Onnettomuudet Rovaniemellä

Transkriptio

1 Onnettomuudet Rovaniemellä. Johdanto Tässä esityksessä kuvataan Rovaniemellä sattuneet erityyppiset onnettomuudet. Kuvauksissa käytetään Prontosta (pelastustoimen onnettomuus ja resurssitietojärjestelmä) saatuja onnettomuustietoja viiden edeltävän vuoden ajalta. Pelastuslaitoksen hoitamien onnettomuuksien kuvaajina käytetään lähinnä jakoa onnettomuustyyppeihin, onnettomuuksien tapahtuma aikoja (kellonaika, viikonpäivä ja kuukausi). Sairaankuljetusten kuvaajina käytetään hälytysselosteista saatuja hälytyskoodien perusteella arvioituja tapahtumia. Esityksessä verrataan myös sattuneita onnettomuuksia suhteessa asukaslukuun sekä suhteessa muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Kokouksissa on keskusteltu ja läpikäyty em. tilastojen pohjalta erilaisten onnettomuuksien tapahtumatiheyksiä sekä onnettomuuksiin johtaneita syitä. Toimenpide ehdotukset näiden onnettomuuksien vähentämiseksi tullaan esittämään turvallisuussuunnitteluprosessin seuraavassa vaiheessa.. Tilastot Pronto tilastoista on saatavilla maanlaajuisesti tietoa onnettomuuksien määrästä sekä pelastustoiminnan johtajien tilanneselvitykset tapahtumista sekä mahdollisesti tapahtuman aiheuttaneet syyt. Selosteet tekee aina pelastustoimia johtanut henkilö, joka kirjaa tilastoon onnettomuuden faktat sekä arvioi onnettomuuteen johtaneet syyt. Hätäilmoituksissa (sairaankuljetukset) on hätäkeskuspäivystäjän ensisijainen arvio tapahtuneesta, jonka perusteella päätös hälyttämisestä on tehty. Tilastot eivät näin ollen ole täysin tarkkoja yksittäistapausten osalta, mutta riittävän tarkkoja tarkasteltaessa eri tyyppisten onnettomuuksien suhdelukuja sekä määriä suhteessa muihin vastaaviin alueisiin suomessa. Vertailtaessa suhdelukuja muiden vastaavan kokoisten kaupunkien onnettomuustiheyksiin on otettava huomioon mm. kuntarakenne. Esimerkiksi saman asukaspohjan omaava kaupunki muualla suomessa, jonka kaikki asukkaat asuvat yhdessä taajamassa hyvin lähellä pelastuslaitosta saa pelastuslaitokselta nopeampaa palvelua kuin Rovaniemen laitamilla asuvat asukkaat. Tilastoissa on

2 yhdistetty entisen Rovaniemen kaupungin sekä maalaiskunnan tilastot aiemmilta vuosilta..2 Onnettomuudet Onnettomuudet on jaettu tilasto ohjelmassa onnettomuustyyppeinä noin 2 erilaiseen onnettomuustyyppiin. Tilastointijärjestelmää kehitetään jatkuvasti, josta syystä myös onnettomuustien koodistoa on jossain vaiheessa muutettu. Tilastot eivät kaikilta osiltaan ole näin täysin vertailukelpoisia, mutta tässä esityksessä keskitytään sellaisiin onnettomuuksiin, joiden tapahtumatiheys sekä vaikuttavuus on suurin. Näitä onnettomuuksia ovat:. Rakennuspalot 2. liikennevälinepalot 3. maastopalot 4. muut tulipalot 5. Ihmisten pelastaminen vaaraa aiheuttavasta tilanteesta 6. liikenneonnettomuus 7. vaarallisten aineiden onnettomuudet mukaan lukien räjähdykset ja öljyvahingot Onnettomuudet rovaniemellä liikenneonnettomuus liikennevälinepalo ihmisen rakennuspalo maastopalo pelastaminen muu tulipalo vaaralliset aineet Sarja

3 2. Tulipalot Tulipalot jaetaan tilastollisesti neljään eri ryhmään; rakennuspalo, liikennevälinepalo, maastopalo ja muu tulipalo joista merkittävimmän uhan aiheuttaa henkilöturvallisuudelle rakennuspalo. Rakennuspaloiksi määritellään kaikki sellaiset palot joissa palo on ollut rakennuksen sisällä, rakenteissa tai rakennuksen ulkopuolella niin, että se on aiheuttanut selkeästi uhkaa rakennukselle. Kuluvana vuonna rakennuspalojen määrä Rovaniemellä on suhteellisen korkea, johtuen alkuvuoden tuhopoltoista, joita tekivät samat henkilöt useampia. Palokuolemat koko suomessa ikäluokittain Alle 7 vuotta 7 5 vuotta 6 25 vuotta vuotta Yli 65 vuotta Ei tietoa iästä Palokuolemien määrästä rovaniemen seudulla ei voida tehdä tilastollisia päätelmiä tapausten vähyyden vuoksi. Taulukossa on tarkasteltu koko suomen palokuolemia kolmenvuoden ajalta, ja voidaan olettaa, että se on jakaumaltaan samankaltainen myös Rovaniemellä. Taulukosta ei suoraan voi päätellä riskiryhmää, mutta viitteitä antaa tuo alle 7 vuotiaiden suurempi määrä verrattuna 7 25 vuotiaisiin. Ovat kykenemättömiä poistumaan omin avuin palavasta rakennuksesta. Toinen ryhmä on vanhukset joiden suhteellinen määrä verrattuna elossa tässä ikäryhmässä (/ as) oleviin on suurempi kuin vuotiaisiin (/ 5 as). Liikennevälinepaloihin luetaan nimensä mukaisesti kaikkiin kulkuneuvoihin kohdistuneet palot mönkijästä lentokoneisiin. Merkittävimmät vahingot näissä paloissa aiheutuvat yleensä omaisuudelle. Suurimmat vahingot tulevat yleensä

4 yhdistelmäajoneuvojen paloista. Näistä paloista ei yleensä ole aiheutunut suuria henkilövahinkoja. Huomionarvoinen seikka on kuitenkin, mikäli esim. matkustajalentokoneessa syttyy tulipalo, niin se on yksittäistapauksena erittäin merkittävä henkilöturvallisuusriski. Maastopaloista ei yleensä ole vaaraa henkilöturvallisuudelle, vaan siinä suurimmat vahingot aiheutuvat omaisuudelle. Mikäli maastopalo tuhoaa taimikkoa on sen taloudelliset vaikutukset suurimmat. Muihin tulipaloihin luetaan kaikki em. Mainittuihin kategorioihin lukeutumattomat palot mm. laitepalot, roska astiapalot, jätepalot yms. Laitepalot voivat lukeutua myös rakennuspaloiksi mikäli ne ovat uhanneet rakennusta. 3. Ihmisen pelastaminen Ihmisen pelastamistehtäviin kuuluvat mm. pelastamiset veden varasta, pelastaminen hissistä, eksyneet/maastoon uupuneet, kiinnijuuttumiset yms. Pelastuslaitoksen varautumiseen eniten vaikuttavat näistä pelastamiset veden varasta. Veden varaan joutunut ihminen on selkeästi, onnettomuuksien lukumäärällä sekä riskiluokalla mitattuna, suurin yksittäinen onnettomuustyyppi ihmisen pelastustehtävien joukossa. 4. liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuudet ovat kappalemäärältään pelastustoimelle eniten työtehtäviä aiheuttava onnettomuustyyppi. Vakavimmat kuolemiin ja muihin henkilövaurioihin kohdistuvat liikenneonnettomuudet sattuvat pääteillä joissa kohtaavat suurella nopeudella ajoneuvot keskenään tai ulosajoissa puihin yms. kiinteisiin kohteisiin. 5. Vaarallisten aineiden onnettomuudet Tässä käsitellään vaarallisten aineiden onnettomuutena yhteisesti erillisiä vaarallisten aineiden onnettomuuksia, öljyvahinkoja sekä räjähdysonnettomuuksia. Näistä selkeästi kappalemäärältään öljyvahingot ovat suurin tekijä. Vaaralliset aineet, joihin tässä luetaan lähinnä muut kemikaalit, ovat seuraavaksi suurin ryhmä kappaleluvultaan ja räjähdystapahtumat pienin. Rovaniemellä ei ole kovin suuri riskitekijä vaarallisten aineiden onnettomuudet, koska meillä ei ole sellaista suurta teollisuutta joka käyttäisi tällaisia aineita tuotannossaan. Eikä meidän alueella liiku merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Vaarallisten aineiden onnettomuudet, jotka meidän alueellamme ovat sattuneet, ovat lähinnä olleet pienehköjä vuotoja lähinnä liikennevälineistä. Nämä onnettomuudet voivat kuitenkin aiheuttaa meilläkin merkittävän onnettomuuden kerta kuljetuksen määrän takia.

5 Pelastustoimen tehtävät Rovaniemellä kuukausittain Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pelastustoimen tehtävät viikonpäivän mukaan Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Viikonpäivillä ei ole suurta merkitystä onnettomuuksien syntyyn sunnuntai on hiljaisin ja taas perjantai aktiivisin päivä

6 Klo 6 7 Pelastustoimen tehtävät kellonajan mukaan Klo 8 9 Töihin Heräillään Klo 2 3 Klo 5 6 Klo 2 22 Nukkumaan Klo Klo 2 Klo 2 3 Klo 3 4 Klo 4 5 Klo 5 6 Klo 6 7 Klo 7 8 Klo 8 9 Klo 9 Klo Klo 2 Klo 2 3 Klo 3 4 Klo 4 5 Klo 5 6 Klo 6 7 Klo 7 8 Klo 8 9 Klo 9 2 Klo 2 2 Tapahtumajakaumasta nähdään, että silloin kun ihmiset ovat aktiivisimmillaan, niin on myös onnettomuustapahtumia. Alueellinen jako Pelastustoimen tehtävät jakaantuvat alueella selkeästi niille alueille joissa ihmiset liikkuvat ja oleskelevat, joka on myös havaittavissa valtakunnallisesti. Kaupunginosien tai alueiden välistä muuta yhteistä tekijää ei ole selkeästi havaittavissa tilastotiedoista. Jonkin verran eri alueet poikkeavat liikenteellisten sekä teollistuneiden alueiden osalla.

7 Vertailu muihin kaupunkeihin onnettomuuksien kokonaismäärän suhteen Kaupunki Väkiluku n mlk Vaasa Kemi Kajaani Tornio Vertailtaessa onnettomuuksia suhteutettuna väkilukuun voidaan todeta, että hälytysten määrät ovat luokkaa 5 8 hälytystä/ asukasta ja muilla kaupungeilla tuo hajonta on samaa luokkaa. Kaikkiaan hälytysten määrä/ asukasta on välillä 2 2. Hajontaan vaikuttaa määrällisesti ehkä eniten maastopalojen lukumäärä, joka kuivina kesinä on suuri. en yhdistyminen on vaikuttanut tilastoon lukumäärää vähentävästi, koska aiemmin tilastoitiin molemmin puolin samassa tehtävässä kiinni olevat maalaiskunnan ja kaupungin pelastustoimen yksiköt molempiin tilastoihin. Tämän vaikutus on ollut noin 5 tehtävää vuositasolla.

8 6. sairaankuljetukset Sairaankuljetuksen tilastoista merkittävimmät onnettomuuksiksi luettavat tapahtumat ovat:. Putoaminen 2. Haava 3. Kaatuminen (sisällä/ulkona 6/4) 4. isku 5. vamma: muu 6. sähkö Sairaankuljetuksen onnettomuuksiin liittyvät tehtävät prosenttiosuuksina 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 3, % 3,3 % 77,3 % sisällä/ ulkona 6/4 2, % 4, %,2 % putoaminen haava kaatuminen isku muu vamma sähkö,, Kaatumisten osalta jako sisällä ja ulkona tapahtuviin, on sairaankuljetustyötä tehneiden karkea arvio. Kaatumiset ovat onnettomuusryhmässä suurin yksittäinen tapahtumalaji.

9 Yhteenveto Pelastustoimen tehtävien määrä näyttäisi vuosi vuodelta jatkuvasti kasvavan. Ainakaan siinä ei ole määrällisesti havaittavissa selkeää tasaantumista tai laskua. Tämä on valtakunnallinen ilmiö, johon ei ole selkeää vastausta vielä kukaan antanut, mistä se voisi johtua. Palokuolemien osalta voidaan todeta, että suomessa kuolee vuosittain noin asukasta tulipaloissa. Palokuolemien määrä pitkällä aikavälillä on pysynyt suhteellisesti samana vuosikaudet. Rovaniemen osalta tilastomateriaalin vähyydestä johtuen tästä ei voida tehdä kattavaa päätelmää, mutta voidaan olettaa, että se noudattaa samaa kehitystä kuin valtakunnassa. Onnettomuuksien ehkäisyn osalta ollaan tekemässä lainsäädännöllisesti sekä muin keinoin valtakunnallisesti työtä, jotta palokuolemat saataisiin vähenemään. Tässä kehittämistyössä olemme olleet mukana alueellisena toimijana. Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmä Työryhmän puolesta Ari saarenpää Työryhmän kokoonpano Ari Saarenpää, pelastuslaitos (puheenjohtaja) Markku Oinaala, terveystoimi Hannu Kumpula, yhdyskuntatekniikka Jyrki Pyykönen, isännöinti Juha Oikarainen, vakuutusyhtiö Hannu Patjas, vapaaehtoinen pelastuspalvelu/spr