KEHITYSVAMMAISILLE TARKOITETUN SO- SIAALISEN YRITYKSEN PERUSTAMISEKSI VAADITTAVAT TOIMENPITEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITYSVAMMAISILLE TARKOITETUN SO- SIAALISEN YRITYKSEN PERUSTAMISEKSI VAADITTAVAT TOIMENPITEET"

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAISILLE TARKOITETUN SO- SIAALISEN YRITYKSEN PERUSTAMISEKSI VAADITTAVAT TOIMENPITEET Jyrki Sarva Opinnäytetyö syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö sosiaalialan koulutusohjelma sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Jyrki Sarva. Kehitysvammaisille tarkoitetun sosiaalisen yrityksen perustamiseksi vaadittavat toimenpiteet. Järvenpää, syksy 2005, 39 s., 2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) Opinnäytetyössäni selvitetään kehitysvammaisia autoalan perustutkinnon suorittaneita ammattilaisia työllistävän sosiaalisen autohuoltoyrityksen perustamiseksi vaadittavat toimenpiteet. Hämeenlinnassa ei tällä hetkellä ole yhtään sosiaalista yritystä, mikä teki selvitystyön mielenkiintoisemmaksi Kehitysvammaisten autoalan ammattilaisten koulutusta, työtilannetta ja toimintakykyä on kuvattu työn tekemisen ja perustettavan sosiaalisen yrityksen tarpeiden näkökulmasta. Tekniikan ja liikenteen alan kolmivuotiselta autoalan perustutkinnolta Perttulan Erityisammattikoulusta valmistuneet ovat lievästi kehitysvammaisia ja heidän toimintakykynsä on niin hyvä, että heitä on mahdollista työllistää liiketaloudellisten periaatteiden mukaan toimivaan yritykseen. Sosiaalisen yrityksen tulee perusperiaatteiltaan toimia kuten kaikkien muidenkin yritysten, eli toiminnan tulee olla kannattavaa. Yrityksen pitää olla voittoa tuottava ja maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Yrityksen pitää työllistää 30 % työvoimastaan sosiaalisin perustein ja sillä tulee olla yhteiskunnallisesti hyödyllinen tavoite. Yhteiskunta tukee sosiaalisia yrityksiä myöntämällä niille työllistämistukia hieman väljemmin perustein ja pitemmäksi aikaa kuin muille yrityksille. Sosiaalisille yrityksille on olemassa rekisteri. Sosiaalisen autohuoltoyrityksen perustaminen poikkeaa jonkun verran yrityksen perustamisesta yleensä. Sen tulee paitsi täyttää lain asettamat vaatimukset sosiaaliselle yritykselle, myös löytää oma paikkansa paikalliselta yrityskartalta. Työntekijöiden valinta, perehdytys ja ohjaaminen vaativat erilaisia toimenpiteitä, kuin tavallisissa autohuolloissa. Tilojen valinnassa ja niiden toimintakuntoon viimeistelemisessä on otettava huomioon paisti ympäristölain vaatimukset, myös työntekijöiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja parantaminen. Sosiaalisen autohuoltoyrityksen perustaminen olisi mahdollista. Se olisi mielenkiintoinen haaste, johon kannattaa tarttua, mikäli sopivat yhtiökumppanit löytyvät. Avainsanat: sosiaalinen yritys, kehitysvammaisten työllistyminen

3 ABSTRACT Sarva, Jyrki. The actions that are needed to establish a social enterprise for the mentally handicapped. Final study. Järvenpää, autumn pages, 2 appendises. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of this study is to clarify the actions that are needed to establish a social enterprise for the mentally handicapped in Hämeenlinna. At the moment there are no social enterprises at all in Hämeenlinna which made this study quite enthusiasting for me. I have described the education of the mentally handicapped and their ability to act in car service business and the employment situation of the social enterprise s point of view and based on its needs. The students who graduate from Perttula Special Needs Vocational School and its three-year basic course are slightly mentally handicapped and their ability to act is on so high level that it is possible to employ them in an enterprise that is run on commercial basis. The social enterprise has to act as all other enterprises and businesses, the business has to pay. It has to bring profit and pay its employees the salary according to the collective agreement. The social enterprise has to employ at least 30 % of its employees on a social basis and it has to have socially useful aim. The society supports social enterprises by granting them employment support for longer term. There is a register for social enterprises. The establishment of car service that works as a social enterprise is distinct from the establishment of an enterprise usually. It has not only to fulfill the requirements for the social enterprise that are based on law but also find its place on the map locally. The recruitment of the employees, their orientation and guidance create special needs that have to be planned properly. Also the physical workplace has to be planned so that the employee s health and ability to act is taken care of. It is possible to establish a social enterprise for car service in Hämeenlinna. It is an interesting challenge if only suitable business partners could be found. Keywords: social enterprise, the employment of the mentally handicapped Stored at Diaconia Polytechnic Järvenpää Unit, library.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT...3 SISÄLLYS JOHDANTO SELVITYKSEN TAVOITTEET Perustettavan yrityksen sosiaaliset tavoitteet KEHITYSVAMMAISET AUTOALAN AMMATTILAISET Työntekijöiden toimintakyky Työn tekemisen merkitys kehitysvammaisille Tämän hetken työkenttä ja työllisyystilanne Perustettavan yrityksen sosiaaliset vahvuudet ja heikkoudet SOSIAALINEN YRITYS Sosiaalisen yrityksen toimintaperiaatteita Sosiaalinen yritys työntekijän näkökulmasta Sosiaalisten yritysten rekisteri Rekisteröinti sosiaalisten yritysten rekisteriin Rahoitus ja muu tuki sosiaalisille yrityksille Starttiraha yrittäjälle Neuvonta, koulutus ja muu kehittäminen Työmarkkinatuki Työllisyyspoliittinen projektituki Työolosuhteiden järjestelytuki Perustettavan yrityksen sosiaalinen näkökulma KEHITYSVAMMAISIA AUTOHUOLTAJIA TYÖLLISTÄVÄN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yritysidea Talous ja yrityksen markkina-asema Tuotteen tai palvelun tarve ja kysyntä Myyntikanavat, markkinointi ja viestintä Verotus, vakuutukset ja muut lain säätämät velvoitteet Työntekijät Työsuhteen ehdot Työllistämisehdot Autohuoltoyrityksen toimintaan tarvittavat tilat Tilojen erityispiirteitä työntekijöiden kannalta Luvat Yhteenveto sosiaalisen autohuoltoyrityksen perustamisesta POHDINTA...37 LÄHTEET...40 LIITTEET...42

5 1. JOHDANTO Halusin tehdä sosionomi AMK opintoihini liittyvän opinnäytetyön itseäni kiinnostavasta asiasta: halusin selvittää mitä toimenpiteitä vaatisi sosiaalisen yrityksen, kehitysvammaisia työllistävän autohuollon, perustaminen. Tämä työ on myös niin sanottu pilottihanke, koska Hämeenlinnaan ei ole vielä perustettu yhtään sosiaalisen yrityksen statusta kantavaa yritystä. Lähin on Hauhon Vuolteella toimintansa aloittava sosiaalinen saha (Yhdessä enemmän 2/2005, 11). Kotikuntaani lähimpänä sijaitsevassa kaupungissa, Hämeenlinnassa, toimii kehitysvammaisten ammattioppilaitos, josta valmistuu moneen eri ammattiin kehitysvammaisia työntekijöitä. Yksi näistä koulutuslinjoista on tekniikan ja liikenteen ala, jossa suoritetaan autoalan perustutkinto. Osa valmistuneista työllistyy tuettuun ja osa avotyöhön, mutta kaikille ei valitettavasti löydy koulutusta vastaavaa työpaikkaa. Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiön hallinnoimassa nuorten työpajassa toimii autohuoltoyksikkö. Sen tehtävänä on kuitenkin olla ponnahduslautana vaikeasti työllistyville nuorille ja pitkäaikaistyöttömille oikeaan työelämään, ei työllistää kehitysvammaisia. Minun mielenkiintoni kohteena on kehitysvammaisten ammattilaisten pysyvän työllistymisen mahdollisuuksia lisäävä yritys. Tässä opinnäytetyössä selvitän mitä toimenpiteitä sosiaalisen yrityksen perustaminen vaatii. Tarkoituksena on lisäksi tehdä liikematriisi kehitysvammaisia tekniikan ja liikenteen alan ammattilaisia työllistävästä sosiaalisesta yrityksestä. Työni tekemistä ovat tukeneet kotiväen lisäksi opinnäytetyöni ohjaaja, lehtori Tuula Mikkola, jolta saatu asiallinen, kannustava ja nopea palaute on ollut työn onnistumisen kannalta merkittävää. Lisäksi työn kirjalliseen asuun on antanut arvokasta opastusta lehtori Anna-Liisa Karjalainen, jolle myös haluan antaa kiitokseni. Aikuisena opiskelemista tukee mielestäni parhaiten tällainen opiskelijan oman oppimisen tukeminen ja ihmisenä kohtaaminen.

6 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET Perustettavan sosiaalisen yrityksen tarkoitus on työllistää kolmivuotiselta autoalan perustutkinnolta valmistuneita tekniikan ja liikenteen alan kehitysvammaisia ammattilaisia pysyvästi. Tämän selvityksen tarkoitus puolestaan on kartoittaa, mitä toimenpiteitä sosiaalisen yrityksen - ja erityisesti tällaisen sosiaalisen yrityksen - perustaminen vaatii. 2.1 Perustettavan yrityksen sosiaaliset tavoitteet Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on sosiaalinen autohuoltoyksikkö nuorten työpajassa. Sen tavoite, kuten muussakin nuorten työpajatoiminnassa, on olla väylä normaaliin työelämään vaikeasti työllistyville nuorille. Siellä ei työskentele kehitysvammaisia ammattiinsa valmistuneita, vaan lähinnä moniongelmaisia nuoria. Heidän kanssaan työskenteleminen ei mielestäni tue kehitysvammaisten osaavien, aktiivisten ja motivoituneiden ammattilaisten työn tekemistä eikä arjessa elämistä. Sosiaalisessa yrityksessä työskentelemisellä on saavutettavissa kaikki työn tekemisestä yleensäkin saatavat hyödyt, mikäli ympäristö tehdään tätä tavoitetta tukevaksi. Ammattiosaaminen ja työtehtävien itsenäisesti hoitaminen kehittyvät, sosiaaliset taidot karttuvat ja unohtaa ei tietenkään sovi yksilölle tulevaa tulotason kohoamista. Työ lisäksi rytmittää arkea ja tukee arkielämää myös sillä tavalla. Ansiotyön tekemisellä saavutetaan säästöä sosiaalisektorilla. (Pättiniemi 2004; Kaski ym. 2002, 359; Ajankohtaistiedote 1/05, 6-7.) Tässä selvityksessä tarkoitetun yrityksen sosiaalisina tavoitteina tarkoitus on luoda pysyviä työpaikkoja kehitysvammaisille kolmivuotiselta autoalan perustutkinnolta valmistuneille tekniikan ja liikenteen alan ammattilaisille. Työpaikkojen pysyvyys tukee työntekijöiden arjessa selviämistä. Työnohjaaja tulee kaikille tutuksi ja toisten työntekijöiden kanssa vietetään aikaa muutenkin kuin työtä

7 tehdessä. Yhdessä sovituista säännöistä, kuten työajoista, toisten huomioon ottamisesta tai hyvästä käytöksestä pidetään yhdessä kiinni. Työn tekeminen nostaa työntekijän elintasoa ja sitä kautta nostaa kehitysvammaisen työntekijän itsemääräämisoikeutta. Palkka antaa esimerkiksi mahdollisuuden valita kuinka moneen maksulliseen yleisötapahtumaan osallistuu sen sijaan, että rahanpuutteen vuoksi pitää jättää joitakin osallistumatta vaikka haluaisikin. Lisäksi yrityksen sosiaalinen tavoite koko kaupunkia ajatellen on sosiaalikulujen pienentäminen. 3. KEHITYSVAMMAISET AUTOALAN AMMATTILAISET Hämeenlinnassa sijaitsevasta Perttulan erityisammattikoulusta valmistuu tekniikan ja liikenteen alan ammattilaisia kolmivuotisesta autoalan perustutkinnosta. Työpainotteisen koulutuksen aikana opiskellaan huoltamiseen liittyviä perustehtäviä, kuten auton pesua, vahausta ja sisäsiistimistä, työympäristön eli korjaamon siistimis- ja järjestelytöitä. Lisäksi opiskellaan erilaisia asennustehtäviä ynnä rengas- ja huoltotöitä. Perttulan erityisammattikoulussa opiskelussa pääpaino on ammattityössä ja työssäoppimisessa. Paikkakuntakohtaisesti työssäoppimispaikkoja tarjoavat automaalaamot, -pesulat, -varikot ja -korjaamot taikka auto- ja työkonevuokraamot sekä työkeskukset. (Perttulan erityisammattikoulu 2005.) Sosiaalinen autohuoltoyritys tulisi olemaan työn tekijälleen asettamien vaatimusten puolesta avotyöhön verrattavaa, sillä työntekijät ovat omatoimisia, lievästi kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia, jotka ovat hyväksytysti läpäisseet koulutuksen ja ovat ammattilaisia. Työntekijöiden tulee lisäksi olla motivoituneita ja kiinnostuneita työnsä tuloksesta. Vain tällöin voidaan täyttää sosiaalisen yrityksen tuottavuuden vaatimus. Autoalan perustutkinnolta valmistuneet ammattilaiset osaavat useita auton huoltoon liittyviä tehtäviä. Osa valmistuneista tekee huolellisesti tiettyjä tehtäviä,

8 kuten auton pesua sekä vahausta, ja joiltakuilta onnistuvat hyvin myös erilaiset asennustehtävät. Työmotivaation säilymiseen voidaan vaikuttaa sillä, että jokainen saa työstään sopivasti ja tarpeeksi haasteita. Olisi hyvä, että jokaiselle olisi paitsi niitä tehtäviä, joista hän onnistuu hyvin, myös mahdollisuus työn ohessa laajentaa osaamistaan itselleen sopivassa tahdissa. Tähän olisi mahdollista päästä sosiaalisessa autohuoltoyrityksessä. 3.1 Työntekijöiden toimintakyky Merkittävin työntekijän toimintaan vaikuttava tekijä ei ole itse vammaisuus, vaan toimintakyky. Kehitysvammaisuutta kuvataan usein vertaamalla kehitysvammaista lapseen. Toinen tapa kuvata kehitysvammaisuutta on katsoa asiaa sosiaaliselta kannalta. Tällöin kehitysvammaisuus nähdään ympäristön määrittelemänä tilana, jossa ympäristön asettamat vaatimukset yksilön puutteelliselle suorituskyvylle ovat ristiriidassa. Päivätoimintakeskuksissa järjestetään päivähoitoa ja toimintaa sellaisille kehitysvammaisille, jotka eivät selviä vammansa takia tavallisessa työkeskuksessa. Työkeskuksissa työskentelee sellaisia kehitysvammaisia, jotka opettelevat työn tekemisen lisäksi sosiaalisia taitoja ja elämää. Työsuhteinen suojatyö tai vastaava sopii omatoimisille, lievästi kehitysvammaisille tai heikkolahjaisille, sillä se edellyttää hyvän työtaidon lisäksi sekä kestävyyttä että motivaatiota. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 2002, ja ) Perustettavassa sosiaalisessa autohuoltoyrityksessä tulisi työskentelemään ammattilaisia, eli heidän toimintakykynsä on sellainen, että he ovat päässeet opiskelemaan ja selvittäneet kolmivuotisen koulutuksensa hyväksytysti. Työntekijöiden valinnassa pitää kiinnittää huomiota motivoituneisuuteen ja kiinnostukseen työn tuloksesta. Tämä on merkittävää sekä työympäristön toimintakykyä tukevan ilmapiirin luomiseksi, että toiminnan pysyväksi saamisen kannalta.

9 3.2 Työn tekemisen merkitys kehitysvammaisille Lain mukaan kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus tehdä työtä samoin kuin kaikilla muillakin (Suomen perustuslaki 18 ). Työn merkitys etenkin kehitysvammaisten aikuisten kokonaiskuntoutuksessa ja elämänlaadun kokemisessa on suuri. Vaikka toimeentulo tulisikin pääosin eläkkeestä tai muista tuista, on työn merkitys elämän rikastuttajana huomattava. Kehitysvammaliiton toteuttamassa elämänlaatututkimuksessa todettiin työn olevan elämän tärkein asia yli 1/3 tutkimukseen osallistuneista. Samassa tutkimuksessa todettiin palkan olevan suurin, ja työtovereiden toiseksi suurin, työn tekemisen motivaation lähde. (Autio 1993, ) Työn tekeminen tuo kehitysvammaisen elämään sisältöä ja rytmittää vuorokautta tukien näin yhteiskunnassa elämistä. Työssä käyminen antaa mahdollisuuden varsinaisten työtaitojen ja yleisten sosiaalisten taitojen ylläpitämiseen ja kehittymiseen. Työnteon yksi tärkeistä merkityksistä on antaa kehitysvammaiselle mahdollisuus olla tavallisen työyhteisön jäsenenä ja tehdä työtä yhdessä muiden kanssa. (Kaski ym. 2002, ) Autohuoltoyritykseen työllistyisi työllistämisvaroin vain kehitysvammaisia. Koska työn tekemisen ja työnsä osaamisen merkitys on suuri, on perustettavassa yrityksessä kiinnitettävä huomiota paitsi tehdyn työn tuloksen näkemiseen ja työssä onnistumisiin, myös itse työpaikalla viihtymiseen. Työkyvystä on pidettävä huolta mm. tukemalla työntekijöiden liikuntaharrastuksia ja järjestämällä yhteisiä tykypäiviä sekä rohkaisemalla terveyttä tukeviin elintapoihin. Tupakoimattomat, alkoholia käyttämättömät ja liikuntaa harrastavat voisivat saada jotain erityispalkintoa, kuten lippuja urheilukisoihin tai muihin vastaaviin, joihin Hämeenlinnalaiset kehitysvammaiset osallistuvat mielellään.

10 3.3 Tämän hetken työkenttä ja työllisyystilanne Kehitysvammaliiton vuonna 2002 tekemän selvityksen mukaan tuettuun työhön päässeiden kehitysvammaisten työntekijöiden määrä on jäänyt pieneksi. Selvityksen tekemisen ajankohtana vain noin 200 teki tuettua työtä avoimilla työmarkkinoilla, noin työskenteli työ- tai toimintakeskuksissa ja avotyöhön oli työllistynyt noin 1600 kehitysvammaista. Selvityksen mukaan ¾:lla tuetusti työllistyneistä työsuhde oli pysyvä ja yli puolella se oli jatkunut pidempään kuin kaksi vuotta. Eläkkeelle jääneitä selvityksen ajankohtana oli vain kaksi. (Hyvärinen, Vesala & Seppälä 2002) Erityisammattikoulun omilta sivuilta löytyvän tiedon mukaan kaikilta koulutuslinjoilta Perttulan erityisammattikoulusta valmistuneista suurin osa on sijoittunut koulutuksen jälkeen tavallisille työpaikoille eri tavoilla tuettuna, esimerkiksi avotyötoimintana (Perttulan erityisammattikoulu 2005). Ammattiin valmistumisen jälkeen useat perttulalaiset ovat työllistyneet työssäoppimispaikkojensa kaltaisiin työpaikkoihin esimerkiksi avotyöntekijöinä. Tyypillisimpiä työssäoppimispaikkoja autoalan perustutkinnon opiskelijoilla ovat työkeskukset sekä automaalaamot, -pesulat, -varikot ja -korjaamot tai auto- ja työkonevuokraamot. (Perttulan erityisammattikoulu 2005.) Koulun omilla sivuilla kerrotaan useiden työllistymisestä, mikä pitää paikkansa. Valitettavasti vain pieni osa näistä työllistyneistä saa työpaikoissaan tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. He työskentelevät esimerkiksi pullojen palautuksessa tavaratalossa tai korttien lajittelussa tai vastaavassa työssä työkeskuksessa. Hämeenlinnassa autopuolelta valmistuneista työntekijöistä yksikään ei tee työkeskuksessa oman alansa töitä, sillä siellä ei ole autohuolto-osastoa. Työpaikoista on kilpailua avoimilla markkinoilla. Tämä heikentää kehitysvammaisten ammattilaistenkin työnsaamismahdollisuuksia. Työllistyminen vaatii työvalmentajan, huoltajan ja työntekijän itsensä huolellista valmistelua, eikä pysyvä työllistyminen ole siltikään varmaa. (Kaski ym. 2002, 361.) Tällä hetkellä Hämeenlinnassa autoalan perustutkinnon suorittaneista suuri osa on työllistynyt. Valitettavasti ainoastaan harvat heistä koulutustaan vastaavasti.

11 Työn mielekkääksi kokemiseen vaikuttaa työssä onnistuminen ja osaamisen karttuminen. Omaa koulutusta vastaavaa työtä haluaisi tehdä useampi. Näihin asioihin saataisiin parannusta sosiaalisessa autohuoltoalan yrityksellä. Lisäksi työsuhteinen työ omalla alalla on itsetuntoa kohottavaa ja tukee sitä kautta oman merkityksen kohoamista ja yhteiskunnassa elämistä sen jäsenenä, jolla on tietyt velvollisuudet ja oikeudet. 3.4 Perustettavan yrityksen sosiaaliset vahvuudet ja heikkoudet Sosiaalisessa autohuoltoyrityksessä, jossa olisi useita kehitysvammaisia työntekijöitä, olisi hyvä mahdollisuus tukea heidän elinikäistä oppimistaan. Usein avotyöntekijä tekee käytännössä vuodesta toiseen samoja tehtäviä: niitä, jotka hän osaa varmasti, eikä muu työympäristö joudu käyttämään kovin paljon omaa työaikaansa heidän ohjaamiseensa. Työnsä hyvin osaaminen on palkitsevaa, mutta haasteiden voittaminen parantaa jokaisen työntekijän työmotivaatiota. Pysyvät työtoverit ja tietty stabiilius, joka saavutetaan vakituisella työntekijäkunnalla, poistavat jatkuvasta muutoksesta aiheutuvaa stressiä ja auttavat ylläpitämään yhteisiä työsääntöjä. Ne tukevat lisäksi tärkeitä tavallisen elämän tekijöitä, kuten vuorokausirytmin säilymistä ja oman elämän hallintaa. Mikäli työyhteisö muuttuu jatkuvasti ja mukana on kovin levottomia moniongelmaisia nuoria, se saattaa aiheuttaa ei-toivotun käyttäytymisen lisääntymistä, turvattomuutta ja levottomuutta. (Kaski ym. 2002, ) Sosiaalisen yrityksen heikkoutena tällaisessa toiminnassa on tietty suojatyöstatus. Monen avopuolella työllistyneen itsetunto kohoaa, kun hän on töissä esimerkiksi Peugeotilla tai Volkkarilla autojen pesijänä. Tätä uhkaa voidaan pienentää solmimalla pysyvämpiä asiakassuhteita, jolloin työntekijällä on mahdollisuus olla ulkoistetun palvelun ammattiosaaja ja tätä kautta kokea ammattiylpeyttä.

12 4. SOSIAALINEN YRITYS Uusi sosiaalisista yrityksistä määräävä laki on astunut voimaan vuonna Sen tavoitteena on tukea vajaakuntoisten työllistymistä ja samalla vähentää rakennetyöttömyyttä. Sen keskeisenä sisältönä on määräyksiä sosiaalisen yrityksen toiminnasta. Lain yhtenä tarkoituksena on huolehtia siitä, että sosiaalinen yritystoiminta ei muuta eikä heikennä muita työllistymisen tukemiseen käytettäviä keinoja. Tuotannollisilla työkeskuksilla, työpajoilla tai muulla työllistymistä tukevalla toiminnalla tulee edelleen olla oma vahva asemansa vajaakuntoisten, vammaisten sekä muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksien lisääjinä. (Finlex 2005; Paajanen 2005; ELWARE 2005; Lindberg 2004, ) Liite 1. Sosiaalinen yritys on minkä tahansa toimialan yritys, jonka tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Sen tulee olla sellainen, jolla on yhteiskunnallisesti hyödyllinen tavoite. Sosiaalisen yrityksen tulee olla merkitty sosiaalisten yritysten rekisteriin, jota ylläpitää työministeriö. Ainoastaan tähän rekisteriin merkityt yritykset saavat käyttää liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta. (Työministeriö 2005; Lindberg 2004, ja ) Sosiaaliset yritykset ovat oikeutettuja hakemaan kaikkia tukia ja avustuksia, joita julkinen valta myöntää yritysten perustamisen edistämiseksi ja/tai kehittämiseksi. Tällaisia tukia ovat esimerkiksi työllistämiseen, investointeihin, käyttöpääoman tarpeisiin ja kehittämistoimintaan myönnettävät avustukset. Yksityisen ja julkisen rahoituksen suhteen sosiaaliset yritykset ovat samassa asemassa muiden yritysten kanssa, mutta niille voidaan myöntää työllisyyspoliittista projektitukea tai työllisyysmäärärahoista määrättäviä tukia eri säännöin kuin muille: väljemmin ehdoin ja pitemmäksi ajaksi. (Lindberg 2004, )

13 4.1 Sosiaalisen yrityksen toimintaperiaatteita Sosiaalinen yritys ei poikkea muussa toiminnassa muista yrityksistä, vaan tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille sekä tavoittelee voittoa aivan kuten muutkin yritykset. Sen tulee olla merkitty kaupparekisteriin ja noudattaa työehtosopimusta työntekijöittensä palkanmaksussa. (Työministeriö 2005; Lindberg 2004, ja ) Voidakseen päästä sosiaalisten yritysten rekisteriin täytyy yrityksen täyttää tietyt liiketaloudellisen elämän perusperiaatteet sosiaalisten aspektien lisäksi. Tätä valvotaan erityisesti rekisteröimisvaiheessa niin, että toimintaa arvioidaan kiinnittämällä huomiota liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti toiminnan kannattavuuteen, jatkuvuuteen ja julkisen tuen osuuteen liikevaihdosta ja palkkauskustannuksista. Mikäli julkinen tuki muodostaa jatkuvasti yli puolet yrityksen liikevaihdosta, ei sitä voida lain mukaan pitää liiketaloudellisin periaattein toimivana. (Työministeriö 2005.) Sosiaalisena arviointiperusteena yrityksille on erilaisten työntekijöiden osuus koko työvoimasta. Vähintään 30 % yrityksen kaikista työntekijöistä pitää olla vajaakuntoisia tai vähintään 30 % kaikista yhteensä vajaakuntoisia taikka pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisella yrityksellä tulee olla yhteiskunnallisesti hyödyllinen tavoite. Tämä tavoite voi olla yhteisön kehittäminen tai yhteiskunnallisten palvelujen tarjoaminen. Se voi olla myös esimerkiksi huonossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien, kuten vajaakuntoisten, mielenterveyskuntoutujien, päihteiden väärinkäyttäjien tai pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Se voi olla myös heidän työmarkkinavalmiuksiensa parantaminen. Kehitysvammaisille sosiaalisessa yrityksessä työllistyminen voi olla pidempiaikaista tuettua ansiotyötä. (Työministeriö 2005; Lindberg 2004, ja )

14 4.3 Sosiaalinen yritys työntekijän näkökulmasta Kuopion yliopiston tutkimusjohtajan Pekka Pättiniemen seminaarialustuksessa kerrottiin eurooppalaisten sosiaalisten yritysten työntekijöihinsä aikaansaamista vaikutuksista. Työllä oli vajaakuntoisille työntekijöille useita positiivisia vaikutuksia. Jopa kaksi kolmesta sosiaalisiin yrityksiin Euroopassa palkatuista työntekijöistä sai pysyvän tai pitkäaikaisen ratkaisun työllisyysongelmaansa. Sosiaalisista yrityksistä lähteneistä yli puolet oli työllistynyt uudelleen ja osa työkeskusten työntekijöistä oli jäänyt eläkkeelle. (Pättiniemi 2004.) Sosiaalisissa yrityksissä työskenteleville työn tekeminen on merkinnyt huomattavaa parannusta elintasoon lisääntyneiden tulojen myötä. Työn tekemisellä ei ole ollut vain materiaalista vaikutusta, vaan samalla työntekijöiden työn tekemiseen liittyvät taidot, kuten ammattitaito, itsenäinen työkyky ja eri työtehtävien tuntemus, ovat karttuneet työn tekemisen avulla. Lisäksi heidän sosiokulttuuristen taitojensa ja yleisen tilanteensa arveltiin parantuneen työskentelyn aikana. (Pättiniemi 2004.) Euroopassa toimivien sosiaalisten yritysten toiminnan pääpaino on enemmän sosiaalispainotteinen kuin suomalaisten. Niissä pyritään saamaan markkinaetua niiden sosiaaliseen vastuuseen vedoten. Suomalaisilla yrityksillä tuotteiden ja palveluiden kehittäminen katsotaan tärkeimmäksi tekijäksi imagon luomisen kannalta. Hyvät suhteet viranomaisiin, paikalliseen liike-elämään ja päättäjiin ovat suomaisille sosiaalisille yrityksille keskeisiä menestyksen tekijöitä. Niiden avulla katsotaan syntyvän luottamuspääomaa, jota voidaan hyödyntää sekä myynnissä että työllistämistoimenpiteissä. (Pättiniemi 2004.) 4.4 Sosiaalisten yritysten rekisteri Sosiaalisen yrityksen rekisteristä laissa määrätään seuraavasti: Työministeriö perustaa rekisterin sosiaalisista yrityksistä ja ylläpitää rekisteriä. Liiketoiminnassa nimeä sosiaalinen yritys saa käyttää ainoastaan sosiaalisten yritysten

15 rekisteriin merkitty yritys. Rekisteri on kaikkien työvoimaviranomaisten käytössä. Rekisteriin merkitään erikseen ne yritykset, joiden toiminnan tarkoituksena on etupäässä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen. (Paajanen 2005; ELWARE 2005; Lindberg 2004, 30; Finlex 2005.) Yritys on poistettava sosiaalisten yritysten rekisteristä mikäli työllistettyjen osuus laskee alle 30 prosenttiin. Sillä on kuitenkin kuusi kuukautta aikaa täyttää edellytys uudelleen. Rekisteristä poistuminen tapahtuu siis kun yritys ei enää täytä rekisteröinnin edellytyksiä. Poistaminen voidaan tehdä myös omasta pyynnöstä. Rekisteriin merkityllä yrityksellä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä rekisteröintiä varten tarvittavissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Rekisteristä poistetaan myös sellainen yritys, joka on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja toiminnastaan sellaiselta osa-alueelta, joka vaikuttaa yrityksen kohteluun esimerkiksi tukia myönnettäessä. (Työministeriö 2005; Finlex 2005.) Rekisteröinti sosiaalisten yritysten rekisteriin Sosiaalinen yritys voidaan ilmoittaa työministeriössä pidettävään rekisteriin kun se täyttää sosiaalisen yrityksen tunnusmerkit. Rekisteröintiä haetaan työministeriön lomakkeella. Rekisteröintihakemukseen on liitettävä muun muassa kolme kuukautta vanhat tai tuoreemmat kaupparekisteriote ja verovelkatodistus. Hakemukseen on liitettävä myös luettelo työllistettyjen osuuteen luettavista henkilöistä henkilötunnuksineen sekä yhtiöjärjestys, yhtiösopimus, yhdistyksen säännöt tai muu vastaava asiakirja. Siihen pitää liittää lisäksi hakijan muut mahdolliset julkista tukea koskevat rahoituspäätökset. (Työministeriö 2005.) Sosiaalinen yritys on oltava kaupparekisterissä. Ilmoitus tehdään kaupparekisterin perusilmoituksella. Rekisteröinnistä on useita hyötyjä: esimerkiksi luoton vakuutena käytettävä yrityskiinnitys voidaan vahvistaa vain rekisteröidyn yrityksen omaisuuteen ja lisäksi rekisteröinti on tehokkain tapa suojata yrityksen toiminimi mikäli niin halutaan tehdä. Perusilmoitus pitää tehdä ennen kuin yritys aloittaa toimintansa. (Patentti ja rekisterihallitus 2005.)

16 4.5 Rahoitus ja muu tuki sosiaalisille yrityksille Laki edellyttää, että sosiaalinen yritys toimii kuten muutkin yritykset. Se rinnastetaan käytännössä normaaliin yritykseen. Tämä tarkoittaa, että se kuuluu kaikkien tuki- ja avustusjärjestelmien piiriin, joilla julkinen valta edistää yritysten perustamista ja kehittämistä. Jotta sosiaalinen yritys voisi toimia kilpailukykyisesti muiden yritysten kanssa, se tarvitsee tukea vajaakuntoisten palkkauskustannuksiin. Tuotannossa vajaakuntoisten työllistettyjen tuottama lisäarvo on normaalikuntoista alhaisempi, mikä vaikeuttaa kilpailutilannetta. Siksi sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää työllisyyspoliittista projektitukea tai työllisyysmäärärahoista määrättäviä tukia väljemmin ehdoin ja pitemmäksi ajaksi kuin muille. (Finlex 2005; Työministeriö 2005; Lindberg 2004, ) Julkisen vallan yritysten perustamiseksi maksamia tukia ja etuuksia ovat työvoimakoulutusetuudet, työllistämis- ja yhdistelmätuet, vuorottelukorvaus, osaaikalisä, starttiraha, tuki työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen, matkaavustus, liikkuvuusavustus, projektituki, omatoimisuusavustus, investointiavustus ja palkkaturva. Sosiaalisen yrityksen toiminnan aloittamiseksi voi hakea niitä samalla tavoin kuin muidenkin yritysten. (Työministeriö 2005.) Starttiraha yrittäjälle Työvoimatoimiston myöntämän Starttirahana tunnetun tuen tarkoituksena on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja työttömän työnhakijan omaehtoista työllistymistä. Sen tarkoitus on myös turvata uuden yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Sitä voidaan myöntää mm. palkkatyöstä, opiskelusta, työttömyydestä tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi ryhtyvälle. (Työministeriö 2005.) Työvoimatoimisto myöntää starttirahaa uuden yrityksen perustamiseen. Työhallinto järjestää työvoimakoulutuksena yrittäjäksi aikoville tarkoitettuja koulutuksia. Työvoimatoimistosta saa tietoa erilaisista yrittäjäksi aikovien koulutusmahdolli-

17 suuksista. Starttiraha ja yrittäjäkoulutus on mahdollista yhdistää joustavasti. Myös mm. työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastot järjestävät erilaisia yrittäjäkoulutuksia. Sosiaalisten yritysten avulla halutaan sekä lisätä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia päästä töihin että edistää yrittäjyyttä. (Työministeriö 2005.) Starttirahan myöntämiseen vaikuttaa esimerkiksi alan yritysten kilpailutilanne ja uuden yritystoiminnan tarve paikkakunnalla. Yrittäjäksi aikovan mahdollisista palkkatuloista sekä muista tuista ja etuuksista, jotka estävät starttirahan myöntämisen, säädetään erikseen asetuksella. Starttirahaa koskevat säännökset ovat laissa julkisesta työvoimapalvelusta ja asetuksessa julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. (Työministeriö 2005.) Neuvonta, koulutus ja muu kehittäminen Sosiaalisten yritysten tueksi on Vates säätiössä alkanut sosiaalisten yritysten valtakunnallinen tukipalvelu. Tämän neuvontapalvelun toteuttavat Vates -säätiössä toimiva koordinaatioyksikkö ja alueelliset asiantuntijayhteisöt yhteistyössä normaalin yritysneuvonnan kanssa. Palvelu toteutetaan työministeriön rahoituksella. Tukirakenteen palveluja ovat neuvonta, konsultaatio, koulutus/luennot ja tietopalvelu. Sen tehtävänä on edistää sosiaalisten yritysten verkoston syntymistä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Tukirakenne on osa normaalia yritysneuvontaa vajaakuntoisten erityistarpeita vastaavana neuvontana. Sen tehtävänä on myös informoida työministeriön asettamaa sosiaalisten yritysten laillistamaa ohjausryhmää havaitsemistaan mahdollisista lain puutteista tai muista sen kaltaisista käytännössä esiin tulevista esteistä. Käytännön toimenpiteinä paikallisia hankkeita uuden lain mukaisten sosiaalisten yritysten käynnistämiseksi ja kehittämiseksi tuetaan alueellisten asiantuntijayhteisöjen toimilla. (Elware 2005; Paajanen 2005.) Yrittäjiä tuetaan koulutuksen keinoin mm. niin, että starttirahan saamisen aikana voi aloittaa yrittäjäkoulutuksen tai alkavien yrittäjien on mahdollista osallistua

18 työvoimakoulutukseen maksuttomasti. Yrittäjille sopivaa koulutusta järjestävät myös työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastot sekä monet kauppaoppilaitokset. (Työministeriö 2005.) Kauppa- ja teollisuusministeriön Yritys-suomen verkkopalvelusta on saatavana monipuolista tietoa yrityksen käynnistämiseksi. Verkkopalvelussa on olemassa yrityksen perustajan info, joka on valmis pohja, jonka täyttämällä voi tehdä yrityksen perustamiseksi vaadittavia suunnitelmia. Työvoima ja elinkeinokeskuksesta saa ilmaiseksi yrityksen perustamisneuvontaa, apua liikeidean arviointiin sekä koulutusta yritystoiminnan aloittamiseen ja hallintaan. TE keskuksissa on yritysneuvojia, joilta voi varata ajan yrityksen perustamisen suunnittelutuen saamiseksi. TE keskuksissa voi hoitaa yrityksen rekisteröintiin liittyvät asiat. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) TE keskusten lisäksi yritysidean arvioinnissa ja liikeidean kehittämisessä apua on saatavana uusyrityskeskuksissa. Ne auttavat tarvittaessa myös yrityksen perustamisen kannalta hyvin tärkeissä talouslaskelmien teossa, rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä ja toiminta- ja yritysmuodon valitsemisessa. Niin ikään lupa- ja ilmoitusasioiden selvittämisessä, markkinointisuunnitelman teossa ja toimitilan valinnassa saa apua uusyrityskeskuksilta. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005.) Työmarkkinatuki Työmarkkinatukea, joka on muodostunut pitkäaikaistyöttömille passiivitueksi on tarkoitus muuttaa hallituksen esittämällä työmarkkinatukiuudistuksella. Uudistuksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, tulevaisuuden työvoimatarpeen turvaaminen ja korkean työttömyyden laskeminen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on alentaa työttömyyden hoidon julkisia menoja. (Työministeriö 2005.) Esityksen mukaan työvoimatoimisto olisi velvollinen tarjoamaan jokaiselle 500 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle työtä tai aktiivitoimenpiteitä.

19 Osalle työttömistä aktiivikausi antaa mahdollisuuden palata avoimille työmarkkinoille. Osalle se tarjoaa pidempää tuettua kuntoutuksen kaltaista toimintaa sekä sosiaali- ja terveysalan palveluja. Tämä tarkoittaa, että osalle vajaakuntoisista, erityisesti vammaisille työttömille, sosiaalinen yritys saattaisi tarjota pysyväisluonteisen tuetun työpaikan. Työnantajalle myönnettävä työllistämistuki muuttuu yhdeksi tukimuodoksi eli palkkatueksi, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Uudistuksen myötä myös valtion ja kuntien suhteellisia osuuksia työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoituksessa muutetaan. (Työministeriö 2005.) Työllisyyspoliittinen projektituki Työllisyyspoliittista projektitukea voidaan myöntää sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen vain, mikäli yrityksen toimintatavoitteena on nimenomaan työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Tämä tavoite olla kirjattuna yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa, yhdistyksen säännöissä tai vastaavassa asiakirjassa. Toimialana yrityksellä voi olla mikä tahansa. Tukea voidaan myöntää perustamisvaiheessa jo toimivalle yritykselle, vaikka se ei vielä täyttäisikään sosiaalisen yrityksen tunnusmerkkejä. Tuen myöntää Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto. (Työministeriö 2005.) Uuden yrityksen perustamisen lisäksi työllisyyspoliittista projektitukea voidaan myöntää selvitys- tai kartoitusprojekteihin. Tavoitteena tulee olla sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen ja edistäminen. Tällöin hakijana toimii sosiaalisen yrityksen tukiorganisaationa toimiva yhteisö tai säätiö. Tuen saamisen edellytyksenä on, että tukiorganisaatio edistää sosiaalisten yritysten perustamista ja uusien työpaikkojen syntymistä. Esimerkkinä kartoitusprojektista voi olla sosiaalisen yrityksen perustamismahdollisuuksien kartoitus. Toisena esimerkkinä voi olla kolmannen sektorin keskusjärjestön tekemä selvitys, jossa tutkitaan, onko osa järjestön palveluja tuottavasta työllistämistoiminnasta mahdollista eriyttää sosiaaliseksi yritykseksi. Koska edellisten kaltaisissa selvitys- ja kartoitusprojektissa ei ole kyse yksittäisen sosiaalisen yrityksen perustamisen ja vakiinnut-

20 tamisen tukemisesta, ei projektituen myöntämisen ehtona ole, että hakijan pääasiallinen tavoite on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia. (Työministeriö 2005.) Projektituen määrä sosiaaliselle yritykselle tai kunnalle ja kuntayhtymälle on enintään 50 prosenttia ja tukiorganisaationa toimivalle yhteisölle tai säätiölle taikka yksityiselle ammatinharjoittajalle enintään 75 prosenttia tuen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista. Tuki on tarkoitettu vain siksi ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistymisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Jos on kyse perustamista edeltävästä selvitys- ja kartoitusprojektista, on tuki tarkoitettu lyhytkestoiseksi, noin 3 6 kuukauden pituiseksi ja tuen taso noin 50 prosenttia viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista Tukea voidaan myöntää sekä yrityksen, että taustaorganisaation projektiin enintään kolmeksi vuodeksi ja uudestaan samaan hankkeeseen enintään kahdeksi vuodeksi. (Työministeriö 2005.) Liiketoiminnan edistämiseen ei myönnetä projektitukea. Samoin sitä ei myönnetä investointeihin, paitsi tuettavaan hankkeeseen välittömästi liittyviin kone-, tarvike- tai laitehankintoihin tai jos niiden yhteenlaskettu arvo on alle 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea ei myöskään myönnetä työmarkkinatoimenpiteisiin. (Työministeriö 2005.) Työolosuhteiden järjestelytuki Tätä tukea on mahdollista saada vajaakuntoisten työpaikan muutostöihin, joilla parannetaan työturvallisuutta tai ergonomiaa. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi oviaukkojen leventäminen taikka pyörätuoliliuskojen, hissien tai erikoisvalaisimien hankkiminen. Ohjaustuki luetaan tähän tukeen Tukea on mahdollista saada vähemmän vajaakuntoisen työntekijän osalta enimmillään kuukauden ajan ja enemmän vajaakuntoisen työntekijän osalta enimmillään kuukauden ajan. (Työministeriö 2005.)

21 4.6 Perustettavan yrityksen sosiaalinen näkökulma Perustettavan yrityksen tarkoitus on luoda pysyviä työpaikkoja kehitysvammaisille kolmivuotiselta autoalan perustutkinnolta valmistuneille tekniikan ja liikenteen alan ammattilaisille. Raija Talus määrittelee suomalaisen sosiaalisen yrityksen yritykseksi, joka ei tavoittele voittoa ja tarjoaa todellista työtä vajaakuntoisille tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa oleville (Talus 2001, 21). Pekka Pättiniemi puolestaan vertaa suomalaisia ja eurooppalaisia sosiaalisia yrityksiä toisiinsa kertomalla, että eurooppalaisten yritysten toiminnan pääpaino on enemmän sosiaalispainotteinen kuin suomalaisten. Ne pyrkivät saamaan markkinaetua juuri sosiaaliseen vastuuseen vedoten kun taas suomalaiset korostavat yrityksen tarjoamien palveluiden tai tuotteiden kehittämistä. (Pättiniemi 2004). Lain mukaan sosiaaliseksi yritykseksi voidaan rekisteröidä yritys, joka tuottaa liiketaloudellisin periaattein hyödykkeitä (Finlex 2005). Tämä sääntö pitää sisällään ajatuksen toiminnan taloudellisesta kannattavuudesta eli toiminta ei voi olla tappiollista, mutta se voi olla voittoa tavoittelevaa. Työn tekemisellä on saavutettu useita positiivisia vaikutuksia sosiaalisissa yrityksissä työskennelleille. Heidän tulotasonsa, ammattiosaamisensa ja itsenäisesti työskentelemisen taitonsa ovat parantuneet. Lisäksi työn tekeminen on vaikuttanut positiivisesti heidän sosiokulttuurisiin taitoihinsa ja yleiseen tilanteeseensa. (Pättiniemi 2004.) Sosiaalisena hyötynä voidaan pitää työn tekemisen tuomaa rytmitystä vuorokauteen ja sitä kautta yhteiskunnassa elämisen tukemista (Kaski ym. 2002, 359). Sosiaalisella yrityksellä tuotetuilla työpaikoilla on mahdollista saada aikaan huomattavaa säästöä sosiaalisektorilla. Vates säätiön Sosiaalisten yritysten Ajankohtaistiedotteessa 1/05 on esitetty kuviteltu laskelma, jossa osoitetaan, että verrattaessa työttömyyden aiheuttamia kuluja ja työllistymisen tukemisen kuluja ja tuottoja, jäädään yhteiskunnassa taloudellisesti voiton puolelle. (Ajankohtaistiedote 1/05, 6-7.)

22 5. KEHITYSVAMMAISIA AUTOHUOLTAJIA TYÖLLISTÄVÄN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Sosiaalisia yrityksiä käsitellään monella tapaa kuin mitä tahansa yrityksiä. Niiden pitää olla taloudellisesti kannattavia, noudattaa työntekijöittensä kohtelussa yrityksiä koskevia lakeja ja säädöksiä sekä toimia muutenkin kaikella tapaa erityselämän lakien mukaan. Siksi sosiaalisen yrityksen perustamiseen pätevät pitkälti samat säännöt kuin muidenkin yritysten perustamiseen. Alkuvaiheessa kannatta miettiä toimintaa mahdollisimman tarkasti. Yrityksen perustamiseen kannattaa käyttää apuna kaikkien yritysosa-alueiden taustan tietävää verkostoa. Tällainen verkosto löytyy monesta kaupungista. Tässä työssä on etsitty valmiiksi aloittamiseen liittyviä tietoja. Työtä tehdessäni olen lisäksi käyttänyt hyväkseni yli 10 -vuotista yrittäjäkokemustani. 5.1 Yritysidea Yrityksen perustamiseen tarvitaan liikeidea, joka kertoo tarkasti yrityksen perustehtävän ja aseman sekä kilpailijoihin että asiakkaisiin nähden. Idea perustuu usein yrittäjän tai yritystä perustavien henkilöiden ammattitaitoon ja henkilökohtaisiin mielenkiinnon kohteisiin. Se voi olla lähtöisin työympäristöstä, harrastuksista tai oman jokapäiväisen toiminnan piiristä. Strategian, vision ja mission pohtiminen mahdollisimman tarkkaan auttavat välttämään yrityksen alkutaipaleella karikkoja tai ainakin selviämään niistä mahdollisimman hallitusti ennakkosuunnitelman mukaisesti. (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003; Paloranta, Heikkilä, Horsmanheimo, Kattainen, Linnainmaa, Möller, Peltola & Ranta-Lassila 2005, 6-7.) Hyvä yritysidea ei vielä yksin riitä. Löytääkseen tarkennusta sille, mikä todella on yrityksen oma vahvuus ja paikka markkinoilla tarvitaan liikeideamatriisin tekemistä. Sen tarkoituksena on selkiyttää tulevan yrityksen perustehtävän lisäksi sen tuleva kohderyhmä ja toimintatapoja. Liikeideamatriisin tekemisen tarkoi-

23 tuksena on löytää käyttäjiä tai asiakas ja heidän tarpeensa, johon liikeidealla pyritään vastaamaan. On tärkeää miettiä myös itseään yrittäjänä tai koko perustavaa yhteisöä työn tekemisen ja jakamisen näkökulmasta Tällöin löydetään ne vahvuudet, joiden perustalle tulevan yrityksen menestys rakennetaan. Liikeideamatriisin tarkoituksena on kristallisoida myytävän tuotteen tai palvelun sisältöä ja kysyntää. Koska yrityksen pitää toimiakseen olla taloudellisesti kannattava, kannattaa matriisissa pohtia fyysisiä, taloudellisia ja henkisiä voimavaroja, joita yrityksen kannattava toiminta vaatii, kuluttaa ja tuottaa. (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003; Paloranta ym. 2005, 7-8.) Perustamisvaiheessa tulee kartoittaa yrityksen perustiedot mahdollisimman kattavasti. Tällä tarkoitetaan sitä, että suunnitellaan missä ja miten yritystoimintaa on tarkoitus harjoittaa, millainen on toimitila alueellisesti ja fyysisesti, mitä välineitä tarvitaan ja paljonko henkilökuntaa tarvitaan ja on mahdollista työllistää. Yritysmuoto tulee suunnitella etukäteen, samoin hankkia viranomaisluvat ja tehdä ilmoitukset. (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003; Paloranta ym. 2005, 8-18.) Perustettavan yrityksen on tarkoitus palvella niin yksityisiä kuin yrityksiäkin. Toimialaan kuuluu mm. renkaiden vaihtotyöt, autojen pesu- ja siivouspalvelua sekä henkilö- että pakettiautoille. Asiakkaat voisivat jättää vaihdettavat renkaat vanteineen yrityksen tiloihin säilytykseen kesän tai talven ajaksi, jona aikana yrityksen työntekijät siistisivät vanteisiin tulleet kolhut. Osa työstä tehtäisiin asiakkaiden omissa tiloissa, esimerkiksi linja-autojen pesu tapahtuisi kokonaan liikennöitsijöiden omissa tiloissa. Kehitysvammaisia työllistävä autohuoltoyritys on tarkoitus avata keskeiselle paikalle Hämeenlinnassa, Kaurialan kaupunginosaan. Kaurialassa on paljon palvelu- ja teknisen alan yrityksiä. Lähes kaikki autoliikkeet sijaitsevat siellä. Kaupunginosa on tiiviisti asutettu, siellä on niin kerros-, rivi-, kuin omakotitaloasutustakin, joten alueella on runsaasti autoja. Alueella vieraillaan muistakin lähiöistä, sillä siellä sijaitsee kaupungin suurin kauppakeskus, jossa ovat isot tavaratalot. Kauriala on useille kehitysvammaisille tuttua aluetta, sillä siellä si-

24 jaitsee asumisyksiköitä ja Hämeenlinnan seudun työpalvelusäätiön alainen työkeskus Viisari. Tässä selvityksessä tarkoitetun sosiaalisen autohuoltoalan yrityksen liikeideamatriisi esitetään liitteessä 2. Siitä selviävät tarkemmin yrityksen liikeidea ja perustiedot. Liite Talous ja yrityksen markkina-asema Jotta sosiaalisen yrityksen taloudellisuuden vaatimus täyttyisi ja liiketoiminta olisi kannattavaa, pitää yrityksen talous ja rahoitus miettiä mahdollisimman tarkasti etukäteen. Talouslaskelmissa täytyy varautua käyttöpääoman riittävyyteen, sillä maailmantaloudessa tapahtuvat suuret muutokset voivat vaikuttaa myös pienten yritysten toimintaan. (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003; Paloranta ym. 2005, ) Perustamisvaiheessa on saatavana avuksi valmiita rahoituslaskelmapohjia, joita käyttämällä on mahdollista selvittää yritystoiminnan aloittamisen kustannukset, yritystoiminnan taloudellinen kannattavuus sekä rahoitusmahdollisuudet (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003). Sellaisen tekeminen on järkevää tämänkin yrityksen perustamisvaiheessa. Yrityksen markkina-asemaan vaikuttavat sen tarjoaman tuotteen tai palvelun haluttuus ja kilpailukykyisyys markkinoilla ja sen asema kilpailijoihin nähden. Yritystä perustettaessa onkin pohdittava huolellisesti tuotetta tai palvelua, jota aikoo edustaa tai tarjota. Jotta yrityksellä olisi mahdollisuus menestyä, on tärkeää, että sen tarjoamalla tuotteella tai palvelulla on oma paikkansa. Mikäli yrityksen tarjonnalla on jokin lisäarvo muihin vastaavan alan yrittäjiin nähden, sen markkina-asema varmistuu. Markkina-aseman selvittämiseen kuuluu oleellisena osana myös tulevan asiakaskunnan ja sidosryhmien sekä varsinaisten kilpailijoiden ja muiden toiminnan rajapintojen mahdollisimman tarkka selvittäminen. (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003; Paloranta ym. 2005, 19-24, )

25 SWOT analyysin tai jopa asiakas-, palvelu-, talous- ja työntekijänäkökulmat erikseen huomioon ottamisen mahdollistavan ja päämäärissä onnistumisen mittareita pohtivan Balanced Score Cardin etukäteen tekeminen on järkevää, mikäli aikoo saada perustettavan yrityksen toiminnan kannattavaksi. Esimerkinomainen SWOT analyysi perustettavalle sosiaaliselle yritykselle on esitetty kaaviossa 1. KAAVIO 1 VAHVUUDET: - sosiaalinen merkitys yksilötasolla työntekijöille ja yleisellä tasolla kaupungin talouteen, erityisesti sosiaalisektorille - tuotettavan palvelun laatu, luotettavuus ja sisältö: talvi- tai kesärenkaiden säilys/vanteiden ehostus. UHAT / HAASTEET: - ennakkoluulot - rahoituksen saaminen - sopivien työntekijöiden ja työtilojen löytäminen - työilmapiirin toimintakykyä ylläpitäväksi tai kehittäväksi luominen - kilpailijoiden suhtautuminen hieman kuppikuntaisessa Hämeenlinnassa HEIKKOUDET: - että kaikki aloitetaan tyhjästä, valmista mallia ei ole - osalla työntekijöistä koulutuksesta on aikaa ja oman työn kokemus vähäistä - työhön perehdyttämiseen, työn ohjaamiseen ja elämisen tukemiseen menee työaikaa MAHDOLLISUUDET: - sosiaalisen yrityksen status - valmiit suhteet esim. ammattiautoilijoihin ja autokauppoihin, - yrittäjän verkosto ja kokemus Hämeenlinnasta yritysympäristönä - työntekijöiden ammattitaito, -ylpeys ja rehellisyys Sosiaalisen autohuoltoyrityksen vahvuuksia tulisi olemaan erityisesti sen sosiaalinen merkitys. Ensisijaisesti työntekijöille yksilötasolla, mutta myös asiakasnäkökulmasta sosiaalinen merkitys antaa yritykselle kilpailuetua: moni haluaa pesettää autonsa, mutta samoin kuin siivouspalvelun käytön, sen koetaan olevan laiskuutta tai ylellisyyttä. Se, että palvelun ostamisella voi tukea kehitysvammaisten työllistymistä, antaa palvelun käytölle hyväksyttävän jopa suositeltavan syyn. Yrityksen vahvuus olisi myös sen merkitys kaupungin talouteen sosiaalisektorilla. Eräs vahvuuksista olisi myös tuotettavan palvelun laatu, sen

26 luotettavuus ja sisältö, sillä talvi- tai kesärenkaiden säilytyspalvelua ei ole tarjolla riittävästi. Perustettavan yrityksen heikkouksia olisi se, että kaikki aloitetaan tyhjästä. Valmista mallia tähän toimintaan ei ole ainakaan lähistöllä, joten suunnitteluun ja arvioimiseen tulee kulumaan enemmän aikaa, kuin jos liikeidean voisi kopioida lähes kokonaan valmiista mallista. Voitettavia heikkouksia tulee olemaan se, että osalla työntekijöistä koulutuksesta on kulunut jo aika paljon aikaa ja omalta alalta saatu työkokemus on jäänyt vähäiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden perehdyttämiseen ja työn ohjaamiseen tulee kulumaan työnjohdon työaikaa etenkin alussa. Työaikaresurssin kulujen kattamiseen on varattava pääomaa. Koska työntekijät ovat kehitysvammaisia ja yrityksen tarkoituksena on tukea myös heidän arjessa elämistään, tulee tähänkin varata työaikaa. Nämä erot kilpailijoihin nähden johtuvat siitä, että kyseessä on sosiaalinen yritys: pitää olla sosiaalinen näkökulma ja samalla olla liiketaloudellisesti kannattava. Yrityksen uhkia ja sen toimintaan kohdistuvia haasteita on useita. Hämäläisten ennakkoluulot uutta ja erilaista kohtaan on voitettava tarjoamalla laadukasta ja hyvää palvelua. Rahoituksen saamisen onnistuminen on edellytys toiminnan aloittamiselle, sillä perustamiskustannukset työtilojen osalta tulevat kuitenkin olemaan aika suuret. Motivoituneiden, taitavien ja luotettavien työntekijöiden löytyminen on tärkeää. Kun työntekijöiksi löydetään yhteen sopiva tiimi, on myös työilmapiirin toimintakykyä ylläpitäväksi tai kehittäväksi luominen paljon helpompaa. Mielenkiintoinen haaste tulee olemaan myös kilpailijoiden suhtautuminen. Mikäli onnistumme korostamaan riittävästi sosiaalista näkökulmaa yrityksen imagon luomisessa, on kilpailijoiden suhtautuminen aivan varmasti myönteisempää. Uudella yrityksellä on useita tekijöitä, joilla vaikutetaan menestymisen mahdollisuuksiin. Mikäli sen sosiaalista statusta osataan nostaa sopivasti, sillä tulee olemaan sekä palvelun myyntiä lisäävä että kilpailua pehmentävä vaikutus. Palveluiden tarjoamisessa tulee olemaan helppoa lähestyä potentiaalisia asiakkaita, sillä minulla on valmiita suhteita ammattiautoilijoihin, omakohtaista koke-

27 musta ammattiautoilijan tarpeista ja laaja verkosto eri autokauppoihin. Perustettavan osakeyhtiön kaikilla pääosakkailla on kokemusta yrittämisestä, olemassa olevat kontaktit kirjanpito- ja palkanlaskenta-alaan sekä ympäristön tuntemusta yrittäjän kannalta. Yksi merkityksellisimmistä menestyksen mahdollistajista on tulevien työntekijöiden ammattitaito, -ylpeys ja rehellisyys, joiden varaan voi rakentaa laadukasta toimintaa. Laatu on takeena myös sosiaalisen yrityksen kannattavuuden vaatimukselle, sillä hyvä palvelu myy itsensä Tuotteen tai palvelun tarve ja kysyntä Yrityksen tarjoamalle tuotteelle tai palvelulle on oltava kysyntä. Tulevien asiakkaiden tarpeiden tietäminen on markkinoinnin kohtaamisen edellytys. Kysyntään saattaa vaikuttaa esimerkiksi vuodenaika tai suhdanteen vaihtelut. Nämä seikat tulee tietää etukäteen. Mikäli yrityksen tarjoama palvelu tai tuote on lisenssi- tai tekijänoikeuslaissa suojattua, tulee etukäteen selvittää, onko sen tarjoaminen mahdollista, tai mikäli on kyse omasta keksinnöstä, pitää oikeudet suojata hyvissä ajoin ennen markkinoille menemistä. (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003; Paloranta ym. 2005, ) Palvelun tai tuotteen kysyntään vaikuttaa merkittävästi sen hinnoittelu. Ennen markkinointia tulee tarkistaa yleinen hinnoittelu ja hinnoitteluperusteet alalta. Tämä tulisi tehdä jo liikematriisin tekovaiheessa. Hintakilpailulla aloittaminen ei tue terveen talouden syntymistä aloittavassa yrityksessä. (Hämeen uusyrityskeskus ry 2003; Paloranta ym. 2005, ) Perustettavan yrityksen palvelulle on kysyntää, sillä renkaiden vaihto- ja huoltotyötä tekeville jonotetaan. Vain yksi olemassa olevista paikallisista yrittäjistä ottaa renkaita säilytykseen, sillä yleensä yritysten tilat on varattu kokonaan huolto- ja korjauskäyttöön. Käsin pesua tarjoaa tällä hetkellä vain kaksi yritystä. Ammattiautoilijat arvostavat paitsi pesukatujen nopeutta, myös laadukasta ja hellää käsin pesua, joka ei vahingoita maalipintaa ja työn jälki on kontrolloidumpaa kuin koneen tekemän. Ovien kehät ja astinlaudat jäävät lisäksi kone-

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sosiaalisista yrityksistä

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta

YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta Starttirahalla edistetään yrittäjyyttä ja työllistymistä Se turvaa yrittäjän toimentulon sinä aikana kun yritystoimintaa käynnistetään ja

Lisätiedot

Käsitteitä yrittäjyydestä

Käsitteitä yrittäjyydestä 1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen

Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Aloittavan yrittäjän palvelut Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Palvelut Aloittavat yrittäjät yritysneuvonta starttiraha koulutus työkokeilu (työtön työnhakija) Työnantajat työpaikkailmoitukset

Lisätiedot

Starttiraha vuonna 2017

Starttiraha vuonna 2017 Starttiraha vuonna 2017 z Kenelle starttirahaa voidaan myöntää Päätoimiseen yritystoimintaa Toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheeseen Henkilöasiakkaalle; Työttömälle

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän

Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Prizztech Oy Yhteispalvelupiste Enter

Prizztech Oy Yhteispalvelupiste Enter Minustako yrittäjä? Prizztech Oy Yhteispalvelupiste Enter Alkavan yrittäjän neuvonta Luottamuksellista ja maksutonta Yhteistyö Satakunnan TE-toimiston & Lounais-Suomen verotoimiston kanssa Tavoite: Mahdollisimman

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö

Välityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa

Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019

Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019 Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Eija Ahava 14.9.2018 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen hakeminen Hakuaika vuodelle 2019 on 10.9. 12.10.2018 (klo 16.15)

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Työhönvalmennuksen prosessikortit

Työhönvalmennuksen prosessikortit Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Käsitteitä yrittäjyydestä

Käsitteitä yrittäjyydestä 1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta HE 78/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoimapalvelusta annettua

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Pähee OTE Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA versio 1 6/18 MIKÄ OSUUSKUNTA? 2 19.6.2018 Pähee OTE Työtoiminnoista töihin, Osuuskuntamalli OSUUSKUNTA TYÖLLISTYMISEN

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA 2018 VASTAAJIEN T YÖLLISYYSTILANNE 60 50 40 30 20 10 0 2014 2015 2017 2018 Palkkatöissä Työtön 55% Palkkatöissä 19% Työttömänä PIENRYHMÄSSÄ (sekä koko-aikaisesti että osa-aikaisesti) OPISKELLEIDEN TYÖLLISYYSTILANNE

Lisätiedot

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

YritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille

YritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille YritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille yritysasiantuntija YRITYKSEN PERUSTAMISEN ABC yritysasiantuntija Espoo, 22.01.2019 AGENDA 1 Uusyrityskeskus YritysEspoo 2 YritysEspoo palvelee 3 Yrityksen

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Leaderrahoituksen. yritystuet

Leaderrahoituksen. yritystuet Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme henkilöstön hankinnan

Lisätiedot