L PSEMME. Äidit ja isät äänestämään. Koululaisen voimanlähteet. Kyseenalaisia ihanteita. Lapsiperhe säästää. Kotijumppaa vauvan kanssa 3/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L PSEMME. Äidit ja isät äänestämään. Koululaisen voimanlähteet. Kyseenalaisia ihanteita. Lapsiperhe säästää. Kotijumppaa vauvan kanssa 3/2008"

Transkriptio

1 A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton Koululaisen voimanlähteet jäsenlehti 3/2008 Kyseenalaisia ihanteita Lapsiperhe säästää Kotijumppaa vauvan kanssa Äidit ja isät äänestämään

2 PÄÄKIRJOITUS Kansalaiseksi on saatava opetella J okin aika sitten eräs tuttu nuori kysyi, tarkoittaako kommunisti samaa kuin kokoomuslainen. Puolueet tai niiden ajamat asiat eivät olleet tulleet kotona tai siihen mennessä koulussakaan koskaan puheeksi. Myös kansalaisen vaikutusmahdollisuudet olivat jääneet vähän hämäriksi. Nuorison vähäinen kiinnostus politiikkaan herättää aika ajoin keskustelua. 18-vuotiaita syyllistetään siitä, että kun ääniuurnat vihdoin aukeavat, läheskään kaikki nuoret eivät jaksa vaivautua äänestämään. Olen miettinyt, mistä nuorten kiinnostus politiikkaan pitäisi meidän aikuisten mielestä yhtäkkiä täysikäisyyden kynnyksellä syntyä. Aika monen lapsen kokemuksen mukaan aikuisten elämä on sellaista, että käydään töissä, ostoksilla ja ehkä jumpassa ja viedään lapsia harrastuksiin. Missä kohtaa lapset näkevät, että aikuisuuteen kuuluu myös yhteisten asioiden seuraamista, keskustelua ja osallistumista? Politiikka ei taida olla kovin suosittu puheenaihe tuttujen kesken. Harva lapsi pääsee mukaan, kun äiti ja isä käyvät äänestämässä. Kuinka moni meistä antautuu keskusteluun, kun jälkikasvu kysyy, ketä sä äänestit? Kun viime syksynä kysyimme nuorilta vaikutusmahdollisuuksista koulussa, vajaa puolet koki, että nuorten ääntä kuunnellaan. Useimmin mielipidettä kysytään kouluruoasta, retkistä ja tapahtumista. Kun oppilaat osoittavat epäkohdan, jonka toivoisivat korjattavaksi, yleinen kokemus on, että mitään ei tapahdu. Jos toivomme, että demokratia säilyy, tarvitsemme jatkossakin aktiivisia kansalaisia. Kansalaisuuteen on saatava opetella. Yksi tapa on jakaa nuorten kanssa ajatuksia yhteiskunnasta, vastuusta, oikeudenmukaisuudesta, vaaleista ja päätösten taustoista. Tätä keskustelua soisi käytävän sekä koulussa että kotona. Toinen tapa on tukea nuoria osallistumaan ja ottamaan kantaa. Kolmas tapa on oma esimerkki. Ne nuoret, joiden vanhemmat ovat aina käyneet äänestämässä, äänestävät todennäköisesti itsekin. Kuntavaalit ovat lokakuussa. Otattehan lapset kainaloon ja lähdette ottamaan joukolla kantaa koko perheen puolesta Liisa Partio, viestintäjohtaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 6 Äiti ja isi, ketä te äänestätte? Kuntavaaleissa ratkaistaan arjen palvelut 13 Puheenjohtajalta 14 Lapsiperhe säästökuurilla Kulut kuriin 16 Kiitä, kannusta ja rohkaise Koululaisen voimanlähteet 22 Jännitystä ilmassa Liittokokous Lappeenrannassa 28 Ollaan kimpassa Ystävyys ja seurustelu opettavat ihmissuhdetaitoja 30 Kentältä kuuluu Kehityskeskusteluja pastillien voimalla 32 Täyttä elämää diabeetikkona 36 Lastenkulttuuri 38 Kirjoissa & kansissa 40 Kyseenalaisia ihanteita 44 Poimitut 47 Luetaan lakia 26 Hei, minä lennän! Lystikästä kotijumppaa vauvan kanssa 48 Jäsensivut 3/2008 Lapsemme 3

3 LIITOSSA TAPAHTUU LIITOSSA TAPAHTUU Koulurauhan aika Kuva: Antero Aaltonen Ylös, ulos ja välkälle MLL järjestää valtakunnallisen välituntiviikon. Viikon aikana kouluja kannustetaan järjestämään oppilaille hauskaa, monipuolista ja yhteishenkeä lisäävää toimintaa. Tavoitteena on, ettei kukaan jää välitunneilla yksin, vaan jokainen voi nauttia tauosta toisten kanssa. Viikko on osa Koulurauha-ohjelmaa. Toimintaa, joka kannustaa lapsia liikkumaan MLL on ideoinut yhdessä Nuoren Suomen kanssa. Kouluilta saatuja ideoita ja vinkkejä välitunneille voi hakea osoitteesta Lisätietoja antaa suunnittelija Riikka Mannelin p tai Tutkimusapurahojen haku vuodeksi 2009 Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö myöntää vuodeksi Kauko Kouvalainen -tutkimusapurahan lasten kasvatusta koskevaan tieteelliseen tutkimukseen. Apurahan suuruus on euroa. Apuraha myönnetään ensisijaisesti tohtorin tutkinnon suorittaneelle hakijalle. Tutkimussäätiö toivoo erityisesti hakemuksia tutkimushankkeisiin, jotka käsittelevät eettistä kasvatusta, muuta kotikasvatusta tai vanhempien kasvatusasenteita. Apuraha perustuu professori Kauko Kouvalaisen syntymäpäivärahastoon. Hakemukseen on liitettävä tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta. Hakemuksia ei palauteta. 2. Tutkimussäätiö myöntää tutkimusapurahoja väitöstutkimuksiin, joiden aihepiirinä on - lasten, nuorten ja/tai lapsiperheiden vertais- ja muu kansalaistoiminta tai - lasten ja nuorten oppimisvaikeudet. Hakemukseen tulee liittää tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta ja tutkimuksen ohjaajan lausunto. Hakemuksia ei palauteta. Apurahahakemukset toimitetaan tutkimussäätiön nettisivuilta saatavalla lomakkeella mennessä osoitteeseen MLL:n tutkimussäätiö, PL 141, Helsinki. Lisätietoja antaa tutkimussäätiön asiamies Esa Iivonen, p tai 4 Lapsemme 3/2008 Kuva: Eveliina Rintamäki Espoossa julistettu koulurauha muistutti tällä kertaa oppilaiden mahdollisuudesta ehkäistä koulukiusaamista. Nuorilla on enemmän valmiuksia ottaa vastuuta kiusaamisen ehkäisemisestä kuin aikuiset luulevat. Yksi esimerkki tästä on Demo-08 -biisikilpailun huikea osanottomäärä, kertoo MLL:n ohjelmajohtaja Marie Rautava. Koulurauha-ohjelmaan liittyvä kilpailu sai yhteensä 50 peruskouluikäisten bändiä säveltämään ja kertomaan ajatuksiaan kiusaamisesta. Tärkeitä koulurauhan edistäjiä kouluissa ovat MLL:n ja Folkhälsanin tukioppilaat. Lähes kaikissa yläkouluissa toimivat tukioppilaat koulutetaan ehkäisemään kiusaamista. Tukioppilaiksi haluavia nuoria on jopa enemmän kuin on paikkoja. Koulurauha on MLL:n, Opetushallituksen, sisäasianministeriön poliisiosaston ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma. Jokainen koulu voi suunnitella lukuvuodeksi oman Koulurauha-ohjelman. Koulujen käyttöön on tuotettu erilaista materiaalia. Lisätietoja: Kuva: Antero Aaltonen Demo-08 -kisan voitti t-ryhmä kappaleella Vastaus. Biisin voi ladata osoitteesta Isät framilla MLL toteuttaa valtakunnallisen isäkyselyn. Internetkyselyn tavoitteena on kerätä tietoa isänä olemisesta ja samalla uusia ajatuksia isiä tukevan toiminnan kehittämiseen. Tulokset julkaistaan isänpäiväviikolla. Kaikki isät vastaamaan! Osoite on Isänpäivänä Vanhempainpuhelimessa päivystävät isät. Tervetuloa keskustelemaan ja kysymään isyydestä. Isillä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksiaan isyydestä myös MLL:n nettisivujen Tukea vanhemmille -keskustelupalstalla. Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet Kiitos Kevätilo-keräykseen osallistuneille yhdistyksille ja vapaaehtoisille! Keräsimme yhteensä euroa. Parhaan kerääjäyhdistyksen kilpailussa voittoon ponnistivat Euran ja Utin paikallisyhdistykset, jotka saivat palkinnoksi keräämänsä tuoton kokonaan käyttöönsä. Anna erilainen lahja Kuva: Rodeo Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi ja läheisiäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäväsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille, Nordea ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi Leila Mikkolalle p tai sähköpostitse MLL.n toimintaa voit tukea myös antamalla lahjoituksen netissä tai Nordean, Sampo Pankin, Osuuspankin tai Aktian konttoreissa kautta maan. Lämmin kiitos kaikille yksityisille henkilöille sekä yrityksille, jotka tukevat MLL:n toimintaa! Keräyslupa OKU 85 A Järjestörakenteen arviointi raportointivaiheessa MLL:n järjestörakenteen kehittämistyö etenee. Kevään ja kesän aikana on kerätty monipuolinen aineisto raporttiin, joka koostuu piirien ja keskusjärjestön itsearvioinneista, piireissä käydyistä arviointikeskusteluista sekä paikallisyhdistysten itsearviointikyselyistä. Järjestötyöryhmä ja liittohallitus käsittelevät raportin johtopäätöksiä ja linjaavat kehittämisprosessin jatkoa syksyn kokouksissaan. Raportin tuloksia tullaan käsittelemään laajasti MLL:n eri foorumeilla. Lisätietoja osoitteessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, MLL:n tutkimussäätiö ja ADHD-liitto järjestävät seminaarin Yhdessä erityisoppilaan tukena perjantaina klo Finlandia-talon Kongressisalissa B Seminaarissa keskustellaan erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimisesta perusopetuksessa. Ohjelma seminaarin avaus MLL:n tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Harri Tilli Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? aluesihteeri Anu Kippola-Pääkkönen, ADHD-liitto Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen ja oppimisen tukeen johtava asiantuntija Esa Iivonen, MLL Ekapeli lukemaan opettelevan erityislapsen tukena tutkija, KM, FM, Nina Saine, Jyväskylän yliopisto Vanhempien, opettajien ja koulunkäyntiavustajien yhteispeli lapsen oppimisen tukena luokanopettaja Matti Matikainen, Lönnrotin koulu, Lappeenranta ja lasten ja nuorten erityisohjaaja Anna-Elina Pajunen, ADHD-liitto Opettajan ja oppilaan kommunikaatiosuhde yliopistonlehtori, FT Elina Kontu, Helsingin yliopisto Miten terapia voi tukea lasta? MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland Loppusanat ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva Seminaari on maksuton ja kaikille avoin. Erityisesti toivotamme tervetulleiksi vanhemmat, opettajat ja koulun muun henkilöstön, koulun ja koulutoimen luottamushenkilöt sekä muut lasten kanssa työskentelevät. Paikkoja on 250:lle. Ilmoittautumiset mennessä: Elokuvia isovanhemmuudesta Sillat-elokuvafestivaali esittää Kuopiossa isovanhemmuudesta ja sukupolvien ketjusta kertovia elokuvia. Elämää suurempia elämyksiä tarjotaan niin lapsille kuin aikuisille. Ohjelma osoitteessa Lapsen oikeuksien päivää vietetään Ensi vuonna yleissopimus lapsen oikeuksista täyttää 20 vuotta. Lapsemme 3/2008 5

4 Kuntavaalit LIISA PARTIO/KATJA HOLOPAINEN Kuvat TUIJA LINKOLA Lapsi tarvitsee neuvolaa, päivähoitoa, koulua, kirjastoa ja liikuntapaikkoja. Lapsi viettää aikansa enimmäkseen oman kunnan alueella. Lapset ja nuoret eivät kuitenkaan saa äänestää. 6 Lapsemme 3/2008 V iime kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi 58,6:een. Luku on käsittämättömän alhainen. Erityisesti lapsiperheille kuntavaalit ovat ne kaikkein tärkeimmät. Valtuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa tehdään tärkeitä, lapsiperheiden jokapäiväiseen elämään vaikuttavia päätöksiä. Kuntien välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka paljon ja kuinka vaikuttavasti lapsiperheiden palveluihin käytetään rahaa. Vaikka valtio ohjaa julkisia palveluja ohjeilla ja suosituksilla, kunnat päättävät itsenäisesti miten suosituksiin suhtautuvat. Kuntapäättäjillä on paljon valtaa. Vaalikeskustelun seuraaminen ja äänestäminen ovat siksi asioita, joita ei kannata ohittaa. Tuleva vaalikausi on erityisen tärkeä siksi, että kunta- ja palvelurakenne ovat voimakkaassa murroksessa ja monessa kunnassa tehdään seuraavalla valtuustokaudella erittäin kauaskantoisia päätöksiä. MLL on esittänyt huolensa kuntapalvelujen rapistumisesta ja vaatii kunnan päätöksentekijöitä sitoutumaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Vieläkö vauvat punnitaan? Suomi on ollut aina ylpeä toimivasta neuvolaverkostostaan, jossa kaikki lapset tarkastetaan riittävän usein ja ongelmat kasvussa tai kehityksessä huomataan ajoissa. Samalla vanhemmat saavat neuvoja, jos joku kysymys askarruttaa. Neuvolatoiminnasta on valtakunnalliset ohjeet, jotka on tarkoitettu kaikkien kuntien noudatettavaksi. Stakesin syyskuun alussa julkistaman Äitiysja lastenneuvolatoiminta selvityksen mukaan neuvolaverkossa on pahoja reikiä: ainoastaan joka kolmas terveyskeskus noudattaa Äiti ja isi, ketä te äänestätte? alle 1-vuotiaiden terveydenhoitajatarkastuksissa suosituksia. Vain puolet kunnista Lapsemme 3/2008 7

5 Tiesitkö, että suositusten mukaan Terveydenhoitajan pitäisi tavata vauva vähintään kymmenen kertaa ensimmäisen ikävuoden aikana, koko neuvolavaiheen aikana tapaamiskertoja pitäisi olla Kotikäyntiä suositellaan ennen synnytystä ja sen jälkeen. Lääkärin pitäisi tutkia lapsi 6 8 viikon, 4 kuukauden, 8 kuukauden ja 18 kuukauden sekä lisäksi vähintään kerran leikkiiässä. Suosituksen mukaan lääkäri tapaisi perheen vähintään viisi kertaa ennen koulun alkua. Jokaisella vuosiluokalla kaikille oppilaille suositellaan tehtäväksi joko lääkärin tai terveydenhoitajan määräaikaistarkastus. Vähimmäiskriteerinä on, että vuosiluokkien 1-6 aikana tulisi tehdä kaksi laajaa terveystarkastusta lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä. Koulujen työolot tulisi tarkastaa ainakin joka kolmas vuosi. Miten kuntalainen voi vaikuttaa? Sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvolaopas Kuntavaalit ovat perheille ne tärkeimmät. hoitaa lääkärintarkastukset suositusten mukaisesti. Kotikäyntejä on onneksi lisätty, mutta valitettavasti perhevalmennuksia on sen sijaan vähennetty. Vanhempainryhmiä, joissa tavoitettaisiin molemmat vanhemmat ja perheet saisivat vertaistukea toisiltaan, on järjestetty hyvin vähän. Kotipalveluja, jotka helpottaisivat äkillisissä tilanteissa, kuten vanhemman sairastuessa, kunnat eivät tarjoa perheille kuin äärimmäisissä tapauksissa. Perheneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Kun apua ei tarjota ajoissa, ongelmat kasautuvat. Kunnilla ei pitäisi olla varaa varhaisen tuen laiminlyöntiin, sillä vaativat lastensuojelutoimet tekevät ison loven varsinkin pienen kunnan sosiaalitoimen budjettiin. Puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita perheen pitkään jatkuneet ongelmat lapsille ja vanhemmille aiheuttavat. Pienten kuntalaisten kannalta on tärkeää, että kirjastoon, leikkipuistoon ja harrastuksiin on helppoa ja turvallista kulkea. Onko kotihoito vaihtoehto? Hyvä esimerkki kunnallisesta päätöksenteosta on päivähoidon järjestäminen. Laki säätää oikeuden päivähoitoon, mutta kunnat päättävät, miten se toteutetaan. Yksi kunta satsaa päiväkoteihin, toinen taas niin vahvasti perhepäivähoitoon, että kunnallista päiväkotia ei rakenneta ollenkaan. Päivähoidon määrärahoissa lasta kohden on isoja eroja, samoin siinä, tukeeko kunta kotihoitoa. Päivähoidossa tavalliset haasteet ovat suuret ryhmäkoot ja hoitajien vaihtuvuus. Perheellä pitäisi olla mahdollisuus valita lapselleen sopivin hoitomuoto. Lapsen kotihoidon tuki on kuitenkin niin pieni, että läheskään kaikki perheet, jotka haluaisivat hoitaa alle 3-vuotiasta lastaan kotona, eivät voi valita kotihoitoa. Kotihoidontuen kuntalisä parantaa mahdollisuuksia valita kotihoito. Kotihoidon tuen kuntalisää maksaa vain noin kuudennes manner-suomen kunnista. Tuen määrä vaihtelee 67:stä 252 :een euroon lapselta. Pääseekö kerhoon tai kentälle? Jokaisella lapsella varallisuudesta riippumatta pitää olla oikeus ohjattuun kulttuuritoimintaan ja harrastuksiin. STM:n huhtikuussa 2008 julkaiseman selvityksen mukaan ainakaan avoimia varhaiskasvatuksen palveluja, kuten kerhoja, avoimia päiväkoteja ja puistotoimintaa, ei ole kunnissa riittävästi tarjolla. Lasten liikunnan lisääminen olisi hyvä konsti lasten ja nuorten kaikille avointen liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Seurojen ja järjestöjen käyttöön kunnan tilat sietäisi antaa maksutta. Lasten liikkumisen kannalta turvallisilla kävely- ja pyöräteillä on myös suuri merkitys. Miksi kiusaamista ei saada kuriin? Tuoreimman, elokuussa julkaistun Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan nuorten kouluoloissa on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen paljon myönteistä kehitystä, joka näyttää kuitenkin viime vuosina pysähtyneen. Näin on käynyt muun muassa koulun työilmapiirille ja koulun fyysisille työoloille. Joka kolmannessa koulussa huono ilmanvaihto tai puuttuvat tilat haittasivat koulutyötä melko paljon tai erittäin paljon, kertoi Stakesin ja Opetushallituksen raportti keväällä. Seuraavaksi eniten koettiin haittaa melusta ja ahtaudesta. Useat koulut ilmoittivat myös vaaratekijöistä, joita oli todettu mutta ei toistaiseksi poistettu. Ongelmat työilmapiirissä näkyvät koulukiusaamisen yleistymisessä peruskoulun yläluokilla. Seitsemän prosenttia tytöistä ja joka kymmenes poika ilmoitti kouluterveyskyselyssä tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Kolme tapausta neljästä jää koulun henkilöstöltä havaitsematta Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuoltoryhmän tulisi oppilaskohtaisen tuen lisäksi käyttää neljännes työajastaan kouluhyvinvoinnin edistämiseen. Tällä hetkellä siihen ei jää aikaa, vaan työ keskittyy pitkälti yksittäisten oppilaiden ja heidän perheidensä ongelmiin. Kuntapäättäjien on turvattava oppilashuollolle riittävät voimavarat ja varmistuttava, että kaikissa kouluissa on lain edellyttämä suunnitelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Oppilaiden viihtyvyyttä parantaisi myös oppilaiden ottaminen mukaan koulutyön suunnitteluun, oppilaskuntatoiminnan edistäminen ja tukioppilastoiminnan ottaminen mukaan opetussuunnitelmiin. Minne katosivat koululääkärit? Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisten päivittäiset ja viikoittaiset oireet kuten päänsärky, niskakivut ja väsymys ovat yleistyneet, samoin ylipainoisten osuus yläluokkalaisista ja lukiolaisista. Samalla nuorten tyytymättömyys koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on lisääntynyt. Etenkin koululääkärin vastaanotolle on vaikea päästä. Stakesin ja Opetushallituksen selvityksissä on huomattu, että koko maassa lääkäreiden työpanos kouluterveydenhuollossa jää murto-osaan suositellusta eikä vajausta ole korjattu lisäämällä terveydenhoitajien työpanosta. Vain poikkeustapauksissa suositukset toteutuivat. Koulupsykologitoimintaa ja koulun sosiaalityötä oli vain harvoin käytettävissä alle sadan oppilaan alakouluissa ja varsin vähän Etelä-Suomen läänin ulkopuolella. Säännölliset terveystarkastukset ovat toimiva keino edistää lasten ja nuorten terveyttä ja kaventaa terveyseroja. Kouluterveydenhoitajia, koulupsykologeja ja koulukuraattoreita tarvitaan lisää ja koululääkärijärjestelmä tulee elvyttää. Kunnan on noudatettava kouluterveydenhuollon laatusuositusta. Myös lasten ja nuorten mielenterveydenpalveluita pitäisi vahvistaa. Lasten ja nuorten on päästävä psykiatrisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin jonottamatta ja saatava tarvitsemansa terapiatuki. Joka kuntaan lapsipoliittinen ohjelma Uusi lastensuojelulaki edellyttää kunnalta suunnitelmallista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja vanhemmuuden tuen kehittämistä. Kunnan tulee tehdä yhteistyötä paikkakunnan muiden perhe- ja lastensuojelutyötä tekevien tahojen kuten järjestöjen kanssa. Kuntaliiton selvitysten mukaan lapsipoliittiset ohjelmat ovat edistäneet yhteistyötä kunnan eri sektoreiden sekä seurakuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lähes puolessa kunnista ohjelman myötä on kehitetty palvelujen saatavuutta ja laatua. Kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa tulee myös arvioida lapsiin kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla säännönmukainen osa kunnallisten päätösten valmisteluprosessia. - Osallistu vaalitilaisuuksiin tai järjestä sellainen, selvitä ehdokkaiden mielipiteet sinulle tärkeistä asioista. - Seuraa päätösten valmistelua kunnan nettisivuilta. - Pidä yhteyttä valtuutettuihin ja lautakuntien jäseniin, kerro, kysy, kommentoi. - Muista, että kunnan toiminnan kehittämisestä voi aina tehdä kuntalaisaloitteen. Kuntien talous kiristymässä Vuosien varrella paikallishallinnolle on siirretty valtavat taloudelliset ja toiminnalliset vastuut, suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento Kuntaliitosta toteaa. Kuntien osuus sosiaalipalveluiden rahoituksesta on noin puolet, valtio tukee niitä neljänneksellä ja loput rahoituksesta saadaan palvelumaksuista. Vuorento kaipaisi valtion ja kuntien välille tiiviimpää yhteistyötä kaikkien haavoittuvien ryhmien palveluitten takaamiseksi niin, että kuntalaiset tulisivat tasavertaisesti kohdelluiksi eri puolilla maata. Tällä hetkellä kuntakohtaiset erot ovat suuret. Kuntien taloudellinen tilanne on Vuorennon mukaan ollut tänä vuonna kohtuullisen hyvä. Kunnan verotulot koostuvat pääasiassa ansiotulojen veroista. Kun työllisyystilanne on hyvä, verotulot kasvavat kohtuullisesti. Kuntien velkaantuneisuus on kuitenkin kasvanut. Valtionosuuksien kasvun Vuorento arvioi tyrehtyvän kokonaan lähivuosina. Tulevalla valtuustokaudella kuntien talous tulee kiristymään. Tämä asettaa kovia paineita päättäjille, joiden on ratkaistava, mitä priorisoidaan ja miten toimintaa tehostetaan. 8 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/2008 9

6 KAIPAATKO KUUNTELIJAA? Uusia turvaverkkoja Lapsipolitiikan ja lastensuojelun erityisasiantuntija Sirkka Rousu Kuntaliitosta kertoo, että kuntapalveluissa on meneillään suuri rakenteellinen muutos: lasten ja perheiden ongelmia ehkäistään siirtämällä tukea arkeen. Rousu kertoo esimerkin Vantaalta, jossa perhetyöntekijät menevät kotiin tukemaan perhettä ja arjen ongelmissa vaikka ympärivuorokautisesti useamman viikon ajaksi. Näin lapset eivät saa erityislasten leimaa, jos kyse on vanhempien taidottomuudesta. Yli sadassa kunnassa luodaan perhekeskuksia, jossa järjestöt toimivat rinnan kunnan palveluitten kanssa, ja perheet luovat itselleen tukiverkostoja. Asiantuntijoiden tehtävä perhekeskuksissa on tukea ihmisten luontaisia verkostoja, taitoja ja voimavaroja. Perhekeskukset edustavat uudenlaiseen ajatteluun perustuvaa palveluiden muutosta, jonka hyödyt tulevat näkymään myöhemmin. Rousu vertaa perhekeskusten perustamista neuvolajärjestelmän luomiseen. Hän uskoo kuntien talousarvioitten ja erityisasiakkuuksien vähenemisen vakuuttavan päättäjät ennaltaehkäisevän työn merkityksestä. Päättäjä tarvitsee tukea Moni vanhempi lähtee mukaan kunnallispolitiikkaan vaikuttaakseen lasten ja perheiden palveluihin. Vaikuttaminen kuntapolitiikassa alkoi kiinnostaa minua, kun sain omia lapsia ja tarvitsimme palveluita. Olin myös oman ammattini kautta mukana kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisessa, alakoulun rehtori Helinä Perttu Järvenpäästä kertoo. Kunnallispolitiikkaan mukaan lähteneillä vanhemmilla on vahva tahto vaikuttaa, kyky organisoida ajankäyttöään ja perheen tuki takanaan. Jokaisen menestyvän naisen takana on muita naisia, toteaa kaupunginvaltuutettu Heidi Nygren Keravalta. Hänen tukenaan miehen lisäksi on ollut oma äiti. Helinä Perttu on laskenut, että luottamustehtävien hoitoon menee viikossa yhden työpäivän verran aikaa. Luen asialistoja iltaisin lasten jo nukkuessa. Eri tapahtumiin saatan ottaa lapset mukaan. Muihin harrastuksiin minulla ei jää aikaa. Tämä on minun harrastukseni. Sirkka Rousu ehdottaa, että kunnat voisivat järjestää kokousten ajaksi perheellisille luottamushenkilöille lastenhoidon paikallisten järjestöjen avulla. Tällaisia tukipalveluja tarvitaan, jos halutaan päättäjiksi muitakin kuin eläkeläisiä, Rousu huomauttaa. Myös työnantajan tuki on tärkeä. Erityisesti moni seminaari järjestetään virka-aikaan. Osa joutuu ottamaan palkatonta virkavapaata, joka voi olla muutenkin tiukassa taloudellisessa tilanteessa elävälle perheelliselle vaikeaa, Helinä Perttu toteaa. Tuntuuko arki raskaalta? Mietitkö kenen puoleen kääntyä? Vanhempainpuhelin päivystää numerossa (0,08 e/min+pvm) tiistaisin ja torstaisin sunnuntaisin Älä jää yksin! Soita Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen tai kirjoita Vanhempainnettiin.Voit ottaa yhteyttä missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Kanssasi pulmia ratkovat vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat itsekin äitejä ja isiä. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä. Asioita ihmetellään yhdessä, tarvittaessa saat neuvoja ja mielipiteitä. Vanhempainnettiin voit kirjoittaa milloin vain osoitteessa 10 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

7 PUHEENJOHTAJALTA MUUMI: KULTAKALA SPIDER-MAN 3: PIMEÄN PUKU Kuunneltavan kertomuksen lisäksi pakkauksissa on jotakin puuhailtavaa kuten puuha-, väritys- tai tarrakirja. Pakkauksen osia voi käyttää yhdessä tai erikseen. Voit myös laittaa CD:n tietokoneeseen (PC) ja koota näytöllä 2 palapeliä tai tulostaa lisää väritettäviä kuvia. Joissakin pakkauksissa on oheismateriaalina värikyniä tai postikortteja. WD NALLE PUH: UNOHTUMATON PÄIVÄ PUUHA-PETE: LÄNNEN VILLIT 2008 HIT/K Chapman WD NALLE PUH JOULU WD PRINSESSAT: LUMIKKI RÖLLIN SYDÄN Oikeudet Röllin sydän -elokuvan hahmoihin MRP Matila Röhr Productions Oy. HELLO KITTY 1976, 2008 SANRIO CO., LTD POKÉMON MUUMI: MUUMIPEIKKO RAKENTAA TALON Moomin Characters 2008 Pokémon Nintendo / Creatures Inc. / GAME FREAK Spider-Man 3, the Movie 2008 Columbia Pictures Industries, Inc. Spider-Man and all related characters: TM & 2008 Marvel Characters, Inc. All Rights Reserved. WD ALADDIN WD ROTTATOUILLE MUUMI: YKSINÄISTEN VUORTEN RETKI WD BAMBI MUUMI: KEVÄT- YLLÄTYS Moomin Characters Kaiken tärkeän muistaminen Tullessani Unkarista työmatkalta istuin lentokoneessa noin kymmenenvuotiaan tytön vieressä. Tyttö kirjoitti innoissaan ja kovin keskittyneesti sanoja allekkain vaaleanpunaiseen vihkoonsa. Alkumatkan aristelun jälkeen tyttö kertoi, että hän kirjoittaa muistilistaa. Pienen tauon pidettyään hän täydensi, ettei hän kylläkään tee sellaista listaa kuin äiti tai isä. Ihmettelevään kysymykseeni hän vastasi, että äiti tekee muistilistaa kauppareissua varten, ja isä pitää listaa tekemättömistä töistä. Annettu selitys ei kuitenkaan vielä paljastanut tytön muistilistan luonnetta, niinpä jatkoin keskustelua. Kuuntelijasta ilahtuneena tyttö kertoi, että hän listaa kaiken kivan, mitä on matkallaan kokenut, niin että hän varmasti muistaa ihan kaikki kotonakin. Nyt kun 12 vuoden mittainen puheenjohtajuuteni MLL:ssä on päättymässä ja kirjoitan toiseksi viimeistä puheenjohtajan palstaani, minulla on samanlainen olo kuin tytöllä lentokoneessa. Haluaisin varmistaa, että tulen muistamaan kaiken hienon ja tärkeän, mitä tällä MLL-matkallani olen kokenut ja oppinut. Haluaisin lasten viisaudella laatia muistilistaa niin omasta kuin liitonkin näkökulmasta! Mannerheimin Lastensuojeluliitto on mielestäni upea järjestö, koska liitto on samanaikaisesti sekä maankattava vapaaehtoistyötä tekevä että valtakunnallisesti huippuasiantuntijuutta edustava järjestö. Tämä ajoittain vaikeastikin tasapainossa pidettävä kaksijakoisuus on liittomme suurin vahvuus eli muistilistassani ykkösenä. Tärkeää on kyetä edelleenkin pitämään yhdessä toisaalta arkinen paikallinen ja alueellinen toiminta lähellä lasta, toisaalta lapsia koskevan asiantuntijatiedon luotettavuus ja valtakunnallinen vaikuttavuus. Toinen tasapainoilua edellyttävä vahvuus MLL:ssä on uudistumisen ja tradition onnistunut yhdistäminen. Liitto, jolla on ainutlaatuisen kunniakas historia, tarvitsee viisasta muuttumattomuutta; tästä huolimatta liiton tuleva menestys riippuu sen kyvystä uudistua ja muuttua. Parhaillaan menossa olevan, liiton rakenteita ja toimintaa arvioivan työryhmän kehittämisprosessin onnistuminen onkin avainasemassa. Vain avoimella yhteisellä keskustelulla löytyy ratkaisut kunniakkaaseen tulevaisuuteen. Vaikka MLL:n näkökulmasta muistilistassani on vielä paljon muutakin, henkilökohtaisesta listastani tulee todella paljon pitempi. Parhaimmat muistoni liittyvät kanssamatkustajiin eli niihin ystäviin, joita olen MLL:n kautta saanut. Yhdessä jaetut hetket, yhdessä tehty työ ja yhteisen tahtotilan rakentaminen ovat aarteita, joita en halua unohtaa. Aivan yhtä tärkeänä listassani ovat ne suomalaiset lapset, joita olen monin eri tavoin tavannut yhdistysten ja piirien tilaisuuksissa ja juhlissa. Eri-ikäisten lasten iloisuus on voimakkain muistikuvani MLL-matkoiltani koti-suomessa. Kysyin lentokoneessa olleelta tytöltä, miten usein hän arvelee sitten kotona lukevansa muistilistaansa. Pitkään asiaa pohdittuaan tyttö sanoi, että kyllä hän nämä asiat nyt muistaa muutenkin, kun on ne kerran kirjoittanut ylös. Niinpä hän ei listaa itse tarvitse ennenkuin ehkä sitten joskus, kun hän on yhtä vanha kuin äiti ja isä. Listan suurin merkitys tytölle olikin siinä, että sitä voi jakaa kavereitten kanssa. Minäkin haluan jakaa edes pieneltä osin minulle tärkeitten asioitten muistamista kaikkien MLL:n jäsenten kanssa. Tuula Tamminen professori Lapsemme 3/

8 MARIANNE SAINE Kuva RODEO Lapsiperhe säästökuurilla L apsiperheistä puhutaan usein yhtenäisenä väestönosana. Lapsiperheitä löytyy kuitenkin tasaisesti sekä pieni-, keski- että hyvätuloisten ryhmistä. Paras taloudellinen tilanne on kahden huoltajan pikkulapsivaiheen ohittaneilla kotitalouksilla, heikoin puolestaan yksinhuoltajilla ja monilapsisissa sekä pikkulapsiperheissä. Tilastollisena köyhyysrajana pidetään yleensä 60 prosenttia hyvinvointivaltion väestön mediaanitulosta. Nettotuloraja oli Suomessa vuonna 2006 yhdellä henkilöllä euroa vuodessa. Kahden aikuisen ja kahden alle 14-vuotiaan 14 Lapsemme 3/2008 Asumisen, bensan ja ruuan hintojen kohoaminen koettelevat perheiden taloutta. Monessa perheessä on pakko tarkistaa ostotottumuksia. Toisaalta - kun niukentaa kulutusta, tulee samalla tehneeksi ekotekoja. lapsen perheessä raja oli euroa eli 2180 e kuukaudessa. Laske kuukausibudjetti Ensimmäinen askel kulujen kuriin saattamiseksi on se, että tietää mitä tienaa ja mihin raha oikeasti kuluu. Perustarkistus on äkkiä tehty. Kaikki tulot lasketaan yhteen. Sitten kirjataan tiedossa olevat vakiomenot. Molemmat jaetaan kuukausieriksi. Sen jälkeen seurataan juoksevia menoja kuukauden päivät. Ruutulehtiö kauppaan mukaan tai kuitit talteen! Lopuksi lasketaan kuukausibudjetti. Jos budjetin plussasumma on pieni, talouden voi kaataa jo se, että pitää ostaa uusi kodinkone hajonneen tilalle. Jos budjetti on miinuksella, on aika lähteä kunnon karsintaan. Hälytyskellojen pitää soida, jos ottaa kulutusluottoa vanhojen luottojen tai perustarpeiden, kuten ruokakulujen maksamiseen. Suunnittele ostokset Pikkuostoksiin menee yllättävän paljon rahaa. Esimerkiksi kolme pikkupulloa lähdevettä viikossa tekee noin 140 euroa vuodessa. Iltapäivälehti viidesti viikossa maksaa 312 euroa vuodessa. Yhden lattekupillisen hinnalla saa paketin kahvia. Ruokamenoissa säästää suunnitelmallisuudella. Monet ajattelevat, että tarjousten perässä juokseminen kannattaa. Kaupan ala ei kuitenkaan tur- haan kutsu mojovia tarjouksia sisäänvetotarjouksiksi. Usein tulee ostaneeksi kaikki päivittäistavarat samasta liikkeestä kuin missä houkutustarjous oli. Liike ei välttämättä ole kuitenkaan hinnoiltaan edullisin. Kaupassa voi käydä pari kertaa viikossa, ostoslistan kanssa. Vaikka paikkakunnan halvimman kaupan valikoima ei kaikilta osin miellyttäisikään, sieltä kannattaa hankkia isoissa erissä ainakin perustarvikkeita: jauhoa ja juustoja, juomia ja vessapaperia. Einesten ja puolivalmisteiden välttäminen säästää perheen ruokamenoissa paljon. Vauvan purkkiruuan hinta voi olla nelinkertainen itsetehtyyn verrattuna, valmispuuron jopa kahdeksankertainen. Säästäminen on ekoteko Vauvaperheen perushankinnat maksavat helposti tuhat euroa vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Käytetyin lapsiperheen säästökonsti onkin lastenvaatteiden ja tarvikkeiden hankkiminen kierrätyksestä. Se on nykyään helppoa. Kirppareita on pikkutaajamissakin ja netin huutokaupat pursuavat lastentavaroita. Vauva käyttää 30 ensimmäisen elinkuukautensa aikana jopa 5000 vaippaa. Kestovaipat tulevat jo yhdellä lapsella noin puolet halvemmiksi kuin kertakäyttövaipat. Jollei halua pestä vaippoja, kertavaippojen hintavertailu kannattaa. Vaippa-aikana käytettyjen kertavaippojen hintahaitari on peräti euroa. Kulutusyhteiskunnassa menoista tinkiminen rahanpuutteen vuoksi ei ole mukavaa. Toisaalta kun lukee rinnakkain eko- ja rahansäästöoppaita, huomaa että konstit ovat monesti samat. Klassinen esimerkki on tietysti kulutustavaroiden kierrättäminen. Autoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen suosiminen, huonelämmityksen säätäminen tai vaikkapa muovikassien vaihtaminen kangaskassiin keventävät sekä ekologista selkäreppua että luottotaakkaa. Laskut järjestykseen Laskujen suoraveloitus pankkitililtä on maksukykyisten ihmisten kätevä palvelu. Pienituloiselle se ei välttämättä sovi, koska tilin saldo pitää olla tiedossa. Jos laskupino ylittää tilipäivänä maksukyvyn, laskut kannattaa laittaa maksamisjärjestykseen. Ensin maksetaan välttämättömimmät ja vanhimmat laskut. Kalliit luotot kannattaa lyhentää ennen halvempia. Viiden euron maksumuistutusmaksulla voi laskulle saada eräpäivästä neljä viikkoa maksuaikaa. Tämän enempää laskua ei kannata vanhentaa nousevien perimiskulujen vuoksi. Maksujärjestelyistä voi sopia Pahin asia perheen talouskriisissä on panna pää pensaaseen ja jättää perintäkirjeet avaamatta, sanoo Porvoon talous- ja velkaneuvoja Tomi Nummela. Usein nuoren perheen talouden vie miinukselle yhdistelmä, johon kuuluvat liian iso asuntovelka, useat kulutusluotot ja pätkätyön päättyminen. Maksujärjestelyjen tekeminen velkojien kanssa kuuluu nykyiseen luottoyhteiskuntaan. Se ei ole enää häpeä. Tomi Nummelan mukaan velallisen yhteistyöhalua arvostetaan pankeissa, perintätoimistoissa tai vaikkapa puhelin- tai sähköyhtiöissä. Kun talous on miinuksella, koko perhe on syytä vihkiä mukaan tilanteeseen. - Liian usein näkee sitä, että puolisot pimittävät toisiltaan velkoja tai että lasten kalliita harrastuksia maksetaan kynsin hampain velkarahalla, Nummela kuvaa. Talouden kulujen ja velkojen kartoittaminen on aina ensimmäinen APUA! APUA! Apua talouden suunnitteluun ja velkojen hallintaan saa netistä. Katso esimerkiksi talous Googlaa haulla lapsiperheen säästövinkkejä. Pääset mm. nimimerkki Moiskun askel ennen maksujärjestelyistä sopimista. Aloittaa voi sillä, että sopii päävelkojan, usein asuntolainapankin, kanssa lyhennysvapaasta jaksosta. Säästyvällä summalla maksetaan kalliimpia kulutusluottoja pois. Jo näin voi saada talouden tasapainoon. Monesti maksujärjestelyjen tekeminen vaatii kuitenkin sitkeyttä ja paperisotaa. Epärealistisia maksusuunnitelmia ei kannata velkojille esitellä. Velkaneuvojaan voi ottaa yhteyttä, kun tuntuu ettei moninaisia maksujärjestelyjä kykene itse tekemään, Nummela kehottaa. Pitkäaikaisempi maksukyvyttömyys liittyy usein isompiin elämänmuutoksiin, kuten avioeroon, työttömyyteen tai vakavaan sairastumiseen. Varsinainen velkajärjestely on käräjäoikeuden vahvistama maksuohjelma, ja se tehdään velkaneuvojan kanssa. Kun velkajärjestelyn määräaika on päättynyt, velallisen maksuvelvollisuuskin päättyy. Suomi 24-keskustelupalstalle kirjoittamaan tekstiin käytännönläheisistä säästökonsteista. Markka-ajan Penninvenyttäjän oppaat ja keittokirjat ovat kelpoja edelleen. Niitä voi löytää kirjastoista tai tilata osoitteesta Lapsemme 3/

9 KAARINA KOKKONEN Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI Koulutyö vaatii voimia. Pakerrus sujuu, kun koululaisen päivään mahtuu myös iloa, lepoa, mieluisaa tekemistä, kiitosta ja tarvittaessa lohdutuksen sana. Koululaisen voimanlähteet Kiitä, kannusta ja rohkaise E dessä on taas pitkä ja työntäyteinen lukuvuosi. Jottei arki lipsuisi uuvuttavaksi suorittamiseksi, koululainen tarvitsee väsymisen vastustamiseen, paineiden ja pelkojen päihittämiseen paljon voimaa tuovia ja hyvää oloa edistäviä asioita. Lapselle isoin asia on turvallisuuden tunne, se, että hänet hyväksytään kotona, koulussa, harrastus- ja kaveripiirissä sellaisena kuin hän on, sanoo MLL:n nuorisotyön kouluttajana ja vanhempainryhmien vetäjänä toiminut, kolmen kouluikäisen lapsen yrittäjä-äiti, YTM Tiina Honkonen. Liialliset odotukset saavat lapsen herkästi tuntemaan itsensä riittämättömäksi. Ei kaikessa tarvitse kuitenkaan olla hyvä, eivätkä kaikki voi olla huippuja. Turvallisessa ryhmässä lapsi ei samaista hyvyyttään suoriutumiseen eikä hänen tarvitse ponnistella enempään kuin pystyy. Stressittömänä oppiminenkin on helpompaa ja kouluun on kiva mennä. Perusluottavaisen koululaisen elämä on iloa ja energiaa tulvillaan. Voimanlähteistä ykköseksi Tiina Honkonen nostaa kodin. Koti ja ihmissuhteet Koti on turvapaikka. Siellä koululainen saa rauhassa olla oma itsensä, ilmaista myös kielteiset tunteet, murjottaa, kiukutella vanhemmille, purkaa pahaa mieltä ja sitä kautta kerätä voimia ja harjoitella pikku hiljaa aikuiseksi kasvamista. Kotoa löytyvät myös tärkeimmät ihmiset, suunnannäyttäjät, repuntäyttäjät sekä sisarukset. Tärkeitä ovat myös kaverit. Jo esikouluikäinen odottaa leikkikavereiden tapaamista. Yläkouluikäisille kaverit, joiden kanssa vietetään paljon aikaa, ovat elämän keskiössä. Iso voimavara ovat myös sukulaiset, vaikka mummo ja vaari eivät asuisikaan naapurikorttelissa. Puhelu tai tekstiviesti kerran viikossa mummin ja tyttärentyttären kesken viestittää, että olemme tärkeitä toisillemme. Honkosen perheessä nykytekniikka skypepuheluineen on tuonut sukulaiset entistä tiiviimmin perheen arkeen. Varsinkin nuoremmat ovat nauttineet siitä, kun tädit ja kummit ilmestyvät kuvaruudulle kuulumisten vaihtoon, vaikka oikeasti ovat Turussa, Lahdessa, ties missä. Voimantuojia ovat myös koulun ihmissuhteet. Hyvä jos kaikki koulun aikuiset vahtimestarista rehtoriin tulevat lapselle tutuiksi, mutta riittää että koulussa, ihan kuten kaveripiirissä ja kotona, lapsella on ainakin yksi läheinen, hyvä ihmissuhde, Tiina Honkonen sanoo. Lapsen on tärkeää kuulla, että hän on sinulle rakas, sanoo Annin (vas.), Mikon ja Eevan äiti Tiina Honkonen. Ilo tarttuu Ilo on suuri voimantuoja. Ilo syntyy yhdessä tekemällä, toisen arvostamisella, kiittämisellä, kannustamisella ja huomaamisella. Eri ihmisille eri asiat tuottavat iloa. Kotona kannattaa jutella, mistä kukin tykkää, mitä toivoo toisilta ja millaisia unelmia kenelläkin on. Iloa tuottavat asiat voivat olla pieniä ja arkipäiväisiä, kuten se, että lapsi saa toivomansa värisen takin tai että lapset voivat matkustamisen sijasta viettää lomansa kotona kavereiden kanssa. Ilo on ihmisen perustunne, kuten esimerkiksi suru. Ilon tunne tarttuu. Se, millainen on perheen tai luokan ilmapiiri, tarttuu lapseen, kuten työpaikan ilmapiiri aikuiseen. Aikuinen voi karkottaa ilon kodista viemällä sinne kiireensä ja stressinsä. Aikuisen huolet ja murheet eivät kuulu lapselle. Uni, liikunta ja ravinto Uni tuo voimaa. Koulu ei suju, jos lapsi ei nuku riittävästi, sillä väsynyt väsähtää kesken päivän. Kouluikäinen tarvitsee unta keskimäärin 9 10 tuntia, nuori vähän vähemmän. Television sulkeminen ajoissa ja nukkumaan patistaminen ovat vanhemman päivittäistä perustyötä. Paljon koneen ääressä istuvia koululaisia pitää myös kovistaa liikkumaan. Päivittäinen liikunta kuten terveellinen ravintokin ovat jaksamisen peruspalikoita. Tuore WHO:n koululaistutkimus kertoo suomalaislasten liikkumisen hiipuvan lapsen kasvaessa. 15-vuotiaista pojista enää 15 prosenttia harrastaa päivittäin kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa, tytöistä 9 prosenttia. Näillä prosenteilla sijoitutaan Euroopassa vähiten liikkuvaan kolmannekseen. Tutkimuksen mukaan nuoriso myös syö luvattoman laiskasti hedelmiä. Niitä popsii päivittäin vain joka neljäs 15-vuotias tyttö ja pojista 14 prosenttia. Ravinto on muutakin kuin ruoka ja syöminen. Se on myös aterian suunnittelua, kaupassa käyntiä, ruuan valmistamista ja pöydän kattamista, tehtäviä, joihin myös lapset voivat osallistua ja esittää toiveitaan. Tehtävät opettavat huomioimaan toisia ja ovat lapsista jopa kivoja, Tiina Honkonen sanoo. Honkosen huushollissa Hankasalmella vanhimmat koululaiset saavat suunnitella ja valmistaa kotijoukoille mieleisensä ruuan kerran kahdessa viikossa. Salaatti- ja jälkiruokatalkoisiin lapset osallistuvat usein. Harrastukset ja huvitukset Harrastusten tarkoitus on tuottaa iloa. Harrastukset ovat usein vastapainoa koulutyölle, mutta ne voivat olla sille myös lisä, jos lapsi on esimerkiksi innostunut kielistä ja Lapsemme 3/

10 Reipas liikkuminen kuuluu jokaiseen päivään. mielii englannin kielen kerhoon. Lapsen kiinnostuksen ja vahvuuksien kunnioittaminen opastaa valitsemaan toivotun harrastuksen. Aina ei edes tarvita kodin ulkopuolista harrastusta, jos lapsella on muuta mieluisaa tekemistä. Nykyisin harrastuksia on jopa liian paljon, jotta aikaa jäisi myös ravitsevaan joutenoloon ja lepoon, Tiina Honkonen tuumaa. Myös lukeminen tai luonnossa liikkuminen voi olla harrastus. Jollekin lemmikkieläimestä huolehtiminen on kaikki kaikessa. Monelle tytölle voimanlähde on päiväkirjan kirjoittaminen. Parhaiden ystävien kesken kierrätettävän päiväkirjankirjan sivuilla kysytään, vastataan, piirretään ja puretaan mieltä maailman tärkeimmistä jutuista. Myös matkat, teatterissa ja konsertissa käynnit, syntymäpäivät ja muut perheen yhteiset juhlat, jotka rikkovat ihanasti arjen kulkua, edistävät hyvää oloa. Kiitos, kannustus ja halaus Äiti ja isä voivat tukea koululaisensa jaksamista kiittämällä, kannustamalla ja rohkaisemalla. Etenkin jos lapsi joutuu tsemppaamaan koulunkäyntiään, pienestäkin onnistumisesta, myös ahkerasta yrittämisestä tulisi kiittää ja rohkaista. Lapsille kannattaa antaa mahdollisimman paljon myönteistä palautetta, aiheesta. Palaute on vähän kuin bumerangi, joka palautuu pikku hiljaa takaisin lähettäjälle. Se on kasvualustaa toimiville ihmissuhteille, turvallisuudelle ja ennen kaikkea koululaisen itsetunnolle. Rauhoita hetki, jolloin vaihdatte päivän kuulumiset. Uni tuo voimaa. Koululainen tarvitsee paljon unta. Silloin kun joku menee pieleen, lapsi tarvitsee lohdutusta ja vanhemman lähelleen. Lohduttaminen voi olla pieniä tekoja toisen hyväksi. Jossakin perheessä murheet kuitataan keittämällä kaakaot tai pelaamalla peli. Tiina Honkonen muistuttaa, että koskettaminen on mahtava voima. Halaus tekee hyvää. Vanhemman läheisyyttä ja puheita kaihtavaa murrosikäistä voi yrittää lähestyä varpaiden kautta, sillä nuoren jalkoja särkee usein. Televisiota katsellessa nuoren koivet yleensä rotkottavat sohvalla sopivasti tarjolla hierottavaksi. Lasten hiusten letittäminen ja laittaminen on myös hyvä yhdessäolon hetki. Tuttavaperheessämme äiti pääsi taitavana hiustenlaittajana jopa opastamaan hiustietoista murkkupoikaansa geelikampauksen teossa. Se oli aika otettu ja iloinen äiti, Tiina Honkonen kertoo. Ilonaiheita koulussa 8.- ja 9.-luokkalaisten mielestä koulussa iloa tuottavat: - Hauskat ihmiset - Koulumenestys - Onnistuminen - Kaverit - Hyvät tyypit - Pojat ja tytöt - Koulun yhteiset tapahtumat - Oppiminen - Välitunnit - Hymyilevät kasvot - Lyhyet päivät - Kivat aineet kuten musiikki ja kuvaamataito - Toisista välittäminen - Hyvä ilmapiiri - Hyvä kouluruoka - Työelämään tutustumisen jakso - Sopivan kokoinen koulu ja luokka - Kasvit ja kukat - Ulkona pidettävät tunnit - Vierailijat - Teemaviikot - Mukavat opettajat Meidän Perhe on arjen onnistumisia ja elämän mullistuksia. Tietoa ja taitoa ymmärtää lasta kaikkina kasvun tärkeinä hetkinä, olivat lapset sitten leikki-iän uhmassa tai murrosiän pyörteissä. Meidän Perhe on lehti täynnä elämää. Lähde: MLL:n tukioppilasaineisto. ovh 5,90 18 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

11 Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO ja ANTERO AALTONEN Lasten huppari sininen ja punainen koot cm 60 % puuvillaa, 40 % polyesteriä 25 e MLL-tuotteet Ostamalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuotteita tuet työtämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Isä-paita, tummansininen koot M XXL 100 % puuvillaa 17e Äiti-paita, vihreä koot XS XXL stretch, 95 % puuvillaa, 5 % elastaasia 22e Vaari-paita, ruskea koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Mummi-paita, karpalonpunainen koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Sisko-paita, punainen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Veli-paita, sininen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Ettei kukaan jää yksin -paita, vihreä koot S XL stretch, 95 % puuvillaa, 5 % elastaasia 22 e Ettei kukaan jää yksin -paita, musta koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Onni löytyy arjesta -tuotteet Poikanen-body, luonnonvalkoinen Poikanen-kangaskassi, musta, lyhyet sangat koot 0/3 kk 12/18 kk 100 % luomupuuvillaa 20 e 100 % puuvillaa 5 e Kummi-paita, omenanvihreä stretch, unisex-malli koot S XXL 22 e Onni löytyy arjesta -muistikirja, reilun kaupan tuote käsintehdystä lokta-paperista 10 e Onni löytyy arjesta. Onni löytyy arjesta -huivi, tummansininen puuvillaa 7 e Tilaa nyt! Kädenjälki -kipsivalupakkaus 9,50 e Onnittelu- tai kiitoskortit 10 kpl kuorineen 14 e Tulossa syksyllä! Poikanen-heijastimet, vihreä ja keltainen 3 e Poikanen-istuinalusta, sininen, taitettava malli 5 e Poikanen-töppöset, tummansininen, villavuori 15 e Tiskirätti 3 e Keittiöpyyhe, puuvillaa 6 e verkkokaupasta MLL:n tilauspalvelusta p MLL:n paikallisyhdistyksistä ja piiritoimistoista yhteystiedot Posti- ja käsittelykulut: 4 e (kirjelähetys) tai 8 e (paketti). Yli 160 e:n tilaukset ilman toimituskuluja. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin varastoa riittää. Värit saattavat painoteknisistä syistä poiketa hieman tässä esitetyistä. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotteiden hinnat sisältävät alv. 22 %. 20 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

12 LIISA PARTIO Kuvat MLL MLL : monipuolista kansalaistoimintaa Liittokokous hyväksyi liittohallituksen kolmivuotisselonteon ja kolmivuotissuunnitelman sekä MLL:n hyvinvointiohjelman. Kolmivuotissuunnitelmassa painottuvat vapaaehtoistoiminnan tuki, lasten terveen kasvun edistäminen sekä verkkoauttamisen monipuolinen kehittäminen. Liittohallituksen käynnistämää järjestörakenteen kehittämistyötä jatketaan vuonna 2008 valmistuvan arviointiselvityksen pohjalta. Tavoitteena on löytää kolmivuotiskauden aikana malli MLL:n järjestörakenteen kehittämiseksi. Lähtökohtana on paikallisyhdistysten tarvitseman tuen vahvistaminen sekä alueellisen ja valtakunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Paikallisyhdistysten ydintoiminnoille - perhekahviloille ja vertaisryhmille - luodaan kolmivuotiskauden aikana seudullisen tuen malli jokaisen piirijärjestön alueella. Perhekahvilatoimintaa kehitetään vastaamaan kasvaviin monikulttuurisiin tarpeisiin ja toiminnassa luodaan mahdollisuuksia myös eri sukupolvien yhteistoiminnalle Kylämummi ja -vaaritoiminnan kautta. Lastenhoitotoiminta uudistetaan keskusjärjestössä käynnissä olevan kehittämishankkeen tulosten ja RAY:n rahoituslinjausten pohjalta. Vuosina toteutettavan ehkäisevän päihdetyön ja vuosina toteutettavan Lapsen turvaksi - hankkeen hyvät käytännöt hyödynnetään piirien ja paikallisyhdistysten toiminnassa. Kolmivuotiskauden aikana uudistetaan MLL:n kerhotoiminnan malli ja materiaalit, luodaan valtakun- Sitoutunutta ja hyvää työskentelyä. 22 Lapsemme 3/2008 Lappeenrannan liittokokous Jännitystä ilmassa Odotusta, innostusta, haikeutta, reipasta puurtamista ja riehakasta menoa Monien tunnelmien liittokokous linjasi liiton työtä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, teki tärkeitä henkilövalintoja ja otti kantaa hyvinvointipalvelujen puolesta. Kun minulta aikanaan kysyttiin, olisinko käytettävissä MLL:n puheenjohtajaksi, vastaus oli helppo antaa epäröimättä. Tunsin, että minulle tarjottiin mahdollisuutta tehdä työtä juuri niiden asioiden ennaltaehkäisemiseksi, joiden kanssa työssäni lastenpsykiatrina kamppailin. MLL oli silloin ja on nyt upea liitto. Sellaista sitoutumista ja tunteiden paloa, jota olen MLL:n kokouksissa nähnyt, ei muualta löydy, puheenjohtaja, professori Tuula Tamminen kiitteli liittokokousta avatessaan. Tuula Tamminen, joka oli ennen kokousta ilmoittanut luopuvansa puheenjohtajuudesta, veti tyytyväisenä yhteen kahdentoista vuoden työrupeamaansa. Me olemme saaneet uskomattoman paljon aikaiseksi: olemme osaltamme muuttaneet kansakunnan asenteita. Tamminen viittasi perhesosiologi Riitta Jallinojan havaintoihin merkittävästä asennemuutoksesta 1990-luvun jälkeen luvun alussa suomalaisille nuorille aikuisille tärkeysjärjestyksessä ykkösenä olivat työ ja oma ura, kymmenen vuotta myöhemmin ykkönen oli perhe ja lapset, työ oli pudonnut arvoasteikossa toiseksi. Asennemuutos oli tilastollisesti poikkeuksellisen suuri, peräti 30 prosenttiyksikköä. MLL:sta on kasvanut vaikuttajajärjestö. Nyt hallitusohjelmastakin on luettavissa MLL:n teesejä, muistutti puheenjohtaja, joka uskoo yhtä hyvään tulevaisuuteen. Nyt MLL on valmis uuteen toisenlaiseen nousukiitoon. Jokaisessa ajassa on omat haasteensa, mutta on tärkeää, että aina on ihmisiä, jotka haluavat tarttua toimeen ja toimia lasten parhaaksi. Suomalaiseen elämänmenoon on aina kuulunut toisten auttaminen. Olen ylpeä siitä, että se asia säilyy. Tuula Tamminen muistutti kaikkia MLL:n jäseniä myös ilosta. Jos emme muista välillä juhlia sitä mitä olemme tehneet, jos emme muista iloita yhdessä, emme tuota iloa myöskään lapsille. Olli Simellistä liiton puheenjohtaja Kokouksen jännittävimmät hetket koettiin sunnuntaina, jolloin ratkaistiin henkilövalinnat. Puheenjohtajan paikkaa tavoitteli kolme henkilöä; lastentautiopin professori Olli Simell, psykologian tohtori Anu Mustonen ja psykologian emeritaprofessori Lea Pulkkinen. Äänestyksessä annetuista 282 äänestä Simell sai 155, Mustonen 85 ja Pulkkinen 42. Uuden puheenjohtajan kausi alkaa Lasten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina edennyt selvästi suotuisaan suuntaan. Suuri ongelma on kuitenkin yhteiskunnan ja perheiden polarisoituminen - perheiden jakautuminen menestyjiin ja perheisiin, joihin ongelmat rikastuvat. MLL:n puheenjohtajana haluan kehittää mahdollisuuksia perheiden varhaiseen tukeen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen, Olli Simell linjasi heti valinnan jälkeen. Palveluiden rapautuminen pysäytettävä Liittokokous vaati antamassaan kannanotossa uusia kuntapäättäjiä aidosti sitoutumaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. MLL on vakavasti huolissaan lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden nykytilasta. Ehkäisevän lastensuojelutyön ohentuminen on osaltaan johtanut siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole kyetty havaitsemaan ajoissa eikä niihin ole tarjottu apua riittävän varhain. MLL vaatiikin, että kunnat panostavat ehkäiseviin toimiin ja palveluihin, kuten lapsiperheiden kotipalveluihin ja terveyden edistämistyöhön. Korjaavien palveluiden, kuten lasten mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden resurssivajeet on korjattava. MLL pitää välttämättömänä myös lastensuojelun työntekijöiden määrän lisäämistä, jotta lapsija perhekohtainen lastensuojelu voidaan järjestää lain edellyttämällä tavalla. Työryhmät parasta antia, pääsi itse osallistumaan. Joka kuntaan lapsipoliittinen ohjelma MLL:n liittokokous esitti, että kunnan kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa tulee arvioida lapsiin kohdistuvat vaikutukset. Jokaisessa kunnassa tulee olla myös lapsipoliittinen ohjelma, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. MLL odottaa kunnilta taloudellista ja toiminnallista tukea järjestöjen perhetyöhön. Valtiovaltaa MLL muistuttaa velvollisuudesta varmistaa, että kunnilla on edellytyksiä hoitaa tehtävänsä. Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu on varmistettava valtion ohjausjärjestelmää kehittämällä ja vahvistamalla. Ohjeiden ja suositusten lisäksi tarvitaan nykyistä vahvempaa normi- ja resurssiohjausta. Lapsemme 3/

13 nallinen ohjaajakoulutusohjelma ja toiminnan alueelliset tukirakenteet. Netti käyttöön nuorisotyössä MLL edistää lasten ja nuorten osallisuutta internetissä tapahtuvan verkkonuorisotyön keinoin. MLL kohtaa nuoria näiden omissa nettiyhteisöissä ja kehittää internetiin soveltuvia ohjatun vertaistuen muotoja. Nuorten osallistumista Nuortennetin sisältöjen tuottamiseen vahvistetaan. MLL edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ala- ja yläkoulussa vahvistamalla koulukiusaamisen ja muun kouluväkivallan vastaista työtä. Tukioppilastoiminta laajennetaan mahdollisuuksien mukaan myös toiselle asteelle. Vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan näkökulmaa lisätään kouluyhteistyössä. MLL toimii mediakasvatuksen ja -valistuksen sekä nettiturvallisuuden kehittäjänä. Tukea vanhemmille -nettisivustolle tuotetaan materiaalia murrosikäisten lasten kasvattajille. Internetiin luodaan uusia kohtaamisen tapoja ja paikkoja nuorille ja vanhemmille. Yhteistyökykyinen 90-vuotias Keskusjärjestö ja piirit vahvistavat yhteistyötään vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa. Kolmivuotiskauden aikana tarkennetaan MLL:n sisäisiä viestintäohjeita, tuetaan yhtenäisen ilmeen rakentumista ja vahvistetaan vuorovaikutusta liittoyhteisön toimijoiden kesken. Yhdistysnetti tarjoaa areenan liittoyhteisön sisäiselle keskustelulle. Jäsenyyshanke, jonka avulla tehostetaan jäsenhankintaa ja jäsenten huomiointia, käynnistyy jo ensi vuonna. Kolmivuotiskauden aikana kehitetään varainhankintaa: vakiinnutetaan Kevätilo-lipaskeräys kehittämällä keräysprosessia, luodaan uusia lahjoitusmalleja. Yhdistyslakiin odotettavissa olevat ja muut lainsäädännölliset muutokset sekä toimintaympäristön muutokset asettavat paineita uudistaa keskusjärjestön, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten sääntöjä. Kolmivuotiskauden aikana uudistetaan keskusjärjestön säännöt ja piirien ja paikallisyhdistysten mallisäännöt sekä vahvistetaan keskusjärjestön, paikallisyhdistysten ja piirien hallinnon sekä talouden ohjeistusta ja toimintamalleja. Tuula Tamminen sekä liittovaltuuston puheenjohtajuudesta luopuva Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Mikael Krogerus kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajiksi. Ota rennommin kotona, koulussa ja työpaikalla - AntiSTRESSin avulla AntiSTRESS on tarkoitettu mielen luonnolliseen rentouttamiseen ilman väsyttävää vaikutusta. AntiSTRESSin avulla rentoudut ja pystyt keskittymään entistä paremmin. AntiSTRESSin vaikuttavana aineena on puhdas L-teaniini. Saatavana terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä apteekeista. Hyvinvointia luonnosta Nyt myös VAHVANA Kolmivuotiskauteen mahtuu myös useita merkkipäiviä: 2010 on MLL:n 90- vuotisjuhlavuosi. Samana vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Lasten ja nuorten puhelimen avaamisesta. Vanhempainpuhelin puolestaan täyttää 20 vuotta vuonna Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlaa vietetään Liiton kolmivuotissuunnitelma ja hyvinvointiohjelma sekä liittokokoukselle tehdyt aloitteet ja niihin saadut vastaukset löytyvät yhdistysnetistä > Tietoa MLL:sta > Organisaatio > liittokokous LIITTOVALTUUSTO puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Kaija Kess Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi liittokokous valitsi arkkitehti Jarmo Heimon ja toiseksi varapuheenjohtajaksi psykologian tohtori, viestintäpäällikkö Anu Mustosen. Liittovaltuuston jäseniksi vuosiksi valittiin: jäsenet vakuutuspiirin johtaja Reino Rouhiainen, Mikkeli yrittäjä Taisto Tervo, Hartola rehtori Leena Heimonen, Riihimäki vastaava työterveyslääkäri Satu Väihkönen, Lahti rehtori Liisa Joensuu, Kajaani sairaanhoitaja Marjut Pääkkönen, Kuhmo yrittäjä Sisko Turunen, Keuruu sosiaalipsykologi Alisa Puustinen, Viitasaari yrittäjä Teija Honni, Valkeala sihteeri Heljä Kolehmainen, Kotka kotitalousteknikko Minna Salberg, Rovaniemi käyttöinsinööri Jari Nyberg, Rovaniemi lastentarhanopettaja Saija Keski-Heikkilä, Ilmajoki opettaja Taina Huhtala, Alahärmä KM, lastentarhanopettaja Eevi Väistö, Joensuu opettaja Maria Kauppila-Mäkelä, Joensuu professori Paula Rossi, Oulu arkkitehti Anja Allas, Oulu päivähoitaja Mervi Rajahalme, Juankoski MMM Tarja Pöyhönen, Suonenjoki perusturvajohtaja Eija Kuokka, Kiukainen sivistystoimen johtaja Leena Kamppi, Honkajoki viestintäpäällikkö Helena Peltola, Vantaa KTM Tuula Penttilä, Helsinki pääkirjanpitäjä Anneli Suojoki-Hakola, Halikko professori Toivo T. Salmi, Turku ohjelmistoalueen johtaja Olli-Pekka Heinonen, Hämeenlinna KT Jouko Huttunen, Jyväskylä VTL Eero Kurri, Helsinki professori Heikki Lyytinen, Jyväskylä asiamies Antti Mykkänen, Kuopio päätoimittaja Jan Pippingsköld, Nurmijärvi projektijohtaja, KTM Olavi Punakivi, Espoo toimitusjohtaja Mika Pynnönen, Porvoo professori Heikki Ruismäki, Helsinki kansanedustaja Lenita Toivakka, Mikkeli professori Kerttu Tossavainen, Kuopio Liittohallituksen puheenjohtaja Olli Simell - Syntynyt Jyväskylässä. - Asuu Raisiossa. - Aviopuoliso Tuija Simell. - Neljän aikuisen pojan isä ja viiden lapsenlapsen ukki. - Työskentelee Turun yliopiston lastentautiopin professorina ja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan ylilääkärinä. - Tutkinut suomalaiseen tautiperintöön kuuluvia aineenvaihduntasairauksia, lasten ravitsemusta ja diabetestä. - Aktiivinen väitöskirjojen ohjaaja ja useiden tieteellisten yhdistysten jäsen. - Useita luottamustoimia. Toiminut muun muassa Suomen Lastenlääkäriyhdistyksessä ja MLL:n Varsinais-Suomen piirissä, viimeiset yhdeksän vuotta piirihallituksen puheenjohtajana. - Harrastaa lastensuojelua, ulkoilua, kesämökkeilyä ja Lappia. henkilökohtaiset varajäsenet ohjaaja Tiina Hämäläinen, Pieksämäki terveydenhoitaja Eila Tommola, Puumala aluepäällikkö Tomi Väyliö, Hyvinkää lastenhoitaja Aino Willman, Forssa merkonomi Mira Uusiportimo, Kajaani rahoituspäällikkö Perttu Seppänen, Kajaani johdon assistentti Minna Liminka, Jyväskylä viestintäsihteeri Annemari Sinikorpi, Jyväskylän mlk kasvatus- ja perheneuvolapsykologi Riitta Kaijalainen-Vainikainen, Imatra tilitoimiston johtaja Anneli Mattila, Kouvola tutkija Maija Länsman, Utsjoki yliluutnantti evp Osmo Valkonen, Rovaniemi sairaanhoidon opettaja Marketta Kangas, Ylihärmä hallintonotaari Terttu Holma, Lapua lähihoitaja Sanna Piitulainen, Eno kouluttaja Heta Suutela, Kontiolahti FT, lehtori Eeva-Liisa Kronqvist, Oulu kotitalouden ja terveystiedon lehtori Riikka Kiiveri-Raappana, Muhos lääkäri Anne Vola, Iisalmi lastenkodin johtaja Maija Lahtinen, Lapinlahti sosiaalityöntekijä Salla Pajamäki, Köyliö osastosihteeri Aulikki Harju, Pori yksityisyrittäjä Katja Horelli, Helsinki luokanopettaja Leena Hyvönen, Kerava sairaanhoitaja Kaisa Friman, Raisio koneteknikko Tarmo Mäkeläinen, Salo YTM Minna Huhtala, Pori KT Eila Estola, Oulu FM, VTM, erityistason perheterapeutti Saara Kinnunen, Vaasa KT Merja Korhonen, Joensuu FK Ammi Isokallio, Helsinki professori, KTT Satu Lähteenmäki, Turku erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, Helsinki ekonomi Matti-Jussi Torppi, Espoo diplomiekonomi Riitta Brunow, Helsinki perhepäivähoitaja Pirkko Nurmivuori, Tampere KL Hanna Alho-Kivi, Rauma Liittovaltuuston puheenjohtaja Kaija Kess - Syntynyt Porissa. - Asuu Hämeenlinnassa. - Aviopuoliso Matti Kess , 17- ja 21-vuotiaiden poikien äiti. - Työskentelee asianajajana asianajotoimisto Bützow Oy:ssä erityisalana työ- ja virkamiesoikeus työnantajan näkökulmasta, julkinen hankinta ja lapsioikeus. - Toiminut MLL:n lakimiehenä vuosina Luottamustehtäviä muun muassa Hämeen Lasten Säätiössä, Hämeen kauppakamarissa, MLL:n Hämeen piirissä ja liiton liittovaltuustossa, jossa 2. varapuheenjohtajana vuodesta Harrastaa lastensuojelua, maanpuolustusta ja Suomen historiaa. 24 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/ Kiitos, kivvoo oli!

14 Ohjeet liikunnanohjaaja TUULA VORSELMAN Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO Hei, minä lennän! Vietä vauvan kanssa lystikäs kotijumppahetki. Jumppatuokiossa tärkeintä on iloinen yhdessäolo. Jumppaa silloin, kun vauva on innostunut ja vireä ja jaksat itsekin. Yhteisistä liikkeistä nautitaan mielimusiikin siivittäminä. Tee liikkeet oman ja vauvan tuntemusten mukaan. Jumpasta saa tehokkaan lisäämällä suoritusten määrää ja tekemällä liikkeitä sarjoittain. Liikkeisiin on laitettu toistomäärät, joita voit muunnella tilanteen ja kunnon mukaan. Opettele liikkeet huolella ja huomioi vauvan jaksaminen. HEI, MINÄ LENNÄN Seiso haara-asennossa, jousta jaloista. Keinuta vauvaa ylös alas. Tee liike vauvan tuntemusten mukaan joko rauhallisesti tai villimmin. Käytä tähän alkulämmittelyyn 1 2 minuuttia, tai useampi jos vauva nauttii liikkeestä. SOUTURETKI Vauva istuu tai on selinmakuulla reisien päällä. Pidä polvet koukussa, leuka rinnassa ja selkä pyöreänä. Laske ylävartalo mahdollisimman alas, nouse ylös vauvaa kohti. Vauva voi soutaa pientä liikettä samassa rytmissä. Tee vatsalihasliikettä 10 kertaa. Toista sarja 2 3 kertaa. OJAN YLI HYPPY Istu polvet koukussa, nojaa hieman taaksepäin. Pidä leuka rinnassa. Hypytä vauvaa jalkojesi yli puolelta toiselle. Jos liike tuntuu selässä, korjaa istuma-asentoa korkeammaksi. Tee kiertoliikettä 8 kertaa. Toista sarja 2 3 kertaa. SAMMAKKOHYPYT Keikuta vauvaa säärien päällä. Vaihtele liikkeen laajuutta ja nopeutta vauvan innostuksen mukaan. Tee jalkoja ja vatsalihaksia vahvistavaa liikettä 15 kertaa. Toista sarja 2 3 kertaa. KUKKUU Ole konttausasennossa, hartiat rentoina. Kierrä ylävartaloa rauhallisesti yläviistoon kyynärpää edellä. Pidä katse kyynärpäässä ja avaa rintaranka mahdollisimman auki. Palaa takaisin alkuasentoon ja sano kukkuu vauvalle. Toista liike toiselle puolelle. Tee hartioita ja yläselkää rentouttava liike 12 kertaa. Toista sarja 2 3 kertaa. Kuvissa 1-vuotias Iita jumppaa äitinsä Marika Jussilan kanssa. RYTMITANSSI Tanssi vauvan kanssa lempimusiikin tahdissa. Kokeile hitaita ja nopeita tanssiliikkeitä sekä eri rytmejä. Alkulämmittely 1 3 minuuttia. PUSUJUHLAT (Polvipunnerrus) Polvet ovat lattiassa, keskivartalo tiukkana, paino on käsien päällä. Koukista käsiä kyynärpäistä ja käy lähellä vauvaa, anna vauvalle pusu tai leikittele ilmeillä, ojenna kädet suoriksi alkuasentoon. Tee rintalihaksia ja käsien ojentajia vahvistavaa liikettä 5 10 kertaa. Toista sarja 2 3 kertaa. JAUHOSÄKKI (Polvipunnerrus vauva selässä) Liikkumaan oppinutta vauvaa voi käyttää lisäpainona punnerruksessa tai vauva voi kontata äidin vartalon alta punnerruksen aikana. Liikerata on sama kuin Pusujuhlissa. Tee liike turvallisesti, vauvan liikkeet huomioiden. Tee liike 3 8 kertaa. Toista sarja. Päätä jumppatuokio yhteiseen rauhoittumiseen: - Aseta vauva selinmakuulle ja sivele vauvaa molemmin käsin päästä varpaisiin 5 10 kertaa. - Istu risti-istunnassa vauva sylissä. Keinukaa yhdessä sylikkäin puolelta toiselle 1/2 1 minuuttia. 26 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

15 TAPATAITO VIRVE JÄRVINEN Piirros KARI PUUMALAINEN Ollaan kimpassa Rakkautta ja riitoja, pusuja ja pettymyksiä. Ystävyys ja seurustelu opettavat nuorelle ihmissuhdetaitoja. Joko nyt? Lapsi on tuskin täyttänyt kymmenen, kun tuo jo ilmoittaa seurustelevansa. Ihastus on luokkatoveri, vanhemman mielestä lapsi vielä ihan kuten omakin. Pitäisikö vanhemman huolestua? Ei todellakaan pidä. Ihmissuhdetaitojen opettelu kuuluu lapsen ja nuoren kehitykseen, ja tuo opettelu etenee vaihe vaiheelta. Ensin ystävyyssuhteissa ja myöhemmin ensimmäisissä seurustelukokemuksissa harjoitellaan kontaktien luomista toiseen ihmiseen. Sitä, miten ilmaistaan toiselle oma ihastuminen ja aikanaan mahdollisesti myös sen loppuminen, terveydenhoitaja, seksuaalikasvattaja Tuulia Aho Väestöliitosta vastaa. Vanhemmat ymmärtävät seurustelun herkästi pelkkänä tunteiden jakamisena ja niiden osoituksina, mutta yhtä lailla seurustelusuhteessa jaetaan mielipiteitä ja kokemuksia eletään yhdessä arkea. Seurusteluun pätevät samat säännöt kuin ystävyyteenkin. Riidan hetkellä pitää muistaa, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vihainen saa olla, mutta toista ei saa loukata. Anteeksipyytämisen ja -antamisen taito kuuluu jokaiseen ihmissuhteeseen, myös varhaisimpiin seurusteluihin. Tunteet kerrotaan tekstareilla Ensimmäisissä seurustelusuhteissa on monesti kyse sovitusta asiasta. Yhdessä sovitaan, että ollaan kimpassa, seukataan tai aletaan olemaan. Alussa seurusteluksi riittää se, että molemminpuolinen ihastus on tiedossa. Kumppanukset eivät välttämättä edes vietä fyysisesti aikaa yhdessä kunhan tekstailevat ja chattailevat. Ihastuksen kohteita saattaa olla useita, ja ne voivat vaihtua tiheään. Varhaiset seurustelusuhteet syntyvät tyypillisesti ryhmissä: kun yksi joukosta ilmoittaa seukkaavansa, pian samaan porukkaan syntyy uusia pareja. Ystävät ovat murrosikäiselle tärkeitä, ja lapsi haluaa olla samankaltainen kuin he ja kehittyä samaan tahtiin paitsi fyysisesti myös muuten. Samankaltaisuuden tavoittelussa on riskinsä. Joku joukosta voi alkaa seurustella kehitysvaiheelle epäsopivalla tavalla ja vaikka kulkea käsi kädessä ja pussailla. Yhden ihmisen malli voi painostaa toisia liian varhain omalle kehitysvaiheelle sopimattomiin kokeiluihin. Näin saattaa käydä varsinkin silloin, jos lapselle ei ole kerrottu seksuaalisesta kehityksestä, ja hän ei tiedosta omia rajojaan siinä etenemisessä. Lapselle kannattaa kertoa, ettei missään ihmissuhteessa tarvitse tehdä sellaisia asioita, jotka tuntuvat itsestä epämukavilta. Jos toisen kädestä pitäminen tuntuu epämiellyttävältä, niin sitä ei tarvitse tehdä. Viis siitä, mitä muut puuhaavat. Isä ja äiti haluavat tietää Seurustelusuhde on läpi elämän paikka, jossa opetellaan ymmärtämään niin itseä kuin toista, puhumaan ja kuuntelemaan, luottamaan toiseen ja olemaan luottamuksen arvoinen. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä enemmän suhteessa on välittämistä ja rakastamista. Yläkoulussa seurustelu muuttuu fyysisesti entistä tiiviimmäksi. Kumppanukset haluavat viettää vapaa-aikansa yhdessä, pitää toista kädestä, suukotellakin. Toisesta ihmisestä tulee maailman tärkein asia, jonka varjoon ystävät, perhe ja koulu helposti jäävät. Vanhemman tehtävänä on muistuttaa nuorta siitä, ettei koko elämä saa perustua toiseen ihmiseen tai muuten voi ennen pitkää huomata, ettei muita ystäviä enää olekaan. Nuoren pitää kokea olevansa tärkeä osa perhettä myös kotona. Isän tai äidin kannattaa kertoa nuorelle omista seurustelukokemuksistaan ja niissä tehdyistä virheistä. On turha pelätä, että nuori väheksyy vanhemman kokemuksia. Vaikka maailma on vanhemman nuoruudesta muuttunut, tunteet ovat kautta aikain samanlaisia. Paras olisi, jos näistä asioista puhuttaisiin kotona ennakkoon eikä vasta sitten, kun nuori on umpirakastunut. Alaikäisen seurustelusuhde on myös vanhemman asia. Vanhemman tulee saada tietää, missä, miten ja kenen kanssa alaikäinen viettää aikaa. Vanhemmat haluavat ja heidän pitää saada tutustua nuoren kumppaniin. Jos seurustelukaveri on kehityksellisesti selvästi omaa nuorta vanhempi, isä ja äiti pelkäävät usein oman lapsensa ajautuvan liian varhain seksisuhteeseen. Huoli voi joskus olla aiheellinen, sillä liian aikaisin aloitetut seksikokeilut haittaavat nuoren kehitystä ja saattavat saada aikaan seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia myöhemmin elämässä. Tosin lähes 90 prosenttia kahdeksasluokkalaisista ei ole ollut yhdynnässä. Jos vanhempana kokee, että lapsen seurustelusuhde vie lasta huonoon suuntaan, siihen puututaan ja sille asetetaan säännöt. Vanhemmat esimerkiksi sanelevat rajat murrosikäisten yökyläilylle, valmiita ikäsuosituksia ei ole. Jos vanhempi ei halua, että nuoren tyttö- tai poikaystävä yöpyy kotona samassa huoneessa nuoren kanssa, asian voi kieltää. Kiellot ja säännöt pitää kuitenkin perustella, sillä sellaisinaan ne herättävät vain vastarintaa. Vanhempi voi sanoa suoraan, että pelkää, että nuori kokeilee liian varhain seksiä. Yhteydenotto tyttö- tai poikaystävän vanhempiin yhteisten sääntöjen luomiseksi on asiallinen ja vastuullinen teko. Kaikilla säännöillä ei voi estää ikäviä asioita tapahtumasta. Lasta voi kuitenkin opastaa tunnistamaan erilaisia riskejä ja toimimaan riskitilanteissa oikein. Puhelinnumeroita pulmatilanteisiin MLL:n vanhempainpuhelin MLL:n lasten ja nuorten puhelin Seksuaalineuvontaa kaiken ikäisille antaa Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan neuvontapuhelin (09) (ma ke 13 15) Väestöliiton Poikien Puhelin (ma pe 13 18) En rakastu enää ikinä Seurustelu ei ole pelkkää onnea, jokaiseen ihmissuhteeseen liittyy pulmia. Pulmatilanteita ja keinoja niistä selviämiseen kannattaa miettiä yhdessä nuoren kanssa ennakkoon. Mitä tehdään esimerkiksi silloin, kun seurustelu syystä tai toisesta loppuu. Seurustelun loppumisen aiheuttama pettymys on pullollaan ikäviä tunteita surua, vihaa ja huonoa oloa. Kaikkien tunteiden kanssa pärjää eivätkä niistä pahimmatkaan ole vaarallisia. Pahimpien tunteiden tehtävä on auttaa ihminen selviämään ikävästä tilanteesta. Se onnistuu, kun käy pahat tunteet läpi. Joku tekee sen juoksemalla, toinen kirjoittamalla. Vanhemman pitäisi olla läsnä ja kuunnella, antaa nuorelle tilaisuus puhua ikävistä tunteista. Pahinta, mitä vanhempi voi nuorelleen tehdä, on viitata kintaalla, vähätellä ja sanoa, että uusia tyttö- ja poikaystäviä tulee. Jos keskusteluyhteys kotona takkuaa, kannattaa ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan ja kysyä, voisiko nuori tulla hänen luokseen juttelemaan. Mikään ei estä jättämästä auttavan puhelimen numeroa nuoren yöpöydälle. Vanhemman on turha huolestua, vaikka naapurin nuoret seurustelisivat, mutta oma jälkikasvu viihtyy omissa oloissaan. Jos elämän perusasiat ovat kunnossa opiskelu sujuu, nuorella on ystäviä ja harrastuksiakin ja hän on iloinen, kaikki on mallillaan. Mitään takarajaa seurustelun aloittamiselle ei ole. Kaikki eivät ala seurustella murrosiässä ja jotkut eivät ehkä koskaan. Stakesin Kouluterveyskyselyn mukaan lähes prosenttia kahdeksasluokkalaisista ei ole seurustellut. Lue lisää ja 28 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

16 KENTÄLTÄ KUULUU Minna Liminka on Keski-Suomen piirin piirihallituksen jäsen. Hän kertoo tunnelmia ja kuulumisia kentältä, pilke silmäkulmassa. Kehityskeskusteluja pastillien voimalla Y hdistys voi toimia työnantajana. Se ei kuulosta yhtään kummalliselta, mutta sellaiseksi se helposti muuttuu, jos esimieheksi valittu toimii tehtävässään vapaaehtoisena, vailla aiempaa esimieskokemusta. Tietoa kun on kertynyt vain oman alan työehtosopimuksesta ja siitäkin hyvin heikosti. Onneksi kaikkea voi googlettaa internetistä ja sivistystaso nousee siten hyvin nopeasti työntekijän tasolle. Päätimme yhdessä varapuheenjohtajan kanssa pitää myös kehityskeskusteluja henkilöstölle. Olimme varanneet lapsillemme hoitajan ja suunnitelleet, että varapuheenjohtajan vauva nukkuisi siihen aikaan sikeästi. Yleensä niin mutkaton vauva ei rauhoittunut päiväunille ja minun taaperoni ei suostunut jäämään hoitajan luo, vaan roikkui minussa surkeasti nyyhkien. Lopulta vauva taintui untenmaille ja taapero levitti lompakkoni sisällön neuvottelupöydälle ja söi rasiallisen Niiskuneiti-pastilleja sopivasti ennen lounasta. Jostain syystä kehityskeskusteluun kului aikaa ennakoitua enemmän. Joskus se työntekijä sattuu soittamaan hyvin Pahaan Aikaan. Saattaahan olla, että esimies on juuri palaamassa kotiin sakeassa lumituiskussa, työntäen rattaissa kahta kitisevää lasta. Koska esimies on sitä mieltä, että on kohteliasta kuunnella, mitä työntekijällä on sydämellään, hän ehkäpä irvistelee ja heristää sormea rakkaille lapsukaisilleen ja tällä sanattomalla viestinnällä pyytää heitä olemaan hiljempaa. Hän yrittää puhua kokonaisia lauseita, mutta sortuu lopulta pyytämään työntekijää kirjoittamaan keskustelusta tiivistelmän ja lähettämään sen sähköpostitse. Sillä jotain saattoi kadota päästä sen kovan tuulen mukana. Vapaaehtoisen rooli voi olla siis hyvin moninainen. Olen ojentanut ujostelevan lapseni puolesta kiitoskorttia kerhotädeille kauden loputtua ja heti kohta antanut heille muistamiset yhdistyksemme hallituksen puolesta isojen halausten kera. Ja se lapsi on ollut edelleen kietoutuneena jalkani ympärille. Näin jälkeenpäin ajateltuna esimiehenä ja samalla kahden lapsen kotiäitinä toimiminen oli hyvin haastava kokemus. Silti ihan positiivisella tavalla. Ilmeisesti viisivuotiaanikin oli nauttinut kaikista niistä palavereista ja muista velvollisuuksista, sillä pj-kauteni päättyessä hän totesi: Mitäs sä nyt meinasit alkaa tekemään, että mä voisin olla susta ylpeä? Minna Liminka KORJAA JO ALKANEITA KIILLEVAURIOITA. SARI KAASINEN Nuku, nuku lapseni Kehtolauluja ja hyräilyhetkiä Teos kutsuu kehtolaulujen moni-ilmeiseen maailmaan ja kannustaa laulamaan lapselle. Kehtolaulujen äärellä tunteen syvyys on ainutlaatuinen. Kirjan liitteenä on cd-levy, jolla Sari Kaasinen esittää rakkaimpia kehtolaulujaan. Ovh. 32,90 Kirjakaupoista kautta maan sekä Kotimaa-yhtiöiden kaupasta: Hietalahdenranta 13, Helsinki (ma-pe klo 9-17) Sisältöä elämään. 30 Lapsemme 3/2008 PARASTA HOIVAA HAMPAILLE.

17 VIRVE JÄRVINEN Kuva SKOY Täyttä elämää diabeetikkona Diabetes on parantumaton sairaus, joka vaatii tarkkaa hoitoa. Kun hoito on kunnossa, lapsi voi elää kuten terveet toverinsa. M iksi joku lapsi sairastuu diabetekseen ja toinen ei, lastentautiopin professori Olli Simell? Syy lasten ja nuorten diabetekseen eli tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen on osittain geeniperimässä. Haitallisten geenien olemassaolo ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sairastumista. Myös ympäristötekijöillä on tärkeä osuus lasten ja nuorten diabeteksen puhkeamisessa. Sairastuminen on tavallaan onnettomien sattumien seurausta, eikä sen perimmäisiä syitä tunneta. Joka vuosi noin 600 lasta sairastuu Suomessa tähän tautiin. Voivatko tietynlaiset elämäntavat aiheuttaa diabeteksen? Aikuistyypin diabeteksen kyllä. Tämä pitkälti ylipainoon kytkeytyvä kakkostyypin diabetes on Suomessa lapsilla erittäin harvinainen, mutta Yhdysvalloissa kasvuikäisilläkin valitettavan yleinen. Toisin kuin joskus luullaan, diabetesta ei saa aikaan syömällä reilusti makeaa. Miksi diabetesta kutsuttiin aiemmin sokeritaudiksi? Ennen kuin kemialliset testit kehitettiin, diabetes-diagnoosi tehtiin potilaan virtsaa maistamalla. Koska sairastuneen virtsassa on sokeria, se on makeaa. Menetelmä ja sairaus tunnettiin jo muinaisessa Egyptissä, hoitoa ei tuolloin vielä tunnettu. Onko diabetes vaarallinen? Sairaus heikentää ja lopulta sammuttaa insuliinin tuotannon sitä valmistavissa soluissa. Insuliini on elintärkeä hormoni, jonka yhtenä tehtävänä on laskea veren sokeripitoisuutta. Jos veren sokeripitoisuus on diabetesta vuosikymmeniä sairastaneella ollut pitkiä aikoja korkea, silmiin voi tulla näköä haittaavia muutoksia ja sairaus voi vaurioittaa munuaisia. Osalle sairastuneista voi Ykkönen ja kakkonen Diabetesta on kahta eri lajia: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Kummassakin on kyse aineenvaihdunnan häiriöstä, minkä vuoksi veren sokeripitoisuus kasvaa liikaa. Näin käy, kun insuliinihormonin eritys loppuu lähes kokonaan tai kokonaan (tyyppi 1) tai sen vaikutus ensin heikkenee ja sammuu ajan oloon täysin (tyyppi 2). Ykköstyypin diabetes alkaa usein lapsena tai nuorena, mutta voi ilmaantua myöhemminkin missä iässä tahansa. Kakkostyypin diabetes alkaa lähes poikkeuksetta aikuisena tai vanhuudessa. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa olennaista on korvata puuttuva insuliinineritys insuliinipistoksin. Kakkostyypin diabeteksessa on myös tärkeää pitää verensokeri ruokavaliolla tai lääkityksellä mahdollisimman normaalina, mutta lisäksi on huolehdittava mm. veren rasva-arvoista ja siten valtimotaudin ehkäisystä. Lähes kaikki lapset tottuvat pistoksiin. myös tulla neuropatia, ääreishermoston kiputila. Sairaus nopeuttaa myös valtimokovettumataudin kehittymistä. Ennen kuin insuliini löydettiin vuonna 1922, diabetekseen sairastuminen tiesi varmaa kuolemaa. Edelleen maailmassa kuolee ihmisiä diabetekseen, mutta länsimaissa hoito on niin tarkkaa, että diabeetikot selviävät koulussa, työssä ja arjessa yhtä hyvin kuin terveet. Jos hoito on kunnossa, sairaus ei juuri heikennä elämänlaatua. Parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole keksitty. Kuinka aivan pienen lapsen diabetesta hoidetaan? Puuttuva insuliini korvataan insuliinipistoksilla tai insuliinipumpulla kaikenikäisillä ykköstyypin diabeetikoilla. Insuliinipumppu on pieni vyötärölle kiinnitettävä insuliiniannostelija, joka vapauttaa insuliinia elimistöön pienen ihonalaisen neulan läpi. Oikean insuliiniannoksen pistämisen kannalta on tärkeä tietää, mitä lapsi tekee pistosta seuraavien tuntien aikana syömiset ja liikkumiset vaikuttavat verensokeriin ja insuliinintarpeeseen. Pienen lapsen kohdalla tämä on hankalaa: lapsi saattaa esimerkiksi kieltäytyä syömästä tai päättää ryhtyä riehakkaaseen leikkiin. Onneksi osa insuliineista on sellaisia, että lapsi voi syödä ensin ja insuliinia pistetään tarvittava määrä vasta sen jälkeen. Verensokerin mittaaminen sormenpäästä otetusta veripisarasta on tarpeen lääkityksen, ruokailujen ja liikunnan yhteensovittamisessa. Tarkassa hoidossa verensokerimittauksia ja insuliinipistoksia voi olla päivässä kymmenenkin. Lähes kaikki lapset tottuvat pistoksiin, eikä niistä yleensä tulee ongelmaa. Neulatkin ovat hyvin ohuita. Muuttuuko hoito, kun lapsi tulee kouluikään? Hoito ei sinänsä muutu, mutta diabeteksesta kannattaa kertoa koko luokalle ja tietenkin opettajalle. Käytäntö on osoittanut, että olemassa oleva sairaus ei vaikuta lasten keskinäisiin suhteisiin. Opettaja tarvitsee tuhdin tietopaketin muun muassa siitä, kuinka toimitaan mahdollisissa hätätilanteissa. Useimmat lapset aloittavat pistämisen opettelun suunnilleen koulunalkamisen aikoihin, mutta opettajaa voidaan tarvita muistuttamaan pistoksista esimerkiksi tavallisuudesta poikkeavina koulupäivinä, kuten retkillä. Vaatiiko murrosikäisen sairaus erityistä huomiota? Murrosikäinen haluaa olla ikätovereidensa kaltainen, mikä voi saada hänet laiminlyömään pistokset. Onneksi valtaosa nuorista suhtautuu sairauteensa avoimesti ja hoitaa pistoksensa tarvittaessa vaikka luokkahuoneessa. Vastuu nuoren diabeteksen hoidosta on silti pitkälle varhaiseen aikuisuuteen saakka vanhemmilla. Sairaudesta kertova ranneke on hyvä turva hätätilanteissa, kun nuori liikkuu kodin ulkopuolella. Diabetesta sairastava lapsi on tulossa meille yökylään, miten varaudun? Kannattaa varmistaa, että lapsella on mukanaan insuliinia ja pistosvälineet. Vierailijan vanhemmilta pitäisi pyytää opastusta verensokerin mittaukseen ja ensiapuun. Pistosvälit kannattaa selvittää ja katsoa vähän perään, että lapsi huolehtii pistämisestä. Diabeetikolle ei tarvitse valmistaa eri ruokaa kuin muulle perheelle, kunhan ei kata pöytään pelkkää äkkimakeaa. Diabetesta sairastava saa syödä pieniä määriä karkkia. Pieni annos makeaa jälkiruokaakin sopii aterian yhteyteen. Mitä insuliinisokki ja happomyrkytys ovat? Insuliinisokissa verensokeri laskee liian matalalle. Insuliinisokki voi tulla nopeasti, jopa alle tunnissa. Tällöin iholle nousee kylmä hiki, ihminen muuttuu poissaolevaksi ja menee lopulta tajuttomaksi. Tajuttomalle voi sivellä posken limakalvolle hunajaa, mutta muuten hänen suuhunsa ei saa laittaa mitään. Makea juotava, vaikka tuoremehu tai jäätelö on tajuissaan olevalle hyvä ensiapu. Kun tajunta on selkeä, on myös hyvä syödä jotain tukevampaa, kuten kunnon voileipä. Koulussa ja päiväkodissa pitäisi olla kaiken varalta ensiapuna annettava glukagoni-pistos. Vaikka tilanne laukeaisi, lapsen kanssa on hy- vä käväistä sairaalassa tai ainakin ottaa puhelimella yhteyttä lapsen hoitoyksikköön. Liian korkean verensokerin aiheuttama happomyrkytys kehittyy hitaasti, yleensä päivissä. Se on tavallisin murrosikäisellä, joka unohtaa pistämisen toistuvasti. Tila tuntuu hengityksessä kynsilakan poistoaineesta tutun asetonin hajuna. Se nostaa poskille punan ja pakottaa juoksemaan vessassa tiheästi, kun virtsaneritys lisääntyy. Lopulta happomyrkytyksen saanut muuttuu tokkuraiseksi. Happomyrkytyspotilas tarvitsee paikalle ambulanssin, tila vaatii välitöntä hoitoa. Voiko diabetesta sairastava lapsi harrastaa samoja asioita kuin muutkin? Kun pistämiset, syömiset ja verensokerin mittaukset ovat kunnossa, lapsi voi harrastaa, liikkua, matkustaa ja opiskella käytännössä kuten muutkin. Perheen perustaminenkin onnistuu aikanaan kuten muilla, mutta varusmiespalvelus jää pojilta ainakin nykyisellään suorittamatta. Olli Simell on Turun yliopiston lastentautiopin professori ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri. Hänet valittiin MLL:n uudeksi puheenjohtajaksi kesäkuussa pidetyssä liittokokouksessa. 32 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/

18 LASTENKULTTUURI Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Kuvat: Helokki ja hiirenvirna. Kirjapaja Kuvitellaan arki... Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmin katsotaan. Ja oikein silmin nähtynä myös arkipäivä on satua, lapselle ja aikuiselle. Aikuiset ajattelevat, että satu on arkitodellisuuden vastakohta. Lapset ja taiteilijat ovat kuitenkin aina tienneet, että raja-aitaa voi puhkoa mielikuvituksen voimalla. Satu ja realismi solmiutuvat notkeasti esim. Kaarina Helakisan ( ) runoissa, joista Sanna Jaatinen on toimittanut valikoiman Niille joilla on nauravat korvat (Otava 2008). Tuore kuvittaja Markus Pyörälä tavoittaa rehevästi Helakisan luovan hengen, etenkin sen hassuttelevan puolen: mieleen jää muun muassa tavutusautomaatti. Helakisa oli ensimmäisiä, joka toi lastenrunoon kaupungin, yhteiskunnan ongelmat ja lapsen kielteiset tunteet: viidakko syntyy lähiöpuuhun, autot tukkivat koulutien kuin isot häijyt hyönteiset, ja lapset manailevat: Voi pyllistävä porsas, / voi lehmän takahampaat, / voi jätskirosvo ja rönkkö, / gömbölä, bömbölä böö! Helakisa oli myös vauvarunouden uranuurtaja, ja hänen satuhahmoistaan, esimerkiksi Magdalenasta ja Krokotiili Herbertistä, tuli lauluina klassikkoja. Joissakin runoissa on kimaltavaa kauneutta: Toivo on unissa kuultavissa / niittyvillassa, / hiutaleillassa, / toivo on siementen uumenissa. Toisen kirjansa julkaisseelle Mervi Heikkilälle uni on riittänyt koko teoksen teemaksi. Yöpuu-kirjassa (Kirjapaja 2008), jonka on kuvittanut Heli Pukki, eläimet menevät nukkumaan, lauletaan kehtolauluja ja nähdään unia. Herkästi ja hellästi liikutaan metsässä, niityllä ja rannoilla: Samalla laululla nukkumaan / vaipuu myös koivuhiiri, / sammakko, karhu, mäyrä, / unisten tassujen piiri. Hymyä virittää haukimuori, joka haukotellessaan syö myös iltapalan, ja myötätuntoa lohikäärme, jolla on kymmenen unetonta päätä! Lopuksi herätään kevääseen, jolloin joku kääntää nappulaa / metsäradion: / Tämän aamun artistina / töyhtötintti on! Luontoretki jatkuu Mari Mörön ja Marjo Nygårdin runollisessa kukkakirjassa Helokki ja hiirenvirna (Kirjapaja 2008), jossa satu ja kasvitieto limittyvät. Parhaimmillaan Mörön riimittely on notkeaa, mutta muutama loru on rytmin ja riimien osalta jäänyt takkuiseksi. Nygårdin kuvista tulevat mieleen Cicely Mary Barkerin Kukkakeijut; tosin suomalaisolennot eivät ole yhtä romanttisia, ja mukaan on mahtunut myös muori-ikäisiä. Heleät kukat ovat näköisiä paitsi kissankäpälä, josta puuttuvat varpaat! Kasvamisen tarinoita Monitaiteisen Anja Erämajan ensimmäinen lastenkirja Hilu, Hippu ja äiti Valtava (WSOY 2008), jonka kirjoittaja on kuvittanut ja osin säveltänytkin, kertoo kahden lapsen ja heidän äitinsä alkutaipaleesta. Tarinaa hallitsevat runollisen mehukkaat kuvitteluleikit, mutta aikuinen lukija näkee myös lempeän kertomuksen äidin masennuksesta. Pienten pyöritys ja arjen hyppyytys vievät ajantajun ja identiteetin: äiti muuttuu ensin noidaksi ja kaatuu sitten voimattomana sänkyyn. Apua onneksi löytyy, ja kevätkin tulee. Ja kuin kuvana elämän vääjäämättömyydestä taustalla puuhaavat omiaan muurahaiset Raikku ja Tellervo ja Hämähäkki Hupponen, käyttötaiteen mestari. Leena Krohnin kiehtova lastenromaani Kotini on Riioraa (Teos 2008), sekin tekijän kuvittama, vie 50-lukulaiseen lapsuuteen. Se on tuttua Krohnia, kirkasta ja näennäisen yksinkertaista kerrontaa, joka johdattaa syvälle: kasvamisen ihmeeseen ja elämän tarkoitukseen. Päähenkilö Ruth on aika tavallinen koulutyttö, mutta hänen elämäänsä tuovat ihmeitä ja salaperäisyyttä muut ihmiset polioon sairastuva Raili, outoja näkevä Pikkupauli, filosofinen lamppukauppias ja muut kyläläiset, jotkut myös menneisyydestä. Tarkka ajankuva houkuttelee sukupolvien yhteiseen lukuhetkeen: kirjan muotokin on kuin perinteisen valokuva-albumin, jota päät yhdessä selattiin mummolan sohvalla. Lapsemme 3/

19 LASTENKULTTUURI Koonnut Maarit Piippo LASTENKULTTUURI Teatteri Musikaalimatka Ahmadin maahan Eveliina, Lilli ja Sisu haluaisivat kesälomallaan Kööpenhaminan Tivoliin, mutta perheen aikuiset vain tekevät kotona remonttia. Viimein lähdetään lomamatkalle, mutta Tanskan sijasta Hankoon, jonka hiekkarannalta perhe katoaakin Eveliinan mielikuvitusmaailmaan, Ahmadin maahan. Sieltä alkaa seikkailu petojen, noitien, kääpiöiden ja keijujen parissa. Koko perheen Tivolilapset-musikaali perustuu Katariina Leivon romaaniin. Seinäjoen kaupunginteatteri on panostanut esitykseen laadusta tinkimättä esityksen musiikin on säveltänyt Jukka Linkola ja laulavissa päärooleissa kuullaan mm. Marika Krookia, Maria Lundia ja Laura Jurkkaa. Tivolilapset nähdään kantaesityksenä Seinäjoella alkaen. Lisätiedot: p. (06) , Elokuvat Poropojan lentounelma Poropoika Niko uskoo kadonneen isänsä olevan yksi joulupukin kuuluista lentävistä poroista. Salaisista lentoharjoituksista palatessaan Niko vahingossa johdattaa pelätyn Mustan Suden kotilaumansa kimppuun, ja onneton poromme lähtee etsimään isäänsä Korvatunturilta. Mukaan vaaralliselle matkalle halki Lapin erämaan tulevat avulias orava Julius ja villi lumikkotyttö Vilma. Niko Lentäjän poika on Suomen mittavin elokuvahanke ja kallein tietokoneanimaatio, jonka levitysoikeudet on myyty ympäri maailmaa. Hannu Tuomaisen käsikirjoittaman tarinan ohjaavat Kari Juusonen ja Michael Hegner. Löytyykö isä ja oppiiko Niko lentämään, se nähdään Suomen ensi-illassa kautta maan. Lisätiedot: Dvd Kuva: Ari Ijäs Luonnonsuojelua fantasiassa Tuhat vuotta sivilisaatiomme jälkeen Saastemeri myrkkyhöyryineen valtaa raunioituneen maan ja uhkaa ihmiskunnan rippeitä. Prinsessa Nausicaä nousee puolustamaan kotilaaksoaan sotivien suurvaltojen tuhoisilta valtapyrkimyksiltä. Japanilaisen mestariohjaaja Hayao Miyazakin klassikkoelokuva kantaa luonnonsuojelun aatetta fantasian siivin ja taistelee paremman maailman puolesta. Tuulen laakson Nausicaä -animaation Suomen ensi-ilta on Kun loma voi mennä pieleen vuotiaan Annan kesälomalla kaikki uhkaa mennä pieleen: veli katoaa leikin sisään, isä sulkeutuu puuvajaan, äiti murjottaa ja mummo höpöttää. Onneksi mielikuvitusystävä voi vielä pelastaa loman ja opettaa aikuisia ottamaan oman roolinsa. Tommi Kainulaisen ohjaama Kymmenen tikkua laudalla nähdään Ahaa Teatterissa Tampereella Näytelmä on suunnattu yli 6-vuotiaille, ja tarjolla on oppimateriaalipaketti aiheen käsittelyyn. Esityksen voi tilata kiertueelle ympäri Suomea. Lisätiedot: p. (03) , Kuva: Petri Kovalainen Suositut puolalaissadut animaatiosarjana Heiveröinen Josa-poika saa taikaviulun, jota soittamalla kuulija kasvaa vahvemmaksi. Sammakkoprinssi joutuu pitämään lupauksensa ja ottamaan vaimoksi ihmistytön. Banaanintuoksuisesta Panamasta tulee Pikku Karhun ja Pikku Tiikerin unelmamaa. Puolalaisen lastenkirjailijan ja kuvittajan Janoschin tarinoihin perustuvassa animaatiosarjassa on vuorossa tarinat Josa ja taikaviulu, Sammakkoprinssi ja Oi ihana Panama. Janoschin tarinatuokio 5 julkaistaan suomeksi puhuttuna vuokra- ja myynti-dvd:nä syyskuussa, ja se on sallittu yli 3-vuotiaille. Netti Nettipeli opettaa politiikkaa Suomessa järjestetään kuntavaalit mutta miten nuoret saataisiin vaaleista kiinnostumaan? Lainsäätäjät-nettipeli on uusi, innovatiivinen tapa opiskella lainsäädännön prosessia, parlamentarismia ja politiikkaa. Pelissä tutustutaan lakiehdotuksen vaiheisiin ja eduskuntatyöhön sekä otetaan kantaa. Yläkouluikäisille ja heitä vanhemmille tarkoitettu nettipeli osoitteessa Musiikki Lastenlaulujen ikisuosikit Oopperassa Jänöjussin mäenlasku, Mikki-Hiiri merihädässä, Karhunpoika sairastaa - Georg Malmsténin ikivihreät ovat tuttuja jo monen sukupolven lapsuusmuistoissa. Nyt Malmsténin lastenlaulujen maailma herää eloon dramatisoidussa koko perheen konsertissa. Malmsténin aapinen -esityksessä nostalgisoivat Matti Salminen, Eija Ahvo, Thelma Romu, Tapiola Sinfonietta ja Kameleontti-lapsikuoro Kansallisoopperassa Lisätiedot: p. (09) , Monipuolista Henxeliä Lastenmusiikkiorkesteri Henxelien musiikki kulkee balkanin rytmeistä delta bluesiin ja swingistä pelimannijenkkaan. Henxelien tuore levy sisältää 13 uutta lastenlaulua, jotka kertovat vaikkapa epäonnisesta kalamatkasta, hyönteistutkijan elämänfilosofiasta sekä Ouagadougoun iltajunasta. Instrumentteina kuullaan mandoliinia, buzukia, banjoa ja haitaria. Henxelit-levyä voi ostaa internetissä Lasten Levykaupasta osoitteessa Lisätiedot: Näyttelyt Lasten näkökulmaa valokuvaukseen Mielettömiä maisemia, elämän hullunkurisuutta ja absurdeja revittelyjä - Suomen ensimmäinen lasten ja nuorten valokuvafestivaali tuo lasten näkökulmaa kaduille, gallerioihin ja näyttelytiloihin. Satakunnan lastenkulttuuriverkoston järjestämässä Vähäx valottaa -festivaalissa lasten ottamat valokuvat kujeilevat ja leikittelevät Porissa sekä myöhemmin näyttelykierroksella eri puolilla Suomea. Nettinäyttely avautuu osoitteessa 36 Lapsemme 3/2008 Lapsemme 3/ Kuva: Sirpa Lahti Kuva: Jesse Piispanen

20 KIRJOISSA KANSISSA Kun äiti ja isä eroavat Avioero satuttaa vuosittain perhettä. Valitettavasti pienetkin lapset haastetaan helposti mukaan äidin ja isän riitaisaan suhteeseen. Kirja auttaa vanhempia katsomaan erotilannetta lapsen näkökulmasta ja tarpeista käsin. Kirjan Millan tarina sopii vanhemman ja lapsen yhdessä luettavaksi. Toisessa osassa selvitetään, miten lapset eron kokevat ja listataan tapoja ja tilanteita, jotka suojaavat lasta erotilanteessa. Kirja kertoo myös lasten auttamisesta vertaisryhmissä. Sirkku Niemelä, Aino Kääriäinen: Millan isä ja äiti eroavat. Miten lasta voi auttaa vanhempien erotessa. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto. Sekaisin syömisestä Lapsen syömishäiriö voi iskeä perheeseen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ongelma on usein pysytellyt piilossa kuukausia jopa vuosia, ennen kuin se paljastuu muille. Kirja vastaa vanhempien polttavaan tiedonjanoon, mistä oikein on kysymys. Se kertoo syömishäiriöiden synnystä, tunnistamisesta, hoidosta, parantumisesta ja miten läheiset voivat auttaa sairastavaa. Teos on toiveikas: vaikka syömishäiriöt ovat usein pitkäkestoisia ja voivat vaatia sairaalahoitoa, toipuminen on todennäköistä. Anna Keski-Rahkonen, Pia Charpentier, Riikka Viljanen (toim.): Olen juuri syönyt. Läheiselläni on syömishäiriö. Duodecim. Jaksatko luottamustoimessa? Luottamushenkilöllä on usein monta rautaa tulessa ja rajallisesti aikaa. Kirjanen neuvoo, mikä auttaa jaksamaan ja ehkäisee voimien hiipumisen. Luottamustoimet ovat joukkuepeliä, ryhmässä toimimista ja myös erilaisten mielipiteiden arvostamista. Kirja käsitteleekin jaksamista ryhmädynamiikan ja arjen vuorovaikutuksen vinkkelistä. Sen harjoituksia voi tehdä yksin tai ryhmässä. Teos rohkaisee empijöitä mukaan luottamustoimintaan, sillä luottamustoimet ovat elämän ja arjen rikkaus. Maria Härkki-Santala: Jaksa luottamustoimessa. Työterveyslaitos. Nuhanenä, kipukorva Kun lapsi sairastuu tai satuttaa itsensä, vanhempi tarvitsee tiedon, miten pikku potilaan kanssa toimitaan. Lapsiperheen lääkärikirja antaa vastauksia useimpiin lapsen ja nuoren terveyttä ja kehitystä koskeviin kysymyksiin ja pulmiin. Se opastaa tulkitsemaan lapsen oireita ja neuvoo, mitä voi tehdä itse ja milloin on syytä hakeutua lääkäriin. Teos kertoo myös tautien ja tapaturmien ehkäisystä. Osa käsikirjasta keskittyy lapsen diagnosoituihin sairauksiin, niiden aiheuttajiin ja hoitotapoihin. Elina Hermanson (toim.): Terve lapsi. Lapsiperheen lääkärikirja. WSOY. Muistojen aarreaittaan tallennetaan arjen pieniä ja isoja asioita. Meidän perheen kirjaan (Kirjapaja 2008 ) voi kirjata niin perheenjäsenten haaveet, ilonhetket, tärkeät paikat kuin lempiherkut ja ikiomat sanonnat. Kultainen lapsuus, s, Rakkaimmat muistot ja laulut -kirjassa (F-Kustannus 2008) on tilaa lapsesta kertoville muistiinpanoille aina teinivuosiin asti. Sivuja elävöittävät tutut laulut ja lorut. Eläköön rytmi ja rutiinit! Lapsiperheen arki helpottuu huomattavasti, kun lasten elämässä on selkeä rytmi ja rutiineja. Kirja opastaa, kuinka rakennetaan säännöllinen päiväohjelma ja luodaan perheen omat rutiinit. Kun lepo, leikki ja ruokailu toistuvat päivittäin saman aikataulun mukaisesti, lapsen turvallisuudentunne vahvistuu, lapsi omaksuu terveellisen ateriarytmin, nukkumaanmenosta selvitään ilman uuvuttavia kiistoja, ja viikonloput sujuvat pienine poikkeuksineen hyvin sekoittamatta seuraavaa viikkoa. Rytmi tuo vanhemmille iltaisin myös omaa aikaa. Tuuli Matilainen: Lapsi elää rutiineista. Helppo ja hyvä arki. Gummerus. Syrjäytymispeli poikki Vantaalaisen jääkiekkoseura Iceheartsin perustajat ovat koonneet 12 vuoden kokemuksensa kirjaksi. Seuran päätavoite on estää lapsia ja nuoria syrjäytymästä. Seuran kasvattajien ja valmentajien mukaan lapsia ja nuoria voidaan auttaa parhaiten olemalla ja tekemällä heidän kanssaan. Kirja sopii työkaluksi vastaavaa toimintaa suunnitteleville. Iceheartsien mallia voi soveltaa mihin tahansa harrastukseen, jossa ryhmässä toimimisella on keskeinen asema jalkapallosta jazz-orkesterissa soittamiseen. Ilkka Turkka, Ville Turkka: Icehearts. Joukkue kasvun tukena. PS-kustannus. Asiakasomistajuus yhteistä etua! S-ryhmän asiakasomistajajärjestelmään kuuluu 28 osuuskauppaa, jotka ovat oman alueensa tuntijoita ja vahvoja kehittäjiä. Osuuskaupan toiminnan tuotto käytetään asiakasomistajien ja lähiympäristön hyväksi. Osuuskaupat investoivat, työllistävät ja jakavat tuloksesta mittavan määrän Bonuksena takaisin. S-Etukortilla saat Bonusta ostoistasi S-ryhmän ja yhteistyökumppaneiden yli 2000 bonustoimipaikasta kautta maan. S-Etukortilla maksaessasi saat myös maksutapaetua kaikista maksutapaedun piiriin kuuluvista ostoista S-ryhmän Suomessa sijaitsevista toimipaikoista. Lisäksi saat monia muita rahanarvoisia etuja. S-Etukortin saat, kun liityt oman alueesi osuuskaupan jäseneksi eli asiakasomistajaksi. Osuuskaupan omistavat asiakasomistajat. Asiakasomistajana olet sekä asiakas että omistaja! Parasta asiakasomistajuudessa on se, että hyödyt siitä jatkuvasti päivästä toiseen, kuukaudesta kuukauteen, vuodesta vuoteen. S-ryhmä tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaa. 38 Lapsemme 3/2008

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi Sivu 1/50 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille keväällä 2012 1. Kerro luokkasi Sivu 2/50 2. Sukupuolesi Sivu 3/50 3. Syntymäaika Sivu 4/50 4. Rastita kaksi mielestäsi tärkeintä oppiainetta. Sivu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kuntaohjelma 2009 2012

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kuntaohjelma 2009 2012 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuntaohjelma 2009 2012 Julkaisija: Osoite: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Antero Aaltonen, Kristiina Kontoniemi, Tuija Linkola

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot