Jan Klavus (toim.) Terveystaloustiede 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jan Klavus (toim.) Terveystaloustiede 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.thl.fi"

Transkriptio

1 Jan Klavus (toim.) Terveystaloustiede 2011

2 Kirjoittajat ja Taitto: Taittotalo PrintOne, Helsinki 2011 Yliopistopaino Helsinki 2011

3 Alkusanat Terveystaloustieteen päivä on vuotuinen seminaaritapahtuma terveydenhuollon asiantuntijoille, päätöksentekijöille, tutkijoille ja muille terveystaloustieteestä kiinnostuneille. Tapahtuman järjestää Terveystaloustieteen Seura yhdessä Svenska handelshögskolanin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tänään terveystaloustieteen päivä täyttää kaksikymmentä vuotta. Päivän teemana on terveydenhuollon rahoituksen vaihtoehdot. Terveyspalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu jakautuu nykyjärjestelmässä lukuisiin kooltaan pieniin alueellisiin yksiköihin. Hajautetussa rahoitusjärjestelmässä kuntien on vaikea toimia ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Pieniin yksiköihin eriytynyt palvelujärjestelmä heikentää mahdollisuuksia järjestää palvelut tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti sekä potilaan hoidon kannalta mielekkäiksi hoitokokonaisuuksiksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain tavoitteena on tehostaa kunnallisen toiminnan ja palveluiden rakenteita (PARAS-hanke). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa laki edellyttää, että perusterveydenhuollon palvelut ja niihin läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut tulee järjestää vähintään asukkaan väestöpohjille. Uuden terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä parantaa terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuotantoa. Uuden lain avulla pyritään kehittämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä ja palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä mahdollisuuksia saada terveyspalveluja yli kuntarajojen. Terveydenhuollon rahoituksen uudistamista koskevissa malleissa on esitetty rahoituksen ja palvelujen tuottamisen keskittämistä laajemmille terveysalueille, yleistä terveysvakuutusta (Kela), sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon yhdistämistä ja rahoituksen kytkemistä kansallisen tilaaja-rahoittajan hallinnoimaksi (Sitra). Tuoreessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuutta käsittelevässä selvityksessä (THL) ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun keskittämistä huomattavasti nykyistä suuremmille alueellisille toimijoille (vähintään asukasta) sekä monikanavaisuudesta luopumista keskittämällä kaikki julkinen rahoitus alueelliselle palvelujen järjestäjälle. Kaikissa ehdotetuissa malleissa korostuu tarve keskittää terveydenhuollon rahoitus ja palvelujen järjestäminen nykyistä laajemmille alueorganisaatioille tai kansalliselle vakuutuslaitokselle. Seminaaripäivän esityksissä luodaan katsaus näihin viime vuosina esillä olleisiin terveydenhuollon rahoitusta koskeviin uudistusehdotuksiin. Tavoitteena on koota yhteen erillisten uudistusmallien esittäjätahot, edistää keskustelua mallien mahdollisista yhtymäkohdista ja niistä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ongelmakohdista, joihin kaivataan pikaisia uudistusratkaisuja. Varsinaisten teemaesitysten lisäksi seminaarissa esitellään monipuolisesti viimeisintä suomalaista terveystaloustieteellistä tutkimusta. Terveystaloustieteen Seura kiittää Terveystaloustieteen päivän valmisteluun ja toteuttamiseen osallistuneita henkilöitä ja organisaatioita, erityisesti Congrex Oy:tä, Svenska handelshögskolania ja ta. Lisäksi kiitämme Yrjö Jahnssonin säätiötä tapahtuman taloudellisesta tukemisesta. Terveystaloustieteen päivä järjestetään seuraavan kerran 3. helmikuuta Tervetuloa! Jan Klavus Terveystaloustieteen Seuran sihteeri 3

4 Sisällys Alkusanat Terveystaloustieteen päivä Helsingissä (ohjelma)... 7 Lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskeva odotusaika ovatko ennakoidut taloudelliset ohjausvaikutukset toteutuneet? Juha Laine, Klaus Nyblin Viitehintajärjestelmän vaikutukset lääkekustannuksiin - esimerkkeinä klotsapiini ja olantsapiini.. 15 Hanna Koskinen, Hennamari Mikkola, Leena K. Saastamoinen ja Jaana E. Martikainen Rokotusohjelma ja rokotteiden sairausvakuutuskorvaus -vertailua Heini Salo Sairausvakuutuksesta (sv) rahoitetun terveysturvan merkitys terveydenhuollossa tarvitseeko köyhä kunta enemmän sv-rahoitusta kuin rikas? Timo Hujanen, Jussi Tervola, Timo Maljanen ja Hennamari Mikkola Sairausvakuutuksen taksankorotusten vaikutus hammaslääkärien perimiin palkkioihin Timo Maljanen, Merja Komu ja Hennamari Mikkola Kela-korvausten merkitys yksityisten terveyspalveluiden käytössä Ulla Tuominen, Heikki Hiilamo, Liisa Dadi, Hennamari Mikkola Mikä selittää yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten vaihtelua lisäävätkö vai vähentävätkö kuntien terveydenhuoltomenot niitä? Jussi Tervola, Timo Maljanen, Hennamari Mikkola Voidaanko tilaajan ja tuottajan toiminnan eriyttämisellä parantaa toiminnan tehokkuutta alustavia havaintoja haastatteluista Maijaliisa Junnila, Liina-Kaisa Tynkkynen, Sami Fredriksson, Tuomas Aho, Ilmo Keskimäki, Juhani Lehto, Miika Linna, Sari Miettinen Ikääntyneiden kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus Sari Kehusmaa, Ilona Autti-Rämö, Pekka Rissanen Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa Aki Kangasharju - Teija Mikkola - Tuomas Mänttäri - Tero Tyni - Maija Valta Riippuvatko kuntien perusterveydenhuollon käyttö ja kustannukset erikoissairaanhoidon hinnoista? Hannu Valtonen, Ismo Linnosmaa, Eila Kankaanpää Sosiaali- ja terveyspalvelut: hyödykkeinä vai tulonsiirtoina? Ismo Linnosmaa, Hannu Tanninen Kansallisesti yhtenäisten erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstöhallinnan vuodeosastojen tunnuslukujen kehittäminen Pitkäaho Taina, Karjalainen Senja, Saarinen Jari, Tervo-Heikkinen Tarja The link between health care systems and financing: evaluation of payment systems in OECD countries Eero Siljander Lääkehuoltopalvelujen keskittäminen sairaala-apteekkiin Jaakko Asikainen ja Jouni Asikainen 5

5 Terveystaloustieteen päivä Helsingissä Aika: Perjantai klo (ilmoittautuminen ) Paikka: Svenska handelshögskolan, Runeberginkatu 10, Helsinki Järjestäjät: Terveystaloustieteen Seura ry,, Svenska handelshögskolan Terveydenhuollon rahoituksen vaihtoehdot Ilmoittautuminen Svenska handelshögskolanin aulassa (Runeberginkatu 10) Tilaisuuden avaus Terveystaloustieteen Seuran pj, Maj-Britt Hedvall, Svenska handelshögsklolan Terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen edut, ongelmat ja kehittämistarpeet Markku Pekurinen, tutkimusprofessori, THL Kelan malli terveydenhuollon rahoituksen järjestämiseksi Mikael Forss, johtaja, KELA Kahvi Sitran malli terveydenhuollon rahoitus- ja ohjausjärjestelmäksi Aki Kangasharju, tutkimusprofessori, VATT Terveydenhuollon alueellinen rahoitusmalli Rauno Ihalainen, sairaanhoitopiirin johtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yleiskeskustelu aiheesta Lounas (omatoiminen lounas lähiseudun ravintoloissa) Iltapäivän ohjelma seuraavalla sivulla 7

6 Sessio A (Auditorium Aulan) Puheenjohtaja: Eero Linnakko Juha Laine, Klaus Nyblin Lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskeva odotusaika ovatko ennakoidut taloudelliset ohjausvaikutukset toteutuneet? Hanna Koskinen, Hennamari Mikkola, Leena K. Saastamoinen, Jaana E. Martikainen Viitehintajärjestelmän vaikutukset lääkekustannuksiin esimerkkeinä klotsapiini ja olantsapiini Heini Salo Rokotusohjelma ja rokotteiden sairausvakuutuskorvaus vertailua Kahvi Puheenjohtaja: Urpo Kiiskinen Timo Hujanen, Jussi Tervola, Timo Maljanen, Hennamari Mikkola Sairausvakuutuksesta (sv) rahoitetun terveysturvan merkitys terveydenhuollossa tarvitseeko köyhä kunta enemmän sv-rahoitusta kuin rikas? Timo Maljanen, Merja Komu, Hennamari Mikkola Sairausvakuutuksen taksakorotuksen vaikutus hammaslääkärien perimiin palkkioihin Ulla Tuominen, Heikki Hiilamo, Liisa Dadi, Hennamari Mikkola Kela-korvausten merkitys yksityisten terveyspalvelujen käytössä Jussi Tervola, Timo Maljanen, Hennamari Mikkola Mikä selittää yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten vaihtelua lisäävätkö vai vähentävätkö kuntien terveydenhuoltomenot niitä? Viinibuffet 8

7 Sessio B (Auditorium Maximum) Puheenjohtaja: Jan Klavus Maijaliisa Junnila, Liina-Kaisa Tynkkynen, Sami Fredriksson, Tuomas Aho, Ilmo Keskimäki, Juhani Lehto, Miika Linna, Sari Miettinen Voidaanko tilaajan ja tuottajan eriyttämisellä parantaa toiminnan tehokkuutta alustavia havaintoja haastatteluista Sari Kehusmaa, Ilona Autti-Rämö, Pekka Rissanen Ikääntyneiden kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus Aki Kangasharju, Teija Mikkola, Tuomas Mänttäri, Tero Tyni, Maija Valta Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa Kahvi Puheenjohtaja: Kaisa Taipale Hannu Valtonen, Ismo Linnosmaa, Eila Kankaanpää Riippuvatko kuntien perusterveydenhuollon käyttö ja kustannukset erikoissairaanhoidon hinnoista? Ismo Linnosmaa, Hannu Tanninen Sosiaali- ja terveyspalvelut: hyödykkeinä vain tulonsiirtoina? Taina Pitkäaho, Senja Karjalainen, Jari Saarinen, Tarja Tervo-Heikkinen Kansallisesti yhtenäisten erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstöhallinnan ja vuodeosastojen tunnuslukujen kehittäminen Eero Siljander The link between health care systems and financing: evaluation of payment systems in OECD countries Jaakko Asikainen, Jouni Asikainen Lääkehuoltopalvelujen keskittäminen sairaala-apteekkiin Viinibuffet 9

8 Lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskeva odotusaika ovatko ennakoidut taloudelliset ohjausvaikutukset toteutuneet? Juha Laine, FT, terveystalouspäällikkö, Pfizer Oy Klaus Nyblin, OTM, osakas, Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy Lääkekorvausjärjestelmän tehtävä ja lääkemarkkinoiden sääntely Lääkekorvausjärjestelmä on osa verorahoitteista vakuutusjärjestelmää. Lääkekorvausjärjestelmän yleinen tehtävä on ilmaistu sairausvakuutuslain (1224/2004, SVL) 1 luvun 1 :ssä, jonka mukaan potilaiden (vakuutettujen) oikeus korvaukseen tarpeellisista sairauden hoidon aiheuttamista kustannuksista turvataan siten kuin SVL:ssa tarkemmin säädetään. Lääkekorvausjärjestelmää koskevassa sääntelyssä keskiössä ovat potilaiden taloudelliset oikeudet, mutta järjestelmän taustaperusteluihin on erityisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien tullut voimakkaasti mukaan myös yleinen pyrkimys ohjata lääkekulutusta ns. rationaalisen lääkehoidon suuntaan. Lääkekorvaukset jakautuvat peruskorvauksiin (42 %) ja erityiskorvauksiin (72 tai 100 %, viimeksi mainitussa potilaalla 3 euron lääkekohtainen omavastuuosuus). Potilaiden taloudellisena turvana on lisäksi lääkekustannusten vuotuinen omavastuuraja (maksukatto). Vuonna 2010 raja oli 672,70 euroa. Sen tarkoituksena on keventää lääkkeistä potilaille aiheutuvaa kustannustaakkaa poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi harvinaisten sairauksien tai erityisen kalliiden lääkehoitojen yhteydessä. Erityiskorvattavuuden kahden vuoden odotusaika sääntelykeinona Lääkekorvausjärjestelmä on 1960-luvulta lähtien sisältänyt jaon matalammin ja korkeammin korvattaviin lääkkeisiin. Alun perin tarkoitus oli, että peruskorvattavat lääkkeet muodostaisivat maksettavien korvausten rungon, jota erityiskorvattavat lääkkeet täydentäisivät. Jo 1970-luvun puolivälissä potilaille maksettujen erityiskorvausten arvo kuitenkin ylitti peruskorvausten arvon. Tämä suunta on myöhemmin edelleen vahvistunut. Vuoden 1998 alusta voimaan tulleella aikaisemman sairausvakuutuslain (364/1963) muutoksella (laki 1133/1997) lääkkeiden erityiskorvattavaksi hyväksymisen lähtökohtaiseksi edellytykseksi säädettiin kahden vuoden odotusaika. Sama sääntely on säilynyt myös nykyisin voimassa olevassa SVL:ssa (6 luvun 9 :n 3 momentti). Pääsääntö on, että lääkevalmiste voidaan hyväksyä erityiskorvattavaksi vasta sen oltua peruskorvattuna vähintään kaksi vuotta. Lainsäädännön perustelujen (ks. erityisesti hallituksen esitys 175/1997) mukaan lähtökohtaisesti noin kahden vuoden kuluessa saadaan riittävän selvä käsitys lääkevalmisteen hoidollisesta arvosta, joka on edellytys erityiskorvattavuuden myöntämiselle. Myös muissa Euroopan unionin maissa on käytössä ohjauskeinoja uusien lääkkeiden korvattavaksi hyväksymisen aiheuttamien kustannusten hallitsemiseksi, mutta edellä mainittu korkeampaa korvattavuutta koskeva lähtökohtainen kahden vuoden odotusaika on käytössä vain Suomessa. Odotusajan sisällyttämistä lakiin on perusteltu hallituksen esityksessä 175/1997 erityisesti seuraavilla näkökohdilla, jotka tuovat esiin sääntelyn taloudelliset tavoitteet: Uudet lääkkeet ovat useimmiten kalliimpia kuin kauemmin markkinoilla olleet. Jos lääke pääsee liian nopeasti erityiskorvattavaksi, tämä madaltaa kynnystä hankkia kyseistä lääkettä, mikä saattaa johtaa siihen, että lääke otetaan käyttöön tarpeettoman laajasti. 11

9 Korvausjärjestelmällä yleensä ja myös erityiskorvattavuuden lähtökohtaisella kahden vuoden odotusajalla voidaan ohjata lääkkeiden käyttöä kustannustehokkaaseen suuntaan, jolloin vältetään tarpeetonta lääkekustannusten kasvua. Lääkkeen todelliset hyödyt ja haitat selviävät yleensä vasta useamman vuoden käytön jälkeen. Kilpailuvirasto on vuosina 2002 ja 2003 arvostellut erityiskorvattavuutta koskevaa sääntelyä kilpailua vääristäväksi. Kilpailuviraston mukaan erityiskorvattavuuden saamista koskeva kahden vuoden lähtökohtainen viive johtaa siihen, että vielä odotusajalla olevaa lääkettä voidaan Suomessa enimmilläänkin myydä vain vähäisiä määriä, jolloin ei asiallisesti voi syntyä ainakaan Suomessa sellaista lisäkokemusta, johon laissa viitataan. Kysymys on Kilpailuviraston mielestä eräänlaisesta vapaamatkustuksesta ulkomaisilla tiedoilla. Kilpailuviraston mukaan erityiskorvattavuutta koskeva odotusaika heikentää yritysten kannustimia tuoda uusia lääkkeitä Suomen markkinoille ja asiallisesti rajoittaa lääkkeiden valinnan mahdollisuuksia juuri vakavimpien sairauksien hoidossa. (Ks. Kilpailuvirasto aloitteet ja lausunnot) Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut testata niiden taloudellisten oletusten paikkaansa pitävyyttä, joiden varaan sääntely on aikanaan rakennettu, ja kuvata erityiskorvattavuuden aikaansaamia vaikutuksia lääkemarkkinoiden toimintaan. Tutkimusaineisto ja menetelmät Valmisteiden myyntitiedot on koottu kvartaaleittain SLD-tietokannasta niistä valmisteista, joille on vuosien aikana myönnetty erityiskorvattavuus. Kunkin terapiaryhmän kasvu arvioitiin ATC4-ryhmän kokonaismyynnin perusteella vastaavina vuosina. Käytetyt myyntitiedot ovat tukkumyyntiä apteekeille ja volyymimyyntiä (myytyjä pakkauksia). Aineistoon otettiin mukaan valmisteet, jotka olivat saaneet erityiskorvattavuuden odotusajan jälkeen ja joiden erityiskorvattavuus oli tullut voimaan ennen vuoden 2009 viimeistä vuosineljännestä. Valmisteista vain viisi kuului alemman (72 %) erityiskorvattavuuden ryhmään. Valmisteista noin 75 prosenttia kuului ATC-luokkiin A, L ja N. Menetelminä käytettiin paneeliaineiston (n=37, t=32) analysoimiseen soveltuvaa regressiomallia. Tulokset Tutkimusaineistossa mukana olleiden valmisteiden käytöstä aiheutuvat potilaskohtaiset vuosikustannukset vähittäismyyntihinnoin olivat keskimäärin ja mediaani 650, kun kustannukset arvioitiin myydyimmän pakkauksen ja pääkäyttöaiheen mukaan. Valmisteista noin puolet oli sellaisia, joiden kohdalla maksukatto ylittyy hoitovuoden aikana. Paneelimallin mukaan erityiskorvattavuuden voimaantulo lisää myytyjen pakkausten määrää. Erityiskorvattavan valmisteen myynti on kuitenkin kasvanut yhtäaikaisesti saman ATC4-ryhmän muiden valmisteiden kanssa. 12

10 Taulukko 1. Paneelimallin tulokset Kerroin T-arvo p-arvo Ajanjakso erityiskorvattavuuden 0,06 20,53 0,000 jälkeen ATC-4 myynti 0,12 2,36 0,019 Vakio 5,06 9,96 0,000 Selitysaste 85,2 Selittävien muuttujien osuus 33,2 Hausmanin testi 12,29 0,002 Laskimme myös kustannukset, jotka olisivat aiheutuneet, jos kaikki vuosien aikana erityiskorvattavuuden odotusajan jälkeen saaneet valmisteet olisivat saaneet erityiskorvattavuuden kaksi vuotta aiemmin. Keskimäärin tämä olisi aiheuttanut noin 20 M lisäkustannukset vuosittain vuosien aikana vähittäismyyntihinnoin laskettuna. Vuosina lisäkustannukset olivat vastaavasti vuosittain noin 14 M. Laskelma on kuvaileva ja staattinen, eikä siinä ole otettu huomioon hintojen tai markkinaosuuksien muutoksia. Vuosien aikana yhdeksän valmistetta on vedetty pois markkinoilta haittavaikutusten vuoksi (ks. Fimean Tiedotteet terveydenhuollon ammattilaisille). Näistä kaksi, joissa molemmissa oli samaa vaikuttavaa ainetta, sisältyivät tässä tutkimuksessa mukana olleisiin valmisteisiin. Kävimme myös läpi yleisimmät haittavaikutusilmoitukset vuosina (ks. Tabu ). Ilmoituksia haittavaikutuksista oli tehty tutkimuksessa mukana olleista valmisteista varsin vähän. Tutkimusta jatketaan edelleen tutkimusaineiston täydentyessä. Pohdinta Lääkevalmisteen siirtyminen peruskorvattavuudesta erityiskorvattavuuteen lisää odotettavasti myyntiä. Erityiskorvattavien valmisteiden myynnin kasvun ohella myös muiden samaan ATC4- ryhmään kuuluvien valmisteiden myynti on kasvanut. Erityiskorvattavuus ei kaikissa tilanteissa välttämättä johda siihen, että lääkekäyttö siirtyisi erittäin voimakkaasti muista lääkkeistä ko. erityiskorvattavan lääkkeen käyttöön. Aineistosta myös havaitaan, että useissa tapauksissa valmisteen myynti on lähtenyt kasvuun jo peruskorvattavuuden aikana, mutta kulmakerroin jyrkkenee erityiskorvattavuuden myötä. Odotusajalla pyritään ohjaamaan lääkevalintoja edullisiin valmisteisiin, jolloin vältetään tarpeetonta lääkekustannusten kasvua. Nykyinen hintojen sääntelyjärjestelmä johtaa kuitenkin usein lähelle tasahinnoittelua, jos vertailuvalmisteet katsotaan terapeuttisiksi substituuteiksi tai jos kyseessä on toinen tai kolmas uusi lääkeaine samassa terapeuttisessa ryhmässä. On myös mahdollista, että tasahinnoittelun peruste määräytyy ryhmän uusimman lääkevalmisteen mukaan. Tällöin yhteiskunta käytännössä arvottaa ko. lääkkeet samanarvoisiksi hoidollisen ja taloudellisen arvon suhteen (ml. taloudelliset vaikutukset ja haitta-hyöty suhteen). Tällaisissa erityistapauksissa erityiskorvattavuuden odotusaika on sisällöllisesti ongelmallinen ja voi myös pahimmillaan vääristää markkinoiden toimintaa. Korvattavuustason ajallisen sääntelyn sijaan voisikin olla perustellumpaa painottaa lääkkeen budjettivaikutusta ja hoidolliseen ja taloudelliseen arvoon liittyvän epävarmuuden merkityksen arviointia. Jos lääkkeen budjettivaikutus arvioidaan pieneksi ja hoidollinen arvo myönteiseksi, sääntely nimenomaan erityiskorvattavuuden odotusajan avulla saattaa olla liian suoraviivaista. Eräitä vain peruskorvattavuuteen oikeutettuja lääkkeitä myydään elinkaaren kaikissa vaiheissa 13

11 enemmän kuin monia erityiskorvattavia lääkkeitä. Lisäksi maksukatto johtaa siihen, että usean yksikkökustannuksiltaan korkean peruskorvattavan tai alemman erityiskorvausluokan lääkkeen todellinen korvaustaso nousee lähellä 100 prosenttia. Haitta-hyöty -suhteeseen liittyvä epävarmuus koskee kaikkia lääkehoitoja. Odotusaika koskee kuitenkin vain korvattavia lääkkeitä. Muihin terveydenhuollon menetelmiin, kuten uusiin sairaalalääkkeisiin tai lasten rokotusohjelman rokotteisiin, ei sovelleta kahden vuoden odotusajan tyyppistä sääntelyä nimenomaan haittariskien hallitsemiseksi. Jos erityiskorvattavuudella ei ole merkittäviä budjettivaikutuksia tai lääkettä käyttävien potilaiden lukumäärä on vähäinen, yhteiskunnan riski huonon tuotteen käyttöönotosta on pieni. Suurin riski on aina potilaalla ja lääkeyrityksellä, mutta erityiskorvattavuuden rajoittaminen ei liene tehokkain keino suojata potilasta (tai yritystä) tältä riskiltä. Lääkkeiden vetäminen pois markkinoilta on suhteellisen harvinaista, sillä markkinoillaolon aikana tutkimus- ja tuotekehitysprojektin onnistumistodennäköisyys on jo noin prosenttia. Esimerkiksi faasi III -vaiheessa todennäköisyys on vain 60 prosenttia (Hermans & Kulvik 2009). Odotusajan käyttäminen sairasvakuutuksesta erityiskorvattavien valmisteiden haittariskien minimoimiseen vaikuttaa tutkimusaineiston perusteella tehottomalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että erityiskorvattavuuden odotusaika ei ole todennäköisesti täsmällisin tai ainakaan oikeudenmukaisin keino saavuttaa kaikkia vuonna 1997 asetettuja tavoitteita. Odotusaika hillitsee kustannuksia ja kysyntää, mutta ei ole selvää, että se merkitsee nimenomaan tarpeettoman kysynnän hillitsemistä, tarpeettomien lääkekustannusten kasvun välttämistä tai kustannusvaikuttavan lääkehoidon turvaamista. Odotusajan käyttäminen korvattavien lääkkeiden haittariskien hallitsemiseen ei myöskään ole yhdenmukainen suhteessa sairaalassa annosteltaviin lääkkeisiin tai rokotteisiin. Odotusaikaan liittyvien kilpailullisten (ks. Virtanen 2010) ja sisällöllisten ongelmien vuoksi tavoitellut ohjausvaikutukset tulisi pyrkiä saavuttamaan ensisijaisesti muita ohjauskeinoja käyttäen, jotka ottaisivat paremmin huomioon kunkin valmisteen ja sairauden erityispiirteet. Päätöksenteossa ja epävarmuuden arvioinnissa voitaisiin painottaa esimerkiksi kustannusvaikuttavuusarviointia ja tarvittaessa kohdentaa hoito siitä eniten hyötyville potilasryhmille. Yhdellä sääntelykeinolla ei tulisi olla monta erilaista tavoitetta, koska tällöin sääntelyn tuloksellisuuden arviointi on hankalaa ja yhteisvaikutukset muiden sääntelykeinojen kanssa voivat olla vaikeasti ennakoitavissa. Lähteet Fimean tiedotteet terveydenhuollon ammattilaisille, Haettu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 175/1997 vp). Hermans R & Kulvik M. Risk and return of stringently regulated drug development. Teoksessa Hermans ym. (edit.) Medical Innovation and government intervention; ETLA B 236, Kilpailuvirasto. Aloitteet ja lausunnot, ja , Haettu Tabu-lehdet vuosilta , Haettu Virtanen M. Kilpailuneutraliteetti ja lääke- ja terveydenhuollon kehitys. Teoksessa Lääkkeistä terveyttä? Lääketietokeskus 2010, Helsinki, s

12 Viitehintajärjestelmän vaikutukset lääkekustannuksiin - Esimerkkeinä klotsapiini ja olantsapiini Hanna Koskinen, Hennamari Mikkola, Leena K. Saastamoinen ja Jaana E. Martikainen Kela, tutkimusosasto Johdanto Lääkekustannukset ovat kasvaneet nopeasti lähes kaikissa länsimaissa, mikä on johtanut useiden eri kustannuskasvua hillitsevien menetelmien käyttöönottoon. Pohjimmiltaan lääkkeiden kustannuskasvun hillintään tähtäävissä toimenpiteissä on kyse pyrkimyksestä vaikuttaa lääkkeiden kysyntään ja tarjontaan. Viitehinnoittelu on kansainvälisesti paljon käytetty menetelmä lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi. Viitehintajärjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Saksassa vuonna 1989, ja se tai sitä vastaava järjestelmä on tällä hetkellä käytössä 18 Euroopan unionin jäsenmaan lisäksi muun muassa Islannissa, Norjassa, Kanadassa ja Australiassa (Danzon 2004; HE 100/2008). Viitehintajärjestelmissä on maakohtaisia eroja, mutta periaatteena on lääkkeiden jakaminen ryhmiin ja ryhmien korvauksen perusteena olevan hinnan, eli viitehinnan, asettaminen. Viitehintaryhmät voivat koostua valmisteista, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta, kuuluvat samaan lääkeryhmään tai joita käytetään samaan käyttöaiheeseen. Ryhmille määritellään viitehinta, joka voi perustua esimerkiksi ryhmän edullisimman valmisteen hintaan tai ryhmän kaikkien valmisteiden keskihintaan. Viitehintajärjestelmällä pyritään edistämään lääkevalmistajien välistä hintakilpailua sekä rationaalista lääkkeiden käyttöä. Järjestelmää on kritisoitu. On muun muassa esitetty, että sillä ei pyritä lääkkeiden kokonaiskustannusten kasvun hillintään, vaan tavoitteena on kolmantena osapuolena toimivan maksajan kustannustaakan vähentäminen (Lopez-Casasnovas & Puig-Junoy 2000). Järjestelmä toimii kuitenkin myös asiakkaiden edunvalvojana, koska se edistää hintakilpailua epätäydellisesti toimivilla lääkemarkkinoilla (de Vos 1996). Viime vuosikymmeninä Suomessa on toteutettu useita eri lääkekustannusten kasvun hillintään tähdänneitä toimenpiteitä. Tuorein uudistus tapahtui , jolloin otettiin käyttöön vaikuttavan aineen mukaiseen ryhmittelyyn perustuva niin sanottu geneerinen viitehintajärjestelmä. Siinä viitehintaryhmät muodostetaan valmisteista, joilla on sama vaikuttava aine, vahvuus ja annostelumuoto sekä läheisesti toisiaan vastaavat pakkauskoot. Ryhmän viitehinta lasketaan edullisimman ryhmään sisällytettävän lääkevalmisteen arvonlisäverollisesta vähittäishinnasta, johon lisätään 1,50 euroa, jos valmisteen hinta on alle 40 euroa, ja muissa tapauksissa 2 euroa. Sairausvakuutus korvaa asiakkaalle korkeintaan viitehinnan perusteella lasketun osan kustannuksesta. Jos asiakas kieltää viitehintaa kalliimman lääkkeen vaihdon, joutuu hän maksamaan viitehinnan ylittävän osuuden itse. Lääkärin kieltäessä vaihdon lääketieteellisestä tai hoidollisesta syystä, asiakas saa korvauksen lääkkeen koko hinnasta. Samaan aikaan viitehintajärjestelmän käyttöönoton kanssa lääkevaihtoon sisällytettiin analogiamenetelmäpatentilla suojatut valmisteet. Lääkevaihdon piiriin tuli täten 11 uutta lääkeainetta tai lääkeaineiden yhdistelmää. (Haula ym. 2010) Tässä tutkimuksessa arvioidaan viitehintajärjestelmän ja lääkevaihdon laajentamisen vaikutuksia psykoosilääkkeiden klotsapiinin ja olantsapiinin kustannuksiin. Näistä klotsapiini tuli lääkevaihtoon jo ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa ja olantsapiini sisällytettiin lääkevaihtoon viitehintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Vertailuvalmisteena käytetään psykoosilääke aripipratsolia, joka ei kuulu lääkevaihtoon eikä viitehintajärjestelmään (taulukko 1). Selitettävänä kustannusmuuttujana tutkimuksessa käytetään vuorokausiannoksen kustannusta, jolloin myös mahdolliset kulutuksen muutokset tulevat huomioiduksi. 15

13 Taulukko 1. Tutkimuslääkkeiden myyntilupa, kauppaantulo, korvattavuus ja lääkevaihdon sekä viitehinnoittelun käyttöönotto. Myyntilupa Kauppaan Korvattavuus Erityiskorvattava Lääkevaihto Viitehinta Klotsapiini /1/2006 4/1/2009 Olantsapiini /1/2009 4/1/2009 Aripipratsoli ei ei Psykoosilääkkeiden kustannukset kasvoivat viitehintajärjestelmän käyttöönottoa edeltävänä kymmenenä vuotena nopeasti. Tutkimuksessa, jossa psykoosilääkkeiden kustannuskehitystä selitettiin neljällä eri tekijällä; väestönkasvulla, lääkitystä saavien potilaiden lukumäärällä, lääkkeen vuorokausiannoksien määrällä sekä vuorokausiannoksien kustannuksella, kasvu osoittautui johtuvan lähes yksinomaan vuorokausiannoksen kustannuksen kasvusta eli uusien, aikaisempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotosta (Koskinen ym. 2009). Taulukossa 2 esitellään tutkimuslääkkeiden ja kaikkien sairausvakuutuksesta korvattujen lääkkeiden kustannukset, korvaukset ja korvauksia saaneiden määrät vuonna 2008, ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa. Taulukko 2. Vuonna 2008 sairausvakutuuksesta korvattujen lääkeostojen kokonaiskustannukset, maksetut korvaukset ja korvauksen saajat. Kokonaiskustannukset ( ) Korvaukset ( ) Korvauksen saajat Kaikki lääkkeet Kaikki psykoosilääkkeet Klotsapiini Olantsapiini Aripipratsoli Aineisto ja menetelmät Kelan reseptitiedostosta poimittiin kaikki klotsapiinin (N05AH02), olantsapiinin (N05AH03) ja aripipratsolin (N05AX12) ostot ajanjaksolla Aineisto sisältää tiedot oston kokonaiskustannuksista ja maksetuista korvauksista, valmisteen anatomis-terapeuttis-kemiallisesta (ATC) -luokasta ja kauppanimestä, mahdollisesta valmisteen vaihdon kiellosta ja sen syystä, sekä oston sisältämästä määriteltyjen vuorokausiannosten (Defined Daily Dose, DDD) määrästä. Tutkimusaineisto ei sisällä tietoa määrätyistä vuorokausiannoksista, joten keskimääräisenä vuorokausiannoksena käytettiin kunkin lääkeaineen DDD-annosta. DDD on Maailman terveysjärjestön kehittämä lääkkeiden kulutuksen tilastointiin tarkoitettu mittayksikkö, joka määrittelee valmisteen tyypillisen vuorokausiannoksen aikuisilla lääkkeen tärkeimmässä käyttöaiheessa (WHO 2010). DDD-järjestelmä on kansainvälisesti hyväksytty ja käytetty. DDD-annosten on todettu (Nosè ym. 2008) soveltuvan hyvin psykoosilääkkeiden kulutuksen tutkimukseen. Tutkimuslääkkeiden vuorokausiannoksen kustannuksen tasossa ja trendissä viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen tapahtuneita muutoksia analysoitiin keskeytetyn aikasarjan asetelmalla segmentoidun regressioanalyysin avulla (Wagner ym. 2002). Tutkimusaineisto mahdollisti klotsapiinin ja olantsapiinin vuorokausiannosten kustannusten seurannan 39 kuukautta ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa ja 12 kuukautta sen jälkeen. 16

14 Klotsapiinin ja olantsapiinin vuorokausiannoksen kustannuksen analysoinnissa käytettiin seuraavaa lineaarista regressiomallia: Y t = β 0 + β 1 x aika + β 2 x interventio + β 3 x aika intervention jälkeen. Y t on tutkimuslääkkeen vuorokausiannoksen kustannus kuukautena t; aika on jatkuva muuttuja, joka ilmaisee aikaa kuukausina seurannan alusta; interventio on indikaattori ajalle t, ja saa arvon 0 ennen järjestelmämuutosta (lääkevaihdon ja/tai viitehintajärjestelmän käyttöönotto) ja arvon 1 järjestelmämuutoksen jälkeen; aika intervention jälkeen, saa arvon 0 ennen järjestelmämuutosta ja ilmaisee aikaa kuukausina, järjestelmämuutoksesta alkaen jatkuvana muuttujana; β 0 ilmaisee kuukausittaisen vuorokausiannoksen kustannuksen lähtötason; β 1 ilmaisee vuorokausiannoksen kustannuksen kuukausittaisen muutoksen ennen järjestelmämuutosta; β 2 ilmaisee vuorokausiannoksen kustannuksen tason muutoksen välittömästi järjestelmämuutoksen jälkeen; β 3 ilmaisee vuorokausiannoksen kustannuksen kuukausittaisen suunnanmuutoksen järjestelmämuutoksen jälkeen verrattuna kuukausittaiseen muutokseen ennen järjestelmämuutosta; Malleille suoritettiin testit koskien autokorrelaatiota, normaalisuutta ja heteroskedastisuutta. Aineistossa esiintyvää autokorrelaatiota korjattiin käyttäen suurimman uskottavuuden menetelmää. Tilastolliset analyysit tehtiin SAS-tilasto-ohjelman versiolla 9.1. Alustavat tulokset Tutkimuksessa käytetty malli selitti hyvin klotsapiinin ja olantsapiinin vuorokausiannoksen kustannuksen kehitystä tarkastelu-ajanjaksolla. Molempien mallien selitysaste oli korkea. Klotsapiinin vuorokausiannoksen kustannustaso oli lähtötilanteessa noin 2,30 euroa (kuvio 1). Kustannuksen trendi oli laskeva ennen viitehintajärjestelmän käyttöönottoa, mutta tämä trendimuutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Välittömästi viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen klotsapiinin vuorokausiannoksen kustannus aleni 0,49 euroa. Myös viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen kustannuksen trendi oli laskeva, mutta lasku ei edelleenkään ollut tilastollisesti merkitsevä. Seuranta-ajan lopussa klotsapiinin vuorokausiannoksen kustannus oli mallin perusteella laskenut noin 1,50 euroon, kun se ilman viitehintajärjestelmän käyttöönottoa olisi mallin mukaan ollut noin 2,14 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden kuluttua viitehintajärjestelmän käyttöönotosta klotsapiinin kustannukset olivat noin 70 prosenttia siitä, mitä ne olisivat olleet ilman viitehintajärjestelmän käyttöönottoa. Olantsapiinin vuorokausiannoksen kustannuksen lähtötaso oli 4,92 euroa, ja taso aleni jonkin verran jo ennen viitehintajärjestelmää (kuvio 1). Viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen olantsapiinin vuorokausiannoksen kustannus aleni välittömästi 1,72 euroa ja trendin lasku nopeutui. Mallin perusteella voidaan laskea olantsapiinin vuorokausiannoksen kustannuksen laskeneen seuranta-ajan päättyessä noin 1,57 euroon, kun se olisi ilman järjestelmämuutosta ollut noin 4,64 euroa. Näin ollen vuoden kuluttua viitehintajärjestelmän käyttöönotosta olantsapiinin kustannukset olivat noin 34 prosenttia siitä, mitä ne olisivat olleet ilman viitehintajärjestelmän ja lääkevaihdon käyttöönottoa. Vertailuvalmiste aripipratsolin vuorokausiannoksen kustannus pysyi tarkastelujakson vakaana (kuvio 1). 17

15 Klotsapiini Olantsapiini Aripipratsoli 6,00 Viitehintajärjestelmä 5,00 4,00 Euroa 3,00 2,00 1,00 0,00 Kuvio 1. Klotsapiinin, olantsapiinin ja aripipratsolina vuorokausiannoksen keskimääräinen kustannus Pohdinta Tutkimus osoitti, että viitehintajärjestelmän käyttöönotto pienensi tilastollisesti merkitsevästi sekä klotsapiinin että olantsapiinin vuorokausiannoksen kustannusta. Muutosten voimakkuus oli lääkeaineilla kuitenkin erilainen. Viitehintajärjestelmä alensi klotsapiinin kustannuksia huomattavasti maltillisemmin kuin olantsapiinin kustannuksia eikä klotsapiinin hinta juurikaan enää alentunut välittömän muutoksen jälkeen. Olantsapiinin kustannukset laskivat heti viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen klotsapiinin kustannuksia enemmän ja kustannusten lasku jatkui koko tarkasteluajan. Ero selittynee paljolti valmisteiden erilaisella markkinoillaoloajalla ja käyttäjämäärällä. Klotsapiini on jo kauan käytössä ollut lääkeaine, sillä ei ollut viitehintajärjestelmän voimaan tullessa enää patenttisuojaa ja se kuului lääkevaihtoon. Lääkeaineen käyttöön liittyy vakavia haittoja, mistä syystä sen käyttö on pysynyt varsin vähäisenä. Olantsapiini taas on selvästi klotsapiinia uudempi mutta myös suositumpi lääkeaine. Se ei kuulunut lääkevaihtoon ennen viitehintajärjestelmää, mistä syystä sen hintakilpailu vasta alkoi viitehintajärjestelmän myötä. Olantsapiinin suurehko myynti todennäköisesti teki siitä houkuttelevan lääkeaineen rinnakkaisvalmisteita tuottaville lääkeyrityksille, mikä johti voimakkaaseen hintakilpailuun. Tutkimuksen tuloksia ei sellaisenaan voida yleistää muihin lääkeryhmiin. Psykoosilääkkeet kuuluvat ylempään erityiskorvausluokkaan skitsofrenian hoidossa. Ylemmässä erityiskorvausluokassa potilas maksaa lääkkeestään vain 3 euron lääkekohtaisen omavastuun, ja siten viitehinnan ylittävän osuuden siirtyminen potilaan maksettavaksi lisäisi merkittävästi potilaan lääkekustannuksia. Tämä voi lisätä potilaiden halukkuutta vaihtaa viitehintaa kalliimmat lääkkeensä edullisempaan ja edelleen lääkeyritysten halukkuuteen hinnoitella lääkevalmisteensa enintään viitehintaiseksi. Haula ym. (2010) arvioivat tutkimuksessaan viitehintajärjestelmästä syntyneitä säästöjä ja niiden jakautumista eri lääkeryhmien ja sairausvakuutuksen sekä potilaiden kesken. Tutkimuksen mukaan kokonaissäästöt olivat suurimmat keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden ryhmässä, johon myös psykoosilääkkeet kuuluvat. Tässä ryhmässä sairausvakuutuksen säästöt viitehintajärjestelmän ensimmäisen vuoden aikana olivat hieman yli 30 miljoonaa euroa, ja potilaiden puolestaan noin 9 miljoonaa euroa. 18

16 Lähteet Danzon PM, Ketcham JD. Reference pricing of pharmaceuticals for Medicare: evidence from Germany, The Netherlands, and New Zealand. Frontiers in Health Policy Research; 7: de Vos CM. The 1996 pricing and reimbursement policy in The Netherlands. Pharmacoeconomics 1996; 10 Suppl 2: HE 100/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta. Haula T, Martikainen JE, Saastamoinen LK. Viitehintajärjestelmän ensimmäisen vuoden säästöt ylittivät tavoitteet. Suomen Lääkärilehti 2010; 65 (47): Koskinen H, Martikainen JE, Maljanen T. Antipsychotics and antidepressants: an analysis of cost growth in Finland from 1999 to Clinical Therapeutics 2009; (Pt 1): López-Casasnovas G, Puig-Junoy J. Review of the literature on reference pricing. Health Policy 2000; 54(2): Nosè M, Tansella M, Thornicroft G, Schene A, Becker T, Veronese A, Leese M, Koeter M, Angermeyer M, Barbui C. Is the Defined Daily Dose system a reliable tool for standardizing antipsychotic dosages? International Clinical Psychopharmacology 2008; 23: Wagner AK, Soumerai SB, Zhang F, Ross-Degnan D. Segmented regression analysis of interrupted time series studies in medication use research. Journal of Clinical Pharmacy and Therapeutics 2002; 27: WHO Collaborating Centre for Drug Statistics Methodology (WHOCC). ATC/DDD Index Haettu , 19

17 Rokotusohjelma ja rokotteiden sairausvakuutuskorvaus - vertailua Heini Salo, (THL), Rokotusohjelmayksikkö Suomalaisten kotimaassaan tarvittavasta rokotussuojasta huolehditaan ensisijaisesti kansallisen rokotusohjelman maksuttomilla ja vapaaehtoisilla rokotuksilla. Lasten rokotusohjelman kattavuus on ollut Suomessa perinteisesti korkea. Rokotusohjelman mukaisista rokotuksista vain 1-3 lasta tuhannesta jää täysin rokottamatta (http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/rokottaminen/rokotuskattavuus/). Kun uutta rokotetta harkitaan Suomessa rokotusohjelmaan, rokote ja rokotusohjelma arvioidaan tieteelliseen näyttöön perustuen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Rokotusohjelman tulee täyttää neljä ehtoa, jotka Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on asettanut. Rokottamisen seurauksena tautien väheneminen on kansanterveydellisesti merkittävää, rokote on turvallinen sekä yksilö- että väestötasolla ja rokotusohjelman kustannukset ovat saavutettavaan terveyshyötyyn nähden kohtuulliset. Tähän mennessä päätöksentekijät ovat hyväksyneet rokotusohjelmaan asiantuntijaryhmien suosittelemat uudet, kustannusvaikuttavat rokotteet. Rokotusohjelman rokotteet hankitaan keskitetysti ilman välikäsiä ja niiden hinta määräytyy tarjouskilpailussa. Useat tahot ovat viime vuosina ajaneet rokotusohjelmaan kuulumattomille rokotteille Kansaneläkelaitoksen maksamaa sairausvakuutuskorvausta. Kansaneläkelaitos korvaisi kansalaisen apteekista ostamista rokotteista 42 % apteekkihinnasta (peruskorvaus). On esitetty, että uudet rokotteet olisivat sairausvakuutuksesta korvattavia sen ajan, jonka niiden sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan harkitaan. Lisäksi peruskorvattaviksi on ehdotettu rokotteita, jotka eivät ole päässeet rokotusohjelmaan. Uudet rokotteet ovat kalliita. Esimerkiksi halvempi ihmisen papillomavirus (HPV) rokotesarja maksaa apteekissa 381 euroa. Vaikka peruskorvattavuus pakottaisi lääkeyritykset kohtuullistamaan tukkuhintaa, uudet rokotteet olisivat kansalaiselle edelleen kalliita. Rokotekustannusten lisäksi lääkemääräyksen hankkiminen ja rokottaminen aiheuttavat kustannuksia. Peruskorvattunakin rokottaminen kohdentuisi maksukyvyn ja terveystietoisuuden mukaan. Rokottamisen kustannusvaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus on keskeinen tavoite sekä rokotusohjelmassa että sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmässä. Ei ole perusteltua, että kansallisen rokotusohjelman ulkopuolelle kustannusvaikuttavuuskriteerin takia jäävät rokotteet pääsisivät sairausvakuutuksen korvaamiksi, koska sairausvakuutusjärjestelmässä rokotteen kustannusvaikuttavuus on väistämättä huonompi kuin rokotusohjelmassa. Tämä johtuu siitä, että sairausvakuutuksen korvaamana sekä rokotekustannukset että rokottamisen kustannukset olisivat korkeammat ja vaikuttavuus sama tai huonompi kuin rokotusohjelmassa. Rokottamisen oikeudenmukaisuus Sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä systemaattisia eroja sosioekonomisten väestöryhmien välillä (STM 2008). Jos rokotusohjelmaan kuulumattomien rokotteiden käyttöä tuetaan sairausvakuutuksesta, tuki ja sillä saatu terveyshyöty kohdistetaan maksukykyisimpään ja terveimmäksi tiedettyyn väestön osaan. Huo- 20

18 nosti toimeentulevilla on huonompi terveys kuin keski- ja hyvätuloisilla. Jos sairausvakuutuksen korvauksilla parannetaan vain maksukykyisimmän väestönosan terveyttä, väestöryhmien välisiä terveyseroja kasvatetaan entisestään. Koska sairausvakuutuksesta korvatun rokottamisen voi olettaa lisäävän vain keskimäärin terveimmäksi tiedetyn väestöryhmän terveyttä, se ei lisää tasavertaisuutta vaan päinvastoin. Sairausvakuutuksen korvaama rokottaminen kyllä alentaisi rokottamisen kynnystä. Tähänkin tavoitteeseen on joskus tyytyminen ennaltaehkäisyä suunniteltaessa. Rokotteiden sairausvakuutuskorvaus Ruotsissa Toisin kuin Suomessa rokotusohjelman ulkopuolisille rokotteille on Ruotsissa mahdollista hakea korvattavuutta lääkekorvausjärjestelmästä. HPV-rokote on ainoa rokote, jolle korvattavuus on tähän mennessä myönnetty. Toukokuusta 2007 HPV-rokote on korvattu sairausvakuutuksesta vuotiaille tytöille. Ruotsissa korvauksen piirissä olevien lääkkeiden korvausosuus nousee portaittain vuosittaisten ostojen lisääntyessä (SOU 2010). Vuonna 2009 korvattiin 4-valenttista HPV-rokotetta noin 9 milj. eurolla. (Socialstyrelsen 2010). Syyskuussa 2010 noin 20 % vuotiaista tytöistä oli rokotettu (Pär Sparén, henkilökohtainen tiedonanto ). Lopuksi Rokotusohjelma ja rokotteiden SV-korvattavuus ovat vaihtoehtoisia tapoja tukea kansalaisten rokotesuojaa. Parhaan mahdollisen vaihtoehdon löytämiseksi eri vaihtoehtoja verrataan systemaattisesti ja arvioidaan samoin kriteerein. Jos rokote ei kustannusvaikuttavuuskriteerin takia pääse kansalliseen rokotusohjelmaan, vaihtoehtona on ennemminkin riskiryhmiin kohdennetut rokotusohjelmat, jolloin ennaltaehkäisy kohdentuu kustannusvaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. Lähteet Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. Helsinki Ny ordning för nationella vaccinationsprogram. Betänkande av Vaccinutredningen. SOU 2010:39. Stockholm sb/d/12603/a/ Läkemedelsförsäljningen i Sverige analys och prognos. Socialstyrelsen

19 Sairausvakuutuksesta (sv) rahoitetun terveysturvan merkitys terveydenhuollossa tarvitseeko köyhä kunta enemmän sv-rahoitusta kuin rikas? Timo Hujanen, Jussi Tervola, Timo Maljanen ja Hennamari Mikkola Kela, tutkimusosasto Johdanto Kansaneläkelaitoksen kautta maksettiin terveyteen liittyviä etuuksia vuonna 2008 reilut kolme miljardia euroa eli Kelan terveysturvan osuus oli neljännes julkisista terveydenhuoltomenoista (12 mrd ) (THL 2010). Tässä laskelmassa terveysturva sisältää sairaanhoitokorvausten lisäksi myös kuntoutuksen etuudet ja sairauspäivärahat. Kuntien terveyspalvelujen rahoituksesta on saatavissa tietoa useista eri lähteistä (Mikkola 2010a, Mikkola 2010b, Hujanen ym. 2010). Toisin kuin kuntien valtiolta saama terveyspalvelujen rahoitus, Kelan kautta korvaukset maksetaan suoraan kuntalaiselle. Työterveyshuollon osalta kuntalaisen sijaan korvaukset maksetaan suoraan työnantajalle. Terveydenhuollon kokonaismenoista mukaan lukien Kelan terveysturva ja asiakasmaksut, ei julkaista säännöllisesti kuntakohtaista jakaumaa. Varsinkin työterveyshuollon arviointi kunnittain on haasteellista. Asiakkaiden omavastuuosuuksia ja asiakasmaksuja ei tilastoida kunnittain. Kelan kautta rahoitettu terveysturva on tulkittu terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen näkökulmasta ongelmalliseksi. Erityisesti eduskuntavaalien läheisyydessä monikanavainen rahoitus on usein nostettu esiin ja ongelmien ratkaisemiseksi on esitetty ratkaisumalleja. Viimeksi monikanavarahoitus oli keskustelussa STM:n tilaaman THL:n asiantuntijaraportin myötä (Pekurinen ym. 2010). Pekurisen (myös 2007, 2008) raporttien lisäksi aikaisemmin monikanavarahoitusta ovat selvittäneet muun muassa Kuusi ym. (2006) ja Huttunen (2007). Monikanavarahoituksen eduista ja haitoista on kuitenkin tehty vähän laskelmia ja empiirisiä tutkimuksia. Indeksi 1996= Työterveyshuolto (267 milj. v.2008) Reseptilääkkeet (1 243 milj. v.2008) Muut sairaanhoitokorvaukset ml. matkat (468 milj. v.2008) Sairauspäivärahat (781 milj. ) 100 Kuntoutus (266 milj. v.2008) Kuntien ja valtion menot (ei Kela) (9 150 milj. v.2008) Kuvio 1. Kelan kautta maksetut terveyteen liittyvät korvaukset sekä valtion ja kuntien terveydenhuollon rahoitus vuosina (indeksi 1996=100, käyvin hinnoin). 22

20 Kelan kautta korvatuista menoista ovat suhteellisesti eniten kasvaneet työterveyshuollon ja reseptilääkkeiden korvaukset (kuvio 1). Lisäksi muista sairaanhoidon korvauksista ovat kasvaneet voimakkaasti yksityishammaslääkärikorvaukset ja matkakulut (Kelasto 2010). Yhteenlaskettuna Kelan kautta maksetut korvaukset ovat kasvaneet suhteellisesti nopeammin kuin kuntien ja valtion kustantamat muut terveydenhuoltomenot (THL 2010). Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Kelan terveysturvan jakautumista kunnittain ja merkitystä terveydenhuollon kokonaisuudessa. Tavoitteena on arvioida aikaisempaa tarkemmin miten asiakasmaksut ja omavastuuosuudet jakautuvat kunnittain. Tutkimuksessa kehitetään menetelmä, jossa työterveyshuollon palvelujen käyttöä arvioidaan kunnittain. Lisäksi tutkimuksen avulla selvitetään, millaisten kuntien väestö käyttää erityisesti Kelan terveysturvaa. Tutkimus arvioi myös voidaanko kuntatason aineistolla löytää havaintoja monikanavarahoituksen haitoista ja hyödyistä. Tutkimuksessa oletetaan, että taloudelliseen ahdinkoon joutuneet kunnat (nk. köyhät kunnat) tarvitsevat valtion rahoituksen ja kuntien omarahoituksen lisäksi enemmän Kelan kautta maksettua terveysturvan rahoitusta. Tutkimuksessa selvitetään onko kuntatason yhden vuoden poikkileikkausaineiston avulla havaittavissa, että köyhien kuntien väestölle kohdistuu suhteellisesti enemmän sairausvakuutuksen korvauksia kuin rikkaampien kuntien asukkaille? Minimoivatko köyhät kunnat menojaan ja siirtävätkö ne kuluja muille? Vai onko köyhissä kunnissa tehty päätöksiä moniarvoisesti, jolloin taloudellisella ahdingolla ja suhteellisesti korkeammalla Kelan korvaaman terveysturvan osuudella terveydenhuollon kustannuksista ei ole yhteyttä. Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimusaineistossa on terveydenhuoltoon liittyviä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kustannuksia yhteensä 12,9 miljardin euron arvosta vuonna Kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menotiedot ovat Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista (Altika, Tilastokeskus 2010). Kelan sairausvakuutus- ja kuntoutustiedot ovat Kelan tietokannoista (Kelasto 2010). Kuntien valtionosuustietoja on arvioitu valtionvarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton tietojen avulla. Terveydenhuoltoon kohdentuvat valtionosuudet ovat laskennallisia ja niissä otetaan huomioon valtion verotulotasaukset. Aineiston kuntakohtaiset asiakasmaksutiedot ovat laskennallisia. Arvioinnissa tuotetut tiedot esitetään voimassa olevan kuntajaon mukaisesti Manner-Suomessa. Kainuun maakunnan kuntayhtymä edustaa siihen kuuluvia kuntia, koska kuntien kaikkia menotietoja ei ole saatavissa erillisinä. Alustavassa aineistossa ei ole mukana työterveyshuoltoa, koska ei tiedetä miten työterveyshuollon palvelujen käyttö ja kustannukset jakautuvat kunnittain. Terveystaloustieteen päivillä esittävässä aineistossa työterveyshuollon kustannusten ja korvausten jakaumasta esitetään arviot kunnittain. Työterveyshuolto arvioidaan työnantajien Kelalle lähettämien korvaushakemustietojen avulla hyödyntäen yritysten sijainti-, toimiala- ja kokotietoja sekä palvelutuottajatietoja sekä kuntakohtaisia tietoja yrityksistä ja työllisten määrästä. Kuntien kautta rahoitettujen palveluiden asiakasmaksuina maksetaan keskimäärin 6,6 prosenttia kunnan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaismenoista (THL 2010). Terveystaloustieteen päivän esitykseen asiakasmaksut lasketaan kuntien ja kuntayhtymille kohdistuneiden maksutulojen avulla kun on otettu huomioon erilaiset palveluiden järjestämismallit (kunnat itse, kuntayhtymät, isäntäkunnat, kunnalliset liikelaitokset). 23

21 Tiedot köyhistä ja velkaisimmista kunnista perustuvat valtionvarainministeriön laskelmiin kuntien lainamäärästä, omavaraisuusasteesta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta (Valtionvarainministeriö 2010). Aineiston arviointimenetelminä ovat suorat jakaumat, ristiintaulukoinnit ja monimuuttujamenetelmät. Alustavia tuloksia Aineiston avulla voidaan arvioida Kelan kautta korvatun 2,8 miljardin terveysturvan (pl. työterveyshuolto) merkitystä kunnille. Kolmannes terveysturvasta (34 %) kohdistuu 10 suurimpaan kaupunkiin, joissa asuu 37 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Puolet terveysturvasta (50 %) kohdistuu 24 suurimpaan kuntaan (asukkaita väestöstä 53 %). Kokonaisrahoituksena terveysturvalla on ylivoimaisesti suurin merkitys Helsingille, jonne kohdistuu yhteensä 278 miljoonaa (kuvio 2) eli noin kymmenesosa terveysturvasta. Suurimmissa kaupungeissa terveysturvan osuus on viidennes (21 %) terveydenhuollon kustannuksista. Milj Korvaukset yhteensä pl.työterveyshuolto asukasta kohti ( /as): Helsinki: 477 Espoo: 436 Tampere:496 Vantaa: 487 Turku: 524 Oulu: 536 Jyväskylä: 491 Kuopio: 572 Kainuun maak. ky:671 Kouvola: Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Jyväskylä Kuopio Kainuun Kouvola maak.ky. Sairauspäivärahat Reseptilääkkeet Yksityislääkärit Yksityishammaslääkärit Yksityinen tutkimus ja hoito Matkat Kuntoutus Kuvio 2. Suurimmat terveyteen liittyvät Kelan korvaukset pl. työterveyshuolto yhteensä (Milj. ) ja asukasta kohti ( /asukas) vuonna Kelan korvausten (pl. työterveyshuolto) osuus on suurimmillaan vajaa kolmannes (27 32 %) terveysmenoista (kuvio 3). Yli asukkaan Nivalaa lukuun ottamatta kunnat ovat pieniä alle 3000 asukkaan kuntia. Suuri korvausosuus ei välttämättä tarkoita korkeita terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Kuvion 3 joka kolmannessa kunnassa kokonaiskustannukset ovat maan asukaskohtaista keskiarvoa (2419 /asukas) pienemmät. Pääsääntöisesti näissä kunnissa asuu keskimääräistä iäkkäämpää ja sairaampaa väestöä. 24

22 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Utsjoki Kivijärvi Kannonkoski Kinnula Karvia Konnevesi Lestijärvi Halsua Nivala Jämijärvi Kelan korvaukset yhteensä Kuntien omarahoitus Valtionosuudet ml. tuloverotasaukset Asiakkaiden maksut ja omavastuut Kuvio kuntaa, joissa Kelan osuus (%) terveydenhuollon kustannuksista suurin vuonna Asukasta kohti Kelan terveysturvan merkitys on suurin Utsjoella (kuvio 4), jonka asukkaille kohdistuu korvauksia yhteensä 1408, joka on lähes 500 enemmän kuin Sallassa (927 ). Asukkailla on runsaasti matka- ja lääkekustannuksia. Kuvion 4 kuntien asukkaille kohdistuu noin 60 prosenttia enemmän korvauksia kuin väestölle keskimäärin (533 /asukas). /asukas Utsjoki Salla Heinävesi Savukoski Tervo Puumala Siikalatva Lestijärvi Rautavaara Kinnula Sairauspäivärahat Reseptilääkkeet Yksityislääkärit Yksityishammaslääkärit Yksityinen tutkimus ja hoito Matkat Kuntoutus yhteensä Kuvio 4. Suurimmat terveyteen liittyvät Kelan korvaukset yhteensä (pl. työterveyshuolto) asukasta kohti ( / asukas) vuonna

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot

Kela lääketutkimuksen rahoittajana

Kela lääketutkimuksen rahoittajana Kela lääketutkimuksen rahoittajana Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Jaana Martikainen Kelan tutkimusosasto Kela rahoittaa lääkkeisiin liittyvää tutkimusta Kelan tutkimusosaston omana

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Miten päätetään lääkkeen korvattavuudesta tai sen päättymisestä?

Miten päätetään lääkkeen korvattavuudesta tai sen päättymisestä? Miten päätetään lääkkeen korvattavuudesta tai sen päättymisestä? Tolkkua lääkekorvauksista, Kela 28.9.2011 Johtaja Lauri Pelkonen, Hila 28.9.2011 HILA 1 Lääkekorvausjärjestelmä Lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Viitehintajärjestelmä

Viitehintajärjestelmä Viitehintajärjestelmä Johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry Farmaseuttisen yhdistyksen esitelmätilaisuus 10.3.2009 Käsiteltäviä teemoja 1. Viitehintajärjestelmän tavoitteita 2. Viitehintajärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Ajankohtaista lääkekorvauksista Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Terveydenhuoltomenot 1995 2009 vuoden 2009 hinnoin, miljoonaa euroa (Lähde: Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Lääkehoidon rahoitus lääkkeiden käytön ohjauksessa. Jaana Martikainen, Kela, tutkimusosasto Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi, Kuopio, 10.9.

Lääkehoidon rahoitus lääkkeiden käytön ohjauksessa. Jaana Martikainen, Kela, tutkimusosasto Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi, Kuopio, 10.9. Lääkehoidon rahoitus lääkkeiden käytön ohjauksessa Jaana Martikainen, Kela, tutkimusosasto Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi, Kuopio, 10.9.2015 Lääkkeiden kaksikanavainen julkinen rahoitus Osaoptimointi

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lääkkeiden

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen menestystarinat ja sudenkuopat

Sairausvakuutuksen menestystarinat ja sudenkuopat Sairausvakuutuksen menestystarinat ja sudenkuopat Hennamari Mikkola, dosentti, KTT Terveysturvan tutkimuksen päällikkö, Kelan tutkimusosasto 05.03.2014 Terveydenhuollon rahoitus Suomessa 1995-2011 (17

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

1.1 Esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

1.1 Esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Lausunto 26.11.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Diabetesliitto kiittää mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävinä oleviin hallituksen esityksiin

Lisätiedot

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre

Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Esimerkkejä nykyisestä EU-terveydenhuollosta Kuntien ostopalvelut esim. kaksosraskauksien verisuoniongelmat (Ruotsi) Sosiaaliturvan

Lisätiedot

HE 128/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 128/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä apteekkimaksusta annetun lain

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

ALKUOMAVASTUU KÄYTTÖÖN 1.1.2016. 11.12.2015 Ari Jansen/ Apteekkariliitto 1

ALKUOMAVASTUU KÄYTTÖÖN 1.1.2016. 11.12.2015 Ari Jansen/ Apteekkariliitto 1 ALKUOMAVASTUU KÄYTTÖÖN 1.1.2016 11.12.2015 Ari Jansen/ Apteekkariliitto 1 LÄÄKEKORVAUKSIIN ALKUOMAVASTUU 1.1.2016 Kelan korvaamista lääkkeistä saa sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun lääkekustannukset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö 28.01.2013 (STM084:00/2011). Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän loppuraportti.

Lausuntopyyntö 28.01.2013 (STM084:00/2011). Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän loppuraportti. Lausunto 11.3.2013 Viite: Lausuntopyyntö 28.01.2013 (STM084:00/2011). Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän loppuraportti. Suomen Diabetesliitto ry:n lausunto lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Lääkehuollon kustannussiirroista maksaako kunta vai Kela?

Lääkehuollon kustannussiirroista maksaako kunta vai Kela? Lääkehuollon kustannussiirroista maksaako kunta vai Kela? Lauri Virta Seminaari: Yksityissektori ja sairaanhoitovakuutus Helsinki Tutkimusosasto Suomen lääkehuollon yhtenä heikkoutena on pidetty kaksikanavaista

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 12.3.2015 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014. 1167/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014. 1167/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1167/2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 17 päivänä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Suomen Farmasialiiton kannanotto 13.6.2012. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen

Suomen Farmasialiiton kannanotto 13.6.2012. Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen Suomen Farmasialiiton kannanotto 13.6.2012 Lääkekorvausjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen Suomen Farmasialiitto pitää lääkekorvausjärjestelmän uudistamista tarpeellisena ja kiireellisenä työnä.

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Heikki Bothas, toiminnanjohtaja Rinnakkaislääketeollisuus ry Rinnakkaislääkkeet Euroopassa Lääkealan kilpailu luo säästöjä ja kannustaa innovointiin 75 % EU:ssa käytettävistä

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Terveysturvan menestystarinat

Terveysturvan menestystarinat Terveysturvan menestystarinat Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Yhteiset palvelut, Kela, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 SAIRAUSVAKUUTUS (4.67 mrd) Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain 57 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sairausvakuutuslakia ja lääkelakia. Esityksen

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

KILPAILUNEUTRALITEETTI JA SEN MERKITYS LÄÄKE- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ

KILPAILUNEUTRALITEETTI JA SEN MERKITYS LÄÄKE- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ KILPAILUNEUTRALITEETTI JA SEN MERKITYS LÄÄKE- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ Martti Virtanen Kilpailuvirasto Kilpailu ja tuloksella johtaminen terveydenhuollossa kehityksen jarru vai moottori Helsinki

Lisätiedot

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Direktiivi potilaan oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (24/2011/EU, potilasdirektiivi ) 28.5.2013 Noora Heinonen Potilasdirektiivin taustaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut Markku Pekurinen 15.6.2015 1 Osa-ohjelman merkittävimmät saavutukset toimintakaudella Kansallisen tason asiantuntijayhteistyö SOTE-järjestämislain ja monikanavaisen

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

Espoon omaishoidon tie. Matti Mäkelä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Espoon omaishoidon tie. Matti Mäkelä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Espoon omaishoidon tie Matti Mäkelä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Omaishoidon tuen kattavuus Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohti.

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu on tuotteistanut tilastotiedon helposti hyödynnettävään muotoon. Palvelumme avulla voit valita tilastoon haluamasi lääkkeet, lääkeryhmät, indikaatiot,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot