ALUEPELASTUSLAITOSTEN VUOSIKYMMEN sivu 6. Kustannukset, kehittäminen ja palvelutaso haltuun. Jouni Vastamäki. valvonnan. prosesseja.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEPELASTUSLAITOSTEN VUOSIKYMMEN sivu 6. Kustannukset, kehittäminen ja palvelutaso haltuun. Jouni Vastamäki. valvonnan. prosesseja."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 7/2013 Jouni Vastamäki xxxxxxxxxxxxxx vie rakennusxxxxxxxxxxxxxx valvonnan xxxxxxxxxxxxxx prosesseja xxxxxxxxxxxxxx vauhdilla xxxxxxx. verkkoon. sivu 21 Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin sivu 18 Turun uusi T-sairaala pitää hoitajat liikkeessä sivu 34 Vesihuoltomaksut nousivat aiempaa enemmän sivu 50 Kustannukset, kehittäminen ja palvelutaso haltuun ALUEPELASTUSLAITOSTEN VUOSIKYMMEN sivu 6

2 Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, Vantaa Puh Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta:

3 SISÄLTÖ 7/ marraskuuta Alvar Aalto on ollut merkittävä tekijä monien suomalaisten kaupunkikeskustojen muovaajana. Vuonna 1965 valmistunut Seinäjoen kaupunginkirjasto on peruskorjausiässä. 18 Elektromekaaniset lukot tekevät tuloaan kuntienkin kiinteistöihin. Kiinteistöturvallisuus paranee ja avainhallinta helpottuu. 23 Digiroad-järjestelmän ajantasaiset tiedot ovat hyödyksi monille käyttäjäryhmille. Ylläpidon resurssitarvetta selvitettiin kyselyllä. 34 Tyksin T-sairaala on ollut käytössä pian vuoden. Parantunut potilaiden yksityisyys on lisännyt hoitohenkilöstön liikkumista. TURVALLISUUS Alueellisen pelastustoimen ensimmäinen vuosikymmen 6 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vahvistaa yhteistä viestiä 10 HUOVI-työkalu tukemaan kuntien varautumista? 12 Öljysuojarahasto panostaa maaperän kunnostukseen 14 Maksut auttavat vähentämään erheellisiä paloilmoitintehtäviä 16 ICT Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin 18 Rakennusluvat liikkuvat liukkaasti verkossa 21 Lupapiste.fi-neuvontapalvelu kaikkien kuntien käytettävissä 22 Digiroad-tietojen ylläpito tuo kiistatonta hyötyä kunnille 23 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 30 Kuntien putkimestarit 31 KIINTEISTÖT Potilaan yksityisyys lisää hoitajan askelia Turun T-sairaalassa 34 Sairaalarakentaminen myllerryksessä 39 Aalto-keskukset remontti-iässä 40 Aallon Lappia-talon peruskorjaus alkoi Rovaniemellä 44 Talonrakennusalan elinkaarihankkeisiin uusi sopimusmalli 45 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO Vesihuollon kustannukset ja alueidenkäytön suunnittelu 48 Vesihuoltomaksut vakaasti nousu-uralla 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Kolumni/Päivi Ahlroos: Tieto on täällä 25 Rytilät/Pekka Rytilä: Otaniemi On 33 Pakina/Eero Hiltunen: Vuokra-asuntokysymyksen ratkaisu 47 Uutisia 52 Kirjallisuutta 56 Henkilöuutisia 57 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Merja Ojala TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Korjaa tai pura Michael Glaser ohjasi runsas neljännesvuosisata sitten Stephen Kingin kirjaan perustuvan elokuvan Juokse tai kuole. Sen juoni ajoittuu kuluvan vuosikymmenen lopulle ja edustaa eräänlaista tosi-tv-sovellusta. Tähän hetkeen istuu hyvin myös USA:n elokuvassa harjoittama oman maan ja muiden maiden kansalaisten pitkälle viety seuranta. Pääosassa on sittemmin Kalifornian kuvernöörinäkin toiminut Arnold Schwarzenegger. Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot ovat olleet maassamme käynnissä vuodesta 2010 ja jatkuvat vielä ensi vuoden. Tavoite on havaita rakennusten vauriot ja saada niiden asiantunteva korjaus käyntiin sekä ehkäistä uusien vaurioiden syntymistä. Aina ei korjauskaan auta, varsinkin, jos sitä syystä tai toisesta on viivytetty. Pahinta on olla tekemättä mitään. Realistiset vaihtoehdot ovat Glaserin elokuvaa mukaillen korjaa tai pura. Kosteus- ja homevaurioita on Suomen rakennuskannasta suhteellisesti eniten kuntien omistamissa rakennuksissa. Lähes viidenneksessä koulujen ja päiväkotirakennusten kerrosalasta ja neljänneksessä hoitolaitosten kerrosalasta esiintyy merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Lokakuun lopussa julkaistiin kymmenen askeleen ohjelma kuntien kiinteistöjen ennakoivaan kunnossapitoon ja korjaamiseen. Siinä painotetaan peruskorjauksia uudisrakentamisen sijasta. Näyttää siltä, että toistuvasti uusiin hankkeisiin niin toimitila- kuin infrarakentamisessa järjestyy rahoitus, mutta peruskorjauksiin riittää vain juomarahoja. Niin poliittisille päättäjille kuin suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakentajille uusien monumenttien pystyttäminen on usein houkuttelevampaa ja helpompaa kuin vanhan korjaaminen. Näin ei voi jatkua. Kosteus- ja hometalkoiden viesti on tässä suhteessa selkeä: uutta pitää rakentaa vain, jos se korvaa purettavan vanhan rakennuksen. Näin puhdasoppiseen käytäntöön ei toki voida päästä, sillä kasvuseuduilla uuttakin tarvitaan. Peruskorjauksen osuuden kaikesta rakentamisesta on kuitenkin noustava meillä nopeasti lähemmäs yleiseurooppalaista tasoa, tai muuten vaihtoehtona on vain purkaminen. Merkilliset ministerit Useiden istuvan hallituksen ministereiden vastuualueet ovat perinteisestä poikkeavia, jopa erikoiselta kuulostavia yhdistelmiä. Meillä on ainakin asunto- ja viestintäministeri, kehitys- ja omistajaohjausministeri sekä sisä- ja kirkollisasiainministeri. Omistajaohjauksen kehittymisen voidaan perustellusti sanoa olevan hapuilevaa, eikä kirkon rooli sisäisen turvallisuuden parantamisessa ole vielä kansalle valjennut. Mutta asunto- ja viestintäministerin tontti on toista maata. Sille löytyi selkeä perustelu, kun havaittiin, että matkapuhelimet eivät toimi passiivitaloissa. Ongelmaa selvitelläänkin jo työryhmässä. Pian saamme kuulla ratkaisuehdotuksia jos yhteydet toimivat. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/ Energia Valaistus

6 Alueellisen pelastustoimen ensimmäinen vuosikym Pelastustoiminnan palvelutaso ja ku Pelastustoimesta ovat Suomessa nyt vuosikymmenen ajan vastanneet kuntien muodostamat 22 alueellista pelastuslaitosta. Alueellinen organisointi on parantanut keskimääräistä palvelutasoa, vahvistanut kehittämistoimintaa ja tehostanut voimavarojen käyttöä. TEKSTI Paavo Taipale Pelastuslaitokset ovat kahta kuntayhtymää lukuun ottamatta alueensa keskuskaupunkien liikelaitoksia. Rahoitus kerätään alueen kunnilta joko asukaslukuun tai onnettomuusriskeihin perustuen tai näiden yhdistelmänä. Mielestäni ehdottomasti paras saavutus kuluneiden kymmenen vuoden aikana on se, että nykyiset pelastuslaitokset ovat pääsääntöisesti sen kokoisia, että ne kykenevät itsenäiseen kehittävään toimintaan. Se mahdollistaa myös valtakunnallisen yhteistoiminnan, sanoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. 6 Kuntatekniikka 7/2013

7 TURVALLISUUS Merja Ojala en stannusten hallinta paranivat Hän on ollut tiiviisti mukana pelastustoimen organisaatiomuutosten valmistelussa ja toteutuksessa 1990-luvulta lähtien. Alueellinen organisaatio on parantanut myös talouden ennakoitavuutta, mikä oli 1990-luvulla keskeinen pelastustoimen haaste. Silloin pienessä kunnassa saattoi valtuustokeskustelussa olla vastakkain vaikkapa paloauton hankinta ja terveyskeskuksen katon korjaaminen. Tavoitteena oli, että kyetään paremmin ennustamaan pelastustoimen kustannuskehitystä. Tässä on onnistuttu hyvin, ja esimerkiksi kalustohankinnat eivät enää heiluttele yksittäisten kuntien talousarvioita. Rahalla saadaan nyt enemmän aikaan. Pelastustoimen nettokustannuskehitys on ollut hyvin maltillinen, osin jopa laskeva. Kustannusten valtakunnallinen keskiarvo vuonna 2012 oli noin 78 euroa asukasta kohti vuodessa. Samaan aikaan pelastustoiminnan palvelutaso etenkin pienemmissä kunnissa on Ojasen mukaan parantunut selvästi ja pysynyt suuremmissa kunnissa jokseenkin entisellä tasolla. Onnettomuuksien ehkäisyn sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun palvelutason kehittymistä on vaikeampi mitata, mutta väitän, että sielläkin Kuntatekniikka 7/2013 7

8 TURVALLISUUS toiminta on kehittynyt parempaan suuntaan. Maksuosuuskiistat valtaosin historiaa Myös Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen kunnissa ollaan pääosin tyytyväisiä, vaikka muun muassa henkilörakenteen muutokset ovat herättäneet kritiikkiä joissakin pienissä kunnissa. Pienempien kuntien tarpeet on otettu huomioon palvelutasopäätöksessä, sanoo asukkaan Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi. Vaikka pelastustoimen kustannukset ovat pysyneet hyvin hallinnassa ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tuottaa palvelut valtakunnallisesti kolmanneksi edullisimmin, riittää Juujärven mukaan joissakin kunnissa narinaa pelastustoimen kalleudesta. Pohjois- Pohjanmaalla ns. Harva-alueiden kunnissa väestö vähenee, mutta palvelutasoa ei ole juuri laskettu. Joihinkin kuntiin on riskialueisiin ja palvelutasopäätökseen perustuen lisätty resursseja tuntuvasti, esimerkiksi Kuusamossa on palomiesten virkojen määrä lähes kaksinkertaistettu, mutta kunnan kustannuksiin resurssien lisäys ei ole erityisesti vaikuttanut, koska maksuosuudet perustuvat asukaslukuun. Merja Ojala Säännölliset harjoitukset ovat olennainen osa pelastuslaitosten toimintakyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Pirkanmaan pelastuslaitos harjoitteli pelastustoimintaa kemikaalivuoto-onnettomuustilanteessa Tampereen siirtoratapihalla lokakuun lopulla. Oulu-Koillismaan kunnissa ollaankin pääsääntöisesti tyytyväisiä asukaslukupohjaisiin maksuosuuksiin. Viimeksi eri vaihtoehtoja pohdittiin vuonna 2012, mutta päädyttiin jälleen asukaslukuperusteeseen. Olli-Pekka Ojanen kertoo, että alueellisen pelastustoimen alkuvuosina Pirkanmaallakin asukaslukuun perustuvaan maksuun siirtyminen herätti närää niissä kunnissa, joiden maksut nousivat. Nuo kiistat ovat kuitenkin mennyttä aikaa, eikä maksuperusteista ole keskusteltu enää vuosikausiin. Pelastuslaitokset tukevat valmiussuunnittelua Pelastuslaitosten roolista kuntien valmiussuunnittelun tukena on keskusteltu koko alueellisen pelastustoimen olemassaolon ajan. Yhä useammat pelastuslaitokset ovat nyt vahvasti mukana kuntien valmiussuunnittelussa. Käytäntö on toki edelleen kirjavaa. Olemme Pirkanmaalla pyrkineet olemaan tässä eturintamassa. Mielestäni ainoa oikea etenemistapa on se, että pelastuslaitokset osallistuvat valmiussuunnitteluun. Alun perin sisäasiainministeriön kanta pelastuslaitosten osallistumiseen kuntien val- Palomiesliitto ja sopimuspalokunnat kaipaavat yhdenmukaise Suomen palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula muistuttaa pelastustoimen uudistuksen tavoitteista vuosikymmen sitten. Tavoiteltiin toiminnan tehostamista ja kustannussäästöjä sekä organisaation tehostamista niin, että resursseja vapautuu operatiiviseen toimintaan. On menty eteenpäin, mutta mielestäni varsinainen läpimurto on tekemättä. Näyttää siltä, että resursseja on siirtynyt hallintoon ja tukitehtäviin. Sanoisin, ettemme ole kokonaisuudessaan saavuttaneet asetettuja tavoitteita, ja paljon on vielä kehitystyötä edessä. Toimintamallien pitää olla yhtenäiset, eikä siihen ole vielä riittävästi päästy. Toiminnan tulosten mittaamisessa on tekemistä, ja mittarien tulisi olla yhtenevät valtakunnan tasolla. Pelastuslaitosten linjaorganisaatioita tulisi myös muuttaa kohti asiantuntijaorganisaatioita. Toimintaympäristön muutoksia tulisi analysoida perusteellisemmin ja elää yhteiskunnan muutoksen mukana, Kim Nikula sanoo. Hän pitää tärkeänä myös arvioida pelastushenkilöstön koulutustasoa. Tavoitteena tulisi hänen mielestään olla ammattikorkeakoulutasoinen perustutkinto poliisien tapaan, ja sopimuspalokuntalaisten osaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Sopimuspalokuntien kanssa toimimisessa roolien selkeyttäminen on tarpeen kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta. Nikula korostaa pelastustoimen asemaa viranomaistehtävänä ja sen mukanaan tuomia vaatimuksia. Hän suhtautuu myös kriittisesti arvioihin pelastustoiminnan laadun paranemisesta. Olemmeko esimerkiksi onnistuneet vähentämään palokuolemia ja antamaan kansalaisille parempaa palvelua? Mittarit ovat puutteellisia. Laatukriteerit on tarpeen määrittää täsmällisemmin. Sopimuspalokunnat korostavat vuoropuhelua Pelastustoimen tehtävissä sopimuspalokuntien rooli on merkittävä, sillä sopimuspalokuntalaisia on yhteensä yli , kun ammattipalomiehiä on noin Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella Suomen pintaalasta. Tällä alueella asuu lähes puolet suomalaisista. Suomen sopimuspalokuntien liiton puheenjohtajan Isto Kujalan mielestä sopimuspalokuntien aktiivinen osallistuminen vuoropuheluun pelastuslaitosten kanssa on tärkeää. Laitokset ovat edelleen erilaisia, ja sopimuspalokuntien kohtelu vaihtelee. Sopimusten tulisi eri palokuntaryhmien sisällä olla valtakunnallisesti samansisältöiset. Kaikkien palokuntien sopimuskorvaus tulisi määrittää yhdenmukaisella pisteytystyökalulla, Kujala sanoo. Hän pitää tärkeänä vuoropuhe- 8 Kuntatekniikka 7/2013

9 Paavo Taipale Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi on varsin tyytyväinen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluihin ja maltilliseen kustannuskehitykseen. miussuunnitteluun oli varsin kriittinen, ja se osaltaan hidasti nyt vallitsevan käytännön nopeampaa omaksumista kentällä. Nyt ministeriö on tarkistanut kantaansa, ja asia on myös lainsäädännön osalta kunnossa. Ojanen huomauttaa, että edelleen nykyisten aluehallintovirastojen toimintatavat valmiussuunnittelussa ovat joillakin alueilla omaperäisiä. Paloasemaverkosto kehittyy vähitellen Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella on alueellisen pelastustoimen aikana uusittu toistakymmentä paloasemaa. Asemat ovat omistajakuntien taseissa, ja pelastuslaitos maksaa niistä vuokraa. Asemia on sijoitettu uusiin paikkoihin yhteistyössä kuntien kanssa laajasti toimialueen eri puolilla. Niitä on rakennettu enimmäkseen muualle kuin Tampereelle, Ojanen kertoo. Tavoitteena paloasemaverkoston kehittämisessä on ollut asemien saaminen ohikulkuteiden varteen ja niiden miehityksen vahvistaminen. Esimerkiksi juuri syyskuussa avasimme uuden aseman Tampereen ja Ylöjärven rajalle Teivoon. Se korvaa lakkautetut Ylöjärven ja Tampereen Pispalan asemat, joiden henkilöstö siirtyi mpia toimintamalleja lun kehittämistä edelleen kaikilla yhteistyötasoilla. Palvelun tasalaatuisuudessa on yhä tekemistä. Valtio on vaihtoehto Kujalan mielestä pelastustoimi on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina, erityisesti pelastuslaitosten keskinäisen yhteistyön ansiosta. Kun tähän yhteistyöhön otetaan aidosti mukaan pelastusalan muut keskeiset toimijat, voidaan vielä hyvää kehitystä jatkaa. Kujala raottaa ovea myös pelastustoimen siirtämiseksi valtion tehtäväksi. Pelastustoimi sopisi poliisin, rajavartioston ja tullin kanssa samaan joukkoon. En kuitenkaan kannata mitään muutosta ennen kuin tilanne selvitetään kunnolla. En usko, että sopimuspalokuntien asema heikkenisi nykyisestä valtiollisessa pelastustoimessa, jos siihen päädyttäisiin. Myös Kim Nikula suhtautuu keskusteluun pelastustoimen valtiollistamisesta maltillisesti. Tärkeää on organisaation uudistaminen riippumatta siitä, kuka on isäntä. Valtiollistamisen kanssa rinnakkain on keskusteltu pelastustoimen alueiden määrästä, joka vähentynee. En näe valtiollistamista uhkana. Olennaisempaa on toimintatapojen yhtenäistäminen ja toiminnan sisältö. Kuntatekniikka 7/2013 9

10 uudelle asemalle. Näin aluetta voidaan palvella paremmin. Paloasemaverkoston rakenteen kehittämistä haittaa Ojasen mukaan edelleen kuntien kilpailu asemien sijainnista. Teivon ratkaisua vastaava hanke on valmistelussa Hämeenkyrön ja Ikaalisten kesken. Yhdellä asemalla pärjättäisiin hyvin, mutta siellä keskustellaan kovasti siitä, kummalla puolella kuntarajaa uuden aseman tulisi sijaita. Merja Ojala Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstöä asianmukaisesti suojautuneena harjoittelemassa vaarallisten aineiden torjuntakaluston käyttöä. Vapaaehtoinen palokuntatoiminta edelleen tärkeää Alueellisen pelastustoimen perustamisen yhteydessä keskusteltiin myös paljon vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintamahdollisuuksista uudessa järjestelmässä. Pelkona oli VPK-toiminnan näivettyminen. Ojasen mielestä vapaapalokuntien haasteet eivät niinkään riipu pelastustoimen organisoinnista. Alueellisen pelastustoimen myötä vapaapalokuntien sopimukset ovat selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä kuin aiemmin. Käytännöt ovat myös yhdenmukaisempia maan eri osissa. Kustannuskehitys on ollut maltillinen. Suuri haaste on väestön keskittyminen muutamalle kaupunkiseudulle ja maaseudun vapaapalokuntien miehityksen turvaaminen. Valmiuden tarve myös harvaan asutuilla alueilla kuitenkin säilyy paitsi pysyvän asutuksen, niin myös vapaa-ajan asutuksen ja tärkeiden liikenneväylien vuoksi. Pirkanmaalla toimii vapaaehtoisten palokuntien yhteistyöryhmä, joka keskustelee kanssamme. Alueella toimii yhteensä 51 sopimuspalokuntaa. Yhteistyö toimii mielestäni niin kuin pitääkin. Ensihoito hiertää eri puolilla maata Kun ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle, suunniteltiin samalla uudenlainen palvelutaso. Kuntien kustannukset nousivat radikaalisti. Maaseudulla 15 minuutin varallaolovalmiudessa olleet ambulanssit nostettiin täyden työajan valmiuteen, jolloin henkilöstökustannukset räjähtivät käsiin. Keskuskuntien ja niiden lähikuntien kustannukset nousivat suhteellisesti eniten. Pirkanmaalla pelastuslaitos hoitaa kaupunkiseudun kuntien ensihoitoa ja kustannukset ovat pysyneet budjetissa. Etäämmällä maakunnassa toimijoina ovat yksityiset sairaankuljetusyritykset. Ojanen arvioi, että pelastuslaitosten rooli voi ensihoidossa kasvaakin, kun markkinatilanne näyttää nostavan hintoja. Sairaanhoitopiiri voi joko hoitaa ensihoidon kuljetukset itse tai yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitosten kanssa tai hankkia palvelut markkinoilta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti juuri jäsenkunnilleen, että tarjouskilpailun seurauksena ensihoidon kustannukset tulevat ylittämään budjetin. Ensihoito on kipupiste myös Pohjois-Pohjanmaalla. Kustannukset ovat nousseet, mutta täällä se johtuu nimenomaan resurssien ja toimin- Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vahvistaa laitosten vi 22 alueellisen pelastuslaitoksen muodostama Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Palosuojelurahaston vuosina osittain rahoittaman Pelastuslaitosten kumppanuushankkeen jatkumo. Se on laitosten vapaaehtoinen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa kohti yhä laadukkaampia, tehokkaampia ja taloudellisempia palveluja, jotka perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä. Edunvalvonnassa laitosten yhteisen kannanoton painoarvo on yksittäisen laitoksen näkemystä selvästi merkittävämpi. Verkoston toimielimiä ovat hallituksen ohella neljä palvelualuetta: turvallisuus, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut. Niitä johtavat pelastusjohtajat kukin vuorollaan. Lisäksi perustetaan tarpeen mukaan määräaikaisia työryhmiä. Puheenjohtajana toimii tänä vuonna Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Simo Tarvainen. Verkoston toimintaa koordinoi Kuntaliiton pelastustoimen kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen. Laitokset hakevat yhteistyöllä toimintaan tehokkuutta. Kun- Paavo Taipale Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaa koordinoiva kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Kuntaliitosta pitää hyvänä sitä, että laitokset tekevät nyt aidosti yhdessä töitä tärkeiden asioiden eteen. 10 Kuntatekniikka 7/2013

11 TURVALLISUUS tavalmiuden parantamisesta. Ensihoidon maksuosuuksien jakoperusteet tuntuvat myös olevan kipeä asia kunnille, ja näkemykset poikkeavat toisistaan paljon, Kyösti Juujärvi sanoo. Merja Ojala Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mielestä pelastuslaitokset ovat nyt pääsääntöisesti riittävän suuria kyetäkseen kehittämään toimintaa ja parantamaan talouden hallinnan ennakoitavuutta. Toistuva valtiollistamiskeskustelu tarpeetonta Toistuva keskustelu pelastustoimen siirtämisestä valtion hoidettavaksi harmittaa niin Utajärven kunnanjohtajaa kuin Pirkanmaan pelastusjohtajaakin. Olli-Pekka Ojanen antaa kuitenkin tunnustusta Kuntaliiton viimeaikaisille linjauksille asiassa. Annan Kuntaliitolle ison plussan siitä, että palaute ministeriön suuntaan on selkeää siinä suhteessa, että kunnat ovat tyytyväisiä pelastustoimen nykyiseen järjestämistapaan. Työntöä omistajilta ei siis ole ja meidän on helpompi olla. Pelastusjohtajien keskuudessa puolestaan on otettu keskusteluun rakentava kanta, kunhan ensin määritellään, mitä tehdään, jos tehtäviä siirretään valtiolle. Mitä tapahtuu kustannuksille, sillä verovaroja tarvitaan joka tapauksessa? Miten vapaapalokuntien asema turvataan, vai jäävätkö ne kuntien kontolle? Entä mitä tapahtuu, jos kuntakentän ainoa valmiusorganisaatio häviää. Hoitaako valtion pelastustoimi ensihoitoa, Ojanen listaa pelastusjohtajien kysymyksiä. Avit ja hätäkeskuslaitos kaipaavat tuuletusta Valtiollistamista tärkeämpänä keskustelun aiheena pelastusjohtaja Ojanen pitää valtion aluehallintovirastojen epäselvää roolia nykyisessä toimintaympäristössä. Aluehallintovirastojen varautumisen vastuualueilla on runsaan 30 henkilötyövuoden työpanos näissä tehtävissä. Lisäksi Kuntaliiton johdolla voitaisiin ehkä keskustella siitä, olisiko viisasta yhdistää joitakin pienimpiä nykyisistä pelastustoimen alueista. Todennäköisesti joitakin pelastustoimen alueita tullaan yhdistelemään suuremmiksi, mikä on järkevää, pohtii myös Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi. Olli-Pekka Ojanen on hieman pettynyt valtion Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kehittymiseen. Mallia on jo pariin otteeseen muutettu, ja nyt mennään kuuteen alueeseen. Saman tien olisi voitu mennä kahteenkin alueeseen. Hätäkeskuslaitoksen tärkein tehtävä mielestäni on olla poliisin ja pelastustoimen tuki, avunpyyntöjä välittävä elin. Nyt se enemmänkin ohjaa ja rasittaa toimintamme suunnittelua. Tulevaisuudessa pelastusjohtaja Ojanen toivoo malttia rakenneuudistuksissa ja kehityksen turvaamista kuntapohjalta. Myös normaaliolojen häiriötilanteiden varautumis- ja valmiussuunnittelun yhteistyön tiivistäminen kuntien kanssa on tärkeää vuoden tähtäimellä todellinen haaste on harvaan asuttujen alueiden palvelujen turvaaminen. Se on myös poliittinen kysymys ja vaatii keskustelua kansalaisten oman vastuun merkityksestä. estiä taliitolla on sama tavoite, joten toistaiseksi ristiriitoja ei ole ollut, Rahikainen toteaa tehtävästään kahden eri organisaation edunvalvojana. Hän sanoo, että verkosto on selvästi tunnustettu alan toimijana esimerkiksi ministeriöissä, ja aiemmin yksittäisille laitoksille tai kunnille osoitetut lausuntopyynnöt ja kyselyt työryhmäedustuksista tulevat nyt verkostolle. Koska laitosten tarpeet poikkeavat toisistaan, yhteisestä näkemyksestä joudutaan joskus keskustelemaan perusteellisemmin. Toistaiseksi olemme onnistuneet tässä hyvin. Tutkimus- ja kehittämistyön tukena Pelastusalan kehittämistoiminta on nykyisellään hajautunut moniin eri organisaatioihin. Kumppanuusverkoston yhtenä tavoitteena on varmistaa, ettei samoja asioita tutkita monissa organisaatioissa. Asiaa selvitellään myös sisäministeriössä, jossa pohditaan verkostomaisen tutkimus- ja kehittämisorganisaation muodostamista. Me olemme tiivistämässä pelastuslaitosten kehittämisyhteistyötä. Tarkoituksena on muodostaa henkilöverkosto kaikista laitoksista. Sen avulla varmistetaan, ettei tehdä moninkertaista työtä, Rahikainen sanoo. Hän huomauttaa, että yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toki tehdään alan tutkimusta, mutta aiheet ovat usein enemmän tiedettä kuin käytäntöä. Laitosten yhteistyössä painotetaan aiheita, jotka kumpuavat pelastuslaitoksen arjesta. Toimintaa on tarkoitus kehittää tiiviissä yhteistyössä myös Pelastusopiston kanssa. Jussi Rahikaisen mielestä kumppanuusverkoston tärkein anti on siinä, että sen avulla laitosten toimintatapoja on voitu yhdenmukaistaa ja tiivistää kaikkea yhteistyötä. Henki laitosten johdossa on muuttunut sellaiseksi, että enää ei olla nimellisesti mukana, vaan tehdään aidosti yhdessä töitä tärkeiden asioiden eteen. Rahikainen uskoo, että jatkossa ainakin pelastustoimen hankinnat on aihepiiri, jossa yhteistyö tiivistyy. Kuluvana syksynä toteutettu ensihoidon suojavarusteiden hankintaprosessi toimii hyvänä esimerkkinä. Todennäköisesti lähes kaikki pelastuslaitokset liittyvät mukaan tähän hankintaan, joka toteutettiin Kuntahankinnat Oy:n kautta. Kuntatekniikka 7/

12 Kuntien varautumiseen uutta tukea HUOVI-työkalu kuntien käy Kuntien tehtävänä on huolehtia kuntalaisten turvallisuudesta ja terveydestä kaikissa olosuhteissa, myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Jussi Rahikainen pelastustoimen kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitto Poikkeusolojen suhteen on ollut viime vuodet hiljaisempaa, mutta erilaisia häiriötilanteita on riittänyt sään ääriilmiöiden yleistyessä. Kunnan ei tulisi enää miettiä, osuuko häiriötilanne kohdalle, vaan sitä, milloin se tapahtuu. Kunnassa voidaan kuitenkin varautua hoitamaan keskeisiä tehtäviä kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tärkeintä ei ole suunnitelmien teko, vaan todellisen valmiuden ja kyvyn saavuttaminen. Tämä vaatii suunnittelutyön lisäksi aktiivista jalkauttamista ja harjoittelua sekä palveluntuottajien sitouttamista. Eri tahoilla on viime vuosina pohdittu, miten kuntien varautumistyötä voitaisiin tukea siten, että samoja pulmia ei turhaan pohdittaisi monissa kunnissa. Osa alueellisista pelastuslaitoksista on jo aloittanut alueensa kuntien tukemisen muun muassa siten, että on järjestänyt kootusti toimialoittain valmiussuunnittelutyöpajoja. Tätä työtä voitaisiin tukea kehittämällä yhteinen työkalu, kuntien varautumisen portaali, joka tarjoaisi kunnille ja kuntien varautumista ohjaaville tahoille aikaan ja paikkaan sitomatta mahdollisuuden varautumisen koulutukseen, suunnitteluun ja kokonaishallintaan. Järvi-Suomen Energia Oy Sään ääri-ilmiöt on otettava aiempaa paremmin huomioon kuntien varautumisessa. Kuvassa Astamyrskyn tuhoja Etelä-Savossa kesällä Tällainen portaali vastaisi osaltaan kuntien tuottavuuden kasvattamisen vaatimuksiin. Laajentamalla yhteistyön mahdollisuus periaatteessa kaikkien kuntien väliseksi sekä muihin toimijoihin mahdollistetaan esimerkiksi parhaiden käytäntöjen aiempaa tehokkaampi leviäminen. Näin kyetään kohdentamaan tehokkaasti käytettävissä olevat yhteiskunnan resurssit tärkeimpien uhkamallien ehkäisemiseksi ja seurausten pienentämiseksi. Myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuoden 2009 lopussa julkaisemassa raportissa on yleisellä tasolla kiinnitetty huomiota samaan asiaan: Suomi on pudonnut kauas digitaalisen yhteiskunnallisen kehityksen kärjestä. Suurimpana ongelmana raportti esittää kuntien ja valtion hajanaiset ja suljetut järjestelmät. Yhteisessä käytössä oleva portaali toisi varautumisen sektorilla tähän ratkaisun. Tiivistä yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa Varautumisen portaalia ei ole järkevää kehittää pelkästään kunnille ja pelastuslaitoksille. Tästä syystä Kuntaliitto on tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa kehittämässä HUOVI-portaalia siten, että se soveltuisi myös kuntien käyttöön. Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Tällä hetkellä HUOVI on verkossa toimiva huoltovarmuuskriittisten yritysten, Huoltovarmuuspoolien ja Huoltovarmuuskeskuksen varautumistyön suojattu tietokanava. Portaali tarjoaa työvälineitä, kuten kypsyysanalyysin, jatkuvuudenhallinnan arviointiin ja kehittämiseen, työskentelyalueita luottamukselliseen tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön sekä varautumisen ohjeita, uutisia ja koulutus- sekä harjoituskalenterit. Pilottihankkeessa muun muassa Tuusulan ja Lahden teknisten toimien sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa hienosäädetään HUOVIn kypsyysanalyysiä siten, että sitä voitaisiin käyttää myös tehtäessä itsearviointeja kunnan toiminnan häiriönsietokyvystä, riippuvuuksista asiakkaisiin, kumppaneihin ja palveluntuottajiin. Kypsyysanalyysin pohjalta määritetään ne varautumiseen liittyvät aiheet, joiden kehittämistä priorisoidaan, muun muassa valmiussuunnittelulla ja -harjoittelulla tai esimerkiksi hyödyntämällä SOPIVA-sopimuslausekkeita sopimuksissa. Huoltovarmuuskeskus kehittää yhteistyössä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa myös VARMA-kortteja (varautumisen malli kriisijohtamiseen), joihin rakennetaan lyhyet toi- 12 Kuntatekniikka 7/2013

13 TURVALLISUUS ttöön? mintasuunnitelmat muun muassa kunnan johtoryhmälle eri häiriötilanteiden alkuvaiheen johtamiseen. VARMA-korteista löytyy myös eri tahojen yhteystiedot ja selkeät kaaviot viranomaisten ja kunnan toimialojen rooleista Yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2010 mukaisissa häiriötilanteissa. Pilotoinnin päätyttyä ja kustannusten selvittyä HUOVI-työkalua tultaneen tarjoamaan pelastuslaitosten kautta kaikkien kuntien käyttöön. Alku- ja kypsyysmäärittely Huovin kypsyysanalyysi Kuntien varautumisen kehittäminen Suunnittelu ja ennakointi Huovin työtilat, materiaalipankki, uutiset, kalenterit, yhteystiedot Täytäntöönpano Häiriönhallinta Huovin VARMA-kortit Lisätietoa: Valtioneuvoston periaatepäätös Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010, Kehittymisen polku Organisaatiokulttuurin muutos Jatkuvan parantamisen seurauksena valmius ja kyky Kriisijohtaminen Kuntatekniikka 7/

14 Entiset öljytuotteiden käsittelyalueet kohteina Öljysuojarahasto panostaa maaperä Ympäristöministeriön yhteydessä toimiva öljysuojarahasto on käynnistänyt määräaikaisen maaperän tutkimus- ja kunnostushankkeen, joka on nimetty JASKAKSI. Kiinteistönomistajat voivat hakeutua mukaan tutkimus- ja kunnostushankkeeseen, jos epäilevät kiinteistön maaperän olevan öljyllä pilaantunutta. Tutkimusten osoittaessa, että kohde tulisi kunnostaa, öljysuojarahastolta on mahdollista hakea rahoitusta varsinaisiin maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteisiin. Mikko Rautio Projekti-insinööri Pöyry Finland Oy Hankkeeseen hakeutuminen on alueiden omistajille vapaaehtoista, mutta hankkeen avulla kiinteistönomistaja voi saada luotettavaa tietoa alueen tilasta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta. Öljysuojarahasto rahoittaa alueiden maaperätutkimukset. Jos tutkimukset osoittavat, että alue pitäisi kunnostaa, kiinteistönomistaja voi erikseen hakea alueen kunnostamista öljysuojarahaston varoin. Maaperän pilaantumista ovat tyypillisimmin aiheuttaneet polttoaineen jakelu, korjaamotoiminta tai muu öljyn käsittely ja varastointi. Tämäntyyppiset kohteet on yleensä merkitty ympäristöhallinnon ylläpitämään Maaperän tilan tietojärjestelmään. JASKA-hankkeen kohteena ovat erityisesti sellaiset öljyllä pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet kiinteistöt, jotka ovat asuinkäytössä tai sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai muutoin herkällä 14 Kuntatekniikka 7/2013

15 TURVALLISUUS n tutkimuksiin ja kunnostuksiin alueella, kuten vesistön välittömässä läheisyydessä. Ely-keskukset ovat omilla toimialueillaan selvittäneet hankkeeseen soveltuvia kohteita, ja hankeorganisaatio on toimittanut näiden ely-keskusten priorisoimien kiinteistöjen omistajille tietoa hankkeesta. Kiinteistönomistajille on toimitettu hakemuslomakkeita, ja heihin on oltu yhteydessä puhelimitse ja kirjeellä. Ely-keskusten kartoituksessa hankkeeseen soveltuvia kohteita on todettu olevan yli 800 eri puolilla Suomea. Hankkeeseen näistä toivotaan saatavan vähintään 400 kohdetta. Hanke on ollut käynnissä keväästä 2013, ja tähän mennessä siihen on hakenut noin 80 kohdetta. Kuntien rooli vaihtelee kohteesta riippuen Kunnat ovat hankkeessa mukana useassa roolissa. Jokaisesta hankkeessa mukana olevasta kohteesta tehdään ennen maaperätutkimuksia historiaselvitys, jotta maaperätutkimukset osataan kohdistaa oikeille alueille kiinteistöllä. Historiaselvitystä tehtäessä kuntien viranomaiset ovat tärkeä tiedonlähde. Historiatietojen lisäksi tärkeitä tietoja tutkimusten kannalta ovat muun muassa kohteen lähialueen vedenottamotiedot sekä yhdyskuntatekniikan sijaintitiedot. Kunnat voivat olla myös hankkeeseen soveltuvien kohteiden kiinteistöjen omistajia, jolloin kunta on hankkeessa mukana hakijana. Jo nyt useat kunnat ovatkin lähteneet aktiivisesti mukaan hankkeeseen ja tehneet hakemuksen, jos kuntien omistuksessa on ollut hankkeeseen soveltuvia kiinteistöjä. Kuntien viranomaiset voivat myös ehdottaa ely-keskukselle tai hankeorganisaatiolle kuntan- Ely-keskusten kartoituksessa JASKA-hankkeeseen soveltuvia kohteita löytyi yli 800 eri puolilta maata. sa alueella sijaitsevaa kohdetta, joka heidän mielestään voisi sopia hankkeeseen. Tämän jälkeen ely-keskus ja hankeorganisaatio tarkastavat kohteen soveltuvuuden. Jos kohde katsotaan soveltuvaksi, niin hankeorganisaatio on yhteydessä kyseisen kohteen kiinteistönomistajaan. MITEN KIINTEISTÖNOMISTAJA HAKEE HANKKEESEEN? Kiinteistönomistaja täyttää ja allekirjoittaa lomakkeen kiinteistön maaperän ja pohjaveden perustutkimuksen tekemiseksi. Siten omistaja antaa hankkeelle luvan tutkimusten suorittamiseen alueella. Hakemuslomakkeita on saatavilla hankkeen toteutusorganisaatiolta, ely-keskuksista ja öljysuojarahastosta. JASKA-hankkeen toteutuksesta vastaavat Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Pöyry Finland Oy Hyötyinä tieto maaperän tilasta ja rahoitustuki Hankkeeseen osallistumalla kiinteistönomistaja saa luotettavaa tietoa omistamansa kiinteistön maaperän ja pohjaveden tilasta. Tämä tieto voi olla tärkeää kiinteistönomistajan asumisterveyden kannalta. Lisäksi kiinteistöä myytäessä tai vuokrattaessa tulee ympäristösuojelulain mukaan uudelle omistajalle tai haltijalle esittää käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta, joka on saattanut pilata alueen maaperää. Hankkeen myötä kiinteistönomistajalla on tällaisessa tilanteessa esittää luotettavaa tietoa alueen tilasta. Joissain tapauksissa kiinteistön tutkimisella voi olla myös laajempaa ympäristönsuojelullista merkitystä kohteen lähialueella. Öljyperäiset haitta-aineet voivat levitä maaperässä kohdekiinteistöä laajemmallekin ja aiheuttaa riskiä esimerkiksi pohjaveden välityksellä. Hankkeesta voi olla kiinteistönomistajille myös huomattavaa taloudellista hyötyä. Vanhojen polttonesteiden jakelupisteiden maaperätutkimukset maksavat yleensä noin euroa kohteelta. Kunnostuskustannukset tapauskohtaisia Mahdollisen kunnostuksen kustannukset ovat tapauskohtaisia, ja niiden ennalta arvioiminen on vaikeaa. Kunnostuskustannukset voivat olla huomattavan suuret verrattuna tutkimuskustannuksiin kymmeniä, joskus jopa satoja tuhansia euroja. Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan maaperän puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti pilaaja. Vanhoissa maaperän pilaantumistapauksissa, joissa pilaantumisen aiheuttajaa ei saada vastuuseen, vastuu alueen tutkimisesta ja kunnostamisesta siirtyy usein kiinteistön nykyiselle haltijalle tai mahdollisesti jopa kunnalle. Nyt käynnistettyyn JASKAhankkeeseen hyväksytyt kohteet tutkitaan öljysuojarahaston rahoituksella.tutkimusten osoittaessa, että kohde tulisi kunnostaa, öljysuojarahastolta on mahdollista hakea rahoitusta varsinaisiin maaperän ja pohjaveden kunnostustoimenpiteisiin. Öljysuojarahaston myöntäessä rahoituksen JASKA-hanke toteuttaa kunnostuksen. Kuntatekniikka 7/

16 Maksut tuottavat haluttua tulosta Erheelliset paloilmoitinteht Lähes viidennes pelastuslaitosten tehtävistä on erhehälytyksiä. Erheellisessä paloilmoituksessa pelastuslaitos saa automaattisten palonilmaisulaitteiden tekemän palohälytyksen, minkä vuoksi on mentävä kohteeseen. Perillä selviää se, että ei ole minkäänlaista tehtävää. Automaattisten paloilmoittimien antamat hätäilmoitukset vuosina ja ennuste vuodelle 2013 (Pronto) hätäkeskukseen liitettyjen laitteiden lukumäärä Hätäkeskuksiin liitettyjen automaattisten paloilmoitinlaitteiden määrän lisääntymisestä huolimatta erheelliset paloilmoitukset ovat kääntyneet laskuun. Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos Pelastuslaitos on voinut periä maksun hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen aiheuttamista tehtävistä, jos ilmoitin on lähettänyt toistuvasti erheellisiä hälytyksiä (Pelastuslaki 379/ ). Tehtävä katsotaan erheelliseksi paloilmoitukseksi sen kirjautuessa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietorekisteriin PRONTOon onnettomuustyyppinä automaattisen paloilmoittimen tarkastus- ja varmistustehtävä, eikä siinä yhtenä onnettomuustyyppinä ole tulipalo (rakennus-, maasto-, liikenneväline- tai muu tulipalo), räjähdys tai räjähdysvaara, vaarallisten aineiden aiheuttama onnettomuus tai rakennuspalovaara (Sisäasianministeriön pelastusosaston Erheelliset paloilmoitukset -muistio vuodelta 2008 ja tuore pelastuslaitosten kumppanuusverkoston muistio ). Ruuanlaitosta aiheutuneet rakennuspalovaarat luokitellaan erheellisiksi. Niin myös hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen välittämät vikailmoitukset, joissa hätäkeskus lähettää pelastuslaitoksen tarkistamaan tilanteen kiinteistön edustajan sijasta. Pelastusviranomaisten ohjeistuksessa on tähdennetty sitä, että erheellinen paloilmoitus ei lii- 16 Kuntatekniikka 7/2013

17 TURVALLISUUS ävät vähenevät ty siihen, toimiiko paloilmoitinlaite oikein vai väärin, vaan siihen, aiheutuuko erheellisestä hälytyksestä pelastustoimelle tehtävää. Suurin osa erheellisistä paloilmoituksista liittyy ihmisen toimintaan tai toimintatapaan kiinteistössä sekä paloilmoitinlaitteiston huoltoon ja kunnossapitoon. Itse laitteistot ovat toimintavarmoja. ERHEILMOITUKSIA VOI VÄHENTÄÄ Kiinteistöjen erheellisiä paloilmoituksia voidaan vähentää esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä: oikea ilmaisintekniikka (uuden sukupolven monikriteeri-ilmaisinten osuus on vasta noin 17 prosenttia ) ilmaisinten oikea sijainti ja ohjelmointi viivästyneen palonilmaisun ja ennakkovaroituksen käyttö tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjän toiminnan riittävä ja oikea huomiointi korjausrakentaminen ja kiinteistön kunnossapito laitteiston huolto ja ylläpito vastuuhenkilöiden koulutus paloilmoitinlaitteiston ikä: minkä vuosikymmenen laitteisto kyseessä Viivästetty paloilmoitus sopii tiettyihin kohteisiin Esimerkiksi ruuanlaitosta aiheutunut käry saattaa laukaista paloilmaisimen ilman, että laitteessa on mitään vikaa. Tavanomaisesta ruuanlaitosta silloin kun kohteen ilmastointi, liesituulettimet ja ilmaisimien sijoittelu ja valinta ovat kunnossa ei tulisi aiheutua hälytystä. Ilmaisintyypin valinta sekä sen herkkyyden säätö ja sijoitus suhteessa poistoilmanvaihtoon ovat kiinteistön omistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan vastuulla. Samoin uusien älykkäiden monikriteeri-ilmaisimien käyttöönotto, hellavahdit tai mahdollinen liesituulettimen automaattitoiminta liettä käytettäessä. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että ruuanvalmistuksen aiheuttamat erheelliset paloilmoitukset ovat vähentyneet. Säädösten mukaan asiakkaiden, asukkaiden ja mahdollisten hoidettavien henkilöiden käyttäytyminen tulee huomioida jo kohteen paloilmoitinjärjestelmiä suunniteltaessa. Nykysäädösten sallima viivästetty paloilmoitus on toiminut tarkoituksenmukaisesti joissakin jatkuvasti valvotuissa kohteissa kuten hotelleissa ja hoitolaitoksissa. Tuolloin hälytys menee ensin henkilökunnalle, jolla on muutama minuutti aikaa tarkastaa hälyttänyt tila ja kuitata hälytys. Ilman kuittausta paloilmoitus välittyy viiveajan umpeuduttua automaattisesti hätäkeskukseen ja edelleen pelastuslaitokselle. Kohteessa on aina oltava henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Maksu kolmannesta erhehälytyksestä vuodessa Kaikki maamme 22 pelastuslaitosta ovat ryhtyneet kuluvana vuonna laskuttamaan erheellisistä hälytyksistä. Laskun suuruus vaihtelee pelastuslaitoksittain erheellisistä hälytyksistä laitokselle aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaan, ja ne ovat olleet suuruudeltaan euroa. Perittävän maksun suuruuden päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Ennen laskua kohteelle tulee lähettää kirjallinen korjauskehotus. Laskutus alkaa vasta kolmannesta erheellisestä hälytyksestä 12 kuukauden aikaikkunassa, joten erheellisten paloilmoitusten prosessissa sallitaan kohteessa sattuneita tai toiminnanharjoittajan tekemiä inhimillisiä erehdyksiä. Lisäksi alueen pelastustoimi antaa neuvontaa ja ohjausta. Laskutus ei ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on vaikuttaa kiinteistönomistajiin ja toiminnan harjoittajiin erheellisten hälytysten vähentämiseksi. Vaikka laskutustaksa on laitoskohtainen päätös, pelastuslaitoksen kumppanuusverkoston kautta pyritään siihen, että laitokset noudattaisivat yhdenmukaista linjaa. Hallinto-oikeuksissa on ratkaistu jo useita tapauksia, joissa on linjattu pelastuslaitosten erheellisten paloilmoitusten laskutusprosessi ja käytänteiden oikeellisuus. On tärkeää, että käytännöt ovat samanlaiset ja kohteiden kannalta tasapuoliset vähintäänkin pelastustoimen alueen sisällä, mielellään koko maassa. Pelastuslaitoksen päättämiä maksuperusteita tulee soveltaa yhdenmukaisesti kaikkiin kiinteistöihin. Kohteen käyttötavalla, koolla tai turvallisuustekniikalla ei ole vaikutusta. Suurin osa erheellisistä hälytyksistä on yhden tai kahden tehtävän osumia vuoden mittaisen seurantajakson aikana. On sellaisiakin yrityksiä, joihin osumia tulee toistuvasti, jopa useita kymmeniä. Sisäasianministeriön Erhe-seurantahankkeen mukaan noin 24 prosenttia kiinteistöistä aiheuttaa yli 50 prosenttia kaikista erheellisistä hälytyksistä. Erheellisten ilmoitusten määrä vähenee Erhelaskutuksen myötä erheellisten paloilmoitusten määrä on kääntynyt laskuun. Koko maassa automaattisten paloilmoittimien antamat hälytykset ovat vähentyneet noin yhdeksän prosenttia vuoden 2010 huippuvuodesta ( kpl) vuoteen 2012 ( hälytystä), ja suunta on edelleen laskeva. Pelastuslaitosten tehtävistä on erheellisiä hälytyksiä vuositasolla kuitenkin lähes 20 prosenttia, joten asialla on merkitystä. Merkillepantavaa on erheellisten paloilmoitusten tehtävien väheneminen, vaikka hätäkeskuksiin kytkettyjen uusien kohteiden määrä ja palonilmaisimien määrä on kasvanut. Suunta olisi varmasti erilainen ilman jatkuvaa panostamista ohjaamisen, neuvonnan ja valistamisen lisäksi myös laskuttamiseen. Erhehälytykset aiheuttavat tarpeetonta liikenneriskiä hälytysajon muodossa paitsi muille tielläliikkujille myös pelastuslaitoksen väelle itselleen. Ne sitovat pelastuslaitoksen resursseja ilman varsinaista tehtävää, kun taas muualla saattaa samaan aikaan aiheutua todellinen onnettomuus, jossa pelastuslaitoksen apu olisi tarpeen. Kuntatalouden kiristyessä myös pelastuslaitoksen resurssit ovat niukat, ja joku todella apua tarvitseva voi joutua odottamaan apua pidempään siksi, että lähin yksikkö on kiinni tarpeettomassa tehtävässä ja korvaavaa yksikköä joudutaan hakemaan alueen muilta paloasemilta. Kuntatekniikka 7/

18 18 Kuntatekniikka 7/2013 Kari Laitila ohjelmoi lukkoa uudelleen.

19 Tilaturvallisuus parani ja avainhallinta helpottui Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin Lukitusratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina aimo harppauksin. Joustavuus, parempi turvallisuustaso ja kustannussäästöt ovat kannustaneet Helsingin kaupunkia pilotoimaan elektronisia älylukkoratkaisuja suomalaisen älylukkovalmistajan kanssa. ICT TEKSTI Kimmo Malin KUVAT Pekka Lehtinen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus vastaa Helsingin kaupungin omistamista palvelu- ja toimitiloista. Tilakeskuksen asiakkaista 81 prosenttia on kaupungin muita virastoja tai laitoksia ja loput yksityisiä vuokralaisia. Kaupungilla on käytössään avainta. Nämä avaimet käyvät tuhansiin lukittuihin kohteisiin ja kiinteistöihin, joiden käyttötarpeet vaihtelevat. Lähtökohdat ovat siis hyvin haastavat avainhallinnan ja turvallisuuden näkökulmasta. Näin suuren kokonaisuuden hallinta on perinteisin menetelmin työlästä ja kallista. Muutama vuosi sitten markkinoille alkoi tulla ratkaisuja, jotka vastasivat juuri meidän haasteisiimme. Yksi näistä lukitusratkaisuiden tarjoajista oli iloq, jonka kanssa olemme nyt toteuttaneet pilottikohteita hyvällä menestyksellä, kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen tilaturvallisuudesta vastaava tekninen asiantuntija Kari Laitila. Nykyaikaisilla järjestelmillä pystymme pitämään yksittäiset kohteet turvallisina ja myös hallitsemaan kokonaisuutta tavalla, josta aikaisemmin ei osattu edes haaveilla, hän jatkaa. Viimeisen vuoden aikana Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön elektromekaanisen lukitusjärjestelmän esimerkiksi monissa kouluissa. Olemme valinneet pilottikohteet sillä perusteella, että niissä yhdistyvät vaihtelevat käyttötarpeet ja korkean turvallisuustason vaatimukset. Näitä kohteita ovat koulut, päiväkodit ja kau- Elektromekaaninen lukko ei ulkoasultaan juuri poikkea perinteisestä. SUURIMMAT LUKITUKSEEN LIITTYVÄT ONGELMAT KAUPUNGIN KANNALTA Avaimien kotiuttaminen vuokrasuhteen umpeuduttua, jolloin avaimia jää kadoksiin, mikä puolestaan laskee kiinteistön tai liikehuoneiston turvallisuustasoa. Vuokralaisten itse tilaamat ja maksamat sarjoitukset, jolloin tietoa uudesta avaimesta ei välttämättä tule kiinteistövirastoon. Tästä johtuen avaintenhallinta ei ole ajantasaista ja järjestelmään kertyy suuri määrä avaimia, jotka eivät käy minnekään. Tämä ongelma on pahimmillaan yksityisille vuokratuissa liikehuoneistoissa. Avainhallinnan pirstaleisuus. Avainrekisteri on Excel-pohjainen taulukko, joka on tallennettu tilakeskuksen palvelimelle. Tästä johtuen avaintenhallinta tapahtuu vanhoilla perinteisillä menetelmillä, jotka ovat työläitä, raskaita ja hankalia pitää ajan tasalla. Lähde: Helsingin kaupungin lukitus- ja avaintenhallintajärjestelmät (Aki Aalto, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, 2012) pungin tilat, joissa vuokralaiset vaihtuvat säännöllisesti, Laitila sanoo. Koulu on hyvä esimerkki kiinteistöstä, joka vaatii helposti, nopeasti ja edullisesti muokattavaa lukitusjärjestelmää. Kouluissa säilytetään paljon kaupungin omaisuutta ja tietoa, joka on pidettävä lukituissa tiloissa. Jos avaimia hukkuu tai varastetaan, on kouluissa pystyttävä nopealla tempolla ja pienellä vaivalla kuolettamaan avaimia ja muokkaamaan käyttöoikeuksia. Avaimen hukkuminen ei ole enää katastrofi Tyypillisin lukitukseen liittyvä uhka on se, että avain päätyy vääriin käsiin, eli se häviää tai varastetaan. Elektronisessa lukkojärjestelmässä tarvitsee vain mitätöidä hukkunut avain, ja ongelma on ratkaistu käytännössä ilman kustannuksia. Lisäksi väärinkäyttötapauksissa pystytään järjestelmästä katsomaan, millä avaimella lukkoa on käytetty ja milloin. Tämä on mahdollista vain elektronisessa järjestelmässä, Kari Laitila painottaa. Turvallisuuden lisäksi tavoitteena on saada myös huomattavia kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Kustannuksia säästyy, kun kalliita lukkoja ja lukostoja ei tarvitse uusia. Mekaanisissa ratkaisuissa erityisesti yleisavaimen häviämisestä aiheutuvat kulut ovat erittäin korkeita. Lisäksi turvallisuustaso pysyy koko ajan korkeana, kun ongelma pystytään korjaamaan nopeammin. Älylukkojärjestelmä mukautuu käyttötarpeisiin Pääsyoikeuksien ja kulkualueiden joustava hallitseminen on toinen erittäin merkittävä syy elektronisiin lukkoihin siirtymisen taustalla. Käyttäjä tarvitsee vain yhden avaimen kaikkiin tarvitsemiinsa lukkoihin, koska tarvittavat lukot ohjelmoidaan hyväksymään kyseinen avain. Tiettyihin paikkoihin vain esimerkiksi rehtorilla on pääsyoikeus. Niin sanottua yleisavainta ei myöskään tarvita, sillä oikeudet määritellään käyttäjäkohtaisesti. Kulkualueet on helppo ohjelmoida myös ajan mukaan. Tämä helpottaa väliaikaisille käyttäjille annettavien avainten hallinnointia. Avaimella pääsee esimerkiksi koulun liikuntatiloihin tai muihin yleisiin tiloihin vain niinä aikoina, kun kyseisellä henkilöllä tai yhteisöllä on oikeus käyttää kyseisiä tiloja. Helsingin kaupungilla on myös paljon tiloja, joissa vuok- Kuntatekniikka 7/

20 MIKSI VAIHTAA DIGITAALISEEN JÄRJESTELMÄÄN? Avaimen katoaminen ei aiheuta ongelmia Kulkualueet ja pääsyoikeudet ovat helposti muokattavissa käyttötarpeiden mukaan Väärinkäyttötapauksista jää digitaalinen jälki Avainhallinta helpottuu Lukkojen ohjelmointilaite kulkee vaivatta mukana ja on kätevä käyttää. ralaiset vaihtuvat usein. Älylukot sopivat erityisesti näihin kiinteistöihin. Muuttopäivänä kulkuoikeudet voidaan ohjelmoida siten, että vanha avain lakkaa toimimasta ja uusi alkaa toimia. Entisellä vuokralaisella ei siis ole pääsyä kiinteistöön, vaikka kaikkia avaimia ei palautettaisikaan muuton yhteydessä, Laitila huomauttaa. Kun kulkuoikeus perustuu digitaaliseen salaukseen, avaimia ei myöskään pysty kopioimaan. Tiedämme tasan tarkkaan, kenellä on avaimet kiinteistöön, koska avainten kopioiminen ei ole mahdollista. Älylukot mullistavat myös lukitussuunnittelun Mekaaniset lukitusjärjestelmät ovat luonteeltaan hyvin joustamattomia. Aiemmin tuli aina miettiä ja jopa ennustaa, mihin käyttötarpeisiin eri tiloja käytetään nyt ja tulevaisuudessa. Ratkaisut olivat siis pysyviä. SUUNTAA-ANTAVAA KUSTANNUSTIETOA Alkukustannukset Esimerkiksi iloqin elektromekaanisen järjestelmän kustannukset ovat perustamisvaiheessa kohteesta ja kokonaisuudesta riippuen noin prosenttia korkeammat perinteiseen mekaaniseen lukitukseen verrattuna. Esimerkiksi, jos 150 lukon kohteen toteuttaminen maksaa mekaanisena järjestelmänä noin euroa, maksaa se elektromekaanisena noin euroa. Sarjoituskustannukset Ensimmäisen sarjoitustarpeen Elektroninen järjestelmä puolestaan on käyttäjän toiveiden mukaan muokattavissa. Jos käyttötarpeet muuttuvat, avaimet, kulkualueet ja pääsyoikeudet ovat helposti ohjelmoitavissa uudelleen. Kun kaikki lukot ovat ohjelmoitavissa ja järjestelmä on täysin muokattavissa, käyttäjän ei tarvitse miettiä kuin omia käyttötarpeitaan. Tämä on valtava parannus aikaisempaan, Laitila korostaa. Helsingin kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on luoda realisoituessa kustannussäästöt ovat merkittävät. Sarjoitus uusine avaimineen maksaa noin 100 euroa lukkoa kohti, joten esimerkiksi 150 lukon kohteen uudelleensarjoitus maksaa euroa. Käytännössä elektromekaaninen järjestelmä maksaa itsensä takaisin ensimmäisen koko lukoston sarjoittamisen yhteydessä. Elektromekaanisessa järjestelmässä tarvitsee vain maksaa ohjelmointityöstä, eikä lukkoihin tai avainmekaniikkaan tarvitse tehdä muutoksia. Yleisavaimen hukkuminen on yleinen syy lukoston sarjoittamiseen. Tämän avaimen poistaminen elektromekaanisesta järjestelmästä maksaa noin euroa halutusta poistotavasta riippuen. Avainkustannukset Elektromekaanisen järjestelmän avaimen yksittäishinta on noin 30 prosenttia halvempi kuin perinteisen mekaanisen avaimen. Kun asiakkaalla on satoja henkilöitä, joille luovutetaan avaimia, niin jo avainkustannuksia säästyy merkittävästi. Lisäksi kaikki avaimet ovat käytettävissä uudelleen. keskitetty avainhallintajärjestelmä. Tällä hetkellä avainhallinta on hajautettu eri virastoihin. Käytännöt vaihtelevat eri virastoissa, joten kokonaisuuden hallinta on haastavaa. Luomme keskitetyn järjestelmän asteittain, mutta tämä työ on vasta alussa. 20 Kuntatekniikka 7/2013

Erheelliset paloilmoitukset

Erheelliset paloilmoitukset Erheelliset paloilmoitukset Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 19.-20.11.2013 Helsinki Jaana Rajakko Kauppalehti.fi 13.11.2013 Lentoposti.fi 19.10.2013 Pelastustoimen tehtävistä noin joka viides on

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

KUNTIEN DIGITAALINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ

KUNTIEN DIGITAALINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ KUNTIEN DIGITAALINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ AVAINHALLINNAN HAASTEET JA iloqin RATKAISUT Kun avain katoaa, on lukot vaihdettava tai sarjoitettava uudelleen. Kadonneen iloq Avaimen pääsyoikeudet poistetaan järjestelmästä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

Koulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010. Mikael Siitonen

Koulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010. Mikael Siitonen Koulutuspäivä paloilmoittimista TUKES 14.4.2010 Mikael Siitonen Paloilmoitin prosessi Helsingin pelastuslaitoksen ydinprosesseja Vähentää erheellisiä paloilmoituksia Säilyttää toimintavalmiusaika esim.

Lisätiedot

Perusmaksu (sisältää 2h työtä)

Perusmaksu (sisältää 2h työtä) A. VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISTEN VALVONTA- JA TARKASTUSTEHTÄVIEN MAKSUT Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus (alv. 0%) Yleinen palotarkastus - - Jälkipalotarkastus -

Lisätiedot

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 Kuntaliitto ja paikallinen yhteistoiminta varautumisessa Hotelli Vantaa Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

iloq The Key to Security

iloq The Key to Security iloq The Key to Security Tekes Ubicom -seminaari 15.6.2010 Oulu Mika Pukari Managing Director www.iloq.com iloq Oy iloq Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi innovatiivisia korkean turvallisuustason elektronisia

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko

ERHE -hanke. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista. Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko ERHE -hanke Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista Helsinki 13.11.2007 Jaana Rajakko 19.11.2007 ERHE -hanke Hanke erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi erheellinen paloilmoitus

Lisätiedot

iloq S10 Digitaalinen lukitus. Ei paristoja.

iloq S10 Digitaalinen lukitus. Ei paristoja. iloq S10 Digitaalinen lukitus. Ei paristoja. 1 iloq Oy Oululainen iloq Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi innovatiivisia korkean turvallisuustason elektronisia lukitusratkaisuja, jotka tarjoavat ylivoimaisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) 119 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste III-2013 ja ylitysesitys HEL 2013-012527 T 02 02 01 Päätös Käyttötalousennuste Investoinnit Lautakunta päätti

Lisätiedot

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 Avainturvallisuus on tärkeä osa lukituksella aikaansaatua suojausta. Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta sekä avaimen

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

2.1 Vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet

2.1 Vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toimenpiteet Muistio 1 (16) Jaana Rajakko SM088:00/2008 Erheellisten paloilmoitusten seurantahanke ERHEELLISET PALOILMOITUKSET VUOSINA 2012 2013 1. Yleistä hankkeesta Sisäasiainministeriön pelastusosasto asetti erheellisten

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

Harri Koskenranta 24.2. 2005

Harri Koskenranta 24.2. 2005 FYYSINEN TURVALLISUUS T-110.460 - lukitusturvallisuus Harri Koskenranta 24.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 24.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 TURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TAVOITETILA FYYSISET KEINOT MENETTELYTAVAT

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK Kalevi Piira VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 2, 02150 Espoo Tiivistelmä PARK -hankkeen tavoitteena on pelastusautossa toimiva uusia ICT teknologioita

Lisätiedot

KOULUJEN DIGITAALINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ

KOULUJEN DIGITAALINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ KOULUJEN DIGITAALINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ AVAINHALLINNAN HAASTEET JA iloqin RATKAISUT Kun avain katoaa, on lukot vaihdettava tai sarjoitettava uudelleen. Kadonneen iloq Avaimen pääsyoikeudet poistetaan

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMINEN

ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMINEN ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMINEN Palotarkastaja Reijo Houni IUPELA Sopivan kokoinen laitos Laitekanta kohtuullisen pieni Laitekanta keskittynyt vakinaisten asemien alueille Etuja Automaattihälytykset

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Turvallisuusvyöhykeperiaate T-110.5610/Koskenranta 4

Turvallisuusvyöhykeperiaate T-110.5610/Koskenranta 4 SUOJAUKSET TOIMITILATURVALLISUUS T-110.5610 - lukitusturvallisuus Harri Koskenranta 22.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 Lähialue TURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TAVOITETILA Asiakaspalvelu Työtilat

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 18.2.2004: Lukitusturvallisuus LUKITUKSEN LÄHTÖKOHDAT Lukitus suunnitellaan tarvetta vastaavaksi eli

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013 Sisäasiainministeriön esitys

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN

PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN Pelastusalan työturvallisuusseminaari Kuopio 3. - 4.6. 2013 Ylitarkastaja Jouni Pousi 6.6.2013 Taustaa Hallitusohjelmaan perustunut

Lisätiedot

DIGITAALINEN LUKITUS. EI PARISTOJA. EI HUOLIA.

DIGITAALINEN LUKITUS. EI PARISTOJA. EI HUOLIA. DIGITAALINEN LUKITUS. EI PARISTOJA. EI HUOLIA. OMAVOIMAINEN LUKITUSJÄRJESTELMÄ Sähköinen tunnistus ilman paristoja tai kaapelointeja. Suomalainen iloq S10 on maailman ainoa digitaalinen lukitusjärjestelmä,

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

TOIMENPITEITÄ ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMISEKSI 1 (7) 12.1.2012

TOIMENPITEITÄ ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMISEKSI 1 (7) 12.1.2012 TOIMENPITEITÄ ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMISEKSI 1 (7) 2 (7) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Käsitteet... 3 3 Erheellisten paloilmoitusten syyt... 4 3.1 Huolimattomuus kiinteistön asennus-, huolto-

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004

Jarno Liimatainen SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA SELVITYS 1 (8) 2.2.2004 SELVITYS 1 (8) SELVITYS TULISIJOJEN AIHEUTTAMISTA TULIPALOVAHINGOISTA Tiedot on kerätty pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä Prontosta. Selvitys on rajattu vuoteen 2002. Jarno Liimatainen

Lisätiedot

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 PERA Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 Ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen Hankekoordinaattori Maija Puranen 21.4.2015 1 PERA

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

TOIMENPITEITÄ ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMISEKSI. 1. Johdanto

TOIMENPITEITÄ ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMISEKSI. 1. Johdanto KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS OHJE 1 (6) 2.9.2013 TOIMENPITEITÄ ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN VÄHENTÄMISEKSI 1. Johdanto Tämä ohje on laadittu pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asettaman, erheellisten

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN EHKÄISY

ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN EHKÄISY 1 (12) ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN EHKÄISY Helsingin kaupungin pelastuslaitos Päivitetty 1.7.2011 2 (12) Sisältö Johdanto... 3 1 Käsitteet... 4 2 Erheellisten paloilmoitusten syyt... 5 2.1 Huolimattomuus

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015 Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 TEKLA 214 Valmistelija/lisätiedot: Tilakeskuksen johtaja vs. Pekka Oksman, puh. 040

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen Ohje 1(5) OHJE PELASTUSVIRANOMAISEN VALVONTAKÄYNTIIN OSALLISTUVILLE Pelastuslain (379/2011) 2. luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa.

Lisätiedot

Pelastustoimen strategia v.2025. 18.3.2015 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen

Pelastustoimen strategia v.2025. 18.3.2015 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen Pelastustoimen strategia v.2025 18.3.2015 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen Käsitteet Pelastustoimi = järjestelmä, jonka tarkoituksena on tärkeiden toimintojen turvaaminen, onnettomuuksien vähentäminen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015 INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN Ari Korhola 16.9.2015 MITÄ ON INNOVOINTI? Innovaa'o on uusi tai olennaises' paranne1u hyödyllinen ratkaisu idea, käytäntö tai esine. Etsitään yhdessä uusia

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

ABLOY PROTEC CLIQ. Elektromekaaninen lukitusjärjestelmä 26.3.2010

ABLOY PROTEC CLIQ. Elektromekaaninen lukitusjärjestelmä 26.3.2010 ABLOY PROTEC CLIQ Elektromekaaninen lukitusjärjestelmä 26.3.2010 Mitä on CLIQ teknologia? CLIQ on erityisesti lukitukseen suunniteltua mikroelektroniikkaa Mahdollistaa kalenteriin sidotut kulkuoikeudet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi - Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi - Aki Kauranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Asema

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot