Mistä eläinaiheesta olisi niin paljon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä eläinaiheesta olisi niin paljon"

Transkriptio

1 Turkistarhaajat ilkivallan varjossa KATRI KARKINEN Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikka Mistä eläinaiheesta olisi niin paljon lehtijuttuja kuin turkistarhauksesta? Silti eräs näkökulma jäi turkistarhauksen maaliksi ottaneen eläinoikeuskamppailun ja turkistarhaiskujen uutisoinnin aikana varjoon. Se oli iskuissa uhrina olleiden näkökulma, jota seuraavassa artikkelissa pyritään tuomaan esiin. Ketään ei saatu Itä-Suomessa vastuuseen ilkivaltateoista, joita tehtiin turkistarhoilla kahdentoista vuoden aikana. Sen vuoksi turkistarhaajat ruokkivat yhä epäileväisinä eläimiään, ja illalla palatessaan kotiin päivän töistä he kytkevät turvalaitteita hälytysvalmiuteen. Seurasin noin kolmen vuoden ajan turkistarhojen hoitajia ja kohtasin ilkivallan aiheuttaman jännityksen tunnelman. Pienyrittäjän moninaisesta elämästä on tähän esitykseen valittu kertomuksia siitä, millaista oli tehdä työtä ilkivallan pelon kanssa. Poliittisesti motivoitunut ilkivaltatyö eli turkistarhaiskut olivat jokapäiväinen huoli sekä työssä että vapaa-aikana. Vaikka tutkimukseni sai alkuvauhtia turkistarhaiskuista, tarkentui kysymykseksi myöhemmin pienyrittäjän sosiaalinen Turkistarhausvuodet / kotitaloude n elinkeinot turkistarhaus, muu karjatalous ja maanviljelys turkistarhaus ja eläketulot turkistarhaus ja palkkatyö turkistarhaus, yrittäjätulo ja palkkatyö turkistarhaus, yrittäjätulo ja maanviljelys Taulukko1. Haastatellut henkilöt kotitalouksina lähipiiri liitettynä turkiseläinten kasvatuksen järjestämiseen. Turkistarhojen vaiheisiin vaikutti Suomessa myös kaksikymmentä vuotta sitten alkanut lama. Millainen siis on itäsuomalainen turkistila? On myös mielenkiintoista tietää, miten turkistarhaajan lähipiiri reagoi ja osallistui turkistarhaa kohdanneisiin haasteisiin. Turkistilan arki ja haastatteluaineisto Seuraavassa tekstissä on tuloksia haastattelututkimuksesta, jossa mukana oli kuusi miestä ja kuusi naista, joista viisi paria oli naimisissa keskenään. Haastatellut olivat vuotiaita ja he asuivat itäsuomalaisessa kunnassa. Tiettyjen perustelujen vuoksi valikoitui mukaan myös muita kuin pariskuntia: Valitsin mukaan nuoren, ammattimaisen tarhausmestarin edustamaan koulutettua turkiseläinten kasvattajaa. Lisäksi yksi haastatelluista naisista oli mukana siksi, että hänellä oli pitkä ura turkispukineiden valmistuksessa. (ks. taulukko 1.) Kaksi miehistä oli päätoimisia turkistarhaajia, kaksi oli maanviljelijöitä, yksi eläkeläinen ja yksi oli ammattimies kiinteistöalalla. Miehistä yksi oli lopettanut turkistilansa, mutta loput viisi olivat turkistarhaajia tilansa ainoana päätoimisena työntekijänä. Haastatelluista miehistä kaksi oli perinyt tarhan isältään, yksi aloitti eläinten kasvatuksen 50 Maaseudun uusi aika 2/2007

2 palkkatyön ohessa 1960-luvun lopulla ja muut kaksi aloittivat ansiotyön ohessa 1980-luvun alkupuolella. Yksi haastatelluista miehistä oli vastuutehtävissä turkiseläinten rehujen valmistamisessa ja jakelussa. Turkistilan omistajuus oli joko yksin miehellä tai se oli jaettu vaimon tai veljen kanssa. Tilat olivat kooltaan itäsuomalaisesti tyypillisiä eli vuosittain nahkottiin muutamia tuhansia eläimiä. Naisista kaksi oli kotieläintilan emäntiä ja kaksi oli palkkatyössä, ensimmäinen työskenteli kunnan työntekijänä ja toinen yksityisessä yrityksessä. Yksi heistä oli päätoiminen turkisompelija ja yksi eläkeläinen. Miehistä neljällä oli jonkin muun alan kuin turkistarhauksen ammattitutkinto. Naisilla oli vähintään yksi ammatti ja yhdellä oli yliopistotutkinto. Haastateltu tarhaajamestari oli suorittanut erikoisammattitutkinnon Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymässä. Haastatellut olivat vuosikymmeniä turkisalalla toimineita tai sitä läheltä seuranneita henkilöitä. Haastattelun aiheena olivat kokemukset työelämästä. Tuloksissa korostuivat 20 vuotta sitten alkaneen laman vaikutukset turkistarhaukseen sekä myös tunteet turkistarhaiskuja kohtaan. Ilkivaltaa omaisuuttaan kohtaan oli kokenut haastatelluista henkilöistä kuusi. Haastatteluaineisto korosti niiden ääntä, jotka olivat turkistarhaiskun uhrina, eikä aineisto siksi edusta turkistilojen perusjoukkoa Itä-Suomessa. Turkistarha työpaikkana on velvoittava, koska eläimiä on hoidettava joka päivä. Siksi sitoutuminen työhön oli tarhaajan koko perheen yhteinen asia. Talonpoikaisessa taloudessa miesten ja naisten kesken jakaantuneita työtehtäviä voidaan kutsua esimerkiksi Tiina Silvastin (2001) mukaan sukupuolittuneeksi työnjaoksi. Työnjakoa ei silloin yleensä arkielämässä aseteta kyseenalaiseksi saatikka kiistetä. Turkistarhalla eläinten vaativa hoitotyö oli jaettu tarhaajan ja joko hänen poikansa, veljensä tai isänsä kanssa. Miehet luottivat perinteiseen sukupuolimalliin eli naisen hoitaman kodin tarjoamiin palveluihin. Haastattelemissani tapauksissa kodit olivat Anni Vilkon (1998: 44) sanoin perheellisiä pysyviä koteja. Turkistarhausta tarkasteltaessa on sukupuolittuneen työnjaon lisäksi muistettava toinen olennainen tarhaukseen liittyvä asia. Vaikka valtakulttuurin tapa jäsentää yhteiskuntaa on palkkatyö, oli turkistarha lähes aina pienyritys, missä palkanmaksu oli erittäin harvinaista. Ainoa mahdollinen palkansaaja saattoi olla työruuhkan ajaksi palkattu kausityöläinen. Pienyrittäjä itse hoitaa liikeyritystä, josta palkka maksettiin vasta sato- tai kirjapitokauden jälkeen. Jos turkistarhaa pidetään talonpoikaisena taloutena, verrataan sitä silloin muuhun kotieläintalouden työhön. Turkistarhan asiakas on kuitenkin aivan toinen kuin ruokaa tuottavan talonpojan, mikä on pieni mutta ratkaiseva ero turkistarhan ja muun kotieläintalouden työn järjestämisessä. Haaksirikko Turkistarhaus muuttui perusteellisesti laman myötä. Kun vuonna 1981 Savo-Karjalan turkistuottajien yhdistys raportoi viidestäsadasta turkiseläimiä kasvattavasta tilasta, oli niistä 90 prosenttia lopettanut seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Myös sen jälkeen turkistarhojen lukumäärä vähentyi niin, että Savo-Karjalassa on niitä tällä hetkellä 20. Kiander (2000) kutsui lamaa sekä suhdannevaihteluksi että rakenteelliseksi talouden murrokseksi. Sen pääasiallinen aiheuttaja oli kansainvälinen, poliittinen murros. (Kiander ja Vartia 1998: 5.) Sitä oli edeltänyt nopea taloudellinen kasvu ja siihen liittyvä yksityisen kulutuksen lisääntyminen. Turkistuotanto oli syntynyt kehitysaluepoliittisin päätöksin syrjäseutujen elinkeinoksi, joka tähtäsi korvaamaan muun muassa maatalouden ja metsätalouden koneistumisesta aiheutunutta työpaikkojen häviämistä. Turkistarhaajien nahkojen jälleenmyynti varmistui, kun suomalaisten omistama, kansainvälistä turkiskauppaa harjoittava Turkistuottajat Oy laajensi nahkojen hankintaa huutokauppoja varten. (Karkinen 2005, Weijola 1989, Pesso 2003.) Lähes jokaisessa itäsuomalaisessa kunnassa oli luvuilla turkistilojen verkosto. Yhtenäisestä syntytavasta johtuen itäsuoma- Maaseudun uusi aika 2/

3 Kaavio 1. Savo-Karjalan Turkistuottajat ry:n jäsenmäärän kehitys laisten turkistarhojen elinkaari oli usein melko samanlainen. Tulevaisuuden uskoa ja kasvua riitti 1980-luvun loppuun asti, mutta tuulet kääntyivät vuonna 1986 nahkojen myyntihintojen alkaessa laskea. Haastatelluista yksi tarhaaja oli lopettanut tarhan laman kynnyksellä. Muut jatkoivat huolimatta siitä, että noin yhden vuosikymmenen ajalta ( ) tarhan taloudellinen kate tuskin kertaakaan täytti siihen kohdistuneet odotukset. Tarhaajien sanoin turkiseläimet söivät enemmän kuin tienasivat. Lama merkitsi turkistarhauksen rakenteelle suurta muutosta. Monet lamaa edeltäneen ajan tarhoista olivat olleet sivutoimisesti tai harrastuksena hoidettuja, mutta laman jälkeen alalle jääneille miehille turkistuotannosta tuli päätoiminen työpaikka. Rakennemuutos näkyi turkiseläinten kasvattajien suhtautumisessa työhönsä ja ammattiinsa. Yrittäjyys ja liiketoiminnan menestyksellinen hoitaminen nousivat tärkeiksi asioiksi. En olisi kirjoittamassa tätä artikkelia, elleivät eräät turkistarhaajat, sisuuntuneina pienyrittäjinä, olisi pitäneet elossa osaa jalostuseläimistään laman yli. He odottivat monta vuotta käännettä nahkojen myyntihintaan. (ks. kaavio 1.) Naisen elämä ja turkistarhaajamies Kun 1980-luvulla yksityinen kulutuskysyntä kasvoi, syntyi turkkurin ammatti uudelleen. Muun muassa turkistarhaajat tuttavineen ja sukulaisineen halusivat hankkia turkishatun tai peräti turkin. Turkkurit olivat käsityöläisiä. Haastattelin heistä kahta, jotka olivat hankkineet ammattinsa saatuaan kimmokkeen aviomiehen aloittamasta turkistarhauksesta. Ensimmäinen heistä sanoi hakeutuneensa turkkurin oppiin Pietarsaareen siksi, että uudessa asemassaan maatilan miniänä hän näki nahkoja kaikki paikat täynnä ja hän päätti ommella niistä jotain hyödyllistä. Toinen naisista oli turkistalousneuvojan vinkistä saanut innostuksen hakeutua turkkurin oppiin Lahteen. Hän oli ahkera erilaisten tekstiilikäsitöiden tekijä, ja hänestä tuli menestyvä turkkuri, jolle eivät oman tilan nahat lopulta riittäneet tai soveltuneet raaka-aineeksi. Lukuun ottamatta turkkuri-tarhaaja-aviopareja, turkistarhat olivat yleensä kahden kahtaalla työssä käyvän pariskunnan yrityksiä, joissa nainen oli valinnut oman koulutuksen tai kiinnostuksen mukaisen työn. Poikkeuksetta tarhan työt kuuluivat miehille ja naiset pysyttelivät tavallisesti tarhalta poissa. Haastattelujen perusteella näytti siltä, että vuosikymmenten avioliitot olivat säilyttäneet ja jopa syventäneet naisen ja miehen välistä, perinteistä työnjakoa. Pitkälle viety työnjako ehkä tehosti ja paransi sekä turkistarhalla että kotitaloudessa tehtyä 52 Maaseudun uusi aika 2/2007

4 työtä. Naisen hakeutuminen palkkatyöhön ei aina ollut ongelmatonta. Eräs haastattelemistani naisista kertoi vaikeuksista työttömyysaikoina, koska viranomaiset tulkitsivat hänet kuuluvaksi miehen tarhan työvoimaan. Naisella on kuitenkin oma ammatti ja työkokemus aivan muulta alalta kuin eläinten kasvatuksesta. Hän oli työvoimaviranomaisten kiristämänä joutunut välttämään tarhan töitä, myös tositteiden lajittelua, vaikka kirjanpito hoidettiin usein perheen ruokapöydässä. Vain siten hän saattoi vakuuttaa työvoimatoimiston virkailijoille olevansa työmarkkinoiden käytössä. Miehen poissaolo kotoa oli turkistarhaajien kanssa naimisissa olevien naisten yhteinen kokemus. Näytti siltä että turkistarhaus on edellyttänyt, että perhe antaa miehelle aikaa ja tilaa. Nainen on yhä Suomessa se henkilö, joka kotitaloudessa hoitaa suurimman osan töistä ja lasten asiat (Järviluoma ym. 2003). Myös haastattelemani naiset antoivat miehelle aikaa ottaen hoitaakseen kotitalouden ja lapset. Harmillista se oli yhteiskunnan näkökulmasta silloin, kun nainen oli ammattikoulutettu. Silti naiset pitivät tilannetta omasta näkökulmastaan tyydyttävänä. Eräs nainen kertoi miehensä uhraavan kaiken vapaa-aikansa turkistarhan töihin, vaikka perheessä oli kaksi lasta. Se johtui miehen kahdesta työstä: sekä palkkatyösuhteesta että tarhasta. Tilanne oli ollut samanlainen koko avioliiton ajan, mutta selvästi nainen oli antanut miehen tehdä niin. Tässäkään tapauksessa ei nainen ollut yhteisen elämän aikana asettunut poikkiteloin miehen työn suhteen eikä ollut halunnut jättää yhteistä kotia. Tapaus palauttaa mieleen talonpoikaiset ihanteet sukupuolittuneista työtehtävistä, missä mies oli perheen varsinainen ylläpitäjä (Blossfeld Drobnic 2004). Viralliset puheet turkistarhauksesta tai kotieläinhoidosta yleensä eivät tunnista eri sukupuolten erilaisia rooleja eläinten pidon järjestämisessä. Myös turkistuottajien omassa tuottajapolitiikassa on vallalla sukupuolia erikseen tunnistamaton retoriikka ja toimintatapa. Tähän ongelmaan törmäsi Maarit Sireni (2005) tutkimuksessaan maaseudun naisista. Turkistilat Itä-Suomessa olivat pieniä, niin että niitä koskeva päätöksenteko tapahtui kodin piirissä. Turkistarhaajan puoliso vaikutti olennaisesti tarhatyön jatkuvuuteen ja menestymiseen. Kotitaloustyön ja eläinten kasvatuksen tutkimuksessa on vapauttava huomata, miten biologisen sukupuolen käsitteen sijasta voi keskustella myös sosiaalisesta sukupuolesta. Silloin sukupuoli voidaan helpommin abstrahoida kajoamatta ihmisten henkilökohtaisiin toimintamalleihin. Sosiaalisen sukupuolen käsite merkitsee naiseuden ja mieheyden sosiaalisesti konstruoituja sisältöjä. Työurat, kotielämä ja perhe tulkintaan esimerkiksi sopimuksenvaraisina tilanteina ja kohtaamisina. Ilkivalta On vaikea arvioida, mikä oli todella oikea ilkivallan määrä ja merkitys turkistarhoilla. Olen lähtenyt aineistoa käsitellessä siitä, että ilkivaltaa ilmeni silloin, kun siitä uutisoitiin. Uutisoinnin seurauksena tuli julkinen reaktio, joka tavallaan oli rinnakkainen fyysisen vahingon kanssa. Poliittisesti Suomessa turkistarhaiskuista otti vastuuta muun muassa Oikeutta Eläimille -yhdistys. Sen sijaan oikeudelliseen vastuuseen niistä ei ole kohtaamissani tapauksissa saatu ketään. Tutkimusaineistossani iskuja oli neljä: yksi turkistila oli kokenut kaksi turkistarhaiskua (vuonna 1999 tuhopoltto ja vuonna 2002 kettujen värjääminen ja häkkien avaaminen), yksi turkistila koki iskun (vuonna 2005 häkkien avaus ja ympärysaidan rikkominen) ja rehua valmistavan tehtaan rakennus poltettiin vuonna Itä-Suomessa uutisoituja turkistarhaiskuja oli erityisesti vuoden 1999 heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana, sillä tuona yhtenä ainoana kesänä uutisoitiin viidestä iskusta. Eläimiä häirittiin, sukutauluja tuhottiin ja eläinten kasvatuksessa käytettäviä rakennuksia ja aitaa poltettiin ja rikottiin. Palokunta kutsuttiin tulipaloja sammuttamaan, ja satoja eläimiä oli juossut teillä ja metsissä ja niitä oli pakko lopettaa. Paikkakunnan viranomaiset olivat hälytysvalmiudessa. Maaseudun uusi aika 2/

5 Turkistarhaiskujen uutisointi ja julkisuus värittivät ihmisten reaktioita turkiseläinten ja myös muiden eläinten kasvatusta kohtaan. Neutraalina pysyviä tahoja ei turkistarhaiskujen kiihkeimpänä aikana ollut ollenkaan. Uutisoinnissa jutut saivat sävyä vallalla olevan turkisvastaisen mielialan mukaan ja lehtijutuissa palstatilaa saivat niin kutsutut kettutytöt. Alkuun turkistarhaiskuista uutisoitiin kuin sisäpoliittisesta tapahtumasta, mutta joitakin vuosia myöhemmin muuttui uutisoinnin tyyli muuttui niin, että iskuja raportoitiin rikosuutisina. Erään haastatellun mukaan toimittajille sellainen asetelma oli oivallinen, jossa kyseessä oli kahden toisilleen vihamielisen joukon eli turkistarhaajien ja eläinoikeusaktivistien välienselvittely. Tällainen tulkinta oli julkisuudessa tavallinen, mutta haastatteluaineistoni ei anna siihen todistetta. Turkistarhaajat, joista vain osa joutui ilkivallan kohteeksi, olivat altavastaajina ja puolustautuivat aktiivista, hyökkäävää eläinoikeusargumentaatiota vastaan. Vasta 2000-luvulle tultaessa erotettiin julkisessa keskustelussa yhdeksi turkiskiistan osapuoleksi yhteiskunnallinen liike, monine joskus keskenään ristiriitaisine tavoitteineen. (Rannikko 2003, Konttinen Peltomäki 2004.) Tarhaajaperheen reaktioita Yhteiskunnallinen liike ja sen poliittinen voimakenttä olivat aivan eri asia kuin perheen kesken jaettu, turkistarhan perustamiseen ja ylläpitoon pyrkinyt tulevaisuuden usko, josta eräs haastattelemani nainen kirjoitti tasavallan presidentille 1 : 80-luvun alkupuolella olin 23-vuotias ja mieheni 29-vuotias. Turkistarhaus oli silloin nousemassa hyvin vahvasti muotialaksi. Kunnat kilpailivat tarhaajista muun muassa varaamalla yhteistarhausalueita kunnan alueelta ja rakennuttamalla nahoittamoja. Kunnassamme oli parhaimmillaan kymmenen turkistarhaa ja meidän aloittava tarhamme oli yksi niistä. Ennen kuin muu Suomi syöksyi lamaan, niin turkistarhaus toimi tavallaan tien näyttäjänä. Turkisten hinnat putosivat jyrkästi. Tarhamme tuotannosta halvin saamamme hinta oli 30 mk nahalta kun tuotantokustannukset olivat yli 200 mk nahkaa kohti. Varsinkin aloittelevat tarhaajat velkaantuivat rajusti koko maan alueella. Tarhat menivät konkurssiin ja moni tarhaaja teki itsemurhan. Osa hakeutui työvoimapoliittiseen koulutukseen ja kehitteli kaikkea muuta henkensä pitimiksi. Kirjoittava nainen oli naimisissa turkistarhaajan kanssa, joka satojen muiden lailla oli perustanut tarhan kehitysaluepolitiikan vuosina. Alkuinnostuksen jälkeen ongelmaksi tuli heikko nahan hinta, joka ei enää kattanut eläinten kasvatuksen kustannuksia. Hinnan laskun myötä suurin osa turkistarhoista lopetti työnsä. Laman läpi päässeet olivat velkaisia. Vaikka niiden omistajat olivat olleet turkistarhauksen ohessa palkkatyössä, myös se oli muuttunut epävakaaksi pätkätyöksi. Lama romutti työhön, yritykseen ja omaan kulutukseen liittyvät unelmat. Aikaisemmin turkistarhojen perustaminen oli ollut kehitysaluepolitiikan ja maaseudun kehityksen ytimessä, mutta lamavuosina loppuivat sekä yhteiskunnallinen tuki että arvostus. Etenkään yksittäisten yritysten vaikeuksiin ei julkisen vallan toimesta vastattu. Lama oli murros sekä taloudessa että politiikassa, kun valtakunnan ja myös paikallisen päätöksenteon merkitykset ja sisällöt kammettiin uuteen järjestykseen. Käänne parempaan taloudelliseen tulokseen oli juuri alkamassa, kun julkisuudessa alettiin uutisoida turkistarhaiskuista. Edellä esitelty naisen kirje jatkui kuvauksella perheen työn uudesta asemasta laman ja turkistarhaiskujen ristitulessa: Meidän tarhamme on internetissä ilman lupaamme. Nimellä x:n tarha sieltä löytyy kotiosoitteet, tarkat eläinluvut, yksityiskohtainen kartta varjotalojen sijainnista, tarkka kartta koko lähialueesta. Koko sivistynyt maailma kärsii ALF:n (Animal Liberation Front) teoista. Kaikkien kotieläinrotujen kasvattajat, kuljetusliikkeet, teurastamot, liha/makkarakaupat, rehufirmat, turkis/nahkaliikkeet, Shell-huoltamot, hampurilaisketjut, laboratoriot ja niin edelleen ovat iskulistalla. Omaisuutta tuhotaan silmittömästi ympäri maailmaa. Internetissä ALF myöntää iskut ja jopa ylpeilee niillä. Minä otan asian erittäin 54 Maaseudun uusi aika 2/2007

6 vakavasti, koska kyseessä on minun, minun poikani ja mieheni henki sekä vuosien ja taas vuosien työ. Teemme Suomen lakien mukaan rehellistä työtä ja turvaamme sillä oman tulevaisuutemme ja jokapäiväisen leipämme. Kirje kuvaa naisen kokemusta siitä, miten julkisuus halvensi turkistarhaajaa ja tämän työtä ja myös häntä itseään turkistarhaajan vaimona. Ilkivalta ja sen uutisointi olivat kohdistuneet heidän arkielämäänsä. Aikanaan mies oli aloittanut turkistilan veljensä kanssa siksi, että tehdastyölle olisi mielekäs vaihtoehto. Turkistilan perustamisen aikana nainen oli hoitanut kodin ja lapset. Nainen ei voi muistaa, että negatiivisia tunteita saatikka syyllistämistä olisi ollut muutoin, ehkä joskus yritystoiminnan hyvinä vuosina lievää kateutta korkeintaan. Kirjeessään nainen puolusti eläinten kasvatusta ja selitti turkistarhan sijainnin ja omistajien tietojen julkaisemisen Internetissä houkutukseksi ilkivallan tekoon. Hän kuvasi oman asemansa turkistarhausta alas ajavan liikkeen kohteena onnistuen tarttumaan ajankohtaiseen poliittiseen kysymykseen. Vaikka hänen kirjeensä oli henkilökohtainen, avasi se yleisesti turkistarhaajaperheiden tunteita siitä, mitä turkistarhauksen vastustaminen heille merkitsi. Pirita Juppi (2004) kuvasi julkisuuden reaktiota turkistarhaiskuihin moraaliseksi paniikiksi. Se tuntui tarttuvan keskusteluihin poikkeuksellisen värittyneenä. Liittäisin sen osaksi Suomessa koettua tummanvihreää moraalipolitiikan esiinmarssia, joka sai alkuvoimansa laman poliittisesta murroksesta. Haastattelemani turkistarhaajat puolisoineen olivat sen valtavirrasta sivussa, mutta heidän huolensa työstään ja eläimistään oli todellinen. Varautuminen ilkivaltaan Turkistarhat sijaitsevat usein asutuksesta vähän kauempana, ja niiden ympärille on normien mukaisesti pystytettävä verkkoaita, joka estää villieläinten pääsyn tarhalle. Turkistarhaiskujen uutisoinnissa oli ympärysaidan leikkaamisesta tullut symbolinen teko yön tunteina tarhalle tunkeutuessa. Haastattelemieni henkilöiden tarhat olivat erittäin huonosti varustautuneita ilkivaltatekoja vastaan. Aloittaessani haastatteluja ei tiloilla ollut turvajärjestelyjä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Silti ensimmäisiä uutisoituja iskuja oli itäsuomalaiselle rehutehtaalle tehty tuhopoltto vuonna Eräät turkistarhaajat eivät halunneet edes puhua hälytyslaitteista, koska he eivät uskoneet iskua tulevan omalle kohdalle. Haastatellut kertoivat Suojelupoliisin luvulla ilmoittaneen heille puhelimitse ilkivallan mahdollisuudesta. Eräissä kunnissa asukkaat heräsivät turkistarhoja koskevaan uhkaan. Esimerkiksi reserviläisryhmät tarjosivat yhteistyötä yöllisiin partiointeihin, joiden tavoitteena oli estää luvaton tunkeutuminen tarhalle. Partioinneilla näytti kuitenkin olleen vain osittainen teho, koska iskuja silti tapahtui. Tosin partiointia ei ollut järjestetty muun muassa Juuassa heinäkuussa 1999, marraskuussa 2002 tai heinäkuussa 2005 kun ilkivallan tekijät onnistuivat aikeissaan. Saattoivatko partiot muina aikoina ehkäistä turkistarhaiskuja? Sitä tuskin koskaan saamme tietää. Ilkivallan kokeneet kertasivat turkistarhaiskuun liittyviä tiettyjä tapahtumia. He olivat oppineet, että he halusivat pitää yllä nopean yhteyden hätäkeskukseen. Lisäksi he halusivat hoitaa suhteita naapurustoon ja sukulaisiin, joista eräät olivat olleet korvaamattomana apuna eläinten kiinniotossa ja vahinkojen korjaamisessa. Myös suhteet poliisiin haluttiin pitää hyvinä, sillä poliisi osallistui vahinkojen arviointiin ja vastasi esitutkinnasta. Rehua valmistavat ja kuljettavat tahot piti pitää tietoisina häiriöstä, sillä nopeasti pilaantuva, kylmäketjun vaativa rehu ei voinut odottaa niin kauan, että ilkivallan mahdolliset vahingot saatiin korjattua. Ilkivallan kohteeksi joutuneena eräs turkistarhaaja antoi iskusta tiedottamisen tehtäväksi läheiselle henkilölle, koska hän oli kokenut toimittajien vyöryvän hänen kimppuunsa. Hän oli halunnut varmistaa, että huolimatta omasta kiireestä oli joku, joka selitti toimittajille rauhallisesti sekä turkistarhaiskun tapahtumien että tilan normaalien töiden kulun. Iskun jälkeen Maaseudun uusi aika 2/

7 kaaoksessa olleet työt oli organisoitava uudelleen, mihin saattoi kulua useita päiviä. Sitä paitsi häntä kiukutti toimittajien oma, vahva tulkinta tapahtuneesta, vaikka vahingon tekijöitä ei oltu tavoitettu, heidän henkilöllisyyttään tai perimmäisiä ilkivallan motiiveja ei ollut selvitetty. Entä mitä tapahtui turkistarhan luotto- ja vakuutuskelpoisuudelle turkistarhaiskun jälkeen? Aikaisempina vuosina joutui turkistarhaaja vakuuttamaan ympäristölle turkistarhaiskun tultua julkisuuteen siitä, että yrityksen toiminta jatkuu normaaliin malliin. Joskus vakuuttelut kääntyivät hintaneuvotteluksi. Eräänlainen viimeinen loppunäytös turkistarhaiskussa käytiin silloin, kun selvitettiin vakuutusoikeuden toteutumista. Nimettömän ilkivallan keksityt syypäät Itäsuomalaisille turkistarhoille kohdistuvan ilkivallan ongelma oli se, ettei iskuista koskaan saatu vastuuseen ketään. Tilanne oli hedelmällinen huhuihin perustuville selityksille, kun kohteeksi joutuneet kehittelivät tarinoita oletetuista ilkivallan tekijöistä hahmotellen viholliskuvia, joita tarvittiin eräänlaisina yksilöllisinä selviytymiskeinoina. Niin syntyivät turkistarhaiskujen varjotarinat. Ensimmäinen tarina asetti tarhaajan itsensä, toinen kunnanjohtajan ja kolmas puolueen vastuuseen tapahtuneesta fyysisestä vahingosta. Poliisille oli ehkä luonnollista epäillä turkistarhaiskusta itse turkistarhaajaa. Eräs poliisin epäilyksen kohteeksi joutunut tarhaaja alkoi vakuutella lähimmäisilleen, että vaikka ilkivaltaa tapahtui, elämä jatkukoon kuten ennen. Hänen lähimmät ihmisensä joutuivat epätietoisen epäilyn valtaan, kunnes tarhaajan oma syyttömyys todettiin poliisin esitutkinnan myötä. Toinen turkistarhaaja vieritti ilkivallasta vastuun kunnanjohtajalle. Tarha oli jo vuosia ollut kunnan vuokralaisena, ja vuokraan kuului sekä maata että rakennus. Sitten rakennus poltettiin. Rakennuksen palovakuuttanut kunta ei halunnut sitä jälleenrakennuttaa vaan nosti rahat itselleen. Kunnan ja turkistarhaajan välille syntyi epäluottamus, mitä ei vähentänyt uusi tapaus: ketut päästettiin irti ja osa niistä värjättiin. Tässä turkistarhaiskun varjotarinassa jäi turkistarhaaja ylivoimaisen julkisen kuntakoneiston runtelemaksi. Turkistarhaiskut uutisoitiin ympäristövallankumoukselliseksi, tavoite, joka miellettiin turkistarhaajien ja heidän perheidensä parissa kuuluvaksi Vihreän puolueen kannattajien poliittisiin päämääriin. Eräs iskun kokenut kysyi, eikö juuri maanlaajuisesti toimiva puolue ole kykenevä tehokkaasti piilottamaan ilkivallan tekijät niin, että se järjestää paon rikospaikalta tai naamioi ilkivallan tekijät niin, ettei heitä tunnisteta. Tämä varjotarina joutui uuteen valoon silloin, kun Vihreät puolueena sanoutui irti ilkivaltaiskuista. Turkistilalliset epäilivät myös toisiaan. Uhriksi joutumattomat katselivat viistosti alaspäin niitä, jotka kokivat ilkivaltaiskun. Eräs turkistarhaaja väitti vain tietynlaisten tarhojen joutuvan iskujen kohteeksi. Iskijät piirittäisivät huolimatonta, huikentelevaa, likaisesti pukeutunutta eläinten hoitajaa ja eläimensä nälkään jättävää tarhaajaa. Eräänlaisen aluepoliittisen merkityksen turkistarhaisku sai niiden puheessa, joiden mielestä turkistarhaisku oli kaupunkilaisten sota maalaisia ja maalaisuutta kohtaan. Turkistarhaiskussa rikottu rakennus tai omaisuus ei merkinnyt kaupungissa mitään, koska kaupunkilaisten murheet olivat toisenlaisia. Siellä sanaharkan tai oikeusjutun saattoi aiheuttaa vähäinen kysymys kuten pyykkinaru väärällä puolella tontin rajaa. Sodassa maalaisuutta vastaan olivat lehdistö, poliisi ja muut virkamiehet aikaansaaneet maaseudun asukkaiden leimaamisen rikollisiksi ja alamaailmaan kuluviksi - turkistarhaiskujen vuoksi. Kun turkistarhaajia sanottiin murhaajiksi, oli aina joku, joka uskoi. Turkistarhauksen tulevaisuus Lamasta ja turkistarhaiskuista johtunut turkistarhaajien julkinen esiintyminen ei tapahtunut myönteisissä, onnistumista kuvaavissa tilanteissa. Haastatelluista monet olivat kokeneet oikeu- 56 Maaseudun uusi aika 2/2007

8 denkäyntejä, joissa oli puitu joko rehun hankintaan liittyviä kysymyksiä, vakuutusoikeutta tai ilkivaltatapauksia. Pienellä paikkakunnalla oikeudelliset vaateet ja tulkinnat heijastuivat helposti jokapäiväiseen elämään. Tarhaajien oli pyrittävä pysymään puheväleissä oikeuteen haastamiensa ihmisten kanssa. Tämä ei suinkaan ehkäissyt turkistarhojen laajentamissuunnitelmia. Neljällä turkistarhalla oli vireillä ympäristölupa-asia, jossa asiointi edellytti valtion viranomaisten kannanottoa ja kunnan rakennuslupia. Usko tulevaisuuteen eli etenkin sellaisilla tarhoilla, joilla oli hankittu alan ammattikoulutusta. Eräs laajentava tarha oli valmis palkkaamaan uuden työntekijän, jos sellainen vain jostain löytyisi. Myös nainen kelpaisi töihin. Useammalla kuin yhdellä haastattelemistani turkiseläinten kasvattajista oli varastossa muistona hyviltä vuosilta joko ketun tai supikoiran nahkoja. Lama-ajan koittaessa ja huutokauppahintojen romahdettua eivät kasvattajat tahtoneet lähettää niitä pilkkahinnalla myytäväksi, vaan ne varastoitiin pahan päivän varalle. Onhan varautuminen huomiseen yksi pienyrittäjän päämäärä. Tarhaajien puheissa tulevaisuuden horisontissa uhkasi kaksi asiaa. Ensimmäinen oli kiinalainen kysyntä, jonka pelättiin tyrehtyvän, vaikka juuri turkisvienti Kiinaan oli pelastanut monen tarhan konkurssilta. Nyt olivat kiinalaiset itse alkaneet turkistarhaajiksi, mikä merkitsi entistä kovempaa kilpailua markkinoista. Toinen huoli koski ukkoontumista. Haastatellut sanoivat, että turkistarhalle oli vaikea löytää jatkajia. Tämä keskustelu on perin tuttua myös maatalouden piirissä, missä jo vuosia on pyritty lisäämään sukupolvenvaihdoksia tiloilla. Keskustelua Turkistarhaus on osoittautunut yhdeksi modernin yhteiskunnan ympäristöpolitiikan ydinkysymykseksi. Siksi varsinkin radikaalit poliittiset argumentit törmäävät vastakkain erilaisten turkistarhausta ohjaavien sosiaalisten ja taloudellisten prosessien kanssa. Eläinoikeuskamppailu ja turkistarhaiskut kuuluivat radikaaliin liikehdintään, joka piti tärkeänä myös kulutuksen kritiikkiä. Turkista vastustettiin muun muassa kerskakulutuksen ja rihkamatalouden symbolina, mutta kulutuskritiikki saattaa joskus olla hyvin yksinkertaista. Nuoren vihreän poliitikon syyte siitä, että turkistarhaaja palvelee kulutusyhteiskuntaa, ei aina istu arviointiin itäsuomalaisen turkistarhaajan elämäntyylistä. Olisin valmis väittämään, että turkis kulutushyödykkeenä olisi huomionarvoinen, ei pelkästään siten miten kulutuskriitikot kannanotoissaan ilmoittavat. Turkis palveli aikojen kuluessa yhteiskunnallisten luokkien eroja osoittavana symbolina, seksuaalisuutta osoittavana fetissinä, aistikkuuteen pyrkivänä luksustuotteena, tai yleensä vaatetuksena tai koristeena. Euroopassa ja muualla korkean kulutuksen yhteiskunnissa turkis ei aina saa arvoistaan kohtelua, etenkään kun sitä käytetään nousukasmaisen elämäntyylin mauttomana tunnuksena. Se menettää merkitystään silloin, kun se on jokapäiväisten autonistuinten tai karvahattujen raaka-aine. Turkiksen paikka olisi ajattomassa, klassisessa kulutuksessa, jossa kestävyyttä ja kierrätettävyyttä arvostetaan. Radikaalin liikehdinnän värikkäät äänenpainot saivat viime vuosikymmenellä sijaa suomalaisessa keskustelussa (tutkijapöydissä ja sanomalehdissä ainakin). Silloin jäivät varjoon sellaiset yhteiskunnalliset prosessit, jotka olivat turkistuotannon synnyttäneet ja tehneet siitä elinkeinon muiden maaseudun elinkeinojen rinnalle. Jopa virallisella taholla turkistarhat haluttiin jättää varjoon silloin, kun kiireisinä aikoina huomio keskittyi Euroopan unionin ehtoihin sopeutumiseen. Turkistarhaajat ammattilaisina eivät halunneet tulla sopeutetuiksi Euroopan unioniin niin, että heidät olisi pyyhitty pois elinkeinojen kartalta. VIITE 1 Kirje presidentille. Tutkimushaastatteluissa hankittua aineistoa. Kirjoittajana turkistuottajan puoliso. Maaseudun uusi aika 2/

9 LÄHTEET Blossfeld Hans-Peter Drobnic Sonja 2004: Theoretical Perspectives on Couples Careers. Teoksessa Hans- Peter Blossfeld Sonja Drobnic (ed.) Careers of Couples in Contemporary Society. From Male Breadwinner to Dual Earner Families. Oxford University Press, Oxford. Juppi Pirita 2004: Keitä me olemme? Mitä me haluamme? Eläinoikeusliike määrittelykamppailun, marginalisoinnin ja moraalisen paniikin kohteena suomalaisessa sanomalehdistössä. Jyväskylä Studies in Humanities 29. Internet: jyu.fi:8080/vaitos/studies/studhum/ pdf. Karkinen Katri 2005: Turkistuotanto, teollistuminen ja ympäristötietoisuus. Lisensiaatintyö. Joensuun yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kiander Jaakko (toim.) 2000: 1990s economic crisis: the research programme of the Academy of Finland, conference Government Institute for Economic Research Publication 27:3. Kiander Jaakko Vartia Pentti 1998: Suuri lama. Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu. ETLA Sarja A, 143. Konttinen Esa Peltokoski Jukka 2004: Ympäristöprotestin neljäs aalto. Eläinoikeusliike ja uuden polven ympäristöradikalismi 1990-luvulla. SoPhi, 85. Pesso Kalevi 2003: Hyvää yhteistoimintaa Etelä-Suomen yhdistysten kesken. Teoksessa Johansson Ulf (toim.) Lämmittävä historia. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto ry Rannikko Pertti 2003: Oikeudenmukaisuuskysymys suomalaisen ympäristöliikehdinnän aalloissa. Teoksessa Lehtinen Ari ja Rannikko Pertti (toim.) Oikeudenmukaisuus ja ympäristö. Gaudeamus, Helsinki. Silvasti Tiina 2001: Talonpojan elämä. Tutkimus elämäntapaa jäsentävistä kulttuurisista malleista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 821. Sireni Maarit 2005: Sukupuoli-identiteetit ja keho maaseutumaantieteen tutkimuskohteena. Maaseudun uusi aika 13:1, Weijola Tore 1991: Pälskrisen: historisk bakgrund och regionala effekter i Finland. University of Helsinki, Ruralia Institute, Series B no 7. Vilkko Anni 1998: Kodiksi kutsuttu paikka. Tapausanalyysi naisen ja miehen omaelämäkerroista. Teoksessa Hyvärinen Matti, Peltonen Eeva ja Vilkko Anni (toim.) Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa. Vastapaino, Tampere. 58 Maaseudun uusi aika 2/2007

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Sitkeä sissi turkistarhaaja yhteiskunnan muutoksessa

Sitkeä sissi turkistarhaaja yhteiskunnan muutoksessa Sitkeä sissi turkistarhaaja yhteiskunnan muutoksessa Yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro 91 sitkeä sissi - turkistarhaaja yhteiskunnan muutoksessa KATRI KARKINEN Sitkeä sissi turkistarhaaja yhteiskunnan

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei?

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Mistä työlle tekijöitä -seminaari Outokumpu 1.11. Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulu Nuorten työasenteiden mittaaminen Nuorisobarometreissa Vuodesta 1994

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa

Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Kokemukset tuulivoimaloista Salon Märynummessa Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, valtteri.hongisto@ttl.fi Turun ammattikorkeakoulu, valtteri.hongisto@turkuamk.fi +358 40 5851 888 Tulokset julkistettu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Turkistarhaton Suomi 2025

Turkistarhaton Suomi 2025 Turkistarhaton Suomi 2025 Suomeen tarvitaan aikataulutettu suunnitelma asteittaiseksi turkistarhauksesta luopumiseksi Eläinsuojeluliitto Animalia ry käynnisti alkuvuodesta 2010 Turkistarhaton Suomi 2025

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)

ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp) Helsingissä 23.5.2013 Leo Stranius Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle ASIA: (M 1/2013 vp) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 :n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp) Luonto-Liitto kiittää maa-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

PITOPAIKAN REKISTERÖINTI- / MUUTOSILMOITUS (Turkiseläimet, hirvi- ja kamelieläimet)

PITOPAIKAN REKISTERÖINTI- / MUUTOSILMOITUS (Turkiseläimet, hirvi- ja kamelieläimet) 1 (8) Lue täyttöohjeet huolellisesti läpi ennen lomakkeen täyttämistä. Lomake palautetaan ilmoittajan maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan tai ilmoittajan asuinkunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari

Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot