Työaikapankki tasoittaa kiireitä. Ruotsi mallimaana. Isyysvapaat pitenivät

Transkriptio

1 2/2013 Työaikapankki tasoittaa kiireitä Ruotsi mallimaana Isyysvapaat pitenivät

2 sisältö numero 2/2013 Kannen kuva: Annika Rauhala Teollisuusentsyymit matkaavat maailmalle...10 Työaikapankki mahdollisti rakennusvapaan...14 Vapaampi ajankäyttö kiinnostaa...15 Suomalaisten työ- ja eläkeurat pidentyneet...17 Työaikalaki koskee ylempiä toimihenkilöitä...19 Yhteiskunnalta apua palkatta jääneelle Ylitöistä jopa kolmen miljardin lasku HI tulee nuoria insinööriyrittäjiä Naapurimaan opeissa uutta ja vanhaa Työkomennus sinetöi hääpäivän...26 Tavoitteena maan paras asiakaspalvelu Tukea Viron järjestäytymiseen...38 Aikaa isän ja tyttären juttutuokiolle Vakiot Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Totta & tutkittua Oikeus Opiskelijat Nappaa vinkki Ajankohtaista jäsentietopalvelusta Tukholman yliopiston professori Markus Jäntti sanoo, että monilla mailla on paljon opittavaa suomalaisesta työllisyyspolitiikasta. itiikasta. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Työpäivän venyttäminen vie ojasta allikkoon Ylemmät Toimihenkilöt YTN kampanjoi parhaillaan harmaiden, laskuttamatta jäävien ylitöiden teettämistä ja tekemistä vastaan. Kampanjan aihe, ajankohta ja tekijät osuvat kohdalleen. Elinkeinoelämän rummutus heikosta kilpailukyvystä ja vuotuisen työajan sekä työurien lyhyydestä antaa ymmärtää, että suomalaisten työmoraalissa olisi paljon toivomisen varaa. Ylempien toimihenkilöiden osalta se ei pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan moni ylempi toimihenkilö tekee pitkää työpäivää ilman ylityökorvauksia. Työn takia matkustaminen ilman korvausta on arkipäivää enemmistölle ylemmistä toimihenkilöistä, samoin tavoitettavuus normaalin työajan ulkopuolella. Kuten YTN:n 8tuntia.fi-kampanjassa osuvasti todetaan, monen ylemmän toimihenkilön työpäivästä tulee näillä eväillä helposti ääretön. Harmaiden ylitöiden tekeminen aiheuttaa isoja ongelmia ja kustannuksia sekä yhteiskunnalle että niitä tekevälle työntekijälle. Työaikaseurannan ulkopuolella tehtävistä ylityötunneista ei kerry palkkaa saati eläkettä, valtiolta puolestaan jää saamatta kymmeniä miljoonia euroja verotuloja ja sosiaaliturvamaksuja. Toisin kuin voisi ajatella, jatkuva ylitöiden tekeminen ei myöskään pidennä työuria. Päinvastoin, työpäivien venyminen altistaa lukuisille sairauksille ja lisää riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle ennen virallista eläkeikää. Työterveyslaitos arvioi, että työhön, sen hallinnan puutteeseen, työstressiin ja liian suureen työkuormaan liittyvät seikat aiheuttavat kansantaloudelle jopa 2 3 miljardin euron menetykset vuodessa. Palkatonta ylityötä tekevien on syytä miettiä, keneltä korvauksettomaan ylityöhön käytettävät tunnit ovat poissa. Oman jaksamisen lisäksi pitkäksi venyvät työpäivät koettelevat työntekijän läheisiä. Työ ja sen tekeminen mahdollisimman hyvin on tärkeää, mutta kannattaako työlle ja yrityksen hyvinvoinnille uhrata aivan kaikkea, ja osa vielä korvauksetta? Suomessa on hyvä ja toimiva työaikalainsäädäntö, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden säälliseen työelämään. Laista ja työsopimuksista ei ole paljon hyötyä, jos olemme valmiit tekemään osan palkkatyöstä talkoilla. Työ ilman palkkaa lienee oikeus, jonka harva työnantaja haluaa meiltä kieltää. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 13.6., 22.8., 26.9., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Shutterstock Verokannuste kolmelta päivältä Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun raamisopimuksessa sovitusta kolmen päivän koulutusoikeudesta pitkän väännön jälkeen. Se korvattiin osaamisen kehittämisen toimintamallilla. Osaamisen kehittämisen välineenä toimivat työpaikoilla tehtävät koulutussuunnitelmat. Koulutussuunnitelmassa on oltava yleiset periaatteet työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyisyyden ylläpidosta ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilyttämisestä. Myös yt-lain ulkopuolelle jäävien yritysten pitää laatia koulutussuunnitelma, jos ne haluavat verokannusteen. Työnantaja voi vähentää puolet työntekijöiden keskimääräisestä päiväpalkasta sivukuluineen kerrottuna koulutuspäivien lukumäärällä, enimmillään kolme päivää työntekijää kohden vuodessa. Työntekijä ei joudu maksamaan veroa koulutuksesta, kun se tähtää työntekijän ammattitaidon ylläpitämiseen tai kehittämiseen saman yritysryhmän palveluksessa. UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko on kohtuullisen tyytyväinen tulokseen. Subjektiivinen oikeus ei toteudu, mutta uskon, että verovähennysmalli auttaa jäseniämme saamaan kolmen päivän koulutuksen. 9,8 % Työeläkesijoitusten tuotot kohosivat viime vuonna vaativaan markkinatilanteeseen nähden poikkeuksellisen korkealle. Koko työeläkealan kokonaistuotoksi tuli 9,8 prosenttia, ilmenee Telan vuoden 2012 lopun tilannetta koskevasta tilastoanalyysistä. Suomen tärkeimmissä vientimaissa talous kasvaa hitaasti 12 % 11, Ruotsi 1,9 9,7 Venäjä 3,9 9,3 Saksa 0,8 6,6 6,4 Suomen tämän vuoden tärkeimmät vientimaat on kuvattu sinisellä pylväälle ja EU:n kasvuennuste tälle vuodelle kyseisen maan osalta on kuvattu oranssilla pylväällä. 2,3 USA Alankomaat 0,3 5,3 Iso-Britannia 0,9 4,6 Kiina 7,7 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Rakennusarkkitehtikoulutus ammattikorkeakouluihin Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän selvittämään uutta rakennusarkkitehti-ammattikorkeakoulututkintoa. Tulevan vuosikymmenen aikana tarvitaan huomattava määrä uusia rakennussuunnittelun ammattilaisia nykyisin valmistuvien arkkitehtien lisäksi. Tavoitteena on, että koulutus käynnistyisi syksyllä Uudisrakentamisen ohella erityisesti korjausrakentamisen määrä kasvaa. Rakennusalan palvelukseen tarvitaan lisää ammattitaitoisia suunnittelijoita. Työryhmän on tehtävä esitys koulutuksen keskeisestä sisällöstä, tutkinnon laajuudesta ja tarvittavasta koulutusvolyymista sekä selvittää rakennusarkkitehtikoulutuksen yhteydet muuhun rakennusalan ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen. Shutterstock Työryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Anita Lehikoinen. UIL.n edustaja ryhmässä on elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari. Parannusta meriteollisuuden kilpailukykyyn Meriteollisuus työryhmä esittää 20 miljoonan euron varaamista meriteollisuuden kansallisiin kehittämisohjelmiin, jotka keskittyvät muun muassa offshore- ja laivanrakennusaloihin sekä arktiseen osaamiseen. Työryhmä penää, että Tekesissä suunnitteilla oleva arktisen toimintaympäristön ohjelma olisi käynnistettävä välittömästi. Tämän lisäksi Aalto-yliopiston arktista osaamista olisi vahvistettava uudistamalla Otaniemen jäämallikoeallas. Valtion pitäisi varautua käyttämään laivanrakennuksen innovaatiotukea entistä monipuolisemmin. Työryhmä esittää myös, että Finpro perustaa STX:n Ranskan telakalle toimiston edistämään suomalaisten alihankkijoiden pääsemistä mukaan telakan projekteihin. Inflaatio helmikuussa 1,7 prosenttia EU myönsi tukea Nokialta irtisanottujen tukitoimiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli helmikuussa 1,7 prosenttia. Tammikuussa se oli 1,6 prosenttia. Tammikuusta alkaen kuluttajahintaindeksi on ketjuindeksi, jossa hyödykekoria ja painoja päivitetään vuosittain. Helmikuussa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta edelleen eniten elintarvikkeiden ja liikenteen kallistuminen. Ruoan hintaa nosti lähinnä lihan, hedelmien ja maitotuotteiden kallistuminen. Liikenteen kallistuminen johtui ennen kaikkea ajoneuvoveron nostosta. Ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistumisella, vuokrankorotuksilla ja tupakan hinnannousulla oli myös suuri vaikutus inflaatioon. Helmikuussa kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten korkojen lasku ja matkaviestintäpalvelujen halventuminen. Tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia, minkä aiheutti ennen kaikkea elintarvikkeiden kallistuminen. Euroopan globalisaatiorahastolta rahoittaa Nokian Salon tehtaalta irtisanottujen työntekijöiden tukitoimia. Tehdyn päätöksen arvo on 10,7 miljoonaa euroa, josta globalisaatiorahaston osuus on puolet ja Suomen valtion puolet. Komission päätös koskee Suomen ensimmäistä Nokian Saloa koskevaa tukihakemusta, jossa kohteena oli irtisanottua henkilöä. Tuki on käytettävä ensi vuoden heinäkuuhun mennessä. Lisäksi komissio käsittelee parhaillaan Suomen toista noin 20 miljoonan euron arvoista tukihakemusta, joka koskee Nokian ja Nokiaan kytköksissä olevien yritysten tai alihankkijoiden irtisanottuja henkilöitä muualla maassa. Päätös tästä saataneen tämän vuoden loppupuolella. Euroopan globalisaatiorahasto tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleenkoulutuksessa ja -sijoittumisessa sekä työllistymisessä. Avoin innovaatio vaatii yritykseltä resurssien keskittämistä Yritykset pääsevät tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan parhaisiin tuloksiin, kun ne tekevät selkeän valinnan avoimen ja suljetun innovaation menetelmien välillä. Yrityksen kannattaa joko tehdä yhteistyötä yrityksen ulkopuolisten kanssa tai käyttää ainoastaan yrityksen omia resursseja ja tietoa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan valittua toimintatapaa kannattaa noudattaa mahdollisimman tarkasti. Avoin innovaatio tarkoittaa, että tuotekehitystyöhön otetaan mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita, asiakkaita tai jopa kilpailijoita. Ideoita ja teknologioita etsitään yhä laajemmalla skaalalla yrityksen ulkopuolelta. Yrityksen sisäisillä, suljetuilla innovaatiomenetelmillä päästiin joillakin aloilla jopa parempiin tuloksiin kuin avoimen innovaation menetelmillä, jos valitussa strategiassa pitäydyttiin mahdollisimman hyvin. 5

6 järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja Vale, emävale, tutkimus Valtioneuvoston kanslia ja ministeriöt tilaavat jatkuvalla syötöllä tutkimuksia ja raportteja, joiden uskottavuus on koetuksella. Ovatko tutkimukset puolueettomia, tarkoitushakuisia vai yksinkertaisesti vain turhia? Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ministeriöt teettävät suuren osan tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan ulkopuolisilla konsulteilla saamatta rahoilleen riittävästi vastinetta. Tarkastusviraston ylijohtaja Vesa Jatkola (HS 2.3.) arvioi valtion käyttävän konsulttipalveluihin noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Lehti nostaa esiin Himas- ja Humu-selvitykset. Pekka Himasen Suomen tulevaisuusselvitys maksaa euroa ja Huippu-urheilun muutostyöryhmän selvitys ja sen 40 sivun loppuraportti 2,5 miljoonaa. Ensimmäinen lienee tarkoitushakuinen johtuen pääministeri Kataisen toimista ja toinen turha. Onko enää mahdollista saada puolueettomia tutkimuksia vai pitääkö meidän asennoitua kaikkeen jonkun tietyn tahon propagandana? Korkeakoulu-uudistus hiljensi ainakin yliopistojen sisäisen kritiikin. Kysymys on rahasta. Luonnollisesti myös Suomen Akatemia ja Tekes ovat valtiovaltaa myötäileviä. Himas-episodi on tästä hyvä esimerkki: On osattava olla sivistyneesti hiljaa maan vaikutusvaltaisimman miehen edessä, kuten tutkimuslaitoksen virkamies kommentoi. Johtopäätökseni on, että puolueetonta tutkimustoimintaa ei ole. Poikkeuksena perustutkimus, jos sitä vielä aidosti yliopistoissa pystytään tekemään. Valtioneuvoston kanslian tilaama raportti Matalapalkkatyö Suomessa on sekä tarkoitushakuinen että turha. Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen osio Lisää matalapalkkatyötä on turha, sillä kyseisten herrojen ajatukset ovat olleet kaikkien kuultavina ja nähtävinä muutenkin näistä asioista. Tarkoituksenhakuisen raportista tekee muun muassa ajoitus. Kaikin keinoin yritetään syyllistää työntekijöitä. Asiat esitetään näennäisen tieteellisesti, keskustelun avauksina, ottamatta kuitenkaan esille matalapalkkatyön haittapuolia yksilölle ja yhteiskunnalle tai muiden maiden kokemuksia haitoista. Korkea työllisyysaste on tavoite, siitä olemme kaikki yhtä mieltä. Ongelma on kysyntä eikä tarjonta. Nuorisotyöttömyys kasvaa eikä yli 45-vuotiaat pääse edes työhaastatteluihin. Shutterstock Osatyökykyiset mukaan työelämään Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet raami- ja työurasopimuksissa osatyökykyisten työllistämistä helpottavista toimista. Hallitusohjelmassa on sovittu, että osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon parannetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä selvitetään parhaillaan, mitkä asiat vaikeuttavat osatyökykyisten työllistymistä ja miten sosiaali- ja verolainsäädäntöä pitäisi muuttaa, jotta osatyökykyisten työllisyys kohenisi. Tarkoitus on selvittää, miten työntekijän työssä jatkamista ja osa-aikaista työllistymistä voidaan edistää nostamalla osatyökyvyttömyyseläkettä ja työeläkekuntoutusta koskeva ikäraja työeläkkeen puolella 63:sta 68 vuoteen ja ottamalla osatyökyvyttömyyseläke käyttöön myös kansaneläkkeessä. Työryhmä arvioi myös, miten työlainsäädäntö ja työehtosopimukset vaikuttavat osatyökykyisten työllistymiseen ja tarvitaanko näiltä osin muutoksia työlainsäädäntöön. Parempi päivä piltille Suomalainen mobiilipalvelu vähentää merkittävästi päiväkotien toimistotyötä, antaa hoitajille enemmän aikaa olla lasten kanssa ja tuo säästöjä vanhemmille. Päivähoitomaksun uudistaminen osa- ja kokopäivälaskutuksesta kohti todellisia hoitotunteja vastaavaksi kiinnostaa ympäri Suomea. Oululaisen While on the Moven Daisy-palvelussa vanhemmat näyttävät NFC-sirulla varustettua avaimenperää lukijalaitteena toimivalle älykännykälle päiväkotiin saapumisen ja lähdön hetkellä. Laitteen tallentamien tietojen avulla päiväkodit voivat valvoa lasten läsnäoloa ja hoitoaikojen toteutumista. Vanhemmat voivat seurata netistä, kuinka suuri osa sovituista tunneista on jo käytetty. Säästöt perheille yhtä lasta kohti voivat olla euroa kuukaudessa. Palvelu on käytössä muun muassa Oulussa ja Jyväskylässä. Daisy taltioi sähköisesti myös hoitosopimukset, vanhempien yhteystiedot, kuvausluvat ja allergiat sekä tiedon siitä, kuka lapsen saa päiväkodista hakea. 6

7 Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan on oltava Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana. Hakemuksen on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä pitää olla seuraavat tiedot: stipendin tarkoitus henkilön täydellinen nimi henkilötunnus osoite puhelinnumero tai sähköpostiosoite jäsenyhdistys pankkiyhteys Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle mennessä joko osoitteeseen Ratavartijan - katu 2, Helsinki tai merja.parkkinen@uil.fi. Lisätietoja saa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä: Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri -lehdessä. Pertti Porokari Matti Häkkinen Pekka Liimatainen Juha Manu Hannu Saarikangas Raimo Sillanpää Mikko Wikstedt pertti.porokari@uil.fi matti.hakkinen@uil.fi pekka.liimatainen@uil.fi juha.manu@uil.fi hannu.saarikangas@uil.fi raimo.sillanpaa@uil.fi mikko.wikstedt@uil.fi 27 % 6 % 67 % Kyllä, työaikapankkia käytetään aktiivisesti Ei, mutta työaikapankin perustamista suunnitellaan Ei, työaikapankki ei ole ajankohtainen Työaikapankkisäästöt mahdollistavat vapaita UIL:n uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka monen vastaajan työpaikalla on sovittu työaikapankkijärjestelmästä. Vastaajia oli 872, ja heistä noin kaksi kolmasosaa kertoi, että työaikapankki on käytössä. Työaikapankki on työntekijöiden työaikajärjestely, josta on yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittu. Työaikapankkiin säästetään ensisijaisesti työaikaa ja säästöt nostetaan ensisijaisesti palkallisena vapaa-aikana. Palkkasumma kasvoi 1,9 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli marras-tammikuussa 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Pelkästään tammikuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi sitten marras-tammikuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 4,7 prosenttia. Palkkasumma kasvoi kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta, jossa palkkasumma supistui 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Nopeinta palkkasumman kasvu oli yksityisissä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Palkkasumma on työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman optioita. Palkkasummaan vaikuttavat työllisyydessä ja palkansaajien ansiotasossa tapahtuvat muutokset. 7

8 Kuinka sinä pärjäisit, jos jäisit huolehtimaan perheesi taloudesta yksin? Katso hintaamme, ja huomaat että suuriin riskeihin voi varautua pikkurahalla. Eikä siihen kulu aikaakaan kuin muutama minuutti. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

9 puheenjohtajan palsta maaliskuu 2013 Pertti Porokari Yksi askel eteenpäin Työmarkkinoilla on jälleen saavutettu yksi neuvottelutulos kolmen päivän koulutusoikeudesta yli vuoden väännön jälkeen. Lopullisen tekstin parsivat kokoon Metalliliitto, Pro, Teknologiateollisuus sekä EK:n neuvottelija Lasse Laatunen. Osapuolet eivät ole mitenkään sattumanvaraisesti valittuja; kolmen päivän koulutusoikeus oli Metallille ja Prolle kynnyskysymys lakon lopettamiseen syksyllä Asia on näille liitoille tärkeä siitäkin syystä, että 50 prosenttia Pron ja 70 prosenttia Metallin jäsenistä ei saa mitään koulutusta. YTN jäsenistä on noin 30 prosenttia jää vailla koulutusta, joten ei se meillekään merkityksetön asia ole. Uskon neuvottelutuloksen vihdoin viimein pitävän, kun työmarkkinoiden häirikkö Teknologiateollisuus on ollut ratkaisua sorvaamassa. Se on merkittävä, sillä palkansaajapuoli on koko ajan ilmoittanut koulutusoikeuden olevan asia, joka on ennen muita neuvotteluja saatava sovittua alta pois. Niitä on nyt vähän helpompi ajatella, kun EK yllättäen ilmoitti voivansa harkita myös keskitettyä ratkaisua. Toki heidän höysteensä neuvotteluille ovat vielä aika heppoisia. Työrauhasta pitäisi sopia, mutta vastineeksi EK tarjoaa palkankorotuksiin nollaa ja ilman laatuasioita. Työmarkkinaratkaisun saaminen polttelee työnantajaleiriä. Työnantajia kiinnostaa etenkin yhteisöveron alentaminen, jota he markkinoivat työllistävänä elementtinä. Totuus on kuitenkin toinen. Yhteisöveroa on ennenkin laskettu, viimeksi vajaa kaksi vuotta sitten. Työpaikat eivät ole lisääntyneet, vaan vähentyneet. Työnantajat eivät ole nollakierrosten vastineeksi sitoutuneet työpaikkojen säilyttämiseen. Työpaikat eivät siis synny eivätkä säily millään vippaskonsteilla ja rahaa yrityksiin syytämällä. Palkankorotusten sijaan työnantajat tarjoavat eläkemaksualennusta palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi. Työnantajat haluavat tällä tempulla ja eläkeiän alarajan nostolla leikata eläkkeitä ja laskea omia eläkemaksujaan. Palkansaajille tämä ei käy. Eläkeiän alarajan nosto on todettu olemattomaksi työurien pidentäjänä. Se vain pahentaisi esimerkiksi nuorisotyöttömyyttä. Vaarana on myös työttömyysjaksojen pidentyminen ennen eläkettä ja työttömyyden hoitokulujen kasvu. Vertaamme Suomea mielellään Ruotsiin, jota pidetään kilpailukyvyn mallimaana. Länsinaapurissa eläkkeelle siirtymisen alaraja kaksi vuotta alempi kuin meillä eli 61 vuotta. Ruotsissa myös yli 55-vuotiaden irtisanominen on huomattavasti Suomea vaikeampaa. Tässä on esimerkkiä Suomeen. 9

10 Teksti: Vesa Tompuri Kuvat: Matti Vuohelainen Teollisuusentsyymit matkaavat maailmalle Rajamäellä valmistetaan muutakin kuin Koskenkorvaa ja etikkaa. Altian ja brittiläisen Associated British Foodsin puoliksi omistama bioteknologiayritys Roal Oy on erikoistunut teollisten entsyymien valmistamiseen. 10

11 Juha Ahlgren lisää nestemäisen entsyymipuolivalmisteen tuotantosäiliöön kuivausapuainetta. 11

12 Vuonna 1991 perustetun Roalin synty on pitkälti seurausta suomalaisen alkoholimonopolin purkamisesta. Kun Suomi valmisteli EU-jäsenyyttään, kävi tiettäväksi, ettei Oy Alko Ab:n huikea kannattavuus välttämättä säily, ellei sen osien liiketoimintaa kehitetä. Syntyi päätös Alkon bioteknologiaosaston yhtiöittämisestä. Myynti ulkomaillekin oli esillä, mutta suomalaisten kannalta sen onnekkaana esteenä olivat hankitut patentit, jotka olisivat omistuksen päättymisen myötä rauenneet. Nykyisen Altian oli säilytettävä tästä syystä vähintään 50 prosentin omistajuus. Toisen puolikkaan omistaja oli aluksi saksalainen Röhm Enzymes, jonka osuuden brittiläinen elintarvikejätti ABF puolestaan osti vuosituhannen vaihteessa. Nykyisinkin omistajia on siis kaksi: ABF ja suomalainen Altia. Keihäänkärkitekniikkamme perustuu Trichoderma-homeen heterologiseen ekspressioon, Roalin toimitusjohtaja Pekka Kekki heittää pilke silmäkulmassa ja avaa saman tien termit. Ekspressio viittaa solun ulkopuolelle erittyvään entsyymiin. Muun muassa rehuntuotantoon käytettävien entsyymien tehtävä on optimoida kemiallisten prosessien saantoa. Tällä on merkitystä niin elintarviketeollisuudessa kuin myös paperi- ja selluteollisuudessa. Lisäksi teollisiin prosesseihin lisättävien entsyymien avulla voi parantaa tuotteiden laatua ja elintarviketeollisuudessa niiden säilyvyyttä. Räätälöityjä entsyymejä elintarvikkeisiin ja rehuun Entsyymien tuotanto vaatii suurta huolellisuutta sekä tuotteiden laadun että tuotantoympäristön turvallisuuden näkökulmasta. Geeniteknologia on käytössä, mutta vain prosessin alkuvaiheen, siis entsyymituotannon itsensä optimoinnissa, ei itse lopputuotteiden jalostuksessa. Geenimuunnellut mikrobit kuolevat, mikäli ne joutuvat muuhun kuin välittömään tuotantoympäristöönsä. Mitään tieteiskauhuskenarioita ei tästä syystä tarvitse elätellä edes mielikuvituksessa, Kekki toteaa. Tuotantoalueella turvallisuus on kuitenkin maksimoitu. Savuketta ei saa sytyttää kuin sisätiloissa tarkoin rajatulla alueella, koska ulkoilmaan voi teoriassa päästä vaarallisia yhdisteitä mutta vain teoriassa. Todellisuudessa päästöt ovat minimaalisen pienet verrattuna esimerkiksi raskaan teollisuuden nykyisiinkin päästöihin. Meillä oli lievä hajuongelma, josta pääsimme eroon investoimalla euroa maksaneeseen, tehdasrakennuksen katolle sijoitettuun hajunpoistoyksikköön. Tuotannon ja tuotteiden puhtaus on Roalissa tärkeää paitsi päästöjen ja lopputuotteiden kannalta, osalle asiakkaita myös symbolisessa mielessä. Roalin valmistamia entsyymejä käytetään esimerkiksi leivän valmistamiseen eri puolilla maailmaa, mistä syystä Rajamäellä on vieraillut edustajia muun muassa Lähi-Idästä. Niin juutalaisille kuin muslimeille on tärkeää, että nautittava ravinto täyttää heidän uskontonsa mukaiset puhtausnormit. Meillä on erilliset sertifikaatit juutalaisten kosher-aterioiden ja toisaalta muslimien halal-aterioiden tarpeisiin, Kekki kertoo. Päivi Paukku mikroskopoi entsyymiviljelmää. 12

13 Valtaosa Roalin valmistamista entsyymeistä päätyy kuitenkin tavanomaiseen elintarviketeollisuuteen sekä rehunvalmistukseen. Raaka-aineena tehdas käyttää edellä mainitun, muun muassa rehuteollisuuden tarvitseman trichoderma-homeen lisäksi aspergillus-hometta ja bacillusbakteeri. Aspergilluksella on käyttöä ensisijaisesti elintarviketeollisuudessa, bacilluksella taas leivänvalmistuksessa. Pekka Kekillä on 30 vuoden kokemus vaativasta bioteknologiasta Vaativaa tuotantoa ja logistiikkaa Roal viljelee kunkin entsyymieränsä noin viikon kestävässä prosessissa, jonka aikana viljelmä käy läpi perusteelliset laboratoriotutkimukset. Laboratoriossa työskentelee täysi tusina asiansa osaavia ammattilaisia, joiden tehtävänä on valvoa lopputuotteen laatua ja puhtautta. Vinopinnasta voi nähdä, ettei se ole kontaminoitunut muusta homeesta ja että pinta näyttää elinvoimaiselta, kertoo laatukoordinaattori Päivi Paukku. Entsyymiviljelmien säilytyslämpötila on oltava niin ikään tarkoin säädelty. Prosessin alkuvaiheessa viljelmää säilytetään -80 celsiusasteessa. Varmuusvaraston lämpötila on vielä huomattavasti alhaisempi: -150 C. Kylmäsäilytys on tarpeen myös lopputuotteiden kuljetuksissa, varsinkin silloin, kun matka käy eteläiselle pallonpuoliskolle. Enimmillään logistinen prosessi voi viedä kuukauden, ja sinä aikana kuljetuserä saattaa ylittää päiväntasaajan parikin kertaa, Pekka Kekki toteaa. Logistiikka tietysti myös maksaa, mistä syystä Roalin käytäntönä on suosia kuljetuksia täysissä merikonteissa. Samaan konttiin voi sijoittaa periaatteessa mitä tahansa yhtiön valmistamista runsaasta 200 valmisteesta. Tuotekohtainen minimierä asiakkaille on kuivaentsyymeillä kaksi tonnia, nestemäisillä puolestaan kuusi tonnia. Hinta loppuasiakkaille vaihtelee tästä huolimatta tuotteesta riippuen huomattavasti. Halvimmalla selviävät ne asiakkaat, joilla entsyymitarve liittyy vaatteiden pesuun. Noin viisi euroa kilogrammalta maksavilla entsyymeillä voi korvata esimerkiksi farkkujen kivipesua. Entsyymejä elintarviketuotannossa tarvitsevat maksavat asiakkaat puolestaan pulittavat valmistajalle enimmillään jopa 125 euroa kilolta. 13

14 Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Juha Sinisalo Työaikapankki mahdollisti talonrakennusvapaan Pitämättömät vapaat mahdollistivat kolmen kuukauden talonrakennusvapaan Jari-Pekka Tauluvuorelle. Teollisuuden Voima Oyj:ssä on työaikapankki. Kun meillä puhutaan työaikapankista, tarkoitetaan sapattijärjestelmän ja liukuvan työaikajärjestelmän yhdistelmää, sanoo insinööri Jari-Pekka Tauluvuori TVO:stä. Tauluvuorella on pitkäaikaista kokemusta ylempien luottamusmiehenä, yritysyhdistyksen puheenjohtajana sekä YTN:n energia-alan taustaryhmän varapuheenjohtajana toimimisesta. TVO:n henkilöstöryhmien esityksestä vuonna 1994 alkunsa saanut paikallinen sapattivapaajärjestelmä on suosittu. Sen suomia mahdollisuuksia käytetään runsaasti hyväksi. Järjestelmä toimii hyvin, Tauluvuori kehuu. Hän kannustaa kaikkia ottamaan taukoa työstä ja käyttämään työaikapankin suomia mahdollisuuksia. Talo pystyyn sapattivapaan aikana Tauluvuori piti kolmen kuukauden pituisen sapattivapaan vuodenvaihteessa Hän oli säästänyt vapaita 29-vuotiaasta saakka eli vuoden 1997 tammikuusta, jolloin hänen työsuhteensa TVO:ssa vielä oli määräaikainen. Ajattelin laittaa kesälomat säästöön, kun työsuhteen jatkumisesta ei ollut täyttä varmuutta, Taulujärvi muistelee. Vuosien mittaan vapaita kertyi 108 päivää. Siitä kolme kuukautta riitti vaimon kanssa yhdessä päätettyyn taloprojektiin. Aika tuli käytettyä tärkeään tarkoitukseen, Tauluvuori painottaa. Vapaan pitämiseen onkin hyvä olla painava syy. Silloin se palvelee parhaiten tarkoitustaan ja luo hengähdystauon työstä. Tauluvuori on pitänyt myös isäkuu- Jari Tauluvuoren perhe viihtyy itse rakennetussa talossa. kauden. Sylvi-tytär on nyt puolentoista vuoden ikäinen. Tauluvuoren mielessä muhii jo ajatus seuraavan vapaan pitämisestä. Ehkä sitten kun lapsi menee kouluun. Sapattivapaa, joustovapaa, työaikapankki Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Periaate niissä on sama; mahdollisuus kerryttää pitämättömiä vapaita pitemmäksi yhtäjaksoiseksi vapaaksi. TVO:n sapattivapaata voi kerätä yrityksen paikallisen sopimuksen mukaan. Vuosilomalain mukaan vuosilomasta voi jättää myöhemmin pidettäväksi enintään 12 lomapäivää 24 päivän kesälomasta. Energia-alan toimihenkilöt ovat puolestaan sopineet, että lomarahan voi vaihtaa joustovapaaseen, jonka pitämisajankohdasta on sovittava. TVO:n paikallisen sopimuksen mukaan edellisen vuoden pitämätön vuosiloma, pitämättömät pekkaset ja tasoitusvapaat siirtyvät automaattisesti sapattikertymään. Liukumasaldosta voi siirtää kokonaisia päiviä enintään 40 tuntia vuodessa sapattikertymään. Sapattivapaan minimipituus on kolme kuukautta. Sapatin saa liittää vuosiloman yhteyteen. Vapaan ajankohdasta on sovittava työnantajan kanssa tai ilmoitettava sen pitämisestä neljä kuukautta ennen sen alkamista. Kokonaispalkkaisten ylempien toimihenkilöiden liukuvan työaikajärjestelmän plussasaldon yläraja on 70 tuntia. Siitä voi halutessaan siirtää kerran vuodessa sapattijärjestelmään viisi työpäivää. Liukumaa voi käyttää myös päivittäisen työajan lyhentämiseen tarpeen vaatiessa. 14

15 Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Vapaampi ajankäyttö kiinnostaa Sähköenergian valtakunnallisesta siirrosta ja tehotasapainosta vastaavalla kantaverkkoyhtiö Fingridillä on normaalia säännöllistä työaikaa tekevien käytössä hyviä käytäntöjä ja laaja henkilöstövapaiden ohjeistus. Tuore luottamusmies Jari Tiusanen miettii, miten niitä voisi kehittää joustavaksi työaikapankiksi. Suurin osa täällä tehtävästä työstä on asiantuntijatehtäviä. Silloin on paikallaan luoda puitteet vapaammalle ajankäytön suunnittelulle, Tiusanen pohtii. Työn joustavoittamiseksi Fingridillä on menossa etätyötä koskeva kokeilujakso. Se sallii henkilölle yhden etätyöpäivän viikossa. Tiusanen allekirjoitti sopimuksen vastikään. Etätyömahdollisuus sopii Tiusasen mukaan asiantuntijatyöhön mainiosti. Aikaa ei haaskaannu työmatkoihin, vaan voi rauhassa keskittyä vaikkapa raporttien tekemiseen. Tiusasen toiveissa on, että työstä olisi mahdollista irrottautua pidemmäksikin aikaa. Esimerkiksi kahden kuukauden loma joka viides tai kymmenes vuosi auttaisi paremmin palautumaan ja jaksamaan. Tällä hetkellä voimme pitää korkeintaan neljä viikkoa yhtenäistä lomaa, Tiusanen kertoo. Työaikasaldosta vapaata Fingridillä on käytössä työaikasaldojärjestelmä normaalia säännöllistä työaikaa tekeville. Työtunteja kertyy työajanseurantajärjestelmään leimausten mukaisesti kello välisenä aikana. Liukuma voi olla enintään kolme tuntia päivässä, suurin päivittäinen tuntikertymä voi olla 10,5 tuntia. Saldovapaata voi tasata tekemällä lyhyempiä päiviä tai pitämällä vapaapäiviä. Jari Tiusasen mielestä työaikapankin mahdollistama pidempi loma olisi toivottu parannus myös Fingridin työaikajärjestelyihin. Työhön tulon ja lähdön voi päättää vapaasti. Tavoitteena on mahdollisimman suuri yhteisen työajan määrä muun muassa kokousten ja muiden työtapaamisten vuoksi. Esimiehen kanssa voimme sopia liukumasaldon käyttämisestä yhtenäisenä enintään kuuden kokonaisen työpäivän mittaisena vapaana. Kokopäiväliukumia voi pitää arkipyhien välipäivinä tai täydentämässä vajaaksi jääviä lomaviikkoja. Loman yhteydessä voidaan käyttää enintään viisi liukumapäivää. Syntyvän yhtäjaksoisen vapaan määrä ei saa ylittää neljä viikkoa. Täydet matkapäivät kerryttävät työaikasaldoa säännöllisen työajan mukaan. Yöllä päättyvän työmatkan jälkeen voi työhön tulla aamupäivän kuluessa. Järjestelyt ovat pääsääntöisesti toimivia, Tiusanen sanoo. Suurin epäkohta hänen mielestään on se, että vapaa-ajalla tapahtuvaa matkustamista ei korvata asiallisesti. Matkustamisella ei myöskään voi kerryttää saldoja tai vapaata. Ylityöt korvataan, jos niistä on sovittu erikseen esimiehen kanssa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa sovittiin, että keskusjärjestöt selvittävät työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet ja laativat yhteisen suunnitelman niiden poistamiseksi. Työaikapankeilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Laajasti ymmärrettynä työaikapankkeja ovat myös erilaiset työajan säästämis- ja tasoittumisjärjestelmät. Sen sijaan liukuvat työajat eivät niihin kuulu. 15

16 kolumni Janne Metsämäki Valtiosihteeri Työ- ja elinkeinoministeriö Työurien pidentämisessä monta keinoa Jo kuluneen sanonnan mukaan työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Talouskasvun edistämiseksi työhön osallistumisasteen nostaminen ja työurien pidentäminen ovat keskeisiä työelämän kehittämisen tavoitteita. Hallituksen keinoja ovat muun muassa nuorisotakuun toteuttaminen, työelämän laadun kehittäminen, työn ja perheen yhteensovittaminen, yli 55-vuotiaiden työurien pidentäminen sekä työttömyysjaksojen lyhentäminen. Myös maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja osatyökykyisten työllistymisen edistäminen ovat tavoitteena. Suomessa tehtävän työn määrää on lisättävä ja sen laatua parannettava vahvalla osaamisella ja korkeamman jalostusasteen työpaikkojen lisäämisellä. Talouden rakennemuutoksissa tarvitaan uutta työtä ja aktiivista työpolitiikkaa. Tarvitaan työtä, jotta työuraa voi pidentää. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa Euroopan kärkipäässä, mutta silti meillä on parannettavaa Ruotsiin verrattuna. Nuorten kohdalla olennaista on koulutuksen hankkiminen. Tilastokeskuksen mukaan vain perusasteen koulutuksen varassa olevilla miehillä työuran pituus on 25 vuotta, naisilla 23 vuotta. Toisen asteen koulutuksen hankkiminen nostaa työuran pituutta miehillä keskimäärin kuusi vuotta ja naisilla peräti 10 vuotta. Ylimmän ja alimman koulutustason välinen ero työuran pituudessa on miehillä 13 vuotta ja naisilla 15 vuotta. Työajoista on kuluneena talvena käyty vilkasta keskustelua. Keskustelun ääripäät ovat kaukana toisistaan. Yksi vaatii pidempiä työaikoja ja toinen lisätyötä osa-aikatyöhön tai 0-työsopimuksiin. Parhaillaan on menossa useita työaikaa koskevia hankkeita. Muun muassa osa-aikatyöhön liittyviä kysymyksiä on käyty laajasti läpi TEMin työryhmässä ja työaikapankkien käytön esteitä selvitellään. Pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osittaiseen työhön halutaan edistää parantamalla osittaisen hoitorahan tasoa ja joustavoittamalla päivähoitomaksujen määräytymistä. Pienten lasten vanhemmilla eli yleensä äideillä valinta työn tai perheen osalta on liian usein joko tai, kun se voisi yhtä hyvin olla sekä että. Työkyvyn menetys lyhentää työuria, kun työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Keväällä 2012 hyväksytyn työelämän kehittämisstrategian tavoitteena on saada työpaikat kehittämään yhdessä työelämää ja tuottavuutta. Näin pidennetään myös työuria. Työpaikkojen ikäohjelmilla, yrityskohtaisilla kehittämishankkeilla ja räätälöidyillä työaikajärjestelyillä on saatu hyviä tuloksia työurien pidentämisessä. Kevään 2012 työurasopimuksen mukaisesti meneillään on pitkän aikavälin eläkepolitiikan ja työeläkejärjestelmän uudistusten valmistelu, jossa tavoitteena on eläkeuudistuksen voimaantulo viimeistään vuonna Tässä työssä on tehtävä harkittua ja perusteellista työtä. 16

17 Teksti: Ilona Mäenpää Suomalaisten työ- ja eläkeurat pidentyneet Mitä korkeampi koulutus, sitä pidempään henkilön voi odottaa jatkavan työelämässä. Eläketurvakeskuksen tutkimusten mukaan suomalaisten toteutunut työura oli keskimäärin 32,5 vuotta vuonna Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden työura oli pituudeltaan lähes 36 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiden työurat olivat noin kaksi vuotta pidempiä vuonna 2011 kuin 2006, tutkimusosaston osastopäällikkö Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta sanoo. Työurat ovat pidentyneet erityisesti iäkkäimmissä ryhmissä eli lopusta. Keskimääräinen työura 60-vuotiailla miehillä on 28,1 ja naisilla 27,2 vuotta. Naisilla töissä vietetty aika on pidentynyt jopa nopeammin kuin elinaika eli työn osuus elämässä on kasvanut. Miehillä työssä olemiseen käytetty aika on pidentynyt samaa tahtia kuin elinaika. Euroopan tasolla suomalaiset työurat ovat kohtalaisen pitkät. Eurostatin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi on jaetulla seitsemännellä sijalla Itävallan kanssa. Kärjessä ovat Tanska, Ruotsi ja Hollanti. Tavoite vuoteen 2015 Suomalaiset jäävät nyt keskimäärin 60,5-vuotiaana vanhuuseläkkeelle. Visainen kysymys on, voidaanko hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä asettama tavoite eläkkeellesiirtymisiän nostamisesta vähintään 62,4 vuoteen vuonna 2025 saavuttaa pelkästään vanhuuseläkeikärajan alarajaa nostamalla. Toistaiseksi tutkimustieto ja laskelmat osoittavat, että jos nostettaisiin esimerkiksi vain vanhuuseläkeiän alarajaa, ennalleen jäävien työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyysturvan lisäpäivien ja osa-aikaeläkkeen käyttö lisääntyisi, Kautto sanoo ,0 13,2 17,2 Työntekijä 2,6 18,9 19,2 17,7 16,3 Alempi toimihenkilö 1,5 Ylempi toimihenkilö Mies Mies Työkyvyttömyys- ja muut varhaiseläkkeet Vanhuuseläkkeet Kaikki eläkkeet Eläkkeellä oloajan odote 50 vuoden iässä vuonna 2007 sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Siis myös muita toimia tarvitaan. ETK:n tekemän tutkimuksen mukaan mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä pidempään hänen voi odottaa jatkavan työelämässä. Miehillä työllinen elinaika on kasvanut kaikilla koulutustasoilla. Myös tutkinnon suorittaneilla naisilla työllinen elinaika on kasvanut. Poikkeuksena yleisestä hyvästä kehityksestä vähän koulutettujen naisten työurat eivät ole pidentyneet lainkaan. Ylemmät toimihenkilöt pidempään eläkkeellä Työurien pidentyminen on hyvä uutinen, mutta vanhuuseläkkeelläkin ollaan pidempään. Nykyistä pidemmät työurat ovat tarpeen, jotta eläke ei jäisi liian pieneksi, Kautto sanoo. 4,1 23,0 23,4 23,7 22,4 20,8 18,9 Työntekijä 2,6 Alempi toimihenkilö 1,3 Ylempi toimihenkilö Naiset ovat miehiä pidempään eläkkeellä. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot eläkkeellä oloajoissa ovat yllättävän pienet siihen nähden, että ryhmien työurissa ja elinajoissa on isojakin eroja. Toimihenkilöt ovat pidempään vanhuuseläkkeellä, kun taas työntekijäammateista on ajauduttu yleisemmin varhaisille eläkkeille, Kautto selventää. Ylempi toimihenkilönainen voi odottaa olevansa vanhuuseläkkeellä 23,7 vuotta. Työntekijätason mies sen sijaan 17,2 vuotta. Iso kysymys on, miten vanhuuseläkkeelle siirtymisen alaikärajan nostaminen purisi eri työntekijäryhmissä. Pidempään eläkettä saaville toimihenkilöille eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen voi olla helpompaa hyväksyä kuin työntekijöille, Kautto toteaa. 17

18 Teksti: Jan Degerlund, juristi, YTN Kuva: Shutterstock Työaikalaki koskee myös ylempiä toimihenkilöitä Työmarkkinoilla on sitkeästi vallalla kaksi virheellistä käsitystä työajoista ja työaikalaista. Ensimmäinen virheellinen käsitys on se, että työntekijä ja työnantaja voisivat sopia työsopimuksella siitä, noudatetaanko työaikalakia vai ei. Jatkoksi luullaan, että jos sovitaan, ettei lakia sovelleta, niin työntekijällä voidaan teettää työsopimuksen mukaisella kuukausipalkalla ympäripyöreitä päiviä. Näin asia ei kuitenkaan ole, vaan työaikalaki koskee lähes kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtyä työtä. Laissa on erikseen lueteltu ne poikkeustilanteet, jolloin työaikalaki ei sovellu työ- tai virkasuhteeseen. Työntekijän koulutustasolla tai kuulumisella johonkin henkilöstöryhmään, kuten esimerkiksi ylempiin toimihenkilöihin, ei ole merkitystä lain soveltumisen kannalta. YTN:n jäsenen työ jää tyypillisesti työaikalain säännösten ulkopuolelle silloin, kun työtä tehdään kotona tai kentällä sellaisissa oloissa, ettei työnantajalla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia valvoa työsuoritusta ja siihen käytettävän ajan pituutta. Toinen tavanomainen tapaus on, että työn sisältönä on johtaa yritystä tai sen itsenäistä osaa. Tulkinta ei perustu muodollisiin kriteereihin, kuten esimerkiksi johtajan titteliin, vaan siihen seikkaan, että työ on aidosti sillä tavalla yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamista, kun 18 työaikalaissa on sen ulkopuolelle jäävistä johtavista tehtävistä todettu. Kyse ei siis ole siitä, että työnantaja ja työntekijä sopivat, sovelletaanko lakia vai ei. Tulkinta perustuu siihen, vastaavatko muun muassa työntekijän asema, työn sisältö ja olot niitä määrittelyjä, joita työaikalaissa on todettu perusteeksi tehtävän jättämiseksi työaikalain ulkopuolelle. Lain noudattaminen ei ole sopimusasia YTN:n lakimiehille kommentoitavaksi lähetetyissä työsopimuksissa on usein mainintoja työaikalain soveltamisen rajoittamisesta. Työsopimuksessa voi esimerkiksi olla kirjaus: osapuolet toteavat, ettei työsuhteeseen sovelleta työaikalakia. Tällaisista kirjauksista huolimatta työaikalain soveltaminen ei ole työnantajan ja työntekijän välillä sovittavissa oleva asia. Laki on niin sanotusti pakottava eikä siitä voida pätevästi poiketa sopimalla työntekijän vahingoksi. Työsopimuskirjauksista riippumatta lain soveltaminen arvioidaan ainoastaan sillä perusteella, täyttävätkö työn sisältö ja olot ne työaikalaissa todetut seikat, joiden perusteella työ jää lain ulkopuolelle. Ylityötä syntyy vain työnantajan luvalla Säännöllinen työaika voi olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vii- kossa. Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta tai hyväksynnällä ja työntekijän suostumuksella siten, että edellä mainitut aikamääreet ylitetään. Olennaista on siis muistaa, että ylityö edellyttää työnantajan hyväksyntää. Työntekijä voi jäädä säännöllisen työajan jälkeen oma-aloitteisesti työpaikalle tekemään esimerkiksi tunnollisuuttaan seuraavaksi aamuksi valmiiksi tarvittavaa työtehtävää. Se ei kuitenkaan riitä perusteeksi ylityön syntymiselle, ellei työnantaja ole hyväksynyt työn suorittamista. Työnantajan hyväksymisen on lähes aina katsottu olevan ylityön kertymisen edellytyksenä. Vain harvoissa poikkeustapauksissa on katsottu työnantajan niin

19 sanotusti hiljaisesti hyväksyneen ylityön tekemisen ilman nimenomaista tahdonilmaisua. Jos ylityön korvaamisesta syntyy erimielisyyttä tai jopa oikeusprosessi, työntekijän asiana on osoittaa toteen, että ylityön tekemiselle on työnantajan hyväksyntä. Jos työntekijä ei tätä pysty todentamaan, vaatimus saada korvausta ylityöstä ei menesty. Lisäksi on muistettava, että työaikalaki edellyttää myös työntekijän tapauskohtaista suostumusta ylityölle. Tästä ei voida sopia kategorisesti työsopimuksella, vaan työntekijän on annettava ylityösuostumus erikseen kutakin kertaa koskien. Lisäksi työaikalaissa on työsuojelullisista syistä johtuen rajoitettu ylityön määriä siten, että sitä voidaan tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa ja 250 tuntia kalenterivuodessa. Liukuma ja ylityö eroavat toisistaan Liukuva työaikamuoto ei estä ylityön syntymistä. Liukuvan työajan johtoajatuksena on, että työntekijä voi oman harkintansa ja tarpeittensa mukaisesti säädellä työpäivän pituutta, kunhan hän pysyy ennalta sovittujen liukuma- ja saldorajoissa. Tavoitteena on antaa joustavuutta työntekijälle siten, että työpäivän pituus pohjautuu työntekijän omiin tarpeisiin. Ylityön perusteena taas on työstä johtuva tarve tehdä pidempää päivää. Työneuvosto on antanut liukuvan työajan ja ylityön suhteesta lausunnon, jossa katsotaan yleisellä tasolla, että kyse on liukumasta, kun työpäivän venyminen yli 8 tunnin perustuu työntekijän omiin tarpeisiin. Mutta jos tarve päivän venyttämiselle johtuu työn vaatimuksista tai aikatauluista, niin kyse on ylityöstä, kunhan työnantaja on hyväksynyt ylityön tekemisen. Käytännön elämässä asia ei luonnollisesti ole näin mustavalkoinen. Valistunut työntekijä ottaa liukuvassakin työajassa huomioon myös työn asettamat tarpeet liukumaa toteuttaessaan. 19

20 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Shutterstock Yhteiskunta avustaa palkatta jäänyttä Kun palkka jää tulematta, on kolme kuukautta aikaa toimia. Jos työnantaja ei maksa palkkoja ajallaan, palkkaturvajärjestelmä auttaa. Palkkaturvaa voivat hakea työsuhteessa olevat työntekijät, jotka eivät saa työsuhteesta johtuvia saatavia työnantajalta tämän maksukyvyttömyyden vuoksi. Palkkaturvahakemus jätetään joko Ely-keskukseen tai TE-toimistoon. Keskimäärin käsittely kestää kolme, neljä kuukautta. Ajat ovat pidempiä esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, joissa on muuta maata enemmän hakemuksia. Käsittelyaikoihin vaikuttaa myös se, että palkkaturvassa on kaksi kuultavaa osapuolta: työntekijä ja työnantaja. 20 Viranomainen päättää sekä palkkaturvan maksamisesta että työnantajan velvoitteesta maksaa palkkaturva takaisin valtiolle. Palkkaturvaa voi hakea työntekijä itse tai hänen puolestaan konkurssipesä. Kun yritys asetetaan konkurssiin, viranomainen toivoo, että konkurssipesä hakisi saatavat kaikkien työntekijöiden puolesta. Tämän edellytyksenä on, että palkkakirjanpito on kunnossa ja saatavat selvillä, sanoo ylitarkastaja Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työntekijän ei tarvitse itse arvioida, onko työnantajalla esimerkiksi vero- tai ulosottovelkaa. Viranomainen tutkii maksukyvyttömyyden. Tilipäivänä palkka jää tulematta Työntekijä herää usein ensimmäisen kerran siihen, että jotain on vialla, kun työnantaja jättää palkan maksamatta. Kukin voi kuvitella, miltä tuntuu, jos oma palkka jää tulematta, Steiner huomauttaa. Hän patistaa keskustelemaan oman työnantajan kanssa siitä, miksei ole palkkaa tullut ja milloin se on tulossa. Maksamattomuuden syy voi olla saatavan riitaisuus eli työnantaja pitää esimerkiksi ylityökorvausta perusteettomana. Riitaisia saatavia ei korvata palkkaturvajärjestelmästä. Jos työnantaja lupaa maksaa palkan, on sovittava, mihin päivään mennessä

21 maksu tulee. Jos suoritusta ei tule luvattuun ajankohtaan mennessä, hakemus on syytä laittaa vireille. Palkkaturvassa on tiettyjä rajoitteita, joista määräaika on tiukin. Saatava on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä eli esimerkiksi normaalista palkkapäivästä. Steinerin mukaan työntekijät ovat toisinaan liian hyväuskoisia odottaessaan palkkaansa ja määräaika ehtii umpeutua. Työsuhde on katkaistava Palkkaturvan enimmäismäärä on euroa samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella. Siihen summaan on mahduttava palkat sekä ylityö- ja lomakorvaukset. Viranomaiset edellyttävät, että työntekijä ei jatka loputtomiin maksukyvyttömän työnantajan palveluksessa, jos haluaa saatavia palkkaturvasta. Työntekijälle syntyy päättämisperuste työsuhteeseen, jos palkanmaksun laiminlyönnit jatkuvat, Steiner muistuttaa. Häntä hämmästyttää, että osalla työntekijöistä ei ole kovin tarkkaa käsitystä siitä, kenellä hän on ollut töissä. Joskus työntekijä ilmoittaa hakemuksessa useamman työnantajan. Vaikka laki ei edellytä, niin nykyaikaan kuuluu kirjalliset työsopimukset. Ne ovat eräänlainen vakuutus työntekijälle. Steiner kertoo täysin paperittomista konttoreista. Työntekijällä ei ole työsopimusta, ei palkkalaskelmia eikä hän ole saanut mitään kirjallista dokumenttia koko työsuhteen ajalta. Valtaosa palkkaturvaa saavista on työskennellyt pienissä yrityksissä. Palkkaturvan käyttö on lisääntynyt; vuosittain maksettu summa on kasvanut reilusta 16 miljoonasta eurosta noin 36 miljoonaan euroon viimeisen kuuden vuoden aikana. Noin kolmannes hakemuksista hylätään. Suomessa palkkaturvajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta Palkkaturva vuonna 2012 Teksti: Elina Johansson, lakimies, IAET-kassa Työttömäksi on ilmoittauduttava heti Mikäli työ päättyy konkurssin vuoksi, työntekijän on ilmoittauduttava TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jotta hän saa päivärahaa. Ilmoittautuminen kannattaa tehdä jo heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä, sillä päivärahaa voi saada muiden edellytysten täyttyessä aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien. Työnantajan maksukyvyttömyydestä johtuvan palkan maksun laiminlyönnin johdosta työntekijä voi hakea palkkaturvaa. Palkkaturvana maksetut erät, kuten esimerkiksi maksamatta jäänyt kuukausi- tai irtisanomisajan palkka, huomioidaan työssäoloehdon kertymisessä samoin kuin ne olisi huomioitu, mikäli työnantaja olisi ne maksanut. Kun päivärahaa haetaan työttömyyskassasta, kassalle toimitetaan kopio palkkaturvahakemuksesta ja -päätöksestä. Näin kassa näkee miltä ajalta ja mitä eriä palkkaturvasta on haettu ja maksettu. Mikäli palkkaturvahakemuksen käsittely on kesken, kassaan toimitetaan tieto puuttuvista palkkaeristä sekä Teksti: Tiina Savikko, työsuhdelakimies Työsuhteen voi purkaa Työsopimuslain mukaan työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslain esitöissä sekä oikeuskirjallisuudessa on todettu, että työntekijä voi käyttää purkuoikeuttaan silloin, kun työnantaja laiminlyö velvollisuutensa maksaa palkkaa työntekijälle sopimuksen mukaisesti. Maksamatta jättämisen ei tarvitse olla tahallista, mutta maksamatta jääneen palkan tai sen osa on oltava olennainen. Palkanmaksu on tärkein työnantajalle kuuluva velvoite, mikä korostaa palkkatodistus vähintään 34 kalenteriviikolta, jolta palkka on maksettu. Kassa määrittelee ansiopäivärahan suuruuden palkkatodistuksen mukaisesti. Määrittelyyn joudutaan kuitenkin huomioimaan myös aika, jolta esimerkiksi kuukausi- tai irtisanomisajan palkka on maksamatta. Myönteinen palkkaturvaratkaisu kasvattaa päivärahaa Kun palkkaturva-asia on ratkaistu, edellä mainitun ajan palkat joko lisätään määrittelyyn, mikäli ne on maksettu tai kyseinen aika poistetaan määrittelystä. Päivärahan suuruus siis nousee palkkaturva-asian ratkettua. Mikäli yritys edelleen jatkaa toimintaa, mutta ei maksa palkkaa, kassa ei voi maksaa päivärahaa. Mikäli henkilö irtisanoo työsuhteensa, hänen on otettava yhteyttä TE-toimistoon mahdollisen karenssin selvittämiseksi. Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa edellä kuvatuin periaattein, jos TE-toimisto katsoo, ettei estettä päivärahan maksamiselle ole. rikkomuksen vakavuutta. Perusteen vakavuutta korostavat myös työsopimusosapuolten valtasuhteet: työntekijällä on käytännössä hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa palkanmaksun oikea-aikaisuuteen. Oikeuskirjallisuudessa onkin katsottu, että työsuhteen luonne huomioon ottaen palkanmaksuvelvollisuuden vakavuutta arvioidaan korostuneesti työntekijän oloista käsin. Ennen purkamisoikeuden käyttämistä työnantajalle on hyvä varata tilaisuus maksaa puuttuvat saatavat. Kirjallisesti esitettävässä vaatimuksessa on yksilöitävä puuttuvien saatavien laatu ja määrä. Lisäksi on ilmaistava se, mihin maksuvelvoitteen laiminlyönnin jatkuminen voi johtaa: työntekijä käyttää oikeuttaan työsuhteen purkamiseen. 21