäisestä muuttoliikkeestä, mikä koskee lähinnä lapsiperheitä ja perustuu asumissyihin. Väestönkasvun odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosikymmeninä (ks. liite 2, dia 3). Vuoteen 2040 ulottuvien Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella Tampereen kaupunkiseudun kasvu näyttäisi jatkuvan voimakkaana. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 Tampereen kaupunkiseudun väkiluvun ennustetaan olevan asukasta. Vuonna 2040 seutukunnan väkiluvuksi ennustetaan asukasta. Väestömäärän kasvu olisi toiseksi nopeinta Oulun seutukunnan jälkeen. Väestönkasvu painottuisi ennusteen mukaan vuosituhannen alkuun. Tampereen seudun väestö on nuorta, väestön koulutustaso on korkea ja tulonsaajien keskitulot ovat korkeat verrattuna muihin suomalaisin seutukuntiin. Väestön ikääntyminen koko Suomessa näkyy myös Tampereen seudulla: vuoteen 2020 ulottuvan ennusteen mukaan vanhushuoltosuhde (yli 65- vuotiaiden %-osuus työikäisistä) kasvaa yli kymmenellä prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta (vuonna ,2% ja vuonna ,6%). Osaavan työvoiman saatavuus Tampereen seutukunnassa on parantunut, kun korkeakoulutettujen muuttosuhde on ollut positiivinen (ks. liite 2, dia 4). Korkea-asteen tutkinnon Tampereen seutukunnan väestöstä on suorittanut 27,6 %, mikä on noin kolme prosenttia korkeampi kuin Pirkanmaan ja koko maan prosenttiluku (ks. liite 2, dia 5). Jos tarkastellaan tätä lukua 10 suurimman seutukunnan 5

7 osalta, Tampereella on kolmanneksi eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Tampereen yliopistoissa opiskelee Suomen kaupungeista Helsingin jälkeen toiseksi eniten opiskelijoita. Alueen ammattikorkeakouluissa puolestaan opiskelee Helsingin ja Turun jälkeen kolmanneksi eniten opiskelijoita. Tampereen kaupunkiseutua on pidetty myös yhtenä kilpailukyvyn kehittämisen esimerkkinä Suomessa. Tässä työssä onnistumisesta kertoo muun muassa se, että työpaikkojen määrän on kasvanut Suomessa vuosina Tampereen kaupunkiseudulla toiseksi eniten Helsingin seutukunnan jälkeen. Informaatiosektorin työpaikkoja Tampereen seutukunnassa on koko maan keskiarvoa enemmän ja suurista seutukunnista kolmanneksi eniten Helsingin ja Oulun seutukuntien jälkeen (ks. liite 3). Tampereen kaupunkiseudun työttömyysaste on melko korkea: tammikuussa 2005 työttömyysaste oli 12,1 %, kun koko maan työttömyysaste oli 11,8 %. Tampereen kaupunkiseudun teollisuus on vientivetoista: vuonna 2002 viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli 65 %, kun koko maassa vastaava luku oli 55 % (Oulun seutukunnalla 76 % ja Turun seudulla 43 %). Tampereen seudun vientivetoisuus on kasvanut selvästi vuodesta 1995: tuolloin viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli 45 %. Vientivetoisuuden nousu on ollut selvästi koko maan kehitystä voimakkaampaa (vuonna 1995 viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli koko maassa 44 %). Tampereen kaupunkiseudun vetovoimasta kertovat myös imagotutkimusten, muuttohalukkuudesta kertovien tutkimusten ja turvallisuustutkimusten tulokset. Näissä tutkimuksissa keskuskaupunki Tampere on sijoittunut suomalaisten kaupunkien joukossa kärkisijoille jo useana vuonna. Tampereen kaupunkiseudun menestyksen kivijalat ovat: toimiva ja tiivis kaupunkiseutu vahva ja monipuolinen teollinen perinne globaalisti toimiva teollisuus, teollisuuden vientivetoisuus korkeatasoinen koulutustarjonta, lisäksi Tampere on tutkimusten perusteella paras opiskelukaupunki toimiva innovaatiojärjestelmä väestön korkea koulutustaso ja edullinen ikärakenne, opiskelijoiden suuri lukumäärä sijainti ja liikenneyhteydet aktiivinen kulttuurielämä hyvä imago, asema maan vetovoimaisimpana kasvukeskuksena vahva keskuskaupunki, vireät ja kasvavat ympäryskunnat. Seudun kehittyminen innovatiiviseksi kasvukeskukseksi Tiivistetysti voidaan todeta, että Tampereen seudun kehittymisen kannalta oli oleellista 1940-luvulle saakka Tammerkosken läheisyys ja siitä saadun vesivoiman hyödyntäminen, 1960-luvulle asti rautatiet ja 2000-luvulle siirryttäessä osaaminen ja tieto. Tampereen seutu muodostaa erinomaisen liiketoimintaympäristön teknologiayrityksille, koska seudulla on pitkä teollinen perinne, koulutusta ja osaavia ihmisiä, maailmanluokan teknologiaa ja tutkimusta, maailman markkinajohtajayrityksiä, monipuolinen yrityspalveluverkosto, innostunut yhteistyöilmapiiri ja yhteistyön mahdollistavat foorumit sekä houkutteleva asuinympäristö. Tampereen seudulla toimii noin viisitoista maailmanmarkkinayritystä, mm. turvalasikoneita valmistava Tamglass, metsäkoneita valmistava Timberjack, kartiohammaspyöriä valmistava Ata Gears, kontinkäsittelylaitteita tekevä Kalmar Industries ja ontelolaattakoneita tuottava PCE-engineering. 6

8 Tampereen seudulla yritysten ja tutkimusmaailman yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Lisäksi elinkeinoelämää tukee seudun laadukas ja monialainen tutkimus- ja koulutusverkko. Kommunikaattorit ja biohajoavat implantit ovat esimerkkejä tamperelaisten osaamisintensiivisten yritysten tuotekehityksestä. Seudulla toimii koneenrakennuksen ja automaatioalan kansainvälisillä markkinoilla toimivat yrityksiä. Seudulta löytyy myös huippuluokan osaamista informaatio- ja kommunikaatioteknologian (etenkin suunnittelun ja tutkimus- ja tuotekehityksen), viestintäteknologian ja -koulutuksen sekä terveys- ja bioteknologian (erityisesti biomateriaali- ja kudostekniikan, terveydenhuollon informatiikan, hyvinvointipalvelujen ja -tekniikan) alalta. Työpaikkoja seudun klustereissa on arviolta seuraavasti: koneenrakennus ja automaatio , informaatio- ja kommunikaatioteknologia , osaamisintensiiviset yrityspalvelut 8000, matkailu- ja kokousteollisuus 7000, mediapalvelut 6000 ja terveysteknologia Tampereen seudun innovaatioympäristön keskeisiä toimijoita ovat seudun kuntien lisäksi teknologiakeskukset, strategiset kehittämisyhtiöt ja teknologioiden siirtoyhtiöt (Teknologiakeskus Hermia Oy, Tamlink Oy, Finn-Medi Tutkimus Oy, Media Tampere Oy, Tampere Science Parks Oy), Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, VTT, Pirkanmaan liitto, TE-keskus, pääomasijoittajat (Tamseed, Sentica Partners) ja elinkeinoelämä. Seudun muutoshaasteet Tampereen kaupunkiseudun tulee jatkuvasti uudistua, tehostaa kehittämistoimintaansa ja hakea uutta vahvuutta tiivistyvästä seutuyhteistyöstä. Tampereen kaupunkiseudun toimintaympäristön muutoshaasteita ovat: globaali kilpailu ihmisistä, yrityksistä ja investoinneista teollisuuden työpaikkojen säilyttäminen palveluammattien rinnalla ja palvelutuotannon kansainvälistyminen luovan kulttuuritalouden järjestäminen ja kulttuuriosaamisen innovatiivinen soveltaminen (taustalla vaikuttavat mm. ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen, elämysteollisuuden nousu ja kulttuurin merkityksen vahvistuminen) väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen väestönkasvun synnyttämät paineet palvelutuotannon järjestämiselle työttömyyden hoito ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen asenneilmapiirin muokkaus maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan suopeammaksi yrittäjyyden edistäminen (mm. varhaisvaiheen kasvuyrityksien rahoitus) tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yksilöiden ja työmarkkinoiden kansainvälistyminen ympäristökysymykset alueiden merkityksen kasvu, selvempi alueellisten vahvuuksien tunnistaminen ja alueellinen erikoistuminen kehittymisen välttämättömyys (ml. kuntien toimintatapojen uudistaminen, kilpailukyvyn kehittäminen) ja tarve seutuyhteistyön lisäämiselle. Seudun sisäisiä kehittämishaasteita ovat mm. osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman jatkosuunnitelmat (tuleva sisältö ja jatkorahoitus) ja seutuhallinnon toiminta. Koska tavoitteeksi on asetettu olla kansainvälisesti menestyvä alue, jatkossa voidaan myös pohtia, onko seudun kansainväliseksi nimetty toiminta riittävällä tasolla ollakseen todella kansainvälistä ja miten aitoa kansainvälisyyttä voidaan tukea. Seudulla on jatkossakin kyettävä tekemään rohkeita päätöksiä ja uskallettava erikoistua. 7

9 3. Innovaatioympäristöön liittyvät linjaukset eri strategioissa 3.1 Maakunnalliset linjaukset Pirkanmaan maakuntaohjelma Talouden ja teknologian kehitys perustuu tietoon, innovaatioihin ja osaamiseen. Voimassa oleva Pirkanmaan maakuntaohjelma vastaa tähän haasteeseen. Ohjelmassa korostetaan, että maakunnan menestyminen edellyttää yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tärkeäksi nähdään koti- ja ulkomaisten osaajien kanssa verkottuminen sekä ulkomaisten osaajien rekrytointi. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus nimetään ohjelmassa yhdeksi voimavaraksi. Viihtyisä elinympäristö nähdään kilpailutekijänä, joka tulee huomioida kehittämistoiminnassa. Toimiva infrastruktuuri lisää alueen houkuttelevuutta samoin kuin erilaiset kulttuuritapahtumat. Pirkanmaan maakuntaohjelma perustuu alueelliseen kilpailukykyyn ja erikoistumiseen, kansainvälisyyden kehittämiseen, työllisyyden ja hyvinvoinnin varmistamiseen sekä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutteiseen kehittämiseen. Hyvät lähtökohdat Pirkanmaan kehitykselle katsotaan muodostuvan erityisesti seuraavien menestystekijöiden pohjalta: Pirkanmaa on osaamisen keskittymä, jossa yritystoiminta on monipuolista ja uudistumiskykynsä osoittanutta; alueella on runsaasti teknologis-teollista kokemus- ja osaamispääomaa sekä vahva ja monipuolinen kulttuuripohja. Näihin yhdistyy maakunnan luonto-, sijainti- ja markkinatekijöiden muodostama kokonaisuus. Maakuntaohjelmassa on määritelty kolme kehittämistarvetta eli päätoimintalinjaa, joista ensimmäinen on nimetty otsikolla Osaamisen vahvistaminen ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Tärkeäksi nähdään korkeatasoisen koulutuksen ja osaamisen edistäminen sekä näitä soveltavien teknologisten, sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden tukeminen. Myös muut toimintalinjat 2. Yritystoiminnan kasvu ja uudistaminen ja 3. Perusrakenteiden vahvistaminen ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen sisältävät innovaatioympäristöön liittyviä teemoja. Toimintalinjojen alaiset toimenpidekokonaisuudet sisältävät mm. osaamisen vahvistamisen ja ajanmukaistamisen, tutkimustiedon hyödyntämisen, innovaatiotoiminnan edellytysten parantamisen, osaamisintensiivisten palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisen, yritysten kansainvälistämisen, teknologian hyödyntämisen, ympäristön turvaamisen sekä maankäytön, liikenneverkkojen ja teknisen huollon parantamisen. Avaintoimenpiteitä luetellaan kolmekymmentä opetuksen, osaamisen, innovaatioiden, työvoiman, uusyrittäjyyden, yrityskehityksen, teknologian, palvelujen, elämysten, ympäristön, vuorovaikutuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyen. Niitä ovat mm. seuraavat toimenpiteet: On luotava ja toteutettava alueellista strategiaa koulutuksen kehittämiseksi ja kytkettävä se seutukunnissa asetettaviin tavoitteisiin oppilaitosten, etenkin korkeakoulujen hyödyntämiseksi. On tehostettava tutkimustiedon hyödyntämistä ja sovellutuksia painopistealoilla erityisesti osaamiskeskusaloilla - ja vahvistettava niiden kytkentää seutukunnallisesti vahvoihin osaamisaloihin. On edistettävä monitieteellistä tutkimustyötä sekä vahvistettava työelämän ja tutkimuksen yhteyttä esimerkiksi henkilökierron avulla sekä työelämäprofessorien ja tutkijaopettajajärjestelmän kaltaisten ratkaisujen kautta. On luotava ja hyödynnettävä uusia rakenteellisia ratkaisuja innovaatio-ympäristön uudistamiseksi (esim. alueellinen innovaationeuvosto) sekä panostettava yksilö- ja organisaatiotasoisten erityisyyksien tunnistamiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen, myös palvelu- ja sosiaalisektoreilla. 8

10 On levitettävä osaamiskeskustoimintaa ja terävöitettävä sen ydintä sekä vahvistettava ja laajennettava oske-toimijoiden ja oppilaitosten strategista yhteistyöverkkoa, myös kansainvälisesti. On tehtävä aktiivista maahanmuuttajapolitiikkaa ja asennekasvatusta sekä aloitettava systemaattinen työskentely mm. oppilaitosten ja rekrytoijien kanssa maahanmuuttajien koulutuksen tehostamiseksi, heidän osaamisensa hyödyntämiseksi ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin lisäämiseksi. On tuotteistettava ja kaupallistettava klusteripohjaista huippuosaamista sekä vahvistettava tuotantoja tuotekehitystä mm. oske- ja polis toiminnan avulla. On pilotoitava ja kaupallistettava uusia teknologioita (mm. ekologisesti tehokas tuotanto) ja tietoyhteiskunnan tulevia ratkaisuja yrityksissä (esim. hajautettu työ) sekä tehostettava teknologian siirtojärjestelmiä mm. tehostamalla korkeakoulujen edustajien hyödyntämistä yrityksissä. On edistettävä ulkomaisten yritysten sijoittumista alueelle ja vahvistettava kotimaista yrittäjyyttä. On lisättävä ja tehostettava kuntien välistä seudullista ja muuta yhteistyötä ja yksityistä palvelutuotantoa infrastruktuurin ylläpidossa, teknisessä huollossa, hankintajärjestelmissä ja palvelutuotannossa. On edistettävä kulttuurihankkeiden koordinoitua toteuttamista kärkihankkeineen ja pilotteineen sekä vahvistettava kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä ja alan nivomista alueen talouselämään. On parannettava matkailupalvelujen laatua brandiajattelulla ja kehitettävä matkailutuotteiden sähköistä jakelutietä sekä tiivistettävä matkailuyhteistyötä erityisesti markkinoinnissa. Maakuntaohjelmassa korostetaan klusterien (toisiinsa yhteydessä olevien, tietyllä alalla toimivien ja omaan erityisosaamiseensa keskittyneiden yritysten ja laitosten maantieteellisten keskittymien) tärkeyttä alueen kilpailukyvyn kannalta. Ne mm. suuntaavat ja vauhdittavat innovaatioita, joten niiden kehittämiseen ja synnyttämiseen tulisi keskittyä. Pirkanmaan klustereista tärkeimmiksi nähdään Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa vastaavasti koneenrakennus ja automaatio, informaatioja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, viestintäpalvelut ja matkailu. Ohjelmassa mainitaan Tampereen seutukunnan tämänhetkiset erikoistumisalat, koneenrakennus ja automaatio, informaatioteknologia, paperiteollisuus, terveysteknologia, tevanake, palvelut ja kokous- ja kongressitoiminta. Tampere nimetään Pirkanmaan veturiksi, jonka osaaminen, koulutus, matkailu, kulttuuri ja moderni teollisuus nähdään merkittäväksi. Vahva Tampereen seutukunta hyödyttää ohjelman mukaan myös muita seutukuntia. 3.2 Tampereen kaupunkiseudun kuntien kuntastrategiat Tampereen kaupunkiseudun kuntien voimassa olevissa kuntastrategioissa ei määritelty innovaatioympäristöä, eikä termiä Tampereen elinkeinostrategiaa lukuun ottamatta edes mainittu asiakirjoissa. Innovaatio/innovatiivisuus/innovatiivinen-sanat saattoivat vilahtaa teksteissä, mutta niiden sisältö jäi kuvaamatta. Asiakirjoista löytyy kuitenkin asioita, joita voidaan niputtaa laajasti määritellyn innovaatioympäristön käsitteen alle: niissä korostuvat mm. osaajien ja yritysten houkuttelu, toimivat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri, viihtyisä asuin- ja elinympäristö ja sosiaalinen eheys. Siten kuntastrategioissa esille tuodut haasteet ja niissä asetetut tavoitteet tukevat Tampereen kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämistä. Kaikem paree Tampere. Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia Strategian visio: Tampere on kestävällä tavalla kasvava kansalaisten tietoyhteiskunta ja osaamisen keskus. Sen toiminta perustuu rohkeaan aloitteellisuuteen, hyvään palveluun, laajaan verkottumiseen ja seutuyhteistyöhön. Visiota tarkentavat strategiset päämäärät, joita ovat mm. monikulttuurinen ja houkutteleva kasvukeskus, maailmanluokan koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskus sekä sivistys- ja kulttuurikaupunki. 9

11 Tampereen vahvuuksina ovat viime vuosikymmeninä olleet mm. rohkea ja ajan tasalla oleva päätöksentekokulttuuri, korkeatasoinen koulutus, teollinen perinne ja sen jatkuvuus, sijainti ja yhteydet, sosiaalinen vakaus ja aktiivinen kulttuurielämä. Näistä etenkin korkeatasoisen koulutuksen sijainti alueella, päätöksentekokulttuuri ja aktiivinen kulttuurielämä säilyttävät asemansa menestystekijöinä tulevaisuudessakin. Uusina haasteina nähdään teollisen perinteen yhdistäminen tietoyhteiskuntakehitykseen ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa kaupungin toiminnassa. Sosiaalisiksi haasteiksi mainitaan työttömyys, syrjäytyminen ja sosiaalisten erojen kasvu. Strategiassa korostuvat laadukas, viihtyisä ja turvallinen asuin- ja elinympäristö, kansainvälisen ja kotimaisen koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus (mikä edellyttää mm. vieraskielisen koulutuksen järjestämistä kaikilla koulutustasoilla ja aktiivista rekrytointia ulkomailta), vetovoimainen yritysten toimintaympäristö (mikä edellyttää mm. toimivia liikenneyhteyksiä ja tontti- ja toimitilatarjontaa), verkostot ja yhteistyö. Etenkin seudullinen yhteistyö ja sen kehittäminen nähdään tärkeänä, samoin kuin yritysten ja korkeakoulujen sekä kaupungin ja elinkeinoelämän välinen tiivis yhteistyö. Koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, viestintä, bio- ja terveysteknologia ja yhteiskuntatieteet nähdään kansainvälisestikin merkittävinä osaamisaloina, joiden rinnalle kehitetään uusia keihäänkärkiä. Valittuihin strategisiin klustereihin panostamalla luodaan kasvua ja edistetään työllisyyttä. Tamperelaisessa elinkeinopolitiikassa osaamisella ja osaajilla tarkoitetaan kaikkea elinkeinotoimintaa, jossa koulutus, ammatillinen kehittyminen ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat tärkeitä, eli osaamisen käsite ulottuu korkean teknologian aloilta palvelualoille. Tampereella panostetaan vaativan tuotekehityksen tukemiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja osaamiseen perustuvan yritystoiminnan käynnistämiseen. Osaamisperustaa tukevat etampere-, BioneXt-Tampere- ja osaamiskeskusohjelmat. Kyä lähtee! Tampereen elinkeinostrategia Tampereen elinkeinostrategia on kehittämis- ja toimintastrategia, joka antaa suuntaviivoja kaupungissa ja seutukunnassa harjoitettavalle elinkeinopolitiikalle. Siinä todetaan, että osaajia houkutteleva laadukas innovaatioympäristö eli luova ongelmanratkaisuympäristö tarkoittaa käytännössä haasteellisia työtehtäviä ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Koska kaikille aloille ei ole mahdollista luoda huippuluokan innovaatioympäristöä, on elinkeinopolitiikan kärjen keskityttävä muutamaan klusteriin. Elinkeinostrategian innovaatioympäristön määrittely on siis kapeampi kuin sisäasiainministeriön vastaava. Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän osiksi nimetään: teknologiakeskukset (Hermia ja Finn-Medi) teknologian siirtoyhtiöt (Teknologiakeskus Hermia Oy, Hermia yrityskehitys Oy, Tuotekehitys Oy Tamlink, Finn-Medi Tutkimus Oy, Oy Media Tampere Ltd ja Professia Oy) kehittämistoiminnan rahoittajat (Pirkanmaan TE-keskus, TEKES, Finnvera Oyj ym.) pääomasijoittajat (Pikespo, Tasku, Tamseed ja Sentica Partners) yliopistot ja tutkimuslaitokset (TTY, TaY, Tays, VTT ja UKK-instituutti) ammattikorkeakoulut (Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu) ammatilliset oppilaitokset (Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan Taitokeskus) täydennyskouluttajat (Edutech, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Tampereen aikuiskoulutuskeskus ym.) alueen kehittäjät (Pirkanmaan liitto ja kuntien elinkeinoyksiköt) 10

12 ja uuden yritystoiminnan kehittäjät (Ensimetri, Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus ja yrityshautomot). Tampereen elinkeinostrategiassa korostuu osaamisen, tiedon ja teknologian merkitys kaupungin menestymiselle. Kyky luoda, hankkia ja soveltaa uutta tietoa eli osaamisintensiivisyys on elintärkeää globaalissa taloudessa pärjäämiselle. Innovatiivisuutta tukeva, vetovoimainen ja juurruttava toimintaympäristö nähdään keskeiseksi menestystekijäksi. Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan osiksi on nimetty infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, asuin- ja elinympäristön laatu, toimialojen ja klusterien sekä osaamiskeskusalojen kehittäminen ja alueellinen innovaatiojärjestelmä 2. Lisäksi tarvitaan viestintää, yhteistyötä, oppimista ja luovaa jännitettä. Alueen tehokkaasti kohdennettu markkinointi on tärkeää. Alueelle tulee houkutella strategisille klustereille ja muille toimialoille merkittäviä ihmis-, organisaatio-, teknologia-, pääoma- ja informaatiovirtoja. Strategisia klustereita ovat osaamiskeskusohjelman mukaisesti koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, viestintä, terveys- ja bioteknologia ja osaamisintensiiviset palvelut. Alueen keihäänkärkenä toimii myös kokous- ja kongressimatkailu. Tavoitteena on tutkimus- ja kehittämishankkeissa olevien yritysten määrän kasvattaminen sekä kansainvälisten hankkeiden määrän lisääminen. etampere-ohjelma, BioneXt Tampere-ohjelma ja Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma tukevat tietoyhteiskuntakehitystä ja strategisten klusterien kehittämistä. Tampere halutaan nähdä jatkossakin koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin keskuksena sekä kansainvälisestikin merkittävänä osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskittymänä, joka houkuttelee alueelleen osaajia ja uutta yritystoimintaa. Osaajilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat usein koulutettuja, halukkaita kehittymään osaamisessaan ja haluttua työvoimaa. Myös ulkomaisten osaajien houkuttelu ja juurruttaminen Tampereelle on tärkeää. Tämä edellyttää esimerkiksi palvelujen järjestämistä muilla kielillä kuin suomeksi. Asuin- ja elinympäristön laadusta on huolehdittava, jotta työntekijät saadaan pysymään alueella. Asuin- ja elinympäristö koostuu fyysisestä ympäristöstä (rakennetusta ja luonnon ympäristöstä), toiminnallisesta ympäristöstä (palveluista), taloudellisesta ympäristöstä (elinkustannuksista) ja sosiaalisesta ympäristöstä (ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta). Kangasalan tarkastettu kuntastrategia vuoteen 2010 Kangasalan vision mukaisesti kunnan ihmisissä ja yrityksissä on uusinta osaamista, kunnassa on menestyvää yritystoimintaa, ja kunta tarjoaa laadukkaat palvelut ja omaleimaista kulttuurielämää sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön asukkailleen. Tärkeiksi tavoitteiksi nähdään mm. verkostoituminen, muutoshalukkuus ja osaamisen kehittäminen. Seutuyhteistyön hyödyntäminen ja seudullisiin vahvuuksiin tukeutuminen koetaan tärkeiksi menestyvän ja kasvavan yritystoiminnan kannalta. Strategian elinkeinolinjauksissa korostetaan, että yritysten perustoimintaedellytysten on oltava kunnossa ja alkavaa yritystoimintaa on tuettava. Kunta panostaa Vatialan korkean teknologian yrityskeskittymän edelleen kehittymiseen. Menestyminen edellyttää hyvää yritysilmastoa ja kuntaimagoa, sopivaa tonttitarjontaa, toimivaa sidosryhmä- ja seutuyhteistyötä sekä kunnossa olevia peruspalveluja ja infrastruktuuria. 2 Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Tampereen tulee siis jatkossakin kyetä kehittämään innovaatiojärjestelmää siten, että se tukee strategisten klustereiden kehitystä. (Kyä lähtee! Tampereen elinkeinostrategia, 12.) 11

13 Lempäälä-strategia Lempäälän strategian mukaisesti siellä yhdistyvät maaseutumaisuus ja kaupunkimaisuus, turvallinen ja viihtyisä ympäristö sekä toimivat palvelut ja liikenne. Maaseutumainen ympäristö, vesistöt ja toimivat kyläkeskukset nähdään vetovoimatekijöinä. Keskustaajaman kehittäminen puutarhakaupunkimaisena keskuksena koetaan tärkeäksi, samoin seutuyhteistyö ja seudullinen palvelutuotanto. Lempäälällä on hyvä logistinen sijainti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kaupunkivyöhykkeellä. Kunnalla on tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Lempäälä haluaa houkutella osaavia ihmisiä ja yrityksiä sijoittumaan alueelleen, minkä takia se rakentaa ja kehittää erilaisia yritysalueita. Lempäälän ja Tampereen rajalle rakentuva Vuores tuo Lempäälään asutusta ja työpaikkaalueita, jotka tukeutuvat Hermian teknologiakeskukseen, Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n osaamiseen. Nokia Visiot. Strategiat Nokian kaupunkistrategia ulottuu kuluvaan vuoteen 2005, jolloin Nokian kaupunki haluaa olla haluttu kotipaikka ja monipuolinen teollisuus- ja palvelukeskus, jolla on tiiviit yhteydet Tampereen kaupunkiseudun oppilaitoksiin ja teknologian siirron ja rahoituksen organisaatioihin. Strategia korostaa imagon kohentamisen tärkeyttä, asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden sekä toimivan kaupunkikeskustan tärkeyttä, riittävää tonttitarjontaa, toimivia peruspalveluja ja etenkin lapsiperheiden houkuttelua alueelle. Strategiassa mainitaan tietoyhteiskunnan kilpailukyvyn elementeiksi osaaminen ja innovaatiokyky niin yrityksissä kuin kunnissa ja muissa yhteisöissä. Nokian etuina nähdään monipuoliset ja väljät asumismahdollisuudet, vahva ja uudistuva teollisuus sekä kattavat palvelut. Haasteena on saada ammattitaitoista työvoimaa, mikä edellyttää ammattioppilaitoksen ja aikuiskoulutuksen järjestämistä yritysten tarpeet huomioon ottaen. Myös seutuyhteistyötä tulee tehostaa. Pirkkala Pirkkalan kuntastrategia Pirkkala nostaa tavoitteekseen olla nykyaikainen, hallitusti kehittyvä kunta, jossa on turvallista ja viihtyisää asua. Korkeatasoinen palvelutuotanto, vilkas kuntakeskus, viihtyisä ja luonnonläheinen ympäristö, osaamiseen perustuvat yritystoiminta-alueet, toimivat liikenneverkostot, tehokas elinkeinopolitiikka ja aktiivinen seutuyhteistyö nähdään tärkeinä kunnan menestykselle. Pirkkalan kehitys perustuu Tampereen kaupunkiseudun yleiseen vahvuuteen. Elinkeinoelämän yhtenä päämääränä on vahvistaa omaa ja seudun kilpailukykyä. Keinoiksi mainitaan mm. kohdennettujen yrityspalvelujen tarjoaminen, ajan tasalla oleva kaavoituspolitiikka ja kunnallistekniikka, yritysmyönteinen kuntaimago sekä aktiivinen seutuyhteistyö elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Palvelutuotannossa korostetaan osaamista ja luovaa kehittämistä. Kunnan yritysten osaamisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen on keino lisätä kunnan ja seutukunnan kilpailukykyä. Matkailun kehittäminen Pyhäjärveä hyödyntämällä nähdään mahdollisuutena. Vesilahden kunta. Talousarvio ja talousarviosuunnitelma Vesilahden toiminta-ajatukseen sisältyy näkemys olla vetovoimainen, yhteistyökykyinen, kasvava, viihtyisä ja turvallinen Tampereen seutukuntaan kuuluva kunta. Väestön hallittu kasvu mahdollistaa kunnan kehittämisen. Kasvutavoite edellyttää mm. laadukkaita palveluja, viihtyisää ja turvallista 12

14 asuinympäristöä sekä puhdasta luontoa, elinkeinojen vahvistamista, toimivaa maankäyttöpolitiikkaa ja kaavoitusta, vetovoimaisuuden ylläpitoa sekä etenkin seudullista ja muuta yhteistyötä, jota tarvitaan myös peruspalveluiden järjestämisessä. Vesilahden elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin lukeutuvat mm. maaseudun yritystoiminnan ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla, työllisyyden edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, tiestön kunnostaminen, kunnan imagon terävöittäminen yrittäjämyönteiseksi sekä taajamien ja kylien huomioiminen maaseutuelinkeinojen kehittämisessä. Keinoina mainitaan esimerkiksi toimiva kaavoitus- ja tonttipolitiikka, olemassa olevien yritystukien hyödyntäminen ja elinkeinopoliittinen tiedottaminen, markkinointi ja verkottuminen. Elinkeinopolitiikkaan haetaan lisäresursseja elinkeinotoimikunnan avulla, joka käsittelee myös matkailuun kuluvat asiat. Kunnan historiaa ja kulttuuria hyödynnetään matkailun kehittämisessä. Ylöjärvi palveleva vetovoimainen puutarhakaupunki. Ylöjärven kuntastrategia Ylöjärven visiona on olla palveleva, vetovoimainen puutarhakaupunki. Kunnan sijainti, aktiivinen maapolitiikka, terve kuntatalous ja hyvät kunnalliset palvelut ovat perinteisesti olleet kunnan menestystekijöinä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi panostuksia monipuoliseen asuntotuotantoon, sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja nuoreen, koulutettuun väestöön. Ylöjärven strategiassa korostuvat turvallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö, toimiva liikenne ja palvelut, aktiivinen työvoima- ja elinkeinopolitiikka, kumppanuus kuntayhteistyössä ja monipuolinen seutuyhteistyö. Elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen edellyttää paitsi toimivaa yrityspolitiikkaa ja aktiivista maankäytön politiikkaa, myös toimivia peruspalveluita. Ylöjärvi haluaa toimia osana kaupunkiseudun korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälisen yritystoiminnan keskittymää. Toimivalla markkinoinnilla voidaan edistää kansainvälisiä yhteyksiä ja luoda suhdetoimintaa. Seudullinen näkemys innovaatioasioista kuntastrategioihin pohjautuen Vaikka Tampereen kaupunkiseudun kunnissa ja niiden kehittämistarpeissa on eroja, voidaan seudullinen näkemys innovaatioasioista tiivistää seuraavasti: Tampereen kaupunkiseudun kuntien mielestä tärkeää on: seutuyhteistyön edistäminen ja sen tärkeys esimerkiksi palvelutuotannossa kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan harjoittaminen turvallinen ja miellyttävä asuin- ja elinympäristö, kunta/kaupunkikeskustojen viihtyvyys ja sen merkitys imagolle sekä kilpailukyvylle toimivat liikenneyhteydet koulutetun, osaavan työvoiman saannin turvaaminen, mitä edistää o verojen ja maksujen kilpailukykyisyys o alueen positiivinen imago ja markkinointi o toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon, kulttuuri- ja vapaa-ajan jne. palvelut etenkin osaamiseen perustuvan yritystoiminnan (myös palvelutuotannossa) vilkkaus seudulla, minkä kannalta tärkeää on o riittävä tonttitarjonta ja yritysalueet o aloittavien yritysten tukeminen kansainvälinen verkottuneisuus ja yhteistyö, kansainvälistymisen tukeminen sosiaalisten ongelmien ja eriarvoistumisen ehkäisy sekä monikulttuurisuus. 13

15 Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 (luonnos) Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian valmistelu aloitettiin keväällä 2004 ja se hyväksytään valtuustoissa kesällä Osaamisperusta ja innovaatioympäristö on nostettu strategian yhdeksi teemaksi. Muita teemoja ovat esimerkiksi kansainvälisyys, tietoyhteiskuntakehitys sekä turvallisuus ja viihtyisyys. Innovaatioympäristön kehittämisellä tarkoitetaan osaamiskeskusohjelman kehittämistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja julkisen palvelutuotannon innovaatioympäristön kehittämistä. Koulutus, tutkimus ja innovaatioympäristö ovat Tampereen kaupunkiseudun vetovoimatekijöitä ja kasvun moottoreita. Seutu on maailmanlaajuisesti tutkimuksen ja tuotekehityksen kärkeä valituilla aloilla; innovaatioympäristöä uudistetaan niin, että se on edelleen kansainvälisesti kilpailukykyinen. Osaamisen hyödyntämistä yrityksissä ja julkisessa palvelutuotannossa korostetaan. Julkisen palvelutuotannon kehittämiseksi parannetaan vuorovaikutusta yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Uusien palvelutuotantotapojen kehittelyssä ja käyttöönotossa seutu on Suomen kärkeä. Strategiaan liitetty visio Tampereen kaupunkiseudusta vuonna 2016 korostaa mm. seudun kansainvälistä houkuttelevuutta ja tunnettavuutta, uudistumiskykyä ja uusien teknologisten sovellusten käyttöä ja toimivia liikennejärjestelmiä (tie-, raide-, lentoyhteyksiä seudun sisällä ja sieltä ulospäin). Tietoyhteiskunnassa tiedon ja osaamisen rooli korostuu. Koulutus, tutkimus, tuotekehittely ja kansainvälisesti kilpailukykyinen innovaatioympäristö nähdään kasvun moottoreina. Toimiva korkeaja toisen asteen koulutus turvaa osaavan työvoiman saannin ja monipuolisen osaamisperustan. Tampereen kaupunkiseudun vahvuusklustereiksi nimetään osaamiskeskusohjelmassa nimetyt koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, viestintä- ja mediapalvelut, terveysteknologia ja osaamisintensiiviset yrityspalvelut. Myös matkailu luetaan strategisiin klustereihin. Klustereiden kehittäminen koetaan tärkeäksi. Strategiassa mainitaan myös kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden tärkeys vetovoimaiselle kaupunkiseudulle. Kansainvälistymisen edistäminen voi tapahtua mm. lisäämällä hallinnon, yritysten ja oppilaitosten kansainvälisten kontakteja sekä houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia alueelle. Kaupunkiseudun turvallisuus ja viihtyvyys vaikuttavat osaltaan seudun vetovoimaan. Kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta houkuttelee alueelle myös luovia osaajia. Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia Seudullinen elinkeinostrategia on laadittu aikanaan Tampereen elinkeinostrategian pohjalta, joten niiden linjaukset muistuttavat toisiaan. Seudun menestyksen nähdään perustuvan osaamiseen, osaamisintensiivisten yritysten hyvään toimintaympäristöön ja osaaville ihmisille tarjottuun elämänlaatuun. Osaamisintensiivisyydellä tarkoitetaan kykyä luoda, kerätä ja hyödyntää uutta tietoa sekä synnyttää teknologisia, sosiaalisia ja hallinnollisia innovaatioita. Seudun kilpailukyky riippuu yritysten kilpailukyvyn kehittämisestä ja alueen asukkaiden elämänlaadun nostamisesta. Tärkeää on myös luoda uutta liiketoimintaa. Seudun elinkeinostrategian tavoitteiksi on nostettu mm. yritysten fyysisen toimintaympäristön kehittäminen, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tukeminen, hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen, korkeatasoinen asuminen, seudun houkuttelevuuden lisääminen ja kansainvälistymisen sekä seudun kansainvälisen tunnettavuuden tukeminen. 14

16 3.3 Muut strategiat ja ohjelmat Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelma on valtakunnallinen kehittämisohjelma, jolla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden välistä erikoistumista ja yhteistyötä eri osaamiskeskusten välillä. Osaamiskeskusohjelman kansallisesta rahoituksesta ja koordinoinnista vastaavat sisäasiainministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö. Sen lisäksi kullakin osaamiskeskuksella on alueellista rahoitusta. Osaamiskeskusohjelman toisella kaudella ( ) alojen valinnassa painotettiin teknologisen osaamisen rinnalla luovia toimialoja, kuten elämysteollisuutta, designia ja kulttuurituotantoa. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma edistää huippuosaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittymistä toimimalla osaamisen kansainvälisenä solmupisteenä, kehittämällä yritysten keskinäistä ja toisaalta yritysten ja tutkimus- ja koulutuslaitosten välistä yhteistyötä sekä käynnistämällä yrityslähtöisiä, huippuosaamista edistäviä tutkimus-, koulutus- ja yhteistyöhankkeita eri osapuolten kesken. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma on strateginen ohjelma. Osaamiskeskusohjelmassa tunnistetaan ja hyödynnetään erityisesti verkostoihin ja klustereihin kuuluvien pienten ja keskisuurten yritysten kasvu- ja kehityspotentiaalia. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on kohdentaa paikalliset, alueelliset ja kansalliset voimavarat valittujen kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisalojen kehittämiseen ja saada aikaan taloudellista kasvua. Muita tavoitteita ovat mm. huippuosaamiseen perustuvien työpaikkojen lisäys, alueiden vetovoiman kasvattaminen, kansainvälisten investointien ja huippuosaajien houkuttelu alueelle sekä osaamisen jatkuva vahvistaminen ja uudistaminen. Osaamiskeskusohjelmassa kootaan seudun toimijat yhteen. Julkisen sektorin ohella toteutukseen osallistuvat elinkeinoelämä ja tutkimus- ja kehittämislaitokset. Osaamiskeskusohjelmaa koordinoi Tampereen Teknologiakeskus Oy, joka vastaa ohjelmatason koordinoinnista, osaamiskeskusten välisen synergian hyödyntämisestä ja budjetoinnista samoin kuin ohjelman toteutumisen yleisseurannasta ja raportoinnista. Osaamiskeskusohjelman käytännön toteutuksesta ja viiden strategisen klusterin kehittämisestä vastaavat pääasiassa Tampereen Teknologiakeskus Oy (koneenrakennus ja automaatio sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologia), Finn-Medi Tutkimus Oy (terveysteknologia), Oy Media Tampere Ltd (viestintä ja mediapalvelut), Tampereen Uusmedia Oy (asiantuntijapalvelut) sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Myös matkailu on otettu osaksi valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa ja Tampere kuuluu valtakunnalliseen matkailun verkosto-osaamiskeskukseen kokous- ja kongressimatkailun alalla. Tässä Tampereen seutu on menestyksekäs mm. Tampere-talon ansiosta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman vauhdittamana ovat käynnistyneet laaja etampere-tietoyhteiskuntaohjelma vuonna 2001 ja bioteknologian poikkitieteellinen kehitysohjelma BioneXt Tampere vuonna Jälkimmäinen ohjelma pyrkii saamaan seudun bioteknologian tutkimukseen, koulutukseen, tuotekehitykseen, laitteisiin ja toimitiloihin sekä liiketoimintaan jopa 100 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä. BioneXt-ohjelmaa koordinoi Finn-Medi Tutkimus Oy ja se toteutetaan vuosina Ohjelma edistää Tampereen seudun kehittymistä merkittäväksi erikoistuneeksi bioalan keskittymäksi maailmassa. Osaamiskeskusohjelman jatko on toistaiseksi vailla linjauksia. Valtakunnallinen ohjelma vuosille on saamassa jatkoa myös Tampereen kaupunkiseudulla, mutta uuden kauden osaamisalat ovat vielä päättämättä. Koneenrakennus ja automaatio, terveysteknologia ja informaatio- ja 15

17 kommunikaatioteknologia tulevat varmasti olemaan myös seuraavan ohjelmakauden aihepiirejä, mutta tarkemmin linjattuina. Linjaukset tehdään vuoden 2006 aikana. Koska resurssit ovat rajalliset, on tehtävä valintoja, joissa muutama ala otetaan kehittämisen painopisteeksi. Pirkanmaan korkeakoulut. Aluestrategia Tampereen kaupunkiseudulla sijaitsevat korkeakoulut ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Niissä opiskelee yhteensä opiskelijaa. Neljä korkeakoulua on laatinut vuonna 2002 yhteisen aluestrategian, jonka tavoitteena on keskittyä Pirkanmaan aluekehitystä edistävään toimintaan. Korkeakoulut toimivat aluevaikuttajina monin tavoin, esimerkiksi olemalla tiedon ja osaamisen kanavia maailmalta alueelle sekä houkuttelemalla ja kouluttamalla alueelle osaajia. Ne harjoittavat tiivistä yritysyhteistyötä ja synnyttävät alueelle kehitystä generoivaa luovaa jännitettä. Oikein kohdistettu koulutustarjonta tukee elinkeinoelämää. Esimerkiksi tekniikkapainotteinen korkeakoulutus tukee Pirkanmaalle tärkeän korkean teknologian teollisuutta. Strategisiksi tavoitteiksi on nostettu (1) eri alojen asiantuntijoiden kouluttaminen erityisesti Pirkanmaalle, (2) yhteistyö kuntien ja elinkeinoelämän kanssa niiden erityistarpeiden tyydyttämiseksi, (3) tekniikkapainoisen koulutuksen tukeminen myös muilla aloilla kuten terveydenhoidon koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä koulujen verkottuminen, sekä (4) osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin kuten etampere- ja BioneXt-hankkeeseen sekä osaamiskeskusohjelmaan. Pirkanmaan korkeakoulut ovat profiloituneet eri tavoin ja ne muodostavat yhdessä monipuolisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymän seudulle. Pirkanmaan korkeakoulujen tiivistynyt yhteistyö on synnyttänyt uusia asiantuntijaklustereita, joilla on merkitystä alueen innovaatiotoiminnassa. Alueen korkeakoulut ovat tiiviisti mukana esimerkiksi osaamiskeskusohjelmassa. Ne osallistuvat myös oman osaamisalansa tutkimus- ja kehitystoimintaan, työelämän kehittämiseen ja kulttuurin ja sivistyksen edistämiseen. Tutkintonsa suorittaneet ovat keskeinen resurssi alueen työelämälle ja kehittämiselle. Myös opiskelijat tuottavat alueen kunnille ja yrityksille tutkimustietoa esimerkiksi opinnäytetöiden muodossa. Pirkanmaan korkeakouluilla on myös opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa. Toiminnan kansainvälisyys edistää sekä osaajien houkuttelua alueelle että Pirkanmaan tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Vaikka strategiassa ei mainitakaan monikulttuurisuutta, edistää vaihtotoiminta myös Pirkanmaan monikulttuurisuutta. Uuden Pirkanmaan korkeakoulujen aluestrategian valmistelu aloitettiin tiiviimmin kuluvana vuonna ja alueen toimijoita on haastateltu. Strategian laadintatyö on kuitenkin vielä kesken ja tulevan strategian sisällöt avoinna, sillä opetusministeriön antama määräaika päättyy syyskuun lopulla. Kansainvälisyys tulee olemaan laajemmin tarkasteltuna yhteisessä aluestrategiassa mukana ja innovaatiopolitiikkaan tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Innovaatiotoiminnan kannalta yliopistojen ja korkeakoulujen harjoittamalla entistä tiiviimmällä ja toimivammalla yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Pirkanmaan innovaationeuvosto Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen nimeämä Pirkanmaan innovaationeuvosto aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Innovaationeuvostoon valitaan 20 jäsentä kaksivuotiskaudeksi. Jäsenet ovat julkishallinnon, elinkeinoelämän ja tieteen vaikuttajia. Pirkanmaan innovaationeuvosto on pe- 16

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot