Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa
|
|
- Noora Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:9 Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Mirkka Rouhio, Hawa Aaalto, Tiina Ivakko, Tatjana Tsempoi, Sugulle Salah, Merja Huhtiniemi-Anttonen ja Marjaana Gyekye
2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Rouhio Mirkka, Aalto Hawa, Ivakko Tiina, Tsempoi Tatjana, Salah Sugulle, Huhtiniemi-Anttonen Merja, Gyekye Marjaana Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2005 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 32 s. Osanumero - Del nummer Part number 2005:9 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Helsingissä kymmenellä asuinalueella - Myllypurossa, Itäkeskuksessa, Kontulassa, Kivikossa, Meri- Rastilassa, Kallahdessa, Jakomäessä, Maunulassa, Itä-Pasilassa ja Länsi-Herttoniemessä - on toiminut vuosina sosiaaliviraston positiivisen diskriminaation hankkeita. Positiivisen diskriminaation hankekokonaisuuteen kuuluvia hankkeita on nimitetty varhaisen tuen hankkeiksi. Hankkeiden yhteisenä lähtökohtana on ollut kielteiseen sosiaaliseen ja alueelliseen eriytymiseen vaikuttaminen. Hankkeiden kohderyhmänä ovat olleet alle kouluikäiset lapset ja pikkulapsiperheet, eritystä huomiota on kiinnitetty maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden kotoutumiseen. Hankkeiden työn luonne on ollut ennaltaehkäisevää. Hankkeiden työn sisältöä kuvaa varhainen puuttuminen tai toisin nimitettynä varhainen tuki, joka on vakiintunut nimitys kehittämistyön myötä. Hankkeissa on kehitetty varhaisen tuen työskentelymenetelmiä, joiden tarkoituksena on tukea lapsia ja perheitä ennen ongelmien kärjistymistä. Keskeisiä kehittämisalueita ovat olleet perhetyö, maahanmuuttajatyö ja aluetyö. Tässä raportissa kuvataan Kallahden alueen päivähoitohanketta, Kontulan: Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa -hanketta, Meri-Rastilan: Somalityön projektia sekä Meri-Rastilan: Suomi toisena kielenä opetuksen kehittämishanketta. Hankkeiden toiminta sisälsi yhteistyötä päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Niissä paneuduttiin sekä lapsen suomi toisena kielenä opetuksen menetelmien kehittämiseen ja osaamisen levittämiseen että lapsen äidinkielen tukemiseen ja kulttuuritulkkaukseen varhaiskasvatuksen osalta.maahanmuuttaja perheille järjestettiin myös vanhemmuutta tukevia ryhmätoimintoja. Tulosten perusteella tärkeää on päivähoidon henkilökunnan osaamisen vahvistuminen suomi toisena kielenä opettamisen menetelmien ja kielellisen tason arvioinnin osalta sekä kulttuurinen tuki vanhempien kohtaamiseen. Uuden oppiminen ja asenteiden muuttuminen vaatii halua hankkia tietoa ja ymmärtää monikulttuurisia kysymyksiä laajemmin. Lapsen äidinkielisen työntekijän myötä lasten kielitaito kehittyy, kaksikielinen identiteetti vahvistuu ja vanhempien luottamus päivähoidon työntekijöihin lisääntyy. Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille tulee tarjota tehostettua yhteistyötä päivähoidon aloituksessa. Heidän tietoisuuttaan lapsen äidinkielen merkityksestä vahvistetaan doc Avainsanat - Nyckelord - Key words maahanmuuttajataustaiset lapset; syrjäytymisen ehkäisy; suomi toisena kielenä opetus; oman äidinkielen tuki; monikulttuurisuus; avoin toiminta; vertaistuki Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti:sosv.kirjasto@hel.fi Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: sosv.kirjasto@hel.fi Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv
3 HELSINGIN KAUPUNKI ITÄINEN SOSIAALIKESKUS VUOSAAREN SOS. PALVELUTOIMISTO KALLAHDEN ALUEEN PÄIVÄHOITOHANKE Tatjana Tsempoi Sugulle Salah Merja Huhtiniemi-Anttonen venäjä / viro lastentarhaopettaja somali lastentarhaopettaja projektivastaava
4 2 ONGELMA Vuosaaren alueella maahanmuuttajaperheiden osuus on ollut kasvussa ja vieraskielisiä lapsia on lähes jokaisessa alueen päiväkodissa. Päivähoidossa kielitaidon puute ja kulttuurien välinen erilaisuus ovat synnyttäneet esteitä perheiden ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen. Lasten kielitaito on ollut monesti puutteellinen sekä äidinkielessä että suomen kielessä. Perheillä on ollut myös ristiriitainen ymmärrys äidinkielen merkityksestä. Joissakin perheissä suomessa syntyneelle lapselle on yritetty opettaa suomea, vaikka vanhempien suomen kielen taito on ollut lähes olematon. Hyvä äidinkielentaito on merkityksellinen lapsen minäkuvan ja identiteetin kehittymisen kannalta, sillä äidinkielenkielen osaaminen on yhdysside lapsen omiin juuriin, kulttuuritaustaan ja sen arvoihin. Äidinkielentaito on sidoksissa myös lapsen myöhäisempään koulumenestykseen. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja heidän perheensä ovat vaarassa syrjäytyä, jos heitä ei riittävästi tueta päiväkodin arjessa. Suomen maahanmuuttajapolitiikan periaatteet on kirjattu voimaan tulleeseen lakiin maahaanmuuttajien kotouttamisesta sekä hallituksen maahaanmuutto-ohjelmaan Niissä korostetaan sekä hyvän suomen/ruotsin kielen taidon merkitystä, että oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä. HANKEHYPOTEESI Hankkeella pyrittiin tukemaan Kallahdessa asuvien ulkomaalaisten (tässä hankkeessa venäjä/viro ja somali) lasten äidinkieltä ja kulttuuria alueen päiväkodeissa, jotta lapset selviytyisivät paremmin päiväkodissa ja koulussa suomen kielen oppimisessa. Hankkeella pyrittiin lisäämään vanhempien ymmärrystä oman äidinkielen merkityksestä. Päiväkoti huolehtii lapsen suomenkielen opetuksesta ja perhe äidinkielestä. Ajatuksena tässä on, että oman äidinkielen haltuun saaminen on avain uuden kielen oppimiselle. Omassa tutussa ja turvallisessa kieliryhmässä harjoitellaan äidinkieltä satujen, tarinoiden, laulujen ja leikkien avulla. Yksilö- ja ryhmätoiminnoilla vahvistettiin samalla lasten identiteettiä ja sosiaalisia taitoja. Esiopetuksen tulisi antaa maahaanmuuttajalapselle perusta kaksikielisyydelle. Kaksikielisyyden tavoite edellyttää esiopetuksen järjestämistä siten, että se tukee sekä lapsen oman äidinkielen että suomen kielen kehittymistä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan yhtenä yleisenä kasvatus- ja oppimistavoitteena lapsen kieli- ja kulttuuriidentiteetin vahvistuminen.maahanmuuttajalapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät päiväkodin arkipäivässä.
5 3 Maahanmuuttajalasten erityistarpeiden huomioonottaminen edistää tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamista ja ehkäisee syrjäytymistä. Alueen erityislastentarhanopettaja on ollut aktiivisesti mukana ja lapsia on pystytty ohjaamaan erityistukien piiriin varhaisessa vaiheessa. Hankkeella haluttiin tukea myös päiväkodin ja vanhempien yhteisymmärrystä ja kanssakäymistä. Vanhempien ja päiväkotien henkilökunnan yhteistyön kehittämiseksi tarjottiin tulkkauspalveluita ja kulttuuritietoa henkilökunnalle. Samalla vanhempia rohkaistiin osallistumaan päiväkotitoimintoihin ja lapsen yksilöllisen kehityksen tukemiseen Hoito- ja kasvatussopimuskeskustelut, vanhempainillat ja ristiriitojen sovittelu olivat osa hanketta, kuten myös arjessa selviytymisen ja perheiden avustaminen muissa terveys- sosiaalipalveluissa. Lapsiperheiden tukeminen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa oli hankkeen alkuvaiheessa tärkeänä tavoitteena. Projektin alkaessa 2001 Vuosaaren lapsiperheiden kotipalvelussa oli varattu yksi työntekijä maahanmuuttaja perheitä varten. Kodinhoitaja kuitenkin jäi pois hankkeesta jo 2001 lopussa ja uutta hanketyöntekijää ei saatu mukaan. Perheiden arjen tukemista on kuitenkin tehty jonkin verran lapsiperheiden kotipalvelun ja perhepuiston sosiaaliohjaajan ja projektin kielten opettajien kanssa. ERITYISTÄ JA ERILAISTA 1. Kieli ja kulttuuri Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyy monia arkisia asioita, joita ei osata uudessa kotimaassa ennakoida. Kun lisänä on kielivaikeudet, saattaa perheelle tulla hauras jopa vääristynyt käsitys palveluverkostosta useiden vuosien ajaksi. Maahanmuuttajien omaiset asuvat usein kaukana ja suvun tarjoamaa hoito- ja kasvatusapua ei ole. Projektityöntekijät ovat toimineet alueen kasvatushenkilöstön tukena erilaisissa vanhemmuutta tukevissa tilanteissa. Projektissa lasten päivähoidon aloitustilanne, ero vanhemmista ja uudet toimintatavat ovat olleet hanketyöntekijöille erittäin haasteellisia. Kulttuurien erilaisuus on aiheuttanut monesti ristiriitoja ja molemminpuolista ymmärtämättömyyttä. Päiväkodeissa vanhemmille on kerrottu esim. lasten laulujen sisältöjä, jolloin vanhempien epäluuloja on saatu vähennettyä. Henkilökuntaa on opastettu vieraista kulttuureista ja siten lisätty ymmärrystä ja tietoa. Projektityöntekijät ovat voineet opastaa omalla äidinkielellä perheitä ja myös työntekijöitä opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Hanketyöntekijät ovat olleet mukana alueen verkostoissa ehkäisemässä yksinhuoltajaäitien uupumista ja syrjäytymistä sekä helpottamas-
6 4 sa lasten kouluun siirtymistä. He ovat avustaneet perheitä myös erityisluokkasijoituksissa ja muissa tukipalveluissa. 2. Materiaali Maahanmuuttajille tarkoitettua materiaalia on osin vaikea löytää ja sitä on kovin vähän tarjolla. Projektityöntekijät ovat hankkineet opetusmateriaalia paljolti perheiden kotimaasta, Ruotsista ja osan he ovat valmistaneet itse suomalaisen materiaalin pohjalta. Kotimaasta lähtiessä, tuleeko maahanmuuttaja varanneeksi mukaansa lasten kirjallisuutta? Tuskinpa, jonka vuoksi olisikin tärkeää parantaa erikielisten lasten kirjojen tarjontaa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja palvelupisteitä on lisätty palvelu- ja tukitoimien helpottamiseksi. RESURSSIT Kesäkuussa 2001 aloitti hankkeessa kaksi lastentarhaopettajaa ja yksi lapsiperheiden kodinhoitaja. Kodinhoitaja jäi pois hankkeesta jo 2001 vuoden lopussa. Venäjä/viron kielen opettaja vaihtui 2003 vuoden alussa. Somalinkielinen työntekijä oli mukana koko hankkeen ajan. Projektin vastuuhenkilönä toimi päiväkoti/perhepuiston johtaja oman työnsä ohella. Hanketyöntekijät pitivät perhepuisto Kajuuttaa tukipisteenään 2004 syksyyn, jolloin he siirtyivät alueen kahteen päiväkotiin. Hanketyöntekijät työskentelivät aluksi vain Kallahden alueen 8 päiväkodissa, mutta myöhemmin laajensivat opetusta Meri-Rastilaan ja keski- Vuosaareen. Projekti järjesti kouluun meneville lapsille kolmen viikon kesäkoulun 2003 ja 2004 ja siihen saatiin lisäresursseja perhepuistosta ja alueen päivähoidosta. Suoritteet Hankkeessa käytettiin määrällistä tilastointia. Opetuksen piiriin on kuulunut vuosittain n lasta. Projektin toimintaan ja tapahtumiin osallistuvista henkilöistä on koottu yhteenveto loppuraporttiin. Evidenssi Hankkeen vaikuttavuutta somalinkielisille asiakasperheille kartoitettiin suullisella palautteella ja lisäksi parille perheelle tehtiin syvällinen haastattelu projektin loppuvaiheessa. Viron- ja venäjänkieliset perheet antoivat suullisen palautteen lisäksi kirjallista palautetta siitä, millaista apua he olivat hankkeelta saaneet. Myös parille viron ja venäjänkielisille perheille tehtiin syvällinen haastattelu. Päiväkotien henkilökunnalta tuli kirjallista palautetta projektin vaikutuksista lapsiin ja päivähoidon henkilöstön työhön. Lisäksi projektin työntekijöille tuli palautetta heidän työstä ja työtavoista. Yhteistyö tahoilta kuten keltolta (kiertävä
7 5 erityislastentarhanopettaja), kotipalvelulta ja sosiaaliohjaajalta työntekijät saivat palautetta projektin vaikuttavuudesta. Asiakasvaikutukset Projektin myötä lapset ovat kiinnostuneet leikkimään yhä enemmän yhdessä. Lasten identiteetti ja sen kautta sosiaalinen kanssakäyminen on vahvistunut. Samankielisille lapsille on ollut tärkeää, että heillä on oma kerho, jossa he tulevat ymmärretyksi ja autetuksi. Hanketyöntekijät ovat pyrkineet arvioimaan lasten kielitasoa ja tehokkaasti tukeneet opetuksella lapsen kehitystä. Lisäksi perheitä on ohjattu muihin tukipalveluihin puheterapiaan ja perheneuvolan piiriin. Lasten äidinkieli on vahvistunut ja he ovat aktivoituneet käyttämään sitä. Lasten kommunikaatiokyvyssä on tapahtunut huomattavia muutoksia ja suuri osa heistä pystyy kertomaan omia asioita omalla äidinkielellään. Tietoisuus äidinkielen merkityksestä kasvoi ja vanhemmat ymmärsivät äidinkielen tärkeyden. Vanhemmat eivät häpeile ja ole epävarmoja puhumaan omaa äidinkieltä ensimmäisenä kielenä lapselleen. Päivähoidossa heitä myös kannustetaan oman äidinkielen käyttämiseen kotona, vaikka lapsi oppiikin nopeasti suomenkieltä ja haluaa opettaa sitä vanhemmilleen päiväkodin jälkeen. Vanhempien antaman palautteen perusteella vanhemmat ovat kokeneet asioinnin päiväkodin kanssa helpottuneen projektin myötä. Vanhempien aktiivisuus päivähoitoa kohtaan on lisääntynyt ja henkilökunnan ja vanhempien välille on syntynyt luottamus, kun on saatu tulkkausapua ja eri kulttuurit ovat tulleet tutuiksi. Henkilökunnan kulttuuritietoisuuden lisääminen on tuonut suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan. Henkilökunnalle on ollut suuri helpotus opetustuokioiden vetämiseen päiväkodissa, kun ennen häirikkö maahanmuuttajalapsi on pystynyt osallistumaan kaikkiin toimintoihin täysipainoisesti oman äidinkielisen henkilön kanssa. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus voidaan toteuttaa järjestämällä esiopetusta joko rinnakkain tai peräkkäin. Opetusta tulee antaa myös lasten äidinkielellä. Jotta lasten kieli- ja kulttuuritaustat pystyttäisiin ottamaan huomioon opetuksessa, on tarkoituksenmukaista, etteivät ryhmät ole koostumukseltaan kovin monikielisiä eikä myöskään yhtä maahanmuuttajalasta valita yksin päiväkotiin. Projektin työntekijät ovat työskennelleet jonkin verran aikuisten maahanmuuttajien kanssa lähinnä asiointitilanteissa ja huolehtineet erilaisen informaation jakajina. Projekti on auttanut vanhempia muodostamaan vertaistukiryhmiä, joissa maahanmuuttajat voivat tukea toisiaan kulttuuriin, kasvatukseen ja muuhun ihmisen elämään liittyvissä tilanteissa. Ai-
8 6 kuisten puutteellista suomenkielen taitoa projektityöntekijät ovat parantaneet ohjaamalla maahanmuuttajia suomenkielen kursseille ja avustamalla lastenhoidon organisoinnissa. Tulevaisuuteen suuntaaminen Lasten valinnoissa päivähoitoon tulisi kiinnittää vieraskielisten lasten kohdalla huomiota entistä enemmän. Ryhmään useampi kuin yksi lapsi, muttei kuitenkaan monia eri kulttuureita. Harvinaisempien kulttuurien kielen opetukseen pitäisi miettiä päivähoidossa ratkaisuja. Vanhemmille tulisi tarjota tehostettua yhteistyötä päivähoidon aloituksessa ja luoda toimivat käytännöt omalla kielellä. Äidinkielen tason selvittäminen pitäisi aloittaa 3-vuotiaille vieraskielisille lapsille ja mahdollisten tukitoimia pitäisi järjestää riittävän varhain. Lisäksi pitää tehdä erilaiset toimintaohjeet eri sosiaali- ja terveyspalveluihin maahanmuuttajille heidän omalla äidinkielellään. Vanhemmille olisi lisättävä tietoa äidinkielen merkityksestä ja kannustettava oman äidinkielen käyttämiseen, jotta lasten sotkukielestä päästään eroon. Esiopetuksessa oleville maahanmuuttaja lapsille tulisi tarjota tehostettua opetusta ja tukea omalla äidinkielellä, jotta kouluun meno sujuisi hyvin. Tiivis yhteistyö sekä päivähoidon että tulevan koulun opettajien kanssa tulisi olla päivittäisenä käytäntönä vieraankielen opettajien työssä, jotta voitaisiin ennakoida tulevat riskit. Samalla voitaisiin vaikuttaa opetusmateriaalin käyttöön ja kehittämiseen. Vieraskielisten lasten opetuksen lain edellyttämän vaatimuksen toteutuminen edellyttää riittävää resursointia henkilökunnan määrään päivähoidossa. Ammattitaitoisen opetuksen järjestäminen ja yhteistyö alueellisten yhteistyöverkostojen kanssa ei onnistu lyhytkestoisilla työllistetyillä, joilla ei ole alan koulutusta ja riittävää tieto taitoa sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi tulevaisuuden haasteena on perhetyön laajentaminen maahanmuuttajaperheisiin.
9 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Mellunkylän sosiaalipalvelutoimisto Mellunkylän päivähoitoalue (PAME) LOPPURAPORTTI KONTULAN VARHAISEN TUEN HANKE Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Mirkka Rouhio Projektityöntekijä
10 TIIVISTELMÄ Kontulan Varhaisen Tuen Hanke Maahanmuuttajatyö päivähoidossa Mirkka Rouhio, projektityöntekijä 1 1. Tarve / ongelma Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat syrjäytyä, jos he eivät saa varhaiskasvatuksessa riittävää tukea Henkilökunnalla ei riittävästi tietoa suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisestä (Loimi-Liinakko) 2a. Toiminnan logiikka / hankehypoteesin ydin Riittävä ja tilanteeseen sopiva resurssointi Systemaattinen suomi toisena kielenä opetus Säännölliset keskustelut perheiden/vanhempien kanssa Päiväkodin sisäiseen yhteistyöhön panostaminen Alueellinen verkostoituminen maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa Koota ja työstää kirjallista materiaalia jo tehdystä maahanmuuttajatyöstä, tiedon levittäminen kouluttaminen 2b. Mitä erityistä / erilaista hankkeessa on? Monikulttuurisessa Pk Varhelassa erityisyytenä oli oman äidinkieliset opettajat joka ryhmässä sekä samankielisten lasten keskittäminen päiväkotiin. Toiminta ja opetus tapahtui suomen kielellä koko ryhmälle lisäksi mamulapset saivat säännöllisesti opetusta ja tukea omalla äidinkielellään + suomi toisena kielenä opetusta. Vanhemmat saivat päivittäin palvelua omalla äidinkielellään. (vrt. venäjänkielinen pk. tai pk, jossa kaikki työntekijät puhuvat suomea ja jossa on mamuasiakkaita). Pk Loimi-Liinakossa projektityöntekijä mahdollisti suomi toisena kielenä opetuksen pienryhmissä lapsille ja lisäksi työssäoppimisen ja konsultoinnin kautta tiedon siirtoa pk:n henkilökunnalle. Hankkeen kautta henkilökunnan kouluttaminen päiväkodissa (työssäoppiminen) sekä alueellisesti. Järjestäytynyt verkostoituminen. 2c. Suorite- ja resurssitiedot hankkeeseen palkattiin 1 suomenkielinen projektityöntekijä hankkeen asiakkaita: pk Varhelan lapset (toimintakausi , 56, joista mamuja 23, , joista mamuperheitä 14), vanhemmat ja henkilökunta (8) kahden vuoden ajan. Pk Loimen ja Liinakon mamutaustaiset ja kaksikieliset lapset (39) ja henkilökunta (24), (osittain myös vanhemmat) puolentoista vuoden ajan sekä koko Kontulan alueen päiväkotien henkilökunnat (koulutusten ja konsultaation järjestäminen heille) 3. Asiakasmuutokset tai asiakasvaikutukset Pk Varhelassa: projekti ja suomenkielinen projektityöntekijä on mahdollistanut, että oman äidinkieliset opettajat on voitu pitää normaalimitoituksessa; Maahanmuuttajalasten erityistarpeet on pystytty havaitsemaan varhemmin; Lapsen olo voi olla turvallinen, kun hän pystyy ilmaisemaan itseään opettajalle ja kavereilleen omalla äidinkielellä; Maahanmuuttajavanhemmat ovat saaneet tukea päivittäin ja kommunikointi on ollut luontevaa, koska ovat tulleet ymmärretyksi omalla äidinkielellään; Mamu työntekijät ovat olleet tasavertaisia työyhteisön jäseniä, he ovat saaneet / ottaneet enemmän vastuuta Pk Loimessa ja Liinakossa: Projektityöntekijä on mahdollistanut suomi toisena kielenä opetuksen pienryhmissä ja yksilöllisesti sekä uusien toimintamallien kuten musiikki-kielikerhotoiminnan kokeilemisen ja käyttöönoton; Lasten kielellisen tason arviointi on helpottanut varhaisen tuen antamista lapsille, joiden kielen kehitys on hitaampaa; Kasvattajien tietoisuus ja kiinnostus S2 opetuksesta on lisääntynyt; Kasvattajat ovat saaneet konkreettisia työvälineitä suomi toisena kielenä opetuksen tueksi; Ammatillinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä on lisääntynyt päiväkodin sisällä ja alueellisesti (mamufoorumit). 4. Evidenssi Keskustelut vanhempien kanssa yksilöllisesti sekä maahanmuuttajavanhemmille järjestetyissä keskusteluilloissa, lasten hyvinvointia on arvioitu havainnoimalla ja dokumentoimalla heidän kehitystään sekä suomen kieltä Kettutestein. Henkilökunnan kanssa käyty arviointikeskusteluja ja tehty kyselyt henkilökunnalle. Osa evidenssistä perustuu myös projektityöntekijän havaintoihin. 5. Tulevaisuuteen suuntaaminen Päiväkoteihin tulisi palkata koulutettua oman äidinkielistä henkilökuntaa, lasten keskittäminen kieliryhmittäin (jos mahd.), suomenkielisen henk.kunnan täsmäkouluttaminen mamutyöhön, kulttuurien kohtaamiseen ja suomi toisena kielenä opetukseen (tulisi ottaa huomioon jo lto, sosionomi, lh peruskoulutuksessa). S2 opetuksen opetussuunnitelma esikoululaisille, päivähoitoalueille S2 koordinaattorit ja sen asian huomioiminen, että maahanmuuttajien kanssa työskentely vie enemmän resursseja. Johdon taholta selkeä toimintasuunnitelma /-malli S2 / mamuasioille. Mitkä ovat Helsingin kaupungin käytännöt näiden asioiden suhteen?
11 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI VARHELASSA Taustaa Projektin tavoitteet ja toimintatavat Monikulttuurisen työyhteisön erityisyys Hankkeen tulokset päiväkoti Varhelassa 6 3. VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI LIINAKOSSA JA LOIMESSA Projektin tavoitteet ja toimintatavat Hankkeen tulokset päiväkoti Loimessa ja Liinakossa 8 4. HANKKEEN AIKANA KEHITETTYJÄ KONKREETTISIA TYÖVÄLINEITÄ POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tulevaisuuden visioita 13 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Projektin prosessipyörä Avoimen aamupäivätoiminnan raportti Musiikkikielikerhosta Maahanmuuttajatyön kenttä TYÖKALUPAKKI Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen
12 1. JOHDANTO 3 Tämä on Kontulan Varhaisen Tuen Hankkeen loppuraportti, jossa olen pyrkinyt tuomaan esille projektin ytimen tavoitteineen ja tuloksineen. Raportti koostuu pk Varhelan osuudesta ja pk Liinakon ja Loimen osuudesta. Halusin tuoda näiden hankepäiväkotien tavoitteet ja tulokset esiin erikseen, koska hankepäiväkodin vaihtuessa vaihtui myös projektin tavoitteiden suunta. Raportin lopussa olen pyrkinyt kuvaamaan niitä hankkeen aikana opittuja, koettuja ja nähtyjä asioita ja oivalluksia, joita olen pitänyt tärkeänä päivähoidon maahanmuuttajatyön kehittämisen kannalta. Raportin liitteenä on TYÖKALUPAKKI Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen. Oikeastaan tämä päivähoidon henkilökunnalle suunnattu materiaalikokonaisuus on tämän raportin toinen osa. Työkalupakki on tehty yhteistyössä Merirastila-Rastilan hankkeen projektityöntekijä Marjaana Gyekyen kanssa. Työkalupakissa on mallinnettu projektien aikana saatuja kokemuksia, tuloksia ja näkemyksiä. Työkalupakissa on pyritty hahmottamaan, miten monikulttuurisuus sekä suomi toisena kielenä opetus voisi sijoittua päiväkodin perustyöhön. Työkalupakki on suunnattu päiväkotien hoito- ja kasvatushenkilölle sekä esimiehille avuksi oman työn jäsentämiseen kaksikielisten lasten parissa. Projektin aikana on tullut esille monia asioita itse projektityöstä sekä maahanmuuttajatyöstä ja kehittämistyöstä. Projektityö on prosessinomaista ja vaatii työntekijältä enemmän riskinottokykyä, epävarmuuden sietokykyä, kokonaisuuksien hallitsemista, venymistä, oman työn suunnittelua ym. kuin esimerkiksi tavallinen päiväkotityö ryhmässä. Toisaalta projektityö päiväkodin sisällä luo omanlaiset haasteensa työlle. Työn tontittomuus, hieman palvelujärjestelmän ulkopuolella, henkisesti vapaassa tilassa ja kuitenkin päiväkodin työyhteisöön jossain määrin integroituneena. Tämä kehittämistyön projekti on ollut itselleni suurta työssäoppimisen aikaa. Hankkeen aikana kehittelin Musiikkikielikerho menetelmän lasten suomen kielen tukemisen välineeksi. Pk Loimesta ja Liinakosta oli kaksi työntekijää mukana toiminnassa ja he käyttävät menetelmää jatkossakin päiväkodeissaan. Aiheesta on ollut myös alueellisia koulutuksia. Raportin lopussa on liitteenä kuvaus Musiikkikielikerhon ideasta. Enenevässä määrin suomi toisena kielenä opetusta voidaan toteuttaa päivähoidon arjessa ilman lisäresurssointia, mutta henkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta. Kontulan hankepäiväkodit ovat olleet jossain määrin etuoikeutetussa asemassa, koska projektityö on ollut linkittyneenä perustyöhön ja siten työssäoppimisen keinoin tieto ja rohkeus toteuttaa asioita omassa työssä on lisääntynyt helpommin kuin esim. alueen muissa päiväkodeissa, jotka ovat olleet pelkän konsultoinnin varassa. Kuitenkin jatkossa tullaan yhä tarvitsemaan jonkinlaista suomi toisena kielenä konsulttia ainakin niille päivähoitoalueille, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on suuri. 2. VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI VARHELASSA 2.1 TAUSTAA Helsingin kaupungin päiväkoti Varhela perustettiin vuonna 1985 ja se sijaitsi Helsingin Itäisen sosiaalikeskuksen Mellunmäen sosiaalitoimiston piirissä Vesalassa, jonne on 1990 luvulla muuttanut yhä enemmän maahanmuuttajia. Kontula-Vesalan alueella on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Päivähoito ei pysty tämänhetkisen päivähoitopolitiikan avulla riittävästi vastaamaan
13 4 maahanmuuttajaperheiden tuen tarpeeseen. Resurssointiin tulisi panostaa ja henkilökuntaa ohjata maahanmuuttajatyöhön perehtymiseen ja kouluttautumiseen. Alueen päiväkodeissa on vähän maahanmuuttajataustaista koulutettua hoito- ja kasvatushenkilökuntaa. Monet maahanmuuttajalapset alisuoriutuvat koulussa, koska he eivät saa riittävää tukea jo päivähoidossa. Suomen kieli ei kehity riittävästi kotioloissa eikä välttämättä myöskään oma äidinkieli. Useat maahanmuuttajalapset tarvitsevat suomen kielen tehostettua opetusta pienryhmässä tai yksilöllisesti. Myös lasten omaa äidinkieltä ja kulttuuria tulisi tukea päivähoidossa. Jos maahanmuuttajalasten tukemiseen ei panosteta riittävän varhaisessa vaiheessa, lasten syrjäytymisriski kasvaa. (Varhelan väliraportti, 2002) Pk Varhelassa on tehty maahanmuuttajatyötä vuodesta Päiväkodissa toteutettiin vuodesta 1996 alkaen BACU projektia (Project of Bilingual Assessment and Curriculum Development), jonka tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten opetussuunnitelmia ja arviointia. Varhelassa kehitettiin ja toteutettiin kaksikielistä esiopetusmallia, jossa suomalaiseen 6 vuotiaiden esiopetusryhmään integroitiin somalia äidinkielenään puhuvia lapsia. Ryhmässä toimi lasten kotikielinen pedagogi suomalaisen lastentarhanopettajan rinnalla. Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä -hankkeen hyvien tulosten myötä pk Varhelassa jatkettiin kaksikielistä opetusta. Varhaisen tuen hanke aloitettiin päiväkoti Varhelassa Koska alueella asuu paljon syrjäytymisriskissä eläviä perheitä ja koska Varhelassa 50% lapsista on maahanmuuttajataustaisia, haluttiin Varhaisen Tuen Hankkeella kehittää ja syventää maahanmuuttajatyön käytäntöjä sekä kaksikielistä opetusta. Päiväkotiin oli keskitetty venäjänkielisiä lapsia. Aikaisemmasta poiketen syksyllä 2001 päiväkodin kaikissa kolmessa ryhmässä oli venäjänkielinen opettaja, mikä mahdollisti opetuksen kahdella kielellä jokaisessa ryhmässä. Projekti on mahdollistanut oman äidinkielisten työntekijöiden toimimisen normaalimitoituksessa. Projektin toiminnasta, tavoitteista ja tuloksista on tehty väliraportit. 2.2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Projekti koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Kaikki osa-alueet ovat mukana koko ajan, mutta projektin eri vaiheissa eri osa-alueet painottuvat. Katso Projektin prosessipyörä (liite 1). Projektityöntekijä mahdollistaa tehokkaamman toiminnan ja tiiviimmän yhteistyön seuraavilla osa-alueilla: Oman kielen ja kulttuurin tukeminen Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Päiväkodin sisäinen yhteistyö Projektityöntekijä tekee ja toimii: Materiaalin kokoaminen ja työstäminen Verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa Suomi toisena kielenä opetus Toimintatapoina: 1. Riittävä ja tilanteeseen sopiva resurssointi esim. pk Varhelassa koulutetut oman äidinkieliset kasvattajat joka ryhmässä (ven) + suomenkielinen projektityöntekijä 2. Systemaattinen suomi toisena kielenä opetus sekä pienryhmissä että yksilöllisesti (sekä ohjatusti että arjen tilanteissa kasvattajan tietoisuus asiasta) 3. Säännölliset keskustelut perheiden/vanhempien kanssa heidän tarpeidensa mukaisesti 4. Päiväkodin sisäisen yhteistyön kehittäminen
14 - antamalla tukea ja ohjausta maahanmuuttajataustaisille työntekijöille - henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen (kurssit, koulutus) - monikulttuurisen innostavan työilmapiirin ylläpitäminen ja ajan järjestäminen vuoropuhelulle ja kehittämistyön suunnittelulle ja arvioinnille 5. Alueellinen verkostoituminen maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa 6. Koota ja työstää kirjallista materiaalia jo tehdystä maahanmuuttajatyöstä sekä jakaa tietoa maahanmuuttajatyöstä alueelle MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN ERITYISYYS Kun osa päiväkodin henkilökunnasta on ollut eri kieliä ja kulttuuriperinnettä edustavia, se on antanut lapsille ja aikuisille mahdollisuuden luonnollisiin kontakteihin eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa arkipäiväisissä suomalaisissa tilanteissa. Oman äidinkielen tukeminen päivähoidossa on vaatinut oikeanlaista resurssointia. Pk Varhelassa on kaikissa ryhmissä ollut koulutetut äidinkieliset opettajat. Työyhteisössä on myös ollut maahanmuuttajataustaisia työllistettyjä ja oppisopimusopiskelijoita. He ovat osanneet jonkin päiväkodissa olevan maahanmuuttajaryhmän kieltä. Tämä on vaatinut johtajalta ja koko työyhteisöltä positiivista asennoitumista, ennakkoluulottomuutta, ystävällisyyttä ja joustavuutta. Usein maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on heikko suomen kieli ja vain vähän kokemusta suomalaisista työyhteisöistä. Vaikka työntekijöillä olisi ollut kaikki työssä tarvittavat hyvät ominaisuudet, yhteentörmäyksiltä ja kielellisiltä väärinkäsityksiltä ei ole vältytty. Maahanmuuttajatustaiset työntekijät ovat kuitenkin tuoneet uudenlaisia voimavaroja työyhteisön käyttöön ja sitä kautta myös lasten ja perheiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oikeanlainen resurssointi on avannut erilaiset mahdollisuudet maahanmuuttajatyöhön. Se on ehkäissyt ennen kaikkea lasten syrjäytymistä, tukenut lasten hyvinvointia ja turvallisuutta, mutta siinä on ollut myös työvoimapoliittinen näkökulma. Koulutettu maahanmuuttajatyövoima on työllistynyt, mikä on osaltaan ehkäissyt aikuisten syrjäytymistä. Työssäoppiminen on korostunut maahanmuuttajatyöntekijöiden kohdalla. Johtajan ja suomalaisten työntekijöiden rooli työhön ohjaajana on korostunut. Maahanmuuttajataustaisten opettajien ja lastenhoitajien pedagogista työtä on tuettu työpariohjauksella. Maahanmuuttajataustainen työtoveri on tarvinnut useimmiten tukea työkulttuuriin sopeutumisessa, suomen kielessä ja kirjallisissa töissä. Tästä johtuen kirjalliset työt, dokumentointi, suunnittelu ym. suomen kielen kirjallista hallintaa vaativat tehtävät ovat usein jääneet suomenkielisten työntekijöiden vastuulle. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kannalta on ollut parempi, kun päiväkodissa on ollut useita työntekijöitä eri kulttuureista. Kansainvälisessä työympäristössä työntekijöiden on ollut helpompi työskennellä kuin jos olisi ainut maahanmuuttajatyöntekijä työyhteisössä. Päiväkodin hyvä ilmapiiri ja sujuva yhteistyö eivät silti synny itsestään. Päiväkoti Varhelan työyhteisö on ollut Varhaisen Tuen Hankkeen aikana, joskin myös ennen sitä, hyvin monikulttuurinen. Esimerkiksi keväällä 2002 kolmestatoista työntekijästä viisi (38,5%) oli maahanmuuttajataustaisia. Kaksi työntekijöistä oli venäläisiä (15,4%), yksi georgialainen (7,7%), yksi virolainen (7,7%), yksi somalialinen (7,7%) ja kahdeksan suomalaista (61,5%). Työntekijät edustivat neljää eri uskontoa. Kahdeksan työntekijää oli evankelisluterilaisia (61,5%), kolme ortodoksia (23,1%), yksi muslimi (7,7%) ja yksi juutalainen (7,7%).
15 2.4 HANKKEEN TULOKSET PK VARHELASSA 6 Toiminnan vaikutuksia on arvioitu vanhempien palautteen pohjalta yksilökeskusteluissa sekä maahanmuuttajavanhemmille järjestetyissä keskusteluilloissa. Henkilökunnan kanssa on säännöllisesti käyty arviointikeskusteluja. Lasten hyvinvointia on arvioitu havainnoimalla mm. heidän kokonaiskehitystään sekä erityisesti kielenkehitystä. Alle 6-vuotiailla lapsilla on käytössä yksilölliset havainnointikansiot. Lasten yksilöllisiä hoito- ja kasvatussopimuksia sekä leopsia on arvioitu säännöllisesti lasten vanhempien kanssa. Tulokset perustuvat myös päiväkodin johtajan ja projektityöntekijän yhteisiin havaintoihin. 1. OMAN KIELEN JA KULTTUURIN TUKEMINEN Projekti ja suomenkielinen projektityöntekijä on mahdollistanut, että oman äidinkieliset opettajat on voitu pitää normaalimitoituksessa Kaksikielisten lasten äidinkieli ja suomen kieli on kehittynyt ja he ovat saaneet positiivisia kulttuurillisia ja sosiaalisia vaikutteita, kun oman kielinen opetus ja kulttuurillinen tuki on ollut vahva, ja koska heidän oma kieli, kulttuuri ja uskonto ovat edustettuina pk:ssa Maahanmuuttajalasten erityistarpeet (erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset) on pystytty havaitsemaan varhemmin, koska oman äidinkieliset pedagogit ryhmissä. Näin lapsia on pystytty jo varhaisessa vaiheessa työstämään jatkotutkimuksiin ja esim. puheterapiaan. Lapsen olo voi olla turvallinen, kun hän pystyy ilmaisemaan itseään opettajalle ja kavereilleen omalla äidinkielellä (vertaisryhmän tärkeys, myönteinen oppimisympäristö) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen kirjallinen osaaminen heikkoa tärkeää, että projektityöntekijä on suomenkielinen tämänkaltaisessa mitoituksessa 2. SUOMI TOISENA KIELENÄ Työntekijät ovat saaneet koulutusta suomi toisena kielenä opetukseen ja heidän tietoisuuttansa S2 opetuksesta on pystytty lisäämään On ollut mahdollisuus sekä yksilölliseen että pienryhmä opetukseen 3. VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Maahanmuuttajavanhemmat ovat saaneet tukea päivittäin ja kommunikointi on ollut luontevaa, koska ovat tulleet ymmärretyksi myös omalla äidinkielellään (äidinkieliset työntekijät ven. som.) Ajankäyttö on tehostunut ja maksullisia tulkkipalveluja ei ole tarvinnut käyttää Vanhemmat on saatu paremmin mukaan keskusteluihin ja luottamus on lisääntynyt Johtajalla ja henkilökunnalla on ollut enemmän aikaa keskustella mamu vanhempien kanssa (huom! Keskustelut vievät paljon enemmän aikaa kuin suomalaisten perheiden kanssa) Äidinkielen merkitys on avautunut suurimmalle osalle mamuvanhempia
16 4. PÄIVÄKODIN SISÄINEN YHTEISTYÖ 7 Ammatillinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä on lisääntynyt Maahanmuuttajatyön johtaminen on saanut tukea projektista, etenkin johtajan ja projektityöntekijän välisestä vuoropuhelusta (suunnittelu, ideointi, innovatiivisuus, arviointi) Ryhmätyössä olevalla johtajalla on ollut enemmän aikaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjaamiseen ja huomioimiseen Mamu työntekijät ovat olleet tasavertaisia työyhteisön jäseniä, he ovat saaneet / ottaneet enemmän vastuuta Henkilökunta on osallistunut maahanmuuttajatyötä tukeviin täsmäkoulutuksiin Muutospaineidenkin alla / aikana on pystytty sitoutumaan työhön (henkilökunta pysyvää) 5. VERKOSTOITUMINEN YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA Projektin myötä on tapahtunut laajempaa alueellista verkostoitumista ja tiiviimpää yhteistyötä eri maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa Esim. Somen Maahanmuuttajatyön foorumi, S2 opettajien tapaamiset, Varhaisen Tuen hankkeen verkostoituminen, tiivis yhteistyö DIAKin ja Diakoniaopiston kanssa (maahanmuuttajaopiskelijat ja monikulttuurisuus jakson opiskelijat) Projektityöntekijä on järjestänyt Itäisen alueen päivähoidon työntekijöille koulutusta ja pitänyt itse alueellisia koulutuksia aiheesta musiikki kielenopetuksen tukena 6. MATERIAALIN KOKOAMINEN JA TYÖSTÄMINEN Maahanmuuttajatyön käsikirja, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Selvityksiä 2002:6. Julkistamistilaisuus (työryhmän jäsen) Matkaraportti: Opintomatka Tukholma-Tensta-kielipäiväkodit VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI LIINAKOSSA JA LOIMESSA Hankkeen toiminta siirtyi syksyllä -03 pk Varhelan lopettamisen vuoksi pk Loimi- Liinakkoon, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä lisääntyi. Toimintakaudella pk Liinakossa 40% lapsista oli maahanmuuttajataustaisia ja pk Loimen määrä oli 20%. Varhaisen tuen hankkeen yleiset tavoitteet, maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lasten syrjäytymisen ehkäisy, säilyivät samana, mutta muuten projektin tavoitteiden suuntaa hieman vaihdettiin. Kohderyhmänä pk Loimessa ja Liinakossa olivat maahanmuuttajataustaiset lapset ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset (yht. 32 lasta) sekä päiväkotien henkilökunta (22hlö). Nyt projektissa pääpaino oli suomi toisena kielenä opetuksella ja henkilökunnan konsultoinnilla.
17 3.1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT 8 1. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten suomen kielen tukeminen S2 -opetus. Toimintatapoina molemmissa päiväkodeissa projektityöntekijän vetämä musiikki-kielikerhotoiminta, suomi toisena kielenä opetus sekä pienryhmissä että yksilöllisesti ja lasten kielen tason arviointi. Projektityöntekijä osallistui pk Liinakon monikulttuurisen osapäiväryhmän toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen kahtena päivänä viikossa. 2. Päiväkodin henkilöstön konsultointi ja kouluttaminen maahanmuuttajatyöhön liittyvissä asioissa sekä suomi toisena kielenä opetuksen nivoutuminen osaksi päiväkodin arkea. Toimintatapoina henkilökunnan ottaminen mukaan musiikkikielikerhotoimintaan, osallistuminen ryhmien tiimipalavereihin ja päiväkotien kehittämispäiville, ammatillisen vuoropuhelun käyminen S2 asioista henkilökunnan kanssa sekä kouluttaminen. 3. Alueellinen verkostoituminen maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa; S2 opettajien verkosto, maahanmuuttajatyön foorumi. 4. Koota ja työstää kirjallista materiaalia jo tehdystä maahanmuuttajatyöstä sekä jakaa tietoa maahanmuuttajatyöstä alueelle. Raportointi, konsultaatiokäynnit alueen päiväkodeissa ja alueellinen kouluttaminen (Suomi toisena kielenä opetus, musiikki S2 opetuksen tukena, maahanmuuttajatyö) 5. Avoin aamupäivätoiminta alueen vanhemmille, jotka ovat kotona pienten lasten kanssa. Tavoitteena vertaisryhmän tuki sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen. (Liite 2) 3.2 HANKKEEN TULOKSET PÄIVÄKOTI LOIMESSA JA LIINAKOSSA - Projektityöntekijä on mahdollistanut suomi toisena kielenä opetuksen pienryhmissä ja yksilöllisesti sekä uusien toimintamallien kuten musiikki-kielikerhotoiminnan kokeilemisen ja käyttöönoton. - Lasten kielellisen tason arviointi on helpottanut varhaisen tuen antamista lapsille, joiden kielen kehitys on hitaampaa. Huoli lapsesta herää aikaisemmin esim. huoli lapsen kielen kehityksestä jo viisivuotiaana eikä vasta esikoulussa => varhaisempi puuttuminen asiaan. - Kasvattajien tietoisuus ja kiinnostus S2 opetuksesta on lisääntynyt tai ainakin huoli siitä, mitä asian eteen pitäisi tehdä projektin päätyttyä => prosessi käynnistynyt - Kasvattajat ovat saaneet konkreettisia työvälineitä suomi toisena kielenä opetuksen tueksi sekä projektipäiväkodeissa että alueellisesti => tieto ja osaaminen siirtynyt / siirtymässä henkilökunnalle (alueelliset suomi toisena kielenä koulutukset) - Ammatillinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä ja suomi toisena kielenä opetuksesta on lisääntynyt päiväkodin sisällä (keskustelut tiimeittäin Loimen ja Liinakon henkilökunnan kanssa)
18 - Projektin myötä on tapahtunut laajempaa alueellista verkostoitumista eri maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa =>maahanmuuttajatyön foorumit 9 - Projektin vaikutukset ulottuvat koko Kontulan alueelle, koska on ollut mahdollista jakaa tietoa suomi toisena kielenä opetuksesta ja maahanmuuttajatyöstä alueellisin koulutuksin. Henkilökunta on arvioinut lasten kehitystä sekä käynyt säännöllisesti keskusteluja lasten vanhempien kanssa. Lasten hyvinvointia on arvioitu havainnoimalla ja dokumentoimalla heidän kielen kehitystään. Henkilökunnan kanssa on käyty keskusteluja, joissa on mietitty suomi toisena kielenä tuen toteuttamista hankkeen jälkeen. Loimen ja Liinakon henkilökunnalle tehtiin toukokuussa -04 arviointikysely, johon kaikki hoito- ja kasvatustyössä olevat työntekijät vastasivat. Kysymykset: Mikä muuttui? Mikä muutosta edisti / esti? Miten hanke on lisännyt lasten hyvinvointia päiväkodissa? Miten henkilökunnan ammatillinen osaaminen on lisääntynyt projektin aikana ja mitä hyötyä siitä on ollut? Kuinka hanke on vaikuttanut henkilökunnan näkökulmasta asiakkaan elämään? Onko yleinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä ja S2 opetuksesta lisääntynyt päiväkodissa tai alueellisesti? Henkilökunnasta ne, jotka olivat olleet aktiivisesti mukana musiikki-kielikerhotoiminnassa ja joiden ryhmissä oli enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia, olivat kokeneet ammatillisen osaamisensa lisääntyneen ja saaneensa paljon lisää tietoa. Vuoropuhelu on lisääntynyt päiväkodissamme projektin aikana. Olen myös saanut itse asiasta enemmän tietoa nyt kuin minulla on aikaisemmin ollut esim. s2 ryhmät jotka koskevat omaa ryhmääni. Mirkan opastuksella olen huomannut, että pystyn ohjaamaan S2 opetusta. S2 opetuksen perusteet ovat tulleet tutuiksi; siirtäminen omaan lapsiryhmään helpompaa nyt. Syksyllä ihmeissäni maahanmuuttajalasten kanssa työskentely tuntui vähän pelottavaltakin. Ja nyt musiikkikielikerhot ym. Ovat olleet todella tärkeitä ja uskon näiden asioiden kautta olen saanut todella paljon. Osa henkilökunnasta oli enemmän mukana perhetyön hankkeessa, eikä kiinnostus maahanmuuttajatyötä kohtaan ollut suurta, vaikka joka ryhmässä on ollut myös maahanmuuttajataustaisia lapsia. Olen ollut osaltani mukana kaikessa, vähiten S2 opetuksessa En ole aktiivisesti osallistunut mamu-työhön. Kiinnostukseni on suuntautunut lähinnä perhetyöhän ja siihen liittyvään toimintaan. Mamutyön osalta En ole osallistunut Tiedän hyvin vähän S2:sta Olen osallistunut musiikkikerhoon 2 kertaa, joten en voi kuvata osallistumistani kovin aktiiviseksi. Kokemus positiivinen haluaisin oppia lisää ja mahdollisesti pitää myös itse tuokioita. Toisaalta henkilökunnan ottaminen mukaan musiikkikielikerhotoimintaan lisäsi selvästi kiinnostusta ja heidän kokemustaan ammatillisen osaamisen lisääntymisestä - ns. parityöskentelymalli. Toisaalta päivähoidon arjessa työntekijän on tehtävä valintoja eri sisältöjen viidakossa. Kontulan alueella on monia haasteita erityispäivähoidon, perhetyön ja maahanmuuttajatyön tiimoilta. Lisäksi Loimessa ja Liinakossa oli samanaikaisesti kaksi eri sisältöistä projektia; perhetyö ja maahanmuuttajatyö, joiden yhteisenä nimittäjänä on varhainen tuki. Henkilökunnasta kaikki eivät voineet olla mukana kaikessa. Henkilökunta koki oman ammatillisen osaamisen lisääntymisen heijastuvan myös lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tässä tapauksessa perhetyön ja maahanmuuttajatyön hanke ovat tukeneet toisiaan, koska henkilökunnan mielestä asioihin on nyt helpompi puuttua. Kaikki osapuolet hyötyvät ammatillisen osaamisen kasvun myötä. Työntekijä osaa paremmin havainnoida lasta, on enemmän välineitä. Vanhemmat saavat enemmän tietoa lapsesta ja hänen kehityksestään ja mahdollisista apukeinoista ja toimintatavoista. Lapsi saa näistä
19 10 kaikista hyödyn omaan kasvuun ja kehitykseensä. Jos henkilökunnalla on paljon taitoa auttaa lapsia, koko ryhmän toiminta on parempaa. Helpottanut kohdata erilaisia vanhempia Kun asia lapsesta tiedostetaan ja yhdessä perheen kanssa puhutaan varhaisessa vaiheessa siitä on selvästi lapselle ollut apua. Projektin aikana tapahtunutta muutosta kuvattiin lasten osalta: Lapsi rohkaistunut enemmän puhumaan ja ilmaisemaan itseään. S2 kerhot ovat lisänneet lasten hyvinvointia Lapsi saanut lisää rohkeutta ottaa osaa toiminnassa kun on itse pystynyt huomioimaan lapsen tarpeet. Selkeästi koettiin, että kielikerhot ovat edistäneet lasten hyvinvointia ja kehitystä. Lisäresurssia arvostettiin myös sen osalta, että on ollut mahdollisuus työskennellä pienryhmissä: Kiva, että mamulapset ovat saaneet ns.erityishuomion omansa sekä ryhmänä ja yksin. Mielestäni lapset ovat tulleet rohkeemmiksi ja puhuvat enemmän. Muutosta kuvattiin myös työntekijän näkökulmasta: Muutos itsessäni; nyt minun on helpompi ottaa työtavoissani huomioon kaksi- (tai useampi-) kieliset lapset ryhmässäni. Olen ruvennut ajattelemaan enemmän näitä asioita ja miten ne vaikuttavat Omassa työssäni lisännyt enemmän pedagogista ajattelua ja miettii mikä oikeasti on oleellista ja mikä ei. Työntekijät olivat kokeneet saaneensa ihan konkreettisia työkaluja suomi toisena kielenä opetuksen jatkoa ajatellen sen jälkeen kun projektia ei enää ole tulemaan toimeen omillaan. S2 toiminta ei tarvitse olla erillistä muusta ryhmästä olevaa toimintaa vaan ihan tavallista toimintaa ryhmässä eli Mirkan vinkkejä kielikerhossa voi käyttää normaali ryhmätoiminnassa. Sen olen oppinut omassa työssäni, että ne asiat mamulasten kanssa ovat pieniä perusjuttuja (pukeminen, riisumistilanne), nimeäminen - olen luullut sen olevan jotain ihan tosi erityisiä tuokioita jne tietoisesti huomioin selkeän hitaamman puhetyylin ja sen, miten tärkeää se on lapsen kielen oppimiselle Entä lisääntyikö päiväkodeissa yleinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä projektin aikana? Kahdeksastatoista kysymykseen vastanneesta yksi oli sitä mieltä, että maahanmuuttajatyöstä on muutenkin melko paljon puhetta, yksi toivoi, että keskustelua käytäisiin enemmän ja kaksi vastasi, että on lisääntynyt vain vähän tai jonkin verran. Enemmistö henkilökunnasta oli kokenut, että yleinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä oli oleellisesti lisääntynyt päiväkodissa projektin aikana. Vuoropuhelu on lisääntynyt päiväkodissamme projektin aikana. Olen myös saanut itse asiasta enemmän tietoa nyt kuin minulla on aikaisemmin asiasta ollut esim. S2 ryhmät jotka koskevat omaa ryhmääni. On lisääntynyt ainakin päiväkodissa. Maahanmuuttajatyö on osa jokapäiväistä työtä. Toiminnassa on otettava huomioon, että ryhmässä on lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. On lisääntynyt, koska koko ajan tulee lisää lapsia, joilla on jokin muu äidinkielenä kuin suomi. 4. HANKKEEN AIKANA KEHITETTYJÄ KONKREETTISIA TYÖVÄLINEITÄ Hankkeen aikana on syntynyt erilaisia päivähoidon henkilökunnan työtä helpottavia työvälineitä maahanmuuttajatyöhön ja suomi toisena kielenä opetukseen. Seuraavassa lyhyt esittely projektin aikana syntyneistä oivalluksista, niiden synnystä sekä käyttötarkoituksesta. Maahanmuuttajatyön käsikirja, projektityöntekijänä olin mukana työryhmässä ja siten yksi liikkeelle paneva voima käsikirjan tekoprosessissa yhdessä pk Varhelan johtajan kanssa. Hyötynäkökulmana tiedonlevitys maahanmuuttajatyöstä.
20 11 Musiikkikielikerho -toiminta (liite 3) syntyi toiminnan ja oivalluksen kautta. Työssään jokaisen tulisi käyttää hyväkseen omia vahvuuksiaan ja sitä kautta luoda uudenlaisia itsensä näköisiä työmenetelmiä. Pedagogisessa kasvatuksessa tavoitteet ovat ennalta asetetut, mutta jokainen kasvattaja voi löytää oman tapansa viedä lapsen kehitys kohti tavoitetta. Suomi toisena kielenä opetus on ollut vasta vähän aikaa kasvattajien tietoisuudessa ja menetelmiä on toistaiseksi tehty henkilökunnille tutuksi vain vähän. Nyt ainakin Loimi-Liinakon henkilökunta on päässyt perehtymään musiikkikielikerho - toiminnan hyödyntämiseen kielen opetuksen tukena. Olen myös pitänyt asiasta alueellisia koulutuksia (6 kpl), jolloin tieto on jossain määrin levinnyt koko alueelle menetelmäksi lasten kielen tukemiseen päiväkodissa. Raportit (esim. Varhelan loppuraportti), hankkeen esite, koulutusmateriaaleja, mamufoorumien muistiot. Nämä kaikki ovat syntyneet tarpeesta jäsentää omaa työtä. Kaikki em. kirjoitukset voivat toimia myös päivähoidon henkilökunnan apuna maahanmuuttajatyössä. Nämä tuotokset voivat olla myös apuna maahanmuuttajatyön ja suomi toisena kielenä konsultaatiossa keskustelunherättäjinä. Jatkossa alueilla mahdollisesti toimivat ns. alue S2 ltot voisivat käyttää näitä materiaaleja konsultoinnin pohjana. Suomi toisena kielenä -kansiot projektipäiväkodeissa. Kaikenlaisen pedagogisen materiaalin tarve on kroonista päiväkodeissa. Kansioista löytyy materiaalia musiikkikielikerhojen toiminnasta, kielikerhoista, kielen arvioinnista sekä teoreettista tietoa S2 opetuksesta. Työkalupakki, välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen (liite 5). Ajatus syntyi päiväkodin arjessa nousseista kysymyksistä suomi toisena kielenä - opetukseen ja maahanmuuttajatyöhön liittyen. Ajatuksena oli myös yhdistää kahden varhaisen tuen hankkeen (Kontula ja Meri-Rastila - Rastila) kokemuksia projektista; koota hankkeen aikana kerätty tieto, kokemus ja näkemys yhteen pakettiin, joka toimisi työvälineenä päiväkotien esimiehille ja henkilökunnalle toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 5. POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Koko projektin yhteisenä tavoitteena oli syrjäytymisen ehkäisy. Kontulan maahanmuuttajatyön hankkeen kohdalla siis maahanmuuttajataustaisten lasten syrjäytymisen ehkäisy. Päiväkoti Varhelassa oli puolet lapsista maahanmuuttajataustaisia. Ratkaisuna oli riittävä, tilanteeseen sopiva resurssointi eli Varhelan kohdalla koulutetut oman äidinkieliset opettajat joka ryhmässä. Varhelassa oli yhdessä ryhmässä aiemmin kokeiltu tällaista mallia hyvin tuloksin. Nyt, kun oman äidinkieliset opettajat olivat joka ryhmässä, tarvittiin päiväkotiin lisäresurssiksi suomenkielinen projektityöntekijä lähinnä mahdollistajan roolissa tukemaan tätä ratkaisua sekä myös tukemaan lasten suomen kieltä. Tärkeimpinä tuloksina nostaisin esiin, että lasten erityistarpeet (esim. kielelliset vaikeudet) sekä kehitysviivästymät pystyttiin havaitsemaan varhemmin. Omakielinen viiteryhmä ja äidinkielinen pedagogi helpottavat lasten sopeutumista päiväkotiin ja antavat lapselle turvallisen lähtökohdan oppimiselle. Yhteistyö vanhempien kanssa on tehokkaampaa tällaisen resurssoinin avulla. Ero on melkoinen verrattuna siihen, että päiväkodissa olisi yksi maahanmuuttajataustainen lisähenkilö, joka ei välttämättä olisi saanut koulutusta päivähoitoon. Työllistämällä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä päiväkoteihin voimme myös edistää perheiden kotoutumista sekä päiväkodin
Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotOnko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?
Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna 2017-2018 Sisältö Toimintakausi 2017-2018 3 Toimintakulttuuri 4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA
VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotOpetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous
Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotLapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotMonikulttuuriasiain neuvottelukunta
Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 13.9.2018 Suomen- ja vieraskielisen varhaiskasvatusikäisen väestön määrä kasvaa 2 Varhaiskasvatusikäinen väestö vuosina 2000 2017 (virallinen väestötieto 31.12.) Muutos
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotProjektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja
LisätiedotTiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015
Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotOhjaus ja monikulttuurisuus
Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotTurun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!
Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila
MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotPienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015
Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa Katri Manninen 2015 Pienryhmätoiminnan alku Pienryhmätoiminnan juuret vuodelta 1998 Vuonna 2010 aloitettiin pienryhmätoimintaan perustuva työparitoiminta
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotPappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotSUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA
SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotInno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012
Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää
LisätiedotVERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen
VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotVarhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä
Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara
LisätiedotTyökalupakista apua arkeen
Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018 Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotMonikulttuurisuus näyttötutkinnoissa
Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotVy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma
Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Savotta-aukion päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Tavoitteet Tärkeimpiä arvoja meillä ovat välittäminen, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen. Toimintaamme
LisätiedotLASTEN LUKUMÄÄRÄ RYHMÄSSÄ: 17 VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖSTÖ
VARHAISKASVATUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Satulehto VARHAIKASVATUSRYHMÄN NIMI: Vekkula 1-5 vuotiaat KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Tulevaisuuslautakunta hyväksynyt Pvm. LASTEN
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedot7. Monikulttuuriset lapset
ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen
LisätiedotKOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA
LUKUVUOSI LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA TÄMÄ SUUNNITELMA ON MYÖS Suomen/ruotsin kielen tukemisen suunnitelma Valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma Tehostetun tuen suunnitelma (Perusopetuslaki
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
Lisätiedot4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus
1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotS E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta
S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho
LisätiedotKyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotNurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma
22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
Lisätiedot