Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön toimenpideohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön toimenpideohjelma"

Transkriptio

1 Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön toimenpideohjelma Minna Kähtävä-Marttinen 2011

2 Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön toimenpideohjelma Sisällys 1. Johdanto 2 2. Tausta 2 3. Virkistyskäyttö ja matkailu 4 4. Vuoksen virkistyskäytön tarpeista Kysely imatralaisille ja muille Vuoksen käyttäjille Kysely kaupungin organisaatiossa 9 5. Vuoksen nykyiset virkistyskäytön elementit Vuoksen luontokohteet Vuoksen historiakohteet ja kulttuurinähtävyydet Vuoksen virkistyskäytön rakenteet ja ulkoilureitit Esteettömät kohteet Kalastus Infrastruktuurin kehittämisen toimenpideohjelma Maankäyttö Vuoksen virkistyskäytön matkailullisen infrastruktuurin kehittäminen Ulkoilureittien kehittäminen ja toteuttaminen Yksittäisten virkistyskohteiden kehittäminen (Ympäristö) taide osana reitistöä ja infrastruktuuria Hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen Kehittämisen toimenpideohjelman aikataulutus 21 Lähteet 23 Liitteet Liite 1. Vuoksen luontokohteet, listaus Liite 2. Vuoksen historiakohteet ja kulttuurinähtävyydet, listaus Liite 3. Vuoksen virkistyskäytön rakenteet, listaus Kansien kuvat Imatran kaupunginmuseo. Etukansi: Imatrankosken ylittävä kori, kalansaalista Vuokselta ja Imatra-kivien etsimistä. Takakansi: Imatra-kiviä ja kivien löytäjä. 1

3 1. Johdanto Matkailun suurinvestointien sijoittuminen Lappeenrannan Rauhan ja Imatran kylpylän sekä Ukonniemen alueille Vuoksen lähituntumaan on luonut tarpeen päivittää ja kehittää myös Vuoksen ja Imatran alueen matkailua. Vuokseen liittyy merkittäviä luonto- ja kulttuuriarvoja ja resursseja, jotka laadukkaasti esille tuotuna ovat matkailullisesti kiinnostavia ja kertovat alueen ainutlaatuisuudesta. Matkailijamäärän kasvu edellyttää matkailijoiden ohjaamista herkillä luonto- ja kulttuurikohteilla, nähtävyyksillä ja virkistysalueilla. Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön yleissuunnitelma on lähtenyt tarpeesta päivittää Vuoksen luonto- ja kulttuuriresurssien tilanne ja luoda niiden osalta kokonaislinjaus siitä, miten näitä resursseja on jatkossa tarpeen hyödyntää matkailu- ja virkistyskäytössä. Suunnitelmassa ei käsitellä Vuoksen maisemaa, josta on jo useita selvityksiä eikä Vuoksen varren urheiluun liittyvää infrastruktuuria, kuten urheilukenttiä ja pururatoja, jotka ovat pääasiassa kaupunkilaisten omassa käytössä. Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön yleissuunnitelma on monialainen esitys, jossa on selvitetty luonto- ja kulttuurimatkailun konkreettisia resursseja ja Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön tarpeita yleisellä tasolla. Näistä resurssi- ja tarveselvityksistä on muodostettu Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön infrastruktuurin kehittämisen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma pohjaa Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelmassa määriteltyjen luonto- ja kulttuurimatkailun painopistealueiden kehittämiseen. Työssä tuodaan myös esiin näihin resursseihin liittyviä Vuoksen paikallisten käyttäjien virkistyskäytön tarpeita ja näkökulmia. Infrastruktuurin kehittämisen näkökulmasta ei välttämättä voida erotella paikallisten Vuoksen virkistyskäyttöä kulttuuri- ja luontomatkailijoiden virkistyskäytöstä. Samoista luontopoluista ja kalastuslaitureista nauttivat sekä paikallinen käyttäjä kun kauempaa tullut matkailijakin. Matkailuyrittäjä- tai toimija voi myös hyödyntää Vuoksen varren hoidettuja ja tarpeellisin rakentein varustettuja nähtävyyskohteita omassa toiminnassaan. Kun käyntikohteet ja virkistysalueet ovat hyvin hoidettuja ja kunnossa, niissä viihtyvät paikallisten ohella myös matkailijat. Hoidetut alueet antavat viestin alueen arvostamisesta ja merkityksestä. 2. Tausta Matkailullisen virkistyskäytön yleissuunnitelma nousee tarpeesta kehittää Vuoksen alueelle lisää kestävää matkailullista toimintaa. Alueen luonnon- ja kulttuuriarvoista nouseva matkailu sopii Vuokselle, tuo Vuoksen aluetta esiin ja profiloi sitä ainutlaatuisena käyntikohteena. Matkailullinen kehittäminen vaatii luonto- ja kulttuuriresurssien tuntemusta ja niiden tilanteen päivittämistä. Vuoksen yleissuunnitemahankkeessa konkreettisia, maastossa sijaitsevia luonto- ja kulttuuriresursseja ja niiden tilannetta päivitettiin ja selvitettiin erityyppisten kohteiden kehittämismahdollisuuksia. Samalla tarkasteltiin myös Vuoksen luontokohteiden sopivuutta matkailuun ja esteettömään matkailuun. Vuoksen yleissuunnitelmahanketta ovat rahoittaneet Euroopan unioni, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus sekä Imatran kaupunki. Hankkeessa valmistuivat seuraavat perusselvitykset: 2

4 Kalastuksen kehittäminen lohikalojen kutualueiden kartoitus Vuoksessa (Jääskeläinen 2010) Imatrankosken kaupunkipuron ja kalatien yleissuunnitelma (Alatalo 2010) Mellonlahden lisäveden pumppaussuunnitelma (Alatalo 2010) Vuoksen kalatalouden käyttö- ja hoitosuunnitelma (Menna 2011) Vuoksen luontoresurssien inventoinnit ja (esteetön) luontomatkailu Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys (Kuitunen 2010) Imatran luontoselvityksen päivitys (Kuitunen 2010) Matkailuun ja virkistykseen sopivat luontokohteet (Jääskeläinen 2010) Vuoksen historiaresurssien inventoinnit Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi (Köngäs 2010) Imatra Imatrankoski, Kalliohakkausten ja historiallisten rakenteiden dokumentointi ja kartoitus (Köngäs & Mikkanen 2010) Vuoksen virkistyskäytön rakenteiden kehittäminen Vuoksen virkistyskäytön rakenteet, ideakuvat (Im-Ark, 2010) Mattolaiturit ja autojen pesupaikat (Jääskeläinen 2010) Vuoksen kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen Kysely imatralaisille ja muille Vuoksen käyttäjille Vuoksen virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisestä ( ) Kysely luonto- ja kulttuurimatkailuyrittäjille Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämistarpeista syksyllä 2010 Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelma (Kähtävä- Marttinen 2011) Vuoksen alueen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelmassa linjataan Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun yleisiä suuntaviivoja luonto- ja kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden, luonto- ja kulttuurimatkailun tarjonnan, matkailututkimusten ja matkailun trendien valossa. Siinä kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämisen painopistealueiksi on määritelty Imatran koski ja Kruununpuisto, kalastus, historia- ja kulttuurisekä luonnonperintöresurssien esiin tuominen ja tuotteistaminen, Vuoksen vesielementin hyödyntäminen ja Vuoksen varren reitistön matkailullinen kehittäminen. Reittien matkailullisessa kehittämisessä painopisteenä tulee nähdä teemareittien ja pyöräilyn kehittäminen. Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön yleissuunnitelmassa katsotaan Vuoksen varren matkailullista kehittämistä hankkeessa valmistuneista resurssiselvityksistä, suunnitelmista ja kyselyiden tuloksista sekä kulttuuri- ja luontomatkailun painopistealueista käsin ja luodaan tarkemmat suuntaviivat matkailullisen virkistyskäytön kehittämiselle lähinnä matkailun edellytysten parantamisen, eli matkailullisen infrastruktuurin kehittämisen näkökulmasta. Työssä esitetään toimenpideohjelma Vuoksen luonto- ja kulttuuriresursseihin pohjautuvan matkailullisen virkistyskäytön infrastruktuurin kehittämiseksi. Infrastruktuurin kehittäminen on edellytyksenä alueen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittymiselle, kuten matkailuyritysten mahdollisuuksille käyttää aluetta 3

5 toiminnassaan ja resursseihin pohjautuvien tuotteiden luomiselle ja niiden markkinoinnille. Luonto- ja kulttuurimatkailun painopistealueiden matkailullinen kehittäminen tulee luonnollisesti sovittaa myös muuhun Vuoksen virkistyskäytön kehittämiseen sekä Lappeenrannan Rauha - Imatran Ukonniemi -alueen kehittämisen linjauksiin. 3. Virkistyskäyttö ja matkailu Virkistysalueet ja ulkoilureitit ovat tärkeä osa yhteiskunnan tarjoamia palveluja. Luonto ja maisemat sisältävät tärkeitä kauneus-, virkistys- ja kulttuuriarvoja. Virkistysalueilla ja ulkoilureiteillä on tärkeä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ylläpitävä vaikutus. Virkistyskäytön suunnittelulla halutaan lisätä virkistäytymismahdollisuuksia, ylläpitää ja suojella virkistyksellisiä arvoja ja välttää alueiden ja kohteiden käytön kielteisiä vaikutuksia luontoon, kulttuuriympäristöön ja paikallisiin asukkaisiin. Virkistysalueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tavoitteena on luoda laadukas, alueen luontoon ja kulttuuriympäristöön sopiva virkistys- ja ulkoiluympäristö, joka vastaa kysyntää. Luontoon ja kulttuuriympäristöön kohdistuva virkistyskäyttö ja matkailu limittyvät toisiinsa. Virkistyskäytön ja matkailun eri muodot tekevät kohteeseen kohdistuvasta matkailusta ja virkistyskäytöstä monisäikeisen kokonaisuuden. Tarvitaan tarkkaa suunnittelua, jotta virkistyskäytön ja matkailun tarpeet saadaan sovitettua toisiinsa mahdollisimman joustavasti. Virkistyskäytön ja matkailun eroja ja yhtäläisyykisiä voidaan verrata niiden käsitteitä avaamalla. Luonnon virkistyskäyttö tarkoittaa luonnossa liikkumista ja oleskelua vapaaajan viettämistarkoituksessa joko lihasvoimin liikkuen, kuten jalkaisin, hiihtämällä, pyöräillen, veneillen tai näihin verrattavalla muulla tavalla tai moottoriajoneuvolla liikkuen tarkoituksena liikunta, maisemien ihailu, luonnon harrastaminen, retkeily, telttailu, metsästys, virkistyskalastus, veneily, kotitarvemarjastus ja -sienestys tai muu vapaa-ajan toiminta. Virkistyskäyttöön kuuluu myös se osa vapaa-ajan asumisesta, joka tapahtuu virkistystarkoituksessa. Virkistyskäyttö-termiä käytetään erityisesti kun puhutaan luonnonvarojen käytöstä tai maankäytöstä. (YM 2002, Metsäntutkimuslaitos www-sivu 8.11.). Ulkoilu on ulkona, kodin pihapiirin ulkopuolella tapahtuvaa oleskelua ja liikkumista vapaa-aikana ja virkistäytymistarkoituksessa. Ulkoilu on toimintaa, joka tuottaa virkistystä ulkoilmassa ja jota harrastetaan lihasvoimin. (Metsäntutkimuslaitos www-sivu 8.11.) Matkailulla tarkoitetaan WTOn yleismääritelmän mukaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat vapaa-ajan vietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa toiseen paikkaan tavanoimaisen elinpiirinsä ulkopuolelle ja oleilevat siellä korkeintaan vuoden. Luontomatkailulla on useita määritelmiä. Laajimman määritelmän mukaan luontomatkailulla tarkoitetaan kaikkea luontoon tukeutuvaa matkailua (YM 2002). Hieman suppeammin määriteltynä luontomatkailua on matkailu, jonka yhteydessä virkistytään luonnossa. Luontomatkailussa luonnon virkistyskäyttö ja matkailu yhdistyvät. Luontomatkailua on määritelty myös eri näkökohtia 4

6 huomioiden: luontomatkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle (matkailun määritelmä) tutustuakseen elolliseen ja elottomaan luontoon ("biologinen luonto"), voidakseen ymmärtää sen prosesseja ("ekologinen luonto"), kehittääkseen eettisesti kestävämpää ekologis-humanistista luontosuhdettaan (ympäristöfilosofia) ja nauttiakseen luontoelämyksestä (luonto kokemusympäristönä) ja josta luontomatkailuyrittäjät saavat toimeentulonsa (luontomatkailuelinkeino) (Hemmi 2005:334). Kulttuurimatkailu on määritelty Suomen matkailustrategiassa seuraavasti: "kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketaloudellisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuutta tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki alueen aikaansaama ja historian muokkaama: historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyyli, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa" (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020, KTM 21/2006). Kaavio 1. Luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun keskeiset toimijat (Ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi 2002, mukaellen Minna Kähtävä- Marttinen). 5

7 4. Vuoksen virkistyskäytön tarpeista 4.1. Kysely imatralaisille ja muille Vuoksen käyttäjille Imatralaisilta kysyttiin mielipiteitä ja ideoita Vuoksen virkistyskäytön ja matkailun kehittämistä varten. Kysely suoritettiin välisenä aikana. Kyselystä kerrottiin mediassa, ja siihen sai vastata sähköisesti Imatran kaupungin www-sivuilla ja paperilomakkeilla pääkirjastossa ja kirjaston sivupisteissä Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla sekä Honkaharjun sairaalassa, Mansikkalan terveyskeskuksessa ja kaupungintalon aulassa. Vastauksia saatiin yhteensä 80 kappaletta. Kysely oli suomenkielinen. Vastaajien kesken arvottiin Vuoksen luontolenkkien ja luontopolkujen opasvihkoja. Määrällisesti eniten ( 68%) vastauksia tuli vuotiailta vastaajilta. Nuorilta, vuotiailta vastaajilta ei tullut yhtään vastausta (taulukko 2, vastaajat ikäryhmittäin). Arvontaa varten yhteystietonsa jättäneistä vastaajista 26 oli miehiä ja 24 naisia. Koska vastaajien määrä on vähäinen, vastauksen tulokset eivät ole tilastollisesti riittävän edustavia, mutta niiden pohjalta voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavia päätelmiä. Vastaajat ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 5 Ikäryhmät vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Taulukko 2. Vastaajat ikäryhmittäin. Vuoksi virkistyksen kohteena Vuoksen virkistyskäytön tapoja koottiin kyselyssä. Kysymykseen mitä itse harrastat Vuoksella, Vuoksen rannoilla tai Vuokseen liittyen tuli vastauksia tuli seuraavasti: ulkoilu kävelemällä (Vuoksen lenkki, Mellonlahden lenkki) kuntokävely, sauvakävely, lenkkeily, juoksu, rullaluistelu, rollaattorilla "rollailu" heittokalastus, perhokalastus, vetouistelu, onkiminen 6

8 kesä- ja talviuinti, auringonotto soutu, kirkkovenesoutu, kilpasoutu, melonta mattojen pesu, autonpesu luonnon tarkkailu, lintujen tarkkailu, kasvien tarkkailu rentoutuminen, istuskelu, maisemien katselu ja veden solinan kuuntelu koiran ulkoilutus, koiran uittaminen valokuvaus, kuvataiteiden harrastaminen sorsien syöttäminen retkeily geokätköily koskinäytöksessä järjestysmiehenä toimiminen paikallisten tarinoiden kuuntelu Vuoksen virkistyskäytön tarpeet Vastaajilta kysyttiin sitä, miten Vuoksen virkistyskäyttöä pitää kehittää. Suurin osa vastauksista koski infrastruktuurin kehittämistä. Ylivoimaisesti eniten toivottiin paikkojen kunnostusta ja virkistyksen ja ulkoilun infrastruktuurin kehittämistä. Toivelistassa ovat tasokkaat rakenteet esimerkiksi kalastukseen, uimapaikkojen saaminen ja ylläpito, paikkojen siistiminen ja kunnossapito, jalankulku- ja pyöräteiden kunnostus, mattolaiturien säilyttäminen, toive saada veneyhteys Saimaalta Vuokselle sekä lisää retkeilypaikkoja Vuoksen alueelle (taulukko 3). Taulukko 3. Vuoksen infrastruktuurin kehittämistarpeet 7

9 Muussa kun infrastruktuuriin liittyvässä kehittämisessä kalastuksen kehittäminen nousi tärkeimmäksi. Kalaistutusten lisääminen ja kalakannan monipuolistaminen esimerkiksi taimenen ja harjuksen määrää kasvattamalla, ootto-onginnan kieltäminen tai rajoittaminen tietyille alueille, kuten esimerkiksi Mellonlahdelle ja kalastuslupien valvonnan ja myynnin tehostaminen nähtiin tärkeiksi kalastuksen infrastruktuurin kehittämisen ohella. (taulukko 4). Vuokselle toivottiin myös lisää tai uusia tapahtumia ja nähtävyyksiä, kuten teema- ja virkistystapahtumia, joista mainittiin esimerkiksi kalastustapahtumat- ja kilpailut ja sopivat vuodenaika-aktiviteetit. Teemaretkiä, kuten kartano- tai luontoretkiä toivottiin lisääs samoin enemmän järjestettyä yhteistoimintaa kuten yhteislaulutilaisuuksia ja myös nuorille kiinnostavaa ohjelmaa. Nähtävyyksinä suuret vesisuihkut Vuokselle, jokilaiva tai muu alus ja rantabulevardin kehittäminen saivat kannatusta. Kesäkioskin tai (laiva)ravintolan saaminen Vuoksen rantaan olivat myös toivelistalla. Vuoksen säilyttäminen rauhallisena virkistäytymisen ympäristönä säilyttäminen nousi myös esiin. Miten Vuoksen virkistyskäyttöä pitäisi mielestäsi kehittää? Mitä ideoita sinulla on Vuoksen virkistyskäyttöön liittyen? Kalastuksen kehittäminen 19 Lisää (uusia) tapahtumia ja nähtävyyksiä Vuokselle 15 Ravintola/ kioski Vuokselle 14 Vuoksen rauhallisuus säilytettävä 8 Muu kehittäminen (muu kuin infrastruktuuri) Lintujen tarkkailun kehittäminen 6 Veneilyn kehittäminen 4 Mellonlahden kehittäminen Taulukko 4. Muu kehittäminen Vuoksella. Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön kehittämisen tarpeet Kysyttäessä Vuokseen liittyviä tärkeimpiä kulttuuri- ja luontonähtävyyksiä tai käyntikohteita vastauksena saatiin luonnollisesti Imatran koski ja Kruununpuisto (56 vastaajaa), voimalat (17 vastaajaa), koko Vuoksi maisemineen (16 vastaajaa), Varpasaari (16 vastaajaa) ja Työväen asuntomuseo (11 vastaajaa). Rakennuksista Valtionhotelli ja Neitsytniemi olivat myös merkittäviä (9 vastaajaa kussakin) ja Mellonlahti nähtiin myös tärkeänä (7 vastaajaa). Muutamassa vastauksessa mainittiin myös Vuoksen sillat ja hiidenkirnut. 8

10 Miten matkailua nähtävyyksissä/ käyntikohteissa tai muualla Vuoksen alueella tulisi mielestäsi ensisijaisesti kehittää -kysymyksen vastauksissa nähtiin pitkälti samoja linjauksia kun virkistyskäytön kehittämisessäkin. Paikkojen siisteyden ja sitä kautta viihtyisyyden parantaminen nähtiin tärkeänä. Nähtävyyskohteiden kehittäminen, jossa Kosken hyödyntämisen ja koskinäytöksen kehittäminen omana kokonaisuutenaan nähtiin yhteenlaskettujen vastausten määrässä merkittävimpänä kehittämiskohteena (taulukko 5). Nähtävyyskohteiden kehittämisessä yleensä esiin tulivat Työväen asuntomuseo, Karjalainen kotitalo, voimalanäyttely, Ritikanrannan ja Tainionkosken ympäristön kehittäminen matkailullisesti, Mustalammen sataman kehittäminen ja kulttuuri- ja teollisuushistorian avaaminen matkailijoille. Koskinäytöksen kehittämisessä tuli esiin vaijeriliu un rakenteiden liiallinen silmiinpistävyys koskimaisemassa, mahdollisuus musiikittomaan koskinäytökseen ja koskinäytöksen veden juoksutusmäärään liittyvät asiat. Lisäksi tärkeinä nähtiin opastuksen ja opasmateriaalin parantaminen ja eri kielisten versioiden lisääminen, reitistöjen kehittäminen ja Vuoksen rantojen säilyttäminen kaikille avoimina. Miten matkailua nähtävyyksissä/ käyntikohteissa tai muualla Vuoksen alueella tulisi mielestäsi ensisijaisesti kehittää? Paikkojen siisteys ja näkymien avaaminen Vuokselle 12 Nähtävyyskohteiden kehittäminen (muut kuin koskinäytös) 11 Kosken hyödyntämisen ja koskinäytöksen kehittäminen 9 Paremmat opasteet, kartat ja esitteet, kieliversiot 8 Reitistöjen kehittäminen (kävely, lenkkeily, luontopolut) 6 Vuoksen rantojen säilyttäminen kaikille avoimina 4 (Kaupalliset) palvelut 3 Luontoturismin kehittäminen Kulttuurikierrokset, ohjatut retket Nähtävyyksien aukioloaikojen pidentäminen Virkistyskäytön rakenteita Vuokselle (laavu, nuotiopaikka) Varpasaaren uimarannan kehittäminen Taulukko 5. Miten matkailua nähtävyyksissä / käyntikohteissa tai muualla Vuoksen alueella tulisi kehittää Kysely kaupungin organisaatiossa Keväällä 2010 kaupungin organisaation sisällä tehtiin kysely Vuoksen alueen kehittämisen tarpeista Vuoksen hyödyntämisen esiselvitystä varten. 9

11 Kyselyn tuloksena saatiin seuraavia kehittämisen tarpeita: Rakenteet ja kunnostus Vuoksen virkistyskäytön rakenteiden suunnittelu ja toteutus olemassaolevien rakenteiden kunnostussuunnitelma ja tulevien rakenteiden tasokkaat tyyppi- ja rakennepiirrustukset (laiturit, huvimajat ym.) Vuoksen historia-, luonto-, ja nähtävyyskohteiden opastusjärjestelmä Vuoksen virkistyskäytön infrastruktuurin kunnostaminen Vuoksen rantojen siistiminen, kunnostus- ja hoitotyöt ympäristö ja puistoalueet uimapaikkojen suunnittelu ja kunnostus matonpesukulttuurin kehittäminen: suunnitelma maanpäällisestä matonpesupaikasta Vuokselle ja Vuoksen hyödyntämiskulttuuriin liittyvien vedenpäällisten matonpesulaitureiden säilytys- ja käyttösuunnitelma Vuoksen alueen virkistyskohteiden käyttökulttuurin kehittäminen ja sen välittäminen sekä ulkomaisille kävijöille että suomalaisille, erityisesti nuorisolle (roskaamisen ehkäisy, WC-paikkojen opasteet eri kielillä). Vuoksea kiertävälle raitille viehättäviä penkkejä ja valaistus Mellonlahden kehittäminen Vuoksen valaistussuunnitelma: valaistuksen tekninen osasuunnitelma Vanhojen Vuoksen varren peltoalueiden hyödyntäminen maisemassa suunnitelma maisemapelloista ja sopimuksien tekeminen peltojen viljelijöiden kanssa Kalastus Vuoksen kalastoselvityksen päivitys Vuoksen kalaston hoito- ja käyttösuunnitelma suunnitellaan kalastonhoitoa tuleville vuosille yhteensopivasti eri ryhmien kalastustarpeisiin nähden saaliiden varmistamiseksi huolehtien myös luontaisten kalalajien säilyminen mm. säilyttämällä kalojen lisääntymistä tukevia suojapaikkoja Kalastusalueiden rakentaminen Vuoksen kalastuksen tuotteistaminen eri kohderyhmille suunnitelma eri käyttäjäryhmille suunnatuista erilaisista ja eri tasoisesti varustelluista sekä eri hintaisista kalastusalueista Luonto Vuoksen alueen arvokkaiden luontokohteiden kartoituksen päivitys Vuoksen ornitologinen selvitys Vuoksen luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelma 10

12 ohjeistetaan Vuoksen luontokohteiden vaaliminen ja hoito siten, että kohteiden luontoarvot säilyvät ja ne voidaan sovittaa yhteen virkistyskäytön sekä matkailun kanssa Luontokohteiden esiintuonti ja opastaminen esim. opastetaulut, lintujen katselutasanteet suunnitelma luontokohteiden opastuksen sisällöstä, luontokohteiden virkistyskäyttöä palvelevista rakenteista kuten kalastuspaikoista ja lintujen katselutasanteista ym. Historia Vuoksen alueella olevien historiakohteiden hoito- ja käyttösuunnitelma Matkailuun käytettävissä olevien historiaresurssien kartoitus raja, Vuoksi, henkilöhistoria (myös venäläinen), tarinat, kartanot, Laila Hietamies ym. Historian mallintaminen, tuotteistaminen ja paketoiminen matkailun ja matkailuyrittäjien käyttöön myytävät oheistuotteet, tapahtumat, draama ja dramatisoidut opaskierrokset, valmiiksi räätälöidyt historialliset teemakierrokset, raja- ja historiakierrokset Imatralla ja Svetogorskissa ym. Muu virkistys Soutukeskuksen kehittäminen Vuoksen soutukeskuksen yleissuunnitelma Pyöräilyn kehittäminen eri aiheiset teemapyöräilyreitit matkailun oheispalveluiksi, pyöräilyreittien paketoiminen tuotteiksi Muut Neitsytniemen alueen kehittäminen Vuoksikeskus Vuoksikeskuksen yleissuunnitelma (Kyselyn vastaukset ympäristötoimelta, tekniseltä toimelta, sivistystoimelta ja Imatran seudun kehitysyhtiöltä) 5. Vuoksen nykyiset virkistyskäytön elementit Vuoksen ranta-alueet (106 ha) on merkitty maakuntakaavassa virkistys- ja ulkoilualueeksi Imatran edustalla olevien Saimaan saarten, Kuusikkosaaren, Mikonsaaren, Malonsaaren ja Haapasaaren sekä niiden ympärillä olevien pikkusaarten (yhteensä 190 ha) ohella. Muita virkistys- ja ulkoilualueita ovat Ivonniemi, Lammassaari ja Mustalampi-Saimaan ranta-alue. Nämä alueet on tarkoitettu yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Mellonlahti ja Golfkenttä ovat urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta. Lisäksi 11

13 Vuoksen varrella on puistoja, kuntoiluun ja lähivirkistykseen käytettäviä reittejä ja kevyen liikenteen väyliä, yleinen uimaranta, luontopolkuja, erityyppisiä kulttuurikohteita kuten merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, kansallismaisema, harrastamista ja virkistäytymistä edistäviä rakenteita, kuten kalastuslaitureita, matonpesulaitureita, venepaikkoja, esteettömiä kalastuspaikkoja ja monenlaista muuta. Keskeisin elementti on kuitenkin Vuoksi itse maisemineen. Vuoksen luonto- tai kulttuurimatkailun kehittämisen näkökulmasta luonto- ja kulttuuriresursseja esiin tuovan infrastruktuurin kehittäminen on keskeistä. Infrastruktuuri, kuten esimerkiksi kohteiden viitoitus ja varustaminen opastauluilla, käyntikohteiden hoitaminen ja niille pääsyn varmistaminen, polkujen kunnostaminen ja laitureiden rakentaminen mahdollistavat kohteiden turvallisen käytön. Toisaalta Vuokseen liittyvien luonto- ja kulttuuriresurssien esiin tuominen mahdollistaa myös uudenlaisten palveluiden, kuten luontoon ja historiaan liittyvien teemareittien kehittämisen Vuoksen alueelle. Näiden luominen vaatii myös infrastruktuurin ja reitistön kehittämistä. Kunnossa oleva infrastruktuuri luo mahdollisuuden hyödyntää luonto- ja kulttuurikohteita matkailun yritystoiminnassa. Työ on jo osittain alkanut palasina kaupungin eri hankkeissa, mutta laadukas toteuttaminen vaatii pitkäjänteisen ja aluetta kokonaisuutena kehittävän työotteen. 5.1 Vuoksen luontokohteet (listaus, liite 1) Imatralla on 39 erityyppistä suojeltua luontokohdetta, joista monet ovat Vuoksen tai Saimaan läheisyydessä. Lisäksi Vuoksen tuntumassa pesii ja Vuoksella talvehtii runsaasti eri lajin lintuja, myöskin yksi tärkeistä lintujen muuttoreiteistä kulkee kaupungin yli. Erityisesti keväisin monet linnut pysähtyvät Vuokselle odottamaan jäiden lähtöä. Eläimiä Vuoksen varrella on nähty harvakseltaan alueella pistäytyvistä suurpedoista, kuten karhuista ja susista pieniin nisäkkäisiin. Vesieläimistä saukko viihtyy Vuoksessa. Imatran nimikkoeläin, idänhepokatti on yksi Kaakkois-Suomen erikoisuus. Joenvarsiniityt ja suot ovat myös erinomaisia perhosalueita. Vuoksen luontoon pääsee tutustumaan ja perehtymään alueelle rakennettujen luontopolkujen ja luontolenkkien kautta. Luonto- tai kulttuuripolulla tarkoitetaan lyhyehköä merkittyä reittiä, jonka varrella on opastauluja tai käytettävissä on opasvihko, josta kohteiden tietoa voi lukea. Luonto- tai kulttuuripolut ovat reittejä, jotka on tarkoitettu luonnon tarkkailuun ja joiden tavoitteena on luontokasvatus tai alueen kulttuurihistorian esittely. Vuoksen tuntumassa kiertää neljä luontopolkua; Mellonlahden luontolenkki, Muinaisuoman luonto- ja kulttuuripolku, Vuoksen luontolenkki ja Tainion luontopolku. Lenkeistä on saatavilla opasvihkot, jotka kertovat alueen luonnon ominaispiirteistä. Kohteissa ei ole opastauluja. Vuoksen yleissuunnitelmahankkeessa on mietitty miten Vuoksen varren luontokohteita voidaan tuoda esiin luontomatkailun näkökulmasta. Keskeisten luontoresurssien tilanne päivitettiin Imatran luontoselvityksen päivityksessä (Kuitunen 2010) ja Imatran Vuoksen pesimälinnuston selvityksessä (Kuitunen 2010). Päivitysten ohella selvitettiin, mitkä kohteista sopivat matkailu- ja virkistyskäyttöön joko sellaisenaan tai kohdetta kehittämällä. Samalla arvioitiin kohteiden sopivuus esteettömään virkistys- ja matkailukäyttöön (Matkailuun ja virkistykseen sopivat luontokohteet, Jääskeläinen 2010). Selvitysten tuloksena todettiin, että Vuoksella on mielenkiintoisia luontonähtä- 12

14 vyyksiä, joita on mahdollista hyödyntää myös matkailullisesti tietyin edellytyksin. Kohteet tarvitsevat kunnostusta, opastauluja ja kulkureittien parantamista. Myös nykyiset luontopolut tarvitsevat peruskunnostuksen ja polkuoppaiden päivityksen sekä opastauluja valikoituihin kohteisiin. Materiaalista tulee tehdä myös versiot tai tiivistelmät eri kielillä. 5.2 Vuoksen historiakohteet ja kulttuurinähtävyydet (listaus, liite 2) Vuoksen ja Imatran kulttuuriympäristössä on erityyppisiä historiakohteita ja kulttuurinähtävyyksiä valtakunnan tason kohteista paikallisiin ja esihistorialliselta ajalta nykyaikaan. Muinaisjäännökset ja historiakohteet, rakennetun ympäristön kohteet, arkkitehtuurikohteet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, taideteokset ja muistomerkit kertovat alueen omaleimaisesta elämästä ja menneisyydestä. Näihin liittyy aineeton kulttuuriperintö, kuten tarinat ja perinteet sekä henkilöhistoria, jotka tekevät kohteita eläviksi. Vuoksen yleissuunnitelmahankkeessa inventoitiin Vuoksen varren historialliset muinaisjäännökset ja kartoitettiin koskiuoman kalliokaiverrukset, sillä historiallisista kohteista Vuoksen varrella ei toistaiseksi ollut olemassa tutkimustietoa, eikä kalliokaiverrusten tarkka lukumäärä tai sijainti kartalla ollut tiedossa. Tutkimusten tuloksena Vuoksen varrelta löytyi 19 historiallista muinaisjäännöstä, koskiuoman kalliokaiverruksia paikallistettiin 126 kpl ja niiden sijainnit määriteltiin kartalle. Vuoksen varren historiaa on tuotu esiin niukasti. Yhdessä jo tiedossa olevan kulttuurihistorian aineiston kanssa kohteista saa rakennettua esimerkiksi (kulttuuri)historian teemareittejä, jotka voidaan opastaa eri kielillä. 5.3 Vuoksen virkistyskäytön rakenteet ja ulkoilureitit (listaus, liite 3) Vuoksella on erityyppisiä virkistyskäytön rakenteita, kuten matto- ja kalastuslaitureita ja muita laitureita, venepaikkoja ja veneenlaskuluiskia, puistoja, Varpasaaren uimaranta ja Mellonlahden laavu. Monet matonpesupaikat toimivat myös autonpesupaikkoina. Vuoksen suulla toimii myös Niskalammen satama. Vuoksea ympäröi kevyen liikenteen väylistä, poluista ja muista väylistä koostuva reittiverkosto. Vuokselle on tarpeen saada laadukkaita virkistyskäytön rakenteita, jotka tukevat harrastamista, lisäävät virkistyskokemuksen laatua, jotka sopivat Vuoksen maisemaan, ja joita voidaan hyödyntää myös matkailussa. Alueen matkailullinen virkistyskäyttö edellyttää rakenteiden käytön ja tarpeen päivittämistä ja uusien rakenteiden suunnittelua ja toteuttamista. Vuoksen yleissuunnitelmahankkeessa suunniteltiin Vuokselle sopivia, laadukkaita rakenteita. Rakenteiden ideakuvina valmistuivat kalastuslaiturin mallityyppi, heittolaituri, jossa on risteilyaluksen kiinnittymismahdollisuus, suuremman ja pienemmän grillikatoksen mallityypit, lintujen tarkkailulavan mallityyppi ja lintutornin mallityyppi. Heittolaiturin suunniteltu rakentamispaikka on Neitsytniemen kärki ja lintulavan suunniteltu rakentamispaikka Itä-Siitolan kosteikon alue. Vuoksen mattolaitureita ja autonpesupaikkoja ja niiden kehittämistä tarkasteltiin myös niiden tilaa selvittävässä raportissa (Jääskeläinen 2010). 13

15 5.4 Esteettömät kohteet Esteettömissä kohteissa kävijä pääsee toimimaan ja liikkumaan riippumatta iästä, vammasta tai lasten lukumäärästä. Vuoksen virkistyskäytön jo olemassa olevia esteettömiä kohteita on Mellonlahdella ja Ritikanrannassa, joissa laitureilta pääsee kalastamaan esimerkiksi pyörätuolilla. Lisäksi Varpasaaren yleisellä uimarannalla on ollut esteetön uimapaikka, jossa veteen on päässyt turvallisesti, mutta kohde on jo huonokuntoinen ja vaatii korjausta. Vuoksen yleissuunnitelmahankkeessa on kartoitettu Vuoksen varren matkailuun ja virkistykseen sopivat luontokohteet ja kohteet, jotka fyysisenä toimintaympäristönä tai toimintaympäristöltään kunnostettuina sopivat esteettömään matkailuun. Historia- ja kulttuurikohteista monet, kuten arkkitehtuurikohteet ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja taideteokset sijaitsevat helposti tavoitettavilla kaupunkialueella ja ne on mahdollista nähdä Vuoksen varren kevyen liikenteen väylillä tai leveillä puistoteillä liikkuen. Vuoksen luonto- ja kulttuuriresursseista on mahdollista luoda esteetön teemareitti, mutta reitin rakentaminen vaatii todennäköisesti paikoin esteettömyyttä palvelevien rakenteiden tekemistä. 6. Kalastus Vuoksen kalastuksen kehittäminen on oma, selkeä osa-alueensa, jossa parannetaan sekä kalastukseen liittyvää infrastruktuuria että kehitetään kalastuksen sisältöjä. Kalastuksen kehittämisessä tärkeitä ovat kalakantojen hoito, kalastuksen järjestäminen ja kalastuksen markkinointi. Kalastuksen kehittämistoimia linjaavat tarkemmin tuoreet Lohikalojen kutualueiden kartoitus Vuoksessa (Jääskeläinen 2010) ja Vuoksen kalatalouden käyttö- ja hoitosuunnitelma -raportit (Menna 2011). Kalakantojen hoidon kehittäminen lohikalojen luontaisen lisääntymisen kehittäminen lohikalojen oikein kohdistetut istutukset saaliskiintiöiden, alamittojen ja rauhoitusaikojen kalastusvalvonnan kehittäminen kaupunkipuro-suunnitelman eteenpäin vieminen: Vuoksen vanhan uoman ja voimalaitosuoman väliin suunnitteilla oleva kaupunkipuro parantaa Vuoksen luontaisen taimenen lisääntymismahdollisuuksia Vuoksen luontaisten kutupaikkojen olosuhteita parantaminen ja turvaaminen. Vuoksen aiemmin runsaan harjuskannan elvyttäminen Mellonlahden veden vaihtuvuuden parantaminen parantaa veden laatua ja Mellonlahden kalakannan elinolosuhteita 14

16 Kalastuksen järjestäminen Kalastuslupien saatavuutta parannetaan: lupien saatavuus sähköisesti, lupapalvelun parantaminen myös ulkomaalaisille kalastajille kalastusluvan hankkijalle on annettava riittävät tiedot lupaehdoista ja alueesta sekä kalastuksen käytännöistä sekä suomeksi että muilla kielillä kalastuskohteiden on täytettävä nykyajan kalastusmatkailjoiden vaatimukset; matkailijoiden on saatava riittävät palvelut, kuten saaliin käsittelymahdollisuudet ja kylmäsäilytystlilat kalastuksen tukikohtien kehittäminen palveluja parantamalla kalastuksen infrastruktuurin, kuten laitureiden lisääminen, mahdollisuus esteettömään kalastukseen kalastuskohteiden selkeä merkitseminen ja saavutettavuuden parantaminen kalastuspaikkojen siisteyden ylläpitäminen kalastusvälineiden ja veneiden vuokrauksen kehittäminen kalastuksen lupaehtojen tarkastaminen: kalastuksen tarvittava ohjaaminen lupaehdoilla Markkinointi tehostettu ja kohdennettu markkinointi kun Vuoksen kalastusmatkailu on tuotteistettu ja kalastuksen olosuhteet on saatettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia Rauhaan, Imatran Vapaa-aikakeskukseen ja Imatran Neitsytniemeen kehittyvien uusien kalastuspisteiden- ja palveluiden myötä alueelle tulee uutta tarjontaa. Kalastuksen kehittämistä Vuoksen-Rauhan -ja Ukonniemen alueella tulee katsoa kokonaisuutena, ja laatia koko alueen kattava kalastusmatkailun/ matkailukalastuksen konseptointi, jossa esimerkiksi eri kalastustukikohtien ja niiden tarjonnan roolia selkiytetään suhteessa toisiinsa ja kalastusmatkailjoiden eri asiakassegmentteihin. Tähän liittyy myös tarve profiloida Vuoksen kalastus ja kehittää Vuokselle uusia kalastukseen liittyviä matkailutuotteita (Menna 2011). Samalla päivitetään kalastukseen liittyvä infrastruktuuri. Kalastusmatkailun konseptointityö on jo alkamassa ja kalastuksen infrastruktuuria toteutetaan Vuoksi-Kruununpuistohankkeessa ( ). 7. Infrastruktuurin kehittämisen toimenpideohjelma Vuoksen alueen kehittämiseen tulee luoda tahtotila, jossa määritellään miten resurssit suunnataan ja miten Vuoksen matkailu- ja virkistyskäyttöä lähdetään jatkossa pitkäjänteisesti toteuttamaan. Vuoksen alueesta tulee luoda tasokas, helposti saavutettava, toimiva, hyvin ylläpidetty ja turvallinen, visuaalisesti laadukas ja virkistyskäyttöä edistävin rakentein varustettu virkistys- ja ulkoiluympäristö, jossa sekä paikalliset että matkailijat viihtyvät, ja josta saa matkailupalveluja. Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun yleissuunnitelmassa kehittämisen painopistealueiksi tai kärkituotteiksi on määritelty Imatran koski ja Kruununpuisto, kalastus, historia- ja kulttuuri- sekä luonnonperintöresurssien esiin tuominen ja tuotteistaminen, 15

17 Vuoksen vesielementin hyödyntäminen ja Vuoksen varren reitistön (ulkoilu-, virkistysja polkujen) matkailullinen hyödyntäminen. Reittien matkailullisessa hyödyntämisessä painopisteenä tulee nähdä pyöräily ja teemareittien- ja polkujen kehittäminen. Näiden painopistealueiden kehittämien matkailullisesti vaatii eritasoista infrastruktuurin kehitämistä ja luomista. Vuoksen kulttuuri- ja luontomatkailun painopistealueista Kruununpuiston alueen kohtentamiseen on tehty yleissuunnitelma, ja parannustöitä toteutetaan Vuoksi- Kruununpuisto-hankkeessa vuosina Samassa hankkeessa kehitetään myös kalastusta ja aloitetaan kulttuuriperintö- ja luontoresurssien käytön tehostamista luontopolkuja kehittämällä ja luomalla matkailun teemareittejä niille aluille, joissa se reitistön puolesta on jo mahdollista. Päivittämistä ja kehittämistä vaativat Vuoksen vesielementin hyödyntäminen ja ulkoilu-, pyörä- ja teemareittien kokonaisverkoston suunnittelu ja toteuttaminen. Näiden painopistealueiden kehittämistä varten tulee luoda niiden infrastruktuurin kehittämiseen painottuva toimenpideohjelma, joka linjaa Vuoksen alueen matkailussa hyödynnettävän infrastruktuurin kehittämistä, mutta joka kytketään myös Lappeenrannan Rauha-Imatran kylpylä- ja Vapaa-aikakeskuksen vastaavan kehittämisen strategisiin linjauksiin. Luonto- ja kulttuurimatkailun painopistealueiden infrastruktuurin matkailullinen kehittäminen tulee luonnollisesti sovittaa myös muuhun Vuoksen virkistyskäytön kehittämiseen. Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön kehittämisen toimenpideohjelman voi jakaa maankäytön päivittämiseen luonto- ja kulttuurimatkailun tarpeet huomioiden sekä muun infrastruktuurin kehittämiseen. Muun infrastruktuurin kehittämisessä tulee huomioida matkailullisen virkistyskäytön rakenteiden kehittäminen, reittien kehittäminen ja toteuttaminen, näihin sisältyvät käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja (ympäristö) taide osana reitistöä ja infrastruktuuria. Matkailun yrittäjien ja toimijoiden sekä kolmannen sektorin osuutta toimintojen ylläpidossa ja käytössä on hyvä selvittää ja päivittää. 7.1 Maankäyttö Infrastruktuurin suunnittelu pohjautuu maankäytön ja kaavoituksen linjauksiin. Erityisesti reittisuunnittelua ja Vuoksen rantojen virkistys- ja matkailukäyttöä on syytä päivittää ja miettiä uusia kehittämisen mahdollisuuksia. Matkailullisen virkistyskäytön näkökulmasta maankäytön lähitulevaisuuden kehittämistarpeet ovat seuraavia: pyörätie/ kevyen liikenteen väylä Ukonniemen alueelta Saimaan rantaa ja Vuoksen rantoja myöten rajalle rantaraitin toteuttaminen koko Vuoksen ympäri ulkoilu- ja pyöräilyreitistön kokonaissuunnitelman luominen ja siihen liittyvä maankäyttö, esimerkiksi reittien yhteystarpeet (yhteystarpeet käyvät ilmi reitistön suunnittelun yhteydessä) Vuoksen rantojen virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen Vuoksen keskeisillä ranta-alueilla kuten Pässinniemessä (esimerkiksi uimahallin ja Karjalaisen kotitalon välinen alue) ja Vuoksen suun sekä Saimaan rannan että Niskalammen sataman alueilla 16

18 huomioitava kulttuuri- ja luontomatkailun mahdollisuudet Fortumin asuinaluetta kehitettäessä Suunnitelmissa on pitkään pohdittu myös erityyppisten kevyen liikenteen siltojen toteuttamista joko Vuoksen yli tai muutoin Vuoksen maisemaan. Vuoksen ylittäviä itäja länsirannan välisiä siltoja on esitetty esimerkiksi Mansikkalaan Keskuskadun päästä jatkuen Vuoksen yli, tai samalla alueella siltaa rannan kevyen liikenteen väylältä Varpasaaren pohjoiskärkeen. Imatrankosken alueella siltaa on esitetty esimerkiksi Onnelanlehdon alueelta Ivoniemeen. Sillat ovat kulkemisen parantamisen ohella Vuoksen keskeisiä maisema- ja elämystekijöitä. Siltaratkaisut ja sillan tai siltojen mahdollinen, realistinen toteuttamismahdollisuus olisi hyvä päivittää ja ajastaa tarvittaessa tulevaisuuden suunnitelmiin. 7.2 Vuoksen virkistyskäytön matkailullisen infrastruktuurin kehittäminen Kasvavien matkailijamäärien myötä tarve ohjatuille ja opastetuille reiteille ja käyntikohteille kasvaa. Matkailun suunnitelmallinen ohjaaminen ja luonnon- ja kulttuuriympäristön säilyttäminen sekä kulttuuri- ja luonnonresurssien esiin tuominen ja tuotteistaminen edellyttävät matkailun suunnitelmallistamista myös reitistöä ja matkailullisen virkistyskäytön infrastruktuuria kehittämällä. Reitistöjä luotaessa on huomioitava matkailupalveluiden kytkeytyminen reitteihin. Valmiita reittejä on myös helpompi markkinoida käyttäjille. Kohderyhmät Ulkoilureitti: kävelijät, lenkkeilijät, pyöräilijät: suomalaiset ja ulkomaalaiset pyöräilijät, kuten Rauha-Ukonniemi -alueen pyöräilijät, jota vuokraavat pyörän päiväkäyttöön Teemareitti- tai polku: kävelijät, lenkkeilijät, pyöräilijät, koululuokat ja opiskelijat, luonto- ja kulttuuriharrastajat, yksittäiset matkailijat ja matkailijaryhmät, matkailun toimijat, jotka käyttävät reittiä tai polkua tuotteessaan Alueen matkailullisen virkistyskäytön kehittäminen edellyttää rakenteiden käytön ja tarpeen päivittämistä ja uusien rakenteiden suunnittelua ja toteuttamista. Erityisesti kalastuksen matkailullinen kehittäminen ja luonnon- ja historian teemareittien sekä pyöräilyreittien luominen ja matkailullinen kehittäminen edellyttävät uuden infrastruktuurin luomista. Myös risteilytoiminnan rakenteiden lisätarve tulee arvioida. Vuokselle on tarpeen saada laadukkaita virkistyskäytön rakenteita, jotka tukevat harrastamista, lisäävät virkistyskokemuksen laatua, jotka sopivat Vuoksen maisemaan, ja joita voidaan hyödyntää myös matkailussa. Rakenteet lisäävät myös toiminnan turvallisuutta ja ovat kaupungin ja alueen imagotekijä. Vuoksen matkailullisen virkistyskäytön matkailullisen infrastruktuurin kehittämisessä Vuoksen alue ja sen matkailullisesti merkittävien virkistystoimintojen infrastruktuuri käydään konkreettisesti läpi, määritellään haluttu toimintojen taso ja toimintojen kehittämiseen tarvittavat toimenpiteet ja resurssit sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarvit- 17

19 tavat parannukset, vastuutetaan infrastruktuurin ylläpito ja seuranta. Toimenpideohjelma painottuu matkailuaktiviteettien painopistetoimintojen kehittämiseen (kalastus, pyöräily, teemareitit ja vesiaktiviteetit, vesielementit rannalta), mutta ohjelmassa tulee huomioida myös muu virkistyskäyttö, jotta ohjelmasta saadaan kokonaisvaltainen. Toimenpideohjelma linjaa infrastruktuurin matkailullisen virkistyskäytön kehittämisen ja toteuttamisen. Ohjelmassa on huomioitava seuraavat osa-alueet: matkailullisen virkistyskäytön rakenteiden tarveselvitys ja valittujen rakenteiden laadukas toteutus: kalastus, pyöräily, teemareitit, kuten esteetön reitti, risteilyt ja muu vesillä liikkuminen, kuten veneluiskat ja näihin toimintoihin liittyvät matkailun palvelut linjaukset rakenteiden ylläpidon laadusta, käytöstä, sijainnista, hoidon tasosta, ylläpidon resursseista ja ylläpitävistä tahoista rakenteiden visuaalinen laadukkuus ja sopivuus Vuoksen ympäristöön ja maisemaan infrastruktuurin toteuttaminen suhteessa Rauha-Kylpylä-Ukonniemi -alueen palveluiden kehittämiseen On tärkeää linjata virkistysrakenteiden kokonaisuus Vuoksella ja tehdä uusia rakenteita hyvin harkitusti ja laadukkaasti vain tarvittaviin kohtiin ja varata niiden ylläpitoon ja kunnostukseen riittävät resurssit ja vastuuttaa niiden ylläpito ja hoito, jotta rakenteet pysyvät turvallisina käyttää. Työn tekemistä voi aloittaa paloissa, esimerkiksi kehittämällä jo olemassa olevia reitistöjä kuten luontopolkuja ja luomalla muita teemareittejä olemassa olevan reittiverkoston varaan. Keskeistä on kuitenkin reitistökokonaisuuden kehittäminen Ulkoilureittien kehittäminen ja toteuttaminen Ulkoilureitti on kartalle ja joskus maastoonkin merkitty reitti, joka tarjoaa pysyvän ja ylläpidetyn kulkureitin mielenkiintoisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Ne palvelevat monenlaisia liikkujia, harrastajia ja matkailijoita ja ohjaavat alueella liikkumista. Reiteille pystytetyt rakenteet mahdollistavat paikoin myös esteettömän liikkumisen ja tarjoavat kävijöille levähdys- ja taukomahdollisuuksia sekä lisäävät reittien turvallisuutta. Vuoksi ja Saimaan ranta ja erilaiset käyntikohteet ja muut vetovoimatekijät luovat hyvät puitteet erityyppisille vuoksen varren ulkoilureiteille. Vuoksella on jo opastettuja luontopolkuja, mutta alueelle on mahdollista luoda myös erityyppisiä alueen kulttuuriin perustuvia teemareittejä, kulttuuri- ja luontoteemareittejä sekä esimerkiksi esteettömistä kohteista luotu kulttuuri- ja luontoreitti. Teemareitit tarvitsevat oman suunnittelunsa, niihin sisällytettyjen käyntikohteiden ja polkujen hoidon ja ylläpidon, viitoitusja opastusjärjestelmän ja tarvittaviin kohtiin turvallisuuteen tai kohteen suojeluun liittyviä rakenteita. Luonto- ja historiateeman ohella reitin teemana voi olla esimerkiksi jokin liikuntamuoto. Tärkein näistä on harrastusmuotona myös matkailullisesti kasvava pyöräily. Pyöräilyreitistön kehittäminen ja sen laadukas, nykytrendit huomioiva tuotteistaminen on keskeistä reitistöjä luotaessa. Pyöräilyn heikkoutena Vuoksen alueella on opastettujen pyöräreittien ja pyöräilykarttojen puute. Pyöräilyaineistot on saatava myös sähköiseen jakeluun. Pyöräilyyn sopivien reittien laatua tulee lisätä korjaamalla pyöräi- 18

20 lyyn sopivien reittien päällysteitä ja lisäämällä tarvittaessa päällystettyjä reittejä. Reitistön kokonaisverkkoa suunniteltaessa avautuu myös mahdollisuus uusien pyöräiltävien teemareittien luomiseen esimerkiksi Vuoksen varren näyttäville maaseutumaisille alueille Imatrankosken ja valtionrajan väliin. Pyöräilyn matkailullisten palveluiden kehittäminen on vielä oma lukunsa. Reittien suunnittelu tulee tehdä suhteessa käyttö- ja liikkumistarpeisiin ja käyntikohteisiin sekä nähtävyyksiin ja maisemiin. Reittejä suunniteltaessa tulee huomioida seuraavat perusasiat: eri tahojen tarpeet ja toiveet reittien suhteen reittien teemat ja tavoitteet reittien laatutasotavoitteet ja luokitusjärjestelmä yhteistyötahot ja osallistuvan suunnittelun järjestäminen suunnittelun perustiedot: -luontonähtävyydet: arvokkaat luontokohteet, maisema (maisematilat, näkymät, vetovoimakohteet, maisemavauriot) -kulttuurikohteet: käyntikohteet ja nähtävyydet, niihin liittyät tarinat -aluetta koskevat suunnitelmat: kaavoitus, rakentamisen ja matkailun suunnitelmat, suojelualueet (metsätalouden suunnitelmat) -yhteydet matkailupalveluihin -maanomistus -liikenneyhteydet -reitin sijoittuminen suhteessa asutukseen -reittien sijoittuminen olemassa olevaan reittiverkostoon reittien linjaus: alku- ja päätepisteet, matkailupalveluiden saatavuus, liikenneyhteydet, reittiuran ja mahdollisten rakenteiden yleiskuvaus, sijainti ja käyttötarpeet tarvittavien käyttöoikeuksien hankkiminen ylläpidon säännöllisten toimenpiteiden määrittely, niiden vastuuttaminen ja järjestäminen valitun laatutason mukaisesti markkinointi ja tiedotus reittien kehittäminen ja ylläpito: käyttö- ja hoitosuunnitelmat, palaute reiteistä tai käyttäjätutkimukset Reitin luokittelu ja reittikuvaus ovat tärkeitä sekä reitin käyttäjille että sen ylläpitäjille. Kuvaus ja luokittelu parantavat reitistöjen laatua, turvallisuutta, ylläpitoa ja markkinointia. Suomen Latu on laatinut ulkoilureittien luokitus- ja kuvausohjeen, jossa reittikuvauksessa tulisi näkyä ainakin seuraavat keskeiset tiedot: reitin nimi reitin pituus ja soveltuminen eri pituisille retkille (esimerkiksi puolipäiväretki, päiväretki) reitin vaativuus reitin käyttöaika: milloin reitti on käytettävissä retkeilyyn jolloin sen luokitus on voimassa reitin palveluvarustus 19

21 -lepopaikkojen, tulipaikkojen, wc-paikkojen, juomavesipisteiden jne. sijainti ja määrä -ravitsemus- ja matkailupalvelut ja niiden sijainnit ja etäisyys reitin aloituspisteestä tai muusta tarkoituksenmukaisesta kohdasta reitillä arvio reitin kulkemiseen kuluvasta ajasta ulkoilulajit, joihin reittiä voi käyttää reitin olosuhteet, niiden aiheuttamat riskit ja varustautuminen -sää, matkapuhelimen kuuluvuus, jalkinesuositus, muut mahdolliset varusteet luonnonympäristön kuvaus kulttuuriympäristön kuvaus saavutettavuus paikannustiedot pääsy autolla lähtöpisteisiin onko saavutettavissa julkisilla kulkuneuvoilla reitin ylläpidosta vastaava organisaatio, sen yhteystiedot ja kehoitus ilmoittaa kunnostustarpeesta muut tiedot -esim. paikat, jotka kävijä voi kokea vaaralliseksi (muu liikenne, sillat tms.) -äänimaailma (onko alue esimerkiksi määritelty hiljaiseksi alueeksi) (Mukaellen Karjalainen & Verhe 1995 sekä Ulkoilureittien luokitus- ja kuvausohje, Suomen latu). Erityyppisiä teemareittejä Vuoksen alueella voisivat esimerkiksi olla maisemareitti, kotiseutureitti, georeitti Vuoksen ja Saimaan vesistön historiasta, Mannerheim-reitti, Laila Hietamiehen Imatra-sarjaan pohjautuva reitti ja arkkitehtuurireitti. Reittejä olisi mahdollisuus kiertää eri tavoin, kuten kävelemällä tai pyöräilemällä, kuten myös autolla ja linja-autolla. Teemareittejä tai niiden osia voidaan suunnitella toteutettavaksi myös Vuoksella risteillen. Risteillen toteutettavien teemareitin osien suunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alan yrittäjien kanssa Yksittäisten virkistyskohteiden kehittäminen Osa virkistyskäytöstä on pistemäistä, lähinnä yksittäisissä kohteissa tapahtuvaa toimintaa, kuten kalastus ja osa taas laajemmalla alueella tapahtuvaa toimintaa, kuten luontopolun kiertäminen. Pistemäisesti käytettävistä kohteista Vuoksella tärkeitä ovat kalastuspaikat, uimapaikat, mattolaiturit ja niiden yhteydessä olevat autonpesupaikat ja veneilyrakenteet, kuten venepaikat ja veneluiskat. Kohteiden rakenteita kehitettäessä olisi hyvä päivittää, linjata ja aikatauluttaa seuraavien toimintojen tarvittava kehittäminen: uimarantojen kehittäminen Vuoksella ja Mellonlahdella; kohteisiin tarvittavat rakenteet (laiturit, uimakopit, esteetön uimapaikka); uimapaikka Vuoksen itärannalle? mattolaitureiden määrä ja ylläpito Vuoksella; autonpesupaikat mattolaitureiden yhteydessä veneilyrakenteiden päivitys (venepaikat, veneluiskat) Niskalammen sataman ja sataman ympäristön kehittäminen 20

22 7.2.3 (Ympäristö) taide osana reitistöä ja infrastruktuuria Vuoksen kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämisessä tulee hyödyntää alueen taidekenttää; taidealan koulutusta, alueen taiteilijoita ja luovan alan yrittäijiä ja toimijoita maisemaa, kulttuuri- ja luontokohteita ja arvoja esille tuotaessa. Esimerkiksi Vuoksen varrelle sijoitetulla ympäristötaiteella on alueella jo perinteitä. Myös Vuoksen valaistusta on suunniteltu aikoinaan (Vuoksen rannat, valaistus ja ympäristönhoito 2000). Vuoksi tai sen tietyt osat voisivat profiloitua valon ja energian pilottialueena, jossa aluetta tuodaan esiin uusin, innovatiivisin valaistus- ja (ympäristö) taideratkaisuin. Taidekentän panosta olisi luontevaa hyödyntää esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: Vuoksen valaistus, rakennusten valaiseminen, valotaideteokset Vuoksen varren ympäristötaide kaupunkikuvan elävöittäminen Hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen Matkailullisesti esiin tuotavat ja hyödynnettävät kohteet tarvitsevat käyttö- ja hoitosuunnitelmia, jotta kohteet ja reitit ja rakenteet pysyvät jatkuvasti hyvässä kunnossa ja turvallisina ja jotta kohteet säilyttävät arvonsa ja pysyvät myös elämyksellisinä ja jotta niiden ylläpito helpottuu. Seuraavat käyttö- ja hoitosuunnitelmat tulee laatia: ulkoilureittien käyttö- ja hoitosuunnitelma historiakohteiden ja muistomerkkien käyttö- ja hoitosuunnitelma luontopolkujen ja luontokohteiden käyttö- ja hoitosuunnitelma virkistyskäytön rakenteiden käyttö- ja hoitosuunnitelma Hoito- ja käyttösuunnitelmissa esitetään kohteisiin soveltaen kohteen historia, sisällöt ja niiden merkitys, määritellään kohteen tavoitetila, suunnitellaan kohteen hallinnoinnin, hoidon ja käytön keskeiset ratkaisut ja kohteen kehittäminen tulevaisuudessa, määritellään kohteen tilan seuranta ja hoidon ja ylläpidon vaatimat resurssit, arvioidaan kohteen ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja määritellään tiedon jakamista kohteesta suurelle yleisölle sekä kohteen matkailullinen käyttö ja markkinointi Kehittämisen toimenpideohjelman aikataulutus Kehittämisen toimenpideohjelma toteutetaan sopivina toteuttamiskokonaisuuksina, jotka voidaan paloitella rahoitettavaksi esimerkiksi erityyppisissä hankkeissa. Ensimmäiset toteuttamisen toimenpideosiot ovat jo saaneet rahoituksen, ja ne toteutetaan Vuoksi-Kruununpuistohankkeessa vuosina Jatkotoimenpiteinä tarvitaan tässä selvityksessä mainittuja toimenpiteitä, jotta Vuoksen alueen matkailullisesta infrastruktuurista saadaan luotua toimiva kokonaisuus. Kehittäminen lähtee maankäytöstä, jossa linjataan Vuoksen virkistyskäytön matkailullisen infrastruktuurin ratkaisuja. Kalastuksen kehittäminen on jatkuva työ, joka etenee Vuoksen kalatalouden käyttöja hoitosuunnitelman (Menna 2011) sekä Lappeenrannan Rauha-Imatran kylpylä - 21

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Vuoksi-Kruununpuisto hanke

Vuoksi-Kruununpuisto hanke Vuoksi-Kruununpuisto hanke Euroopan unionin aluekehitysrahaston tukema hanke ohjelmakaudella 2007-2013 1.3.2011 31.8.2014 Imatran kaupunki Tarja Hynninen Tekninen palvelukeskus Vuoksi-Kruununpuisto Ohjelma:

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu Juha Vuorinen Porvoon museo Kulttuuriympäristö ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT 22 Korkealaatutien tavoitetila ympäristölle 1. Suurmaiseman ja eri maisemajaksojen ominaispiirteet tulevat esille 2. Tie soveltuu luontevasti maastoon ja topografiaan 3. Tienvarren kulttuuriympäristöjen

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma. Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson

Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma. Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson Sysmän Ilola-Suopelto-Päijätsalo aluekokonaisuuden yleissuunnitelma TYÖN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Kuinka kaukana Länsirannasta asut?

Kuinka kaukana Länsirannasta asut? Porvoon kaupunki 22.9.2014 LÄNSIRANNAN KAAVATYÖN ALOITUSVAIHEEN INTERNETKYSELYN TULOKSET Länsirannan ranta-alueen asemakaavan tavoitteiden asettamista varten tarvitaan tietoa alueen käyttäjien toiveista.

Lisätiedot

Tampereen Viheralueohjelma

Tampereen Viheralueohjelma Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 Tiivistelmä 18.5.2004 Yhdyskuntapalvelut 1 TAMPEREEN VIHERALUEOHJELMALUONNOKSEN TIIVISTELMÄ Tampereen Viheralueohjelma 2005 2014 on viheralueiden kehittämistä koskeva

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon 23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.

Lisätiedot

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet

Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen toiminta ja tavoitteet Kaupunkimittausosasto, Helsinki Marja Kivenheimo Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen kehittämistoimikunta Ratsastuksen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Hanke: ForMarie Teema: Lentuan Kosken yksityisen suojelualueen (Koski 11:34, Osuuspankkien Eläkekassa) hoidon ja käytön suunnittelu Kokous 29.3.2012, Kuhmo, Petola Osallistujat: Erkki Airaksinen Seppo

Lisätiedot

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy? Kuva: Usko Juntunen Mistä polku löytyy? Mistä reittitarjonta löytyy? Kuntien tiedotus ulkoilupaikoista ja reiteistä? Valtakunnallinen tieto maastopyöräilymahdollisuuksista? Kartat ja reittisovellukset

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT. Vuoksen yleissuunnitelma- hanke. Marja Jääskeläinen

MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT. Vuoksen yleissuunnitelma- hanke. Marja Jääskeläinen MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT Vuoksen yleissuunnitelma- hanke Marja Jääskeläinen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2 MATTOLAITURI SELVITYS...3 2.1 "Liippilahdentien" mattolaituri...3 2.2. Lossituvan ranta...4

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena Kaupunginhallitus 108 14.03.2016 Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena 515/00.02.04.00/2014 KH 108 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot