L PSEMME. Äidit ja isät äänestämään. Koululaisen voimanlähteet. Kyseenalaisia ihanteita. Lapsiperhe säästää. Kotijumppaa vauvan kanssa 3/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L PSEMME. Äidit ja isät äänestämään. Koululaisen voimanlähteet. Kyseenalaisia ihanteita. Lapsiperhe säästää. Kotijumppaa vauvan kanssa 3/2008"

Transkriptio

1 A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton Koululaisen voimanlähteet jäsenlehti 3/2008 Kyseenalaisia ihanteita Lapsiperhe säästää Kotijumppaa vauvan kanssa Äidit ja isät äänestämään

2 PÄÄKIRJOITUS Kansalaiseksi on saatava opetella J okin aika sitten eräs tuttu nuori kysyi, tarkoittaako kommunisti samaa kuin kokoomuslainen. Puolueet tai niiden ajamat asiat eivät olleet tulleet kotona tai siihen mennessä koulussakaan koskaan puheeksi. Myös kansalaisen vaikutusmahdollisuudet olivat jääneet vähän hämäriksi. Nuorison vähäinen kiinnostus politiikkaan herättää aika ajoin keskustelua. 18-vuotiaita syyllistetään siitä, että kun ääniuurnat vihdoin aukeavat, läheskään kaikki nuoret eivät jaksa vaivautua äänestämään. Olen miettinyt, mistä nuorten kiinnostus politiikkaan pitäisi meidän aikuisten mielestä yhtäkkiä täysikäisyyden kynnyksellä syntyä. Aika monen lapsen kokemuksen mukaan aikuisten elämä on sellaista, että käydään töissä, ostoksilla ja ehkä jumpassa ja viedään lapsia harrastuksiin. Missä kohtaa lapset näkevät, että aikuisuuteen kuuluu myös yhteisten asioiden seuraamista, keskustelua ja osallistumista? Politiikka ei taida olla kovin suosittu puheenaihe tuttujen kesken. Harva lapsi pääsee mukaan, kun äiti ja isä käyvät äänestämässä. Kuinka moni meistä antautuu keskusteluun, kun jälkikasvu kysyy, ketä sä äänestit? Kun viime syksynä kysyimme nuorilta vaikutusmahdollisuuksista koulussa, vajaa puolet koki, että nuorten ääntä kuunnellaan. Useimmin mielipidettä kysytään kouluruoasta, retkistä ja tapahtumista. Kun oppilaat osoittavat epäkohdan, jonka toivoisivat korjattavaksi, yleinen kokemus on, että mitään ei tapahdu. Jos toivomme, että demokratia säilyy, tarvitsemme jatkossakin aktiivisia kansalaisia. Kansalaisuuteen on saatava opetella. Yksi tapa on jakaa nuorten kanssa ajatuksia yhteiskunnasta, vastuusta, oikeudenmukaisuudesta, vaaleista ja päätösten taustoista. Tätä keskustelua soisi käytävän sekä koulussa että kotona. Toinen tapa on tukea nuoria osallistumaan ja ottamaan kantaa. Kolmas tapa on oma esimerkki. Ne nuoret, joiden vanhemmat ovat aina käyneet äänestämässä, äänestävät todennäköisesti itsekin. Kuntavaalit ovat lokakuussa. Otattehan lapset kainaloon ja lähdette ottamaan joukolla kantaa koko perheen puolesta Liisa Partio, viestintäjohtaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 6 Äiti ja isi, ketä te äänestätte? Kuntavaaleissa ratkaistaan arjen palvelut 13 Puheenjohtajalta 14 Lapsiperhe säästökuurilla Kulut kuriin 16 Kiitä, kannusta ja rohkaise Koululaisen voimanlähteet 22 Jännitystä ilmassa Liittokokous Lappeenrannassa 28 Ollaan kimpassa Ystävyys ja seurustelu opettavat ihmissuhdetaitoja 30 Kentältä kuuluu Kehityskeskusteluja pastillien voimalla 32 Täyttä elämää diabeetikkona 36 Lastenkulttuuri 38 Kirjoissa & kansissa 40 Kyseenalaisia ihanteita 44 Poimitut 47 Luetaan lakia 26 Hei, minä lennän! Lystikästä kotijumppaa vauvan kanssa 48 Jäsensivut 3/2008 Lapsemme 3

3 LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Koulurauhan aika Kuva: Antero Aaltonen Ylös, ulos ja välkälle MLL järjestää valtakunnallisen välituntiviikon. Viikon aikana kouluja kannustetaan järjestämään oppilaille hauskaa, monipuolista ja yhteishenkeä lisäävää toimintaa. Tavoitteena on, ettei kukaan jää välitunneilla yksin, vaan jokainen voi nauttia tauosta toisten kanssa. Viikko on osa Koulurauha-ohjelmaa. Toimintaa, joka kannustaa lapsia liikkumaan MLL on ideoinut yhdessä Nuoren Suomen kanssa. Kouluilta saatuja ideoita ja vinkkejä välitunneille voi hakea osoitteesta Lisätietoja antaa suunnittelija Riikka Mannelin p tai Tutkimusapurahojen haku vuodeksi 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö myöntää vuodeksi Kauko Kouvalainen -tutkimusapurahan lasten kasvatusta koskevaan tieteelliseen tutkimukseen. Apurahan suuruus on euroa. Apuraha myönnetään ensisijaisesti tohtorin tutkinnon suorittaneelle hakijalle. Tutkimussäätiö toivoo erityisesti hakemuksia tutkimushankkeisiin, jotka käsittelevät eettistä kasvatusta, muuta kotikasvatusta tai vanhempien kasvatusasenteita. Apuraha perustuu professori Kauko Kouvalaisen syntymäpäivärahastoon. Hakemukseen on liitettävä tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta. Hakemuksia ei palauteta. 2. Tutkimussäätiö myöntää tutkimusapurahoja väitöstutkimuksiin, joiden aihepiirinä on - lasten, nuorten ja/tai lapsiperheiden vertais- ja muu kansalaistoiminta tai - lasten ja nuorten oppimisvaikeudet. Hakemukseen tulee liittää tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta ja tutkimuksen ohjaajan lausunto. Hakemuksia ei palauteta. Apurahahakemukset toimitetaan tutkimussäätiön nettisivuilta saatavalla lomakkeella mennessä osoitteeseen MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, Helsinki. Lisätietoja antaa tutkimussäätiön asiamies Esa Iivonen, p tai 4 Lapsemme 3/2008 Kuva: Eveliina Rintamäki Espoossa julistettu koulurauha muistutti tällä kertaa oppilaiden mahdollisuudesta ehkäistä koulukiusaamista. Nuorilla on enemmän valmiuksia ottaa vastuuta kiusaamisen ehkäisemisestä kuin aikuiset luulevat. Yksi esimerkki tästä on Demo-08 -biisikilpailun huikea osanottomäärä, kertoo MLL:n ohjelmajohtaja Marie Rautava. Koulurauha-ohjelmaan liittyvä kilpailu sai yhteensä 50 peruskouluikäisten bändiä säveltämään ja kertomaan ajatuksiaan kiusaamisesta. Tärkeitä koulurauhan edistäjiä kouluissa ovat MLL:n ja Folkhälsanin tukioppilaat. Lähes kaikissa yläkouluissa toimivat tukioppilaat koulutetaan ehkäisemään kiusaamista. Tukioppilaiksi haluavia nuoria on jopa enemmän kuin on paikkoja. Koulurauha on MLL:n, Opetushallituksen, sisäasianministeriön poliisiosaston ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma. Jokainen koulu voi suunnitella lukuvuodeksi oman Koulurauha-ohjelman. Koulujen käyttöön on tuotettu erilaista materiaalia. Lisätietoja: Kuva: Antero Aaltonen Demo-08 -kisan voitti t-ryhmä kappaleella Vastaus. Biisin voi ladata osoitteesta Isät framilla MLL toteuttaa valtakunnallisen isäkyselyn. Internetkyselyn tavoitteena on kerätä tietoa isänä olemisesta ja samalla uusia ajatuksia isiä tukevan toiminnan kehittämiseen. Tulokset julkaistaan isänpäiväviikolla. Kaikki isät vastaamaan! Osoite on Isänpäivänä Vanhempainpuhelimessa päivystävät isät. Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään isyydestä. Isillä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksiaan isyydestä myös MLL:n nettisivujen Tukea vanhemmille -keskustelupalstalla. Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet Kiitos Kevätilo-keräykseen osallistuneille yhdistyksille ja vapaaehtoisille! Keräsimme yhteensä euroa. Parhaan kerääjäyhdistyksen kilpailussa voittoon ponnistivat Euran ja Utin paikallisyhdistykset, jotka saivat palkinnoksi keräämänsä tuoton kokonaan käyttöönsä. Anna erilainen lahja Kuva: Rodeo Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi ja läheisiäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäväsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille, Nordea ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi Leila Mikkolalle p tai sähköpostitse MLL.n toimintaa voit tukea myös antamalla lahjoituksen netissä tai Nordean, Sampo Pankin, Osuuspankin tai Aktian konttoreissa kautta maan. Lämmin kiitos kaikille yksityisille henkilöille sekä yrityksille, jotka tukevat MLL:n toimintaa! Keräyslupa OKU 85 A Järjestörakenteen arviointi raportointivaiheessa MLL:n järjestörakenteen kehittämistyö etenee. Kevään ja kesän aikana on kerätty monipuolinen aineisto raporttiin, joka koostuu piirien ja keskusjärjestön itsearvioinneista, piireissä käydyistä arviointikeskusteluista sekä paikallisyhdistysten itsearviointikyselyistä. Järjestötyöryhmä ja liittohallitus käsittelevät raportin johtopäätöksiä ja linjaavat kehittämisprosessin jatkoa syksyn kokouksissaan. Raportin tuloksia tullaan käsittelemään laajasti MLL:n eri foorumeilla. Lisätietoja osoitteessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, MLL:n tutkimussäätiö ja ADHD-liitto järjestävät seminaarin Yhdessä erityisoppilaan tukena perjantaina klo Finlandia-talon Kongressisalissa B Seminaarissa keskustellaan erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimisesta perusopetuksessa. Ohjelma seminaarin avaus MLL:n tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Harri Tilli Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen, ADHD-liitto Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen ja oppimisen tukeen johtava asiantuntija Esa Iivonen, MLL Ekapeli lukemaan opettelevan erityislapsen tukena tutkija, KM, FM, Nina Saine, Jyväskylän yliopisto Vanhempien, opettajien ja koulunkäyntiavustajien yhteispeli lapsen oppimisen tukena luokanopettaja Matti Matikainen, Lönnrotin koulu, Lappeenranta ja lasten ja nuorten erityisohjaaja Anna-Elina Pajunen, ADHD-liitto Opettajan ja oppilaan kommunikaatiosuhde yliopistonlehtori, FT Elina Kontu, Helsingin yliopisto Miten terapia voi tukea lasta? MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland Loppusanat ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva Seminaari on maksuton ja kaikille avoin. Erityisesti toivotamme tervetulleiksi vanhemmat, opettajat ja koulun muun henkilöstön, koulun ja koulutoimen luottamushenkilöt sekä muut lasten kanssa työskentelevät. Paikkoja on 250:lle. Ilmoittautumiset mennessä: Elokuvia isovanhemmuudesta Sillat-elokuvafestivaali esittää Kuopiossa isovanhemmuudesta ja sukupolvien ketjusta kertovia elokuvia. Elämää suurempia elämyksiä tarjotaan niin lapsille kuin aikuisille. Ohjelma osoitteessa Lapsen oikeuksien päivää vietetään Ensi vuonna yleissopimus lapsen oikeuksista täyttää 20 vuotta. Lapsemme 3/2008 5

4 Kuntavaalit LIISA PARTIO/KATJA HOLOPAINEN Kuvat TUIJA LINKOLA Lapsi tarvitsee neuvolaa, päivähoitoa, koulua, kirjastoa ja liikuntapaikkoja. Lapsi viettää aikansa enimmäkseen oman kunnan alueella. Lapset ja nuoret eivät kuitenkaan saa äänestää. 6 Lapsemme 3/2008 V iime kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi 58,6:een. Luku on käsittämättömän alhainen. Erityisesti lapsiperheille kuntavaalit ovat ne kaikkein tärkeimmät. Valtuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa tehdään tärkeitä, lapsiperheiden jokapäiväiseen elämään vaikuttavia päätöksiä. Kuntien välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon ja kuinka vaikuttavasti lapsiperheiden palveluihin käytetään rahaa. Vaikka valtio ohjaa julkisia palveluja ohjeilla ja suosituksilla, kunnat päättävät itsenäisesti miten suosituksiin suhtautuvat. Kuntapäättäjillä on paljon valtaa. Vaalikeskustelun seuraaminen ja äänestäminen ovat siksi asioita, joita ei kannata ohittaa. Tuleva vaalikausi on erityisen tärkeä siksi, että kunta- ja palvelurakenne ovat voimakkaassa murroksessa ja monessa kunnassa tehdään seuraavalla valtuustokaudella erittäin kauaskantoisia päätöksiä. MLL on esittänyt huolensa kuntapalvelujen rapistumisesta ja vaatii kunnan päätöksentekijöitä sitoutumaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Vieläkö vauvat punnitaan? Suomi on ollut aina ylpeä toimivasta neuvolaverkostostaan, jossa kaikki lapset tarkastetaan riittävän usein ja ongelmat kasvussa tai kehityksessä huomataan ajoissa. Samalla vanhemmat saavat neuvoja, jos joku kysymys askarruttaa. Neuvolatoiminnasta on valtakunnalliset ohjeet, jotka on tarkoitettu kaikkien kuntien noudatettavaksi. Stakesin syyskuun alussa julkistaman Äitiysja lastenneuvolatoiminta selvityksen mukaan neuvolaverkossa on pahoja reikiä: ainoastaan joka kolmas terveyskeskus noudattaa Äiti ja isi, ketä te äänestätte? alle 1-vuotiaiden terveydenhoitajatarkastuksissa suosituksia. Vain puolet kunnista Lapsemme 3/2008 7

5 Tiesitkö, että suositusten mukaan Terveydenhoitajan pitäisi tavata vauva vähintään kymmenen kertaa ensimmäisen ikävuoden aikana, koko neuvolavaiheen aikana tapaamiskertoja pitäisi olla Kotikäyntiä suositellaan ennen synnytystä ja sen jälkeen. Lääkärin pitäisi tutkia lapsi 6 8 viikon, 4 kuukauden, 8 kuukauden ja 18 kuukauden sekä lisäksi vähintään kerran leikkiiässä. Suosituksen mukaan lääkäri tapaisi perheen vähintään viisi kertaa ennen koulun alkua. Jokaisella vuosiluokalla kaikille oppilaille suositellaan tehtäväksi joko lääkärin tai terveydenhoitajan määräaikaistarkastus. Vähimmäiskriteerinä on, että vuosiluokkien 1-6 aikana tulisi tehdä kaksi laajaa terveystarkastusta lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä. Koulujen työolot tulisi tarkastaa ainakin joka kolmas vuosi. Miten kuntalainen voi vaikuttaa? Sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolaopas Kuntavaalit ovat perheille ne tärkeimmät. hoitaa lääkärintarkastukset suositusten mukaisesti. Kotikäyntejä on onneksi lisätty, mutta valitettavasti perhevalmennuksia on sen sijaan vähennetty. Vanhempainryhmiä, joissa tavoitettaisiin molemmat vanhemmat ja perheet saisivat vertaistukea toisiltaan, on järjestetty hyvin vähän. Kotipalveluja, jotka helpottaisivat äkillisissä tilanteissa, kuten vanhemman sairastuessa, kunnat eivät tarjoa perheille kuin äärimmäisissä tapauksissa. Perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Kun apua ei tarjota ajoissa, ongelmat kasautuvat. Kunnilla ei pitäisi olla varaa varhaisen tuen laiminlyöntiin, sillä vaativat lastensuojelutoimet tekevät ison loven varsinkin pienen kunnan sosiaalitoimen budjettiin. Puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita perheen pitkään jatkuneet ongelmat lapsille ja vanhemmille aiheuttavat. Pienten kuntalaisten kannalta on tärkeää, että kirjastoon, leikkipuistoon ja harrastuksiin on helppoa ja turvallista kulkea. Onko kotihoito vaihtoehto? Hyvä esimerkki kunnallisesta päätöksenteosta on päivähoidon järjestäminen. Laki säätää oikeuden päivähoitoon, mutta kunnat päättävät, miten se toteutetaan. Yksi kunta satsaa päiväkoteihin, toinen taas niin vahvasti perhepäivähoitoon, että kunnallista päiväkotia ei rakenneta ollenkaan. Päivähoidon määrärahoissa lasta kohden on isoja eroja, samoin siinä, tukeeko kunta kotihoitoa. Päivähoidossa tavalliset haasteet ovat suuret ryhmäkoot ja hoitajien vaihtuvuus. Perheellä pitäisi olla mahdollisuus valita lapselleen sopivin hoitomuoto. Lapsen kotihoidon tuki on kuitenkin niin pieni, että läheskään kaikki perheet, jotka haluaisivat hoitaa alle 3-vuotiasta lastaan kotona, eivät voi valita kotihoitoa. Kotihoidontuen kuntalisä parantaa mahdollisuuksia valita kotihoito. Kotihoidon tuen kuntalisää maksaa vain noin kuudennes manner-suomen kunnista. Tuen määrä vaihtelee 67:stä 252 :een euroon lapselta. Pääseekö kerhoon tai kentälle? Jokaisella lapsella varallisuudesta riippumatta pitää olla oikeus ohjattuun kulttuuritoimintaan ja harrastuksiin. STM:n huhtikuussa 2008 julkaiseman selvityksen mukaan ainakaan avoimia varhaiskasvatuksen palveluja, kuten kerhoja, avoimia päiväkoteja ja puistotoimintaa, ei ole kunnissa riittävästi tarjolla. Lasten liikunnan lisääminen olisi hyvä konsti lasten ja nuorten kaikille avointen liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Seurojen ja järjestöjen käyttöön kunnan tilat sietäisi antaa maksutta. Lasten liikkumisen kannalta turvallisilla kävely- ja pyöräteillä on myös suuri merkitys. Miksi kiusaamista ei saada kuriin? Tuoreimman, elokuussa julkaistun Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan nuorten kouluoloissa on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen paljon myönteistä kehitystä, joka näyttää kuitenkin viime vuosina pysähtyneen. Näin on käynyt muun muassa koulun työilmapiirille ja koulun fyysisille työoloille. Joka kolmannessa koulussa huono ilmanvaihto tai puuttuvat tilat haittasivat koulutyötä melko paljon tai erittäin paljon, kertoi Stakesin ja Opetushallituksen raportti keväällä. Seuraavaksi eniten koettiin haittaa melusta ja ahtaudesta. Useat koulut ilmoittivat myös vaaratekijöistä, joita oli todettu mutta ei toistaiseksi poistettu. Ongelmat työilmapiirissä näkyvät koulukiusaamisen yleistymisessä peruskoulun yläluokilla. Seitsemän prosenttia tytöistä ja joka kymmenes poika ilmoitti kouluterveyskyselyssä tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Kolme tapausta neljästä jää koulun henkilöstöltä havaitsematta Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuoltoryhmän tulisi oppilaskohtaisen tuen lisäksi käyttää neljännes työajastaan kouluhyvinvoinnin edistämiseen. Tällä hetkellä siihen ei jää aikaa, vaan työ keskittyy pitkälti yksittäisten oppilaiden ja heidän perheidensä ongelmiin. Kuntapäättäjien on turvattava oppilashuollolle riittävät voimavarat ja varmistuttava, että kaikissa kouluissa on lain edellyttämä suunnitelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Oppilaiden viihtyvyyttä parantaisi myös oppilaiden ottaminen mukaan koulutyön suunnitteluun, oppilaskuntatoiminnan edistäminen ja tukioppilastoiminnan ottaminen mukaan opetussuunnitelmiin. Minne katosivat koululääkärit? Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisten päivittäiset ja viikoittaiset oireet kuten päänsärky, niskakivut ja väsymys ovat yleistyneet, samoin ylipainoisten osuus yläluokkalaisista ja lukiolaisista. Samalla nuorten tyytymättömyys koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on lisääntynyt. Etenkin koululääkärin vastaanotolle on vaikea päästä. Stakesin ja Opetushallituksen selvityksissä on huomattu, että koko maassa lääkäreiden työpanos kouluterveydenhuollossa jää murto-osaan suositellusta eikä vajausta ole korjattu lisäämällä terveydenhoitajien työpanosta. Vain poikkeustapauksissa suositukset toteutuivat. Koulupsykologitoimintaa ja koulun sosiaalityötä oli vain harvoin käytettävissä alle sadan oppilaan alakouluissa ja varsin vähän Etelä-Suomen läänin ulkopuolella. Säännölliset terveystarkastukset ovat toimiva keino edistää lasten ja nuorten terveyttä ja kaventaa terveyseroja. Kouluterveydenhoitajia, koulupsykologeja ja koulukuraattoreita tarvitaan lisää ja koululääkärijärjestelmä tulee elvyttää. Kunnan on noudatettava kouluterveydenhuollon laatusuositusta. Myös lasten ja nuorten mielenterveydenpalveluita pitäisi vahvistaa. Lasten ja nuorten on päästävä psykiatrisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin jonottamatta ja saatava tarvitsemansa terapiatuki. Joka kuntaan lapsipoliittinen ohjelma Uusi lastensuojelulaki edellyttää kunnalta suunnitelmallista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja vanhemmuuden tuen kehittämistä. Kunnan tulee tehdä yhteistyötä paikkakunnan muiden perhe- ja lastensuojelutyötä tekevien tahojen kuten järjestöjen kanssa. Kuntaliiton selvitysten mukaan lapsipoliittiset ohjelmat ovat edistäneet yhteistyötä kunnan eri sektoreiden sekä seurakuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lähes puolessa kunnista ohjelman myötä on kehitetty palvelujen saatavuutta ja laatua. Kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa tulee myös arvioida lapsiin kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla säännönmukainen osa kunnallisten päätösten valmisteluprosessia. - Osallistu vaalitilaisuuksiin tai järjestä sellainen, selvitä ehdokkaiden mielipiteet sinulle tärkeistä asioista. - Seuraa päätösten valmistelua kunnan nettisivuilta. - Pidä yhteyttä valtuutettuihin ja lautakuntien jäseniin, kerro, kysy, kommentoi. - Muista, että kunnan toiminnan kehittämisestä voi aina tehdä kuntalaisaloitteen. Kuntien talous kiristymässä Vuosien varrella paikallishallinnolle on siirretty valtavat taloudelliset ja toiminnalliset vastuut, suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento Kuntaliitosta toteaa. Kuntien osuus sosiaalipalveluiden rahoituksesta on noin puolet, valtio tukee niitä neljänneksellä ja loput rahoituksesta saadaan palvelumaksuista. Vuorento kaipaisi valtion ja kuntien välille tiiviimpää yhteistyötä kaikkien haavoittuvien ryhmien palveluitten takaamiseksi niin, että kuntalaiset tulisivat tasavertaisesti kohdelluiksi eri puolilla maata. Tällä hetkellä kuntakohtaiset erot ovat suuret. Kuntien taloudellinen tilanne on Vuorennon mukaan ollut tänä vuonna kohtuullisen hyvä. Kunnan verotulot koostuvat pääasiassa ansiotulojen veroista. Kun työllisyystilanne on hyvä, verotulot kasvavat kohtuullisesti. Kuntien velkaantuneisuus on kuitenkin kasvanut. Valtionosuuksien kasvun Vuorento arvioi tyrehtyvän kokonaan lähivuosina. Tulevalla valtuustokaudella kuntien talous tulee kiristymään. Tämä asettaa kovia paineita päättäjille, joiden on ratkaistava, mitä priorisoidaan ja miten toimintaa tehostetaan. 8 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/2008 9

6 KAIPAATKO KUUNTELIJAA? Uusia turvaverkkoja Lapsipolitiikan ja lastensuojelun erityisasiantuntija Sirkka Rousu Kuntaliitosta kertoo, että kuntapalveluissa on meneillään suuri rakenteellinen muutos: lasten ja perheiden ongelmia ehkäistään siirtämällä tukea arkeen. Rousu kertoo esimerkin Vantaalta, jossa perhetyöntekijät menevät kotiin tukemaan perhettä ja arjen ongelmissa vaikka ympärivuorokautisesti useamman viikon ajaksi. Näin lapset eivät saa erityislasten leimaa, jos kyse on vanhempien taidottomuudesta. Yli sadassa kunnassa luodaan perhekeskuksia, jossa järjestöt toimivat rinnan kunnan palveluitten kanssa, ja perheet luovat itselleen tukiverkostoja. Asiantuntijoiden tehtävä perhekeskuksissa on tukea ihmisten luontaisia verkostoja, taitoja ja voimavaroja. Perhekeskukset edustavat uudenlaiseen ajatteluun perustuvaa palveluiden muutosta, jonka hyödyt tulevat näkymään myöhemmin. Rousu vertaa perhekeskusten perustamista neuvolajärjestelmän luomiseen. Hän uskoo kuntien talousarvioitten ja erityisasiakkuuksien vähenemisen vakuuttavan päättäjät ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. Päättäjä tarvitsee tukea Moni vanhempi lähtee mukaan kunnallispolitiikkaan vaikuttaakseen lasten ja perheiden palveluihin. Vaikuttaminen kuntapolitiikassa alkoi kiinnostaa minua, kun sain omia lapsia ja tarvitsimme palveluita. Olin myös oman ammattini kautta mukana kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisessa, alakoulun rehtori Helinä Perttu Järvenpäästä kertoo. Kunnallispolitiikkaan mukaan lähteneillä vanhemmilla on vahva tahto vaikuttaa, kyky organisoida ajankäyttöään ja perheen tuki takanaan. Jokaisen menestyvän naisen takana on muita naisia, toteaa kaupunginvaltuutettu Heidi Nygren Keravalta. Hänen tukenaan miehen lisäksi on ollut oma äiti. Helinä Perttu on laskenut, että luottamustehtävien hoitoon menee viikossa yhden työpäivän verran aikaa. Luen asialistoja iltaisin lasten jo nukkuessa. Eri tapahtumiin saatan ottaa lapset mukaan. Muihin harrastuksiin minulla ei jää aikaa. Tämä on minun harrastukseni. Sirkka Rousu ehdottaa, että kunnat voisivat järjestää kokousten ajaksi perheellisille luottamushenkilöille lastenhoidon paikallisten järjestöjen avulla. Tällaisia tukipalveluja tarvitaan, jos halutaan päättäjiksi muitakin kuin eläkeläisiä, Rousu huomauttaa. Myös työnantajan tuki on tärkeä. Erityisesti moni seminaari järjestetään virka-aikaan. Osa joutuu ottamaan palkatonta virkavapaata, joka voi olla muutenkin tiukassa taloudellisessa tilanteessa elävälle perheelliselle vaikeaa, Helinä Perttu toteaa. Tuntuuko arki raskaalta? Mietitkö kenen puoleen kääntyä? Vanhempainpuhelin päivystää numerossa (0,08 e/min+pvm) tiistaisin ja torstaisin sunnuntaisin Älä jää yksin! Soita Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen tai kirjoita Vanhempainnettiin.Voit ottaa yhteyttä missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Kanssasi pulmia ratkovat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin äitejä ja isiä. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä. Asioita ihmetellään yhdessä, tarvittaessa saat neuvoja ja mielipiteitä. Vanhempainnettiin voit kirjoittaa milloin vain osoitteessa 10 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

7 PUHEENJOHTAJALTA MUUMI: KULTAKALA SPIDER-MAN 3: PIMEÄN PUKU Kuunneltavan kertomuksen lisäksi pakkauksissa on jotakin puuhailtavaa kuten puuha-, väritys- tai tarrakirja. Pakkauksen osia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Voit myös laittaa CD:n tietokoneeseen (PC) ja koota näytöllä 2 palapeliä tai tulostaa lisää väritettäviä kuvia. Joissakin pakkauksissa on oheismateriaalina värikyniä tai postikortteja. WD NALLE PUH: UNOHTUMATON PÄIVÄ PUUHA-PETE: LÄNNEN VILLIT 2008 HIT/K Chapman WD NALLE PUH JOULU WD PRINSESSAT: LUMIKKI RÖLLIN SYDÄN Oikeudet Röllin sydän -elokuvan hahmoihin MRP Matila Röhr Productions Oy. HELLO KITTY 1976, 2008 SANRIO CO., LTD POKÉMON MUUMI: MUUMIPEIKKO RAKENTAA TALON Moomin Characters 2008 Pokémon Nintendo / Creatures Inc. / GAME FREAK Spider-Man 3, the Movie 2008 Columbia Pictures Industries, Inc. Spider-Man and all related characters: TM & 2008 Marvel Characters, Inc. All Rights Reserved. WD ALADDIN WD ROTTATOUILLE MUUMI: YKSINÄISTEN VUORTEN RETKI WD BAMBI MUUMI: KEVÄT- YLLÄTYS Moomin Characters Kaiken tärkeän muistaminen Tullessani Unkarista työmatkalta istuin lentokoneessa noin kymmenenvuotiaan tytön vieressä. Tyttö kirjoitti innoissaan ja kovin keskittyneesti sanoja allekkain vaaleanpunaiseen vihkoonsa. Alkumatkan aristelun jälkeen tyttö kertoi, että hän kirjoittaa muistilistaa. Pienen tauon pidettyään hän täydensi, ettei hän kylläkään tee sellaista listaa kuin äiti tai isä. Ihmettelevään kysymykseeni hän vastasi, että äiti tekee muistilistaa kauppareissua varten, ja isä pitää listaa tekemättömistä töistä. Annettu selitys ei kuitenkaan vielä paljastanut tytön muistilistan luonnetta, niinpä jatkoin keskustelua. Kuuntelijasta ilahtuneena tyttö kertoi, että hän listaa kaiken kivan, mitä on matkallaan kokenut, niin että hän varmasti muistaa ihan kaikki kotonakin. Nyt kun 12 vuoden mittainen puheenjohtajuuteni MLL:ssä on päättymässä ja kirjoitan toiseksi viimeistä puheenjohtajan palstaani, minulla on samanlainen olo kuin tytöllä lentokoneessa. Haluaisin varmistaa, että tulen muistamaan kaiken hienon ja tärkeän, mitä tällä MLL-matkallani olen kokenut ja oppinut. Haluaisin lasten viisaudella laatia muistilistaa niin omasta kuin liitonkin näkökulmasta! Mannerheimin Lastensuojeluliitto on mielestäni upea järjestö, koska liitto on samanaikaisesti sekä maankattava vapaaehtoistyötä tekevä että valtakunnallisesti huippuasiantuntijuutta edustava järjestö. Tämä ajoittain vaikeastikin tasapainossa pidettävä kaksijakoisuus on liittomme suurin vahvuus eli muistilistassani ykkösenä. Tärkeää on kyetä edelleenkin pitämään yhdessä toisaalta arkinen paikallinen ja alueellinen toiminta lähellä lasta, toisaalta lapsia koskevan asiantuntijatiedon luotettavuus ja valtakunnallinen vaikuttavuus. Toinen tasapainoilua edellyttävä vahvuus MLL:ssä on uudistumisen ja tradition onnistunut yhdistäminen. Liitto, jolla on ainutlaatuisen kunniakas historia, tarvitsee viisasta muuttumattomuutta; tästä huolimatta liiton tuleva menestys riippuu sen kyvystä uudistua ja muuttua. Parhaillaan menossa olevan, liiton rakenteita ja toimintaa arvioivan työryhmän kehittämisprosessin onnistuminen onkin avainasemassa. Vain avoimella yhteisellä keskustelulla löytyy ratkaisut kunniakkaaseen tulevaisuuteen. Vaikka MLL:n näkökulmasta muistilistassani on vielä paljon muutakin, henkilökohtaisesta listastani tulee todella paljon pitempi. Parhaimmat muistoni liittyvät kanssamatkustajiin eli niihin ystäviin, joita olen MLL:n kautta saanut. Yhdessä jaetut hetket, yhdessä tehty työ ja yhteisen tahtotilan rakentaminen ovat aarteita, joita en halua unohtaa. Aivan yhtä tärkeänä listassani ovat ne suomalaiset lapset, joita olen monin eri tavoin tavannut yhdistysten ja piirien tilaisuuksissa ja juhlissa. Eri-ikäisten lasten iloisuus on voimakkain muistikuvani MLL-matkoiltani koti-suomessa. Kysyin lentokoneessa olleelta tytöltä, miten usein hän arvelee sitten kotona lukevansa muistilistaansa. Pitkään asiaa pohdittuaan tyttö sanoi, että kyllä hän nämä asiat nyt muistaa muutenkin, kun on ne kerran kirjoittanut ylös. Niinpä hän ei listaa itse tarvitse ennenkuin ehkä sitten joskus, kun hän on yhtä vanha kuin äiti ja isä. Listan suurin merkitys tytölle olikin siinä, että sitä voi jakaa kavereitten kanssa. Minäkin haluan jakaa edes pieneltä osin minulle tärkeitten asioitten muistamista kaikkien MLL:n jäsenten kanssa. Tuula Tamminen professori Lapsemme 3/

8 MARIANNE SAINE Kuva RODEO Lapsiperhe säästökuurilla L apsiperheistä puhutaan usein yhtenäisenä väestönosana. Lapsiperheitä löytyy kuitenkin tasaisesti sekä pieni-, keski- että hyvätuloisten ryhmistä. Paras taloudellinen tilanne on kahden huoltajan pikkulapsivaiheen ohittaneilla kotitalouksilla, heikoin puolestaan yksinhuoltajilla ja monilapsisissa sekä pikkulapsiperheissä. Tilastollisena köyhyysrajana pidetään yleensä 60 prosenttia hyvinvointivaltion väestön mediaanitulosta. Nettotuloraja oli Suomessa vuonna 2006 yhdellä henkilöllä euroa vuodessa. Kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan 14 Lapsemme 3/2008 Asumisen, bensan ja ruuan hintojen kohoaminen koettelevat perheiden taloutta. Monessa perheessä on pakko tarkistaa ostotottumuksia. Toisaalta - kun niukentaa kulutusta, tulee samalla tehneeksi ekotekoja. lapsen perheessä raja oli euroa eli 2180 e kuukaudessa. Laske kuukausibudjetti Ensimmäinen askel kulujen kuriin saattamiseksi on se, että tietää mitä tienaa ja mihin raha oikeasti kuluu. Perustarkistus on äkkiä tehty. Kaikki tulot lasketaan yhteen. Sitten kirjataan tiedossa olevat vakiomenot. Molemmat jaetaan kuukausieriksi. Sen jälkeen seurataan juoksevia menoja kuukauden päivät. Ruutulehtiö kauppaan mukaan tai kuitit talteen! Lopuksi lasketaan kuukausibudjetti. Jos budjetin plussasumma on pieni, talouden voi kaataa jo se, että pitää ostaa uusi kodinkone hajonneen tilalle. Jos budjetti on miinuksella, on aika lähteä kunnon karsintaan. Hälytyskellojen pitää soida, jos ottaa kulutusluottoa vanhojen luottojen tai perustarpeiden, kuten ruokakulujen maksamiseen. Suunnittele ostokset Pikkuostoksiin menee yllättävän paljon rahaa. Esimerkiksi kolme pikkupulloa lähdevettä viikossa tekee noin 140 euroa vuodessa. Iltapäivälehti viidesti viikossa maksaa 312 euroa vuodessa. Yhden lattekupillisen hinnalla saa paketin kahvia. Ruokamenoissa säästää suunnitelmallisuudella. Monet ajattelevat, että tarjousten perässä juokseminen kannattaa. Kaupan ala ei kuitenkaan tur- haan kutsu mojovia tarjouksia sisäänvetotarjouksiksi. Usein tulee ostaneeksi kaikki päivittäistavarat samasta liikkeestä kuin missä houkutustarjous oli. Liike ei välttämättä ole kuitenkaan hinnoiltaan edullisin. Kaupassa voi käydä pari kertaa viikossa, ostoslistan kanssa. Vaikka paikkakunnan halvimman kaupan valikoima ei kaikilta osin miellyttäisikään, sieltä kannattaa hankkia isoissa erissä ainakin perustarvikkeita: jauhoa ja juustoja, juomia ja vessapaperia. Einesten ja puolivalmisteiden välttäminen säästää perheen ruokamenoissa paljon. Vauvan purkkiruuan hinta voi olla nelinkertainen itsetehtyyn verrattuna, valmispuuron jopa kahdeksankertainen. Säästäminen on ekoteko Vauvaperheen perushankinnat maksavat helposti tuhat euroa vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Käytetyin lapsiperheen säästökonsti onkin lastenvaatteiden ja tarvikkeiden hankkiminen kierrätyksestä. Se on nykyään helppoa. Kirppareita on pikkutaajamissakin ja netin huutokaupat pursuavat lastentavaroita. Vauva käyttää 30 ensimmäisen elinkuukautensa aikana jopa 5000 vaippaa. Kestovaipat tulevat jo yhdellä lapsella noin puolet halvemmiksi kuin kertakäyttövaipat. Jollei halua pestä vaippoja, kertavaippojen hintavertailu kannattaa. Vaippa-aikana käytettyjen kertavaippojen hintahaitari on peräti euroa. Kulutusyhteiskunnassa menoista tinkiminen rahanpuutteen vuoksi ei ole mukavaa. Toisaalta kun lukee rinnakkain eko- ja rahansäästöoppaita, huomaa että konstit ovat monesti samat. Klassinen esimerkki on tietysti kulutustavaroiden kierrättäminen. Autoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen suosiminen, huonelämmityksen säätäminen tai vaikkapa muovikassien vaihtaminen kangaskassiin keventävät sekä ekologista selkäreppua että luottotaakkaa. Laskut järjestykseen Laskujen suoraveloitus pankkitililtä on maksukykyisten ihmisten kätevä palvelu. Pienituloiselle se ei välttämättä sovi, koska tilin saldo pitää olla tiedossa. Jos laskupino ylittää tilipäivänä maksukyvyn, laskut kannattaa laittaa maksamisjärjestykseen. Ensin maksetaan välttämättömimmät ja vanhimmat laskut. Kalliit luotot kannattaa lyhentää ennen halvempia. Viiden euron maksumuistutusmaksulla voi laskulle saada eräpäivästä neljä viikkoa maksuaikaa. Tämän enempää laskua ei kannata vanhentaa nousevien perimiskulujen vuoksi. Maksujärjestelyistä voi sopia Pahin asia perheen talouskriisissä on panna pää pensaaseen ja jättää perintäkirjeet avaamatta, sanoo Porvoon talous- ja velkaneuvoja Tomi Nummela. Usein nuoren perheen talouden vie miinukselle yhdistelmä, johon kuuluvat liian iso asuntovelka, useat kulutusluotot ja pätkätyön päättyminen. Maksujärjestelyjen tekeminen velkojien kanssa kuuluu nykyiseen luottoyhteiskuntaan. Se ei ole enää häpeä. Tomi Nummelan mukaan velallisen yhteistyöhalua arvostetaan pankeissa, perintätoimistoissa tai vaikkapa puhelin- tai sähköyhtiöissä. Kun talous on miinuksella, koko perhe on syytä vihkiä mukaan tilanteeseen. - Liian usein näkee sitä, että puolisot pimittävät toisiltaan velkoja tai että lasten kalliita harrastuksia maksetaan kynsin hampain velkarahalla, Nummela kuvaa. Talouden kulujen ja velkojen kartoittaminen on aina ensimmäinen APUA! APUA! Apua talouden suunnitteluun ja velkojen hallintaan saa netistä. Katso esimerkiksi talous Googlaa haulla lapsiperheen säästövinkkejä. Pääset mm. nimimerkki Moiskun askel ennen maksujärjestelyistä sopimista. Aloittaa voi sillä, että sopii päävelkojan, usein asuntolainapankin, kanssa lyhennysvapaasta jaksosta. Säästyvällä summalla maksetaan kalliimpia kulutusluottoja pois. Jo näin voi saada talouden tasapainoon. Monesti maksujärjestelyjen tekeminen vaatii kuitenkin sitkeyttä ja paperisotaa. Epärealistisia maksusuunnitelmia ei kannata velkojille esitellä. Velkaneuvojaan voi ottaa yhteyttä, kun tuntuu ettei moninaisia maksujärjestelyjä kykene itse tekemään, Nummela kehottaa. Pitkäaikaisempi maksukyvyttömyys liittyy usein isompiin elämänmuutoksiin, kuten avioeroon, työttömyyteen tai vakavaan sairastumiseen. Varsinainen velkajärjestely on käräjäoikeuden vahvistama maksuohjelma, ja se tehdään velkaneuvojan kanssa. Kun velkajärjestelyn määräaika on päättynyt, velallisen maksuvelvollisuuskin päättyy. Suomi 24-keskustelupalstalle kirjoittamaan tekstiin käytännönläheisistä säästökonsteista. Markka-ajan Penninvenyttäjän oppaat ja keittokirjat ovat kelpoja edelleen. Niitä voi löytää kirjastoista tai tilata osoitteesta Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI Koulutyö vaatii voimia. Pakerrus sujuu, kun koululaisen päivään mahtuu myös iloa, lepoa, mieluisaa tekemistä, kiitosta ja tarvittaessa lohdutuksen sana. Koululaisen voimanlähteet Kiitä, kannusta ja rohkaise E dessä on taas pitkä ja työntäyteinen lukuvuosi. Jottei arki lipsuisi uuvuttavaksi suorittamiseksi, koululainen tarvitsee väsymisen vastustamiseen, paineiden ja pelkojen päihittämiseen paljon voimaa tuovia ja hyvää oloa edistäviä asioita. Lapselle isoin asia on turvallisuuden tunne, se, että hänet hyväksytään kotona, koulussa, harrastus- ja kaveripiirissä sellaisena kuin hän on, sanoo MLL:n nuorisotyön kouluttajana ja vanhempainryhmien vetäjänä toiminut, kolmen kouluikäisen lapsen yrittäjä-äiti, YTM Tiina Honkonen. Liialliset odotukset saavat lapsen herkästi tuntemaan itsensä riittämättömäksi. Ei kaikessa tarvitse kuitenkaan olla hyvä, eivätkä kaikki voi olla huippuja. Turvallisessa ryhmässä lapsi ei samaista hyvyyttään suoriutumiseen eikä hänen tarvitse ponnistella enempään kuin pystyy. Stressittömänä oppiminenkin on helpompaa ja kouluun on kiva mennä. Perusluottavaisen koululaisen elämä on iloa ja energiaa tulvillaan. Voimanlähteistä ykköseksi Tiina Honkonen nostaa kodin. Koti ja ihmissuhteet Koti on turvapaikka. Siellä koululainen saa rauhassa olla oma itsensä, ilmaista myös kielteiset tunteet, murjottaa, kiukutella vanhemmille, purkaa pahaa mieltä ja sitä kautta kerätä voimia ja harjoitella pikku hiljaa aikuiseksi kasvamista. Kotoa löytyvät myös tärkeimmät ihmiset, suunnannäyttäjät, repuntäyttäjät sekä sisarukset. Tärkeitä ovat myös kaverit. Jo esikouluikäinen odottaa leikkikavereiden tapaamista. Yläkouluikäisille kaverit, joiden kanssa vietetään paljon aikaa, ovat elämän keskiössä. Iso voimavara ovat myös sukulaiset, vaikka mummo ja vaari eivät asuisikaan naapurikorttelissa. Puhelu tai tekstiviesti kerran viikossa mummin ja tyttärentyttären kesken viestittää, että olemme tärkeitä toisillemme. Honkosen perheessä nykytekniikka skypepuheluineen on tuonut sukulaiset entistä tiiviimmin perheen arkeen. Varsinkin nuoremmat ovat nauttineet siitä, kun tädit ja kummit ilmestyvät kuvaruudulle kuulumisten vaihtoon, vaikka oikeasti ovat Turussa, Lahdessa, ties missä. Voimantuojia ovat myös koulun ihmissuhteet. Hyvä jos kaikki koulun aikuiset vahtimestarista rehtoriin tulevat lapselle tutuiksi, mutta riittää että koulussa, ihan kuten kaveripiirissä ja kotona, lapsella on ainakin yksi läheinen, hyvä ihmissuhde, Tiina Honkonen sanoo. Lapsen on tärkeää kuulla, että hän on sinulle rakas, sanoo Annin (vas.), Mikon ja Eevan äiti Tiina Honkonen. Ilo tarttuu Ilo on suuri voimantuoja. Ilo syntyy yhdessä tekemällä, toisen arvostamisella, kiittämisellä, kannustamisella ja huomaamisella. Eri ihmisille eri asiat tuottavat iloa. Kotona kannattaa jutella, mistä kukin tykkää, mitä toivoo toisilta ja millaisia unelmia kenelläkin on. Iloa tuottavat asiat voivat olla pieniä ja arkipäiväisiä, kuten se, että lapsi saa toivomansa värisen takin tai että lapset voivat matkustamisen sijasta viettää lomansa kotona kavereiden kanssa. Ilo on ihmisen perustunne, kuten esimerkiksi suru. Ilon tunne tarttuu. Se, millainen on perheen tai luokan ilmapiiri, tarttuu lapseen, kuten työpaikan ilmapiiri aikuiseen. Aikuinen voi karkottaa ilon kodista viemällä sinne kiireensä ja stressinsä. Aikuisen huolet ja murheet eivät kuulu lapselle. Uni, liikunta ja ravinto Uni tuo voimaa. Koulu ei suju, jos lapsi ei nuku riittävästi, sillä väsynyt väsähtää kesken päivän. Kouluikäinen tarvitsee unta keskimäärin 9 10 tuntia, nuori vähän vähemmän. Television sulkeminen ajoissa ja nukkumaan patistaminen ovat vanhemman päivittäistä perustyötä. Paljon koneen ääressä istuvia koululaisia pitää myös kovistaa liikkumaan. Päivittäinen liikunta kuten terveellinen ravintokin ovat jaksamisen peruspalikoita. Tuore WHO:n koululaistutkimus kertoo suomalaislasten liikkumisen hiipuvan lapsen kasvaessa. 15-vuotiaista pojista enää 15 prosenttia harrastaa päivittäin kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa, tytöistä 9 prosenttia. Näillä prosenteilla sijoitutaan Euroopassa vähiten liikkuvaan kolmannekseen. Tutkimuksen mukaan nuoriso myös syö luvattoman laiskasti hedelmiä. Niitä popsii päivittäin vain joka neljäs 15-vuotias tyttö ja pojista 14 prosenttia. Ravinto on muutakin kuin ruoka ja syöminen. Se on myös aterian suunnittelua, kaupassa käyntiä, ruuan valmistamista ja pöydän kattamista, tehtäviä, joihin myös lapset voivat osallistua ja esittää toiveitaan. Tehtävät opettavat huomioimaan toisia ja ovat lapsista jopa kivoja, Tiina Honkonen sanoo. Honkosen huushollissa Hankasalmella vanhimmat koululaiset saavat suunnitella ja valmistaa kotijoukoille mieleisensä ruuan kerran kahdessa viikossa. Salaatti- ja jälkiruokatalkoisiin lapset osallistuvat usein. Harrastukset ja huvitukset Harrastusten tarkoitus on tuottaa iloa. Harrastukset ovat usein vastapainoa koulutyölle, mutta ne voivat olla sille myös lisä, jos lapsi on esimerkiksi innostunut kielistä ja Lapsemme 3/

10 Reipas liikkuminen kuuluu jokaiseen päivään. mielii englannin kielen kerhoon. Lapsen kiinnostuksen ja vahvuuksien kunnioittaminen opastaa valitsemaan toivotun harrastuksen. Aina ei edes tarvita kodin ulkopuolista harrastusta, jos lapsella on muuta mieluisaa tekemistä. Nykyisin harrastuksia on jopa liian paljon, jotta aikaa jäisi myös ravitsevaan joutenoloon ja lepoon, Tiina Honkonen tuumaa. Myös lukeminen tai luonnossa liikkuminen voi olla harrastus. Jollekin lemmikkieläimestä huolehtiminen on kaikki kaikessa. Monelle tytölle voimanlähde on päiväkirjan kirjoittaminen. Parhaiden ystävien kesken kierrätettävän päiväkirjankirjan sivuilla kysytään, vastataan, piirretään ja puretaan mieltä maailman tärkeimmistä jutuista. Myös matkat, teatterissa ja konsertissa käynnit, syntymäpäivät ja muut perheen yhteiset juhlat, jotka rikkovat ihanasti arjen kulkua, edistävät hyvää oloa. Kiitos, kannustus ja halaus Äiti ja isä voivat tukea koululaisensa jaksamista kiittämällä, kannustamalla ja rohkaisemalla. Etenkin jos lapsi joutuu tsemppaamaan koulunkäyntiään, pienestäkin onnistumisesta, myös ahkerasta yrittämisestä tulisi kiittää ja rohkaista. Lapsille kannattaa antaa mahdollisimman paljon myönteistä palautetta, aiheesta. Palaute on vähän kuin bumerangi, joka palautuu pikku hiljaa takaisin lähettäjälle. Se on kasvualustaa toimiville ihmissuhteille, turvallisuudelle ja ennen kaikkea koululaisen itsetunnolle. Rauhoita hetki, jolloin vaihdatte päivän kuulumiset. Uni tuo voimaa. Koululainen tarvitsee paljon unta. Silloin kun joku menee pieleen, lapsi tarvitsee lohdutusta ja vanhemman lähelleen. Lohduttaminen voi olla pieniä tekoja toisen hyväksi. Jossakin perheessä murheet kuitataan keittämällä kaakaot tai pelaamalla peli. Tiina Honkonen muistuttaa, että koskettaminen on mahtava voima. Halaus tekee hyvää. Vanhemman läheisyyttä ja puheita kaihtavaa murrosikäistä voi yrittää lähestyä varpaiden kautta, sillä nuoren jalkoja särkee usein. Televisiota katsellessa nuoren koivet yleensä rotkottavat sohvalla sopivasti tarjolla hierottavaksi. Lasten hiusten letittäminen ja laittaminen on myös hyvä yhdessäolon hetki. Tuttavaperheessämme äiti pääsi taitavana hiustenlaittajana jopa opastamaan hiustietoista murkkupoikaansa geelikampauksen teossa. Se oli aika otettu ja iloinen äiti, Tiina Honkonen kertoo. Ilonaiheita koulussa 8.- ja 9.-luokkalaisten mielestä koulussa iloa tuottavat: - Hauskat ihmiset - Koulumenestys - Onnistuminen - Kaverit - Hyvät tyypit - Pojat ja tytöt - Koulun yhteiset tapahtumat - Oppiminen - Välitunnit - Hymyilevät kasvot - Lyhyet päivät - Kivat aineet kuten musiikki ja kuvaamataito - Toisista välittäminen - Hyvä ilmapiiri - Hyvä kouluruoka - Työelämään tutustumisen jakso - Sopivan kokoinen koulu ja luokka - Kasvit ja kukat - Ulkona pidettävät tunnit - Vierailijat - Teemaviikot - Mukavat opettajat Meidän Perhe on arjen onnistumisia ja elämän mullistuksia. Tietoa ja taitoa ymmärtää lasta kaikkina kasvun tärkeinä hetkinä, olivat lapset sitten leikki-iän uhmassa tai murrosiän pyörteissä. Meidän Perhe on lehti täynnä elämää. Lähde: MLL:n tukioppilasaineisto. ovh 5,90 18 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

11 Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO ja ANTERO AALTONEN Lasten huppari sininen ja punainen koot cm 60 % puuvillaa, 40 % polyesteriä 25 e MLL-tuotteet Ostamalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuotteita tuet työtämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Isä-paita, tummansininen koot M XXL 100 % puuvillaa 17e Äiti-paita, vihreä koot XS XXL stretch, 95 % puuvillaa, 5 % elastaasia 22e Vaari-paita, ruskea koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Mummi-paita, karpalonpunainen koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Sisko-paita, punainen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Veli-paita, sininen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Ettei kukaan jää yksin -paita, vihreä koot S XL stretch, 95 % puuvillaa, 5 % elastaasia 22 e Ettei kukaan jää yksin -paita, musta koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Onni löytyy arjesta -tuotteet Poikanen-body, luonnonvalkoinen Poikanen-kangaskassi, musta, lyhyet sangat koot 0/3 kk 12/18 kk 100 % luomupuuvillaa 20 e 100 % puuvillaa 5 e Kummi-paita, omenanvihreä stretch, unisex-malli koot S XXL 22 e Onni löytyy arjesta -muistikirja, reilun kaupan tuote käsintehdystä lokta-paperista 10 e Onni löytyy arjesta. Onni löytyy arjesta -huivi, tummansininen puuvillaa 7 e Tilaa nyt! Kädenjälki -kipsivalupakkaus 9,50 e Onnittelu- tai kiitoskortit 10 kpl kuorineen 14 e Tulossa syksyllä! Poikanen-heijastimet, vihreä ja keltainen 3 e Poikanen-istuinalusta, sininen, taitettava malli 5 e Poikanen-töppöset, tummansininen, villavuori 15 e Tiskirätti 3 e Keittiöpyyhe, puuvillaa 6 e verkkokaupasta MLL:n tilauspalvelusta p MLL:n paikallisyhdistyksistä ja piiritoimistoista yhteystiedot Posti- ja käsittelykulut: 4 e (kirjelähetys) tai 8 e (paketti). Yli 160 e:n tilaukset ilman toimituskuluja. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin varastoa riittää. Värit saattavat painoteknisistä syistä poiketa hieman tässä esitetyistä. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotteiden hinnat sisältävät alv. 22 %. 20 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

12 LIISA PARTIO Kuvat MLL MLL : monipuolista kansalaistoimintaa Liittokokous hyväksyi liittohallituksen kolmivuotisselonteon ja kolmivuotissuunnitelman sekä MLL:n hyvinvointiohjelman. Kolmivuotissuunnitelmassa painottuvat vapaaehtoistoiminnan tuki, lasten terveen kasvun edistäminen sekä verkkoauttamisen monipuolinen kehittäminen. Liittohallituksen käynnistämää järjestörakenteen kehittämistyötä jatketaan vuonna 2008 valmistuvan arviointiselvityksen pohjalta. Tavoitteena on löytää kolmivuotiskauden aikana malli MLL:n järjestörakenteen kehittämiseksi. Lähtökohtana on paikallisyhdistysten tarvitseman tuen vahvistaminen sekä alueellisen ja valtakunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Paikallisyhdistysten ydintoiminnoille - perhekahviloille ja vertaisryhmille - luodaan kolmivuotiskauden aikana seudullisen tuen malli jokaisen piirijärjestön alueella. Perhekahvilatoimintaa kehitetään vastaamaan kasvaviin monikulttuurisiin tarpeisiin ja toiminnassa luodaan mahdollisuuksia myös eri sukupolvien yhteistoiminnalle Kylämummi ja -vaaritoiminnan kautta. Lastenhoitotoiminta uudistetaan keskusjärjestössä käynnissä olevan kehittämishankkeen tulosten ja RAY:n rahoituslinjausten pohjalta. Vuosina toteutettavan ehkäisevän päihdetyön ja vuosina toteutettavan Lapsen turvaksi - hankkeen hyvät käytännöt hyödynnetään piirien ja paikallisyhdistysten toiminnassa. Kolmivuotiskauden aikana uudistetaan MLL:n kerhotoiminnan malli ja materiaalit, luodaan valtakun- Sitoutunutta ja hyvää työskentelyä. 22 Lapsemme 3/2008 Lappeenrannan liittokokous Jännitystä ilmassa Odotusta, innostusta, haikeutta, reipasta puurtamista ja riehakasta menoa Monien tunnelmien liittokokous linjasi liiton työtä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, teki tärkeitä henkilövalintoja ja otti kantaa hyvinvointipalvelujen puolesta. Kun minulta aikanaan kysyttiin, olisinko käytettävissä MLL:n puheenjohtajaksi, vastaus oli helppo antaa epäröimättä. Tunsin, että minulle tarjottiin mahdollisuutta tehdä työtä juuri niiden asioiden ennaltaehkäisemiseksi, joiden kanssa työssäni lastenpsykiatrina kamppailin. MLL oli silloin ja on nyt upea liitto. Sellaista sitoutumista ja tunteiden paloa, jota olen MLL:n kokouksissa nähnyt, ei muualta löydy, puheenjohtaja, professori Tuula Tamminen kiitteli liittokokousta avatessaan. Tuula Tamminen, joka oli ennen kokousta ilmoittanut luopuvansa puheenjohtajuudesta, veti tyytyväisenä yhteen kahdentoista vuoden työrupeamaansa. Me olemme saaneet uskomattoman paljon aikaiseksi: olemme osaltamme muuttaneet kansakunnan asenteita. Tamminen viittasi perhesosiologi Riitta Jallinojan havaintoihin merkittävästä asennemuutoksesta 1990-luvun jälkeen luvun alussa suomalaisille nuorille aikuisille tärkeysjärjestyksessä ykkösenä olivat työ ja oma ura, kymmenen vuotta myöhemmin ykkönen oli perhe ja lapset, työ oli pudonnut arvoasteikossa toiseksi. Asennemuutos oli tilastollisesti poikkeuksellisen suuri, peräti 30 prosenttiyksikköä. MLL:sta on kasvanut vaikuttajajärjestö. Nyt hallitusohjelmastakin on luettavissa MLL:n teesejä, muistutti puheenjohtaja, joka uskoo yhtä hyvään tulevaisuuteen. Nyt MLL on valmis uuteen toisenlaiseen nousukiitoon. Jokaisessa ajassa on omat haasteensa, mutta on tärkeää, että aina on ihmisiä, jotka haluavat tarttua toimeen ja toimia lasten parhaaksi. Suomalaiseen elämänmenoon on aina kuulunut toisten auttaminen. Olen ylpeä siitä, että se asia säilyy. Tuula Tamminen muistutti kaikkia MLL:n jäseniä myös ilosta. Jos emme muista välillä juhlia sitä mitä olemme tehneet, jos emme muista iloita yhdessä, emme tuota iloa myöskään lapsille. Olli Simellistä liiton puheenjohtaja Kokouksen jännittävimmät hetket koettiin sunnuntaina, jolloin ratkaistiin henkilövalinnat. Puheenjohtajan paikkaa tavoitteli kolme henkilöä; lastentautiopin professori Olli Simell, psykologian tohtori Anu Mustonen ja psykologian emeritaprofessori Lea Pulkkinen. Äänestyksessä annetuista 282 äänestä Simell sai 155, Mustonen 85 ja Pulkkinen 42. Uuden puheenjohtajan kausi alkaa Lasten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina edennyt selvästi suotuisaan suuntaan. Suuri ongelma on kuitenkin yhteiskunnan ja perheiden polarisoituminen - perheiden jakautuminen menestyjiin ja perheisiin, joihin ongelmat rikastuvat. MLL:n puheenjohtajana haluan kehittää mahdollisuuksia perheiden varhaiseen tukeen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen, Olli Simell linjasi heti valinnan jälkeen. Palveluiden rapautuminen pysäytettävä Liittokokous vaati antamassaan kannanotossa uusia kuntapäättäjiä aidosti sitoutumaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. MLL on vakavasti huolissaan lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden nykytilasta. Ehkäisevän lastensuojelutyön ohentuminen on osaltaan johtanut siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole kyetty havaitsemaan ajoissa eikä niihin ole tarjottu apua riittävän varhain. MLL vaatiikin, että kunnat panostavat ehkäiseviin toimiin ja palveluihin, kuten lapsiperheiden kotipalveluihin ja terveyden edistämistyöhön. Korjaavien palveluiden, kuten lasten mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden resurssivajeet on korjattava. MLL pitää välttämättömänä myös lastensuojelun työntekijöiden määrän lisäämistä, jotta lapsija perhekohtainen lastensuojelu voidaan järjestää lain edellyttämällä tavalla. Työryhmät parasta antia, pääsi itse osallistumaan. Joka kuntaan lapsipoliittinen ohjelma MLL:n liittokokous esitti, että kunnan kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa tulee arvioida lapsiin kohdistuvat vaikutukset. Jokaisessa kunnassa tulee olla myös lapsipoliittinen ohjelma, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. MLL odottaa kunnilta taloudellista ja toiminnallista tukea järjestöjen perhetyöhön. Valtiovaltaa MLL muistuttaa velvollisuudesta varmistaa, että kunnilla on edellytyksiä hoitaa tehtävänsä. Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu on varmistettava valtion ohjausjärjestelmää kehittämällä ja vahvistamalla. Ohjeiden ja suositusten lisäksi tarvitaan nykyistä vahvempaa normi- ja resurssiohjausta. Lapsemme 3/

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kuntaohjelma 2009 2012

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kuntaohjelma 2009 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma 2009 2012 Julkaisija: Osoite: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Antero Aaltonen, Kristiina Kontoniemi, Tuija Linkola

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi Sivu 1/50 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi Sivu 2/50 2. Sukupuolesi Sivu 3/50 3. Syntymäaika Sivu 4/50 4. Rastita kaksi mielestäsi tärkeintä oppiainetta. Sivu

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot