LC Rovaniemi 50 vuotta

Transkriptio

1

2

3 LIONS- CLUB ROVANIEMI VUOTTA LIONS TOIMINTAA LAPISSA Viime vuosisadan alkukymmeninä oli Yhdysvalloissa toiminnassa suuri määrä eri liikemiespiirien ja ammattikuntien klubeja. Näiden periaatteena oli toimia lähinnä oman ammattikuntansa jäsenistön etujen ajamiseksi ja auttamiseksi. Pelkästään tämän kaltainen työ ei kuitenkaan tyydyttänyt chicagolaista liikemiestä Melwin Jonesia. Niinpä hän ryhtyi toimiin muiden samalla lailla ajattelevien miesten kanssa uudenlaisten tavoitteiden omaavan liikkeen aikaansaamiseksi. Hänen tavoitteenaan oli pyrkiä luomaan järjestö, jonka voima tulisi saada palvelemaan yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevia. Näin sai alkunsa Lions- liike, jonka perustamisvuotena pidetään vuotta Liikkeen leviäminen oli aluksi verkkaista. Toiseen maailmansotaan mennessä Lions-klubeja oli perustettu Yhdysvaltojen lisäksi ainoastaan Kanadaan ja muutamiin väli- Amerikan maihin. Sodan jälkeisten olojen vähitellen Euroopassa vakiinnuttua, liike sai jalansijan täällä, aluksi sodan ajan puolueettomina pysyneissä Ruotsissa ja Sveitsissä. Suomeen ensimmäinen klubi perustettiin Helsinkiin Vuoteen 1954 mennessä oli maahamme perustettu 11 klubia, pohjoisimman sijaitessa silloin Pietarsaaressa. Tapahtui siis iso harppaus kohti pohjoista, kun Lions Club Rovaniemen syntysanat kevättalvella 1954 lausuttiin.

4 KLUBIN PERUSTAMINEN Lions- Club Rovaniemi syntyi LC- Porin aloitteesta. Sikäläisten Lionien taholta oltiin yhteydessä toimitusjohtaja Lauri Leppäluotoon ja hänen kutsustaan kokoontui Kunnallisklubille yhdeksän eri toimialoja edustavaa miestä keskustelemaan Lions-klubin perustamisesta Rovaniemelle. Tilaisuuteen olivat saapuneet Porin klubin jäsen, varapiirikuvernööri Shöfer Saber ja Ruotsista Lions Internationalin pohjoismainen sihteeri Hadar Wahrenby selostamaan Lionismia. Läsnäolleet kannattivat klubin perustamista. Klubin varsinainen perustava kokous pidettiin sitten , jolloin saapuvilla oli 13 klubin neljästätoista perustajajäsenestä. Tässä kokouksessa määrättiin klubin säännölliseksi kokouspäiväksi kuukauden ensimmäinen ja kolmas keskiviikko sekä kokouspaikaksi Rovaniemen Kunnallisklubi, vahvistettiin liittymis- ja jäsenmaksun suuruus ja suoritettiin hallituksen jäsenten vaaleja. Perustamiskokousta seuranneessa pidetyssä kokouksessa voidaan katsoa Lions Club Rovaniemen lopullisesti järjestäytyneen. Näin klubin ensimmäinen hallitus muodostui seuraavaksi: Presidentti Varapresidentti Director Sihteeri Rahastonhoitaja Klubimestari Tailtwister metsäpäällikkö Yrjö Simola toim.johtaja Veikko Heikinheimo toim.johtaja Auno Kerola arkkitehti Ole Gottleben toim.johtaja Lauri Leppäluoto varatuomari Viljo Tervahauta prokuristi Vilho Saastamoinen Tämän seitsenhenkisen hallituksen jäsenten lisäksi klubin perustajajäseniä olivat seuraavat seitsemän henkilöä: Johtaja Ernst Kalermo Johtaja Reino Lamminen Toim.johtaja Ville Rauma Varatuomari Tuure Salo Tohtori Kalevi Siimes Nimismies Oskari Särkilahti Koulunjohtaja Eero Urponen

5 Vaikka lionismi alussa olikin jäsenistölle monessa suhteessa tuntematonta, niin ennakkoluulottomasti ryhdyttiin kuitenkin toimimaan, koska kaikilla oli tunne siitä, että oli lähdetty hyvälle asialle. Klubitoiminnan käynnistämisessä hallituksella oli kova työ, kun Suomen oloihin soveltuvia ohjeistoja ei ollut ja kaikki järjestön päämajasta saapuva materiaalikin oli englanninkielistä. Vaikeuksista kuitenkin selvittiin, varsinkin kun saatiin neuvoja liikkeen silloisilta suomalaisilta toimihenkilöiltä ja etelässä jo toiminnassa olleilta klubeilta. Klubin ensimmäinen presidentti ja sihteeri aukaisivat täällä umpiselle ne ladut, joita seuraten on sitten toimittu. (Viljo Tervahauta: LC-Rovaniemi 25- vuotta) Klubin perustamisjuhlaa (Charter Night) vietettiin kesäkuun 19. päivänä Perustamiskirjan luovutti juhlassa silloinen piirikuvernööri Pauli Hjelt. Klubille laadittiin säännöt ja ne on päivätty Näiden sääntöjen pohjalta klubi on merkitty yhdistysrekisteriin Sääntöjä on sittemmin uudistettu 1977 ja viimeksi 1986 vastaamaan klubeissa yleisesti voimassa olevia Suomen Lions- liiton suosittamia mallisääntöjä.

6 JÄSENISTÖ Neljäntoista perustajajäsenen lisäksi liittyi klubiin sen ensimmäisenä toimintavuotena jo 11 uutta jäsentä. Tämän klubitoiminnan aloitusvuoden veteraaneista ovat edelleen mukana perustajajäsen Tuure Salo ja seuraavana vuonna mukaan tullut veli Väinö Hirvelä. Jäsenmäärä kasvoi vähitellen noin kolmeenkymmeneen, kunnes vuosina tapahtui voimakas kasvu 40 jäsenen tuntumaan. Siitä lähtien klubin jäsenten lukumäärä on pysynyt suunnilleen samana pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta. Enimmillään jäseniä oli vuosina , jolloin kokonaismäärä oli 44. Vaihtuvuus jäsenistön keskuudessa sen sijaan on ollut varsin runsasta. Paikkakunnan elinkeinorakenne lienee osaltaan syynä runsaaseen muuttoliikkeeseen. Menevät miehet tulevat ja menevät.

7 Viime vuosina jäsenmäärä on vakiintunut runsaaseen kolmeenkymmeneen. Kaikkiaan Lions Club Rovaniemen jäseniksi kuluneen viiden vuosikymmenen aikana on merkitty 141 nimeä. Kuitenkin myös uskollisia veljiä on. Täyteen viiteen vuosikymmeneen leijonana ehtineen veli Tuure Salon lisäksi nykyjoukosta neljäkymmentä leijonavuotta on saavuttanut 7 jäsentä, kolmekymmentä palveluvuotta on tullut täyteen neljälle veljelle ja peräti 11 klubijäsentä on varttunut runsaan kahdenkymmenen vuoden klubi-ikään. Tällä hetkellä kokonaisjäsenmäärä on 34. Klubijäseniä kutsuttaessa on pyritty siihen, että klubiin liittyneet mahdollisimman monipuolisesti edustaisivat paikkakunnan eri hallintoelinten, talouselämän, yritystoiminnan, yhteisöjen, jne. eri sektoreita. Muutaman kerran on klubin piirissä viime vuosien aikana keskusteltu klubijäsenyyden myöntämisestä myös naisille. Toistaiseksi ajatus ei ole kuitenkaan edennyt varsinaisiksi toimenpiteiksi. Tästä huolimatta veljiä tuskin voidaan syyttää sovinismista, ovathan ladyt varsin tiiviisti mukana klubitoiminnassa.

8 KLUBITUNNUKSET Jo kolmantena toimintavuonnaan klubi sai ensimmäisen oman ulkoisen tunnuksensa, klubiviirin (pienoislipun). Sen suunnittelivat yhdessä veljet Ole Gottleben ja Väinö Hirvelä sekä toteuttamisessa ansioitui erityisesti veli Oskari Särkilahti. Väinö Hirvelän suunnittelema LC- Rovaniemen varsinainen lippu vihittiin käyttöönsä klubin 30- vuotisjuhlassa Lipputoimikuntaan kuuluivat silloin Väinö Hirvelän lisäksi veljet Antero Aro ja Toivo Kauppinen. Lippu on kokonaan rovaniemeläistä käsityötä, kutojana rouva Hilkka Palovaara-Värn. Tämän erittäin arvokkaan lipun hankkimisessa olivat klubin ladyt merkittävällä panoksellaan tukena. Lippu naulattiin veli Ilkan valmistamaan tankoon juhlallisesti kolmekymmen-vuotisjuhlan kynnyksellä.

9 KOKOUKSET Vuoden 1954 ensimmäisessä kokouksessa päätettiin, että klubi kokoontuu kahdesti kuukaudessa, ensimmäisenä ja kolmantena keskiviikkona. Tätä käytäntöä on jatkettu edelleen lukuun ottamatta toimintakautta , jolloin kokeiltiin yhden kuukausikokouskerran järjestelmää läsnäoloaktiivisuuden lisäämiseksi. Tästä ei kuitenkaan ollut toivottua tulosta, joten palattiin alkuperäiseen käytäntöön. Kesäkuukausina kokouksia ei ole pidetty. Kokouspaikkana toimi aluksi Kunnallisklubi syksyyn 1962, jolloin siirryttiin uuteen hotelli Polariin. Kun välillä hotellijärjestelyjen vuoksi oltiin tavallaan evakossa Pohjanhovin ja myös muutama vuosi hotelli Scandicin tiloissa, palattiin jälleen syksyllä 2003 tuttuun, tosin tällä välin nimensä muuttaneen hotelli Cumuluksen Rakka- kabinettiin. Klubikokousten ohjelmaan on koko toiminta-ajan varsinaisten kokousasioiden lisäksi kuuluneet jokaisen veljen vuorollaan pitämä alustus kunkin mielensä mukaan valitsemastaan aiheesta. Alustusten johdosta on keskusteltu vilkkaasti. Esitelmät ja alustukset ovat avartaneet jäsenten näkemystä yhteiskunnan eri aloille ja ovat siten olleet omiaan ylläpitämään kokousten hyvää tasoa. Klubin sisäiseen toimintaan on aina kuulunut vahvana elementtinä hyvä toveruus ja vapaa keskinäinen seurustelu, mihin on ollut hyvä tilaisuus kokousta seuranneen aterian aikana. Aidossa leijonahengessä viljelty huumori on kuulunut luonnollisena osana kokousten höysteeksi. Unohtaa ei sovi myöskään kokousten ohjelmaan alusta lähtien mukaan kuulunutta yhteistä laulua. Istunnoissa järjestettävien Ässä - arpajaisten tuotolla on pyritty vahvistamaan klubin hallinnollisen tilin katetta. Kokoustoimintaan on liittynyt jo melkein alusta lähtien tutustumiskäyntejä joko klubiveljien johtamiin yrityksiin tai laitoksiin taikka muihin erikseen valittuihin kohteisiin. Jo luvulta lähtien on johdonmukaisesti toinen kuukausikokouksista pyritty pitämään tällä tavoin. Varsin runsaasti onkin tällä järjestelmällä saatu lisää tietoa omasta kotipaikkakunnasta ja sen toiminnoista.

10 Eivätkä tutustumiskohteet ole rajoittuneet vain Rovaniemen kaupungin ja sen lähipiirin alueelle, vaan retket on ulotettu mm. aina Meltauksen riistantutkimusasemalle ja Sodankylän Tähtelään ja varuskuntaan asti. Vierailukokousten lisäksi muunkinlaista retkeilyä ja liikuntaa on klubin piirissä myös harrastettu. Aikanaan kuuluivat yhteiset hiihtoretket ohjelmaan joka kevät. Kuntohiihtokisoihin kuin myös erilaisiin haastehiihtoihin eri klubien välillä, mm. Lapin Näkövammaisten Seitaviestiin on otettu osaa. Lohkon lentopalloturnaus pelattiin vuosina ja tässä oltiin mukana. Ulkoiluun retkeilyyn verrattavissa oli myös runsaan kymmenen vuoden ajan luvuilla syksyisin toteutetut risusavotta- ja aurausviittatalkoot. Klubimme jäsenistä ovat eräät osallistuneet Lions- järjestön valtakunnalliseen kilpailutoimintaankin. Näistä tulkoon mainituksi mm. veli Veikko Kososen menestyksekkäät suoritukset eri vuosina liiton ampumamestaruuskilpailuissa, saavutuksenaan mm. mestaruuksia ja useita palkintosijoja. Veli Esa Manninen ladynsä kera kaatoivat keiloja parikilpailun mestaruuden arvoisesti.

11 AKTIVITEETTITOIMINTA Lions- järjestön tunnuslauseen: L I O N S (Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nousevalle Sukupolvelle) ja iskulauseen: WE SERVE (Me palvelemme) mukaan Lions Club Rovaniemi on koko toimintansa ajan harjoittanut merkittävää ulospäin suuntautuvaa toimintaa yhteiskunnan hyväksi. Heti ensimmäisenä toimintavuonna osallistuttiin koko maan yhteistoimintaan silmä- ja kudospankin aikaansaamiseksi. Keräykseen partiosäätiön hyväksi, sekä vuosina 1972 toteutettuun Punainen Sulka, toimeenpantuun Punainen Sydän ja vuosien 1984 sekä 1990 Punainen Sulka ja vielä vuosina järjestettyyn Pohjolan Punainen Sulka nimillä tunnettuihin valtakunnallisiin keräyksiin osallistuttiin menestyksekkäästi. Suomen Lions- liiton Equador- silmäklinikkahanke, Lions- järjestön LCIF- säätiö kuin myös viime vuosien suurprojekti Sight First ovat olleet klubimme avustusten kohteina. LCIF- säätiö sai klubilta huomattavan lahjoituksen 40- vuotisjuhlansa yhteydessä kolmelle klubiveljelle haetun Melwin Jones- jäsenyyden myötä. Paikallisista aktiviteeteista mainittakoon ensinnäkin jo 1955 ensi kerran ja sitten noin kymmenenä vuonna toteutettu tavarakeräys jaettavaksi Pelastusarmeijan tai suoraan klubin toimesta apua tarvitseville. Partiotoiminnan tukeminen on ollut klubin yksi pääavustuskohteista jo vuodesta 1958 alkaen. Klubi on sitoutunut toimimaan partiolippukunta Lapin Samoilijoiden taustayhteisönä. Tukea on annettu sekä rahana että tavaroina, sekä olemalla mukana lippukunnan vanhempainneuvostossakin. Vapaussoturit, sotaveteraanit ja sotainvalidit ovat vuosien varrella saaneet merkittävää tukea toiminnoilleen klubin taholta. Samoin paikkakunnan eri vammaisjärjestöt, kuin myös vammaisten lasten ja nuorten avustaminen on kuulunut klubin aktiviteettitoiminnan piiriin. Useille akuutissa hätätilanteessa oleville perheille ja yksityisillekin on klubi voinut ojentaa auttavan kätensä.

12 Klubin toimesta ja osin myös kustantamana on luotu mahdollisuus eräille nuorille muutaman viikon oleskeluun ulkomailla. Lähinnä Lions-järjestön nuorisovaihto-ohjelman turvin ovat nuoret voineet avartaa maailmankuvaansa sekä kohentaa kielitaitoaan sekä Euroopassa että myös Yhdysvalloissa. Vastaavasti on otettu myös vastaan tänne ulkolaisia vaihto-oppilaita. Lapin Musiikkiopiston stipendirahastoa on vuosittain kartutettu mm. vähävaraisten lahjakkaiden opiskelijoiden lisäopintojen turvaamiseksi. Jo vuodesta 1971 lähtien on itsenäisyyspäivänä vanhainkotien ja vanhusten hoitoloiden asukkaille järjestetty mahdollisuus osallistua konserttiin kirkossa ja sen jälkeiseen kahvitilaisuuteen seurakuntatalossa. Tästä aktiviteetista on muodostunut viime aikoina klubin merkittävin puhdas palvelutapahtuma. Osallistujien lukumäärä on kasvanut vuosi vuodelta niin, että aletaan jo lähestyä sadan vieraan rajaa. Tässä aktiviteetissa on klubi saanut korvaamatonta apua Rovaniemen Aluetaksit Oy:ltä.

13 Edelleen on menneiden vuosikymmenten aikana monessa muussakin muodossa suoritettu ulospäin suuntautuvaa aktiviteettitoimintaa. V herätettiin ajatus lasten leikkipuiston aikaansaamisesta Rovaniemelle. Lopullisesti hanke toteutui v Suunnitteluvaiheen aikana idea oli muuttunut leikki- ja liikennepuistoksi. Klubin 25- vuotisjuhlien yhteydessä lahjoitettiin aikaisempien panostusten lisäksi puistolle vielä viisi polkuautoa luvun puolivälissä klubi osallistui nimikkohuoneen hankkimiseen Oulun ylioppilasasuintaloista täältä päin kotoisin olevia vähävaraisia opiskelijoita varten. Lions-Quest koulutukseen on klubi osallistunut opettajien lähettämisen myötä järjestettiin kevättalvisin leikkimielinen kelkkakisa ja kansanjuhla Veitikan kermikkä. Aloitteentekijänä ja suurelta osin myös toteuttamisvastuussa oli veli Matti Lemmetty. Kisaan osallistui sen laajimmillaan ollessa osanottajia eri palvelu- ja saamelaisjärjestöistä ympäri Lappia aina Kemistä Utsjoelle asti. Kaikkiaan tapahtuman toteutusaikana voitiin useille saamelaisjärjestöille lahjoittaa yhteensä kahdeksan moottorikelkkaa ja merkittävät rahalliset avustukset. Koko kisatapahtuman tuotto ohjattiin nimittäin saamelaiskulttuurin tukemiseen. Piirikokouksen yhteydessä 1991 Saariselällä luovutettiin vielä viimeiset kermikkätilillä olleet varat Inarin Saamelaisopistolle.

14 Varoja sosiaalista ja yleishyödyllistä työtään varten klubi on saanut lahjoituksina jäseniltään sekä yksityisiltä ja yrityksiltä eri muodoissa, järjestämällä juhlia ja konsertteja, taidenäyttelyitä ja teatteriesityksiä ja ennenkaikkea jo vuodesta 1959 lähtien vuosittain järjestetyllä jäänlähtöveikkauksella. Veikkaus on saavuttanut rovaniemeläisten jakamattoman suosion, kevään tulon eteneminenhän kiinnostaa kaikkia. Viime vuosikymmenen suurin aktiviteettiprojekti on ollut Vene-Kesä -näyttelyn järjestäminen kesäkuun ensimmäisen viikonlopun aikana. Kun puutavaran uitto loppui Kemijoella luvun lopulla, heräsi ajatus vapaan jokivesistön runsaampi käyttö veneilyn merkeissä. Veli Markku Saarnilehdon kehittelemän venenäyttelyidean pohjalta järjestettiin ensimmäinen kesätoimintoihin ja vapaa-aikaan liittyvien tuotteiden näyttely v Ounaspaviljongin alueella. Kun veneiden merkitys näyttelyssä näytti vuosien edetessä vähenevän, pyrittiin muun kesäisen harrastustoiminnan osuutta lisäämään.

15 Vuonna 2003 näyttelypaikka siirrettiin kaupungin puolelle Koskipuistoon, mikä ratkaisu osoittautui onnistuneeksi, varsinkin kun kyseisenä vuonna erityiseksi vetonaulaksi järjestettiin sprintti-hiihtokilpailu aidolla luonnon lumella. Tämä aktiviteetti on vastannut myös taloudellisesti veljien siihen suorittamaa työpanosta.

16 MUU LIONS- TOIMINTA SEKÄ KLUBIEN KESKEINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kun Lions Club Rovaniemi perustettiin maamme Lions-toiminnan alkuvaiheissa, niin luonnollista oli, että klubimme joutui suorittamaan pioneerityötä lionismin levittämisessä pohjois-suomessa. Jo ensimmäisenä toimintavuonna perustettiin klubimme toimesta 1954 LC- Tornio ja sitten 1955 LC- Kemi. Edelleen on klubimme veljien toimiessa kummeina perustettu 1956 Ivalon klubi ja edelleen 1959 Klubit sekä Kemijärvelle että Rovaniemelle LC- Rovaniemi/Ounasvaara. Myös Pelkosenniemen klubin perustamisessa 1964 eräiden klubiveljiemme panos oli merkittävä. Paitsi uusien klubien perustamista, ovat klubimme jäsenet olleet hoitamassa oman klubin ulkopuolella järjestön eri luottamustoimia seuraavasti: DG, piirikuvernööri Viljo Tervahauta VDG, varapiirikuvernööri Eero Urponen RC, aluejohtaja ZC, lohkon puheenjohtaja ZC, lohkon puheenjohtaja Matti Lemmetty Tauno Kuukkanen Sulo Lönnström Olavi von Konow Yrjö Simola Kalevi Siimes Lauri Leppäluoto Auno Kerola Eino Virkkunen Veikko Kosonen Aapo Nopanen Olavi von Konow Yrjö Norokorpi Olli Taipale Esko Määttä

17 L-piirin sukupuu LC Rovaniemi 50 vuotta

18 Lions-järjestön Melwin Jones - jäsenyys on myönnetty klubimme veljille Viljo Tervahauta, Gunnar Haase ja Tuure Salo. Suomen Lions- liiton valtakunnankokous on Rovaniemellä järjestetty kahdesti, vuosina 1963 ja Näiden kokousten valmisteluista ja järjestelyistä on klubimme vastannut yhdessä paikkakunnan muiden klubien kanssa. Järjestön nopeaa kasvua tuona aikana osoittaa kokousosallistujien määrän runsas lisäys 600:sta yli kahteen tuhanteen. LC Rovaniemi on yhteistyössä Rovaniemen klubien kanssa järjestämässä vuoden 2007 Suomen Lions-liiton valtakunnankokousta, Rovaniemellä.

19 Kummiklubimme LC Porin kanssa on solmittu virallinen ystävyysklubisopimus Poriin suoritetun klubivierailun yhteydessä vuonna Lions- järjestön kansainvälistä presidenttiä ladyineen on klubimme saanut pitää vieraanaan kahdesti. Presidentti John L Stickley seurueineen vieraili syksyllä 1956 Rovaniemellä. Silloisen maaherran ja kauppalanjohtajan läsnäolo vierailuohjelman päivällistilaisuudessa oli arvokas huomaavaisuuden osoitus vierastamme kohtaan. Kesällä 1964 vieraili luonamme presidentti Claude M de Vorss. Järjestön ensimmäinen varapresidentti Joe Fernando Sobral seurueineen osallistuivat 1975 Rovaniemellä Lions-tilaisuuteen, jossa klubimme oli myös osallisena. Kansainvälistä yhteistoimintaa on järjestetty toisen maan klubien ja veljien kesken. Luonnollisesti pohjoismaisia lionystäviä olemme saaneet pitää vierainamme aina Islantia myöten. Myöskin kauempaa olevia Lioneja sekä yksin että ryhmissä olemme saaneet Rovaniemellä tavata. Erityisesti muistamme mm. Jällivaaran, Kiirunan, Övertorneån ja Grindavikin, eli ns. kalottialueen klubien matkat Rovaniemelle. Klubimme on ollut edustettuna myös mm. Haaparannan ja Matarengin klubien perustamisjuhlassa.

20 Järjestömme vuotuisessa kansainvälisessä kongressissa klubimme jäsenet ovat olleet myös mukana. Piirikuvernöörivuotenaan veli Viljo Tervahauta osallistui Atlantic Cityn kongressiin ja veljet Sulo Lönnström ja Ilkka Neuvonen Brisbanen kokoukseen v ja veli Sulo vielä kongressiin Hongkongissa v Epävirallisia vierailuja jäsenemme ovat lisäksi tehneet ulkomaan matkojensa yhteydessä Lions klubeihin eri puolella maailmaa aina Keniasta Yhdysvaltoihin asti. Järjestön päämaja Chicagossa on ollut myös jäsentemme käyntien kohteena.

21 LADYTOIMINTA Klubimme toiminnassa ovat alusta alkaen olleet aktiivisesti mukana myöskin ladymme. He ovat, paitsi kokoontuneet keskinäisiin kokouksiinsa toistensa luona, myöskin osallistuneet vierailukokouksiimme lähes säännöllisesti. Aktiviteettitoiminnoissa he ovat antaneet klubillemme korvaamatonta apuaan, josta tahdomme heitä erityisesti kiittää. Monet aktiviteeteistamme olisivat olleet suurissa vaikeuksissa ilman heidän auttavaa kättään. Klubimme ladyt ovat myös suorittaneet omaan lukuunsa useita aktiviteetteja, joista mainittakoon vuosittain eri oppilaitosten opiskelijoille ja uusille ylioppilaille jaetut stipendit.

22 LOPPUSANAT Viisi vuosikymmentä minkä tahansa yhdistyksen historiassa on jo varsin mittava aika. Että LC Rovaniemi toimii edelleen aktiivisesti Lions-aatteen päämääriin ja tavoitteisiin pyrkien, on osoitus klubiin valikoituneiden veljien laadusta ja klubin omaksumien toimintaperiaatteiden yleisestä hyväksynnästä. Toimintatavat ja aktiviteettien muodot saattavat vuosien saatossa muuttua, mutta se rehti veljeys jäsenten kesken ja ulospäin suuntautuva auttamishalu, joka vallitsi LC- Rovaniemen perustaneiden veljien keskuudessa, on säilynyt voimakkaana kuluneet vuosikymmenet nykyisellekin klubijäsenistölle. Lopuksi lainattakoon ansioituneen perustajajäsenemme, silloisen klubipresidentin Eero Urposen klubin 10- vuotisjuhlassa pitämää puhetta. Sanat ovat edelleen yhtä ajankohtaiset klubin siirtyessä toiselle viisikymmenvuotistaipaleelleen: Uusi kymmenvuotiskausi on alkamassa. Tulevaisuus on aina arvoituksellinen. Meillä on kuitenkin se etu puolellamme, että meillä on ohjelmamme, työmme ja tavoitteemme, joiden mukaan ojentua uusienkin olosuhteiden varalta. Meidän on syytä tehdä itsellemme selväksi ja jälleen muistuttaa mieliimme, ettei lionismi suinkaan ole mukavuutta, vaan lyhyesti sanottuna pyrkimystä elää oikein, elää siten, että parhain meissä pääsee aktiivisesti vaikuttamaan aatteemme hyväksi. Ennen muuta lionismi on palvelua, vapaaehtoista uhrautumista yhteisen hyvän ja Lions- liikkeen edustamien pysyvien arvojen puolesta.

23 Vierailu Sankarihaudalla Juhlakokous Lappia-talon lämpiössä Leijonamarssi lipuille

24 Liiton terveiset Klubille ja perustajäsenelle Avustusten jako Juhlaillallinen

25 Lähteet: Viljo Tervahauta: Lions Club Rovaniemi Ilkka Neuvonen: 40 vuotta lions- toimintaa Lapissa, LC- Rovaniemi Klubin toimintakertomukset Klubikokousten ja hallitusten pöytäkirjat Kokko- Rantatupa: Leijonan jalanjälkiä (Gummerus 2000) Lions- vuosikirja Tekijät: Ilkka Neuvonen ja Petri Jolanki

26 LC-ROVANIEMEN PRESIDENTIT Yrjö Simola Veikko Heikinheimo Viljo Tervahauta Kalevi Siimes Auno Kerola Tuure Salo Ville Rauma Lauri Leppäluoto Reino Lamminen Eero Urponen Oskari Särkilahti Eino Virkkunen Gunnar Haase Janne Kuusela Väinö Hirvelä Matti Lemmetty Antti Hiltula Aapo Nopanen Niilo Kuukkanen Allan Pietilä Kaj- Erik Asplund Esko Vesterinen Juhani Nurmela Aarre Seppälä Keijo Räikkönen Ilkka Neuvonen Sulo Lönnström Erkki Tolvanen Jouni Karvonen Tapani Laitinen Atso Arstila Esko Maunu Matti Porthan Matti Pirilä Olavi von Konow Jaakko Sandström Ari Sivula Olli Taipale Jarmo Mattila Jaakko Herranen Toivo Kauppinen Yrjö Norokorpi Risto Orispää Markku Saarnilehto Olavi Välitalo Pertti Karhapää Pentti Saira Esko Määttä Olavi von Konow Jouko Kurppa

27 KLUBIN JÄSENET VUOSINA Yrjö Simola Veikko Heikinheimo Auno Kerola Lauri Leppäluoto Ole Gottleben Viljo Tervahauta Vilho Saastamoinen Ernst Kalermo Reino Lamminen Ville Rauma Tuure Salo 54- Kalevi Siimes Oskari Särkilahti Eero Urponen Paavo Pitkänen Eino Virkkunen Emil Väisänen Juhani Carlstedt Gunnar Haase Aarne Koponen Aatto Aho Mauri Oksama Väinö Hirvelä 55- Janne Kuusela Viljo Mäki Pertti Vuento Antti Hiltula Toivo Hannila Ahti Leinonen Hemmo Arponen Matti Kesti Aapo Nopanen 58- Erkki Innola Mauri Pettersson Pekka Suhonen Erkki Tirronen Toivo J Myllymäki Aimo Lifländer Niilo Kuukkanen Allan Pietilä 61- Toivo Koponen Eero Naapuri Eino Paalanne Esko Vesterinen Harry Fagerlund Erkki Valkola Jussi Grönholm Kauko Vähämaa Kari Seppälä Urho Leskinen Juhani Nurmela Erkki Laakso Seppo Ovaska Martti Juusola Keijo Räikkönen Ilkka Neuvonen 64- Veikko Heinonen Georg Ahonen Matti Lemmetty 65- Matti Hannula Erkki Ollila Sauli Niku-Paavo Alarik Lehto Paavo Miettinen Aimo Niittyviita Aake Sissala Esko Vainio Tauno Pollari Kaj- Erik Asplund Jouni Karvonen 69- Mauno Koivisto Oiva Sartamo Rauno Haahti Tapani Laitinen 70-87

28 Esko Maunu Olli Alajääskö Veikko Karmala Jouko Vuori Pertti Tiuraniemi Matti Pirilä 72- Sulo Lönnström Veikko Kosonen Antti Läykki Aarre Seppälä Erkki Tolvanen Teuvo Hulkko Matti Porthan 73- Matti Korkala Yrjö Siitonen Pekka Huhanantti Jarmo Mattila 76- Raimo Aarni Olavi von Konow 77- Risto Paukku Martti Härkönen Atso Arstila 78- Olli Taipale 79- Eero Taipalus Toivo Kauppinen 81- Jaakko Herranen 81- Yrjö Norokorpi 81- Kari Kinnunen Antero Aro 81- Ari Sivula 82- Jorma Suvanto Pekka Kuha Jukka Mäkelä Matti Lehtonen Esa Manninen 84- Markku Saarnilehto 84- Jaakko Sandström 84- Risto Orispää Esko Palo Urpo Kivelä Pertti Karhapää 87- Yrjö Rasi Olavi Välitalo 87- Reino Kesola Tapio Yliruikka Jorma Kuusela Pentti Saira 95- Jouni Neuvonen 95- Jouko Kurppa 95- Jukka Kallunki Tauno Kuukkanen 98- Esko Määttä 98- Tuomo Leino 99- Petri Jolanki Juha Laiho 02- Pekka Rytilahti 02- Kauko Lampsijärvi nimeä