Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:9 Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Mirkka Rouhio, Hawa Aaalto, Tiina Ivakko, Tatjana Tsempoi, Sugulle Salah, Merja Huhtiniemi-Anttonen ja Marjaana Gyekye

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Rouhio Mirkka, Aalto Hawa, Ivakko Tiina, Tsempoi Tatjana, Salah Sugulle, Huhtiniemi-Anttonen Merja, Gyekye Marjaana Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2005 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 32 s. Osanumero - Del nummer Part number 2005:9 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Helsingissä kymmenellä asuinalueella - Myllypurossa, Itäkeskuksessa, Kontulassa, Kivikossa, Meri- Rastilassa, Kallahdessa, Jakomäessä, Maunulassa, Itä-Pasilassa ja Länsi-Herttoniemessä - on toiminut vuosina sosiaaliviraston positiivisen diskriminaation hankkeita. Positiivisen diskriminaation hankekokonaisuuteen kuuluvia hankkeita on nimitetty varhaisen tuen hankkeiksi. Hankkeiden yhteisenä lähtökohtana on ollut kielteiseen sosiaaliseen ja alueelliseen eriytymiseen vaikuttaminen. Hankkeiden kohderyhmänä ovat olleet alle kouluikäiset lapset ja pikkulapsiperheet, eritystä huomiota on kiinnitetty maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden kotoutumiseen. Hankkeiden työn luonne on ollut ennaltaehkäisevää. Hankkeiden työn sisältöä kuvaa varhainen puuttuminen tai toisin nimitettynä varhainen tuki, joka on vakiintunut nimitys kehittämistyön myötä. Hankkeissa on kehitetty varhaisen tuen työskentelymenetelmiä, joiden tarkoituksena on tukea lapsia ja perheitä ennen ongelmien kärjistymistä. Keskeisiä kehittämisalueita ovat olleet perhetyö, maahanmuuttajatyö ja aluetyö. Tässä raportissa kuvataan Kallahden alueen päivähoitohanketta, Kontulan: Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa -hanketta, Meri-Rastilan: Somalityön projektia sekä Meri-Rastilan: Suomi toisena kielenä opetuksen kehittämishanketta. Hankkeiden toiminta sisälsi yhteistyötä päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Niissä paneuduttiin sekä lapsen suomi toisena kielenä opetuksen menetelmien kehittämiseen ja osaamisen levittämiseen että lapsen äidinkielen tukemiseen ja kulttuuritulkkaukseen varhaiskasvatuksen osalta.maahanmuuttaja perheille järjestettiin myös vanhemmuutta tukevia ryhmätoimintoja. Tulosten perusteella tärkeää on päivähoidon henkilökunnan osaamisen vahvistuminen suomi toisena kielenä opettamisen menetelmien ja kielellisen tason arvioinnin osalta sekä kulttuurinen tuki vanhempien kohtaamiseen. Uuden oppiminen ja asenteiden muuttuminen vaatii halua hankkia tietoa ja ymmärtää monikulttuurisia kysymyksiä laajemmin. Lapsen äidinkielisen työntekijän myötä lasten kielitaito kehittyy, kaksikielinen identiteetti vahvistuu ja vanhempien luottamus päivähoidon työntekijöihin lisääntyy. Maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille tulee tarjota tehostettua yhteistyötä päivähoidon aloituksessa. Heidän tietoisuuttaan lapsen äidinkielen merkityksestä vahvistetaan doc Avainsanat - Nyckelord - Key words maahanmuuttajataustaiset lapset; syrjäytymisen ehkäisy; suomi toisena kielenä opetus; oman äidinkielen tuki; monikulttuurisuus; avoin toiminta; vertaistuki Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 HELSINGIN KAUPUNKI ITÄINEN SOSIAALIKESKUS VUOSAAREN SOS. PALVELUTOIMISTO KALLAHDEN ALUEEN PÄIVÄHOITOHANKE Tatjana Tsempoi Sugulle Salah Merja Huhtiniemi-Anttonen venäjä / viro lastentarhaopettaja somali lastentarhaopettaja projektivastaava

4 2 ONGELMA Vuosaaren alueella maahanmuuttajaperheiden osuus on ollut kasvussa ja vieraskielisiä lapsia on lähes jokaisessa alueen päiväkodissa. Päivähoidossa kielitaidon puute ja kulttuurien välinen erilaisuus ovat synnyttäneet esteitä perheiden ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen. Lasten kielitaito on ollut monesti puutteellinen sekä äidinkielessä että suomen kielessä. Perheillä on ollut myös ristiriitainen ymmärrys äidinkielen merkityksestä. Joissakin perheissä suomessa syntyneelle lapselle on yritetty opettaa suomea, vaikka vanhempien suomen kielen taito on ollut lähes olematon. Hyvä äidinkielentaito on merkityksellinen lapsen minäkuvan ja identiteetin kehittymisen kannalta, sillä äidinkielenkielen osaaminen on yhdysside lapsen omiin juuriin, kulttuuritaustaan ja sen arvoihin. Äidinkielentaito on sidoksissa myös lapsen myöhäisempään koulumenestykseen. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja heidän perheensä ovat vaarassa syrjäytyä, jos heitä ei riittävästi tueta päiväkodin arjessa. Suomen maahanmuuttajapolitiikan periaatteet on kirjattu voimaan tulleeseen lakiin maahaanmuuttajien kotouttamisesta sekä hallituksen maahaanmuutto-ohjelmaan Niissä korostetaan sekä hyvän suomen/ruotsin kielen taidon merkitystä, että oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä. HANKEHYPOTEESI Hankkeella pyrittiin tukemaan Kallahdessa asuvien ulkomaalaisten (tässä hankkeessa venäjä/viro ja somali) lasten äidinkieltä ja kulttuuria alueen päiväkodeissa, jotta lapset selviytyisivät paremmin päiväkodissa ja koulussa suomen kielen oppimisessa. Hankkeella pyrittiin lisäämään vanhempien ymmärrystä oman äidinkielen merkityksestä. Päiväkoti huolehtii lapsen suomenkielen opetuksesta ja perhe äidinkielestä. Ajatuksena tässä on, että oman äidinkielen haltuun saaminen on avain uuden kielen oppimiselle. Omassa tutussa ja turvallisessa kieliryhmässä harjoitellaan äidinkieltä satujen, tarinoiden, laulujen ja leikkien avulla. Yksilö- ja ryhmätoiminnoilla vahvistettiin samalla lasten identiteettiä ja sosiaalisia taitoja. Esiopetuksen tulisi antaa maahaanmuuttajalapselle perusta kaksikielisyydelle. Kaksikielisyyden tavoite edellyttää esiopetuksen järjestämistä siten, että se tukee sekä lapsen oman äidinkielen että suomen kielen kehittymistä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan yhtenä yleisenä kasvatus- ja oppimistavoitteena lapsen kieli- ja kulttuuriidentiteetin vahvistuminen.maahanmuuttajalapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja että ne näkyvät päiväkodin arkipäivässä.

5 3 Maahanmuuttajalasten erityistarpeiden huomioonottaminen edistää tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamista ja ehkäisee syrjäytymistä. Alueen erityislastentarhanopettaja on ollut aktiivisesti mukana ja lapsia on pystytty ohjaamaan erityistukien piiriin varhaisessa vaiheessa. Hankkeella haluttiin tukea myös päiväkodin ja vanhempien yhteisymmärrystä ja kanssakäymistä. Vanhempien ja päiväkotien henkilökunnan yhteistyön kehittämiseksi tarjottiin tulkkauspalveluita ja kulttuuritietoa henkilökunnalle. Samalla vanhempia rohkaistiin osallistumaan päiväkotitoimintoihin ja lapsen yksilöllisen kehityksen tukemiseen Hoito- ja kasvatussopimuskeskustelut, vanhempainillat ja ristiriitojen sovittelu olivat osa hanketta, kuten myös arjessa selviytymisen ja perheiden avustaminen muissa terveys- sosiaalipalveluissa. Lapsiperheiden tukeminen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa oli hankkeen alkuvaiheessa tärkeänä tavoitteena. Projektin alkaessa 2001 Vuosaaren lapsiperheiden kotipalvelussa oli varattu yksi työntekijä maahanmuuttaja perheitä varten. Kodinhoitaja kuitenkin jäi pois hankkeesta jo 2001 lopussa ja uutta hanketyöntekijää ei saatu mukaan. Perheiden arjen tukemista on kuitenkin tehty jonkin verran lapsiperheiden kotipalvelun ja perhepuiston sosiaaliohjaajan ja projektin kielten opettajien kanssa. ERITYISTÄ JA ERILAISTA 1. Kieli ja kulttuuri Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyy monia arkisia asioita, joita ei osata uudessa kotimaassa ennakoida. Kun lisänä on kielivaikeudet, saattaa perheelle tulla hauras jopa vääristynyt käsitys palveluverkostosta useiden vuosien ajaksi. Maahanmuuttajien omaiset asuvat usein kaukana ja suvun tarjoamaa hoito- ja kasvatusapua ei ole. Projektityöntekijät ovat toimineet alueen kasvatushenkilöstön tukena erilaisissa vanhemmuutta tukevissa tilanteissa. Projektissa lasten päivähoidon aloitustilanne, ero vanhemmista ja uudet toimintatavat ovat olleet hanketyöntekijöille erittäin haasteellisia. Kulttuurien erilaisuus on aiheuttanut monesti ristiriitoja ja molemminpuolista ymmärtämättömyyttä. Päiväkodeissa vanhemmille on kerrottu esim. lasten laulujen sisältöjä, jolloin vanhempien epäluuloja on saatu vähennettyä. Henkilökuntaa on opastettu vieraista kulttuureista ja siten lisätty ymmärrystä ja tietoa. Projektityöntekijät ovat voineet opastaa omalla äidinkielellä perheitä ja myös työntekijöitä opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Hanketyöntekijät ovat olleet mukana alueen verkostoissa ehkäisemässä yksinhuoltajaäitien uupumista ja syrjäytymistä sekä helpottamas-

6 4 sa lasten kouluun siirtymistä. He ovat avustaneet perheitä myös erityisluokkasijoituksissa ja muissa tukipalveluissa. 2. Materiaali Maahanmuuttajille tarkoitettua materiaalia on osin vaikea löytää ja sitä on kovin vähän tarjolla. Projektityöntekijät ovat hankkineet opetusmateriaalia paljolti perheiden kotimaasta, Ruotsista ja osan he ovat valmistaneet itse suomalaisen materiaalin pohjalta. Kotimaasta lähtiessä, tuleeko maahanmuuttaja varanneeksi mukaansa lasten kirjallisuutta? Tuskinpa, jonka vuoksi olisikin tärkeää parantaa erikielisten lasten kirjojen tarjontaa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja palvelupisteitä on lisätty palvelu- ja tukitoimien helpottamiseksi. RESURSSIT Kesäkuussa 2001 aloitti hankkeessa kaksi lastentarhaopettajaa ja yksi lapsiperheiden kodinhoitaja. Kodinhoitaja jäi pois hankkeesta jo 2001 vuoden lopussa. Venäjä/viron kielen opettaja vaihtui 2003 vuoden alussa. Somalinkielinen työntekijä oli mukana koko hankkeen ajan. Projektin vastuuhenkilönä toimi päiväkoti/perhepuiston johtaja oman työnsä ohella. Hanketyöntekijät pitivät perhepuisto Kajuuttaa tukipisteenään 2004 syksyyn, jolloin he siirtyivät alueen kahteen päiväkotiin. Hanketyöntekijät työskentelivät aluksi vain Kallahden alueen 8 päiväkodissa, mutta myöhemmin laajensivat opetusta Meri-Rastilaan ja keski- Vuosaareen. Projekti järjesti kouluun meneville lapsille kolmen viikon kesäkoulun 2003 ja 2004 ja siihen saatiin lisäresursseja perhepuistosta ja alueen päivähoidosta. Suoritteet Hankkeessa käytettiin määrällistä tilastointia. Opetuksen piiriin on kuulunut vuosittain n lasta. Projektin toimintaan ja tapahtumiin osallistuvista henkilöistä on koottu yhteenveto loppuraporttiin. Evidenssi Hankkeen vaikuttavuutta somalinkielisille asiakasperheille kartoitettiin suullisella palautteella ja lisäksi parille perheelle tehtiin syvällinen haastattelu projektin loppuvaiheessa. Viron- ja venäjänkieliset perheet antoivat suullisen palautteen lisäksi kirjallista palautetta siitä, millaista apua he olivat hankkeelta saaneet. Myös parille viron ja venäjänkielisille perheille tehtiin syvällinen haastattelu. Päiväkotien henkilökunnalta tuli kirjallista palautetta projektin vaikutuksista lapsiin ja päivähoidon henkilöstön työhön. Lisäksi projektin työntekijöille tuli palautetta heidän työstä ja työtavoista. Yhteistyö tahoilta kuten keltolta (kiertävä

7 5 erityislastentarhanopettaja), kotipalvelulta ja sosiaaliohjaajalta työntekijät saivat palautetta projektin vaikuttavuudesta. Asiakasvaikutukset Projektin myötä lapset ovat kiinnostuneet leikkimään yhä enemmän yhdessä. Lasten identiteetti ja sen kautta sosiaalinen kanssakäyminen on vahvistunut. Samankielisille lapsille on ollut tärkeää, että heillä on oma kerho, jossa he tulevat ymmärretyksi ja autetuksi. Hanketyöntekijät ovat pyrkineet arvioimaan lasten kielitasoa ja tehokkaasti tukeneet opetuksella lapsen kehitystä. Lisäksi perheitä on ohjattu muihin tukipalveluihin puheterapiaan ja perheneuvolan piiriin. Lasten äidinkieli on vahvistunut ja he ovat aktivoituneet käyttämään sitä. Lasten kommunikaatiokyvyssä on tapahtunut huomattavia muutoksia ja suuri osa heistä pystyy kertomaan omia asioita omalla äidinkielellään. Tietoisuus äidinkielen merkityksestä kasvoi ja vanhemmat ymmärsivät äidinkielen tärkeyden. Vanhemmat eivät häpeile ja ole epävarmoja puhumaan omaa äidinkieltä ensimmäisenä kielenä lapselleen. Päivähoidossa heitä myös kannustetaan oman äidinkielen käyttämiseen kotona, vaikka lapsi oppiikin nopeasti suomenkieltä ja haluaa opettaa sitä vanhemmilleen päiväkodin jälkeen. Vanhempien antaman palautteen perusteella vanhemmat ovat kokeneet asioinnin päiväkodin kanssa helpottuneen projektin myötä. Vanhempien aktiivisuus päivähoitoa kohtaan on lisääntynyt ja henkilökunnan ja vanhempien välille on syntynyt luottamus, kun on saatu tulkkausapua ja eri kulttuurit ovat tulleet tutuiksi. Henkilökunnan kulttuuritietoisuuden lisääminen on tuonut suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan. Henkilökunnalle on ollut suuri helpotus opetustuokioiden vetämiseen päiväkodissa, kun ennen häirikkö maahanmuuttajalapsi on pystynyt osallistumaan kaikkiin toimintoihin täysipainoisesti oman äidinkielisen henkilön kanssa. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus voidaan toteuttaa järjestämällä esiopetusta joko rinnakkain tai peräkkäin. Opetusta tulee antaa myös lasten äidinkielellä. Jotta lasten kieli- ja kulttuuritaustat pystyttäisiin ottamaan huomioon opetuksessa, on tarkoituksenmukaista, etteivät ryhmät ole koostumukseltaan kovin monikielisiä eikä myöskään yhtä maahanmuuttajalasta valita yksin päiväkotiin. Projektin työntekijät ovat työskennelleet jonkin verran aikuisten maahanmuuttajien kanssa lähinnä asiointitilanteissa ja huolehtineet erilaisen informaation jakajina. Projekti on auttanut vanhempia muodostamaan vertaistukiryhmiä, joissa maahanmuuttajat voivat tukea toisiaan kulttuuriin, kasvatukseen ja muuhun ihmisen elämään liittyvissä tilanteissa. Ai-

8 6 kuisten puutteellista suomenkielen taitoa projektityöntekijät ovat parantaneet ohjaamalla maahanmuuttajia suomenkielen kursseille ja avustamalla lastenhoidon organisoinnissa. Tulevaisuuteen suuntaaminen Lasten valinnoissa päivähoitoon tulisi kiinnittää vieraskielisten lasten kohdalla huomiota entistä enemmän. Ryhmään useampi kuin yksi lapsi, muttei kuitenkaan monia eri kulttuureita. Harvinaisempien kulttuurien kielen opetukseen pitäisi miettiä päivähoidossa ratkaisuja. Vanhemmille tulisi tarjota tehostettua yhteistyötä päivähoidon aloituksessa ja luoda toimivat käytännöt omalla kielellä. Äidinkielen tason selvittäminen pitäisi aloittaa 3-vuotiaille vieraskielisille lapsille ja mahdollisten tukitoimia pitäisi järjestää riittävän varhain. Lisäksi pitää tehdä erilaiset toimintaohjeet eri sosiaali- ja terveyspalveluihin maahanmuuttajille heidän omalla äidinkielellään. Vanhemmille olisi lisättävä tietoa äidinkielen merkityksestä ja kannustettava oman äidinkielen käyttämiseen, jotta lasten sotkukielestä päästään eroon. Esiopetuksessa oleville maahanmuuttaja lapsille tulisi tarjota tehostettua opetusta ja tukea omalla äidinkielellä, jotta kouluun meno sujuisi hyvin. Tiivis yhteistyö sekä päivähoidon että tulevan koulun opettajien kanssa tulisi olla päivittäisenä käytäntönä vieraankielen opettajien työssä, jotta voitaisiin ennakoida tulevat riskit. Samalla voitaisiin vaikuttaa opetusmateriaalin käyttöön ja kehittämiseen. Vieraskielisten lasten opetuksen lain edellyttämän vaatimuksen toteutuminen edellyttää riittävää resursointia henkilökunnan määrään päivähoidossa. Ammattitaitoisen opetuksen järjestäminen ja yhteistyö alueellisten yhteistyöverkostojen kanssa ei onnistu lyhytkestoisilla työllistetyillä, joilla ei ole alan koulutusta ja riittävää tieto taitoa sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi tulevaisuuden haasteena on perhetyön laajentaminen maahanmuuttajaperheisiin.

9 Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Mellunkylän sosiaalipalvelutoimisto Mellunkylän päivähoitoalue (PAME) LOPPURAPORTTI KONTULAN VARHAISEN TUEN HANKE Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa Mirkka Rouhio Projektityöntekijä

10 TIIVISTELMÄ Kontulan Varhaisen Tuen Hanke Maahanmuuttajatyö päivähoidossa Mirkka Rouhio, projektityöntekijä 1 1. Tarve / ongelma Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat syrjäytyä, jos he eivät saa varhaiskasvatuksessa riittävää tukea Henkilökunnalla ei riittävästi tietoa suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisestä (Loimi-Liinakko) 2a. Toiminnan logiikka / hankehypoteesin ydin Riittävä ja tilanteeseen sopiva resurssointi Systemaattinen suomi toisena kielenä opetus Säännölliset keskustelut perheiden/vanhempien kanssa Päiväkodin sisäiseen yhteistyöhön panostaminen Alueellinen verkostoituminen maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa Koota ja työstää kirjallista materiaalia jo tehdystä maahanmuuttajatyöstä, tiedon levittäminen kouluttaminen 2b. Mitä erityistä / erilaista hankkeessa on? Monikulttuurisessa Pk Varhelassa erityisyytenä oli oman äidinkieliset opettajat joka ryhmässä sekä samankielisten lasten keskittäminen päiväkotiin. Toiminta ja opetus tapahtui suomen kielellä koko ryhmälle lisäksi mamulapset saivat säännöllisesti opetusta ja tukea omalla äidinkielellään + suomi toisena kielenä opetusta. Vanhemmat saivat päivittäin palvelua omalla äidinkielellään. (vrt. venäjänkielinen pk. tai pk, jossa kaikki työntekijät puhuvat suomea ja jossa on mamuasiakkaita). Pk Loimi-Liinakossa projektityöntekijä mahdollisti suomi toisena kielenä opetuksen pienryhmissä lapsille ja lisäksi työssäoppimisen ja konsultoinnin kautta tiedon siirtoa pk:n henkilökunnalle. Hankkeen kautta henkilökunnan kouluttaminen päiväkodissa (työssäoppiminen) sekä alueellisesti. Järjestäytynyt verkostoituminen. 2c. Suorite- ja resurssitiedot hankkeeseen palkattiin 1 suomenkielinen projektityöntekijä hankkeen asiakkaita: pk Varhelan lapset (toimintakausi , 56, joista mamuja 23, , joista mamuperheitä 14), vanhemmat ja henkilökunta (8) kahden vuoden ajan. Pk Loimen ja Liinakon mamutaustaiset ja kaksikieliset lapset (39) ja henkilökunta (24), (osittain myös vanhemmat) puolentoista vuoden ajan sekä koko Kontulan alueen päiväkotien henkilökunnat (koulutusten ja konsultaation järjestäminen heille) 3. Asiakasmuutokset tai asiakasvaikutukset Pk Varhelassa: projekti ja suomenkielinen projektityöntekijä on mahdollistanut, että oman äidinkieliset opettajat on voitu pitää normaalimitoituksessa; Maahanmuuttajalasten erityistarpeet on pystytty havaitsemaan varhemmin; Lapsen olo voi olla turvallinen, kun hän pystyy ilmaisemaan itseään opettajalle ja kavereilleen omalla äidinkielellä; Maahanmuuttajavanhemmat ovat saaneet tukea päivittäin ja kommunikointi on ollut luontevaa, koska ovat tulleet ymmärretyksi omalla äidinkielellään; Mamu työntekijät ovat olleet tasavertaisia työyhteisön jäseniä, he ovat saaneet / ottaneet enemmän vastuuta Pk Loimessa ja Liinakossa: Projektityöntekijä on mahdollistanut suomi toisena kielenä opetuksen pienryhmissä ja yksilöllisesti sekä uusien toimintamallien kuten musiikki-kielikerhotoiminnan kokeilemisen ja käyttöönoton; Lasten kielellisen tason arviointi on helpottanut varhaisen tuen antamista lapsille, joiden kielen kehitys on hitaampaa; Kasvattajien tietoisuus ja kiinnostus S2 opetuksesta on lisääntynyt; Kasvattajat ovat saaneet konkreettisia työvälineitä suomi toisena kielenä opetuksen tueksi; Ammatillinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä on lisääntynyt päiväkodin sisällä ja alueellisesti (mamufoorumit). 4. Evidenssi Keskustelut vanhempien kanssa yksilöllisesti sekä maahanmuuttajavanhemmille järjestetyissä keskusteluilloissa, lasten hyvinvointia on arvioitu havainnoimalla ja dokumentoimalla heidän kehitystään sekä suomen kieltä Kettutestein. Henkilökunnan kanssa käyty arviointikeskusteluja ja tehty kyselyt henkilökunnalle. Osa evidenssistä perustuu myös projektityöntekijän havaintoihin. 5. Tulevaisuuteen suuntaaminen Päiväkoteihin tulisi palkata koulutettua oman äidinkielistä henkilökuntaa, lasten keskittäminen kieliryhmittäin (jos mahd.), suomenkielisen henk.kunnan täsmäkouluttaminen mamutyöhön, kulttuurien kohtaamiseen ja suomi toisena kielenä opetukseen (tulisi ottaa huomioon jo lto, sosionomi, lh peruskoulutuksessa). S2 opetuksen opetussuunnitelma esikoululaisille, päivähoitoalueille S2 koordinaattorit ja sen asian huomioiminen, että maahanmuuttajien kanssa työskentely vie enemmän resursseja. Johdon taholta selkeä toimintasuunnitelma /-malli S2 / mamuasioille. Mitkä ovat Helsingin kaupungin käytännöt näiden asioiden suhteen?

11 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI VARHELASSA Taustaa Projektin tavoitteet ja toimintatavat Monikulttuurisen työyhteisön erityisyys Hankkeen tulokset päiväkoti Varhelassa 6 3. VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI LIINAKOSSA JA LOIMESSA Projektin tavoitteet ja toimintatavat Hankkeen tulokset päiväkoti Loimessa ja Liinakossa 8 4. HANKKEEN AIKANA KEHITETTYJÄ KONKREETTISIA TYÖVÄLINEITÄ POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tulevaisuuden visioita 13 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Projektin prosessipyörä Avoimen aamupäivätoiminnan raportti Musiikkikielikerhosta Maahanmuuttajatyön kenttä TYÖKALUPAKKI Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä -opetukseen

12 1. JOHDANTO 3 Tämä on Kontulan Varhaisen Tuen Hankkeen loppuraportti, jossa olen pyrkinyt tuomaan esille projektin ytimen tavoitteineen ja tuloksineen. Raportti koostuu pk Varhelan osuudesta ja pk Liinakon ja Loimen osuudesta. Halusin tuoda näiden hankepäiväkotien tavoitteet ja tulokset esiin erikseen, koska hankepäiväkodin vaihtuessa vaihtui myös projektin tavoitteiden suunta. Raportin lopussa olen pyrkinyt kuvaamaan niitä hankkeen aikana opittuja, koettuja ja nähtyjä asioita ja oivalluksia, joita olen pitänyt tärkeänä päivähoidon maahanmuuttajatyön kehittämisen kannalta. Raportin liitteenä on TYÖKALUPAKKI Välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen. Oikeastaan tämä päivähoidon henkilökunnalle suunnattu materiaalikokonaisuus on tämän raportin toinen osa. Työkalupakki on tehty yhteistyössä Merirastila-Rastilan hankkeen projektityöntekijä Marjaana Gyekyen kanssa. Työkalupakissa on mallinnettu projektien aikana saatuja kokemuksia, tuloksia ja näkemyksiä. Työkalupakissa on pyritty hahmottamaan, miten monikulttuurisuus sekä suomi toisena kielenä opetus voisi sijoittua päiväkodin perustyöhön. Työkalupakki on suunnattu päiväkotien hoito- ja kasvatushenkilölle sekä esimiehille avuksi oman työn jäsentämiseen kaksikielisten lasten parissa. Projektin aikana on tullut esille monia asioita itse projektityöstä sekä maahanmuuttajatyöstä ja kehittämistyöstä. Projektityö on prosessinomaista ja vaatii työntekijältä enemmän riskinottokykyä, epävarmuuden sietokykyä, kokonaisuuksien hallitsemista, venymistä, oman työn suunnittelua ym. kuin esimerkiksi tavallinen päiväkotityö ryhmässä. Toisaalta projektityö päiväkodin sisällä luo omanlaiset haasteensa työlle. Työn tontittomuus, hieman palvelujärjestelmän ulkopuolella, henkisesti vapaassa tilassa ja kuitenkin päiväkodin työyhteisöön jossain määrin integroituneena. Tämä kehittämistyön projekti on ollut itselleni suurta työssäoppimisen aikaa. Hankkeen aikana kehittelin Musiikkikielikerho menetelmän lasten suomen kielen tukemisen välineeksi. Pk Loimesta ja Liinakosta oli kaksi työntekijää mukana toiminnassa ja he käyttävät menetelmää jatkossakin päiväkodeissaan. Aiheesta on ollut myös alueellisia koulutuksia. Raportin lopussa on liitteenä kuvaus Musiikkikielikerhon ideasta. Enenevässä määrin suomi toisena kielenä opetusta voidaan toteuttaa päivähoidon arjessa ilman lisäresurssointia, mutta henkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta. Kontulan hankepäiväkodit ovat olleet jossain määrin etuoikeutetussa asemassa, koska projektityö on ollut linkittyneenä perustyöhön ja siten työssäoppimisen keinoin tieto ja rohkeus toteuttaa asioita omassa työssä on lisääntynyt helpommin kuin esim. alueen muissa päiväkodeissa, jotka ovat olleet pelkän konsultoinnin varassa. Kuitenkin jatkossa tullaan yhä tarvitsemaan jonkinlaista suomi toisena kielenä konsulttia ainakin niille päivähoitoalueille, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on suuri. 2. VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI VARHELASSA 2.1 TAUSTAA Helsingin kaupungin päiväkoti Varhela perustettiin vuonna 1985 ja se sijaitsi Helsingin Itäisen sosiaalikeskuksen Mellunmäen sosiaalitoimiston piirissä Vesalassa, jonne on 1990 luvulla muuttanut yhä enemmän maahanmuuttajia. Kontula-Vesalan alueella on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Päivähoito ei pysty tämänhetkisen päivähoitopolitiikan avulla riittävästi vastaamaan

13 4 maahanmuuttajaperheiden tuen tarpeeseen. Resurssointiin tulisi panostaa ja henkilökuntaa ohjata maahanmuuttajatyöhön perehtymiseen ja kouluttautumiseen. Alueen päiväkodeissa on vähän maahanmuuttajataustaista koulutettua hoito- ja kasvatushenkilökuntaa. Monet maahanmuuttajalapset alisuoriutuvat koulussa, koska he eivät saa riittävää tukea jo päivähoidossa. Suomen kieli ei kehity riittävästi kotioloissa eikä välttämättä myöskään oma äidinkieli. Useat maahanmuuttajalapset tarvitsevat suomen kielen tehostettua opetusta pienryhmässä tai yksilöllisesti. Myös lasten omaa äidinkieltä ja kulttuuria tulisi tukea päivähoidossa. Jos maahanmuuttajalasten tukemiseen ei panosteta riittävän varhaisessa vaiheessa, lasten syrjäytymisriski kasvaa. (Varhelan väliraportti, 2002) Pk Varhelassa on tehty maahanmuuttajatyötä vuodesta Päiväkodissa toteutettiin vuodesta 1996 alkaen BACU projektia (Project of Bilingual Assessment and Curriculum Development), jonka tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten opetussuunnitelmia ja arviointia. Varhelassa kehitettiin ja toteutettiin kaksikielistä esiopetusmallia, jossa suomalaiseen 6 vuotiaiden esiopetusryhmään integroitiin somalia äidinkielenään puhuvia lapsia. Ryhmässä toimi lasten kotikielinen pedagogi suomalaisen lastentarhanopettajan rinnalla. Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä -hankkeen hyvien tulosten myötä pk Varhelassa jatkettiin kaksikielistä opetusta. Varhaisen tuen hanke aloitettiin päiväkoti Varhelassa Koska alueella asuu paljon syrjäytymisriskissä eläviä perheitä ja koska Varhelassa 50% lapsista on maahanmuuttajataustaisia, haluttiin Varhaisen Tuen Hankkeella kehittää ja syventää maahanmuuttajatyön käytäntöjä sekä kaksikielistä opetusta. Päiväkotiin oli keskitetty venäjänkielisiä lapsia. Aikaisemmasta poiketen syksyllä 2001 päiväkodin kaikissa kolmessa ryhmässä oli venäjänkielinen opettaja, mikä mahdollisti opetuksen kahdella kielellä jokaisessa ryhmässä. Projekti on mahdollistanut oman äidinkielisten työntekijöiden toimimisen normaalimitoituksessa. Projektin toiminnasta, tavoitteista ja tuloksista on tehty väliraportit. 2.2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Projekti koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Kaikki osa-alueet ovat mukana koko ajan, mutta projektin eri vaiheissa eri osa-alueet painottuvat. Katso Projektin prosessipyörä (liite 1). Projektityöntekijä mahdollistaa tehokkaamman toiminnan ja tiiviimmän yhteistyön seuraavilla osa-alueilla: Oman kielen ja kulttuurin tukeminen Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Päiväkodin sisäinen yhteistyö Projektityöntekijä tekee ja toimii: Materiaalin kokoaminen ja työstäminen Verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa Suomi toisena kielenä opetus Toimintatapoina: 1. Riittävä ja tilanteeseen sopiva resurssointi esim. pk Varhelassa koulutetut oman äidinkieliset kasvattajat joka ryhmässä (ven) + suomenkielinen projektityöntekijä 2. Systemaattinen suomi toisena kielenä opetus sekä pienryhmissä että yksilöllisesti (sekä ohjatusti että arjen tilanteissa kasvattajan tietoisuus asiasta) 3. Säännölliset keskustelut perheiden/vanhempien kanssa heidän tarpeidensa mukaisesti 4. Päiväkodin sisäisen yhteistyön kehittäminen

14 - antamalla tukea ja ohjausta maahanmuuttajataustaisille työntekijöille - henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen (kurssit, koulutus) - monikulttuurisen innostavan työilmapiirin ylläpitäminen ja ajan järjestäminen vuoropuhelulle ja kehittämistyön suunnittelulle ja arvioinnille 5. Alueellinen verkostoituminen maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa 6. Koota ja työstää kirjallista materiaalia jo tehdystä maahanmuuttajatyöstä sekä jakaa tietoa maahanmuuttajatyöstä alueelle MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN ERITYISYYS Kun osa päiväkodin henkilökunnasta on ollut eri kieliä ja kulttuuriperinnettä edustavia, se on antanut lapsille ja aikuisille mahdollisuuden luonnollisiin kontakteihin eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa arkipäiväisissä suomalaisissa tilanteissa. Oman äidinkielen tukeminen päivähoidossa on vaatinut oikeanlaista resurssointia. Pk Varhelassa on kaikissa ryhmissä ollut koulutetut äidinkieliset opettajat. Työyhteisössä on myös ollut maahanmuuttajataustaisia työllistettyjä ja oppisopimusopiskelijoita. He ovat osanneet jonkin päiväkodissa olevan maahanmuuttajaryhmän kieltä. Tämä on vaatinut johtajalta ja koko työyhteisöltä positiivista asennoitumista, ennakkoluulottomuutta, ystävällisyyttä ja joustavuutta. Usein maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on heikko suomen kieli ja vain vähän kokemusta suomalaisista työyhteisöistä. Vaikka työntekijöillä olisi ollut kaikki työssä tarvittavat hyvät ominaisuudet, yhteentörmäyksiltä ja kielellisiltä väärinkäsityksiltä ei ole vältytty. Maahanmuuttajatustaiset työntekijät ovat kuitenkin tuoneet uudenlaisia voimavaroja työyhteisön käyttöön ja sitä kautta myös lasten ja perheiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oikeanlainen resurssointi on avannut erilaiset mahdollisuudet maahanmuuttajatyöhön. Se on ehkäissyt ennen kaikkea lasten syrjäytymistä, tukenut lasten hyvinvointia ja turvallisuutta, mutta siinä on ollut myös työvoimapoliittinen näkökulma. Koulutettu maahanmuuttajatyövoima on työllistynyt, mikä on osaltaan ehkäissyt aikuisten syrjäytymistä. Työssäoppiminen on korostunut maahanmuuttajatyöntekijöiden kohdalla. Johtajan ja suomalaisten työntekijöiden rooli työhön ohjaajana on korostunut. Maahanmuuttajataustaisten opettajien ja lastenhoitajien pedagogista työtä on tuettu työpariohjauksella. Maahanmuuttajataustainen työtoveri on tarvinnut useimmiten tukea työkulttuuriin sopeutumisessa, suomen kielessä ja kirjallisissa töissä. Tästä johtuen kirjalliset työt, dokumentointi, suunnittelu ym. suomen kielen kirjallista hallintaa vaativat tehtävät ovat usein jääneet suomenkielisten työntekijöiden vastuulle. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kannalta on ollut parempi, kun päiväkodissa on ollut useita työntekijöitä eri kulttuureista. Kansainvälisessä työympäristössä työntekijöiden on ollut helpompi työskennellä kuin jos olisi ainut maahanmuuttajatyöntekijä työyhteisössä. Päiväkodin hyvä ilmapiiri ja sujuva yhteistyö eivät silti synny itsestään. Päiväkoti Varhelan työyhteisö on ollut Varhaisen Tuen Hankkeen aikana, joskin myös ennen sitä, hyvin monikulttuurinen. Esimerkiksi keväällä 2002 kolmestatoista työntekijästä viisi (38,5%) oli maahanmuuttajataustaisia. Kaksi työntekijöistä oli venäläisiä (15,4%), yksi georgialainen (7,7%), yksi virolainen (7,7%), yksi somalialinen (7,7%) ja kahdeksan suomalaista (61,5%). Työntekijät edustivat neljää eri uskontoa. Kahdeksan työntekijää oli evankelisluterilaisia (61,5%), kolme ortodoksia (23,1%), yksi muslimi (7,7%) ja yksi juutalainen (7,7%).

15 2.4 HANKKEEN TULOKSET PK VARHELASSA 6 Toiminnan vaikutuksia on arvioitu vanhempien palautteen pohjalta yksilökeskusteluissa sekä maahanmuuttajavanhemmille järjestetyissä keskusteluilloissa. Henkilökunnan kanssa on säännöllisesti käyty arviointikeskusteluja. Lasten hyvinvointia on arvioitu havainnoimalla mm. heidän kokonaiskehitystään sekä erityisesti kielenkehitystä. Alle 6-vuotiailla lapsilla on käytössä yksilölliset havainnointikansiot. Lasten yksilöllisiä hoito- ja kasvatussopimuksia sekä leopsia on arvioitu säännöllisesti lasten vanhempien kanssa. Tulokset perustuvat myös päiväkodin johtajan ja projektityöntekijän yhteisiin havaintoihin. 1. OMAN KIELEN JA KULTTUURIN TUKEMINEN Projekti ja suomenkielinen projektityöntekijä on mahdollistanut, että oman äidinkieliset opettajat on voitu pitää normaalimitoituksessa Kaksikielisten lasten äidinkieli ja suomen kieli on kehittynyt ja he ovat saaneet positiivisia kulttuurillisia ja sosiaalisia vaikutteita, kun oman kielinen opetus ja kulttuurillinen tuki on ollut vahva, ja koska heidän oma kieli, kulttuuri ja uskonto ovat edustettuina pk:ssa Maahanmuuttajalasten erityistarpeet (erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset) on pystytty havaitsemaan varhemmin, koska oman äidinkieliset pedagogit ryhmissä. Näin lapsia on pystytty jo varhaisessa vaiheessa työstämään jatkotutkimuksiin ja esim. puheterapiaan. Lapsen olo voi olla turvallinen, kun hän pystyy ilmaisemaan itseään opettajalle ja kavereilleen omalla äidinkielellä (vertaisryhmän tärkeys, myönteinen oppimisympäristö) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen kirjallinen osaaminen heikkoa tärkeää, että projektityöntekijä on suomenkielinen tämänkaltaisessa mitoituksessa 2. SUOMI TOISENA KIELENÄ Työntekijät ovat saaneet koulutusta suomi toisena kielenä opetukseen ja heidän tietoisuuttansa S2 opetuksesta on pystytty lisäämään On ollut mahdollisuus sekä yksilölliseen että pienryhmä opetukseen 3. VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Maahanmuuttajavanhemmat ovat saaneet tukea päivittäin ja kommunikointi on ollut luontevaa, koska ovat tulleet ymmärretyksi myös omalla äidinkielellään (äidinkieliset työntekijät ven. som.) Ajankäyttö on tehostunut ja maksullisia tulkkipalveluja ei ole tarvinnut käyttää Vanhemmat on saatu paremmin mukaan keskusteluihin ja luottamus on lisääntynyt Johtajalla ja henkilökunnalla on ollut enemmän aikaa keskustella mamu vanhempien kanssa (huom! Keskustelut vievät paljon enemmän aikaa kuin suomalaisten perheiden kanssa) Äidinkielen merkitys on avautunut suurimmalle osalle mamuvanhempia

16 4. PÄIVÄKODIN SISÄINEN YHTEISTYÖ 7 Ammatillinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä on lisääntynyt Maahanmuuttajatyön johtaminen on saanut tukea projektista, etenkin johtajan ja projektityöntekijän välisestä vuoropuhelusta (suunnittelu, ideointi, innovatiivisuus, arviointi) Ryhmätyössä olevalla johtajalla on ollut enemmän aikaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjaamiseen ja huomioimiseen Mamu työntekijät ovat olleet tasavertaisia työyhteisön jäseniä, he ovat saaneet / ottaneet enemmän vastuuta Henkilökunta on osallistunut maahanmuuttajatyötä tukeviin täsmäkoulutuksiin Muutospaineidenkin alla / aikana on pystytty sitoutumaan työhön (henkilökunta pysyvää) 5. VERKOSTOITUMINEN YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA Projektin myötä on tapahtunut laajempaa alueellista verkostoitumista ja tiiviimpää yhteistyötä eri maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa Esim. Somen Maahanmuuttajatyön foorumi, S2 opettajien tapaamiset, Varhaisen Tuen hankkeen verkostoituminen, tiivis yhteistyö DIAKin ja Diakoniaopiston kanssa (maahanmuuttajaopiskelijat ja monikulttuurisuus jakson opiskelijat) Projektityöntekijä on järjestänyt Itäisen alueen päivähoidon työntekijöille koulutusta ja pitänyt itse alueellisia koulutuksia aiheesta musiikki kielenopetuksen tukena 6. MATERIAALIN KOKOAMINEN JA TYÖSTÄMINEN Maahanmuuttajatyön käsikirja, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Selvityksiä 2002:6. Julkistamistilaisuus (työryhmän jäsen) Matkaraportti: Opintomatka Tukholma-Tensta-kielipäiväkodit VARHAISEN TUEN HANKE PÄIVÄKOTI LIINAKOSSA JA LOIMESSA Hankkeen toiminta siirtyi syksyllä -03 pk Varhelan lopettamisen vuoksi pk Loimi- Liinakkoon, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten määrä lisääntyi. Toimintakaudella pk Liinakossa 40% lapsista oli maahanmuuttajataustaisia ja pk Loimen määrä oli 20%. Varhaisen tuen hankkeen yleiset tavoitteet, maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja lasten syrjäytymisen ehkäisy, säilyivät samana, mutta muuten projektin tavoitteiden suuntaa hieman vaihdettiin. Kohderyhmänä pk Loimessa ja Liinakossa olivat maahanmuuttajataustaiset lapset ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset (yht. 32 lasta) sekä päiväkotien henkilökunta (22hlö). Nyt projektissa pääpaino oli suomi toisena kielenä opetuksella ja henkilökunnan konsultoinnilla.

17 3.1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT 8 1. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten suomen kielen tukeminen S2 -opetus. Toimintatapoina molemmissa päiväkodeissa projektityöntekijän vetämä musiikki-kielikerhotoiminta, suomi toisena kielenä opetus sekä pienryhmissä että yksilöllisesti ja lasten kielen tason arviointi. Projektityöntekijä osallistui pk Liinakon monikulttuurisen osapäiväryhmän toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen kahtena päivänä viikossa. 2. Päiväkodin henkilöstön konsultointi ja kouluttaminen maahanmuuttajatyöhön liittyvissä asioissa sekä suomi toisena kielenä opetuksen nivoutuminen osaksi päiväkodin arkea. Toimintatapoina henkilökunnan ottaminen mukaan musiikkikielikerhotoimintaan, osallistuminen ryhmien tiimipalavereihin ja päiväkotien kehittämispäiville, ammatillisen vuoropuhelun käyminen S2 asioista henkilökunnan kanssa sekä kouluttaminen. 3. Alueellinen verkostoituminen maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa; S2 opettajien verkosto, maahanmuuttajatyön foorumi. 4. Koota ja työstää kirjallista materiaalia jo tehdystä maahanmuuttajatyöstä sekä jakaa tietoa maahanmuuttajatyöstä alueelle. Raportointi, konsultaatiokäynnit alueen päiväkodeissa ja alueellinen kouluttaminen (Suomi toisena kielenä opetus, musiikki S2 opetuksen tukena, maahanmuuttajatyö) 5. Avoin aamupäivätoiminta alueen vanhemmille, jotka ovat kotona pienten lasten kanssa. Tavoitteena vertaisryhmän tuki sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen. (Liite 2) 3.2 HANKKEEN TULOKSET PÄIVÄKOTI LOIMESSA JA LIINAKOSSA - Projektityöntekijä on mahdollistanut suomi toisena kielenä opetuksen pienryhmissä ja yksilöllisesti sekä uusien toimintamallien kuten musiikki-kielikerhotoiminnan kokeilemisen ja käyttöönoton. - Lasten kielellisen tason arviointi on helpottanut varhaisen tuen antamista lapsille, joiden kielen kehitys on hitaampaa. Huoli lapsesta herää aikaisemmin esim. huoli lapsen kielen kehityksestä jo viisivuotiaana eikä vasta esikoulussa => varhaisempi puuttuminen asiaan. - Kasvattajien tietoisuus ja kiinnostus S2 opetuksesta on lisääntynyt tai ainakin huoli siitä, mitä asian eteen pitäisi tehdä projektin päätyttyä => prosessi käynnistynyt - Kasvattajat ovat saaneet konkreettisia työvälineitä suomi toisena kielenä opetuksen tueksi sekä projektipäiväkodeissa että alueellisesti => tieto ja osaaminen siirtynyt / siirtymässä henkilökunnalle (alueelliset suomi toisena kielenä koulutukset) - Ammatillinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä ja suomi toisena kielenä opetuksesta on lisääntynyt päiväkodin sisällä (keskustelut tiimeittäin Loimen ja Liinakon henkilökunnan kanssa)

18 - Projektin myötä on tapahtunut laajempaa alueellista verkostoitumista eri maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa =>maahanmuuttajatyön foorumit 9 - Projektin vaikutukset ulottuvat koko Kontulan alueelle, koska on ollut mahdollista jakaa tietoa suomi toisena kielenä opetuksesta ja maahanmuuttajatyöstä alueellisin koulutuksin. Henkilökunta on arvioinut lasten kehitystä sekä käynyt säännöllisesti keskusteluja lasten vanhempien kanssa. Lasten hyvinvointia on arvioitu havainnoimalla ja dokumentoimalla heidän kielen kehitystään. Henkilökunnan kanssa on käyty keskusteluja, joissa on mietitty suomi toisena kielenä tuen toteuttamista hankkeen jälkeen. Loimen ja Liinakon henkilökunnalle tehtiin toukokuussa -04 arviointikysely, johon kaikki hoito- ja kasvatustyössä olevat työntekijät vastasivat. Kysymykset: Mikä muuttui? Mikä muutosta edisti / esti? Miten hanke on lisännyt lasten hyvinvointia päiväkodissa? Miten henkilökunnan ammatillinen osaaminen on lisääntynyt projektin aikana ja mitä hyötyä siitä on ollut? Kuinka hanke on vaikuttanut henkilökunnan näkökulmasta asiakkaan elämään? Onko yleinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä ja S2 opetuksesta lisääntynyt päiväkodissa tai alueellisesti? Henkilökunnasta ne, jotka olivat olleet aktiivisesti mukana musiikki-kielikerhotoiminnassa ja joiden ryhmissä oli enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia, olivat kokeneet ammatillisen osaamisensa lisääntyneen ja saaneensa paljon lisää tietoa. Vuoropuhelu on lisääntynyt päiväkodissamme projektin aikana. Olen myös saanut itse asiasta enemmän tietoa nyt kuin minulla on aikaisemmin ollut esim. s2 ryhmät jotka koskevat omaa ryhmääni. Mirkan opastuksella olen huomannut, että pystyn ohjaamaan S2 opetusta. S2 opetuksen perusteet ovat tulleet tutuiksi; siirtäminen omaan lapsiryhmään helpompaa nyt. Syksyllä ihmeissäni maahanmuuttajalasten kanssa työskentely tuntui vähän pelottavaltakin. Ja nyt musiikkikielikerhot ym. Ovat olleet todella tärkeitä ja uskon näiden asioiden kautta olen saanut todella paljon. Osa henkilökunnasta oli enemmän mukana perhetyön hankkeessa, eikä kiinnostus maahanmuuttajatyötä kohtaan ollut suurta, vaikka joka ryhmässä on ollut myös maahanmuuttajataustaisia lapsia. Olen ollut osaltani mukana kaikessa, vähiten S2 opetuksessa En ole aktiivisesti osallistunut mamu-työhön. Kiinnostukseni on suuntautunut lähinnä perhetyöhän ja siihen liittyvään toimintaan. Mamutyön osalta En ole osallistunut Tiedän hyvin vähän S2:sta Olen osallistunut musiikkikerhoon 2 kertaa, joten en voi kuvata osallistumistani kovin aktiiviseksi. Kokemus positiivinen haluaisin oppia lisää ja mahdollisesti pitää myös itse tuokioita. Toisaalta henkilökunnan ottaminen mukaan musiikkikielikerhotoimintaan lisäsi selvästi kiinnostusta ja heidän kokemustaan ammatillisen osaamisen lisääntymisestä - ns. parityöskentelymalli. Toisaalta päivähoidon arjessa työntekijän on tehtävä valintoja eri sisältöjen viidakossa. Kontulan alueella on monia haasteita erityispäivähoidon, perhetyön ja maahanmuuttajatyön tiimoilta. Lisäksi Loimessa ja Liinakossa oli samanaikaisesti kaksi eri sisältöistä projektia; perhetyö ja maahanmuuttajatyö, joiden yhteisenä nimittäjänä on varhainen tuki. Henkilökunnasta kaikki eivät voineet olla mukana kaikessa. Henkilökunta koki oman ammatillisen osaamisen lisääntymisen heijastuvan myös lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tässä tapauksessa perhetyön ja maahanmuuttajatyön hanke ovat tukeneet toisiaan, koska henkilökunnan mielestä asioihin on nyt helpompi puuttua. Kaikki osapuolet hyötyvät ammatillisen osaamisen kasvun myötä. Työntekijä osaa paremmin havainnoida lasta, on enemmän välineitä. Vanhemmat saavat enemmän tietoa lapsesta ja hänen kehityksestään ja mahdollisista apukeinoista ja toimintatavoista. Lapsi saa näistä

19 10 kaikista hyödyn omaan kasvuun ja kehitykseensä. Jos henkilökunnalla on paljon taitoa auttaa lapsia, koko ryhmän toiminta on parempaa. Helpottanut kohdata erilaisia vanhempia Kun asia lapsesta tiedostetaan ja yhdessä perheen kanssa puhutaan varhaisessa vaiheessa siitä on selvästi lapselle ollut apua. Projektin aikana tapahtunutta muutosta kuvattiin lasten osalta: Lapsi rohkaistunut enemmän puhumaan ja ilmaisemaan itseään. S2 kerhot ovat lisänneet lasten hyvinvointia Lapsi saanut lisää rohkeutta ottaa osaa toiminnassa kun on itse pystynyt huomioimaan lapsen tarpeet. Selkeästi koettiin, että kielikerhot ovat edistäneet lasten hyvinvointia ja kehitystä. Lisäresurssia arvostettiin myös sen osalta, että on ollut mahdollisuus työskennellä pienryhmissä: Kiva, että mamulapset ovat saaneet ns.erityishuomion omansa sekä ryhmänä ja yksin. Mielestäni lapset ovat tulleet rohkeemmiksi ja puhuvat enemmän. Muutosta kuvattiin myös työntekijän näkökulmasta: Muutos itsessäni; nyt minun on helpompi ottaa työtavoissani huomioon kaksi- (tai useampi-) kieliset lapset ryhmässäni. Olen ruvennut ajattelemaan enemmän näitä asioita ja miten ne vaikuttavat Omassa työssäni lisännyt enemmän pedagogista ajattelua ja miettii mikä oikeasti on oleellista ja mikä ei. Työntekijät olivat kokeneet saaneensa ihan konkreettisia työkaluja suomi toisena kielenä opetuksen jatkoa ajatellen sen jälkeen kun projektia ei enää ole tulemaan toimeen omillaan. S2 toiminta ei tarvitse olla erillistä muusta ryhmästä olevaa toimintaa vaan ihan tavallista toimintaa ryhmässä eli Mirkan vinkkejä kielikerhossa voi käyttää normaali ryhmätoiminnassa. Sen olen oppinut omassa työssäni, että ne asiat mamulasten kanssa ovat pieniä perusjuttuja (pukeminen, riisumistilanne), nimeäminen - olen luullut sen olevan jotain ihan tosi erityisiä tuokioita jne tietoisesti huomioin selkeän hitaamman puhetyylin ja sen, miten tärkeää se on lapsen kielen oppimiselle Entä lisääntyikö päiväkodeissa yleinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä projektin aikana? Kahdeksastatoista kysymykseen vastanneesta yksi oli sitä mieltä, että maahanmuuttajatyöstä on muutenkin melko paljon puhetta, yksi toivoi, että keskustelua käytäisiin enemmän ja kaksi vastasi, että on lisääntynyt vain vähän tai jonkin verran. Enemmistö henkilökunnasta oli kokenut, että yleinen vuoropuhelu maahanmuuttajatyöstä oli oleellisesti lisääntynyt päiväkodissa projektin aikana. Vuoropuhelu on lisääntynyt päiväkodissamme projektin aikana. Olen myös saanut itse asiasta enemmän tietoa nyt kuin minulla on aikaisemmin asiasta ollut esim. S2 ryhmät jotka koskevat omaa ryhmääni. On lisääntynyt ainakin päiväkodissa. Maahanmuuttajatyö on osa jokapäiväistä työtä. Toiminnassa on otettava huomioon, että ryhmässä on lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. On lisääntynyt, koska koko ajan tulee lisää lapsia, joilla on jokin muu äidinkielenä kuin suomi. 4. HANKKEEN AIKANA KEHITETTYJÄ KONKREETTISIA TYÖVÄLINEITÄ Hankkeen aikana on syntynyt erilaisia päivähoidon henkilökunnan työtä helpottavia työvälineitä maahanmuuttajatyöhön ja suomi toisena kielenä opetukseen. Seuraavassa lyhyt esittely projektin aikana syntyneistä oivalluksista, niiden synnystä sekä käyttötarkoituksesta. Maahanmuuttajatyön käsikirja, projektityöntekijänä olin mukana työryhmässä ja siten yksi liikkeelle paneva voima käsikirjan tekoprosessissa yhdessä pk Varhelan johtajan kanssa. Hyötynäkökulmana tiedonlevitys maahanmuuttajatyöstä.

20 11 Musiikkikielikerho -toiminta (liite 3) syntyi toiminnan ja oivalluksen kautta. Työssään jokaisen tulisi käyttää hyväkseen omia vahvuuksiaan ja sitä kautta luoda uudenlaisia itsensä näköisiä työmenetelmiä. Pedagogisessa kasvatuksessa tavoitteet ovat ennalta asetetut, mutta jokainen kasvattaja voi löytää oman tapansa viedä lapsen kehitys kohti tavoitetta. Suomi toisena kielenä opetus on ollut vasta vähän aikaa kasvattajien tietoisuudessa ja menetelmiä on toistaiseksi tehty henkilökunnille tutuksi vain vähän. Nyt ainakin Loimi-Liinakon henkilökunta on päässyt perehtymään musiikkikielikerho - toiminnan hyödyntämiseen kielen opetuksen tukena. Olen myös pitänyt asiasta alueellisia koulutuksia (6 kpl), jolloin tieto on jossain määrin levinnyt koko alueelle menetelmäksi lasten kielen tukemiseen päiväkodissa. Raportit (esim. Varhelan loppuraportti), hankkeen esite, koulutusmateriaaleja, mamufoorumien muistiot. Nämä kaikki ovat syntyneet tarpeesta jäsentää omaa työtä. Kaikki em. kirjoitukset voivat toimia myös päivähoidon henkilökunnan apuna maahanmuuttajatyössä. Nämä tuotokset voivat olla myös apuna maahanmuuttajatyön ja suomi toisena kielenä konsultaatiossa keskustelunherättäjinä. Jatkossa alueilla mahdollisesti toimivat ns. alue S2 ltot voisivat käyttää näitä materiaaleja konsultoinnin pohjana. Suomi toisena kielenä -kansiot projektipäiväkodeissa. Kaikenlaisen pedagogisen materiaalin tarve on kroonista päiväkodeissa. Kansioista löytyy materiaalia musiikkikielikerhojen toiminnasta, kielikerhoista, kielen arvioinnista sekä teoreettista tietoa S2 opetuksesta. Työkalupakki, välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen (liite 5). Ajatus syntyi päiväkodin arjessa nousseista kysymyksistä suomi toisena kielenä - opetukseen ja maahanmuuttajatyöhön liittyen. Ajatuksena oli myös yhdistää kahden varhaisen tuen hankkeen (Kontula ja Meri-Rastila - Rastila) kokemuksia projektista; koota hankkeen aikana kerätty tieto, kokemus ja näkemys yhteen pakettiin, joka toimisi työvälineenä päiväkotien esimiehille ja henkilökunnalle toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 5. POHDINTAA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Koko projektin yhteisenä tavoitteena oli syrjäytymisen ehkäisy. Kontulan maahanmuuttajatyön hankkeen kohdalla siis maahanmuuttajataustaisten lasten syrjäytymisen ehkäisy. Päiväkoti Varhelassa oli puolet lapsista maahanmuuttajataustaisia. Ratkaisuna oli riittävä, tilanteeseen sopiva resurssointi eli Varhelan kohdalla koulutetut oman äidinkieliset opettajat joka ryhmässä. Varhelassa oli yhdessä ryhmässä aiemmin kokeiltu tällaista mallia hyvin tuloksin. Nyt, kun oman äidinkieliset opettajat olivat joka ryhmässä, tarvittiin päiväkotiin lisäresurssiksi suomenkielinen projektityöntekijä lähinnä mahdollistajan roolissa tukemaan tätä ratkaisua sekä myös tukemaan lasten suomen kieltä. Tärkeimpinä tuloksina nostaisin esiin, että lasten erityistarpeet (esim. kielelliset vaikeudet) sekä kehitysviivästymät pystyttiin havaitsemaan varhemmin. Omakielinen viiteryhmä ja äidinkielinen pedagogi helpottavat lasten sopeutumista päiväkotiin ja antavat lapselle turvallisen lähtökohdan oppimiselle. Yhteistyö vanhempien kanssa on tehokkaampaa tällaisen resurssoinin avulla. Ero on melkoinen verrattuna siihen, että päiväkodissa olisi yksi maahanmuuttajataustainen lisähenkilö, joka ei välttämättä olisi saanut koulutusta päivähoitoon. Työllistämällä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä päiväkoteihin voimme myös edistää perheiden kotoutumista sekä päiväkodin

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015 Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa Katri Manninen 2015 Pienryhmätoiminnan alku Pienryhmätoiminnan juuret vuodelta 1998 Vuonna 2010 aloitettiin pienryhmätoimintaan perustuva työparitoiminta

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Laki kotoutumisen edistämisestä Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö

Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö Katse lapseen -hankkeen tuloksia Rinkelin päiväkoti, Espoon kaupunki Muutoksen tuulia yhteistyöhön päiväkodin ja neuvolan välillä Rinkelin päiväkodin kehittämishankkeessa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot