LOMITUSTIEDOTE kesä 2016

Transkriptio

1 KESÄAJAN ASIAKASPALVELU Vehmaan kunnanvirasto on suljettu Lomituksen puhelinpalvelu toimii klo Vehmaan kunta keskittää vuosilomia eli heinäkuussa päivystetään ja vastataan puhelimiin pienemmällä miehityksellä. Kiukaisten toimipiste on myös suljettu lomituksen osalta heinäkuussa. Uusi henkilö toimistolla: Maatalouslomittajan vuorotteluvapaan sijaisena on aloittanut Marjo Haaparanta. Hän työskentelee toimistolla hallinnon apuna. LOMITUSPALVELULAKI MUUTTUI TÄRKEÄÄ: SIJAISAVUN MUUTOKSIA JA MUISTETTAVAA KIRJALLINEN HAKEMINEN: Sijaisavussa aina kirjallinen hakeminen ennen kuin lomittaja aloittaa työt lomitusnetissä, sähköpostilla, tekstiviestillä tai hakemuslomakkeella (mela.fi/lomakkeet = lomitus). Sijaisapua on oikeus saada työkyvyttömyyden perusteella kalenterivuoden aikana enintään 20 päivän ajaksi. Näistä 7 päivää ylittävältä osalta täytyy toimittaa lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus. Sijaisapua voi saada työkyvyttömyyden perusteella lisäksi myös siksi ajaksi, jolta sijaisapuun oikeutetulle maatalousyrittäjälle myönnetään päivärahaetuus, kuten Mela-sairauspäiväraha tai Kelan sairauspäiväraha (ei osasairauspäiväraha). Ohjeistus laskutuksessa on muuttunut. LASKUTUSPERUSTE sijaisavussa on sijaisapupäätös. Jos lomituspäivä pitenee esim konerikot, eläinten sairastumiset, karkaamiset jne, sijaisapumaksu peritään myös pidennetyltä ajalta. Lomituspäivä ei voi olla lyhempi sijaisapulomituksessa kuin vuosilomalomituksessa. VINKKI: Lääkärintodistus kannattaa aina toimittaa välittömästi lomitustoimistolle. Muistathan myös hakea päivärahaa ja toimittaa päivärahapäätöksen meille. Kiitos paljon kaikille, jotka ovat jo alkuvuoden osalta nämä kaikki liitteet toimittaneet! ITSE JÄRJESTETTY LOMITUS - Kirjallinen hakeminen sijaisavussa koskee myös itse järjestettyä lomitusta. - Itse järjestettyä lomitusta koskevaa korvausta ei makseta ehdollisen päätöksen perusteella, vaan sen maksaminen edellyttää, että lomituspalvelusta on annettu jo varsinainen päätös (= tarvittavat liitteet, kuten lääkärintodistus ja päivärahapäätös ovat toimitettu). - Korvausta on haettava kirjallisesti paikallisyksiköltä lomitusajankohtaa seuraavien kahden kalenterikuukauden kuluessa. Käytännössä jokaisen yksittäisen lomituspäivän korvauksen vanheneminen on aina tarkasteltava erikseen. - Lomituspäivän kestoa ei ole mahdollista pidentää itse järjestetyssä lomituksessa. - Postitamme Melan ohjeistusta itse järjestettyyn lomitukseen liitteenä kaikille itse järjestettyä lomitusta käyttäville tiloille. LOMITUSPÄIVÄN KESTO Lomituspäivän kesto = lomaan oikeutetun tehtäväosuuden mukainen osa kokonaistyöajasta. Se on lähtökohtana vuosilomassa ja sijaisavussa. Lomituspäivän kesto vuosiloma- ja sijaisapulomituksessa määräytyy lomitustunteina siten, että se vastaa maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaavaa tuntimäärää kokonaistyöajasta päivittäisistä eläinten hoitotöistä. Sijaisapumaksua peritään näiltä lomituspäivän keston mukaisilta tunneilta.

2 Kokonaistyöaika määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä aika maatalousyrittäjiltä ja muilta yrityksessä työskenteleviltä keskimäärin päivittäin kuluu maatalousyrityksen päivittäin välttämättömien kotieläinten hoitotöiden tekemiseen. Hoitotöihin ei lueta valvontakäyntejä ja varallaoloa. Kokonaistyöaikaa arvioitaessa otetaan huomioon maatalousyrityksen kotieläinten määrä ja laatu sekä tuotantomenetelmät ja olosuhteet. Paikallisyksikön on määritettävä maatalousyrityksen kokonaistyöaika maatalousyrittäjän antamien tietojen perusteella = vuosiloman haun yhteydessä lomakkeella ilmoitus maatalousyrityksen tiedoista lomituspalvelujen hakemista varten Melan osoittaman lomitustyöajan TTS-manager laskentajärjestelmän mukaisesti. Todellista työaikaa voidaan pyrkiä todentaman tekemällä tilakäynti ja ottamalla aika kustakin työvaiheesta lomittajan suorittaessa työt. Lomituspäivän kestoa voidaan tarkistaa, jos se on perusteltua seuraavien maatalousyrityksen muutosten johdosta: - muutokset kotieläinten määrässä tai laadussa - muutokset tuotantomenetelmissä - muutokset olosuhteissa Muutoksen tulee olla pysyvä tai ainakin tiettyyn ajanjakson kuuluva esimerkiksi ulkoruokintakausi. VUOSILOMA Vuosilomahakemuksella ehdottamianne vuosiloma-ajankohtia voi täydentää tai muuttaa yhdessä sopien. Joskus ehdotuksesta voidaan joutua poikkeamaan, jotta lomitukset saataisiin jakautumaan tasaisesti. 1. Paikallisyksiköllä on velvollisuus järjestää toimintansa tehokkaasti ja taloudellisesti. 2. Jos näkemykset menevät ristiin, haetaan ratkaisua neuvottelemalla. Maatalousyrittäjän ja paikallisyksikön välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. 3. Jos maatalousyrittäjä ei voi sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi pitää vuosilomaansa sellaisena aikana, joksi hänelle on varattu lomittaja, vuosiloma tai sen osa voidaan siirtää pidettäväksi myöhäisempänä ajankohtana. Syyn tulisi olla sellainen, jonka ilmenemiseen maatalousyrittäjällä itsellään ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Jos maatalousyrittäjä kieltäytyy vastaanottamasta lomittajaa ilman pätevää syytä, maatalousyrittäjä menettää oikeutensa hakemaansa lomitusjaksoon. Pääsääntöisesti vuosiloman ajankohtaa ei voida enää muuttaa, kun se on vahvistettu lomittajien työvuorolistoihin. 4. Ennen lomitusta: - Maatalousyrittäjän ja paikallisyksikön on sovittava lomitukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä ja lomittajan tehtävistä, kuten - Kellonajat - Lomitustyöaika - Poikimisista tms johtuvat seikat, jotka voivat pidentää lomituspäivää - Vuosilomalomitusta edeltävät maatalousyrittäjän toimenpiteet ovat ennallaan - Lomittajan opastaminen - Työsuojelusta huolehtiminen - Kulutustarvikkeiden hankkiminen - Yhteyshenkilön ilmoittaminen Huom: Vuosiloma on pidettävä saman kalenterivuoden aikana. Jos lomaa siirretään seuraavalle vuodelle maatalousyrittäjän pyynnöstä, siitä on tehtävä aina kirjallinen päätös valitusosoituksineen. Päätökseen kirjataan siirron peruste. Vuosiloman siirtäminen seuraavalle vuodelle tulee kyseeseen ainoastaan poikkeustapauksissa. Esimerkiksi vuosilomaa hoitava lomittaja sairastuu, eikä tilalle ole tarjota toista lomittajaa.

3 MAKSULLINEN LOMITUS Maksullisessa lomituksessa maksu peritään vähintään tilatuilta tunneilta ja lähtökohtaisesti paikallisyksikkö antaa palvelua vain tilatun tuntimäärän rajoissa. Jos lomitusta joudutaan antamaan pidempään, maksu peritään todellisten tuntien mukaan. Lomitusoppaasta: Vuosiloma- ja sijaisapulomituksella ei voida hoitaa esimerkiksi lehmien karvan ajoa, sorkkien leikkuuta, lampaiden keritsemistä, navetan pesua eikä broilerihallin pesua ja desinfiointia, koska nämä hoitotyöt eivät ole päivittäin välttämättömiä. Näitä voidaan kuitenkin hoitaa maksullisella lomituksella, jos nämä lomitusajankohtana kuuluvat maatalousyrittäjän tehtäviin. Erityisesti broilerihallin osalta on huomattava, että kaikkien lomituspalvelujen edellytysten tulee täyttyä kuten 6 eläinyksikköä ja lisäksi se, että tehtävän on kuuluttava maksullista lomitusta käyttävän maatalousyrittäjän tehtäviin. VALVONTAKÄYNNIT JA VARALLAOLO Pääsääntöisesti paikallisyksikön tulee pyrkiä hoitamaan varsinaiset vuosilomitustehtävät enintään kahden työjakson aikana. Yksittäisissä tilanteissa voi olla välttämätöntä hoitaa varsinaiset vuosilomalomitustehtävät useamman päivittäisen työjakson aikana, esimerkiksi jos tilalla hoidetaan lypsy kolme kertaa vuorokaudessa. Valvontakäynnit ja varallaolo ovat mahdollisia vain paikallisyksikön järjestämässä lomituksessa. Niistä on sovittava aina ennen lomitusjaksoa. Paikallisyksikkö voi järjestää valvontakäyntejä tai varallaoloa vuosilomassa ja sijaisavussa, mutta ei maksullisessa lomittaja-avussa. Valvontakäyntejä tai varallaoloa voidaan järjestää vain, jos se on välttämätöntä kotieläinten hoidon turvaamiseksi ja jos niitä vastaavat tehtävät kuuluvat lomitettavan yrittäjän tehtäviin. Valvontakäynnistä veloitetaan 33 euroa käyntikerralta. Varallaolo maksaa 5 euroa tunnilta. Ns. iltatarkastus on katsottava valvontakäynniksi, vaikka sen yhteydessä hoidetaan esimerkiksi lisäheinien antaminen, vasikoiden juottaminen, ruokintapöydän lakaisu tai lannan kolaaminen. Nämä eivät muuta käyntiä varsinaiseksi lomituskäynniksi. Lomituksen kokonaisuudistus on käynnissä. Varallaolon kohdalla eduskunta edellyttää, että varallaolon maksullisuuden vaikutuksia lomituspalvelujen käyttöön ja käytänteisiin seurataan ja lomituksen kokonaisuudistuksen yhteydessä tarkastellaan sen muutostarpeita. LOMITTAJIEN PEREHDYTYS Paikallisyksikön tulee huolehtia yhteistyössä maatalousyrittäjän kanssa siitä, että maatalousyritykseen vuosilomatai sijaisapulomitukseen osoitetut maatalouslomittajat saavat tilalla maatalousyrityskohtaista perehdytystä vuosiloma- ja sijaisapulomituksella huolehdittaviin tehtäviin. Perehdyttämisellä tarkoitetaan ennen lomitusjaksoa annettavaa opastusta pidempikestoisempaa tilan työtehtävien ja laitteiden hallintaan tähtäävää ohjausta ja neuvontaa. Tarkoitus on, että maatalousyrittäjät perehdyttävät yrityksessään niitä lomittajia, jotka vuosiloma- tai sijaisapulomituksissa pääasiassa tulevat työskentelemään kyseisellä tilalla. Käytännössä ei ole helppoa toteuttaa. Kertokaa ja näyttäkää ensin itse, miten tilallanne työt tehdään. Tämän jälkeen annatte lomittajan tehdä ja ohjaatte vielä siinäkin vaiheessa, että asiat sujuvat oikein.

4 HEVOSET ja LOMITUS Lomituspalvelulakia sovelletaan maatalousyrittäjään, jonka maatalousyrityksen kotieläintuotanto käsittää vähintään 6 ey. Lomituspalvelujen saaminen edellyttää, että laskennassa huomioon otettavista eläimistä saatuja tuloja verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaisesti. Eläimiä, joista saatuja tuloja ei veroteta maatilatalouden tuloverolain mukaan, eli esimerkiksi vain harrastuskäytössä olevia eläimiä, ei oteta laskennassa huomioon. Kotieläintuotantoa ovat esim. hevoset, joista saadaan maataloustuloa alkuperäisrotuperusteella. Verotuskäytäntö ainakin esimerkiksi hevosista saatujen tulojen osalta voi vaihdella verotoimistoittain. Näistä tekijöistä huolimatta hevoset voidaan ottaa kotieläinyksiköitä laskettaessa huomioon vain, mikäli verottaja on katsonut - tai jos hevostoiminta on vasta alkamassa, tulee todennäköisesti katsomaan hevoset osaksi maataloutta. LOMITTAJAT KIITTÄVÄT Kirjalliset ohjeet löytyvät yhä useammalta tilalta! Kiitos! YHTEISTYÖ JA ASIAKASPALVELU Johtavana periaatteena kaikessa lomituksessa on maatalousyrittäjän ja paikallisyksikön välinen yhteistyö. Tiedotteeseen on pyritty kokoamaan joitakin kohtia muutoksista, kysy lisätietoja lomitustoimistolta! Lomituksen kokonaisuudistus on käynnissä, kannattaa olla yhteydessä päättäjiin! Oikein Hyvää Kesää toivottavat Kati, Jaana, Iris, Päivi, Marjo, Pirjo ja Maarit

5 YHTEYSTIEDOT Vehmaan kunta toimii lomituksen paikallisyksikkönä Euran, Eurajoen, Kustavin, Luvian, Maskun, Mynämäen, Nakkilan, Nousiaisten, Punkalaitumen, Pyhärannan, Ruskon, Säkylän, Taivassalon ja Vehmaan kunnat sekä Harjavallan, Huittisten, Kokemäen, Laitilan, Naantalin, Raision, Rauman ja Uudenkaupungin kaupungit käsittävällä alueella alkaen (tilamäärä yhteensä 542 kpl). Yhteensä 22 kuntaa/kaupunkia. Vehmaan kunnanvirasto/lomitustoimi Puhelinpalveluaika: ma-to klo Saarikontie 8 pe klo VINKKILÄ Toimisto avoinna: puh maanantai-keskiviikko klo 9-15 fax torstai klo 9-17 perjantai klo 9-14 Heinäkuussa puhelinpalvelu klo LOMITUSTIIMI Lomitustoimen johtaja Pirjo Mäntynen p pirjo.mantynen@vehmaa.fi Lomitusohjaajat: Maarit Väinölä p maarit.vainola@vehmaa.fi Iris Kurki-Suonio p iris.kurki-suonio@vehmaa.fi Kati Vanhanen p kati.vanhanen@vehmaa.fi Jaana Sulo p jaana.sulo@vehmaa.fi Päivi Aaltonen paivi.aaltonen@vehmaa.fi - palkat Marjo Haaparanta marjo.haaparanta@vehmaa.fi LIITTEET Varavoimaa farmarille MTK Itse järjestetty lomitus -ohjeistusta