ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No Sitkeys vie eteenpäin karesuvannon äidit Ruudun ääressä 4

Transkriptio

1 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti No Sitkeys vie eteenpäin 14 karesuvannon äidit Ruudun ääressä 4

2 Ullaa kiinnosti! pääkirjoitus 4 Etäyhteys toi vauvan unikoulun Käsivarren Lappiin. Lahden ensi- ja turvakoti ry:n johtokunnan jäsen Ulla Lilius luki jo ennalta Enskan 1/14. s. 10 "Minua kiinnosti eniten juttu Tuuli antaa aikaansa. Se antaa konstailemattomasti hyvän käsityksen siitä, miten minäkin voin ottaa allakan esiin ja sitten Kuva: Mikaela Löfroth yhteyttä vaikka Lahden ensi- ja turvakodin toimistoon. Voin kertoa mitä ammatillisia tai muita vahvuuksia Kannessa Iida-Maria ja Aliisa Labba lumileikeissä kotona Karesuvannossa. Kuva: Kaisa Sirén. sisältö: 4 Karesuvannon äidit kokoontuivat ruudun ääreen etäyhteyden merkitys 8 Palavasti lasten ja äitien puolesta Virpa Puisto Kolumni: Liljan silmin Käänteentekevä tapaaminen 10 Kahvitauko Tuuli antaa aikaansa 11 Lyhyesti 12 Timo Peltovuoren työviikko 14 Sitkeästi eteenpäin Kunnat säästävät ja ostavat vähemmän palveluita yhdistyksiltä kuin ennen 17 Jäsenyhdistykset 22 Kirjanmerkki 23 Yhteystiedot 24 Lämmin kiitos 14 Kunnat säästävät ja ostavat vähemmän palveluita. 8 Virpa oli 40 vuotta ensikotien puolella 22 Mikä minuun meni? Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta. minulla on ja kysyä, olisiko niille käyttöä. Tuuli on tehnyt ison urakan Tampereella." N o Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 32. vuosikerta, ISSN-L , ISSN Päätoimittaja: Ritva Karinsalo Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mari Manninen, Mikko Savelainen, Katariina Suomu ja Kristina Sarivaara Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi Ilmoitukset: Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 500 e 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Kaisa Sirén ilmestymisaikataulu: 2/14 vk 15 3/14 vk 23 4/14 vk 40 5/14 vk 49 OSALLISUUDEN KOKEMUS KANTAA MUUTOKSISSA Joka vuosi alkuvuoden pakkasilla pysähdymme katsomaan taaksepäin saatiinko edellisenä vuonna aikaan sitä, mitä suunniteltiin. Kirjoitetaan toimintakertomusta. Samanaikaisesti tutkaillaan rahoituspäätöksiä mitä voimme tänä vuonna tehdä saaduilla resursseilla. Vanha vuosi ja uusi vuosi kohtaavat hetken. Tuntuu siltä, että odotamme kaikki kunta- ja palvelurakennemuutoksen toteuttamista. Yksikään järjestö ei ole irrallinen toimija, vaan olemme monin tavoin riippuvaisia toimintaympäristömme linjauksista. Toivomme, että tämä epätietoisuus päättyisi. Emme silti halua olla vain sivusta seuraajia ja sopeutujia, haluamme olla osallisia ja vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan rakentumiseen. Menneistä tapahtumista voi aina oppia. Tässä lehdessä saamme lukea kahden järjestömme konkarin mietteitä toiminnan muutoksista ja niistä selviytymisestä. Periksi ei ole annettu, usko oman toiminnan merkitykseen ja lapsiperheiden auttamisen eetos ovat kantaneet vaikeiden vuosien läpi. Yhdistykset ovat muuttaneet toimintoja, välillä supistaen, välillä laajentaen. Ympäristöä on aistittu, asteltu kuntaan neuvottelemaan, nielty pettymykset ja noustu taas tuhkasta kuin Feeniks-lintu. Vapaaehtoisina toimivat päättäjät ovat työntekijöiden kanssa panneet kaikkensa peliin jopa pantanneet kesämökkinsä yhdistyksen rahatilanteen pelastamiseksi. Tunne ja kokemus yhteiskunnallisesta osallistumisesta muuttuneissa tilanteissa on voimaannuttanut. Kuka olisi uskonut muutama vuosi sitten, että Karesuvannossa voi osallistua Rytmiryhmään verkon kautta. Totta sekin vaan on tänä päivänä. Hiljennymme tässä lehdessä myös kunnioittamaan kahden järjestömme voimanaisen muistoa. Muistelemme heidän työtään haavoittuvissa oloissa elävien lasten ja perheiden puolestapuhujina, käytännöllisinä järjestötoimijoina ja ystävinä. He ovat jättäneet meille suuret saappaat velvollisuutemme on astua niihin ja jatkaa työtä kohdaten muutokset rohkeasti! Ritva Karinsalo toimitusjohtaja

3 Vaikka Virpi Labban puolison päivät venyvät porotöissä, äidin ja lasten arki rullaa. Linnea-vauvan yöheräilyt väsyttävät Virpiä päivisin. Karesuvannon äidit kokoontuivat ruudun ääreen Ilman etäyhteyden kautta saatua unikouluopetusta Virpi Labba olisi jäänyt viime syksynä murheineen yksin. Teksti: Mia Sivula Kuvat: Kaisa Sirén Iida-Maria pääsi äidin mukana koululle Rytmiryhmään. Karesuvannosta on neljän tunnin ajomatka Rovaniemelle, josta käsin ohjaajat opastivat äitejä. Käsivarren Karesuvannossa asuvalla Virpi Labballa on neljä lasta. Hänen puolisonsa on poromies ja tekee pitkiä työpäiviä. Lapsista nuorin, puolivuotias Linnea, heräili syksyllä öisin tuon tuosta. Jos olisin kysynyt mieheltäni, miten vauvamme nukkuu, hän olisi todennäköisesti vastannut, että oikein hyvin, Virpi Labba sanoo ja hymyilee. Labba lähti syksyllä mukaan Lapin ensi- ja turvakodin järjestämään Rytmiryhmään. Siinä järjestettiin Karesuvannon ja Enontekiön alueen äideille apua lasten unirytmin löytymiseen Visioverkko-etäyhteyden kautta. Virpi Labban vauva oli syksyllä vielä liian pieni aloittamaan unikoulua, mutta Labba halusi pohtia jo valmiiksi keinoja siihen, miten vauvan kellon saisi ajan myötä rukattua sopimaan muun perheen tahtiin. Kaikki lapset unikouluun, mars Karesuvannon Rytmiryhmään lähti mukaan viisi äitiä. Tapaamiset järjestettiin Karesuvannon koululla, vain muutaman kilometrin päässä Labban kotoa. Sieltä löytyivät jo valmiiksi videoneuvotteluvälineet. Koska paikallinen saamelaisalueen projekti tarjoutui järjestämään äitien tapaamisten oheen koululle lastenhoidon, Labba otti tapaamisiin mukaan koko lapsikatraan. Siihen kuuluvat Linnean lisäksi 7-vuotias Paulus, 5-vuotias Iida-Maria ja 3,5-vuotias Aliisa. Lapset olivat tohkeissaan joka kerta, kun Rytmiryhmällä oli tapaaminen. Milloin me lähdetään sinne unikouluun! lapset kyselivät pitkään etukäteen, Labba kertoo. Äidit ja lapset tapasivat Rytmiryhmän merkeissä viisi kertaa syksyn aikana. Etäyhteys tavoittaa kaukaisimmatkin kolkat Rovaniemellä työskentelevä Tanja Sälevä oli päävastuussa Visioverkon suunnittelusta yhdessä Anna-Leena Palosaaren kanssa. Sälevä laskeskelee, että Visioverkon

4 Empatiaa ja välittämistä voi osoittaa myös tietokoneen ruudun kautta, Tanja Sälevä sanoo. Tietokoneruutu ikään kuin häipyy ihmisten väliltä nopeasti, kun keskustelu pääsee alkuun. kautta on ehditty viime vuoden aikana auttaa noin pariakymmentä ihmistä monen sadan kilometrin säteellä. Asiakkaita on ollut muun muassa Sodankylästä, Kolarista ja Meri-Lapin alueelta. En usko, että he olisivat tulleet Lapin ensi- ja turvakodin asiakkaiksi, ellei meillä olisi ollut mahdollisuutta tarjota apua etäyhteyden kautta, Sälevä sanoo. Välimatkat Lapissa ovat pitkät ja ensija turvakoteja vain yksi, Rovaniemellä sijaitseva Lapin ensi- ja turvakoti. Porukalla oli pohdittu jo vuosia, miten apua saataisiin annettua myös kauempana Lapissa asuville ihmisille. Kun idea Visioverkosta alkoi kypsyä ja hanke sai rahoitusta, koko Lapin ensi- ja turvakodin väki otettiin mukaan kehittämistyöhön. Myös asiakkaiden ajatuksia kuunneltiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Meille oli alusta asti tärkeää, että saamme mukaan myös asiakkaiden näkökulman. Pohdimme tarkkaan sitäkin, millaisia haasteita etätyöskentelyssä voisi tulla vastaan, Sälevä kertoo. Visioverkon kautta on jo autettu erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Etäyhteyden avulla on tehty myös ensikodin jälkihuoltotyötä ja lapsilähtöistä päihdekuntoutusta. Karesuvannon äideille järjestetty Rytmiryhmä on yksi esimerkki hankkeesta, joka on hyvin toteutettavissa etäyhteyden kautta. Periaatteessa Visioverkon etäyhteyden kautta voi toteuttaa kaikkia niitä toimintoja, joita Lapin ensi- ja turvakoti tarjoaa. Työmme on pitkälti keskustelua asiakkaiden kanssa, ja videoneuvotteluyhteys mahdollistaa sen. Ainoa työ, jota emme voi verkon kautta hoitaa, on kotona tehtävä arjen askareissa auttaminen, Sälevä kertoo. Kun nettiyhteys pätki, vertaistuki paikkasi Jos nettiyhteydet pätkivät etelässä, ne tekevät sitä myös Käsivarren Lapissa. Karesuvannon koululle kokoontuneet äidit joutuivat varsinkin alussa tottumaan pätkiviin videoneuvotteluyhteyksiin. Rytmiryhmän viidellä tapaamiskerralla paikalla oli kuitenkin mukana myös henkilö, joka vastasi laitteiden toimivuudesta ja yhteyksien rukkaamisesta. Rytmiryhmän ottama etäyhteys Rovaniemelle kesti noin puolitoista tuntia kerrallaan. Ohjaajat Kristiina Luusua ja Henna Uitto vetivät ryhmää Rovaniemellä sijaitsevalta tietokoneelta käsin. Virpi Labba sai vaihtaa ajatuksia vauvan unirytmistä paitsi ryhmän vetäjien, myös muiden äitien kanssa. Rytmiryhmässä saamistani opeista oli hyötyä. Vaikka Linnea ei ollut ryhmän aikaan vielä sen ikäinen, että unikoulu olisi ollut ajankohtainen, koin, että sain apua ja tukea. Kyselin tapaamisissa ohjeita vetäjiltä ja olin avoimesti mukana keskusteluissa, Labba kertoo. Helppokäyttöinen ohjelma Sälevä uskoo, että Visioverkon toimintamalli on helposti otettavissa käyttöön Hangosta Nuorgamiin. Tarvitaan vain tietokone ja videoneuvotteluohjelmisto, jossa on riittävä suojaustaso. Asiakas asentaa sähköpostitse saamansa Visioverkko-ohjelman koneelleen yhdellä klikkauksella. Moni työntekijöistämme pohti etukäteen, onko ohjelma vaikea käyttää ja pystymmekö esimerkiksi jakamaan dokumentteja videoneuvottelupuhelun aikana. Koulutuksen myötä tuli hoksattua, että Visioverkko on systeeminä yksinkertainen. Ennakkoluulot ovat lientyneet. Sälevän mukaan tietokoneruutu ikään kuin häipyy ihmisten väliltä nopeasti, kun keskustelu pääsee alkuun. Vuorovaikutustilanne on Visioverkon kautta oikeastaan hyvin samanlainen kuin jos ihmiset olisivat samassa huoneessa. Koskettaa ei tietenkään voi, mutta empatiaa ja myötätuntoa voi osoittaa myös eleillä, ilmeillä ja puheella. Sälevä iloitsee siitä, että Visioverkkohanke on saanut jo nyt toiminta-avustusta aina vuoden 2015 loppuun saakka. Rahoitus mahdollistaa sen, että tähän mennessä luodut toimintamallit saadaan juurrutettua pysyvästi mukaan Lapin ensi- ja turvakodin toimintaan. Ainoa työ, jota emme voi verkon kautta hoitaa, on arjen askareissa auttaminen kotona. Kaksi tunnustusta Lapin ensi- ja turvakodille Lapin ensi- ja turvakoti on saanut kaksi merkittävää tunnustusta. Talentia Lappi myönsi Lapin ensi- ja turvakodille Sosiaalitapaus tunnustuksen 60 vuoden työstä lappilaisten ihmisten hyväksi. Perusteluissa kiitettiin sitä, että ensi- ja turvakoti on tarjonnut pitkäjänteisesti asiantuntevaa ja vaikuttavaa tukea ja apua erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille koko Lapin alueella. Palkinnossa oltiin tyytyväisiä myös siihen, että Lapin ensi- ja turvakoti on onnistunut ottamaan työssään huomioon sekä lasten, naisten, miesten että perheiden näkökulmat ja eri kulttuuritaustat. Miestyö sai kiitosta, samoin pitkäjänteisesti ja ennakkoluulottomasti tehty kehitystyö, jolla Lapin ensi- ja turvakoti on kehittänyt ja monipuolistanut tuotteita yksilöille ja ryhmille ympäri Lappia. Ennakkoluulottomuus ja Visioverkko-hanke toivat Lapin ensija turvakodille myös toisen tunnustuksen, vuoden 2013 Innopalkinnon. Innokylä oli haastanut sosiaali- ja terveysalan toimijoita etsimään sekä hankkeissa että perustyössä syntyneitä hyviä toimintamalleja. Visioverkkoa kiiteltiin erityisesti siitä, että sen toimintamalli oli toteutettu asiakaslähtöisesti ja huolellisesti. Visioverkko vastasi myös tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen eli palveluiden tavoitettavuuteen ja saatavuuteen. Innokylä oli tyytyväinen siihen, että Visioverkon myötä pohjoisen pitkät välimatkat käytännössä katosivat ja asiakkaat saivat vuorovaikutteisen palvelukanavan, jota oli helppo käyttää. Visioverkkoa suunnitellut Tanja Sälevä oli järjettömän onnellinen, kun kuuli hankkeelle myönnetystä Innopalkinnosta. Pompin kirjaimellisesti kattoon, kun sain kuulla palkinnosta. Olin suunnattoman ylpeä ja iloinen siitä, että meidän koko joukon yhteistyön tulos huomioitiin tällaisella palkinnolla

5 kolumni Virpa Puisto Liljan silmin Teksti: Essi Lehtinen Kuva: Suvi Elo Palavasti lasten ja äitien puolesta Ensi- ja turvakotien liiton kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Virpa Puisto kuoli vaikeaan sairauteen Turussa. Hän oli syntynyt Virpa Puisto työskenteli 40 vuotta ensikotien hyväksi. Hänestä tuli Turun ensikodin johtaja omien sanojensa mukaan ihan lapsena, vuonna Vastavalmistunut erikoissairaanhoitaja sitoutui ensikotiin, äiteihin ja lapsiin, ja heidän vaikeuksiensa näkemisestä heräsi myös halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Turvakotien perustamisessa hän oli eturintamassa. Virpa Puisto kertoi syksyllä 2011 tehdyssä haastattelussa: olen kuulunut aina siihen joukkoon joka puhuu ja joka vie asioita eteenpäin tai saa sitten syyt niskaansa koko porukan tahtomisesta. Se on ollut minun roolini jo kouluaikana. Poliittinen esikuvakin löytyi hyvin läheltä; äidillinen, mutta tiukka Ensikotiyhdistyksen puheenjohtaja, maaherra Sylvi Siltanen. Kahden yrittäjän lapselle olisi ollut luonnollista liittyä poliittiseen oikeistoon, mutta Puisto päätyi ajan yhteiskunnallisia keskusteluita kuunneltuaan SDP:hen. Hän valitsi huolellisesti myös puolueosaston ja pysyi sosiaalidemokraattisen Ursin-seuran jäsenenä kuolemaansa saakka. Paitsi paikallispolitiikassa, Virpa Puisto toimi kansanedustajana 20 vuotta, vuosina Eduskunnassa hän toimi eduskuntaryhmänsä puheenjohtajistossa ja useissa eri valiokunnissa, muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Turun kaupunginvaltuustossa Virpa Puisto oli yksi pitkäaikaisimpia jäseniä. Hänellä oli vuosikymmenten aikana lukuisia kunnallisia luottamustehtäviä ja hän vaikutti pitkään myös muun muassa sairaanhoitopiirin johdossa ja maakuntahallituksessa. Hän toimi pitkään vapaaehtoistyössä vanhusten hyväksi ja muun muassa Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtajana. Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana Virpa Puisto toimi Luopuessaan puheenjohtajuudesta huhtikuussa 2012 hän ennusti yhteiskunnan heittävän haasteen ensi- ja turvakotiyhdistysten halulle toimia yhdessä. Hän arvioi: Kehitys, jonka aikana liiton jäsenyhdistystenkin on valittava, kilpailevatko ne palveluntuottajina kaupallisten yritysten kanssa vai kuuluvatko tiiviiseen, valtakunnalliseen kansalaisjärjestöön, kestää vain muutaman vuoden... Kunhan itse ymmärrämme pitää toimintamme yleishyödyllisenä palveluja tuottavana kansalaistoimintana, voimme jatkaa. Puheenjohtajuudesta luopumista Puisto kuvasi palan repimiseksi itsestään. Mut ei se, et ei ole liiton puheen johtaja, tarkoita sitä, ettei ole enää ensikotiihminen. Virpa Puistolla oli kaksi tytärtä ja heillä kolme lasta. Eläkkeellä Virpa halusi käyttää enemmän aikaa pienten lastenlastensa kanssa olemiseen. Onneksi hän ehti kuljettaa heitä harrastuksiin ja olla läsnä, ennen kuin sairaus vei voimat. Kiitos! Ensi- ja turvakotien liitto ry lähteet: Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto, Virpa Puiston haastattelut ja ja Enska 3/2012. Kuva: Jarkko Laine Tapaaminen uimahallilla oli käänteentekevä. Birgitta auttoi Liljaa Viola Väkivallasta vapaaksi ry:n työntekijänä ja sovimme, että menemme yhdessä katsomaan Liljan taideprojektin töitä, jotka hän oli saanut luvan ripustaa uimahallin kahvion seinille. Liljan piti kirjoittaa Birgitalle yhdestä taulusta ja kertoa, mitä halusi sillä viestittää. Näyttelyyn kuuluu kaksitoista pääosin öljyvärein maalattua taulua, runoa ja niistä kirjoitettua tarinaa. Lilja valitsi taulun, joka kuvasi yksinäisyyttä perheväkivallan keskellä. Hän halusi kertoa, miten haavoittavaa väkivalta on. Birgitalle taidenäyttely kertoi halusta tulla näkyväksi ja kuuluvaksi ja vaikuttaa muihin ihmisiin. Olisi kiva, jos voisi kutsua vaikka opiskelijaryhmän katsomaan näyttelyä sanoi Lilja. Taidenäyttely piti saada esille Violan tiloihin! Toiminnanjohtaja Sirkku Mehtola ei epäröinyt, kun antoi luvan järjestää näyttely yhdistyksessä. Harjoittelussa olleet nuoriso-ohjaajaopiskelijat päättivät järjestää yhdistyksessä asiakkaille ja muille kutsuvieraille tapahtuman, jonka aikana Lilja itse esitteli teoksensa. Taidenäyttely oli menestys: asiakkaat pystyivät samaistumaan tauluihin ja teksteihin, ja opettaja näki niissä mahdollisuuden viestittää opiskelijoille, kuinka tärkeää on saada väkivallan ketju sukupolvelta toiselle katkeamaan. Näyttelyn idea on saada yleisö näkemään asiat lapsen silmin. Maalaukset muodostavat parit, joista toinen kertoo tilanteesta ulkopuolisen aikuisen silmin ja toinen Liljan omasta kokemuksesta. Taulupareista näkyy lapsen ja Birgitta Huisman-Laine & Lilja Ritvos aikuisen suhtautumisen eriäväisyys, Lilja kertoo. Hän haluaa vaikuttaa sosiaalialan ammattilaisiin, jotta heidän olisi työssään helpompaa tunnistaa väkivaltaa kokeva lapsi ja väkivaltainen vanhempi. Liljan näyttelyä on kuvattu paikallisuutisiin ja hänen runonsa on annettu yhdistyksessä vierailleelle ministerille. Liljan taidenäyttelyn kaltainen matka ei onnistu yksin, vaan työtovereiden ja verkostojen tuki, osallistuminen ja esimerkiksi tilat ovat ensiarvoisen tärkeät. Minusta oli valtavan hieno juttu, että Birgitta keksi pyytää näyttelyni Violaan. On hienoa, että näyttelyäni on osattu arvostaa ja se on saanut mahdollisuuden vaikuttaa, vahvistaa Lilja. Lapsen silmin -näyttely helmikuun loppuun saakka Viola Väkivallasta vapaaksi ry:ssä, Savilahdenkatu 24, Mikkeli

6 kahvitauko lyhyesti Tuuli kahvilla vaihto-opiskelijana Manchesterissä viime vuonna. Kuva: Tuulin arkisto. teksti: Essi Lehtinen Tampereen ensi- ja turvakodin vapaaehtoinen Tuuli Krekelä palkittiin Vuoden vapaaehtoisteko tunnustuksella Sopukassa tammikuussa. Tuuli on antanut aikaansa yhdistykselle ja erityisesti sen vapaaehtoistyön kehittämiselle. Vuoden Onnea, Tuuli Krekelä! Miltä tunnustus tuntuu? Tunnustus tuli kyllä ihan yllättäen. Kun Sopukassa sanottiin, että pyydämme Tuulin tänne eteen, ajattelin vain, että ahaa, täällä on joku toinenkin Tuuli. Hyvältähän se tuntuu. Mitä teet Tampereen yhdistyksessä? Kesän jälkeen olen eniten auttanut Emmiä (Hela) vapaaehtoistöiden organisoinnissa. Loimme Google-kalenterin, jotta siinä näkyisi, millaisia hommia muun muassa on tarjolla. Olemme myös luoneet Facebook-sivut yhdistykselle ja perustaneet sinne vapaaehtoisille suljetun keskusteluryhmän, jossa näkyy, missä tarvitaan vapaaehtoisia, onko tullut muutoksia ja vaikka että tarjolla on joululounas. Miten löysit juuri nuo hommat? Kun aloitin, Emmi haastatteli minut ja siinä kävi ilmi, mitä osaan tehdä. Olen ollut myös perhetuvilla hoitamassa lapsia ja järjestämässä juhlia, mutta syksyllä tällaiset hallintoa avustavat hommat ovat olleet "akuuttilistan" kärjessä. Emmi on kertonut, mikä tarve on. Kun Tampereen yhdistys on iso ja vapaaehtoisia ja toimipisteitä on paljon, on vaatinut vähän työtä, että olemme saaneet homman toimimaan. Missä olet oppinut taitosi? Aikaisemmissa työpaikoissa, ainejärjestössä ja Historian Opiskelijoiden Liitossa. On tullut tällaisia pieniä näppäryyksiä, kun olen ollut viestintävastaavana. Tuuli antaa aikaansa vapaaehtoisteko Mikä sinua vapaaehtoisuudessa ilahduttaa eniten? Kun tunnen, että olen tarpeellinen. Miten ehdit tehdä vapaaehtoistöitä? Olen loppuvaiheen historian pääaineopiskelija ja nyt on aikaa. Milloinkas sitten, jos ei nyt, ennen kuin tiivistahtinen kahdeksasta neljään -elämä alkaa? Historian opettajan pätevyys on plakkarissa. Mitä kevättalveesi muuten kuuluu? Aion valmistua kesään mennessä. Gradu on minun ja valmistumisen välissä. Teen päivisin töitä Radio Iskemän aulatyöntekijänä. Eilen juuri oli Iskelmä Gaala Tampere-talossa ja nyt vähän töissä helpottaa. Mitä laitat kahviisi? Kahvin juon maidolla. Scandinavian Music Groupia lainaten juon sitä sekä kuumana että pöydän reunalla kylmenneenäkin. Ritvasta sosiaalineuvos Tasavallan presidentti myönsi Ritva Karinsalolle sosiaalineuvoksen arvonimen Perusteluissa sanotaan muun muassa: Karinsalo on toiminut haavoittuvaisia oloissa elävien perheiden puolestapuhujana, jolle yhteiskunnalliset epäkohdat ovat tulleet työuran aikana tutuiksi. Työtä on ohjannut tarve muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi lapsen etu huomioiden. Onnittelut! Kunniamaininta Taiville Taivi Toikka LOVE ry:stä sai Vapaaehtoistyön kunniamaininnan aktiivisuudestaan ja hurjasta työmäärästään En ainakaan minä -kampanjassa. Taivin media-alan osaaminen, kontaktit ja verkostot toivat kampanjaan monta ideaa, kampanjavideot ja paljon näkyvyyttä. Taivi innosti muita vapaaehtoisia esimerkillään ja muutti henkilökohtaiset kokemuksensa vaikuttamistoiminnaksi. Vielä terveiset syksyn kampanjasta Rovaniemeltä. Lapset lauloivat yhdessä Körö & Mölli -duon kanssa ja tapasivat joulupukin. Tapahtuman Huoliseinään kertyi kannanottoja ja viestejä lapsiperheiden huolenaiheista. Kävijöitä riitti Revontuli-kauppakeskuksessa. Kuva: Essi Lehtinen Taivi (oik.) ja äänimies Mikko Turunen kesällä videoiden kuvauksissa. Artikkeleita nuorten kohtaamasta väkivallasta Rispektii Näkökulmia nuorten kohtaamaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan ilmestyi. Artikkelikokoelma kuvaa nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa ilmiönä tutkimuksellisesta ja käytännön työn näkökulmasta. Nuorten ääni näkyy vahvasti teksteissä. Artikkelikokoelman ovat toimittaneet Tuulia Kovanen ja Miia Pitkänen osana RAY:n tukemaa Turvaverkkohanketta ( ). Lue osoitteessa Kuva: Maria Kunelius Ilmestynyt Auli Ojurin kirjoittama yhteenveto Toivo ja tulevaisuus takaisin. Miina Väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen -projekti ( ) ilmestyi työpaperina. Myös Miia Pikulinskyn ja Satu Tammivuoren lopputyö on ilmestynyt työpaperina otsikolla Ei enää päihdeäiti? Päihderiippuvuudesta kuntoutuminen. Mitä mieltä Enskasta? Liity Enskaa kommentoivaan ja ideoivaan Facebook-ryhmään! Ryhmän nimi on Enska-lehti. Tervetuloa mukaan!

7 minun työviikkoni Muutosten tekoa Timo Peltovuori joi kahvit nuorten jääkiekkomestareiden kanssa, kehitti uusia työtapoja ja keskusteli siitä, että vastuu turvakotien rahoituksesta siirtyy ensi vuonna valtiolle. Timo on Oulun ensi- ja turvakoti ry:n. teksti: Timo Peltovuori kuvat: Timo Peltovuori ja Petri Kaverma Maanantai 8.30 viikonlopun kertaus, onko talo ollut täynnä? 9.00 sähköposteja 9.30 laitoksen kamerajärjestelmän tarkastus laskuja lounas yhteydenpitoa naapuriin Mäntykotiin piipahdukset ensi- ja turvakodin ja avopalvelun työntekijöiden kokouksissa palaveri puheenjohtajan kanssa hallituksen seminaarista Kärppä-pelaajien vierailun isännöintiä sähköposteja kotiin puhelin auki (takapäivystän virka-ajan jälkeen ja viikonloput) Maanantai Toiminnanjohtaja on vastuussa yhdistyksen hallitukselle. Johdan toimintaa, päivystän ja pääsen myös käytännön hommiin. Lyön sähköpostitse lukkoon Pohjois- Suomen AVI:n Elisa Roimaan, Ensi- ja turvakodin Riitta Pohjoisvirran sekä DIAKin Lea Rättyän kanssa uskonnollisille yhteisöille suunnatun yhteistoimintaseminaarin (27.2) ohjelman. Seminaari jatkaa vuoden 2013 AVI:n ylijohtaja Terttu Savolaisen emännöimää seminaaria, jossa Paula Risikko kehotti viranomaisia ja uskonnollisia yhteisöjä yhteistyöhön perheiden hyväksi. Hyväksyn sähköisesti nipun laskuja. Hienoa, että saimme liiton kanssa RAY:ssä läpi yhteisen hankkeen taloushallintojemme kehittämiseksi. Jääkiekkojoukkue Oulun Kärppien edustusjoukkueen pelaajat Julius Junttila, Ville Pokka ja Saku Mäenalanen vierailevat kapteeninsa Lasse Kukkosen kanssa ensi- ja turvakodilla. Perheiden asiat ovat tärkeitä, koska joukkueessa on paljon nuoria isiä. Vieraat pelaavat pöytälätkää turvakodilla asuvien lasten kanssa. Yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Ervelius ja palvelupäällikkö Nina Haapa-aho kiittelevät Kärppä-pelaajien ja Kärppä Ladies -ryhmän yhdistyksen hyväksi järjestämää vapaaehtoistoimintaa. Juomme myös nuorten jääkiekon maailmanmestaruuden mitalikah- Osa Jussi-työstä siirtyy ensi- ja turvakodille, siksi kulkemista täytyy järjestellä uudelleen. Tarkastamme lukitus- ja turvalaitetoimittajamme kanssa valvontakameroiden toimintaa. Kärppä-kapteeni Lasse Kukkonen, puheenjohtaja Tuula Ervelius ja palvelupäällikkö Nina Haapa-aho (oik.). Maailmanmestarit Ville Pokka ja Saku Mäenalanen. Kärppä-kapteeni Lasse Kukkonen (vas.) ja Julius Junttila. vit. Tuoreet maailmanmestarit Ville ja Saku esittelevät kultamitalejaan. Lasse Kukkonen tuumaa, että tuommoiset sitten myös Sotshista. Julius Junttila on samaa mieltä. Tiistai JUURI-hankkeen johtoryhmän kokous alkaa Suvanto ry:n puheenjohtajan, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan analyysillä sosiaalipalvelujen kehittymisestä. Hän pohtii asiaa oman työuransa kautta. Hankkeemme yhdistää kaksi osaamista väkivaltatyötä (Ensi- ja turvakoti) ja vanhusosaamista (Mäntykoti). Aulikki kehottaa tunnustamaan epävarmuutemme ja osaamattomuutemme uuden äärellä. On kuvattava myös tunteita. Jos haluaa luoda uutta, täytyy murtaa jotain vanhaa, muistuttaa Kananoja. Valviran lakimies Riitta Husso (vas.) ja Aulikki Kananoja. Suvanto ry:n Leena Serpola-Kaivo-oja (oik.) toimii hankepäällikkönä, joten Mäntykodin tj:n Marja-Leena Timosen ja minun roolikseni riittää taustatuki. Johtoryhmän pj. Ritva Korhonen-Mattila on kuvassa vasemmalla. Keskiviikko Osallistun Helsingissä liiton ja DIAKin yhteiseen kokemustiedon hyödyntämistä pohtivaan ohjausryhmään. Oulussa valmistuu opinnäytetyönä jäsenanalyysimme. Pidämme myös kolme yhteistä osallisuustyöpajaa asiakkaille ja työntekijöille. Ohjausryhmä virittää yhteyttä Poriin Risto Koivumäkeen. Liiton Katariina Suomu (vas.), DIAKin Ilse Vogt ja Marja Lindholm sekä istumassa ohjausryhmän pj. Taina Meriluoto sekä Kostas Tassopoulos Lyömätön Linja ry:stä Espoosta. Tapaan Helsingissä myös Pienperheyhdistyksen väkeä. Toiminnanjohtaja Juha Turtiaisen (vas.) kanssa kanssa päätämme käynnistellä mieskaveritoimintaa Oulussa. Torstai Johtoryhmässä käydään läpi käytännön asioita. Palvelupäällikkö Nina Haapa-aho (vas.) ja talouspäällikkö Armi Parviainen. Perjantai Aamupäivä menee päivittäessä laitoksen palo- ja pelastussuunnitelmaa. Sivari Ilmari Lehtinen saa hommakseen sähkö- ja serverihuoneiden siistimisen kaikesta ylimääräisestä. Tapaamispaikkatoiminnan ohjaaja Raija Lohilahden ja sosiaalityöntekijä Merja Järveläisen kanssa katsastamme mahdollisia lisätiloja Hyvän mielen talolta. Viikon lopuksi Jonna Brandtin (vas.) neuvoo harjoittelija Meri Tuomikoskea, miten asiakas kirjataan asukkaaksi. Turvaan tuli Suomessa vain vähän aikaa asunut nuori nainen

8 En oikein hyvin öitäni nuku, sanoo Arja (oik). En tuota yhtään ihmettele, vastaa Eeva. Jotakin täytyy koko ajan tapahtua. Suremaan ei voi jäädä. Sitkeästi eteenpäin (vaikka kauas ei näy) Kunnat säästävät ja ostavat vähemmän palveluita yhdistyksiltä. Yhteistyöhön tarjoutuva ensi- ja turvakotiyhdistys joustaa ja taipuu. Mitä siitä seuraa? Voiko talousvaikeuksiin varautua? Teksti essi lehtinen Kuvat PAULA LEHTO 1990-luvun laman Jyväskylässä kokenut Eeva Immonen ja Porin yhdistystä johtava Arja Saarinen vertailevat kokemuksiaan ja oppimaansa kylmänä päivänä Kaisaniemen rannassa. He innostuvat, ahdistuvat ja puhuvat välillä päällekkäin. Uusi linja Porin ensi- ja turvakotiyhdistys joutui sulkemaan turvakotinsa vuosi sitten, kun kaupunki irtisanoi sopimuksen. Joulukuussa tuli uusi takaisku, kun Pori lopetti myös yhdistyksen tapaamispaikan käytön. Muiden kuntien vähäinen käyttö ei riittänyt toiminnan jatkamiseen. Yhdistys joutui taas luomaan nahkansa muutamassa viikossa. Arja Saarinen otti yhteyttä Rahaautomaattiyhdistykseen ja linjaa vaihdettiin. Päiväryhmä, jonka toimintaa vasta suunniteltiin, aloittikin saman tien. Arja Saarisella on ollut viime aikoina kiire. Jotakin täytyy koko ajan tapahtua. Suremaan ei voi jäädä. Eeva Immonen toimi Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n puheenjohtaja 1990-luvun laman aikana, kun yhdistys joutui irtisanomaan lähes kaikki työntekijänsä. Kaupunki oli silloin innokas myös ostamaan yhdistyksen Jyväsjärven rannalla sijaitsevan kiinteistön. Pudotus oli tyly, sillä takana oli 1980-luvun huima taloudellisen kasvun aika, jolloin mitä vain pidettiin mahdollisena. Olen jälkeenpäin miettinyt, miksi en kyseenalaistanut enempää, voiko nousu jatkua, miettii Eeva. Savijaloilla Kun turvakoti sulki ovensa, Porin yhdistys irtisanoi puolet työntekijöistään, 15:stä lähti 7. Jäljelle jääneet alkoivat silloinkin nopeasti rakentaa toimintaa uudenlaiseksi. Aluksi tuntui, ettei jäljelle jäänyt mitään eikä ketään, kuvaa Arja Saarinen. Asuin- ja palvelutalo Porin Esikossa kuitenkin asui ja asuu edelleen 20 perhettä ja yhdistyksessä on 8 työntekijää. Arja Saarinen kiittää porukkaansa siitä, että muutokset ovat olleet mahdollisia. Ei ole itsestäänselvyys, että työntekijät ovat ryhtyneet aktiivisesti tekemään uutta ja luottaneet siihen, että se kantaa. Tämän vuoden toiminnan Porissa turvaavat suurelta osin Eva Ahlströmin Säätiöltä ja Stiftelsen Christina och Torsten Ahlströms Minneltä saadut lahjoitukset. Lahjoitusrahoilla ostetaan muun muassa ruokatarpeet päiväryhmän aikuisille ja lapsille. Ilman lahjoittajia tästä ei tulisi mitään. RAY tukee päiväryhmän toimintaa. Perheet ja yhdistyksen yhteistyökumppanit ovat olleet hyvin kiinnostuneita ryhmän alkamisesta. Perheet ohjautuvat päiväryhmään lähinnä neuvolan kautta. Se, että rahoitus tulee monesta kanavasta, tekee työstä taiteilua vaihtuvissa tilanteissa, tiivistää Arja

9 jäsenyhdistykset Vapaaehtoiset tulevat taas Naisten mielestä ihanne olisi, että arkisen tason palveluita voitaisiin tarjota maksutta. Meidän taitavat työntekijät voisivat tarjota hyviä, järjestölähtöisiä palveluita ihmisille. Eeva Immosen mielestä palveluiden tarjoaminen oli helpompaa ennen kilpailulain kiristymistä. Reunaehtoja toki oli, muun muassa verottaja seurasi työtä. Porissa turvakoti ja Tenavatupa toimivat parikymmentä vuotta sitten pitkälti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistyötä tehtiin vuodessa yli 3000 tuntia, kertoo Arja. Sitten työsuojelupiiri tuli tarkastamaan tilanteen ja piti vapaaehtoisten saamia 60 markan kulukorvauksia veronkiertona. Me olimme olleet tyytyväisiä, kun vapaaehtoiset pystyivät maksamaan korvauksella bussilippunsa tai bensansa, mutta korvaus tulkittiin palkaksi ja suhde työsuhteeksi. Yhdistys keskittyi vuosiksi ammatilliseen työhön. Vasta nyt vapaaehtoisuutta ollaan taas elvyttämässä Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen myötä. Eeva Immosen ja Arja Saarisen näky on, että sitoutuneet vapaaehtoiset voivat tuoda takaisin parinkymmenen vuoden takaisen otteen. Silloin mentiin ihan ihmisten rinnalle. Uusi työmuoto pelasti Jotakin 1990-luvusta on Eeva Immosen mielestä opittu, sillä nyt esimerkiksi irtisanomiset tehdään vähemmän tylysti. Hän harmittelee omaa silloista kokemattomuuttaan. Irtisanotuille ei tarjottu kriisiapua, saati taloudellista tukea. Itkevälle työntekijälle saatettiin soittaa kotiin. Jyväskylässä aallonpohja kesti vuosia. Taloa jäi käytännössä pitämään pystyssä johtokunta ja kaksi työntekijää. Talkoita tehtiin paljon. Meidän oli vain pakko uskoa, että yhdistys vielä nousee. Emme halunneet antaa kaupungin lunastaa taloa ja tonttia, kun ne oli sotien jälkeen saatu lahjoituksena. Myymällä kiinteistön yhdistys olisi pystynyt kuittaamaan velkansa ja ehkä jatkamaan jossakin muualla. Johtokunta takasi lainoja henkilökohtaisella vastuullaan, Eevakin jossain vaiheessa kesämökillään. Eevan mielestä yhdistyksen piti yhdistyksenä se, että sieltä sai aina langan päähän elävän ihmisen, ei automaattista vastaajaa. Ja että se ihminen sanoi jotakin sellaista, minkä päälle saattoi vielä alkaa rakentaa. Nousu alkoi uuden, tarmokkaan johtajan Pirjo Hietalan ryhdyttyä etsimään yhteistyökumppaneita ja rahoituksia mistä suinkin löysi. Eteenpäin auttoi myös RAY:n tukemana alkanut kotona tehtävä Alvari-perhetyö, jonka projektiluonteisessa kokeilussa yhdistys oli ollut mukana ja jota kaupunki halusi ostaa lisää. Porin ensi- ja - 20 tuetun asumisen asuntoa lapsiperheille - joista 4 paikkaa Valma-yhteisökuntoutusperheille - Jussi-työ - väkivaltaa kokeneiden lasten auttaminen - päiväryhmä. Puuhastelun leima lähti Tuo on hyvä huomio! Eeva innostuu, kun Arja kertoo, miten yhteistyö kuntien kanssa on myös kehittynyt. Sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen yhdistyksen työntekijöihin on muuttunut. Porissa sotakirves on haudattu ja yhdistys miettii, miten sen väkivaltatyön avopalvelut voisivat yhä paremmin täydentää kaupungin turva-asunnon käyttäjien saamaa apua. Kaupunki on kutsunut yhdistyksen neuvottelemaan asiasta. Vielä 1990-luvulla kunnissa ei oikein tiedetty, mitä yhdistykset tekevät ja miksi. Vaitiolovelvollisuuden nimissä tietoja ei vaihdettu. Nythän verkostot ovat meidän toiminnan edellytys, kuvaa Arja. Ja yhdistysten työ täydentää varsinkin pienten kuntien osaamista, jatkaa Eeva. Eeva toimi Jyväskylän jälkeen pitkään Savossa Lapsen Kengissä ry:n puheenjohtajana. Sillä kokemuksella hän näkee kuntien yrittävän pitää taloudellisista vaikeuksistaan huolimatta kynsin hampain kiinni yhdistysten työntekijöistä. Kunnat eivät saa mistään niin osaavia lastensuojelun työntekijöitä kuin meiltä. Etelä-pohjanmaan ensi- ja Uudet tilat ja mahdollisuudet Viime vuosi oli muutoksien vuosi. Olimme toimineet pitkään pienissä tiloissa, mutta siihen tuli muutos, kun saimme käyttöömme isommat ja toimivammat tilat. Uusien tilojen saaminen toi paljon mahdollisuuksia toimintojen kehittymiselle ja uusien syntymiselle. Turvaasuntokin on nyt tilava ja omassa rauhassaan. Saimme joukkoomme uuden toimistotyöntekijän Henna Pääkkösen, joka hoitaa myös yhdistyksemme kansalaistoimintaa. Loppuvuodesta doulamme koulutettiin imetysohjaukseen. Koulutuksen pohjalta aloitti toimintansa Masukahvila. Kahvila on tarkoitettu vauvaa odottaville ja juuri vauvan saaneille vanhemmille. Se kokoontuu parillisilla viikoilla tiistaisin kello Turvaverkko-hanke näyttää jo loppuaan Kauhajoellakin. Hankkeessa nuorten ääni on saatu kuuluviin niin kuvataiteen kuin kirjoittamisen avulla. Turvaverkon päätösseminaari järjestetään klo Suupohjasalissa, Oppitie 4. Seminaarin puhujana on Marko Punkanen ja tietysti myös nuoret pääsevät esiin taiteen keinoin. Miestyö on päässyt yhdistyksessä hyvään alkuun ja sen kehittämistä jatketaan edelleen. Isäryhmät jatkavat toimintaansa yhteistyössä perhekahvilan ja neuvolan kanssa, miesten eroryhmä alkaa helmikuussa ja vapaaehtoiset paapat ovat monessa mukana. Eroneuvotoimintaa olemme myös aloittelemassa alueellamme. Viime vuoden tapaan Kauhajoella järjestetään One billion rising -hyväntekeväisyystapahtuma zumban merkeissä Sari Tumelius Helsingin ensikoti ry Vuosikokous Yhdistys myönsi vuoden 2013 tunnustuspalkinnon psykologian tohtori Saara Salolle. Saara on kouluttanut ja ohjannut yhdistyksen työryhmiä erityisesti Theraplayn käyttämisessä perheiden apuna. Palkinto luovutettiin hänelle juhlassa joulukuussa. Onnea! Yhdistyksessä uudistettiin toiminnan ja johtamisen rakennetta. Helsingin ensikodin yksiköt ovat jatkossa yhden johtajan alaisuudessa, Pidä kiinni -ensikodit (Helmiina ja Oulunkylän ensikoti) ovat Annika Piskunen-Virkin alaisuudessa ja yhdistyksen kaikki avopalvelut Tuomo Palevaaran alaisuudessa. Annika toimi aikaisemmin Helmiinan ja avopalveluyksikkö Esmiinan johtajana, ja Tuomo Oulunkylän ensikodin ja avopalveluyksikkö Pesän johtajana. Helsingin ensikodin johtaja Niina Planting-Pernu lähti vuodenvaihteessa vauvalomalle ja hänen sijaisekseen siirtyi Pesän vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävästä Susanna Råman-Maljonen. Organisaatiomuutoksen yhteydessä myös Helmiinaan ja Oulunkylän ensikotiin tuli vastaavat ohjaajat huolehtimaan lähiesimiestehtävästä. Muissa työryhmissä on ollut vastaavat työntekijät ennestään. Yhdistyksen vuosikokous pidetään klo 18 Helsingin ensikodissa, os. Ensi-Kodin tie 4. Kokousasioiden jälkeen yhdistyksen jäsen, sosionomi Outi Piiroinen-Backman alustaa aiheesta Helsingin ensikodin vanha arkisto kertoo ja minä kuuntelen! Outi on selvittänyt ensikodin vanhaa arkistoa, ja arkistosta on löytynyt monenlaista kiinnostavaa. Tervetuloa kokoukseen! Toivotan kaikille Enskan lukijoille oikein hyvää alkanutta vuotta! Kikka Manninen Kaapatut Lapset ry Keskustelupalsta verkossa Kauan odotettu keskustelupalsta Internetissä on avattu. Palsta toimii osana Nettiturvakotia ja pääsy sinne edellyttää yhteydenottoa an (yhteystiedot alla). Tule mukaan keskustelemaan! Yhdistyksen puheenjohtaja vaihtui Uusi puheenjohtaja on Kati Kiirasmaa. Yhteystiedot ovat ennallaan eli sähköposti puheenjohtaja@kaapatutlapset.fi ja puhelinnumero Keväällä jatketaan Pulinakerhoja Toivon Talolla vanhaan malliin. Helmikuussa on vapaata pulinaa ke Torstaina on luvassa luovaa toimintaa taideterapeutti Iiris Koskisen johdolla. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Voimaantumisviikonlopusta ja tuetusta lomasta tiedotamme jäsenille erikseen. Neuvonta-, vertaistuki- ja Internetin keskustelupalsta -asioissa ota yhteyttä Tarja Räisäseen, tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi ja p Järjestöasioissa ja vapaaehtoistyöhön liittyvässä järjestösihteeri Merja Korpisaareen, merja.korpisaari@ kaapatutlapset.fi ja p Toivon Talon yhteystiedot ovat tämän lehden sivulla 23. Tarja Räisänen

10 jäsenyhdistykset Kymenlaakson Ensi- ja Apua väkivaltaan Pysäkiltä RAY:n ja Kymenlaakson kuntien taloudellisella tuella saimme vuoden alusta vakinaistettua väkivaltatyön kehittämishankkeena alkaneen palvelun. Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki tarjoaa apua kaikille väkivallan osapuolille, auttamassa ovat nais-, mies- ja lapsityöntekijä. Toimitilat sijaitsevat Kotkan lisäksi nyt myös Kouvolassa, mikä mahdollistaa sen, että yhdistyksen baby blues -työntekijäkin voi tarvittaessa tavata asiakkaitaan ja järjestää ryhmiä Pohjois-Kymenlaaksossa. Kun Kouvolan tiloihin on kotiuduttu, suunnitelmissa on järjestää siellä jäsenilta pohjoiskymenlaaksolaisille jäsenillemme. Sitä ennen toivotamme jäsenemme tervetulleeksi valitsemaan uutta puheenjohtajaa yhdistyksen vuosikokoukseen torstaina klo 18 Kotkan konserttitalon kabinettiin. Jaana Vaittinen Lahden ensi- ja turvakoti ry Turvakodille uudet tilat Turvakoti ja osa avopalveluistamme on muuttamassa uusiin tiloihin. Muutto ja työmuotojen uudenlainen läheisyys meitä varten remontoidussa kiinteistössä ovat haastavia ja innostavia. Avajaisia juhlimme myöhemmin keväällä, kun olemme asettuneet taloksi. RAY:n avustukset mahdollistavat vakiintuneiden työmuotojen lisäksi Eroperheen kahden kodin lapset -projektin jatkon kahdella vuodella ja Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminnan vakiinnuttamisen. Myös Dilan hallinnoima, kanssamme kumppanuushankkeena toteutuva Särö-toiminta vakiintuu projektivaiheen jälkeen. Liiton koordinoimassa Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa olemme mukana yhtenä pilottipaikkakuntana etsimässä keinoja kuritusväkivallan kitkemiseksi. Kannustaminen on muutoinkin täällä Hämeessä päivän sana; yhdistyksemme Perhetupa pääsi mukaan osuuskauppa Hämeenmaan Kannustajat-ohjelmaan. Asiakasomistajana voit antamalla äänesi vaikuttaa merkittävän tukipotin jakautumiseen meille myönteisellä tavalla. Lisätietoa Uutena juttuna (kiitos Kotkan vinkin!) toimintaamme voi halutessaan tukea myös palauttamalla pulloja Launeen Prismaan ja sujauttamalla kuitin keräyslaatikkoomme. Jukka Ihalainen Lapin ensi- ja turvakoti ry Yhdistys juhli Lapin ensi ja turvakoti ry juhli 60. toimintavuottaan viime syksynä monin tavoin yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Juhlinta alkoi järjestöjen yhdessä järjestämästä Mahdollisuuksien torista syyskuussa. Lokakuussa yhdistys ja Ensija turvakotien liitto kampanjoivat teemalla Jokainen voi tarvita apua. Jokainen voi auttaa. Tapahtuma oli osa Ensi- ja turvakotien liiton En ainakaan minä -kampanjaa, joka halusi hälventää avun hakemiseen liittyviä ennakkoluuloja ja häpeää sekä innostaa ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Virallinen 60-vuotispäivä oli Työntekijät, asiakkaat ja hallituksen edustajat kohottivat maljan edelleen eteenpäin suuntavalle yhdistyksellemme huilumusiikin säestyksellä. Marraskuussa toteutimme kaksi eri näyttelyä: Rovaniemen kaupunginkirjaston aulassa esiteltiin yhdistyksen eri yksikköjen toimintaa nyt ja Lähteentien pirtille rakennettu tila loi katsauksen menneeseen järjestettiin lämminhenkisessä Juhlafoorumi, jossa muisteltiin menneitä ja ihmeteltiin nykyhetkeä musiikin, tarinoiden ja runojen merkeissä. Tapahtumaan osallistuivat yhdistyksen työntekijöiden lisäksi entiset ja nykyiset asiakkaat, työntekijät, vapaaehtoiset sekä yhteistyökumppanit. Juhlavuosi päättyi yhdessä Pidä kiinni hoitojärjestelmän kanssa Korundissa pidettyyn Juhlaseminaariin Odotusaika ja lapsen terve kehitys päihteitä käyttävässä perheessä. Seminaariin osallistui laajasti yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja työntekijöitä. Pirjo Lehmuskoski kriisityön vastaava, suunnittelija Lyömätön Linja Espoossa ry Vapaaehtoisia miehiä Yhdistyksessämme pidettiin syksyllä ensimmäinen vapaaehtoistoimintaan perustuva Kaveri Linja -tukihenkilökoulutus, jonka järjestivät Lyömätön Linja Espoossa, Espoonlahden seurakunta ja Ensi- ja turvakotien liitto. Tukihenkilökoulutuksen kohderyhmä olivat maahan muuttaneet ja kantaväestön miehet, jotka olivat kiinnostuneet yhdistyksen toiminnasta ja toisten miesten tukihenkilönä toimimisesta. Tukihenkilötoiminnan tavoite on luoda Linjoille tukihenkilöpankki, jonka kautta voimme tarpeen mukaan välittää tukihenkilöitä toisten miesten tueksi. Tukihenkilönä toimiminen voi tarkoittaa esimerkiksi asioimisessa auttamista, uimahalli- tai lenkkikaveruutta. Linjoilla kehittyneen idean mukainen tukihenkilökoulutus oli vuorovaikutuksellinen ja se toteutettiin viiden päivän kokonaisuutena. Kokemukset ensimmäisestä Kaveri Linja -tukihenkilökoulutuksesta olivat rohkaisevia, haluamme toteuttaa niitä myös jatkossa. Vuoden alussa osa koulutetuista tukihenkilöistä osallistui Espoonlahden seurakunnan järjestämälle kahden päivän mittaiselle leirille, jossa maahan muuttaneilla miehillä oli mahdollisuus tavata meidän miehiämme. Leirin ohjelmaan kuului ryhmäistuntoja, rentoutusharjoituksia ja saunomista. Leirin aikana miehille tarjoutui loistava mahdollisuus luonnolliseen vertaistuen kokemukseen. Dwayne Woodroffe ja Ilkka Saarinen väkivaltatyön asiantuntijat Oulun ensi- ja turvakoti ry Tulossa seminaari vapaaehtoisuudesta Osallistuimme Oulun Rotuaarilla YK:n teemapäivään naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Työntekijämme jakoivat Valoa ei väkivaltaa -kynttilöitä ohikulkijoille oululaisten naisjärjestöjen kanssa. Joulujuhlien yhteydessä luovutettiin yhdistyksen työntekijälle Anna-Liisa Hyttisille liittohallituksen myöntämä hopeinen ansiomerkki 10 vuoden aktiivisesta toiminnasta yhdistyksemme hyväksi. Loppuvuosi ja vuodenvaihde olivat ensi- ja turvakodilla täyttä. Siksikin on hyvä, että turvakotien rahoitus siirtyy vuonna 2015 valtiolle. Käytännössä kuntien rahoituspaineet tältä osin helpottavat. Ensikoti säilyy silti kuntien ostopalveluiden varassa ja kansalaistoiminnan merkitys kasvaa. Ennaltaehkäisy on aina parempi vaihtoehto. Myös kokemusosaajia tarvitaan, jotta väkivaltaan liittyvä häpeä vähenee ja kynnys avunhakemiseen madaltuu. Henkilöstölle ja vapaaehtoisille järjestetään keväällä seminaari vapaaehtoistoimintamme perusteista ja käytännöstä. Järjestämme keväällä yhdessä DIA- Kin kanssa ensi- ja turvakotiasiakkaille ja työntekijöille myös kolme yhteistä osallisuustyöpajaa. Timo Peltovuori Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti 35 vuotta Pääkaupungin turvakoti ry:n toimintamuotoja kehitetään monin tavoin. Avoyksikkö (avopalvelutyö + Jussi-työ) toimii nyt yhteisissä tiloissa Asumisyksikkö Kilpolan kanssa ja kehittää työmallia avoasiakkaiden lasten parhaimmillaan koko perheen kanssa työskentelemiseksi. Asumisyksikkö Kilpola jatkaa maahanmuuttajatyön osaamisen kehittämistä. Valvotut tapaamiset -toimintamuoto pyrkii palvelemaan asiakkaitaan entistä enemmän lisäämällä tapaamisaikoja. Turvakoti valmistautuu tulevaisuuteen tarkastelemalla palveluaan entistä tarkemmin ja jatkaa yhdistyksen Isätyön mallin juurruttamista turvakotityöhön siihen saadun avustuksen avulla. Pääkaupungin turvakoti ry viettää juhlavuotta. Yhdistyksen turvakotitoiminta täyttää 35 vuotta ja yhdistys juhlii sitä ja toimintaansa järjestettävällä juhlaviikolla. Viikkoon mahtuu tapahtumia avoimista ovista seminaariin ja rautatieasemalla toteutettavaan tapahtumaan. Yhdistyksen ja turvakodin matka on ollut pitkä, tapahtumarikas ja mutkikas ja siten juhlistamisen arvoinen. Vapaaehtoistyön mahdollisuudet yhdistyksessä ovat parantuneet entisestään. Vapaaehtoistyötä tehdään turvakodilla ja asumisyksikkö Kilpolassa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä vapaaehtoistyo@paakaupunginturvakoti.fi. Tai kiinnostuitko vertaisryhmätoiminnasta? Ota yhteys samaan osoitteeseen. Karola Grönlund Turun ensi- ja turvakoti ry Markku Lehtinen puheenjohtajaksi Turussa on meneillään organisaatiouudistus, jossa yhdistyksen tekemä lastensuojelutyö jaetaan kahteen osaamisalueeseen: vaativaan vauvatyöhön sekä kriisi- ja väkivaltatyöhön. Molempiin on palkattu sosiaalityöntekijä palvelupäälliköiksi, tervetuloa Annika Sirén ja Eija Järviö. Ensikoti Pinjan ja avopalveluyksikkö Olivian johtaja Anne Stormbom jää eläkkeelle tehtyään rohkeasti ja lämmöllä töitä yhdistyksessä muutamaa kuukautta vaille 30 vuotta. Yhdistyksen puheenjohtaja vaihtui vuoden alusta, kun Markku Lehtinen astui vuodesta 1999 tehtävää hoitaneen Seija Paateron paikalle. Hallitukseen tuli valituksi neljä uutta jäsentä: Elina Heikkilä, Kristiina Hellsten, Mari Lahti sekä Päivi Penkkala, tervetuloa. Yhdistyksen kevätkokous järjestetään klo 18, tervetuloa! Vuorovaikutuskylpy ei saanut RAY:lta jatkorahoitusta, koska menetelmä on jo pitkälle kehitetty nykyisessä muodossaan. Palvelusta on saatu hyviä tuloksia ja toiminta jatkuu maksusitoumusperiaatteella. Vuorovaikutuskylpy täydentää sekä sosiaali- että terveyspalveluita. Olemme Lahden ja Oulun yhdistysten kanssa mukana liiton Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa. Tavoitteena on lasten kuritusväkivallan ja kaltoinkohtelun vähentyminen. Työtä kehitetään muutenkin aktiivisesti: perustimme ryhmän kehittämään asiakastyön kirjaamista yhdessä asiakkaiden kanssa. Toivomme tämän lisäävän entisestään asiakkaiden osallisuuden kokemusta, kun he kulkevat kanssamme pätkän matkaa. Oona Ylönen

11 Vantaan Turvakoti ry Avotyö yhdistyi Avopalvelutyöntekijämme siirtyi Jussityön tiloihin ja yhdistyksen kaikki avotyöntekijät toimivat nyt samassa yksikössä turvakodin läheisyydessä. Voimme parantaa lisääntyvää yhteistyötä perheen eri osapuolten kanssa työtä tekevien kesken avoyksikössä ja monipuolistaa palveluja niin asiakastyössä kuin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhdistyksessä kehitetty isätyön malli toteutuu mukavasti kaikissa toimintamuodoissa. Isiä tavataan enemmän sekä laitos- että avotyössä. Toimintamuotojen välinen integraatiotyö on asettunut uomiinsa ja työntekijöiden säännölliset kokoontumiset näkyvät hyvinä tuloksina asiakastyössä. Yhdistyksen uudet nettisivut www. vantaanturvakoti.fi avautuivat vuoden alussa. Ne kertovat yhdistyksen palveluista, ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista, mm. alkuvuonna käynnistyneestä Vertaiskahvilasta väkivaltaa kokeneille. Vantaan kaupungin tiloissa toimivaa kahvilaa vetää yhdistyksen työntekijä yhdessä vapaaehtoisten kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kerran viikossa avoinna olevaan kahvilaan ovat tervetulleita aikuiset lapsineen. Yhdessäolon, leikin, ja keskustelun ohessa on tarjolla pientä aamupalaa. Lisätietoja kotisivuiltamme. Paikalliset Lions Clubit lahjoittivat meille joulun alla Auta lasta auta perhettä -kampanjan tuotoksena kerättyjä ruokakasseja. Paikallisen seurakunnan kautta saimme seurakuntalaisten hankkimia joululahjoja lapsille. Lahjoitukset tuottivat paljon iloa perheille. Lämmin kiitos Rekolan seurakunnalle sekä LC Komeetoille ja Korsolle ja kaikille kampanjoihin osallistuneille! Kiitokset yhdistyksemme väelle, työntekijöille, vapaaehtoisille ja toiminnassa mukana oleville. Antoisaa ja vilkasta yhteistyötä myös alkaneena vuonna! Kristiina Väänänen 20 Ylä-Savon Ensi- ja Uudet tilat Louhenkadulla Viime vuonna olimme ennätysmäärän erilaisissa tapahtumissa esittelemässä toimintaamme ja rekrytoimassa uusia vapaaehtoisia yhteistyössä Perheentalon kanssa. Voisimme heittää haasteen tähän vuoteen tavoittaa vähintään yhtä monta ihmistä kuin viime vuonna. Tämä vaatii panostusta sekä työntekijöiltä että vapaaehtoisilta, mutta se kannattaa. Jalkautuminen kantaa hedelmää, kun saamme joukkoomme uusia perheitä ja vapaaehtoisia. Lisänäkyvyyttä tulee myös verkossa, kun yhdistyksen nettisivut ovat avautuneet Tämä vuosi saatiin aloittaa uusissa tiloissa. Karjalankadun talovanhus oli remontin tarpeessa jo pitkään. Pitkän etsinnän jälkeen sopivat tilat löytyivät ja kaikki tapahtui hyvin nopealla aikataululla. Vapaaehtoiset olivat suureksi avuksi. Asiaan kuuluvalla haikeudella painoimme entisen Perhetuvan oven kiinni, mutta innolla avasimme myös oven uuteen. Nykyiset tilat sijaitsevat osoitteessa Louhenkatu 17 B 19, kerrostalon alakerrassa omalla sisäänkäynnillä. Suuri kiitos lahjoittajille, jotka mahdollistitte meille uusia kalustehankintoja ja kiitos vapaaehtoisille, jotka olette häärineet järjestelemässä ja sisustamassa uutta tilaa. Haluamme toivottaa yhdistyksemme jäsenet ja yhteistyötahot tervetulleiksi Perhetuvalle to klo 15 17, jolloin pidämme avajaisia avointen ovien merkeissä. Pirteää kevättä kaikille! Erja Heiskanen avopalveluohjaaja Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Toimisto muutti Pasilaan ÄIMÄ ry:n toimisto siirtyi Pasilaan tammikuun lopussa. Uusi osoitteemme on Asemamiehenkatu 4 A, 6.kerros, Helsinki eli kerros Ensi- ja turvakotien liittoa alempana, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Yhteystietomme säilyvät samoina ja toimiston aukioloajat, vaikka tutustumiskäyntiä ajatellen, voi tarkistaa sivuiltamme Vertaistukipuhelin palvelee. Valtakunnallinen vertaistukipuhelin synnytyksenjälkeisestä masennuksesta palvelee aktiivisesti äitejä tai tietoa tarvitsevia läheisiä numerossa Puheluihin vastaa vertaistukiäiti. Kunkin viikon päivystysajat näet verkkosivuiltamme. Kevään tapahtumia. ÄIMÄ ry:n tapahtumavuosi on jo täydessä vauhdissa. Vielä on aikaa ilmoittautua vuosikokoukseen perjantaina klo alkaen Sopukassa, Sipoossa. Vuosikokouksen jälkeen jatkamme vapaaehtoisten koulutusviikonlopulla, johon ovat tervetulleita niin uudet kuin vanhat ÄIMÄ ry:n vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet. Samaan aikaan Sopukassa on oma kokoontuminen lapsivuodepsykoosiryhmälle. Lämpimästi tervetuloa kaikille! Huhtikuussa onkin sitten vuoden ensimmäisen perheviikonlopun vuoro, Sipoon Sopukassa , tuoreimman tiedon tästä saat lähempänä sivuiltamme tai uutiskirjeistämme. Laura Piirainen Orvokki Luostarinen Kymenlaakson Ensi- ja :n perustajajäsen, kunniapuheenjohtaja Orvokki Luostarinen menehtyi kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen kesken yöunien. Vokki, kuten me häntä kutsuimme, oli syntynyt Kotkassa. Yli 95 vuotta kestäneeseen elämään mahtui paljon; omien lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten kasvattamista ja kannustamista, läheisistä huolen pitämistä, yhteiskunnallista vaikuttamista, yli 40 vuoden työura toimistotehtävissä Kotkan kaupungilla sekä monipuolista harrastustoimintaa. Perheen jälkeen seuraavana hänen sydämensä sykki ensi- ja turvakotitoi- minnalle. 67 vuoden ajan hän toimi yhdistyksemme aktiivisena vapaaehtoisena, vuosina puheenjohtajana. Ensi- ja turvakotien liiton liittohallituksessa hän oli vuosina Vuonna 1989 liitto palkitsi hänet lasten hyväksi tekemästään työstä Hyvä teko lapselle -palkinnolla ja vuonna 1995 liitto myönsi hänelle arvostetun kultaisen ansiomerkin (nro 3). Saimme iloita Vokin seurasta vielä pikkujouluissa Kuten aina, hän toivotti meille hyvää jatkoa ja kannusti rohkeasti jatkamaan tärkeää työtämme. Kiitollisin mielin me teemme sen. Jaana Vaittinen Kuva: JirkoHeidiIlona

12 Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Inhimillisesti väkivallasta Aika metka retki Aura Sevón, Paula Lehto Karisto, 2013, 56 s. Jäsenyhdistyksemme Lyömättömän linjan Jari Hautamäki on kirjoittanut kirjan, joka on tarkoitettu luomaan toivoa lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdanneille, siihen syyllistyneille ja sitä pelkääville. Tavoite on varsin ajankohtainen, sillä aivan viime vuoden lopussa vahvistettiin Ensi- ja turvakotien liiton päivitetyt väkivaltatyön laatukriteerit, joihin lisättiin juuri toivon luominen. Mikä minuun meni? -kirja on kolmitasoinen. Ensinnäkin se varmasti puhuttelee paitsi omasta tai läheistensä tilanteesta huolestuneita, myös ketä tahansa ihmiselämästä kiinnostunutta lukijaa. Tarinoiden kautta tulee esille väkivallan valitettava yleisyys ja arkipäiväisyys. Samalla tarinoiden moninaisuus ja onnistumiset antavat tilaa myöntää, jos omassa elämässä on väkivaltaa, ja vakuuttavat, ettei ole häpeä hakea apua. Kirja puhuu myös alan työntekijöille. Se tuo esille työparityöskentelyn ja reflektion mahdollisuuden keskeisen merkityksen. Asiakkaan ja työntekijän väliset dialogit ovat hyviä esimerkkejä arvostavasta asiakkaan kohtaamisesta ja voimavarakeskeisestä työskentelystä. Lukiessa pohdin myös palvelun tavoitettavuuden merkitystä ja järjestölähtöistä työskentelyä: missiota, joka kasvaa joskus työaikoja noudattamattomaksikin elämäntehtäväksi. Kolmannelta tasoltaan kirja on elämäkerta. Siinä piirtyy kuva sekä kirjoittajan ammatillisesta että siviilielämän Mumman kanssa seikkailuun Aika metka retki -kirjassa seitsemänvuotias Elsi pääsee tutustumaan mumman lapsuuteen 1930-luvulla. Kirja kertoo hauskalla tavalla entisajan ihmisistä ja heidän elämästään. Elsi uppoutuu mumman kertomuksiin ja pääsee mukaan mielenkiintoiselle seikkailulle rohtojen ja yrttien, leikin ja työn, sirkuksen ja tanssin maailmaan. Kuvitus tukee tarinaa ja tekee seuraamisen helpoksi pienemmällekin lukijalle. Luimme kirjaa yhdessä 5-vuotiaan Taikan kanssa. Taikaa naurattivat erityisesti jutut parantavista yrteistä ja ajatus, että niitä voisi käydä tonkimassa myös omalta takapihalta. Itse kerätyistä rohdoista keitetty vihreä yrttitee syysfluns- Mikä minuun meni? Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta Jari Hautamäki Gummerus, 2014, 233 s. polusta. Pohdintaa on myös työelämän haasteellisista risteyskohdista aiemmilta vuosilta. Espoon turvakodin lopettaminen ei ehtinyt tähän mukaan, mikä on sen tuoreuden vuoksi ymmärrettävää ja varmasti viisastakin. Kirjassa on joitain teknisiä pulmia. Vaikka kysymyksessä ei ole tieteellinen teksti, kaipasin siitä huolimatta viitteitä tai lähdeluetteloa. Jotkut kaaviot eivät olleet löytäneet paikkaansa ja muutama sitaatti toistui. Näiden ei kuitenkaan kannata antaa häiritä muuten helppolukuista ja mielenkiintoista teosta. Sari Laaksonen saan ei kuitenkaan houkutellut. Myös entisajan kauneudenhoidosta käytiin hauskoja keskusteluja. Sokeriliemi ja vehnäjauho hiustenlaitossa eivät saaneet kannatusta. Aika metka retki kuvaa Elsin matkaa mumman lapsuuteen ja paikkoihin, joita ei enää ole olemassakaan. Paikkoihin, joista löytyy väriä ja vilskettä. Elsiä harmittaa, ettei hän ole päässyt matkustamaan kovinkaan kauas, vaikka kovasti haluaisi. Mumma muistuttaa, ettei seikkailun perässä aina tarvitse lähteä suureen maailmaan. Tuulia Kovanen Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4 A, Helsinki p. (09) toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ensijaturvakotienliitto.fi Liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Talouspäällikkö Kirsti Kaleva Kehitysjohtaja Sari Laaksonen Järjestöpäällikkö Katariina Suomu Tiedotuspäällikkö Mikko Savelainen Toimitussihteeri Essi Lehtinen Sihteeri Riitta Savolainen Taloussihteeri Sari Niemi Toimistosihteeri vs. Toni Hildén Miestyön kehittämiskeskus Kehittämispäällikkö Jussi Pulli Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen Kehittämispäällikkö Miia Pitkänen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Kehittämispäällikkö Maarit Andersson Vaativa vauvatyö Kehittämispäällikkö Mari Manninen Kehittämisprojektit Imetys ilman stressiä -projekti, Projektikoordinaattori Jaana Wikgren Kannusta minut vahvaksi! -hanke Projektipäällikkö Kaisa Lumijärvi Lapsikeskeinen päihdetyö, ICDP -hanke Projektipäällikkö Hanna Sellergren Mitä vauva toivoo. Odottavan perheen päihdeintervention kehittäminen äitiysneuvolassa -hanke Projektipäällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen Turvaverkko-hanke Suunnittelija Tuulia Kovanen Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hanke Projektipäällikkö Taina Meriluoto Vauvaperhe turvapaikanhakijana -hanke Projektipäällikkö Anna Mikkonen Eroavien perheiden auttamisen Neuvokeskus Palkkatilankatu 3 K, Helsinki (sisäänkäynti Palkkatilantorilta) Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, Västerskog p. (09) Toiminnanohjaaja Anne Huusko info@sopukka.fi jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Karjalantie Lappeenranta p. (05) Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja Yrjöntie 5 A Kauhajoki p Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie Helsinki p. (09) f. (09) Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie Helsinki p Kanta-Hämeen perhetyö ry Koulukatu Hämeenlinna p Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie Jyväskylä p Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu Kokkola p. (06) Kuopion Ensikotiyhdistys ry Puijonkatu 27 B Kuopio p. (017) Kymenlaakson Ensi- ja Opistokatu 8 B Kotka p Lahden ensi- ja turvakoti ry Ahvenistonkatu 2 as Lahti p. (03) , f. (03) Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie Rovaniemi p , f. (016) Lapsen Kengissä ry Puistokuja 3 B Joroinen p toimisto@lapsenkengissa.fi Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry päivystysp Lyömätön Linja Espoossa ry Maalarinkuja 3 B Espoo p. (09) Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie Oulu p. (08) , f. (08) Pienperheyhdistys ry Kinaporinkatu 11 A, 2. krs, Helsinki. p. (09) f. (09) Pohjois-Karjalan ensikoti ry Kyykerinkatu 32, Outokumpu p , Porin ensi- ja Tiilimäentie 2, Pori p. (02) , f. (02) Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, Helsinki p. (09) f. (09) Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu Raahe p. (08) , f. (08) toimisto@raahenensijaturvakoti.fi Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry Hämeentie 15 B, Helsinki p. (09) yhteystiedot Tampereen ensi- ja turvakoti ry Mutkakatu 38 b-c Tampere p. (03) f. (03) Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie Turku p. (02) , f. (02) Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Vöyrinkatu Vaasa p. (06) , f. (06) Vantaan Turvakoti Vanda Skyddshem ry Karsikkokuja Vantaa p. (09) f. (09) VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu Mikkeli p. (015) Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu Imatra p. (05) , f. (05) ulla.leinonen-mursu@vkletu.fi Ylä-Savon Ensi- ja Louhenkatu 17a B Iisalmi p toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs Helsinki p Koko henkilöstön yhteystiedot:

13 BM91 Lämmin kiitos! Lahjoituksenne on tuonut apua ja iloa vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille. Vuonna 2013 toimintaamme tukivat: A Class Beauty and Design Oy Anna-lehti Asianajotoimisto Krogerus Eltel Networks Oy Eltel Group Oy ET-lehti Julkisten ja hyvinvointialojen liitto - JHL Kristiinan seudun koulun oppilaskunta Lakiasiantoimisto Meidän lakimies Lions Club Helsinki LVIS24 Oy Nivalan Laatukaluste Oy Nutricia Baby Oy OneMed Oy Orion Oyj Samlink Oy Sanoma Magazines Sato Oyj Scandinavian GeoPool S-Pankki Oy SRV-yhtiöt Oy Suomen Kosmetologien Yhdistys ry Suomen Nukkeyhdistys ry Osuuskunta Tradeka-yhtymä Zonta International Piiri 20 Sydämellinen kiitos myös lukuisille yksityishenkilöille, jotka ovat lahjoituksin ja huomionosoituksin tukeneet toimintaamme!