INNOVAATIOSUUNNITELMAT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA

Transkriptio

1 INNOVAATIOSUUNNITELMAT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA

2 Sisällys 1. Johdanto Tampereen kaupunkiseutu ja seudun toimintaympäristö Innovaatioympäristöön liittyvät linjaukset eri strategioissa Maakunnalliset linjaukset Tampereen kaupunkiseudun kuntien kuntastrategiat Muut strategiat ja ohjelmat Tampereen seudun innovaatiosuunnitelmat ja niiden toimenpide-ehdotukset Lopuksi...20 Liitteet Liite 1: Työn laadinnassa käytetyt strategiat, ohjelmat ja tilastot Liite 2: Tilastotietoa Tampereen kaupunkiseudusta, diat 1 5 Liite 3: Taulukot Tampereen kaupunkiseudusta Liite 4: Laadinnassa käytetyt asiakirjat (4 kpl), jotka eivät ole saatavilla internetissä 1

3 1. Johdanto Osaamiseen perustuva kilpailukyky on noussut viime vuosina alueiden ja yritysten menestystekijäksi niiden toimiessa alati kansainvälistyvillä markkinoilla. Kilpailukyvyn edistäminen osaamiseen perustuen on nostettu kehittämisstrategioiden tavoitteeksi sekä Euroopan unionin tasolla että kansallisella ja paikallisella tasolla. Kilpailukyvyn kehittäminen tulee ymmärtää laajasti, sillä kaupunkiseutujen tulee pystyä houkuttelemaan alueelleen ennen kaikkea osaavaa ja luovaa työvoimaa, mutta myös yrityksiä, pääomaa ja tietoa, jotta ne pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Tämä edellyttää myös elinympäristön ja liikenneyhteyksien parantamista sekä virikkeellistä ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Sitran mukaan Suomen nostaminen innovaatiotoiminnan kärkimaaksi edellyttää, että innovaatioympäristömme on parhaita maailmassa, meillä on muutamilla aloilla maailmanluokan osaamista ja yritysryhmiä, innovaatiotoimintamme on maailmanlaajuisesti verkottunutta ja kykenemme houkuttelemaan huippuosaajia ja investointeja. Innovaatiotoiminnan kärkimaaksi tuleminen edellyttää kuitenkin riittäviä henkisiä ja aineellisia voimavaroja eli myös panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan julkisella ja yksityisellä sektorilla. (Aamulehden pääkirjoitus , A2.) Teknologisten, sosiaalisten, organisatoristen ja monialaisten innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä tulee tehostaa, sillä ne kasvattavat tuottavuutta ja vaurautta. Uusia mahdollisuuksia on tunnistettava ja haasteita ratkaistava erilaisia osaamisia yhdistämällä. Suurten kaupunkiseutujen merkitys Suomen menestykselle kasvaa, sillä niissä syntyy uutta tietoa ja osaamista sekä uusia innovaatioita. Sisäasiainministeriön asettama suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunta hyväksyi kokouksessaan suosituksen kaupungeille seudullisen innovaatiostrategian valmistelun käynnistämisestä. Niiden valmistelua hyödynnetään tekeillä olevan suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuuden laadinnassa, jolla pyritään vastaamaan suurten kaupunkiseutujen kehittämistarpeisiin ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen. Politiikkakokonaisuudella pyritään kehittämään kaupunkiseutuja innovatiivisina ympäristöinä etenkin vahvistamalla niiden osaamisperustaa ja kansainvälisiä yhteyksiä. Innovaatiostrategioiden valmistelusta tai päivittämisestä vastaavat neuvottelukunnan jäseninä olevat kaupunkiseudut. Tampereen kaupunkiseudun innovaatiosuunnitelmat on koottu tähän paperiin Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toimesta. Valtakunnallinen aluekeskusohjelma ( ) käynnistyi syksyllä Sen tavoitteena on erikokoisten kaupunkiseutujen kehittyminen vahvoiksi aluekeskuksiksi, jolloin ne voivat edistää koko vaikutusalueensa kehitystä. Aluekeskusohjelma pyrkii edistämään kaupunkiseudun kilpailukykyä ja vetovoimaa luomalla, kehittämällä ja hyödyntämällä seudun sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman merkittävin prosessi on käynnissä oleva seutustrategiatyö. Seudullinen innovaatiostrategia nähdään yleisesti keinona kehittää kaupunkiseutuja innovatiivisina ympäristöinä. Tärkeää on parantaa kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä, etenkin osaamisperustaa ja kansainvälisiä yhteyksiä vahvistamalla. Sisäasiainministeriön mukaan innovaatioympäristöllä tarkoitetaan laajaa kokonaisuutta, joka koostuu seudun osaamisperustasta ja kansainvälisistä yhteyksistä, infrastruktuurista 1 ja toimivista liikennejärjestelmistä sekä hyvästä elinympäristöstä. Lisäksi innovaatioympäristö on sosiaalisesti eheä ja monikulttuurinen. 1 Infrastruktuurilla tarkoitetaan mm. yritysten ja ihmisten fyysistä toimintaympäristöä, kaavoja, tontteja, toimitiloja, energian ja veden saantia ja tietoliikenneyhteyksiä. 2

4 Kaupunkiseudun kehittäminen hyvänä innovaatioympäristönä vaatii sisäasiainministeriön mukaan toimivaa infrastruktuuria ja liikennejärjestelmiä yritysalueita, joissa voi syntyä uutta liiketoimintaa sosiaalisesta eheydestä ja monikulttuurisuudesta huolehtimista sekä kaupunkikeskusten ja muiden julkisten tilojen laatua sekä vetovoimaisuutta, laadukasta elinympäristöä. Sosiaalisen eheyden tukeminen edellyttää ennaltaehkäiseviä toimia mm. asuntopolitiikassa, elinkeinopolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa. Kaupunkiseutujen kilpailukyvyn edistäminen ja työpaikkojen tarjonnasta huolehtiminen tukee sosiaalista integraatiota. Tärkeää on myös edistää tasaarvoa, tukea maahanmuuttajia sekä parantaa asunnottomien ja pitkäaikaistyöttömien asemaa. Eheyden edistäminen ei tarkoita tasapäistämistä, sillä tärkeää on huomioida ihmisten erilaiset tarpeet. Kuitenkin on suotavaa edistää eri väestöryhmiä sekoittavan asuinaluerakenteen syntyä sekä ehkäistä eriytymistä myös integroivalla koulutuspolitiikalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia kansalaislähtöiseen yhteistoimintaan. Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen seudulla innovaatioympäristön on ymmärretty käsittävän ennen kaikkea yritysten ja korkeakoulujen välisen maaston. Niiden välille tarvitaan tiivistä ja toimivaa yhteistyötä, jotta syntyvät ideat voidaan siirtää tuotteiksi, jotka puolestaan luovat työpaikkoja ja kasvua. Tämä on mahdollista esimerkiksi välittäjäorganisaatioissa kuten hautomoissa ja tiedepuistoissa. Toimiva innovaatioympäristö edellyttää myös osaajia ja osaamista, jotta seutu säilyy kilpailukykyisenä. Valittuihin osaamisaloihin keskittyminen mahdollistaa sen, että innovatiivisuutta edistää riittävän suuri kriittinen massa. Innovaatioympäristöt tukevat uusien, hyödyllisten asioiden syntyä ja käyttöönottoa. Innovaatioympäristö on verkostomainen ja koostuu useista toimijoista. Innovaatioiden taustalla ovat aina asiantuntevat ja aktiiviset ihmiset, joiden toimintaan vaikuttavat asiakkaat, alihankkijat, kilpailijat ja kumppanit sekä teollisuus- ja palveluyrityksissä että julkishallinnossa. Innovaatioiden syntyminen edellyttää usein hiljaisen tiedon hyödyntämistä eli kasvokkaista vuorovaikutusta näiden ihmisten välillä. Innovaatioympäristöjen kehittämisen kannalta keskeistä ovat kannustimet (eli mitä yksilöt hyötyvät toiminnastaan), riskinotto ja tunne siitä, että alueella tapahtuu paljon. Alueella ei ole vain yhtä innovaatioympäristöä, sillä esimerkiksi Tampereen seudulla koneenrakennus- ja automaatioalalla ja bio- ja terveysteknologialla on erilaiset innovaatioympäristöt. Alueen innovatiivisuus edellyttää, että seudun tutkimus- ja yritystoiminnan välillä on mahdollisimman suora yhteys ja toimiva vuorovaikutus. Tätä edistävät erilaiset välittäjäorganisaatiot, joiden haasteellisessa toiminnassa johtajuus on tärkeää. Usein merkittävät innovaatiot syntyvät kriisitilanteiden seurauksena, mutta innovaatiotoimintaa on mahdollista tukea myös muunlaisissa tilanteissa. Vaikka julkinen valta ei voi hallita innovaatioiden syntyä, se voi tukea sitä esimerkiksi tekemällä pohjatyötä ja ottamalla riittäviä riskejä, jotta innovaatioympäristön perusta on turvattu. Tampereen kaupunkiseudun innovaatiosuunnitelmat on koottu yhteen olemassa olevien strategioiden pohjalta. Näitä ovat Pirkanmaan maakuntaohjelma, Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 (asiakirjaluonnos ), Tampereen seudun elinkeinostrategia ( ), Pirkanmaan korkeakoulujen aluestrategia sekä alueen kuntien omat strategiat (ks. liite). Niistä on poimittu innovaatioympäristön kehittämisen kannalta oleelliset asiat. Kaikki työssä käytetyt asiakirjat, joita ei löydy www-sivuilta löytyvät liitteistä. Lisäksi työssä on huomioitu Tampereen kaupungin talousarvio vuodelle 2005 ja taloussuunnitelma vuosille , Tekesin teknologiastrategia (Innovaatioista hyvinvointia. Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi), Pirkanmaan innovaationeu- 3

5 voston toiminta ja sekä aluekeskusohjelman että osaamiskeskusohjelman kansalliset linjaukset ja niiden paikalliset tavoitteet ja linjaukset. Tässä työssä määritellään Tampereen kaupunkiseudun vahvuusalueet ja esitetään seudun tavoitteet innovaatioympäristön kehittämiseksi. Työssä mainitaan myös joitakin toimenpide-ehdotuksia. Kuntien ja kaupunkien roolina on luoda edellytyksiä innovaatiotoiminnalle esimerkiksi kaavoituksen ja teknologiakeskusten avulla sekä kehittää innovaatioympäristöjä edelleen. Eri toimijoiden tulisi toimia tahollaan samansuuntaisesti yhteisiä tavoitteita edistääkseen. Tämä on tärkeää, jotta rajalliset panokset eivät hajoa liikaa vaan kohdentuvat oikein. Toteutuksessa tarvitaankin seudullista toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta seudun innovaatiopotentiaali saadaan hyödynnettyä. Myös julkisen ja yksityisen sektorin välistä vuorovaikutusta tarvitaan myös jatkossa. Työn laatimisesta on vastannut Tampereen aluekeskusohjelman projektityöntekijä HM, HuK Anna Vilhula. Työn ohjaajina on toiminut Tampereen aluekeskusohjelman verkoston toimijoita ja muita seudun keskeisiä kehittäjiä. 4

6 2. Tampereen kaupunkiseutu ja seudun toimintaympäristö TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ¹ Väkiluku: ( ) ² Yritysten lukumäärä: (toimivat yritykset ) Teknologiakeskuksia: 2 (Hermia ja Finnmedi) Yliopistoja: 2 Ammattikorkeakouluja: 2 Opiskelijamäärä (vuonna 2003): Yliopistoissa: Ammattikorkeakouluissa: 7428 Ammatillisessa koulutuksessa: 9873 ¹ Käsitteeseen kaupunkiseutu nähdään kuuluvan Tampereen seutukunnan kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. ² Luvussa mukana myös Sahalahti, joka yhdistyi Kangasalan kanssa vuodenvaihteessa 2004/2005. Tampereen kaupunkiseutu on väestöltään Suomen toiseksi suurin urbaani keskittymä ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista seuduista. Tampereen seutukunnassa asuu kaksi kolmasosaa Pirkanmaan väestöstä, noin henkeä ja vuoden 2004 väestönkasvu oli seudulla 1,3 %. Vuoden 2004 väestötietojen mukaan Tampereen kaupungin väestö oli 64 % koko seutukunnan väestöstä. (Ks. liite 2, dia 1.) Vuonna 2003 Tampereen seutukuntaan muutti noin uutta asukasta poismuuton ollessa vajaat Tampereen seutukunnan muuttovoitto, asukasta, oli valtakunnan suurinta. (Ks. liite 2, dia 2.) Kaupunkiseudun sisäinen muuttoliike on vilkasta. Viime vuosina on ollut havaittavissa voimakas seutuistumiskehitys, jossa yhä suurempi osa alueen muuttovirrasta suuntautuu Tampereen naapurikuntiin. Kysymys on seutukunnan ja työssäkäyntialueen sisäisestä muuttoliikkeestä, mikä koskee lähinnä lapsiperheitä ja perustuu asumissyihin. Väestönkasvun odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosikymmeninä (ks. liite 2, dia 3). Vuoteen 2040 ulottuvien Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella Tampereen kaupunkiseudun kasvu näyttäisi jatkuvan voimakkaana. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 Tampereen kaupunkiseudun väkiluvun ennustetaan olevan asukasta. Vuonna 2040 seutukunnan väkiluvuksi ennustetaan asukasta. Väestömäärän kasvu olisi toiseksi nopeinta Oulun seutukunnan jälkeen. Väestönkasvu painottuisi ennusteen mukaan vuosituhannen alkuun. Tampereen seudun väestö on nuorta, väestön koulutustaso on korkea ja tulonsaajien keskitulot ovat korkeat verrattuna muihin suomalaisin seutukuntiin. Väestön ikääntyminen koko Suomessa näkyy myös Tampereen seudulla: vuoteen 2020 ulottuvan ennusteen mukaan vanhushuoltosuhde (yli 65- vuotiaiden %-osuus työikäisistä) kasvaa yli kymmenellä prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta (vuonna ,2% ja vuonna ,6%). Osaavan työvoiman saatavuus Tampereen seutukunnassa on parantunut, kun korkeakoulutettujen muuttosuhde on ollut positiivinen (ks. liite 2, dia 4). Korkea-asteen tutkinnon Tampereen seutukunnan väestöstä on suorittanut 27,6 %, mikä on noin kolme prosenttia korkeampi kuin Pirkanmaan ja koko maan prosenttiluku (ks. liite 2, dia 5). Jos tarkastellaan tätä lukua 10 suurimman seutukunnan 5

7 osalta, Tampereella on kolmanneksi eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Tampereen yliopistoissa opiskelee Suomen kaupungeista Helsingin jälkeen toiseksi eniten opiskelijoita. Alueen ammattikorkeakouluissa puolestaan opiskelee Helsingin ja Turun jälkeen kolmanneksi eniten opiskelijoita. Tampereen kaupunkiseutua on pidetty myös yhtenä kilpailukyvyn kehittämisen esimerkkinä Suomessa. Tässä työssä onnistumisesta kertoo muun muassa se, että työpaikkojen määrän on kasvanut Suomessa vuosina Tampereen kaupunkiseudulla toiseksi eniten Helsingin seutukunnan jälkeen. Informaatiosektorin työpaikkoja Tampereen seutukunnassa on koko maan keskiarvoa enemmän ja suurista seutukunnista kolmanneksi eniten Helsingin ja Oulun seutukuntien jälkeen (ks. liite 3). Tampereen kaupunkiseudun työttömyysaste on melko korkea: tammikuussa 2005 työttömyysaste oli 12,1 %, kun koko maan työttömyysaste oli 11,8 %. Tampereen kaupunkiseudun teollisuus on vientivetoista: vuonna 2002 viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli 65 %, kun koko maassa vastaava luku oli 55 % (Oulun seutukunnalla 76 % ja Turun seudulla 43 %). Tampereen seudun vientivetoisuus on kasvanut selvästi vuodesta 1995: tuolloin viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli 45 %. Vientivetoisuuden nousu on ollut selvästi koko maan kehitystä voimakkaampaa (vuonna 1995 viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli koko maassa 44 %). Tampereen kaupunkiseudun vetovoimasta kertovat myös imagotutkimusten, muuttohalukkuudesta kertovien tutkimusten ja turvallisuustutkimusten tulokset. Näissä tutkimuksissa keskuskaupunki Tampere on sijoittunut suomalaisten kaupunkien joukossa kärkisijoille jo useana vuonna. Tampereen kaupunkiseudun menestyksen kivijalat ovat: toimiva ja tiivis kaupunkiseutu vahva ja monipuolinen teollinen perinne globaalisti toimiva teollisuus, teollisuuden vientivetoisuus korkeatasoinen koulutustarjonta, lisäksi Tampere on tutkimusten perusteella paras opiskelukaupunki toimiva innovaatiojärjestelmä väestön korkea koulutustaso ja edullinen ikärakenne, opiskelijoiden suuri lukumäärä sijainti ja liikenneyhteydet aktiivinen kulttuurielämä hyvä imago, asema maan vetovoimaisimpana kasvukeskuksena vahva keskuskaupunki, vireät ja kasvavat ympäryskunnat. Seudun kehittyminen innovatiiviseksi kasvukeskukseksi Tiivistetysti voidaan todeta, että Tampereen seudun kehittymisen kannalta oli oleellista 1940-luvulle saakka Tammerkosken läheisyys ja siitä saadun vesivoiman hyödyntäminen, 1960-luvulle asti rautatiet ja 2000-luvulle siirryttäessä osaaminen ja tieto. Tampereen seutu muodostaa erinomaisen liiketoimintaympäristön teknologiayrityksille, koska seudulla on pitkä teollinen perinne, koulutusta ja osaavia ihmisiä, maailmanluokan teknologiaa ja tutkimusta, maailman markkinajohtajayrityksiä, monipuolinen yrityspalveluverkosto, innostunut yhteistyöilmapiiri ja yhteistyön mahdollistavat foorumit sekä houkutteleva asuinympäristö. Tampereen seudulla toimii noin viisitoista maailmanmarkkinayritystä, mm. turvalasikoneita valmistava Tamglass, metsäkoneita valmistava Timberjack, kartiohammaspyöriä valmistava Ata Gears, kontinkäsittelylaitteita tekevä Kalmar Industries ja ontelolaattakoneita tuottava PCE-engineering. 6

8 Tampereen seudulla yritysten ja tutkimusmaailman yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. Lisäksi elinkeinoelämää tukee seudun laadukas ja monialainen tutkimus- ja koulutusverkko. Kommunikaattorit ja biohajoavat implantit ovat esimerkkejä tamperelaisten osaamisintensiivisten yritysten tuotekehityksestä. Seudulla toimii koneenrakennuksen ja automaatioalan kansainvälisillä markkinoilla toimivat yrityksiä. Seudulta löytyy myös huippuluokan osaamista informaatio- ja kommunikaatioteknologian (etenkin suunnittelun ja tutkimus- ja tuotekehityksen), viestintäteknologian ja -koulutuksen sekä terveys- ja bioteknologian (erityisesti biomateriaali- ja kudostekniikan, terveydenhuollon informatiikan, hyvinvointipalvelujen ja -tekniikan) alalta. Työpaikkoja seudun klustereissa on arviolta seuraavasti: koneenrakennus ja automaatio , informaatio- ja kommunikaatioteknologia , osaamisintensiiviset yrityspalvelut 8000, matkailu- ja kokousteollisuus 7000, mediapalvelut 6000 ja terveysteknologia Tampereen seudun innovaatioympäristön keskeisiä toimijoita ovat seudun kuntien lisäksi teknologiakeskukset, strategiset kehittämisyhtiöt ja teknologioiden siirtoyhtiöt (Teknologiakeskus Hermia Oy, Tamlink Oy, Finn-Medi Tutkimus Oy, Media Tampere Oy, Tampere Science Parks Oy), Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, VTT, Pirkanmaan liitto, TE-keskus, pääomasijoittajat (Tamseed, Sentica Partners) ja elinkeinoelämä. Seudun muutoshaasteet Tampereen kaupunkiseudun tulee jatkuvasti uudistua, tehostaa kehittämistoimintaansa ja hakea uutta vahvuutta tiivistyvästä seutuyhteistyöstä. Tampereen kaupunkiseudun toimintaympäristön muutoshaasteita ovat: globaali kilpailu ihmisistä, yrityksistä ja investoinneista teollisuuden työpaikkojen säilyttäminen palveluammattien rinnalla ja palvelutuotannon kansainvälistyminen luovan kulttuuritalouden järjestäminen ja kulttuuriosaamisen innovatiivinen soveltaminen (taustalla vaikuttavat mm. ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen, elämysteollisuuden nousu ja kulttuurin merkityksen vahvistuminen) väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen väestönkasvun synnyttämät paineet palvelutuotannon järjestämiselle työttömyyden hoito ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen asenneilmapiirin muokkaus maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan suopeammaksi yrittäjyyden edistäminen (mm. varhaisvaiheen kasvuyrityksien rahoitus) tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, yksilöiden ja työmarkkinoiden kansainvälistyminen ympäristökysymykset alueiden merkityksen kasvu, selvempi alueellisten vahvuuksien tunnistaminen ja alueellinen erikoistuminen kehittymisen välttämättömyys (ml. kuntien toimintatapojen uudistaminen, kilpailukyvyn kehittäminen) ja tarve seutuyhteistyön lisäämiselle. Seudun sisäisiä kehittämishaasteita ovat mm. osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman jatkosuunnitelmat (tuleva sisältö ja jatkorahoitus) ja seutuhallinnon toiminta. Koska tavoitteeksi on asetettu olla kansainvälisesti menestyvä alue, jatkossa voidaan myös pohtia, onko seudun kansainväliseksi nimetty toiminta riittävällä tasolla ollakseen todella kansainvälistä ja miten aitoa kansainvälisyyttä voidaan tukea. Seudulla on jatkossakin kyettävä tekemään rohkeita päätöksiä ja uskallettava erikoistua. 7

9 3. Innovaatioympäristöön liittyvät linjaukset eri strategioissa 3.1 Maakunnalliset linjaukset Pirkanmaan maakuntaohjelma Talouden ja teknologian kehitys perustuu tietoon, innovaatioihin ja osaamiseen. Voimassa oleva Pirkanmaan maakuntaohjelma vastaa tähän haasteeseen. Ohjelmassa korostetaan, että maakunnan menestyminen edellyttää yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tärkeäksi nähdään koti- ja ulkomaisten osaajien kanssa verkottuminen sekä ulkomaisten osaajien rekrytointi. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus nimetään ohjelmassa yhdeksi voimavaraksi. Viihtyisä elinympäristö nähdään kilpailutekijänä, joka tulee huomioida kehittämistoiminnassa. Toimiva infrastruktuuri lisää alueen houkuttelevuutta samoin kuin erilaiset kulttuuritapahtumat. Pirkanmaan maakuntaohjelma perustuu alueelliseen kilpailukykyyn ja erikoistumiseen, kansainvälisyyden kehittämiseen, työllisyyden ja hyvinvoinnin varmistamiseen sekä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutteiseen kehittämiseen. Hyvät lähtökohdat Pirkanmaan kehitykselle katsotaan muodostuvan erityisesti seuraavien menestystekijöiden pohjalta: Pirkanmaa on osaamisen keskittymä, jossa yritystoiminta on monipuolista ja uudistumiskykynsä osoittanutta; alueella on runsaasti teknologis-teollista kokemus- ja osaamispääomaa sekä vahva ja monipuolinen kulttuuripohja. Näihin yhdistyy maakunnan luonto-, sijainti- ja markkinatekijöiden muodostama kokonaisuus. Maakuntaohjelmassa on määritelty kolme kehittämistarvetta eli päätoimintalinjaa, joista ensimmäinen on nimetty otsikolla Osaamisen vahvistaminen ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Tärkeäksi nähdään korkeatasoisen koulutuksen ja osaamisen edistäminen sekä näitä soveltavien teknologisten, sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden tukeminen. Myös muut toimintalinjat 2. Yritystoiminnan kasvu ja uudistaminen ja 3. Perusrakenteiden vahvistaminen ja toimintaedellytyksistä huolehtiminen sisältävät innovaatioympäristöön liittyviä teemoja. Toimintalinjojen alaiset toimenpidekokonaisuudet sisältävät mm. osaamisen vahvistamisen ja ajanmukaistamisen, tutkimustiedon hyödyntämisen, innovaatiotoiminnan edellytysten parantamisen, osaamisintensiivisten palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisen, yritysten kansainvälistämisen, teknologian hyödyntämisen, ympäristön turvaamisen sekä maankäytön, liikenneverkkojen ja teknisen huollon parantamisen. Avaintoimenpiteitä luetellaan kolmekymmentä opetuksen, osaamisen, innovaatioiden, työvoiman, uusyrittäjyyden, yrityskehityksen, teknologian, palvelujen, elämysten, ympäristön, vuorovaikutuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyen. Niitä ovat mm. seuraavat toimenpiteet: On luotava ja toteutettava alueellista strategiaa koulutuksen kehittämiseksi ja kytkettävä se seutukunnissa asetettaviin tavoitteisiin oppilaitosten, etenkin korkeakoulujen hyödyntämiseksi. On tehostettava tutkimustiedon hyödyntämistä ja sovellutuksia painopistealoilla erityisesti osaamiskeskusaloilla - ja vahvistettava niiden kytkentää seutukunnallisesti vahvoihin osaamisaloihin. On edistettävä monitieteellistä tutkimustyötä sekä vahvistettava työelämän ja tutkimuksen yhteyttä esimerkiksi henkilökierron avulla sekä työelämäprofessorien ja tutkijaopettajajärjestelmän kaltaisten ratkaisujen kautta. On luotava ja hyödynnettävä uusia rakenteellisia ratkaisuja innovaatio-ympäristön uudistamiseksi (esim. alueellinen innovaationeuvosto) sekä panostettava yksilö- ja organisaatiotasoisten erityisyyksien tunnistamiseen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen, myös palvelu- ja sosiaalisektoreilla. 8

10 On levitettävä osaamiskeskustoimintaa ja terävöitettävä sen ydintä sekä vahvistettava ja laajennettava oske-toimijoiden ja oppilaitosten strategista yhteistyöverkkoa, myös kansainvälisesti. On tehtävä aktiivista maahanmuuttajapolitiikkaa ja asennekasvatusta sekä aloitettava systemaattinen työskentely mm. oppilaitosten ja rekrytoijien kanssa maahanmuuttajien koulutuksen tehostamiseksi, heidän osaamisensa hyödyntämiseksi ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin lisäämiseksi. On tuotteistettava ja kaupallistettava klusteripohjaista huippuosaamista sekä vahvistettava tuotantoja tuotekehitystä mm. oske- ja polis toiminnan avulla. On pilotoitava ja kaupallistettava uusia teknologioita (mm. ekologisesti tehokas tuotanto) ja tietoyhteiskunnan tulevia ratkaisuja yrityksissä (esim. hajautettu työ) sekä tehostettava teknologian siirtojärjestelmiä mm. tehostamalla korkeakoulujen edustajien hyödyntämistä yrityksissä. On edistettävä ulkomaisten yritysten sijoittumista alueelle ja vahvistettava kotimaista yrittäjyyttä. On lisättävä ja tehostettava kuntien välistä seudullista ja muuta yhteistyötä ja yksityistä palvelutuotantoa infrastruktuurin ylläpidossa, teknisessä huollossa, hankintajärjestelmissä ja palvelutuotannossa. On edistettävä kulttuurihankkeiden koordinoitua toteuttamista kärkihankkeineen ja pilotteineen sekä vahvistettava kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä ja alan nivomista alueen talouselämään. On parannettava matkailupalvelujen laatua brandiajattelulla ja kehitettävä matkailutuotteiden sähköistä jakelutietä sekä tiivistettävä matkailuyhteistyötä erityisesti markkinoinnissa. Maakuntaohjelmassa korostetaan klusterien (toisiinsa yhteydessä olevien, tietyllä alalla toimivien ja omaan erityisosaamiseensa keskittyneiden yritysten ja laitosten maantieteellisten keskittymien) tärkeyttä alueen kilpailukyvyn kannalta. Ne mm. suuntaavat ja vauhdittavat innovaatioita, joten niiden kehittämiseen ja synnyttämiseen tulisi keskittyä. Pirkanmaan klustereista tärkeimmiksi nähdään Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa vastaavasti koneenrakennus ja automaatio, informaatioja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, viestintäpalvelut ja matkailu. Ohjelmassa mainitaan Tampereen seutukunnan tämänhetkiset erikoistumisalat, koneenrakennus ja automaatio, informaatioteknologia, paperiteollisuus, terveysteknologia, tevanake, palvelut ja kokous- ja kongressitoiminta. Tampere nimetään Pirkanmaan veturiksi, jonka osaaminen, koulutus, matkailu, kulttuuri ja moderni teollisuus nähdään merkittäväksi. Vahva Tampereen seutukunta hyödyttää ohjelman mukaan myös muita seutukuntia. 3.2 Tampereen kaupunkiseudun kuntien kuntastrategiat Tampereen kaupunkiseudun kuntien voimassa olevissa kuntastrategioissa ei määritelty innovaatioympäristöä, eikä termiä Tampereen elinkeinostrategiaa lukuun ottamatta edes mainittu asiakirjoissa. Innovaatio/innovatiivisuus/innovatiivinen-sanat saattoivat vilahtaa teksteissä, mutta niiden sisältö jäi kuvaamatta. Asiakirjoista löytyy kuitenkin asioita, joita voidaan niputtaa laajasti määritellyn innovaatioympäristön käsitteen alle: niissä korostuvat mm. osaajien ja yritysten houkuttelu, toimivat liikenneyhteydet ja infrastruktuuri, viihtyisä asuin- ja elinympäristö ja sosiaalinen eheys. Siten kuntastrategioissa esille tuodut haasteet ja niissä asetetut tavoitteet tukevat Tampereen kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämistä. Kaikem paree Tampere. Tampereen tasapainoinen kaupunkistrategia Strategian visio: Tampere on kestävällä tavalla kasvava kansalaisten tietoyhteiskunta ja osaamisen keskus. Sen toiminta perustuu rohkeaan aloitteellisuuteen, hyvään palveluun, laajaan verkottumiseen ja seutuyhteistyöhön. Visiota tarkentavat strategiset päämäärät, joita ovat mm. monikulttuurinen ja houkutteleva kasvukeskus, maailmanluokan koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskus sekä sivistys- ja kulttuurikaupunki. 9

11 Tampereen vahvuuksina ovat viime vuosikymmeninä olleet mm. rohkea ja ajan tasalla oleva päätöksentekokulttuuri, korkeatasoinen koulutus, teollinen perinne ja sen jatkuvuus, sijainti ja yhteydet, sosiaalinen vakaus ja aktiivinen kulttuurielämä. Näistä etenkin korkeatasoisen koulutuksen sijainti alueella, päätöksentekokulttuuri ja aktiivinen kulttuurielämä säilyttävät asemansa menestystekijöinä tulevaisuudessakin. Uusina haasteina nähdään teollisen perinteen yhdistäminen tietoyhteiskuntakehitykseen ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa kaupungin toiminnassa. Sosiaalisiksi haasteiksi mainitaan työttömyys, syrjäytyminen ja sosiaalisten erojen kasvu. Strategiassa korostuvat laadukas, viihtyisä ja turvallinen asuin- ja elinympäristö, kansainvälisen ja kotimaisen koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus (mikä edellyttää mm. vieraskielisen koulutuksen järjestämistä kaikilla koulutustasoilla ja aktiivista rekrytointia ulkomailta), vetovoimainen yritysten toimintaympäristö (mikä edellyttää mm. toimivia liikenneyhteyksiä ja tontti- ja toimitilatarjontaa), verkostot ja yhteistyö. Etenkin seudullinen yhteistyö ja sen kehittäminen nähdään tärkeänä, samoin kuin yritysten ja korkeakoulujen sekä kaupungin ja elinkeinoelämän välinen tiivis yhteistyö. Koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, viestintä, bio- ja terveysteknologia ja yhteiskuntatieteet nähdään kansainvälisestikin merkittävinä osaamisaloina, joiden rinnalle kehitetään uusia keihäänkärkiä. Valittuihin strategisiin klustereihin panostamalla luodaan kasvua ja edistetään työllisyyttä. Tamperelaisessa elinkeinopolitiikassa osaamisella ja osaajilla tarkoitetaan kaikkea elinkeinotoimintaa, jossa koulutus, ammatillinen kehittyminen ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat tärkeitä, eli osaamisen käsite ulottuu korkean teknologian aloilta palvelualoille. Tampereella panostetaan vaativan tuotekehityksen tukemiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja osaamiseen perustuvan yritystoiminnan käynnistämiseen. Osaamisperustaa tukevat etampere-, BioneXt-Tampere- ja osaamiskeskusohjelmat. Kyä lähtee! Tampereen elinkeinostrategia Tampereen elinkeinostrategia on kehittämis- ja toimintastrategia, joka antaa suuntaviivoja kaupungissa ja seutukunnassa harjoitettavalle elinkeinopolitiikalle. Siinä todetaan, että osaajia houkutteleva laadukas innovaatioympäristö eli luova ongelmanratkaisuympäristö tarkoittaa käytännössä haasteellisia työtehtäviä ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Koska kaikille aloille ei ole mahdollista luoda huippuluokan innovaatioympäristöä, on elinkeinopolitiikan kärjen keskityttävä muutamaan klusteriin. Elinkeinostrategian innovaatioympäristön määrittely on siis kapeampi kuin sisäasiainministeriön vastaava. Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän osiksi nimetään: teknologiakeskukset (Hermia ja Finn-Medi) teknologian siirtoyhtiöt (Teknologiakeskus Hermia Oy, Hermia yrityskehitys Oy, Tuotekehitys Oy Tamlink, Finn-Medi Tutkimus Oy, Oy Media Tampere Ltd ja Professia Oy) kehittämistoiminnan rahoittajat (Pirkanmaan TE-keskus, TEKES, Finnvera Oyj ym.) pääomasijoittajat (Pikespo, Tasku, Tamseed ja Sentica Partners) yliopistot ja tutkimuslaitokset (TTY, TaY, Tays, VTT ja UKK-instituutti) ammattikorkeakoulut (Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu) ammatilliset oppilaitokset (Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan Taitokeskus) täydennyskouluttajat (Edutech, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Tampereen aikuiskoulutuskeskus ym.) alueen kehittäjät (Pirkanmaan liitto ja kuntien elinkeinoyksiköt) 10

12 ja uuden yritystoiminnan kehittäjät (Ensimetri, Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus ja yrityshautomot). Tampereen elinkeinostrategiassa korostuu osaamisen, tiedon ja teknologian merkitys kaupungin menestymiselle. Kyky luoda, hankkia ja soveltaa uutta tietoa eli osaamisintensiivisyys on elintärkeää globaalissa taloudessa pärjäämiselle. Innovatiivisuutta tukeva, vetovoimainen ja juurruttava toimintaympäristö nähdään keskeiseksi menestystekijäksi. Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan osiksi on nimetty infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, asuin- ja elinympäristön laatu, toimialojen ja klusterien sekä osaamiskeskusalojen kehittäminen ja alueellinen innovaatiojärjestelmä 2. Lisäksi tarvitaan viestintää, yhteistyötä, oppimista ja luovaa jännitettä. Alueen tehokkaasti kohdennettu markkinointi on tärkeää. Alueelle tulee houkutella strategisille klustereille ja muille toimialoille merkittäviä ihmis-, organisaatio-, teknologia-, pääoma- ja informaatiovirtoja. Strategisia klustereita ovat osaamiskeskusohjelman mukaisesti koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, viestintä, terveys- ja bioteknologia ja osaamisintensiiviset palvelut. Alueen keihäänkärkenä toimii myös kokous- ja kongressimatkailu. Tavoitteena on tutkimus- ja kehittämishankkeissa olevien yritysten määrän kasvattaminen sekä kansainvälisten hankkeiden määrän lisääminen. etampere-ohjelma, BioneXt Tampere-ohjelma ja Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma tukevat tietoyhteiskuntakehitystä ja strategisten klusterien kehittämistä. Tampere halutaan nähdä jatkossakin koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin keskuksena sekä kansainvälisestikin merkittävänä osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskittymänä, joka houkuttelee alueelleen osaajia ja uutta yritystoimintaa. Osaajilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat usein koulutettuja, halukkaita kehittymään osaamisessaan ja haluttua työvoimaa. Myös ulkomaisten osaajien houkuttelu ja juurruttaminen Tampereelle on tärkeää. Tämä edellyttää esimerkiksi palvelujen järjestämistä muilla kielillä kuin suomeksi. Asuin- ja elinympäristön laadusta on huolehdittava, jotta työntekijät saadaan pysymään alueella. Asuin- ja elinympäristö koostuu fyysisestä ympäristöstä (rakennetusta ja luonnon ympäristöstä), toiminnallisesta ympäristöstä (palveluista), taloudellisesta ympäristöstä (elinkustannuksista) ja sosiaalisesta ympäristöstä (ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta). Kangasalan tarkastettu kuntastrategia vuoteen 2010 Kangasalan vision mukaisesti kunnan ihmisissä ja yrityksissä on uusinta osaamista, kunnassa on menestyvää yritystoimintaa, ja kunta tarjoaa laadukkaat palvelut ja omaleimaista kulttuurielämää sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön asukkailleen. Tärkeiksi tavoitteiksi nähdään mm. verkostoituminen, muutoshalukkuus ja osaamisen kehittäminen. Seutuyhteistyön hyödyntäminen ja seudullisiin vahvuuksiin tukeutuminen koetaan tärkeiksi menestyvän ja kasvavan yritystoiminnan kannalta. Strategian elinkeinolinjauksissa korostetaan, että yritysten perustoimintaedellytysten on oltava kunnossa ja alkavaa yritystoimintaa on tuettava. Kunta panostaa Vatialan korkean teknologian yrityskeskittymän edelleen kehittymiseen. Menestyminen edellyttää hyvää yritysilmastoa ja kuntaimagoa, sopivaa tonttitarjontaa, toimivaa sidosryhmä- ja seutuyhteistyötä sekä kunnossa olevia peruspalveluja ja infrastruktuuria. 2 Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Tampereen tulee siis jatkossakin kyetä kehittämään innovaatiojärjestelmää siten, että se tukee strategisten klustereiden kehitystä. (Kyä lähtee! Tampereen elinkeinostrategia, 12.) 11

13 Lempäälä-strategia Lempäälän strategian mukaisesti siellä yhdistyvät maaseutumaisuus ja kaupunkimaisuus, turvallinen ja viihtyisä ympäristö sekä toimivat palvelut ja liikenne. Maaseutumainen ympäristö, vesistöt ja toimivat kyläkeskukset nähdään vetovoimatekijöinä. Keskustaajaman kehittäminen puutarhakaupunkimaisena keskuksena koetaan tärkeäksi, samoin seutuyhteistyö ja seudullinen palvelutuotanto. Lempäälällä on hyvä logistinen sijainti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kaupunkivyöhykkeellä. Kunnalla on tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Lempäälä haluaa houkutella osaavia ihmisiä ja yrityksiä sijoittumaan alueelleen, minkä takia se rakentaa ja kehittää erilaisia yritysalueita. Lempäälän ja Tampereen rajalle rakentuva Vuores tuo Lempäälään asutusta ja työpaikkaalueita, jotka tukeutuvat Hermian teknologiakeskukseen, Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n osaamiseen. Nokia Visiot. Strategiat Nokian kaupunkistrategia ulottuu kuluvaan vuoteen 2005, jolloin Nokian kaupunki haluaa olla haluttu kotipaikka ja monipuolinen teollisuus- ja palvelukeskus, jolla on tiiviit yhteydet Tampereen kaupunkiseudun oppilaitoksiin ja teknologian siirron ja rahoituksen organisaatioihin. Strategia korostaa imagon kohentamisen tärkeyttä, asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden sekä toimivan kaupunkikeskustan tärkeyttä, riittävää tonttitarjontaa, toimivia peruspalveluja ja etenkin lapsiperheiden houkuttelua alueelle. Strategiassa mainitaan tietoyhteiskunnan kilpailukyvyn elementeiksi osaaminen ja innovaatiokyky niin yrityksissä kuin kunnissa ja muissa yhteisöissä. Nokian etuina nähdään monipuoliset ja väljät asumismahdollisuudet, vahva ja uudistuva teollisuus sekä kattavat palvelut. Haasteena on saada ammattitaitoista työvoimaa, mikä edellyttää ammattioppilaitoksen ja aikuiskoulutuksen järjestämistä yritysten tarpeet huomioon ottaen. Myös seutuyhteistyötä tulee tehostaa. Pirkkala Pirkkalan kuntastrategia Pirkkala nostaa tavoitteekseen olla nykyaikainen, hallitusti kehittyvä kunta, jossa on turvallista ja viihtyisää asua. Korkeatasoinen palvelutuotanto, vilkas kuntakeskus, viihtyisä ja luonnonläheinen ympäristö, osaamiseen perustuvat yritystoiminta-alueet, toimivat liikenneverkostot, tehokas elinkeinopolitiikka ja aktiivinen seutuyhteistyö nähdään tärkeinä kunnan menestykselle. Pirkkalan kehitys perustuu Tampereen kaupunkiseudun yleiseen vahvuuteen. Elinkeinoelämän yhtenä päämääränä on vahvistaa omaa ja seudun kilpailukykyä. Keinoiksi mainitaan mm. kohdennettujen yrityspalvelujen tarjoaminen, ajan tasalla oleva kaavoituspolitiikka ja kunnallistekniikka, yritysmyönteinen kuntaimago sekä aktiivinen seutuyhteistyö elinkeinopolitiikan kehittämisessä. Palvelutuotannossa korostetaan osaamista ja luovaa kehittämistä. Kunnan yritysten osaamisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen on keino lisätä kunnan ja seutukunnan kilpailukykyä. Matkailun kehittäminen Pyhäjärveä hyödyntämällä nähdään mahdollisuutena. Vesilahden kunta. Talousarvio ja talousarviosuunnitelma Vesilahden toiminta-ajatukseen sisältyy näkemys olla vetovoimainen, yhteistyökykyinen, kasvava, viihtyisä ja turvallinen Tampereen seutukuntaan kuuluva kunta. Väestön hallittu kasvu mahdollistaa kunnan kehittämisen. Kasvutavoite edellyttää mm. laadukkaita palveluja, viihtyisää ja turvallista 12

14 asuinympäristöä sekä puhdasta luontoa, elinkeinojen vahvistamista, toimivaa maankäyttöpolitiikkaa ja kaavoitusta, vetovoimaisuuden ylläpitoa sekä etenkin seudullista ja muuta yhteistyötä, jota tarvitaan myös peruspalveluiden järjestämisessä. Vesilahden elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin lukeutuvat mm. maaseudun yritystoiminnan ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla, työllisyyden edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, tiestön kunnostaminen, kunnan imagon terävöittäminen yrittäjämyönteiseksi sekä taajamien ja kylien huomioiminen maaseutuelinkeinojen kehittämisessä. Keinoina mainitaan esimerkiksi toimiva kaavoitus- ja tonttipolitiikka, olemassa olevien yritystukien hyödyntäminen ja elinkeinopoliittinen tiedottaminen, markkinointi ja verkottuminen. Elinkeinopolitiikkaan haetaan lisäresursseja elinkeinotoimikunnan avulla, joka käsittelee myös matkailuun kuluvat asiat. Kunnan historiaa ja kulttuuria hyödynnetään matkailun kehittämisessä. Ylöjärvi palveleva vetovoimainen puutarhakaupunki. Ylöjärven kuntastrategia Ylöjärven visiona on olla palveleva, vetovoimainen puutarhakaupunki. Kunnan sijainti, aktiivinen maapolitiikka, terve kuntatalous ja hyvät kunnalliset palvelut ovat perinteisesti olleet kunnan menestystekijöinä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi panostuksia monipuoliseen asuntotuotantoon, sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja nuoreen, koulutettuun väestöön. Ylöjärven strategiassa korostuvat turvallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö, toimiva liikenne ja palvelut, aktiivinen työvoima- ja elinkeinopolitiikka, kumppanuus kuntayhteistyössä ja monipuolinen seutuyhteistyö. Elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen edellyttää paitsi toimivaa yrityspolitiikkaa ja aktiivista maankäytön politiikkaa, myös toimivia peruspalveluita. Ylöjärvi haluaa toimia osana kaupunkiseudun korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälisen yritystoiminnan keskittymää. Toimivalla markkinoinnilla voidaan edistää kansainvälisiä yhteyksiä ja luoda suhdetoimintaa. Seudullinen näkemys innovaatioasioista kuntastrategioihin pohjautuen Vaikka Tampereen kaupunkiseudun kunnissa ja niiden kehittämistarpeissa on eroja, voidaan seudullinen näkemys innovaatioasioista tiivistää seuraavasti: Tampereen kaupunkiseudun kuntien mielestä tärkeää on: seutuyhteistyön edistäminen ja sen tärkeys esimerkiksi palvelutuotannossa kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan harjoittaminen turvallinen ja miellyttävä asuin- ja elinympäristö, kunta/kaupunkikeskustojen viihtyvyys ja sen merkitys imagolle sekä kilpailukyvylle toimivat liikenneyhteydet koulutetun, osaavan työvoiman saannin turvaaminen, mitä edistää o verojen ja maksujen kilpailukykyisyys o alueen positiivinen imago ja markkinointi o toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon, kulttuuri- ja vapaa-ajan jne. palvelut etenkin osaamiseen perustuvan yritystoiminnan (myös palvelutuotannossa) vilkkaus seudulla, minkä kannalta tärkeää on o riittävä tonttitarjonta ja yritysalueet o aloittavien yritysten tukeminen kansainvälinen verkottuneisuus ja yhteistyö, kansainvälistymisen tukeminen sosiaalisten ongelmien ja eriarvoistumisen ehkäisy sekä monikulttuurisuus. 13

15 Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 (luonnos) Tampereen kaupunkiseudun seutustrategian valmistelu aloitettiin keväällä 2004 ja se hyväksytään valtuustoissa kesällä Osaamisperusta ja innovaatioympäristö on nostettu strategian yhdeksi teemaksi. Muita teemoja ovat esimerkiksi kansainvälisyys, tietoyhteiskuntakehitys sekä turvallisuus ja viihtyisyys. Innovaatioympäristön kehittämisellä tarkoitetaan osaamiskeskusohjelman kehittämistä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja julkisen palvelutuotannon innovaatioympäristön kehittämistä. Koulutus, tutkimus ja innovaatioympäristö ovat Tampereen kaupunkiseudun vetovoimatekijöitä ja kasvun moottoreita. Seutu on maailmanlaajuisesti tutkimuksen ja tuotekehityksen kärkeä valituilla aloilla; innovaatioympäristöä uudistetaan niin, että se on edelleen kansainvälisesti kilpailukykyinen. Osaamisen hyödyntämistä yrityksissä ja julkisessa palvelutuotannossa korostetaan. Julkisen palvelutuotannon kehittämiseksi parannetaan vuorovaikutusta yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Uusien palvelutuotantotapojen kehittelyssä ja käyttöönotossa seutu on Suomen kärkeä. Strategiaan liitetty visio Tampereen kaupunkiseudusta vuonna 2016 korostaa mm. seudun kansainvälistä houkuttelevuutta ja tunnettavuutta, uudistumiskykyä ja uusien teknologisten sovellusten käyttöä ja toimivia liikennejärjestelmiä (tie-, raide-, lentoyhteyksiä seudun sisällä ja sieltä ulospäin). Tietoyhteiskunnassa tiedon ja osaamisen rooli korostuu. Koulutus, tutkimus, tuotekehittely ja kansainvälisesti kilpailukykyinen innovaatioympäristö nähdään kasvun moottoreina. Toimiva korkeaja toisen asteen koulutus turvaa osaavan työvoiman saannin ja monipuolisen osaamisperustan. Tampereen kaupunkiseudun vahvuusklustereiksi nimetään osaamiskeskusohjelmassa nimetyt koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, viestintä- ja mediapalvelut, terveysteknologia ja osaamisintensiiviset yrityspalvelut. Myös matkailu luetaan strategisiin klustereihin. Klustereiden kehittäminen koetaan tärkeäksi. Strategiassa mainitaan myös kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden tärkeys vetovoimaiselle kaupunkiseudulle. Kansainvälistymisen edistäminen voi tapahtua mm. lisäämällä hallinnon, yritysten ja oppilaitosten kansainvälisten kontakteja sekä houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia alueelle. Kaupunkiseudun turvallisuus ja viihtyvyys vaikuttavat osaltaan seudun vetovoimaan. Kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta houkuttelee alueelle myös luovia osaajia. Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia Seudullinen elinkeinostrategia on laadittu aikanaan Tampereen elinkeinostrategian pohjalta, joten niiden linjaukset muistuttavat toisiaan. Seudun menestyksen nähdään perustuvan osaamiseen, osaamisintensiivisten yritysten hyvään toimintaympäristöön ja osaaville ihmisille tarjottuun elämänlaatuun. Osaamisintensiivisyydellä tarkoitetaan kykyä luoda, kerätä ja hyödyntää uutta tietoa sekä synnyttää teknologisia, sosiaalisia ja hallinnollisia innovaatioita. Seudun kilpailukyky riippuu yritysten kilpailukyvyn kehittämisestä ja alueen asukkaiden elämänlaadun nostamisesta. Tärkeää on myös luoda uutta liiketoimintaa. Seudun elinkeinostrategian tavoitteiksi on nostettu mm. yritysten fyysisen toimintaympäristön kehittäminen, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tukeminen, hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen, korkeatasoinen asuminen, seudun houkuttelevuuden lisääminen ja kansainvälistymisen sekä seudun kansainvälisen tunnettavuuden tukeminen. 14

16 3.3 Muut strategiat ja ohjelmat Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelma on valtakunnallinen kehittämisohjelma, jolla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden välistä erikoistumista ja yhteistyötä eri osaamiskeskusten välillä. Osaamiskeskusohjelman kansallisesta rahoituksesta ja koordinoinnista vastaavat sisäasiainministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö. Sen lisäksi kullakin osaamiskeskuksella on alueellista rahoitusta. Osaamiskeskusohjelman toisella kaudella ( ) alojen valinnassa painotettiin teknologisen osaamisen rinnalla luovia toimialoja, kuten elämysteollisuutta, designia ja kulttuurituotantoa. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma edistää huippuosaamiseen perustuvan liiketoiminnan kehittymistä toimimalla osaamisen kansainvälisenä solmupisteenä, kehittämällä yritysten keskinäistä ja toisaalta yritysten ja tutkimus- ja koulutuslaitosten välistä yhteistyötä sekä käynnistämällä yrityslähtöisiä, huippuosaamista edistäviä tutkimus-, koulutus- ja yhteistyöhankkeita eri osapuolten kesken. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma on strateginen ohjelma. Osaamiskeskusohjelmassa tunnistetaan ja hyödynnetään erityisesti verkostoihin ja klustereihin kuuluvien pienten ja keskisuurten yritysten kasvu- ja kehityspotentiaalia. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on kohdentaa paikalliset, alueelliset ja kansalliset voimavarat valittujen kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisalojen kehittämiseen ja saada aikaan taloudellista kasvua. Muita tavoitteita ovat mm. huippuosaamiseen perustuvien työpaikkojen lisäys, alueiden vetovoiman kasvattaminen, kansainvälisten investointien ja huippuosaajien houkuttelu alueelle sekä osaamisen jatkuva vahvistaminen ja uudistaminen. Osaamiskeskusohjelmassa kootaan seudun toimijat yhteen. Julkisen sektorin ohella toteutukseen osallistuvat elinkeinoelämä ja tutkimus- ja kehittämislaitokset. Osaamiskeskusohjelmaa koordinoi Tampereen Teknologiakeskus Oy, joka vastaa ohjelmatason koordinoinnista, osaamiskeskusten välisen synergian hyödyntämisestä ja budjetoinnista samoin kuin ohjelman toteutumisen yleisseurannasta ja raportoinnista. Osaamiskeskusohjelman käytännön toteutuksesta ja viiden strategisen klusterin kehittämisestä vastaavat pääasiassa Tampereen Teknologiakeskus Oy (koneenrakennus ja automaatio sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologia), Finn-Medi Tutkimus Oy (terveysteknologia), Oy Media Tampere Ltd (viestintä ja mediapalvelut), Tampereen Uusmedia Oy (asiantuntijapalvelut) sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Myös matkailu on otettu osaksi valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa ja Tampere kuuluu valtakunnalliseen matkailun verkosto-osaamiskeskukseen kokous- ja kongressimatkailun alalla. Tässä Tampereen seutu on menestyksekäs mm. Tampere-talon ansiosta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman vauhdittamana ovat käynnistyneet laaja etampere-tietoyhteiskuntaohjelma vuonna 2001 ja bioteknologian poikkitieteellinen kehitysohjelma BioneXt Tampere vuonna Jälkimmäinen ohjelma pyrkii saamaan seudun bioteknologian tutkimukseen, koulutukseen, tuotekehitykseen, laitteisiin ja toimitiloihin sekä liiketoimintaan jopa 100 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2010 mennessä. BioneXt-ohjelmaa koordinoi Finn-Medi Tutkimus Oy ja se toteutetaan vuosina Ohjelma edistää Tampereen seudun kehittymistä merkittäväksi erikoistuneeksi bioalan keskittymäksi maailmassa. Osaamiskeskusohjelman jatko on toistaiseksi vailla linjauksia. Valtakunnallinen ohjelma vuosille on saamassa jatkoa myös Tampereen kaupunkiseudulla, mutta uuden kauden osaamisalat ovat vielä päättämättä. Koneenrakennus ja automaatio, terveysteknologia ja informaatio- ja 15

17 kommunikaatioteknologia tulevat varmasti olemaan myös seuraavan ohjelmakauden aihepiirejä, mutta tarkemmin linjattuina. Linjaukset tehdään vuoden 2006 aikana. Koska resurssit ovat rajalliset, on tehtävä valintoja, joissa muutama ala otetaan kehittämisen painopisteeksi. Pirkanmaan korkeakoulut. Aluestrategia Tampereen kaupunkiseudulla sijaitsevat korkeakoulut ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Niissä opiskelee yhteensä opiskelijaa. Neljä korkeakoulua on laatinut vuonna 2002 yhteisen aluestrategian, jonka tavoitteena on keskittyä Pirkanmaan aluekehitystä edistävään toimintaan. Korkeakoulut toimivat aluevaikuttajina monin tavoin, esimerkiksi olemalla tiedon ja osaamisen kanavia maailmalta alueelle sekä houkuttelemalla ja kouluttamalla alueelle osaajia. Ne harjoittavat tiivistä yritysyhteistyötä ja synnyttävät alueelle kehitystä generoivaa luovaa jännitettä. Oikein kohdistettu koulutustarjonta tukee elinkeinoelämää. Esimerkiksi tekniikkapainotteinen korkeakoulutus tukee Pirkanmaalle tärkeän korkean teknologian teollisuutta. Strategisiksi tavoitteiksi on nostettu (1) eri alojen asiantuntijoiden kouluttaminen erityisesti Pirkanmaalle, (2) yhteistyö kuntien ja elinkeinoelämän kanssa niiden erityistarpeiden tyydyttämiseksi, (3) tekniikkapainoisen koulutuksen tukeminen myös muilla aloilla kuten terveydenhoidon koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä koulujen verkottuminen, sekä (4) osallistuminen erilaisiin kehityshankkeisiin kuten etampere- ja BioneXt-hankkeeseen sekä osaamiskeskusohjelmaan. Pirkanmaan korkeakoulut ovat profiloituneet eri tavoin ja ne muodostavat yhdessä monipuolisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymän seudulle. Pirkanmaan korkeakoulujen tiivistynyt yhteistyö on synnyttänyt uusia asiantuntijaklustereita, joilla on merkitystä alueen innovaatiotoiminnassa. Alueen korkeakoulut ovat tiiviisti mukana esimerkiksi osaamiskeskusohjelmassa. Ne osallistuvat myös oman osaamisalansa tutkimus- ja kehitystoimintaan, työelämän kehittämiseen ja kulttuurin ja sivistyksen edistämiseen. Tutkintonsa suorittaneet ovat keskeinen resurssi alueen työelämälle ja kehittämiselle. Myös opiskelijat tuottavat alueen kunnille ja yrityksille tutkimustietoa esimerkiksi opinnäytetöiden muodossa. Pirkanmaan korkeakouluilla on myös opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa. Toiminnan kansainvälisyys edistää sekä osaajien houkuttelua alueelle että Pirkanmaan tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Vaikka strategiassa ei mainitakaan monikulttuurisuutta, edistää vaihtotoiminta myös Pirkanmaan monikulttuurisuutta. Uuden Pirkanmaan korkeakoulujen aluestrategian valmistelu aloitettiin tiiviimmin kuluvana vuonna ja alueen toimijoita on haastateltu. Strategian laadintatyö on kuitenkin vielä kesken ja tulevan strategian sisällöt avoinna, sillä opetusministeriön antama määräaika päättyy syyskuun lopulla. Kansainvälisyys tulee olemaan laajemmin tarkasteltuna yhteisessä aluestrategiassa mukana ja innovaatiopolitiikkaan tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Innovaatiotoiminnan kannalta yliopistojen ja korkeakoulujen harjoittamalla entistä tiiviimmällä ja toimivammalla yhteistyöllä on tärkeä merkitys. Pirkanmaan innovaationeuvosto Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen nimeämä Pirkanmaan innovaationeuvosto aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Innovaationeuvostoon valitaan 20 jäsentä kaksivuotiskaudeksi. Jäsenet ovat julkishallinnon, elinkeinoelämän ja tieteen vaikuttajia. Pirkanmaan innovaationeuvosto on pe- 16

18 rustettu alueellisen innovaatiotoiminnan tehostamiseksi. Se ohjaa teknologiatiedon hankintaa, kartoittaa ja seuraa teknologisen kehityksen muutostrendejä ja edistää tutkimustulosten hyödyntämistä. Innovaationeuvoston toimeenpanevana tutkimusyksikkönä toimii Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden laitos. Innovaationeuvoston tehtäväkenttänä ovat mm. inhimillisten voimavarojen tarjonnan ja tarpeiden arviointi, infrastruktuurin tila ja kehittämistarpeet ja alueellisen elinkeinopolitiikan konsensuksen edistäminen. Neuvosto ehdottaa uusia tutkimus- ja kartoitushankkeita, ottaa toimeksiantoja teknologiseen kehitykseen liittyen, arvioi tutkimustuloksia ja tekee johtopäätöksiä ja suosituksia sekä tiedottaa niistä. Tutkimustulosten levittäminen yrityksille ja kunnallisille päätöksentekijöille on tärkeää. Liikkeellelähtövaiheessa korostuvat etenkin teknologiset seikat ja tuottavuus. Pirkanmaan innovaationeuvosto kokoontui vuonna 2004 kahdesti. Kolmas kokous pidettiin kuluvan vuoden huhtikuun puolivälissä. Innovaationeuvosto on toistaiseksi perehtynyt teknologian tutkimukseen, saanut evästystä eri tahoilta (mm. Pirkanmaan TE-keskukselta, Tampereen kauppakamarilta ja valtion tiede- ja teknologianeuvostolta) sekä kuullut katsaukset muutaman Pirkanmaalle tärkeän teknologiasektorin tulevaisuudennäkymistä. Neuvosto on työskennellyt lähinnä keskustellen, eikä julkisia johtopäätöksiä keskusteluista ole vielä saatavilla. Kokousmuistioiden perusteella voidaan todeta, että neuvoston mielestä on tärkeää varmistaa osaajien pysyminen Pirkanmaalla. Kokouksissa on mm. hahmoteltu teknologisen kehityksen nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä työrakenteen muuttumista ja koulutustarpeita. Julkisia johtopäätöksiä tai suosituksia voidaan odottaa lähiaikoina. 17

19 4. Tampereen seudun innovaatiosuunnitelmat ja niiden toimenpide-ehdotukset Työssä käsitellyt strategiat ja ohjelmat sisältävät paljon samansuuntaisia tavoitteita Tampereen kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämiseksi. Niissä korostuu ensinnäkin se, että talouden positiivisen kehityksen kannalta tieto, innovaatiot ja osaaminen ovat merkittäviä. Suunnitelmissa painottuu myös yhteistyö seudun sisällä eri toimijoiden välillä ja sieltä ulospäin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ohjelmissa tuodaan esille tarve ulkomaalaisille osaajille ja heidän kanssaan verkottumiselle. Niissä korostuu myös klusterien merkitys seudulle. Tampereen seudun innovaatiosuunnitelmien painopisteet ovat: 1. tutkimuksen ja osaamisen sekä osaamisklusterien vahvistaminen alueella (edellyttää toimivia kansainvälisiä yhteyksiä ja kansainvälistä yhteistyötä) 2. yhteistyön ja verkottumisen edistäminen (kansainvälisesti ja seudun sisällä, edellyttää avointa tiedonvaihtoa ja selkeitä pelisääntöjä) 3. jatkuva uudistuminen ja rohkeiden päätösten tekeminen (edellyttää riskinottokykyä, positiivista kierrettä/luovaa jännitettä, vrt. aikanaan yliopistojen saaminen alueelle, Tampere-talon ja Särkänniemen rakentaminen, uudemmista esim. etampereen käynnistys) 4. innovaatiotoiminnan tuki (sopivien yritystilojen tarjonta, toimijoiden välisen keskustelun ylläpito ja avoin tiedonvaihto, rahoituskanavien selkeys ja rahoituksen kohdentaminen, kohtaamispaikkojen tarjoaminen) sekä 5. laadukas, monipuolinen ja palveluiltaan korkeatasoinen asuin- ja elinympäristö. Koneenrakennus ja automaatio sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologia ovat Tampereen seudun vahvimmat osaamisen keskittymät. Terveysteknologian ja bioalan uskotaan tulevaisuudessa muodostuvan seudun menestystekijöiksi. Myös viestintä ja asiantuntijapalvelut sekä matkailu nähdään seudullisena vahvuutena. Tekesin innovaatiolinjauksessa markkinoiden tarpeista lähteviksi painopisteiksi on nimetty mm. terveys ja hyvinvointi, palvelut ja työ- ja vapaa-aika, ja niihin elinkeinoelämän tulisi tarttua. ICT-teknologia nähdään edelleen kehittyvänä alana. Tampereen seudun klusterit käsittävät edellä mainitut painopistealueet ja ne voidaan nähdä onnistuneina valintoina seudun kehittämistoiminnalle. Tampereen kaupunki on seudun innovaatiotoiminnan keskus, mutta ympäryskunnat houkuttelevat osaajia asukkaiksi viihtyisällä, luonnonläheisellä ja turvallisella elinympäristöllään sekä toimivilla palveluillaan. Seudun kuntien on mahdollista profiloitua selkeämmin ympäristön ja asumisen avulla esimerkiksi maaseutumaisen, luonnonläheisen, urbaanin, väljän, edullisen tai lapsi- tai vanhusystävällisen asumisen kunnaksi. Näin seutu säilyisi moniarvoisena ja erilaisia ihmisiä houkuttelevana. Osalle kunnista onkin luotu selkeä profiili ainakin kuntastrategiassa. Pendelöinnin ja elinkeinotoiminnan sekä kaupunkiseudun vetovoiman kannalta keskeistä on turvata toimivat liikennejärjestelyt seudun sisällä. Tampereen kaupunkiseudulle ollaan laatimassa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuodelle 2025 (TASE 2025). Kuluvan vuoden tehtävinä ovat käynnistyneet liikennemallin päivitys ja liikennepoliittisen ohjelman laatiminen. Liikennemalliin päivitetään liikennejärjestelmä- ja maankäyttötiedot ja täydennetään mallia muuttujien ja arviointitekijöiden osalta. Liikennepoliittisessa ohjelmassa tarkastellaan kaupunkiseudun kehittämisen suuntaviivoja liikenteen näkökulmasta. Vuoden 2006 aikana määritellään yksittäisistä kehittämistoimenpiteet ja laaditaan aiesopimus lähivuosien toteuttamistehtävistä ja -vastuista. Eräänä mahdollisuutena esiin tullut raideliikenneratkaisu sisältyy Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen. 18

20 Strategioissa esitetään hyviä tavoitteita, mutta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia annetaan niukasti. Tampereen kaupunkiseudun strategiassa esitetään seuraavat toimenpide-ehdotukset osaamisperustan ja innovaatioympäristöön liittyen (tavoitetaso 2006): seudullisen koulutusstrategian laadinta aloitettu 2005 yhteistyössä seudun yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa osaamiskeskusohjelman toimintakonseptin arviointi tehty 2005 ja tuleva seudullinen toimintamalli kehitetty ja resursointi varmistettu 2006, painopisteet määritelty julkisen palvelutuotannon innovaatioympäristön toimintamalli luotu ja uusia julkisen palvelutuotannon kehittämis- ja tutkimushankkeita käynnistetty. Muina toimenpide-ehdotuksina mainitaan esimerkiksi elinkeinopoliittisen toimenpideohjelman laadinta, nykyisen seudullisen elinkeinopolitiikan toimintamallin analyysi ja kehittämispäätösten laadinta, seudullisen markkinointiviestinnän sisältöjen ja tavoitteiden määrittely sekä markkinointisuunnitelman laadinta, yhteisen yleiskaavan suunnitelman laadinta sekä seudullisen palveluyhteistyön nykytilan selvitys. Tampereen kaupungin talousarvioissa vuodelle 2005 on asetettu toimenpide-ehdotuksia kuntastrategian toteuttamiseksi. Niitä ovat mm. yritysten tietoyhteiskuntaosaamisen tason nostamiseen tähtäävän eyrityspalvelu-hankkeen toteutus, yrityshautomo Promoottorin toiminnan vakiinnuttaminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen piirissä, Tampere International Business Office-hankkeen pysyvän rahoitusmallin luominen sekä yrityksille toimitiloja tarjoavan Tampere Science Parkin toiminnan käynnistys. Lisäksi talousarviossa mainitaan useita toimenpide-ehdotuksia mm. sosiaalija terveys-, kulttuuri- ja opetuspalvelujen järjestämiseksi. 19