Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS

Transkriptio

1 Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS Airpro Oy

2

3 SISÄLLYSLUETTELO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Työehtosopimuksen uudistaminen Sopimuskausi Palkankorotukset Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettavat vähimmäispalkkiot Jatkuva neuvottelumenettely Muut sopimusehdot Sopimuksen voimassaolo... 6 TYÖEHTOSOPIMUS SOVELTAMISALA Soveltamisala... 7 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Työnjohto-oikeus Työsuhde... 7 TYÖAIKA Työajaksi luettava aika Säännöllinen työaika Säännöllisen työajan järjestäminen Säännöllisen työajan ylittäminen (lisätyö ja ylityö) Työaikaan liittyvät lisät a Työaikapankki PALKKA JA PALKANMAKSU Oikeus palkkaukseen Palkkaperusteet Projekti-/suoritus-/provisiopalkka Toimihenkilöiden kokonaispalkkaus Palkanmaksu Vajaan kalenterikuukauden palkkaus Työsopimuksen päättyminen kesken tasoitusjakson KUSTANNUSTEN KORVAUS Matka- ja muiden kustannusten korvaaminen SAIRAUSPOISSAOLOT Oikeus sairauslomaan a Korvaava työ Työntekijän palkka sairausloman ajalta Työntekijän sairausajan palkan perusteet LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen MUUT POISSAOLOT Palkalliset poissaolot Palkattomat poissaolot VUOSILOMA JA LOMARAHA Vuosiloma Lomapäivän määritelmä Vuosiloman pituus Vuosilomapalkka Lomaraha

4 ERINÄISET SÄÄDÖKSET Ryhmähenkivakuutus Luottamusmies Ammattiyhdistyskoulutus Jäsenmaksujen periminen TYÖRAUHA Työrauhalauseke ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Erimielisyyksien ratkaiseminen SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Sopimuksen voimassaolo LIITE 1. PALTA RY:N (entinen LTY ry) YLEISSOPIMUS LIITE 2 PALTA RY:N (entinen LTY ry) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS LIITE 3 VARALLAOLOLOMAKE LIITE 4 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ AIRPRO OY:SSÄ LIITE 5: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS LIITE 6: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS

5 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ PALKANSAAJAJÄR- JESTÖ PARDIA RY:N JA JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N VÄLISTÄ AIRPRO OY:N TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työehtosopimuksen uudistaminen 2 Sopimuskausi 3 Palkankorotukset Todettiin, että keskusjärjestöt ovat saavuttaneet Työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen sekä vahvistaneet sen voimaantulon. Todettiin, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä saavutettiin neuvottelutulos Airpro Oy:n työehtosopimuksen uudistamisesta keskusjärjestöjen Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti. Neuvottelutuloksen mukaisesti työehtosopimuksen osapuolet sopivat, että yleinen työehtosopimus uudistetaan seuraavasti. Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa ja päättyy Toinen sopimusjakso alkaa ja päättyy Ensimmäinen sopimusjakso Vuosi Vuosi 2015 Palkkoja korotetaan tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 20 euron suuruisella yleiskorotuksella, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu korotuksen toteutuksesta toisin. Todettiin, että taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Euromääräisiä lisiä ei koroteta. Palkkoja korotetaan tai ensiksi sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu korotuksen toteutuksesta toisin. Todettiin, että taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. 3.2 Toinen sopimusjakso Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tuloja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoi- 3

6 ta. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Muille kuin päätoimisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan palkkio edustettavien työntekijöiden lukumäärän perusteella alla olevien taulukoiden mukaisesti. Taulukko alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk ,00 153,00 116, ,00 174,00 130, tai enemmän 285,00 216,00 150,00 Taulukko alkaen: Edustettavien työntekijöiden lukumäärä Palkkio /kk Luottamusmies 4 Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksettavat vähimmäispalkkiot Pääluottamusmies Luottamusmies ,00 86,00 64, ,00 100,00 75,00 Työsuojeluvaltuutettu Pääluottamusmies Työsuojeluvaltuutettu ,00 87,00 65, ,00 101,00 76, ,00 155,00 117, ,00 176,00 131, tai enemmän 288,00 218,00 152,00 5 Jatkuva neuvottelumenettely Todettiin, että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita. 6 Muut sopimusehdot 6.1. Työaikapankki Todettiin, että työehtosopimuksen työaikaa koskevan lukuun on lisätty uusi työaikapankkia koskeva 8 a pykälä ja siihen liittyvä työaikapankkisuositusta koskeva liite työehtosopimuksen liitteeksi 5. 4

7 6.2. Korvaava työ Todettiin, että työehtosopimuksen sairauspoissaoloja koskevaan lukuun lisätään uusi korvaavaa työtä koskeva 17 a pykälä ja siihen liittyvä korvaavaa työtä koskeva liite työehtosopimuksen liitteeksi Prosenttiperusteinen vuosiloma-ajan palkka työntekijän palkan ja työajan muuttuessa Todettiin, että vuosilomalain 10 :n muutokseen liittyen työehtosopimuksen vuosilomapalkkaa koskevaa 27 :ää on muutettu sopimuksen tekstistä ilmenevällä tavalla Luottamusmiesten valinta ja lukumäärä Airpro Oy:ssä Osapuolten välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa sovitun mukaisesti luottamusmiesten valinnan ja lukumäärän osalta noudatetaan seuraavaa: Kaikilla allekirjoittajajärjestöillä on mahdollisuus valita pääluottamusmies. Lisäksi järjestöillä on mahdollisuus valita jäsenmäärästä riippuen luottamusmiehiä seuraavasti, ellei paikallisesti toisin sovita: Jäsenmäärä yli 150 henkilöä Jäsenmäärä yli 100 henkilöä Jäsenmäärä alle 100 henkilöä 6.5. Tekstimuutokset 3 luottamusmiestä 2 luottamusmiestä 1 luottamusmies Työehtosopimusmuutokset pöytäkirjassa Osapuolten välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa sovitun mukaisesti jäljempänä mainitut tekstikohdat on muutettu sopimuksen tekstistä ilmenevällä tavalla: Työehtosopimuksen soveltamisalaa on muutettu ja allekirjoittajana on nyt myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Lomarahan muuttaminen vapaaksi ja maksuajankohta Vapaapäivän muuttaminen työpäiväksi Työntekijöiden ristiin käyttäminen Palkkausjärjestelmä Matkustamohenkilökunnan vapaapäivän tai lepopäivän muuttaminen työpäiväksi Aattotyö Jaetusta työvuorosta maksettava korvaus Vapaapäivän muuttamisesta työpäiväksi maksettava korvaus 5

8 Työehtosopimus 6 Säännöllisen työajan järjestäminen Pykälän ensimmäisen momentin ensimmäinen lause muutetaan muotoon: Työvuoroluettelo asetetaan nähtäville vähintään 10 päivää ennen ensimmäisen työvuoron alkua, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Työehtosopimus 7 Säännöllisen työajan ylittäminen Pykälän 2. kohta Lisätyö jaksotyössä. Kohta muutetaan siten, että lisätyö maksetaan ensisijaisesti rahana, ellei erikseen muuta sovita Muut asiat Sovittiin, että Helsinki-Vantaalla otetaan käyttöön varallaolokorvausjärjestelmä vuoden 2013 loppuun mennessä. Sovittiin, että työntekijöiden käytettävyyteen kiinnitetään huomiota HE- KO osuuksia määriteltäessä osana Airpro Oy:n palkkausjärjestelmän kehittämistä. 7 Sopimuksen voimassaolo Tämä työehtosopimus on voimassa Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen sopimusjakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, liittotason sopijaosapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen päättymään aikaisintaan neljän kuukauden irtisanomisajalla. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2014 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY 6

9 Airpro Oy TYÖEHTOSOPIMUS YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala Näitä määräyksiä noudatetaan kaikissa Airpro Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteissa poislukien asematasobussinkuljettajat. Sopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvia työtehtäviä ovat muun muassa lentoliikenteen ja lentoaseman ylläpito- ja palvelutehtävät (esimerkiksi maapalvelutehtävät) sekä näihin liittyvät toimihenkilötehtävät. Tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä tai toimihenkiloista käytetään jäljempänä yhteisesti nimitystä työntekijä. Määräyksiä ei sovelleta yrityksen johtoon tai näihin rinnastuviin ylempiin toimihenkilöihin. TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 Työnjohto-oikeus 3 Työsuhde Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä. 1. Työsuhteen alkaminen Työsopimus: Työsuhteeseen otetun työntekijän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus. Työsopimuksen tulee sisältää työsopimuslain 2:4 :n mukaiset tiedot. Koeaika: Työsopimus solmitaan enintään neljän kuukauden koeajalla. Jos henkilö on toiminut erikseen töihin kutsuttavana työntekijänä niin kauan, että hänen työtuntinsa vastaavat kokoaikaisen työntekijän 4 kuukauden työtuntimäärää, ei työsopimusta muutettaessa toistaiseksi voimassa olevaksi noudateta koeaikaa. Harjoitteluaika: Työntekijän tehtävän muuttuessa on hänellä enintään neljän kuukauden pituinen harjoitteluaika, ellei asiasta toisin sovita. Harjoittelu- sekä koeajalta voidaan maksaa pienempää palkkaa. 2. Työntekijän yleiset velvollisuudet Työntekijän tulee valvoa työssään työnantajan taloudellisia ja muita etuja. Työntekijä sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työnantajaltaan tai työssään muutoin on salassa pidettävänä saanut tietoonsa. Tämä salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin. 7

10 TYÖAIKA Työntekijä ei saa ilman työnantajan suostumista pitää sellaista sivutointa tai harjoittaa sellaista ammattia, elinkeinoa tai liikettä, jossa on haittaa työsuhteen ehtojen täyttymiselle. Työntekijä ei saa ryhtyä sellaisiin liikeyrityksiin, jotka ovat hankkijoina, urakoitsijoina tai muutoin Airpro Oy:hyn liikesuhteessa siten, että työntekijä työsuhteensa perusteella voi hankkia itselleen välittömästi tai välillisesti taloudellista hyötyä. Työntekijä on velvollinen asianomaisen esimiehen määräyksestä suorittamaan tilapäisesti muitakin kuin toimialaansa kuuluvia tehtäviä. Työpaikalla ei saa olla alkoholin tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Työntekijän on noudatettava työpaikalla voimassa olevia turvamääräyksiä ja ylläpidettävä työtehtäviensä edellyttämää pätevyyttä. Työnantaja vastaa pätevyyksien edellyttämistä koulutuskustannuksista. 3. Lomautus ja työsuhteen päättäminen Määräykset työsopimussuhteisten irtisanomissuojasta ja lomautuksesta ovat liitteinä. 4. Työntekijöiden ristiin käyttäminen kunnossapidon tehtävissä Finavian operoimilla kentillä Finavia-konsernissa työntekijän työsuhteessa sovelletaan sen yrityksen työehtosopimusta, jonka kanssa työntekijä on tehnyt työsopimuksen seuraavalla rajauksella: Mikäli kunnossapidon moniosaajatehtävässä työskentelevä Airpron työntekijä työskentelee Finavian operoimilla kentillä ko. tehtävässä yli 50 % säännöllisestä työajastaan Finavian työnjohdon alaisuudessa, sitoutuu työnantaja korvaamaan konsernilisänä työntekijälle 75 euron lisäpalkkio/kuukausi ja lukien 75,30 euron lisäpalkkio/kuukausi. Lisää maksetaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jolloin yli 50 % työskentely toteutuu. Edellytyksenä ylimääräiselle konsernilisälle on se, että palkkataso on alle Finavian vastaavissa tehtävissä työskentelevän moniosaajan takuupalkan. Mikäli kunnossapidon moniosaajatehtävässä työskentelevä Airpron työntekijä on työskennellyt ko. tehtävässä Finavian työnjohdon alla yhdenjaksoisesti säännönmukaisen työaikansa kuuden kuukauden ajan, käynnistetään työntekijän kanssa neuvottelut työsuhteen siirtämisestä Finavialle. Sääntö ei koske alihankintatilanteita. 4 Työajaksi luettava aika Työaikaa on se aika, jona työtä tehdään tai jolloin työntekijä on työpaikalla työnantajansa käytettävissä. Jos työntekijällä on oikeus ruokatauollaan poistua työpaikaltaan, ei taukoon kuluvaa aikaa katsota työajaksi. 8

11 Työmatkoihin käytettyä aikaa ei yleensä lueta työaikaan. Poikkeuksen muodostavat ne työmatkat, joihin itsessään sisältyy työsuoritus, esimerkiksi henkilö ajaa jäänpoistolaitetta lentoasemalta toiselle. Työaikaan ei myöskään lueta esimerkiksi juna- tai automatkaan käytettyä aikaa, vaikka matkan aikana työntekijä perehtyisi tulevassa koulutuksessa tai kokouksessa käsiteltäviin materiaaleihin. Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi. Varallaolosta on kysymys, kun työnantaja ja työntekijä ovat keskenään sopineet, että työntekijä on tavoitettavissa joko kotonaan tai muualla siten, että työnantaja voi hänet sieltä tarvittaessa kutsua työhön. Päivystystyövuoro lasketaan kokonaan kuuluvaksi työaikaan. 5 Säännöllinen työaika 1. Jaksotyöntekijöiden työaika Jaksotyössä noudatetaan keskimääräistä työaikaa, jossa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 111 tuntiin 30 minuuttiin / työnantajan määrittelemä kolmeviikkoisjakso enintään 51 viikon pituisen tasoitusjakson aikana. Työnantaja määrittelee tasoitusjakson pituuden. Soveltamisohje: Työnantajan on ilmoitettava tasoitusjakson pituus ja alkamisajankohta ennen tasoitusjakson alkua. Keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä säännöllinen työaika ei saa kolmen viikon ajanjaksossa ylittää 128 tuntia. Kuitenkin työntekijä ja työnantaja voivat erikseen sopia, että keskimääräisenä järjestetty työaika saa ylittää 128 tuntia. Tällöin 128 tuntia ylittävä työ korvataan ylityönä. Arkipyhät eivät vähennä jakson työaikaa, vaan niiden lyhentävä vaikutus on otettu huomioon säännöllistä jaksottaista työaikaa lyhentämällä. 2. Erikseen töihin kutsuttavien työaika Erikseen töihin kutsuttavien säännöllinen työaika on enintään 80 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona. 3. Toimihenkilöiden työaika Säännöllinen työaika työaikalain 6 :n mukaisessa viikkotyössä on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 38 tuntiin 15 minuuttiin. Tasoittumisjakso on enintään 52 viikkoa. Soveltamisohje: Esimies voi suunnitella toimihenkilölle kausiluonteisesti esimerkiksi 12 tunnin työpäiviä ja lyhentää työaikaa muulloin tasoittumisjakson aikana. 6 Säännöllisen työajan järjestäminen Työvuoroluettelo asetetaan nähtäville vähintään 10 päivää ennen ensimmäisen työvuoron alkua, ellei paikallisesti luottamusmiehen kanssa 9

12 toisin sovita. Työntekijöiden tietoon saatettua työvuoroluetteloa saa muuttaa yleensä vain työntekijän suostumuksella. Työpaikan toiminnan turvaamiseksi työnantaja voi kuitenkin muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään ennen työntekijän edellisen työvuoron päättymistä. Tämän jälkeen muutoksesta on sovittava työntekijän kanssa. Soveltamisohje: Painavalla syyllä tarkoitetaan työaikalain esitöissä mainittuja tilanteita, kuten esimerkiksi äkilliset sairastapaukset tai muut ennalta arvaamattomat muutokset aikatauluissa, ja näiden toiminnalle aiheuttamat muutokset, joita ei ole voitu etukäteen ottaa huomioon. Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä järjestetään enintään 14 tunnin pituiseksi, ja ellei työntekijän kanssa toisin sovita. Työvuoroluetteloon merkitty työvuoro on vähintään neljä tuntia, kahteen erilliseen työjaksoon jaetun työvuoron yhteispituus vähintään seitsemän tuntia ja jokaisen työrupeaman pituuden tulee olla minimissään 2 tuntia. Työntekijälle maksetaan jaetusta työvuorosta lukien 22 euron ja lukien 22,09 euron korvaus. Soveltamisohje: Kaksiosainen työvuoro voidaan suunnitella esim. seuraavasti 3 + 4, tai Työvuorojen väliin jäävä aika tulee olla minimissään 2 tuntia, ellei työntekijän kanssa muuta sovita. Työntekijän kanssa voidaan sopia työvuoron merkitsemisestä työvuoroluetteloon edellisestä poikkeavasti. Yllä oleva määräys jaetun työvuoron pituudesta ei tule sovellettavaksi erikseen töihin kutsuttavan työsuhteessa, vaan työvuoron pituus määräytyy tällöin sovitun mukaisesti. Esimiehen suostumuksella työntekijällä on oikeus vaihtaa työvuoroa toisen työntekijän kanssa. Työntekijän aloitteesta tapahtuneet vuorojen vaihdot eivät synnytä ylityötä. Työvuoron vaihtamisessa on noudatettava työaikalain ja työehtosopimuksen määräyksiä. 1. Päivittäinen lepoaika Jos työantaja ei voi jaksotyön luonteesta johtuen antaa vähintään 30 minuutin lepoaikaa, on työntekijälle annettava tilaisuus ruokailuun työn ohessa. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen työn kannalta sopivana hetkenä. Tätä lepoaikaa ei katsota työajaksi, jos työntekijä saa tänä aikana poistua työpaikalta. 2. Vuorokautinen lepoaika Työntekijälle on eräitä poikkeustilanteita (työaikalaki 29 :n säännökset) lukuun ottamatta annettava jokaisen työvuoron alkamisesta jaksotyössä seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 9 (muussa työssä 11) tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika (vuorokausilepo), jollei kyseessä ole va- 10

13 rallaoloaikana tehty työ. Vuorokausilepo voidaan työntekijän suostumuksella tilapäisesti lyhentää seitsemään tuntiin. Toiminnan luonteen niin edellyttäessä, voidaan lepoajoista poiketa. Mikäli työtä tehdään useissa jaksoissa (jaettu työvuoro) vuorokaudessa, voidaan vuorokausilepo kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana vähentää viiteen tuntiin. 3. Viikoittainen lepoaika Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi työnantajan määrittelemän 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Viikkolepo annetaan pääsääntöisesti siten, että sitä edeltävänä päivänä ei ole iltavuoroa, eikä sen jälkeisenä päivänä aamuvuoroa. Viikkolevon lisäksi pyritään antamaan saman viikon aikana toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä viikkolevon kanssa. Viikkolepo pyritään antamaan vähintään kerran kuukaudessa viikonvaihteessa. 4. Vapaapäivän tai viikkolepopäivän muuttaminen työpäiväksi Jos jaksotyötä tekevän työntekijän vahvistettua työvuoroa muutetaan työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisilla edellytyksillä (ks. 6 :n ensimmäinen kappale) työnantajan aloitteesta niin, että työntekijän vapaapäivä muuttuu työpäiväksi, maksetaan työntekijälle lukien 15 euron ja lukien 15,06 euron suuruinen kertakorvaus vapaapäivää kohden. Menettelytapojen osalta (ml. työntekijän suostumus) noudatetaan sitä, mitä 6 :n ensimmäisessä kappaleessa on sanottu. Soveltamisohje: Tämä korvaus ei koske erikseen töihin kutsuttavia työntekijöitä. 5. Vuosiloma ja työaika Jos jaksotyöntekijä on vuosilomalla, työpäivän laskennalliseksi pituudeksi jaksotyössä merkitään 7 tuntia 26 minuuttia. Toimihenkilön laskennallinen työpäivän pituus on 7 tuntia 39 minuuttia. Työaikaa lomasta lasketaan kalenteriviikossa viisi päivää. 6. Koulutus-/matkapäivä ja työaika Jos jaksotyöntekijä on ammatillisessa koulutuksessa tai henkilö matkustaa työssä, työpäivän laskennalliseksi pituudeksi jaksotyössä merkitään 7 tuntia 26 minuuttia. Toimihenkilön matka- ja/tai koulutuspäivän pituus on 7 tuntia 39 min. Työpäiviksi lasketaan kalenteriviikossa viisi päivää. Ylityötä laskettaessa koulutus- ja matkapäivä ei ole työssäolon veroista työaikaa. Koulutustilaisuuksissa noudatetaan yleissopimuksen kohtaa Sairaus ja työaika Jos jaksotyöntekijä on sairauslomalla, työpäivän laskennalliseksi pituudeksi jaksotyössä merkitään 7 tuntia 26 minuuttia tai vahvistetussa työvuoroluettelossa sairauspäivältä työaikaan lasketaan listan mukainen työvuoron pituus. Toimihenkilön sairauspäivän laskennallinen pituus on 7 tuntia 39 min, ellei hänelle ole työvuoroluettelossa muuta määrätty. 11

14 Työpäiviksi lasketaan kalenteriviikossa viisi päivää. Ylityötä laskettaessa sairauspäivä on työssäolon veroista työaikaa. 8. Muu poissaolo ja työaika Jos jaksotyöntekijä on poissa hyväksyttävästä syystä, työpäivän laskennalliseksi pituudeksi jaksotyössä merkitään 7 tuntia 26 minuuttia. Toimihenkilön laskennallinen työpäivän pituus on 7 tuntia 39 min. Työpäiviksi lasketaan kalenteriviikossa viisi päivää. Mikäli näin laskettu jakson kokonaistuntimäärä ylittää työaikalain 7 :n mukaiset tuntimäärät, maksetaan ylityökorvaukset, kuten työaikalaissa on määrätty. Ylityötä laskettaessa tilapäinen poissaolopäivä ei ole työssäolon veroista työaikaa. 7 Säännöllisen työajan ylittäminen (lisätyö ja ylityö) 1. Lisätyön käsite Jaksotyöntekijän lisätyötä on työnantajan työvuoroluetteloon suunnitteleman työn lisäksi työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ei ylitä 128 tuntia. Lisätyötä tehdään vain esimiehen määräyksestä. 2. Lisätyö jaksotyössä Jos henkilö tulee työnantajan aloitteesta ylimääräiseen työhön tai työvuoroa pidennetään, maksetaan tällöin syntynyt lisätyö ensisijaisesti työntekijälle pois korottamattomana tuntipalkkana, ellei erikseen muuta sovita. Mikäli kolmeviikkoisjakson työaika ylittää 128 tuntia, on työ ylityötä. Soveltamisohje: Työntekijälle on esim. suunniteltu kolmiviikkoisjaksoon 100 tuntia työtä. Työntekijä tulee työnantajan aloitteesta tekemään esim. sairauspaikkauksia yhteensä 30 tuntia, jolloin jaksossa tehtyä työtä syntyy yhteensä 130 tuntia. Työ 100 tunnista 128 tuntiin voidaan maksaa lisätyönä tai laittaa taseeseen. Yli 128 tunnin menevä työ on ylityötä. Osa-aikaisiin työntekijöihin sovelletaan samoja lisätyön rajoja kuin kokoaikaisiin työntekijöihin. 3. Toimihenkilöiden lisätyö Säännöllistä viikkotyötä tehtäessä lisätyötä on se työ, joka ylittää 38 tuntia 15 minuuttia, mutta joka ei ylitä 40 tuntia. 4. Ylityön käsite Ylityötä teetetään työntekijän suostumuksella ja työaikalaissa säädetyin rajoituksin. Ylityötä tehdään vain esimiehen määräyksestä. 5. Ylityön enimmäismäärät Ylityötä voidaan teettää enintään 250 tuntia vuodessa. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan erikseen sopia 80 tunnin lisäylityöstä vuodessa. 6. Ylityö jaksotyössä Keskimääräistä jaksotyötä tehtäessä jaksoylityötä on, joka ylittää 128 tuntia kolmen viikon jakson aikana. Jaksoylityötä on myös työ, joka ylit- 12

15 tää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan tasoitusjaksossa. Tasoitusjakson säännöllinen työaika saadaan kertomalla työaikalain mukainen säännöllinen kolmeviikkoisjakson työaika (120 tuntia) tasoitusjaksossa olevien kolmeviikkoisjaksojen lukumäärällä. Esimerkki: Jos yksikössä käytettävän tasoitusjakson pituus on 27 viikkoa, jaksoylityötä on työ, joka tasoitusjakson päättyessä ylittää 9 x 120 tuntia=1080 tuntia. Tämän lisäksi ylityötä on voinut syntyä, jos työntekijä on tehnyt työtä jossain kolmeviikkoisjaksossa enemmän kuin 128 tuntia. 7. Ylityö erikseen kutsuttavilla työntekijöillä Erikseen kutsuttavilla työntekijöillä ylityötä on 80 tuntia kahden viikon jaksossa ylittävä työ, joka on tehty esimiehen pyynnöstä. 8. Toimihenkilöiden ylityö Toimihenkilön ylityötä on se työ joka tehdään esimiehen määräyksestä lainmukaisen säännöllisen viikkotyön (40 h) enimmäismäärän lisäksi tai tasoittumisjärjestelmää käytettäessä keskimääräisen 40 viikkotunnin lisäksi. Toimihenkilöillä ylityötä on myös se työ, mikä johtaisi + 40 tunnin liukumasaldon ylittymiseen. Ylityön tekeminen edellyttää aina etukäteen esimiehen määräyksen ja työntekijän suostumuksen. 9. Ylityökorvaukset Jaksotyöntekijät ja erikseen kutsuttavien työntekijöiden ylityökorvaukset Ylityöstä maksetaan työaikalain 22 :n mukaiset korvaukset siten, että kahden viikon jaksossa 12 ensimmäiseltä ja kolmen viikon jaksossa 18 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu perustuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka. Soveltamisohje: 50 % ylitöiden määrä lasketaan tasoitusjaksossa seuraavasti: Tasoitusjaksoon sijoittuvien 3-viikkoisjaksojen lukumäärä kerrotaan 18:lla. Saatu luku määrittelee 50 % ylitöiden määrän tasoitusjaksossa. Tämän ylimenevä määrä on 100 %:sta ylityötä. Esimerkki. Tasoitusjakson pituus on 27 viikkoa. Ao. tasoitusjaksossa on 9 kolmeviikkoisjaksoa. 50 % ylitöiden määrä on 9 x 18 =162 tuntia ja loput 100 %:sta ylityötä. Sovittaessa voidaan ylityö korvata vastaavasti korotetulla vapaa-ajalla. Jos työ on luonteeltaan kausiluonteista siten, että työntarve vaihtelee huomattavasti esim. kesä- ja talvikautena, korvataan ylityö ensisijaisesti vastaavasti korotetulla vapaa-ajalla. Vastaava vapaa annetaan työantajan osoittamana ajankohtana ensisijaisesti hiljaisen ajanjakson aikana viimeistään vuoden kuluessa ylityön syntymisestä. Mikäli työnantaja ei pysty antamaan ylityötä vapaana, korvataan se, kuten ylityöstä on sovittu. 13

16 Toimihenkilöiden ylityökorvaukset Ylityöstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka muun palkanmaksun yhteydessä. Työtilanteen salliessa esimies ja toimihenkilö voivat poikkeuksellisesti sopia ylityön korvaamisesta myös vastaavalla vapaalla. 8 Työaikaan liittyvät lisät 1. Iltatyö 2. Yötyö Työntekijälle maksetaan iltatyölisää kello välisenä aikana tehdystä työstä 15 %:a työntekijän perustuntipalkasta Työntekijälle maksetaan yötyölisää klo välisenä aikana tehdystä työstä 30 %:a työntekijän perustuntipalkasta. Viimeistään kello alkaneesta työvuorosta maksetaan yötyölisää kuitenkin työvuoron päättymiseen asti. Soveltamisohje: Yövuorolisää aletaan maksaa klo ja sitä maksetaan työvuoron päättymiseen asti. 3. Lauantai- ja sunnuntaityö Jaksotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkilauantaina klo välisenä aikana tehdystä työstä lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % työntekijän perustuntipalkasta. Lauantaisin ja pääsiäislauantaina klo välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 50 % työntekijän peruspalkasta. Ilta- ja yötyölisiä ei makseta samanaikaisesti lauantaityökorvauksen kanssa. Lauantaityökorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan lain mukaan 100 %:lla korotettu palkka perustuntipalkasta laskettuna. 4. Aattotyö Jouluaattona maksetaan klo aikana tehdystä työstä 50 % työntekijän peruspalkasta ja klo aikana tehdystä työstä 100 % työntekijän peruspalkasta. Juhannusaattona klo välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäiväkorvauksena 50 %:lla korotettu tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Juhannusaattona klo välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 75 % työntekijän peruspalkasta. Uuden vuoden aattona ja vapun aattona klo välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 75 % työntekijän peruspalkasta. Ilta-, yötyölisiä ei makseta samanaikaisesti jouluaatto-, eikä juhannusaattokorvauksen kanssa. Aattopäiväkorvausta ei makseta ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta. Lauantaityökorvauksia ei makseta samanaikaisesti aattopäiväkorvauksen kanssa. 14

17 5 Arkipyhäviikot TAL 7 :n mukainen jaksotyö Arkipyhät eivät lyhennä jakson työaikaa, vaan niiden lyhentävä vaikutus on otettu huomioon säännöllistä jaksottaista työaikaa lyhentämällä. Arkipyhäviikkojen lyhentävästä vaikutuksesta on sovittu tämän työehtosopimuksen 7 :ssä. TAL 6 :n mukainen toimihenkilöiden työaika Seuraavat arkipyhät lyhentävät toimihenkilöiden asianomaisen viikon laskennallisen työpäivän pituudella (7 t 39 min): pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto helatorstai sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat loppiainen, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä 6 Varallaolo Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolosta työehtosopimuksen liitteenä olevalla sopimusmallilla. Varallaolosta voidaan sopia ennalta määrättyä ajanjaksoa koskevasti tai varallaolosopimus voi olla voimassa toistaiseksi. 7. Matkustamohenkilökunnan päivystys (standby) Matkustamohenkilökunnan säännöllinen työaika koostuu työvuoroluetteloon merkityistä työvuoroista mukaan lukien päivystys. Päivystys on osa matkustamohenkilökunnan työtehtäviä. Päivystys tapahtuu joko työnantajan osoittamassa paikassa tai se voi olla luonteeltaan vapaamuotoista, jolloin se ei ole sidottu tiettyyn paikkaan. Työntekijä sitoutuu olemaan puhelimella tavoitettavissa siten, että kutsun saatuaan hän on velvollinen saapumaan työpaikalle ja aloittamaan työn 60 minuutin kuluessa. Matkaan käytetään ensisijaisesti omaa autoa tai julkisia kulkuvälineitä. Taksin käytöstä sovitaan erikseen. Päivystys luetaan säännölliseen työaikaan. Muualla kuin työnantajan osoittamassa paikassa tapahtuvasta päivystyksestä ei makseta olosuhdelisiä (esim. ilta-, yötyö-, lauantai- tai pyhälisiä). Jos päivystyksessä oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan työhön käytetyltä ajalta edellä mainitut lisät työehtosopimuksen määräysten mukaan. Työn tulee alkaa 12 tunnin kuluessa kutsusta. Työvuoroluetteloon merkityn vapaapäivän muuttamisesta matkustamotyöksi on sovittava työntekijän kanssa myös päivystystilanteissa. 8. Hälytystyökorvaus Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan hälytystyöhön. Hälytystyöllä tarkoitetaan työvuoroluetteloon sisältymätöntä työtä, johon työntekijä ennalta arvaamattomasta syystä esimiehen toimesta kutsutaan häneen vapaa-aikanaan tai hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Työntekijälle maksetaan kertakorvauksena 70 euroa ja lukien 70,28 euroa, mikäli työ on aloitettava 5 tunnin kuluessa kutsun lähettämisestä. 15

18 Tehdyt työtunnit hälytystyön ajalta korvataan työehtosopimuksen mukaisesti ja maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä. Hälytyskorvaus ei koske toimihenkilöitä eikä erikseen kutsuttavia työntekijöitä. 9. Matkustamohenkilökunnan vapaapäivän tai lepopäivän muuttaminen työpäiväksi 8 a Työaikapankki Jos jaksotyötä tekevän matkustamohenkilökunnan vahvistettua työvuorolistassa olevaa vapaapäivää muutetaan työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella niin, että työntekijän vapaapäivä muuttuu työpäiväksi, maksetaan työntekijälle 100 euron ja lukien 100,40 euron suuruinen kertakorvaus vapaapäivää kohden. Sen lisäksi työntekijä on oikeutettu vastaavaan määrään korvaavia vapaapäiviä. Vapaapäivä suunnitellaan pidettäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua vapaapäivän muuttamisajankohdasta. Matkustamohenkilökunnalle ei makseta 6 4 kohdan mukaista korvausta. Yrityksissä voidaan ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä noudattaen liitteenä 5 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työaikapankkijärjestelmästä. PALKKA JA PALKANMAKSU 9 Oikeus palkkaukseen Työntekijän oikeus sopimuksen mukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jona hän ryhtyy tehtävää hoitamaan. Oikeus palkkaukseen päättyy työsuhteen päättyessä. 10 Palkkaperusteet Palvelussuhteen jatkuessa palkan perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lukien. Työntekijälle ei makseta palkkaa sen kalenterikuukauden jälkeiseltä ajalta, jonka alusta hänelle maksetaan eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke. Työntekijöiden palkat määräytyvät yrityksessä käytössä olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti (LIITE 4). Kuukausipalkan jakaja Tuntipalkka, jonka perusteella lisä- ja ylityökorvaukset, lauantai- ja sunnuntaityökorvaukset sekä ilta- ja yötyölisät maksetaan, saadaan jakamalla kuukausipalkka 163:lla. 11 Projekti-/suoritus-/provisiopalkka Projekti-/suoritus-/provisiopalkka sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa kussakin tapauksessa erikseen. 16

19 12 Toimihenkilöiden kokonaispalkkaus 13 Palkanmaksu Palkkaluokkiin 7-12 asettuvissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä, joissa työntekijät voivat itse suunnitella oman työaikansa jakautumisen ja sijoittumisen sovitun työajan tasoittumisjakson puitteissa, noudatetaan kokonaispalkkausta. Kokonaispalkkauksen piirissä olevien toimihenkilöiden tehtävät painottuvat hallinnolliseen työhön. Kokonaispalkkauksen piirissä oleville henkilöille on työehtosopimuksen mukaiset lisät (ilta- yötyö-, lauantai ja aattolisiä, hälytyskorvausta, vapaapäivä- ja jaetun työvuoron korvaus) sisällytetty kiinteänä korvauksena osana kokonaispalkkaa. Kokonaispalkan tason tulee kattaa vähintään palkkaluokan mukainen vähimmäispalkka sekä edellä mainitut lisät. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kerran kuussa kuukauden viimeisenä päivänä ja tuntipalkkaiselle kaksi kertaa kuukaudessa kuukauden 15. päivänä ja kuukauden viimeisenä päivänä. Jos palkanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, maksetaan palkka näitä päiviä edeltävänä päivänä. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan viimeistään laskentakauden tai työsuhteen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Työntekijän palkka maksetaan hänen ilmoittamaansa rahalaitokseen. 14 Vajaan kalenterikuukauden palkkaus Milloin kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien työpäivien lukumäärällä. Tuntipalkkaisen työntekijän osakuukauden palkka määräytyy tehtyjen työtuntien ja sovitun tuntipalkan mukaan. 15 Työsopimuksen päättyminen kesken tasoitusjakson Tapauksessa, jossa työnantajalla on oikeus päättää työsuhde työntekijästä johtuvasta syystä tai työntekijä itse päättää työsuhteensa ja työaika jää tasoittumatta sovittuun keskimääräiseen työaikaan: KUSTANNUSTEN KORVAUS maksetaan keskimääräisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta palkka lisätyönä, jollei se ole ylityötä. kuukausipalkkaisen työntekijän keskimääräisen työajan jäädessä alle sovitun tuntimäärän vähennetään tekemättä jääneet työtunnit työntekijän palkasta. 16 Matka- ja muiden kustannusten korvaaminen Päivärahojen ja matkakustannusten osalta noudatetaan verohallinnon ohjeita. 17

20 Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista työpukua, on ne työnantajan kustannettava, ellei paikallisesti muuta korvauksesta ole sovittu. Mikäli työntekijän on itse huolehdittava työnantajan määräämän työpukunsa pesusta, kustantaa työnantaja vaatteiden pesuaineet kaksi kertaa vuodessa. Mikäli työnantaja edellyttää työntekijän käyttävän määrätynlaisia jalkineita, kustantaa työnantaja ne vakituisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle. SAIRAUSPOISSAOLOT 17 Oikeus sairauslomaan 17 a Korvaava työ Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta, vammasta, työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvan työkyvyttömyyden johdosta estynyt hoitamasta työtänsä. Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää. Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen. Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä 6 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista. 18 Työntekijän palkka sairausloman ajalta Jos työntekijä kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, maksaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palkkaa työsuhteen keskeytymättömän keston perusteella seuraavasti: Työsuhteen pituus Sairausajan palkanmaksujakso Alle 3 vuotta 4 viikkoa 3 5 vuotta 5 viikkoa 5 10 vuotta 6 viikkoa yli 10 vuotta 8 viikkoa Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso, kuin kyseessä olisi ollut yksi sairastumisjakso. Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työkyvyttömyys on hyväksyttävästi selvitetty. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymän selityksen perusteella ja vaadittaessa yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksel- 18

21 la. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää selvitystä, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. 19 Työntekijän sairausajan palkan perusteet Työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti. Sairausajan palkan lisäksi jaksotyössä oleville kuukausipalkkaisille maksetaan sairausaikalisää, joka lasketaan edellisen lomanmääräytymisvuoden ansioista, joka sisältää lauantai- ja sunnuntaityökorvauksen, aattopäivä-, ilta- ja yötyölisät, jakamalla täysiaikaisilla työntekijöillä kahdellasadalla viidelläkymmenelläneljällä (254). Osaaikaisilla työntekijöillä jakaja suhteutetaan työajan mukaisesti. Sairausaikalisä maksetaan työpäiviltä. Erikseen kutsuttavan työntekijän palkka säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy neljännesvuosittain laskettavan keskituntiansion mukaisesti silloin kun työtunteja on laskentakaudella kertynyt vähintään 160. Jos työtunteja on kertynyt alle 160, lasketaan sairasajan palkka peruspalkan mukaan. Mikäli tuntityöntekijän työsuhde Airpro Oy:n on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ja vahvistettuun vuorolistaan on merkitty töitä, maksetaan hänen sairastuessaan sairausajan palkkana sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta (1 + 9 arkipäivää) palkka työvuorolistaan merkittyjen työtuntien mukaisesti. LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT 20 Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa Lapsen äidille maksetaan edellä 18 :ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa. Lapsen äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan edellä 18 :ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa. Palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. 19

22 21 Alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen MUUT POISSAOLOT Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, lapsen äidille tai isälle maksetaan palkka, jos lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi, hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1,2,3 tai 4 peräkkäistä kalenteripäivää, työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta työnantajan hyväksymän selvityksen. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai toinen vanhemmista on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi ja toisen vanhemman esteestä hoitaa lasta on annettu työnantajan hyväksymä selvitys. Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan. Saman sairauden johdosta palkkaa maksetaan vain toiselle vanhemmista. 22 Palkalliset poissaolot 1. Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä tapahtuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi ylittää neljää kalenteripäivää. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun sairaustapauksen johdosta myönnettävältä työstä vapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Työpäiväksi sattuva 50- tai 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä ovat palkallisia vapaita, jos työntekijän työsuhde yritykseen on kestänyt vähintään vuoden. 20

23 Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän avio- / avopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, avopuolison samassa taloudessa asuvia lapsia, työntekijän vanhempia ja isovanhempia sekä hänen aviopuolisonsa vanhempia että työntekijän veljiä ja sisaria. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus yhden päivän palkalliseen poissaoloon perheen jäsenen kuolemantapauksen johdosta. Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän lapsia, avio- ja avopuolisoa sekä näiden lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi. Edellä mainitut poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuuksia. 2. Maanpuolustus ja kriisivalmennus Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 :n nojalla väestösuojelukoulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 25 :n mukainen palkkaus vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Tämä ei koske vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa. Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulla ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 :n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta. Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkkauksen vähentämättömänä. 23 Palkattomat poissaolot 1. Opintovapaa Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä työstä vapautuksesta on voimassa, mitä siitä on säädetty, määrätty tai sovittu. 2. Pakottavat perhesyyt Työntekijällä on oikeus olla poissa töistä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätön työntekijän perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn takia. Tällainen syy voi olla esimerkiksi lapsen hoitajan sairastuminen tai samassa taloudessa asuvan työntekijän äidin sairastuminen. Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Henkilön on toimitettava työnantajalle luotettava selvitystä poissaolon perusteista. Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstä vapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta. VUOSILOMA JA LOMARAHA 24 Vuosiloma Työntekijöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuksessa sovitun mukaisesti. 21

24 25 Lomapäivän määritelmä Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää. 26 Vuosiloman pituus Työntekijä saa varsinaista vuosilomaa vuosilomalain 5 :n 1 ja 3 momenttien mukaisesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mukaan. Taulukko A Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan. Täysiä lomanmääräytymiskuukausia Vuosilomapäivät Taulukko B Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan. Täysiä lomanmääräytymiskuukausia Vuosilomapäivät Vuosilomapalkka Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaisesti. Tuntipalkkaisten uusien työntekijöiden osalta lomakorvausprosentti on 9, kunnes hän on tehnyt 1500 tuntia töitä Airpro Oy:lle. Tämän jälkeen lomakorvaus on 11,5 %. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan lisäosa määräytyy sovitun henkilökohtaisen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden lisien mukaisesti. Vuosilomapalkan lisäksi jaksotyössä oleville kuukausipalkkaisille maksetaan vuosilomalisää, joka lasketaan edellisen lomanmääräytymisvuoden ansioista, joka sisältää lauantai- ja sunnuntaityökorvauksen, aattopäivä-, ilta- ja yötyölisät, jakamalla kahdellasadalla viidelläkymmenellä (250). Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 :n 4 momentin 1. lauseen tarkoittamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 :n mu- 22

25 28 Lomaraha kaan. Vuosilomapalkan lisäosaa koskevaa tämän pykälän 2 momenttia ei sovelleta näissä tapauksissa. Lomaraha on 50 % lakisääteisen vuosiloman palkasta. Lomarahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työnantajan ja luottamusmiehen kesken voidaan sopia lomarahojen maksun siirtämisestä. Työsuhteen päättyessä etukäteen maksettu lomaraha vähennetään palkasta, jos vuosilomaa ei ole pidetty. ERINÄISET SÄÄDÖKSET 29 Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. Vakuutuksen sijasta voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitettua ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin toimesta. 30 Luottamusmies Sopimus luottamusmiestoiminnasta on tämän sopimuksen liitteenä. 31 Ammattiyhdistyskoulutus Sopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta on liitteenä. 32 Jäsenmaksujen periminen Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, allekirjoittaneen työntekijäyhdistyksen jäsenmaksut työntekijältä, hänelle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut työnantaja tilittää yhdistyksen ilmoittamalle pankkitilille. Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot. TYÖRAUHA 33 Työrauhalauseke Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista. 23

26 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 34 Erimielisyyksien ratkaiseminen Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehen puoleen joko itse tai luottamusmiehen kanssa / välityksellä. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa lähimmän esimiehen ja ylempien esimiesten kanssa ja sen jälkeen Airpro Oy:n ja pääluottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Ellei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksin aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan siirtää työtuomioistuimen ratkaistavaksi. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 35 Sopimuksen voimassaolo Tämä työehtosopimus on voimassa Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen sopimusjakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, liittotason sopijaosapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen päättymään aikaisintaan neljän kuukauden irtisanomisajalla. 24

27 LIITE 1. PALTA RY:N (entinen LTY ry) YLEISSOPIMUS YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Yleinen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infraalan työtekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY- Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus. Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n jäsenyrityksen toimintayksikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä. Soveltamisalan rajoitus Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10. Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmiestoimintaa koskevia määräyksiä. Perusoikeudet Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille. Työnjohto-oikeus Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. 25