Hyvinvointi nousuun! 6. Metsäalan organisaatioille tukea työhyvinvoinnin edistämiseen. 6 tasaisen tulonjaon tielle. Oikopolku metsän hoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointi nousuun! 6. Metsäalan organisaatioille tukea työhyvinvoinnin edistämiseen. 6 tasaisen tulonjaon tielle. Oikopolku metsän hoitoon"

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 4/2012 Hyvinvointi nousuun! 6 Metsäalan organisaatioille tukea työhyvinvoinnin edistämiseen Mahdollisuuksien Tansania Kestävä puuntuotanto ja toimivat organisaatiot ohjaavat 6 tasaisen tulonjaon tielle Oikopolku metsän hoitoon 24 Metsään.fi-verkkopalvelu esittäytyy Vuoden metsänhoitaja Mikko Vastaranta on 32 huippu-urheilija ja tiedemies

2 Pääkirjoitus Tuula Jusko Metsänhoitajaliiton puheenjohtaja sisältö Kohti kohtuullisia työkuormia 62. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Miika Karppinen, Hanna Kaurala, Maija Kovanen, Anniina Kostilainen, Sini Niinistö, Silja Pitkänen, Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Eveliina Varis puh. (09) telefax (09) OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2012 viikot 10, 22, 39, 50 tilaushinta 35 kotimaassa Ilta hämärtyy, virka-aika päättyy ja työpaikan käytävät tyhjenevät. Silti useassa työhuoneessa palaa valo vielä pitkään. Myös kotiin kiiruhtaneiden joukossa on useita, jotka nostavat läppäreiden kannet pystyyn heti, kun arki-illan askareet on suoritettu ja talon muu väki nukkuu. Kuvaus arjesta koskee monia, varsinkin ylempiä toimihenkilöitä, vaativissa asiantuntija-, tutkimus-, johto- ja päällikkötason tehtävissä toimivia. Tähän ryhmään kuuluu myös pääosa Metsänhoitajaliiton jäsenistä. Väestö on jakautumassa kahtia. On niitä, joilla ei ole töitä ja niillä, joilla töitä on, on tekemistä aivan liikaa. Viikoittain lehdistä saa lukea mittavista irtisanomisista, mutta harvoin samojen uutisten yhteydessä kerrotaan, mistä tehtävistä on samalla luovuttu. Oletus on, että vähemmällä väellä saadaan aikaiseksi kaikki entinen ja mieluummin vähän enemmänkin. Kirjaamattomat ylityöt ovat erityisesti ylempien toimihenkilöiden suuri haaste, Metsänhoitajaliiton työmarkkinaselvityksen mukaan jopa 85 % jäsenistä tekee ylitöitä. Miksi vapaa-ajalla tehdään töitä? Toisinaan sitä edellyttää työnantaja, mutta usein syy löytyy omasta sisäisestä orjapiiskurista. Kirjaamattomasta ylityöstä ei hyödy kukaan. Toimihenkilön uuvahtaessa, sairastumisesta aiheutuvat kustannukset ovat aina suuremmat, kuin pitkiä päiviä tekemällä syntynyt tulos. Kun tehtävien toteutukseen vaadittu aika ei kirjaudu todellisena, myös seuraavan vuoden budjetit laaditaan ylioptimisten arvioiden pohjalle ja kiire sen kuin lisääntyy. Tiukkoina aikoina pelko työpaikan menettämistä voi jarruttaa ajankäytöllisen totuuden paljastamista. Jos sanon, että en ehdi, minut voidaan leimata huonoksi työntekijäksi. Erityisen suuri vastuu kiireestä on esimiesasemassa olevilla. Kun tekemistä on enemmän kuin aikaa, on oleellista, että esimiehet tukevat siinä, että työaika käytetään oikeisiin asioihin. Tämä onnistuu, kun kaikilla on kirkkaana mielessä mikä on työn kohde, mihin tehty työ konkreettisesti vaikuttaa, mitä kohteen tuloksena syntyy ja kuka on asiakas, joka tulosta hyödyntää. Metsämiesten Säätiö on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi tukea metsäalan kehittymistä parhaaksi toimialaksi työhyvinvoinnin saralla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan alan kaikilta toimijoilta sitoutuneisuutta, tiivistä yhteistyötä ja panostusta työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tavoitteiden asettaminen ei yksin riitä, vaan pitää olla valmiutta toimia, mitata tuloksia ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Organisaatiotasolla muutokset tapahtuvat hitaammin, mutta yksilötasolla hyviä päätöksiä voi tehdä heti, esimerkiksi päättämällä, että teet töitä vain sen verran kuin normaalin työajan puitteissa on mahdollista tehdä. Kiireetöntä talven jatkoa! OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVA Shutterstock KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/ Liittopalsta Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 6 Tansanian metsätaloudesta esimerkkiä muille Afrikan maille Metsäakatemia ja sosiaalisesti vastuullinen metsätalous sopii malliksi myös muille 12 Mitä kuuluu metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle? Metsämiesten Säätiö ja Työterveyslaitos tukevat metsäalan työhyvinvointia 14 Työhyvinvointi syntyy toimivista prosesseista Metsäkeskus panostaa työhyvinvointiin Metsämiesten Säätiön tuella 16 Lakipalsta Henkinen työhyvinvointi ja oikeudelliset ohjeet 18 Istutko itsesi sairaaksi? Liikkumattomuus on vakava terveysuhka 22 Onnea 30-vuotiaalle! Itä-Suomen yliopiston Joensuun metsäosastolla juhlittiin vuosipäivää 24 Metsään.fi on oikopolku oman metsän hoitoon Metsäkeskuksen uusi verkkopalvelu lanseerattiin marraskuussa 26 Metsänhenki Esittelyssä Metsänhoitajaliiton valtuuston jäsen Joel Erkkonen 27 pakina Kirveelle on töitä muuallakin kuin metsässä 28 opiskelijoiden uusi tapahtuma esittäytyy Suomen metsäopiskelijoiden konferenssi kokosi opiskelijoita yhteen yli oppilaitosrajojen 30 Opiskelija Ajankohtaista opiskelijoille 32 Profiili Vuoden metsänhoitaja Mikko Vastaranta 34 Henkilöuutiset shutterstock

3 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. Liiton pitkäaikainen toimistosihteeri Hilkka Lehtovirta jäi eläkkeelle Metsänhoitajaliiton toimistosihteeri Hilkka Lehtovirta jäi eläkkeelle tehtävästään Hilkka tuli monelle liiton jäsenelle tutuksi, varsinkin jäsenyyteen ja Pienoismatrikkeliin liittyvissä kysymyksissä. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia Metsänhoitajaliiton jäseniä yhteistyön vuosista. Kiitos kuuluu myös työtovereille ja liiton hallinnossa mukana olleille, entisille ja nykyisille toimijoille, joiden kanssa sain tehdä yli kaksikymmentä vuotta yhdessä töitä jäsenistömme eteen. Muistan teitä kaikkia lämmöllä. Kiitos myös ihanista läksiäisistä, jotka kanssanne sain viettää. Hilkan seuraaja Päivi Toivonen aloitti kokoaikaisena toimistoassistenttina liiton toimistolla alkaen. Päivi on ottanut jo aiemmin hoitamiensa maksuliikenteen ja Metsänhoitaja-lehden ilmoitusmyynnin lisäksi vastuulleen Hilkalta perimänsä jäsenyyteen ja tuotemyyntiin liittyvät toimistotehtävät. Toimistoassistentti Päivi Toivonen ja toimistosihteeri Hilkka Lehtovirta Hilkan läksiäisjuhlassa. Metsänhoitajaliiton valtuusto kokoontui Helsingissä syyskokoukseen marraskuun puolivälissä. Liiton toimintasuunnitelma ja budjetti hyväksytty vuodelle 2013 Metsänhoitajaliiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin Helsingissä. Kokouksen alussa maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen alusti osallistujia metsälakien muutoksista, metsäpoliittisen selonteon valmistelun aloittamisesta sekä ministeriön omasta organisaatiouudistuksesta. Lisäksi toiminnanjohtaja Tapio Hankalalle myönnettiin Akavan hopeinen palvelusvuosimerkki. Kokous myös hyväksyi liiton sääntömuutoksen, jolla säännöt päivitettiin uuden yhdistyslain mukaisiksi. Lisäksi ensi syksynä kaudelle valittavan valtuuston kokoa pienennettiin viidellä hengellä 22:een. Uuden valtuuston 20 jäsentä ja heille varajäsenet valitaan postivaalilla, lisäksi Helsingin ja Joensuun metsäylioppilaat valitsevat molemmat suoraan yhden valtuutetun ja hänelle varajäsenen. Valtuuston koon pienentämisen taustalla on takavuosista selvästi vähentynyt vaaliehdokkaiden määrä ja toisaalta se, että Metsänhoitajaliiton valtuusto on ollut poikkeuksellisen suuri suhteessa jäsenmäärään (1 % jäsenistä valtuustossa). Valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman, jäsenmaksut ja talousarvion vuodelle Jäsenmaksuihin ei tule korotusta tulevana vuonna. Valtion tutkimuslaitoskentällä kuohuu Valtion tutkimuslaitosrakennetta, tutkimuksen rahoitusta ja ohjusta esitetään uudistettavaksi vuosien aikana. Hallituksen on tarkoitus päättää sektoritutkimuksen uudistamisen suurista linjoista lausuntokierroksen jälkeen joulukuussa. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys Metsäntutkimuslaitoksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhdistämiseksi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi valmistuu samoihin aikoihin. Esitys merkitsee toteutuessaan nopeaa ja syvälle käyvää muutosta tutkimuslaitosten rakenteeseen ja toimintaan, tutkimuksen rahoitukseen, laitosten ja yliopistojen yhteistyöhön sekä tutkimustarpeiden määrittämiseen ja toiminnan ohjaamiseen. Tutkimuslaitosten kokoaminen nykyistä suuremmiksi yksiköiksi on perusteltua, mutta myös suurten laitoskokonaisuuksien kohdalla tulee turvata mahdollisuus laitosrajat ylittävään tutkimukseen. Esityksen nopea aikataulu ja kilpailutettavaksi suunnitellun rahoituksen suuri osuus vaarantavat pitkäjänteisen korkeatasoisen tutkimuksen sekä henkilöstön aseman uudistuksessa. Myös tutkimustarpeiden määrittely ja toiminnan ohjaaminen ovat haasteita suunnitellussa mallissa. Metsänhoitajaliitto pitää tärkeänä uudistuksen huolellista jatkovalmistelua niin aikataulun, tutkimuksen rahoituksen ja ohjauksen kuin myös henkilöstön aseman osalta. Uudistuksen suunnittelussa tulee varmistaa pitkäjänteisen, monipuolistuvan ja yhteiskunnalliselta merkitykseltään kasvavan metsäntutkimuksen edellytykset luonnonvara- ja biotalouden kehittyvässä kentässä sekä henkilöstön asema uudistuksessa. Metsänhoitajaliitto toimii aktiivisesti uudistusta valmistelevissa taustaryhmissä ja muussa vaikuttamisessa tavoitteidensa mukaisesti. SHUTTERSTOCK Vuoden metsänhoitajasta riittää voimia vaikka pienelle kylälle! Seitsenkertainen triatlonin Suomen mestari, EM-pronssimitalisti, nelinkertainen maastopyöräilyn Suomen mestari, oman alansa huipputiedemies, tohtori alle kolmikymppisenä ja yksityisyrittäjä. Tätä kaikkea on Metsäpäivien Urafoorumilla torstaina julkistettu Metsänhoitajaliiton Vuoden metsänhoitaja Mikko Vastaranta. Mikko on todellinen metsien monikäytön mallioppilas ja sopisi roolimalliksi alalle kuin alalle, sanoo liiton puheenjohtaja Tuula Jusko valintaperusteista. Hän on onnistunut yhdistämään metsäluonnonvaramme tarjoamat mahdollisuudet niin työssään menestyvänä tutkijana kuin huippuurheilijana treenatessaan. Lue Mikon haastattelu tämän lehden sivulta 32. Uusi jäsentietopalvelu lanseerataan ensi vuonna nimikilpailu ratkeaa joulukuussa! Marraskuun alussa kaikille jäsenille lähetetty kysely koskien uudessa verkkopalvelussa julkaistavien tietojen näyttämistä saavutti kannatusta. Luvan tietojensa julkaisuun uudessa palvelussa antoi jopa 90 % kyselyyn määräajassa vastanneista. Verkkosivujen kautta toimiva jäsentietojen katselu otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Uudistuksen etenemisestä viestitään aktiivisesti niin Metsänhoitaja-lehdessä, verkkosivuilla kuin myös sähköisissä jäsenkirjeissä. Palvelun nimikilpailun voittaja päätetään hallituksen joulukuun kokouksessa ja kilpailun voittaneelle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Mikäli et ole saanut lupakyselyä vastattavaksesi, otathan yhteyttä Metsänhoitajaliiton toimistoon. 4 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

4 Kuvat: Ilkka Norjamäki ja Anna-Leena Simula, Indufor Oy Tansanian eteläisellä ylämaalla kaikki kynnelle kykenevät istuttavat nyt puita, joten taimituotanto on kovassa kasvussa. Anna-Leena Simula, johtava metsäasiantuntija, Indufor Oy Kehitysministeri Heidi Hautalan alkukesästä Tansaniaan tekemän vierailun yhteydessä kysyttiin, miksei Suomen Tansanialle antamasta metsäkehitysavusta tule jo valmista, onhan apua annettu jo liki 40 vuotta. Metsäavun instrumentteja onkin reivattu uuteen asentoon: Tansanian metsäakatemialla ja vastuullisella yksityismetsätaloudella voisi olla nykyistä paljon merkittävämpi rooli luonnonvarojen hallinnassa. Tansanian metsäakatemiasta ja sosiaalisesti vastuullisesta metsätaloudesta mallia muille Afrikan maille Tansanian metsäsektori on viimeisten vuoden aikana ollut isojen muutosten kourissa. Nopeasti kasvanut väestö on luonut isoja paineita luonnonvaroihin niin kaskiviljelyn kuin puuhiilen poltonkin kautta. Metsää on tuhoutunut liki puoli miljoona hehtaaria vuodessa. Suomen tuen avulla tehdyn kansallisen metsäinventoinnin alustavien tulosten mukaan metsää ja puustoista metsämaata on jäljellä noin 32 miljoonaa hehtaaria. Tämän kehityksen ei kuitenkaan tarvitse jatkua lohduttomana loputtomiin, sillä Tansania on luonnonvaroiltaan varsin rikas maa. Viime vuosina maaperästä on löytynyt huomattavia määriä niin kaasua, kultaa, hiiltä, Metsänhoitaja

5 Kovan talouskasvun myötä infrastruktuuria kehitetään vauhdilla, mikä lisää tolppien ja ratapölkkyjen kysyntää. Puuviljelmien laatukasvatuksessa on vielä runsaasti parantamisen varaa Tanzania Forest Servicen Pinus Patula- ja eukalyptusviljelmät kumpuilevat maastossa. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat ylpeitä puuviljelmistään. öljyä kuin uraaniakin. Kullankaivuusta tullee vuonna 2025 jo 10 % kansantuotteesta, kun tällä hetkellä osuus on 3 %. Kaasuvarojen valjastaminen järkevästi kotimaiseen käyttöön puolestaan merkitsisi, että vuosikymmenessä voitaisiin puuhiilen käyttöä vähentää merkittävästi ja säästää metsää. Tällä hetkellä liki 90 % väestöstä käyttää puuhiiltä pääasiallisena energialähteenä. Myös nuori väestö voi olla dynaaminen voimavara, jos ammatillisesta koulutuksesta huolehditaan ja pystytään luomaan riittävä teollisuuspohja. Toistaiseksi väestönkasvua pääasiassa kauhistellaan ja ennakoidaan poliittisia levottomuuksia. Resurssikirous uhkana kehitykselle Luonnonrikkauksien käyttöön otto ei kuitenkaan tunnetusti ole mikään yksinkertainen juttu. Jos poliittista tahtoa ei löydy tulojen jakamiseen ja valtion koulutus-, terveys-, ja vesipalveluiden parantamiseen, resurssikirous saa yliotteen. Valtaeliitti syö hyödyt. Politiikoilta tarvitaankin naapurimaitaan viisaampaa johtajuutta, muuten saattaa käydä kuten Etelä-Afrikassa ja Nigeriassa; lakot johtavat ylilyönteihin ja jopa kuolonuhreihin. Etelä-Afrikassa kuoli äskettäin peräti 42 kaivostyöläistä ja kaksi poliisia platinakaivoksen levottomuuksissa, eikä tilanne ole vieläkään rauhoittunut. Tulonjaosta taistellaan. Miten sitten pienellä Suomella, jonka kehitysapuvarat ovat varsin rajalliset, voisi olla mitään kunnon osaa ja arpaa siinä, miten Tansania luonnonvarojaan hallinnoi ja millaisilla sopimuksilla myy kaivannaisiaan esimerkiksi kiinalaisille ja intialaisille? Suomesta tukea ja malli kehitykselle Yllättävää kyllä, Suomella voisi tulevaisuudessa olla merkittäväkin rooli siinä, millaisia johtajia Tansaniassa kasvatetaan ja miten metsätaloutta kehitetään. Tarvittavia instrumentteja on jo olemassa, nimittäin vuonna 2010 perustettu UONGOZI-instituutti sekä vastuullinen yksityismetsätalous-malli, jossa metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli. Alun perin Suomen kehitysavulla oltiin perustamassa Tansaniaan Kestävän kehityksen instituuttia, jossa virkamiehiä koulutettaisiin hyvän hallinnon periaatteisiin ja kansainvälisissä neuvotteluissa pärjäämiseen. Matkan varrella tansanialaiset kuitenkin ehdottivat, että heidän suunnitelmissaan ollut virkamiesten johtajuusinstituutti yhdistettäisiin suomalaisten kaavailemaan laitokseen. Syntyi UONGOZI eli Institute of African Leadership for Sustainable Development, joka kouluttaa virkamiehiä mitä moninaisimmissa taidoissa strategioista tulosjohtamiseen. Instituutin ohjelmajohtajana toimii tohtori Tapani Vaahtoranta, joka on ollut muun muassa Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Suomessa. Kestävän kehityksen osalta instituutti nojaa vihreän kasvun kolmeen tukipilariin, joita ovat kestävä talouskasvu, köyhyyden vähentäminen ja ympäristön hoitaminen kestävästi. Vastuullisen johtajan puolestaan pitää toimia kollektiivisesti kaikkien kanssa ja yhteiseksi eduksi, eli hänen pitää tietää sosiaalinen vastuunsa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että johtavissa asemissa olevien virkamiesten pitää toiminnassaan noudattaa avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteita muun muassa rahakkaita kaasu- ja öljysopimuksia laatiessaan. Täten top down - kasvun rahavirrat eivät valu vääriin taskuihin. Vuosittaisen talouskasvun huidellessa 7-8 %:ssa, on iso vaara, että johtajilta pettää harkintakyky ja omat suut ovat liian lähellä. Sosiaalinen vastuu helposti unohtuu. Suomen Metsäakatemia esikuvana Instituutin alla toimii myös Tansanian metsäakatemia, joka on osa laajempaa luonnonvarafoorumia eli Green Growth Platformia. Metsäakatemia toimii Suomen metsäakatemialta hankitun franchaising -sopimuksen periaatteella. Päätavoitteena on luoda sosiaalista pääomaa keskinäisellä verkostoitumisella. Kun johtavat poliitikot, virka- ja tiedemiehet, opettajat, toimittajat, yrityssektori ja kansalaisjärjestöt oppivat kommunikoimaan keskenään, he löytävät aivan uusia ratkaisumalleja polttaviin metsä- ja ympäristöongelmiin. Ensimmäinen metsäakatemia järjestettiin toukokuussa eteläisellä ylämaalla, joka on Tansanian nopeakasvuisten plantaasimetsien ja metsäteollisuuden keskus. Osanottajille kerrottiin, että metsistä voidaan myös kestävästi hyötyä, Tansaniassa kun brittiperinteen seurauksena yleensä pitäydytään pitkälti ympäristön suojelun linjoilla. Toistaiseksi jopa metsähallinto ymmärtää varsin heikosti, mitä Suomella voisi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli siinä, millaisia johtajia Tansaniassa kasvatetaan ja miten metsätaloutta kehitetään. Tarvittavia instrumentteja on jo olemassa. kasvumahdollisuuksia, etenkin nopeakasvuiset istutusmetsät tarjoavat, jos niiden alaa laajennettaisiin ja teknistä metsäosaamista merkittävästi parannettaisiin. Tohtori Vaahtorannan mukaan Metsäakatemia otettiin vastaan varsin positiivisesti. Osanottajista kaksi kolmannesta oli metsäsektorin ulkopuolisia, joten myös metsämiehet ja -naiset joutuivat tarkistamaan käsityksiään. Onkin syntynyt uusi tapa keskustella metsäasioista, nyt myös yritykset voivat tasavertaisina osallistua keskusteluun aikaisempaa paremmin. Sosialismin seurauksena yrityksiä pidetään edelleen kansakunnan vihollisina, vaikka talousjärjestelmä on Tansaniassa nykyään varsin kapitalistinen. Tuloa ja taitoja paikallisille metsänviljelijöille Metsäakatemialaiset tutustuivat myös Suomen tukemana viime vuosien aikana syntyneeseen yksityismetsämalliin, jossa metsänhoitoyhdistyksillä ja pienviljelijöillä on keskeinen rooli. Tässä työssä Indufor Oy:llä on ollut merkittävä rooli teknisenä asiantuntijana ja sparraajana. Työtä on tehty hartivoimin niin paikallistahojen kuin lähetystön metsäneuvonantaja Merja Mäkelän kanssa. 8 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

6 Metsänhoitoyhdistysten jäsenistä noin kolmannes on naisia. Heistä osa on leskiä, jotka ovat löytäneet turvaverkon yhdistyksistä. Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäsenet kokoustavat Matembwen kylässä. Miehet istuvat paikalliseen tapaan eri puolella salia kuin naiset. Tällä hetkellä ei kukaan tarkkaan tiedä, miten paljon Tansaniassa on yksittäisten ihmisten ja pienempien yritysten hallinnassa metsälöitä ja metsätilkkuja, mutta joka vuosi alue kasvaa nettomääräisesti huomattavasti. Tansaniasta ei vielä löydy laadukkaita tukkipuuleimikoita, mutta mahdollisuudet ovat merkittäviä. Kuva naapurimaasta Mosambikista. Metsänhoitoyhdistysten jäseniä kannustetaan luomuviljelyyn kotipuutarhoissaan, jotta kassa karttuu ja ruokavalio monipuolistuu. Tansanian eteläisellä ylämaalla metrin korkeudessa, pienmetsälöt näyttäytyvät maisemassa mosaiikkina. Ajatuksena on ollut, että myös pienviljelijöiden pitää hyötyä kaupallisesta metsätaloudesta aikaisempaa enemmän, jotta maaseudulle syntyy työtä ja toimeentuloa. Tällainen bottom up -kasvu hyödyttää suoraan maaseudun ihmisiä, ainakin silloin kun puun kasvattajat ymmärtävät, että yhteen hiileen puhaltamalla he voivat saada lisäarvoa puulleen ei vain paremman hinnan kautta, mutta myös teknisten metsätaitojen avulla. Sinällään pienviljelijöiden metsänistutus ei eteläisellä ylämaalla ole mikään uusi asia, vaan he ovat istuttaneet miljoonia puita viimeisten liki parinkymmenen vuoden aikana. Mallia on saatu niin hallituksen Sao Hillin metsäplantaaseilta, kansalaisjärjestöiltä kuin kirkoltakin. Myös kunnat ja koulut ovat heiluttaneet lippua puunistutuksen puolesta kaikenlaisten kampanjoiden turvin usein kuitenkin ympäristöä suojellakseen. Vasta kun metsähallinto nosti muutama vuosi sitten roimasti hallinnollisesti määritellyn plantaasipuun hintaa, ihmisten silmät aukesivat: puissa kasvaa rahaa. Tansanialaisen puun menekkiä on merkittävästi lisännyt paitsi oman maan talouskasvu ja rakennusbuumi myös se, että Kenian plantaasit ovat melko tiukan hakkuukiellon alaisina. Tansaniassa metsänomistus on nosteessa Tällä hetkellä ei kukaan tarkkaan tiedä, miten paljon Tansaniassa on yksittäisten ihmisten ja pienempien yritysten hallinnassa olevia isompia tai pienempiä metsälöitä ja metsätilkkuja. Arviot liikkuvat hehtaarin tuntumassa, mutta joka vuosi alue kasvaa nettomääräisesti huomattavasti. Isoilla metsäyrityksillä plantaaseja on noin hehtaaria ja käyttämättömiä maavarauksia ainakin hehtaaria, Tanzanian Forest Service puolestaan hallinnoi noin hehtaaria. Tällä hetkellä metsänhoitoyhdistyksiä on jo runsaat 30 ja määrä on kasvussa. Yhdistysten jäsenmäärät vaihtelevat melkoisesti: 50:stä 100:aan. Metsänhoitoyhdistyksillä onkin aikamoinen metsänvalistus edessään, jotta pienviljelijät tosissaan ymmärtäisivät, että koko puun arvoketjussa siemenestä markkinoille pitää saada parannusta aikaan. Mitä tahansa siemeniä ei puskista kannata kerätä taimitarhalla idätettäväksi, taimikkoja pitää hoitaa ja perata, estää metsäpalot, karsia... Yhdistykset ovat suuruuden edusta hyötyäkseen perustaneet viisaasti myös yhdistyksen omistamia yhteismetsiä. Puiden kasvua odotellessa tuloja saadaan muista lähteistä Yksi isoimmista ongelmista on kuitenkin köyhyys. Ihmiset hakkaavat metsätilkkujaan aivan liian keskenkasvuisina, sillä he tarvitsevat rahallista hätäapua milloin mihinkin tarkoitukseen: koulumaksuihin, lääkkeisiin, hautajaisiin ja häihin. Jotta odotettavissa oleva arvokasvulisäys ei jäisi saamatta, suomalasten tuella on edistetty myös kanojen kasvatusta, soijapavun tuotantoa ja orgaanista vihannesviljelyä kotipuutarhoissa. Puiden varttumista odotellessa voi myydä vaikka munia tai kanankoipia. Yksityismetsätaloushankkeen tulossa olevassa jatkohankkeessa kaavaillaankin sellaisen Tree Farming Grant-systeemin perustamista, jolla rahapulaa voitaisiin helpottaa. Mitään lahjarahaa ei kuitenkaan anneta, vaan vasta kun omistaja on perustanut taimikkonsa kestävän kehityksen periaatteella, hän saa puolet perustamiskustannuksista takaisin. Uusia yhteistyön mahdollisuuksia Yhteenvetona voi todeta, että UONGOZI-instituutin Green Growth Platformilla ja siihen liittyvällä metsäakatemialla voi jatkossa olla iso rooli Tansanian ohjaamisessa vihreän kasvun ja tasaisen tulonjaon tielle. Edellytyksenä on, että instituutille turvataan riittävä rahoitus ja että sillä on mahdollisuus nostaa esiin epäkohtia. Suomi instituutin suurimpana tukijana voisi vaikuttaa siihen, miten nämä edellytykset ovat olemassa. Green Growth Platformissa ja Metsäakatemiassa yhdistyisivät näin sekä Tansanian että Suomen edut. Parhaassa tapauksessa instituutti voisi kehittyä yleisafrikkalaiseksi toimijaksi sosiaalisesti vastuullisen metsänkasvatuksen ja vihreän kasvun saralla. Siitä voisi näin tulla esimerkki uudenlaisesta Suomen ja Afrikan välisestä yhteistyöstä, joka ei enää perustu avunantajan ja avunsaajan periaatteelle. 10 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

7 Marika Lehtola FM & DI, asiantuntija, Työterveyslaitos Mitä kuuluu metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle? Metsämiesten Säätiö tukee työhyvinvointia edistäviä hankkeita metsäalan organisaatioissa. Mitä työhyvinvointi on? Kymmentuntinen työpäivä takana. Selkä jumissa, mutta ei millään jaksaisi lähteä iltalenkille. Ylihuomenna on taas reissupäivä edessä ja lapset mököttävät, kun en koskaan ehdi katsomaan heidän harjoituksiaan. Tänään oli lehdessä juttua lakimuutoksesta, taitaa olla jonkin sortin fuusio edessä. Mitähän minun työlleni käy? Milloinkahan ehtisin selvitellä niitä viestintäpuolen lisäopintoja? Huomenna on muuten palaveri, jossa se yksi tyyppi jaksaa aina vähätellä minun tekemisiäni. Jaa-a, onkohan meillä vielä kaapissa päänsärkylääkettä? Lainaus elävästä elämästä on totta monen kohdalla. Mitä työhyvinvointi merkitsee sinulle? Onko työsi mielekästä? Onko työssäsi haasteita sopivasti, ei liikaa eikä liian vähän? Löytyykö ympäriltäsi mukavia työkavereita? Koetko työympäristösi turvalliseksi? Vastauksia on paljon ja yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa. Työterveyslaitos on määritellyt tämän haasteellisen työhyvinvointi-termin seuraavasti: työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työhyvinvointi on siis osa arkipäiväämme - se syntyy työssä ja työtä tehdessä. Työhyvinvointia metsäalalle Työhyvinvointia ei saa unohtaa metsätaloudessa meneillään olevien mittavien rakennemuutosten keskellä. Metsälait ovat muuttumassa, puunkorjuukonsepti ei toimi enää entisellä tavalla, työtehtävät ja organisaatiot muuttuvat ja työvoimapula ammattitaitoisista metsureista ja metsäkoneenkuljettajista vaivaa monen mieltä. Toisaalta mietityttää, miten tulevaisuudessa pystytään saavuttamaan esimerkiksi metsäbioenergian tuotannolle suunnitellut määrätavoitteet. Ja kaiken tämän ohella kannattaisi muistaa, että nimenomaan hyvinvoiva työntekijä tekee hyvää ja tuottavaa työtä. Metsäalan työhyvinvointiasioihin pureudutaan Metsämiesten Säätiön rahoittamalla ja Työterveyslaitoksen koordinoimalla Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalla. Vuonna 2012 alkanut ohjelma on poikkeuksellinen paristakin syystä. Kyseessä on kokonaisen toimialan kattava kehittämisohjelma, jollaisia ei ole toteutettu aiemmin, ja jonka toimintaa on verrattu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) toimintaan metsätaloudessa. Tukea teemojen mukaisille hankkeille Ohjelman aloitusta edelsi esiselvityshanke, jolla haluttiin kartoittaa yhdessä toimialan kanssa sitä koskevat tärkeimmät kehittämisaiheet. Selvityksen yhteydessä esiin nousseet kehittämisaiheet koottiin neljäksi pääteemaksi: 1. Työhyvinvointi muutoksissa, 2. Metsätalouden tulevaisuuden työ ja osaamisen kehittäminen, 3. Työterveyshuolto metsätaloudessa, ja 4. Työhyvinvoinnin mittarit metsätaloudessa. Käytännössä kehittämisohjelmalla parannetaan alan työhyvinvointia käynnistämällä aiemmin mainittujen pääteemojen aihealueisiin kuuluvia konkreettisia kehittämishankkeita. Tämän on mahdollistanut Metsämiesten Säätiön merkittävä panostus asiaan: Säätiö rahoittaa työhyvinvointihankkeita noin eurolla vuodessa useamman vuoden ajan. Kun tähän lasketaan lisäksi organisaatioiden kehittämishankkeisiin laittama oma raha, nousee työhyvinvointiin sijoitettu kokonaispanos yli miljoonaan euroon. Organisaatiolähtöiset hankkeet ohjelman keskiössä Vuonna 2012 työhyvinvoinnin kehittämishankkeita käynnistettiin 10 kappaletta. Niillä pyritään lisäämään laajalla rintamalla muun muassa alalla toimivien toimihenkilöiden, metsäkone- ja kuljetusyrittäjien, metsäkoneenkuljettajien ja metsureiden työhyvinvointia. Yhtenä kohderyhmänä ovat myös työterveyshuollot, jotka voivat toiminnallaan pidentää metsäammattilaisten työuria ja edistää alalla jaksamista. Kehittämishanketoimijoista kaksi, Suomen Metsäkeskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu, selvittävät miten organisaatiomuutosta voidaan toteuttaa hallitusti, minkälaisia toi- 12 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

8 minta- ja johtamismalleja tähän tarvitaan ja miten tukea työntekijää sekä hänen urasuunnitelmiaan työtehtävien muuttuessa. Tampereen ammattikorkeakoulu, METO Metsäalan yrittäjät ry ja Työterveyslaitos pyrkivät valottamaan alan työntekijöiden työn henkistä sekä fyysistä kuormitusta ja laatimaan toimivia keinoja kuormituksen vähentämiseksi, esimerkiksi henkilökohtaisella valmennuksella ja luontoliikunnalla. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan hankkeessa puolestaan kehitetään ja testataan uusia menetelmiä yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyön lisäämiseksi. Miten sinä voit vaikuttaa työhyvinvointiasioihin, hyötyä kehittämisohjelmasta ja varsinkin meneillään olevista hankkeista? Mahdollisuuksia on monia: suunnittele oma työhyvinvoinnin kehittämishanke tai osallistu meneillään oleviin hankkeisiin tai kehittämisohjelman tilaisuuksiin tai voit vaikuttaa tukemalla kehittämishankkeita niitä rahoittamalla. Ja erityisesti: muista seurata kehittämisohjelman ja hankkeiden etenemistä, sillä saadut tulokset jaetaan kaikkien käyttöön! KIINNOSTUitko METSÄtaLOUden TYÖHYVINVOINNIN kehittämisestä? Nyt sinulla on mahdollisuus suunnitella työhyvinvoinnin ammattilaisten ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa kehittämishanke alalla työskentelevien hyvinvoinnin parantamiseksi! Idean saatuasi ota heti yhteyttä kehittämisohjelman koordinaattoriin, Marika Lehtolaan ttl.fi, puh ). Metsämiesten Säätiö rahoittaa konkreettisia työhyvinvoinnin kehittämishankkeita noin eurolla vuosittain. Säätiön hakuaika on voimassa Lisätietoa kehittämishankkeen nettisivuilta tai Tuula Jusko MMM, KM henkilöstöasiantuntija, Suomen metsäkeskus Työstettävät ideat henkilöstöltä Metsäkeskuksessa muutospajatyöskentelyn kohteiden valintaa varten toteutettiin kesällä henkilöstökysely intranetissä ja aineistoa täydennettiin myös haastatteluin. Kokeilun kohteet päätettiin suunnittelutyöpajassa, johon osallistuivat johdon lisäksi myös pääluottamusmiehet. Työskentelyn kohteeksi valittiin johtamisen prosessi ja metsätietopalveluissa työskentelevien metsäneuvojien työtehtävämuutokset. Metsätietopalvelujen ensimmäinen työpaja pidettiin lokakuun lopussa. Metsäneuvojien toimenkuvassa on inventointimenetelmien kehittymisen ja liiketoiminnan eriyttämisen myötä tapah- Työhyvinvointi syntyy toimivista prosesseista Metsäkeskuksessa panostetaan muutosten myllerryksessä työhyvinvointiin Metsämiesten Säätiön tuella Metsäkeskuksessa on tapahtunut monia suuria muutoksia. Vuoden alussa 13 alueellista ja itsenäistä metsäkeskusta ja osa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion henkilöstöä yhdistettiin ja niistä muodostui valtakunnallinen Suomen metsäkeskus. Samanaikaisesti valtion rahoittamat julkiset palvelut ja liiketoiminta eriytettiin. Organisaatiomuutosten lisäksi käynnissä on merkittäviä toiminnallisia muutoksia: asiakaspalvelu muuttuu yhä enemmän sähköiseksi ja metsävaratiedon inventointimenetelmää sekä tietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita uudistetaan. Alueellisissa metsäkeskuksissa valmistauduttiin muutoksiin järjestämällä viimeisen parin vuoden aikana useita muutosvalmennustilaisuuksia. Vaikka tilaisuudet onnistuivat hyvin, palautteista ilmeni, että pelkkä muutoksista tiedottaminen ei riitä. Tarvitaan menetelmiä konkretisoida työssä tapahtuvia muutoksia. Muutospajatyöskentelystä tukea uudistukseen Keväällä 2012 käynnistettiin Metsäkeskus muutoksessa -projekti Metsämiesten Säätiöstä saadun apurahan tukemana. Hanke toteutetaan yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Työn tavoitteena on tukea työn Pohjois-Pohjanmaan rahoitus- ja tarkastuspalvelujen johtava esittelijä Heikki Vähätalo kiteyttää ryhmäkeskustelun antia. yhteistä kehittämistä ja luoda työkaluja työn sujuvuuden edistämiseen. Projektissa kokeillaan Työterveyslaitoksen Muutospaja-työskentelymallia kahteen toiminnan osa-alueeseen. Muutospajatyöskentelyssä kytketään yhteen uudistuva organisaation toiminta ja arkipäivän työssä kohdatut haasteet. Tavoitteena on kehittää arjen työtä niin, että uudet toimintatavat, työnjaot ja työvälineet vievät muutosta eli Metsäkeskuksen uudistumista eteenpäin, toteaa tiimipäällikkö Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitokselta. Muutostyöpajassa ajatuksia vaihtamassa Jorma Kuhmanen ja Tarja Hämäläinen Etelä-Savosta, Risto Mulari Pohjois- Pohjanmaalta ja Minnamari Tuovinen Lounais-Suomesta. tunut erittäin suuria muutoksia. Muutospajatyöskentely tarjosi uudenlaisen työkalun muutosten konkretisointiin ja siksi lähdimme innolla mukaan kokeiluun, kertoo metsätietopalvelujen päällikkö Jorma Jyrkilä. Oman työn arvioiminen tuo käytännöllisyyttä Metsäkeskuksessa muutospajatyöskentelyyn kuuluu viisi puolen päivän mittaista tapaamista ja tapaamisten välissä tehdään oman työn arviointiin liittyviä tehtäviä. Tätä osallistujien omasta työstään keräämää aineistoa jäsennetään työpajatapaamisissa yhdessä erilaisten analyysimallien avulla. Arjen työstä kerätty aineisto pitää kehittämisen käytännönläheisenä, mallit puolestaan auttavat tulkitsemaan työtilanteita uudella tavalla ja näkemään ratkaisumahdollisuuksia kokonaismuutoksessa. Työskentelyn tavoitteena on saada jäsentynyt ja jaettu käsitys siitä, miten työ on kehittynyt, mitkä ovat nyt sen keskeiset haasteet ja sujuvan työn tekemisen esteet. Silloinkin kun organisaation muutokset ovat huolellisesti valmisteltuja, uudet käytännöt rakennetaan vasta yhteisessä toiminnassa ja arjen työssä. Tätä muutospajatyöskentelyllä pyritään tukemaan. Yhteisen analyysin pohjalta rakennetaan kehittämiskokeiluja, joilla meneillään olevaa muutosta viedään eteenpäin ja lisätään työn mielekkyyttä ja sujuvuutta. Metsäkeskuksen muutospajatyöskentelyä. Muutosten tunnistamisesta toiminnan kehittämiseen Metsäkeskuksessa metsätietopalvelujen ensimmäisessä pajatapaamisessa keskityttiin selvittämään, millainen muutos työssä, prosessissa, asiakaskunnassa ja työn tuotoksissa on tapahtunut. Metsäneuvojien tehtävien muutoksia on miettimässä myös rahoitus- ja tarkastuspalvelujen, metsäalan edistämispalvelujen ja asiakkuuspalvelujen edustajia. Yhteistyön tekeminen yli prosessi- ja aluerajojen on aina hyödyllistä. Voimme oppia paljon toisiltamme, toteaa pajatapaamisessa mukana ollut Pohjois-Pohjanmaan rahoitus- ja tarkastuspalvelujen johtava esittelijä Heikki Vähätalo. Työpajatyöskentelyssä vastauksia ei saatu valmiina vaan se haastoi pohtimaan muutoksia uudella tavalla, Vähätalo jatkaa. Johtamisen prosessin osalta työ käynnistyy joulukuussa. Molempien muutospajojen kokemukset kootaan ja arvioidaan. Tämän jälkeen voidaan päättää, voisiko muutospajoissa kokeiltu kehittämisen tapa ja välineet olla käytössä laajemminkin toiminnan kehittämisessä. Työterveyslaitos tekee hankkeesta myös vaikuttavuustutkimusta, jossa uusien toimintatapojen ja kehittämisen keinojen leviämistä seurataan. Metsäkeskuksessa ylin johto on tiiviisti mukana työssä. Projektia ohjaa hallintojohtaja Jorma Tolonen: Työhyvinvointi syntyy työssä ja työtä tehden. Oleellista on, että prosessi ja tehtävät on yksiselitteisesti kuvattu ja vastuujako selvä. Muutospajatyöskentelyyn panostamalla haemme tukea näiden asioiden esittämiseen. Kerromme työn tuloksista avoimesti. Toivottavasti kokemuksista on hyötyä myös muille metsäalan toimijoille työhyvinvointiasioiden kehittämisessä, toteaa Tolonen. METSÄMIESTEN SÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2013 Metsämiesten Säätiö myöntää vuonna 2013 apurahoja 1,4 miljoonaa euroa rahoitusstrategiansa mukaisiin kohteisiin, joita ovat: tutkimus, metsäkulttuuri, koulutus, viestintä ja hyvinvointi. Tarkemmat tiedot apurahojen tämänvuotisesta suuntaamisesta sekä hakuohjeet saa osoitteesta: > Apurahan hakeminen Siellä on myös linkki apurahojen haku- ja hallintajärjestelmä Kasööriin, jota kautta apurahat haetaan Apurahoja myönnetään yksittäisille henkilöille, yhteisöille ja työryhmille hankkeisiin, jotka voivat olla myös monivuotisia. Apuraha myönnetään kuitenkin aina vuodeksi kerrallaan hankkeen edistymisen mukaan. Siksi usean vuoden hankkeissa apuraha on haettava aina vuosittain uudelleen. Apurahojen myöntämisestä päätetään maaliskuussa. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse viimeistään huhtikuussa, jolloin myös ensimmäiset sopimusten mukaiset vuoden 2013 apurahat maksetaan. Metsänhoitaja

9 lakipalsta Matti Kukko Asianajaja, Asianajotoimisto Bützow Oy SHUTTERSTOCK Varatuomari Matti Kukko, Asianajotoimisto Bützow Oy. Henkinen hyvinvointi ja oikeudelliset ohjeet Työn virheellinen kuormitus ja työntekijän häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu vaarantavat työntekijän terveyttä ja aiheuttavat työntekijälle henkistä pahoinvointia. Pahoinvoinnin syyn sekä työnantajan vastuun selvittäminen on useimmiten haasteellinen tehtävä. Mitä sanoo laki? Miten kasvavasta pahoinvoinnista työyhteisössä voidaan oikeusohjeilla ja oikeilla toimenpiteillä päästä eroon? Työsopimuslain (TSL) 2 luvun 1 :n mukaan työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Syrjintäkiellosta ja tasapuolisesta kohtelusta säädetään luvun 2 :ssä. Välitön ja välillinen syrjintä määritellään yhdenvertaisuuslain 6 :ssä. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 6 velvoittaa työnantajaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa työelämässä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työturvallisuuslakiin (TTurvL) perustuen työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden terveydestä työssä sekä tarkkailemaan työolosuhteiden ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn terveellisyyteen (8 ). Työntekijöiden määrästä riippumatta työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma terveellisyyden edistämiseksi (9 ). Työntekijän velvollisuutena on välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa sellaista häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa vaaraa tai haittaa työtoverin terveydelle (18 ). Säännökset on laadittu velvoittaviksi normeiksi. Niiden tavoitteena on ehkäistä ennalta pahoinvointia työelämässä. Ennaltaehkäisyn pettäminen Jos ennaltaehkäisy ei toimi ja työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla tai jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa tämän terveyttä vaarantavaa tai haittaavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissä olevin keinoin toimiin kyseisen epäkohdan poistamiseksi (TTurvL 25 ja 28 ). Tässä yhteydessä on syytä todeta, että TTurvL:ssa ei ole rangaistusnormia sen varalta, että työnantaja laiminlyö mainitut korjaustoimet. Kuormitusvirhe Virheellisessä työkuormituksessa voi olla kyse esimerkiksi liiallisesta tai liian vähäisestä työtaakasta, virheellisistä työasennoista tai - liikkeistä tai huonoista työjärjestelyistä. Paras tietolähde on työntekijä itse. Hänen on avattava suunsa ja viestittävä asiasta suoranaiselle esimiehelleen välittömästi, tai vaihtoehtoisesti luottamusmiesportaan tai työsuojeluvaltuutetun kautta. Työntekijän suostumuksin myös työterveyshuolto on useimmiten syytä osallistaa heti alusta saakka mukaan selvittämään asiaa, jos työntekijä oireilee kuormituksen johdosta. Ratkaisukeinoina voivat olla liiallisen tieto- ja työkuorman keventäminen, yhdenvertaisempi työn jakaminen sekä työntekoa haittaavan kiireen parempi haltuunotto. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu voi ilmetä painostuksena, loukkauksina, nimittelynä, jättämisenä työporukan ulkopuolelle tai muuna työpaikkakiusaamisen muotona. Näissäkin tilanteissa paras tietolähde ja toimija on negatiivisen kohtelun kokeva työntekijä itse. Hänen on ilmoitettava häirinnästä häiritsijälle ja ellei se tehoa, tulee ilmoitus tehdä esi- miehelle. Kissan nostaminen esimiehen pöydälle saattaa olla kuitenkin mutkan takana, jos työntekijä on psyykkisesti sairastunut. Näissä tilanteissa myös työterveydenhuolto on avainasemassa. Työntekijän tulee olla siihenkin nähden aktiivinen. Työntekijän pyynnöstä työterveyslääkäri voi lääkärintodistuksen muihin tietoihin kirjoittaa käsityksensä ja aloitteensa toimintatavasta viestiksi työnantajalle ristiriitojen purkamiseksi. Tapausta tulisi käsitellä siten, että paikalla ovat lisäksi työnantajan edustajana henkilöstöpäällikkö ja työntekijää avustava työsuojeluvaltuutettu. On kaikin keinoin pyrittävä estämään työntekijän psyykkiseen diagnosointiin perustuva sairastelu- ja työkyvyttömyyskierre. Avoimuus on avainsana. Ristiriidan konfliktoituminen johtaa sisäisiin käräjiin työyhteisössä. Haetaan esiin vain syyllistä. Peli on menetetty ja johtaa pahimmassa tapauksessa työsuhteen päättymiseen. Maksutonta lakineuvontaa jäsenille! Muutos vaatii avoimuutta ja vuorovaikutustaitoja Jos osapuolten aloitteellisuuden perusteella sen sijaan haetaan vastausta siihen kysymykseen, miten ristiriita voitaisiin asiallisesti selvittää työyhteisössä ja miten löytää yhdessä toimiva ratkaisu ristiriidan päättämiseksi, niin tämän kysymyksen ratkaisemisesta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. Faktat on nostettava pöydälle. Asian prosessointi voi tapahtua vaiheittain. Voiton hedelmänä on pahoinvoinnin kääntyminen hyvinvoinniksi työyhteisössä, kun epäkohta on yhdessä tunnistettu ja päätetty korjaavista toimista. Keskusteleva ja avoin työyhteisö osaa myös helpommin erottaa erimielisyydet kiusaamisesta. Tämä edellyttää hyvää johtamiskulttuuria ja oivallisia vuorovaikutustaitoja ja kanavia työnantajan ja työntekijöiden välillä työyhteisössä. Metsänhoitajaliiton jäsenenä sinulla on jäsenetuna mahdollisuus saada yksityiselämään liittyvää lakineuvontaa Bützowin lakimiehiltä. Kun pohdit, miten kannattaisi edetä asuntokauppariidan selvittelyssä, miten voit siirtää varallisuutta sukupolvelta toiselle tai mitä hyötyä on avioehtosopimuksesta, voit saada vastaukset kysymyksiin Bützowin asiantuntijoilta. Maksuttoman neuvonnan edellytyksenä on, että lakimies voi selvittää asian puhelimitse asiakirjoihin perehtymättä. Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskustelun aikana, on Bützowin lakimiehen kanssa mahdollista sopia maksullisesta toimeksiannosta. Puhelinneuvonta arkisin klo numerossa (09) (Helsinki), (03) ja (03) (Hämeenlinna) tai (03) (Tampere). Voit soittaa mihin tahansa numeroista. Soittaessasi sinun tulee ilmoittaa Metsänhoitajaliiton jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi. 16 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

10 Krista Korpela-Kosonen Istutko itsesi sairaaksi? Liikkumattomuus on vakava terveysuhka. Liikkumaton elämäntapa on maailmanlaajuinen kansanterveysuhka, uutisoivat lukuisat tiedotusvälineet viime kesänä. Pontta uutisoinnille antoi arvostetussa tiedelehdessä Lancetissa julkaistu tutkimus, jonka mukaan liikunnan puute on jo tupakoinnin ja lihavuuden kaltainen kroonisia sairauksia aiheuttava riskitekijä. Liikunnan puutteen katsotaan aiheuttavan 6 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista, 7 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta sekä 10 prosenttia rinta- ja paksusuolen syövistä. Vuonna 2008 lähes joka kymmenes maailmalla raportoidusta 57 miljoonasta kuolemasta on arvioitu riittämättömän liikunnan aiheuttamaksi. Moni istuu 6 tuntia päivittäin Suomessa 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Istuminen on fyysistä passiivisuutta ja useimmille lihaksille lähes täydellinen lepotila. Liika istuminen vaarantaa terveyttä enemmän kuin yleisesti tiedetään. Runsaaseen istumiseen liittyy rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan, verenpaineen ja vyötärön ympärysmitan epäedullisia muutoksia. Juuri nämä muutokset lisäävät mm. tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liiallista istumista pidetään myös lihavuusepidemian yhtenä keskeisenä syynä. Ruutuviihde vie aikaa liikunnalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä vuosittain. Viimeisimmät tiedot keväältä 2011 kertovat, että noin viidennes vuotiaista suomalaisista ei harrasta lainkaan säännöllistä liikuntaa. Myönteistä on se, että vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt jo 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Vuonna 2011 reilu puolet aikuisväestöstä ilmoitti harrastavansa vapaaajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Riittävästi kestävyyttä ja lihaskuntoa harjoittavaa terveysliikuntaa harrastaa kuitenkin vain noin 12 prosenttia aikuisväestöstä, kun vertailukohtana ovat UKK-instituutin laatimat suositukset. Siinä missä vapaa-ajan liikunta on jatkuvasti lisääntynyt, on työmatkaliikunta yhä harvinaisempaa 1980-luvun huippuvuosiin verrattuna. THL:n kyselyn mukaan vuonna 2011 noin kolmannes työssä käyvistä käveli tai pyöräili työmatkoillaan vähintään 15 minuuttia päivittäin. Vähintään puoli tuntia työmatkaliikuntaan käytti päivittäin noin joka kuudes työssä käyvä suomalainen. Vapaa-ajalla liikuntaan käytettävästä ajasta kilpailevat lukuisat muut harrasteet. Etenkin ruutuviihde nielee tuntuvasti enemmän arvokkaita vapaa-ajan tunteja kuin liikuntaharrastuksille liikenee. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen viettää TV:n ja tietokoneen äärellä vapaa-aikaa lähes kolme tuntia päivittäin. Liikuntaan ja ulkoiluun käytetään päivittäisestä ajasta keskimäärin vain noin 45 minuuttia. Arkisella aktiivisuudellakin merkitystä Säännöllinen liikunta edistää ja ylläpitää sekä terveyttä että työhyvinvointia. Liikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia, jotka terveyden lisäksi edistävät fyysistä ja henkistä jaksamista (taulukko 1). Omasta kunnosta ja terveydestä kannattaa huolehtia liikkumalla sekä töissä että vapaaajalla paljon ja monipuolisesti. Varsinaisten liikuntaharrastusten lisäksi on hyvä muistaa 18 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

11 viking 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa Liikuntapiirakka kiteyttää viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen vuotiaille. tavallinen arkinen aktiivisuus: auton voi korvata polkupyörällä ja hissin sijaan voi käyttää portaita. Työpäivän jatkuvaan istumiseen on viisasta ottaa taukoja pienillä liikunnallisilla tuokioilla. Välillä voi kipaista kahviautomaatille, kävellä käytävää päästä päähän tai poiketa hetkeksi pihalle. Säännöllinen venyttelytauko ehkäisee myös istumatyöhön yleisesti liittyviä niska- ja hartiavaivoja. Hyvää kuntoa ei voi varastoida Jos vapaa-ajan liikunnallisuus on aikaisemmin ollut vähäistä, liikunnan lisääminen kannattaa aloittaa pienin muutoksin, jotka tuntuvat itselle helpoilta ja sopivilta. Helppoja liikuntamuotoja ovat lajit, joita voi harrastaa ilman erityistä osaamista, kuten kävely, pyöräily, juoksu ja uinti. Jo puolen tunnin päivittäinen kävelylenkki riittää kattamaan terveysliikunnan vähimmäisvaatimuksen. 20 Metsänhoitaja Terveysliikunnan viikoittainen suositus toteutuu parhaiten, kun erilaisia liikuntamuotoja harrastaa monipuolisesti useana päivän viikossa. Kestävyyskunto paranee, kun viikon mittaan liikkuu reippaasti ainakin 2,5 tuntia tai rasittavasti tunnin ja 15 minuuttia. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittää ainakin kaksi kertaa viikossa. Vaikka työpaikka ja työterveyshuolto voivat tukea liikuntaa, hyvä kunto on viime kädessä jokaisen oman aktiivisuuden varassa. Hyvää kuntoa ei voi varastoida, vaan sitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Jo viikonkin vuodelepo heikentää kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa jopa viidenneksellä, mutta kunnon palauttaminen kestää monin verroin pitempään. Luettelon artikkelissa käytetyistä lähteistä saa pyydettäessä toimituksesta. SäännöLLisen liikunnan terveyshyödyt Vähentää kehon ylimääräisen rasvan määrää Alentaa kohonnutta verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksii Vahvistaa luita ja lihaksia Parantaa ryhtiä ja kuntoa Vähentää ummetusta Kohentaa mielialaa ja rentouttaa Parantaa kehontuntemusta Antaa voimia arkeen Tuo paremman unen Lisää fyysistä ja psyykkistä jaksamista Hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä Parantaa lievän ja kohtalaisen masennuksen ja ahdistuneisuuden oireita Lähde: Suomen Sydänliitto ry Suomen metsän hoitajaliiton jäsenedut Viking Linella 2013 Edut on tarkoitettu jäsenten vapaa-ajan matkoille asti (ei ). Muista mainita tuotetunnus varauksen yhteydessä. Varaa pian, paikkoja on rajoitetusti. Alla näet esimerkkihintoja. HELSINkI tukholma-risteilyt Esim. su ke 78 EuR/B-hytti (norm. 110 EUR) Hintaan sisältyy risteily 2 4 henkilölle. Tuotetunnus FKKRY. HELSINkI tallinna päiväristeilyt Alk. su ke 19 EuR/henk. (norm. 31 EUR) Hintaan sisältyy Päiväristeily Viking XPRS:llä. Tuotetunnus FKKRYP. Jäsenedut netissä Katso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat osoitteesta: Varaukset: myyntipalvelu puh (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) matkatoimistosta Pidätämme oikeudet muutoksiin.

12 Laura Kakkonen metsäylioppilas Emeritus-professori Seppo Kellomäki (vas.), Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas, Helsingin yliopiston professori Annika Kangas, Itä-Suomen yliopiston dosentti Heli Peltola ja emeritus-professori Matti Kärkkäinen muistelivat menneitä opiskeluaikojaan. Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen toivotti iltajuhlan vieraat tervetulleiksi. Lauluryhmä Pienet Sievät esitti iltajuhlassa monia metsäisiä lauluja. Onnea 30-vuotiaalle! Iltajuhlissa viihdyttänyt Kaukolasipartio esitti juhlijoille monia ikivihreitä suosikkeja. Joensuussa juhlittiin tänä syksynä 30-vuotiasta metsätieteiden osastoa. Päivän aikana nähtiin juhlapukujen säihkettä, muisteltiin menneitä ja suunnattiin katseita tulevaisuuteen. Seminaarit vetivät yleisöä Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto juhli 30-vuotista taivaltaan Joensuussa Juhliin osallistui lähes 300 yliopistosta valmistunutta metsänhoitajaa ja nykyistä opiskelijaa sekä lukuisia kunniavieraita. Juhlapäivän aamuna emeritus-professorit ja muut kunniapuhujat pitivät seminaariesityksiä eri puolilla kampusaluetta. Esityksiä kuultiin muun muassa metsäopetuksen historiasta sekä tämänhetkisestä tutkimustyöstä. Seminaareihin osallistui lähes 200 vierasta. Päivä huipentui Carelia-salissa järjestettyyn iltajuhlaan, jossa kuultiin monia inspiroivia puheita sekä nautittiin pöydän antimista elävän musiikin kera. Osastonjohtaja Timo Tokola kertoi puheessaan metsätieteiden osaston kansainvälistymisestä. Suuri osa asiantuntijoista työskentelee tänä päivänä kansainvälisessä ympäristössä, Tokola totesi. Hyviä muistoja Illan aikana monet entiset opiskelijat muistelivat menneitä opiskeluaikojaan kurssitovereidensa kanssa. Joensuussa ensimmäistä vuosikurssia käynyt Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas oli yksi illan kunniapuhujista. Omana opiskeluaikanani opinnot olivat aika vaihtelevia. Tuosta ajasta on kuitenkin jäänyt mieleen hyviä muistoja. Kankaan puoliso, Helsingin yliopiston metsäsuunnittelun professori Annika Kangas aloitti opiskelut Joensuussa vuonna Kolmatta vuosikurssia käynyt Annika Kangas muisteli menneitä opiskeluvuosia kurssitoverinsa Heli Peltolan kanssa. Itse viihdyin Joensuussa hyvin. Tiesin jo lukioikäisenä haluavani tutkijaksi, Kangas kertoi. Itä-Suomen yliopiston dosenttina toimiva Peltola muisteli professorien ovien olleen aina avoinna. Nykyäänkin pyrimme samanlaiseen avoimuuteen. Opetuksessa muutos parempaan Emeritus-professorin, kunniapuhujan Matti Kärkkäisen mielestä metsätieteiden opetus on muuttunut vuosien saatossa parempaan päin. Helsingin yliopistosta vuonna 1967 valmistunut Kärkkäinen muisteli opiskelun olleen aiemmin liian helppoa. Opiskeluaikanani oli turhautunut tunne, kun kuulusteluista pääsi läpi yleistiedolla. Ammatillinen taso oli heikko. Joensuussa yli 30 vuotta opettanut emeritus-professori Seppo Kellomäki oli asiasta samaa mieltä: 1960-luvulla opiskellessa jo pienellä kurssimäärällä sai tutkinnon. Kellomäen opiskeluaikana tieto oli integroidumpaa, kun taas nykykoulutus on hänen mielestään suhteellisen pirstoutunutta. On hyvä, että nykyinen opetus on kuitenkin menossa takaisin suurempien kokonaisuuksien suuntaan. Opettavainen kokemus Metsätieteiden osaston 30-vuotisjuhlatilaisuuden järjestely aloitettiin jo syksyllä Järjestelyistä vastasi Joensuun Metsäylioppilaat ry. Ainejärjestön puolesta neljä opiskelijaa oli päävastuussa juhlien suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. Suunnittelu eteni tiiviissä yhteistyössä osaston yhteyshenkilön kanssa. Ainejärjestön puheenjohtaja Maria Herva oli yksi vastuuhenkilöistä. Hänen mukaansa juhlat onnistuivat erittäin hyvin. Juhlien järjestäminen oli erittäin opettavainen kokemus. Hankalistakin asioista selvittiin yhteistyöllä. Hervan mielestä on erittäin tärkeää, että opiskelijat lähtevät mukaan järjestämään erilaisia tapahtumia. Myös tapahtumissa paikan päällä avustaminen on kullanarvoista. Tämäkin juhla olisi ollut huomattavasti vaikeampi toteuttaa ilman innokkaita ja aktiivisia opiskelijoita, Herva sanoi. Uskaltakaa yrittää Juhlatilaisuutta järjestämässä ollut opiskelija Juha Inkilä koki juhlien järjestämisen haasteellisena mutta mukavana. Inkilän mukaan tapahtumien järjestelyihin osallistuminen on opiskelijoiden kannalta pelkästään hyvä asia. Tapahtumissa avustaminen on hyvä mahdollisuus päästä kokeilemaan erilaisia asioita kurssien ja muun opiskelun ulkopuolelta. Talkoohenkeä tarvitaan, jotta tapahtumia ylipäätään voidaan järjestää, Inkilä totesi. Maria Hervan mukaan tapahtumien järjestelyissä mukana olo antaa mahdollisuuden nähdä tapahtumat esiripun toiselta puolelta. Järjestelytoiminnassa pääsee myös tutustumaan uusiin ihmisiin ja verkostoitumaan metsäalan osaajien kanssa. Järjestäjien lisäksi myös haastatellut juhlavieraat pitivät juhlapäivää onnistuneena. Minkälaisia terveisiä he lähettäisivät tämän päivän metsätieteiden opiskelijoille? Kannattaa tavata ihmisiä ja ottaa kursseja myös metsätieteiden ulkopuolelta. Järjestelytoiminta on myös kannatettavaa, totesi Matti Kärkkäinen. Hän suositteli metsäalan opiskelijoita käyttämään kaikki yliopiston mahdollisuudet hyväksi. Annika Kangas puolestaan kehotti opiskelijoita rohkeuteen. Uskaltakaa yrittää vaikeiltakin tuntuvia asioita ja lähtekää mukaan toimintaan. 22 Metsänhoitaja Metsänhoitaja

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Sosiaalisen median pyörteissä Miten yrityksen kannattaa toimia, kun sosiaalisessa mediassa kuohuu? Viestintäpäällikkö Lotta Knuutinen MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö. 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö. 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Metsäkeskus muutoksessa toimivat prosessit hyvinvoiva henkilöstö 21.10.2015 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Metsäkeskus on metsänomistajaa ja koko metsäalaa varten

Lisätiedot

Työelämäasioiden edunvalvonnasta

Työelämäasioiden edunvalvonnasta Työelämäasioiden edunvalvonnasta - työhyvinvointi ja konfliktit Työelämäasiamies Marjatta Pitkänen OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry 7.3.2008 TYHY edunvalvonta / mapi 1 Työelämäasioiden edunvalvonta >

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot