Oppisopimuksella lähihoitajaksi. Opas työpaikoille

Transkriptio

1 Oppisopimuksella lähihoitajaksi Opas työpaikoille

2 Helsinki 2011 SuPer, Kehittämisyksikkö Kuvat: Ingimage

3 Sisällys 1 Johdanto 4 2 Lähihoitajan ammatti ja oppisopimuskoulutus 6 3 Ammatillinen peruskoulutus Lähihoitajaksi ammatillisessa peruskoulutuksessa Lähihoitajaksi näyttötutkinnolla 11 4 Ammatillinen lisäkoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 13 5 Oppisopimuskoulutus Oppisopimusopiskelijaa koskevia lakeja ja asetuksia Oppisopimuskoulutus on käytännönläheinen opiskelumuoto Oppisopimus on sitova sopimus Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet 18 6 Oppisopimuskoulutus käytännössä sosiaali- ja terveysalalla Oppisopimuskoulutuksen keskeiset asiakirjat Opiskelija työskentelee koulutetun hoitajan ohjauksessa Tukea oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen Oppisopimusopiskelijan ohjaus Oppisopimusopiskelijan arviointi 29 7 Todistukset 31 8 Työnantajan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Oppisopimusopiskelijan palkkaus ja opintososiaaliset edut 34 9 Oppisopimuksen lakkaaminen ja purkaminen Ammattitutkintostipendi Alan haasteita SuPerin oppisopimuskoulutusta koskevat linjaukset 40 Lähteet 43 3

4 1 Johdanto Oppisopimuskoulutus on ollut suosittu tapa kouluttua lähihoitajaksi, ja se on kiinnostanut niin opiskelijoita kuin työnantajia. Oppisopimuskoulutukseen voi hakeutua peruskoulun suorittanut ja 15 vuotta täyttänyt henkilö eikä hakeutuvien yläikärajaa ole määritelty. Oppisopimuksen osapuolia ovat opiskelija, työnantaja, koulutuksen järjestäjä ja tietopuolisen opetuksen toteuttaja. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä voi toimia Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämän järjestämisluvan saanut kunta, kunta-yhtymä, rekisteröity yhtiö säätiö tai valtion liikelaitos. Kunnilla ja monilla ammatillisilla oppilaitoksilla on omat oppisopimustoimistonsa. Oppisopimuskoulutuksella hankittu ammatillinen toisen asteen tutkinto antaa täyden jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Koulutukseen kuuluu aina ammatillisessa oppilaitoksessa annettava tietopuolinen teoriaopetus. Työelämän tarpeiden tunnistaminen ja niiden huomioon ottaminen oppisopimuskoulutuksessa tuottaa työelämän kaipaamaa osaamista. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen tai virkamiehen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus). Yrittäjän oppisopimus on yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän välinen sopimus. Hallituksen vuonna 2010 asettaman kasvuryhmän loppuraportissa esitetään konkreettisia politiikkasuosituksia tuottavuuden lisäämiseksi. Raportissa korostetaan, että työurien pidentäminen 4

5 ja työttömyyden torjunta ovat osa tuottavuuden kasvattamista. Yhtenä keinona työurien pidentämiseksi kasvutyöryhmä ehdottaa, että peruskoulun päättäville nuorille tarjotaan mahdollisuus aloittaa ammattiopinnot heti saman vuoden aikana. Myös aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia työssäolon aikana halutaan parantaa. Tavoitteet on kirjattu Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan Oppisopimuskoulutuksen lisääminen sisältyy hallitusohjelmatavoitteisiin. Hallitusohjelman toteutuessa erityisesti sosiaali- ja terveysalan yksityiset palvelun tuottajat tulevat hyödyntämään entistä enemmän myös oppisopimuskoulutusta uuden työvoiman rekrytoinnissa. Oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen on panostettu viime vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2009 työryhmän selvittämään oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämistä. Työryhmän työn tuloksena syntyi raportti Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen (OKM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:8). Oppisopimuskoulutuksen laatu on varmistettava hyvin kaikissa olosuhteissa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suoritettaessa. Oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyyden takia sen toteutumisen muodot ovat olleet kirjavia eikä ongelmilta ole vältytty. Opiskelijan asema työyhteisössä ei ole ollut kaikille selvä ja opiskelijat ovat joutuneet esimerkiksi työskentelemään yksin ilman ohjausta ja valvontaa. Aina ei myöskään ole ollut itsestään selvää se, että teoriaopetus sisältyy oppisopimuskoulutukseen. Nyt on oikea hetki lähteä yhdessä toteuttamaan korkeatasoista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksen laadukas suunnittelu, toteutus ja koulutusprosessin seuranta edellyttää koulutuksen järjestäjältä ja oppisopimustyöpaikalta riittäviä resursseja. 5

6 Olemme SuPerissa laatineet tämän oppaan ensisijaisesti ohjekirjaksi työpaikoille. Oppaan toivotaan hyödyttävän myös koulutuksen järjestäjiä ja opiskelijoita oppisopimuskoulutuksen laadukkaan suunnittelun ja toteutuksen välineenä. Oppaaseen on koottu keskeisiä asioita sosiaali- ja terveysalan ammatillisesta koulutuksesta, ja tarkastelun painopiste on lähihoitajien oppisopimuskoulutuksessa. Tekstissä käytetään jatkossa luettavuuden helpottamiseksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon käsitteen tilalla käsitettä lähihoitajan tutkinto. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot käsitellään oppaassa lyhyesti. 2 Lähihoitajan ammatti ja oppisopimus Lähihoitajan työkenttä kattaa koko sosiaali- ja terveysalan. Asiakkaat ovat eri-ikäisiä ja tulevat eri kulttuuritaustoista. Lähihoitajia ja alan koulutusta arvostetaan, sillä ammatilla on pitkä historia jo aiemmissa koulutuksissa. On tärkeää, että lähihoitajan koulutus täyttää sille asetetut laatuvaatimukset kaikissa eri koulutusmuodoissa. Lähihoitajan oppisopimus työelämälähtöisenä koulutuksena on erityisen vaativa. Siksi sen suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Aikaisempien koulutusten historiaan voi perehtyä SuPerin julkaiseman Arjen ihmeitä -kirjan (1998) kautta. Lähihoitajakoulutuksen ja ammatin historiaa käsitellään puolestaan kirjassa Olen ammatiltani lähihoitaja (2008). 6

7 Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö. Lähihoitaja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään laeilla, jotka on otettava huomioon oppisopimusta toteutettaessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden, (laillistettu ammattihenkilö), tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut henkilö), tai henkilöä, jolla on oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä, (nimikesuojattu ammattihenkilö). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen omassa laissa (272/2005), joka tuli voimaan Lain tarkoituksena on edistää asiakkaan oikeuksia ja varmistaa, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys. Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto, kuten aikaisemmat alan tutkinnot. 7

8 Nimikkeet SuPerin kanta on se, että nimineuloissa käytetään koulutusten mukaisia virallisia tutkintonimikkeitä, lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja jne. Tehtävänimikkeenä/yleisenä toiminimikkeenä kunnassa/ yrityksessä voi kaikilla kelpoisuusehdot täyttävillä olla lähihoitaja. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry on lähihoitajien oma ammattiliitto. SuPer ry on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten sekä palvelujen käyttäjien asioihin monipuolisen ja aktiivisen toimintansa kautta. 3 Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus on toisen asteen koulutusta, jonka tavoitteena on tuottaa työelämään käytännön työn osaajia. Ammatillisia perustutkintoja suoritetaan oppilaitoksissa ja oppisopimuksella työelämälähtöisesti. Perustutkintoon johtavaa koulutusta 8

9 toteutetaan opetussuunnitelmien mukaisina perinteisinä koulutuksina tai näyttötutkintoina. Ammatillisiin perustutkintoihin hakeutuvan terveydentilavaatimuksista säädetään erikseen tutkinnon perusteissa. Opiskelija voi yhdistää ammatillisiin opintoihin valinnaisesti osia muista perustutkinnoista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista sekä ammattikorkeakouluopinnoista (ei näyttötutkinnossa). Ammatillisen perustutkinnon opiskelija voi suorittaa myös lukio-opintoja. Lukiokurssit tuotetaan useimmiten aikuislukioissa. Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijainen tavoite on työllistyminen alan tehtäviin, mutta ammatillinen peruskoulutus antaa myös hyvän pohjan mahdollisia lisä- tai jatko-opintoja varten. Ammatillisen koulutuksen toteutukseen kuuluu aina henkilökohtaisen opiskeluohjelman HOPSin laadinta, josta säädetään ammatillista koulutusta koskevassa laissa ja asetuksessa. HOPS laaditaan ennen koulutuksen käynnistämistä ja liitetään osaksi oppisopimusopiskelijan henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Oppisopimuksessa opiskelusuunnitelma koostuu työssäoppimisen ja tietopuolisen koulutuksen suunnitelmasta. Oppisopimuskoulutuksena suoritettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ei sisälly pakollisia liikunnan, muiden taito- ja taideaineiden eikä terveystiedon opintoja. Sen sijaan nuorten peruskoulutukseen sisältyvät työelämässä annettavat ammattiosaamisen näytöt. Näyttötutkinnot henkilökohtaistetaan kolmessa vaiheessa: 1. tutkintoon hakeutumisen, 2. tutkinnon suorittamisen ja 3. valmistavan koulutuksen osalta. Näyttötutkinnon toteutustapa poikkeaa jonkin verran nuorten koulutuksesta, mutta ammattitaitovaatimukset ja tutkinnon tuottama osaaminen ovat yhtäläiset. 9

10 3.1 Lähihoitajaksi ammatillisessa peruskoulutuksessa Lähihoitajan tutkinnon perusteissa kuvataan tutkinnon edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ohjaava asiakirja on Opetushallituksen määräys ammatillisen perustutkinnon perusteista (Määräys 17/011/2010). Määräys on lakiin verrattava normi, jota kaikkien tulee noudattaa. Koulutuksen järjestäjät laativat määräyksen pohjalta omat oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmansa, joihin työpaikkaohjaajien tulisi perehtyä. Lähihoitajatutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Peruskoulutuksena koulutus kestää kolme vuotta. Lähihoitajaksi valmistuvalla tulee olla laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet sosiaali- ja terveysalan eri tehtäviin sekä erikoistuneemmat valmiudet yhdellä tutkinnon osa-alueella. Koulutuksen tavoitteena on, että lähihoitaja pystyy työskentelemään monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan erilaisissa tehtävissä. Tutkinnon perusosat täydennettyinä valitulla koulutusohjelmalla ja valinnaisella tutkinnon osalla antavat työelämän edellyttämän ammattitaidon ja erikoistuneen osaamisen jollakin erityisalueella. Valinnaisilla opinnoilla opiskelija voi suunnata osaamistaan omien tarpeidensa tai alueensa työelämän tarpeiden mukaan. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät lisäksi ammattiosaamisen näytöt, jotka ovat osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan ammatillista osaamista työpaikalla. Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen jaksoja myös jossakin muussa Euroopan maassa. Eurooppalaisilla koulutusjaksoilla 10

11 tarkoitetaan kaikkia ammatilliseen koulutukseen liittyviä koulutusjaksoja, jotka oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilö suorittaa toisessa maassa. Europass-todistus on asiakirja, jonka avulla todennetaan muualla Euroopassa suoritettu koulutusjakso. Europassia voi käyttää työnhaussa tai koulutukseen pyrittäessä. Europassista löytyy lisää tietoa opetushallituksen sivuilta Lähihoitajaksi näyttötutkinnolla Näyttötutkinnon suorittaminen ei edellytä koulutukseen osallistumista perinteisellä tavalla eikä näyttötutkintoon valmistautumiselle aseteta määrättyjä ehtoja. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa edellytetään kuitenkin, että mikäli tutkinnon suorittaja ei ole aikaisemmin suorittanut alan tutkintoa, valmistavan koulutuksen tulee sisältää pakollisia tutkinnon osia vähintään 80 opintoviikon verran. Lähihoitajan näyttötutkintoon ei siten käytännössä voi mennä ilman, että on joko aikaisempi koulutus ja työkokemusta tai suoritettuna vaaditut opinnot. Valmistavaa koulutusta on tarjolla alan oppilaitoksissa päiväopiskeluna, monimuoto-opiskeluna ja oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkinnon suorittaminen suunnitellaan oppisopimuskoulutuksen käynnistysvaiheessa. Näyttötutkinnossa otetaan huomioon aikaisempi osaaminen ja koulutus. Näyttötutkinto mahdollistaa tutkinnon suorittamisen monimuotoisesti. Tutkinnon suorittajalla voi olla aikaisemmin hankittua osaamista ja koulutusta tai hän hankkii tarvittavan osaamisen eri tavoin ja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa eli arkikielellä näytöissä. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan kaikki tutkinnossa vaadittava osaaminen. Näyttötutkinnon suorittajat osallistuvat 11

12 pääasiassa oppilaitoksissa järjestettävään valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen. Näyttötutkintojen järjestäjällä tulee olla voimassaoleva järjestämissopimus alan tutkintotoimikunnan kanssa. Tutkinnon järjestäjä varmistaa oppisopimusopiskelijan edellytykset osallistua tutkintotilaisuuteen ennen sen alkamista. Tutkintotilaisuuden aloittamisesta tehdään päätös yhdessä työelämän arvioijien kanssa. Tutkintosuoritus arvioidaan työpaikalla ja arvioijina toimivat työnantaja ja työntekijä sekä opettaja. Tutkinnon suorittajan aikaisempi osaaminen voidaan tunnustaa suoraan osaksi tutkintoa, mikäli hänellä on osoittaa luotettavat asiapaperit ja todistukset. Esimerkiksi perushoitaja tai lastenhoitaja, joka on tehnyt vuosia töitä ja on osallistunut erilaisiin täydennyskoulutuksiin, voi suorittaa tutkinnon osia osaamisen tunnustamisen kautta. Tällöin tutkintoa suorittamaan pyrkivä ottaa yhteyttä näyttötutkinnon järjestäjään, joka kartoittaa aikaisemman osaamisen ja organisoi arvioinnin. Puuttuva osaaminen täydennetään normaalisti oppisopimuskoulutuksena ja hankittu osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Arvioijat tekevät yhdessä arvosanaesityksen, jonka pohjalta tutkintotoimikunta päättää arvosanasta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus pyytää arvioinnin oikaisua, mikäli hän on tyytymätön arviointiinsa. Tutkintotodistukset myöntää alan tutkintotoimikunta. 12

13 4 Ammatillinen lisäkoulutus 4.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Tästä seuraa, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä velvoitetaan pitämään yllä ammattitaitoaan. Uralla omassa ammatissa etenemiseksi on tarjolla paljon koulutuksia, joista ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat varteenotettava vaihtoehto. Oppisopimuskoulutus soveltuu ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista ammatillista lisäkoulutusta. Ne on tarkoitettu erityisesti työelämässä oleville aikuisille, ja ne suoritetaan näyttötutkintoina. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen näyttötukintoina kuuluu pääsääntöisesti valmistavaa koulutusta, ja oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu koulutusmuoto valmistauduttaessa suorittamaan näitä tutkintoja. Ammattitutkinnossa on osoitettava ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito. Ammattitutkintojen ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että ne edellyttävät peruskoulutuksen tasoisia tietoja ja taitoja sekä riittävää työkokemusta ja täydentäviä opintoja alalta. Erikoisammattitutkinnossa puolestaan vaaditaan jo alan vaativimpien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Erikoisammattitutkintoa suorittamaan hakeutuvalla tulee olla vähintään sosiaali- ja terveysalan toisen asteen perustutkinnossa tai vastaavassa vaadittava osaaminen. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon tai sen osaan järjestettävän valmistavan koulutuksen tulee noudattaa kunkin tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia. 13

14 Mikäli henkilö on kiinnostunut tietystä ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta, kannattaa työnantajan kanssa neuvotella mahdollisuudesta suorittaa ko. tutkinto oppisopimuksella. Tutkintojen perusteet ovat luettavissa sähköisessä muodossa Opetushallituksen verkkosivuilla osoitteessa 5 Oppisopimuskoulutus 5.1 Oppisopimusopiskelijaa koskevia lakeja ja asetuksia Oppisopimuskoulutuksella on Suomessa pitkät perinteet jo 1600-luvulta ammattikuntalaitoksen kehittymisen myötä. Ensimmäinen varsinaisesti oppisopimustoimintaa säätelevä laki on vuodelta Vuoden 1967 lakiuudistuksen yhteydessä oppisopimuksen paikallishallinto ulotettiin kaikkiin kuntiin ja teoriaopetus tuli järjestelmälliseksi osaksi oppisopimuskoulutusta. Asetuksella ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) säädetään työpaikan henkilökunnan laatuvaatimuksista. Työpaikalla tulee olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa. Heistä nimetään opiskelijalle vastuullinen kouluttaja. Teoriaopetuksesta ja henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta säädetään asetuksella ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Vuon- 14

15 na 2007 lisättiin lakiin ammatillisesta koulutuksesta säännös, joka mahdollisti oppisopimuskoulutuksen myös virkasuhteessa oleville. Opetushallituksen määräyksen mukaisesti näyttötutkintoa suorittavalle oppisopimusopiskelijalle annetaan osallistumistodistus. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tulee maksaa työnantajalle koulutuskorvausta käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Opiskelija, joka ei saa tietopuolisen koulutuksen ajalta palkkaa, on oikeutettu opintososiaalisiin etuisuuksiin. Lakeja ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja rikoslaista muutettiin opiskelijan alalle soveltumattomuuden ratkaisemiseksi. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. (HE ) Oppisopimuskoulutusta koskeva lainsäädäntö korostaa opintojen pohjautumista opiskelijan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Laki määrittelee, että oppisopimuskoulutus on yksi koulutuksen järjestämismuoto ja tapa suorittaa tutkinto. Oppisopimusopiskelijaan sovelletaan normaaleja palvelussuhteen ehtoja, voimassa olevia lakeja ja säädöksiä työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta sekä työntekijän muusta suojelusta. Edellä lueteltujen lakien ja asetusten lisäksi on joukko muita lakeja, jotka on otettava huomioon solmittaessa oppisopimusta sosiaali- ja terveysalan työpaikalla. Alan kelpoisuusehdot säätelevät koulutuksessa olevan mahdollisuuksista toimia alan tehtävissä. Lisäksi on muistettava potilasturvallisuutta koskevat säädökset. Oppisopimusopiskelija ei saa toimia itsenäisesti sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. 15

16 5.2 Oppisopimuskoulutus on käytännönläheinen opiskelumuoto Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisen aikuiskoulutuslain sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen idean mukaan oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa opetuksen pääpaino on työelämässä. Lait tarkentavat määräyksiä oppisopimuskoulutuksen johto- ja valvontatehtävästä, henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta, koulutuskorvauksista ja työsuhteesta. Oppisopimuskoulutusta voivat toteuttaa kaikki koulutuksen järjestäjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt järjestämisluvan. Oppisopimusta koskeva sopimus on koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja opiskelijan välillä tehtävä sopimus työsuhteessa toteutettavasta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Oppisopimus perustuu työnantajan ja 15 vuotta täyttäneen työntekijän väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimusopiskelijan työaika noudattaa työehtosopimusten normaaleja työaikoja. Työssäoppimista täydentää oppilaitosyhteistyössä annettava teoriaopetus. Oppisopimukseen mahdollisesti myöhemmin tehtävistä muutoksista on aina sovittava kaikkien kolmen allekirjoittajatahon kanssa. Oppisopimuskoulutus sopii erityisesti henkilölle, joka arvostaa käytännönläheistä opiskelua koulumuotoisen opiskelun sijaan. Oppisopimuskoulutus toteutuu 80 %:sesti työpaikalla ja 20 % oppiajasta on teoreettista opiskelua oppilaitoksen johdolla. Oppisopimuskoulutus kestää kahdesta kolmeen vuoteen opiskelijan aikaisemman osaamisen mukaan. Oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneen tulee olla yhteydessä paikalliseen oppisopimustoimistoon. 16

17 Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa. Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välillä kirjallisesti tehtävä määräaikainen sopimus työn tekemisestä ja työpaikalla tapahtuvasta opiskelemisesta. Työsopimuslaki määrittelee, että työsopimuksella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa, tai muuta vastiketta vastaan (TSL, 1 luku, 1 ). Opiskelija työskentelee siten työnantajan johdossa ja valvonnassa ja saa työstään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimusopiskelija perehtyy työelämän pelisääntöihin ja noudattaa niitä. Työnantajan velvollisuus on osoittaa opiskelijalle opiskeluohjelman mukaisia työtehtäviä ja työpaikkakouluttaja, joka kirjataan vastuulliseksi kouluttajaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Työtehtävien on tuettava tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamista. Oppisopimuskoulutusta järjestettäessä on otettava aina huomioon laki ammatillisesta koulutuksesta. Tietopuolinen opetus kuuluu oppisopimuskoulutukseen. Koulutukseen kuuluu ammatillisessa oppilaitoksessa annettava tietopuolinen teoriaopetus, jonka yhtenä tavoitteena on turvata ammattitaidon laaja-alaisuus ja hyödynnettävyys alan eri tehtävissä. Tietopuolisen opetuksen määrä vaihtelee, mutta se on pääsääntöisesti vähintään 20 % koulutuksen kestosta. Oppisopimusopiskelijalla on määrätyin ehdoin oikeus ns. opintososiaalisiin etuisuuksiin silloin, kun hän ei saa palkkaa. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa teoriaopintojen ajalta, on opiskelija oikeutettu opintososiaalisiin etuihin. Päivärahasta, perheavustuksesta, majoitus- ja matkakorvauksista säädetään asetuksessa. 17

18 5.3 Oppisopimus on sitova sopimus Oppisopimuksella työnantaja sitoutuu tarjoamaan työntekijälle työtä ja mahdollisuuden opiskella ammattiin. Opiskelija sitoutuu tekemään työtä ja opiskelemaan tavoittelemaansa ammattiin. Koulutuksen järjestäjänä toimii oppisopimustoimisto, joka on kolmas osapuoli oppisopimusta laadittaessa. Se vastaa oppisopimuskoulutuksesta kokonaisuutena, myös tietopuolisen opetuksen hankinnasta. Tietotopuolisen koulutuksen järjestäjä sitoutuu teoreettisten opintojen toteuttamiseen suunnitelman mukaan. Oppisopimusta koskevista muutoksista tulee neuvotella yhdessä. Oppisopimusta koskevat sitoumukset velvoittavat osapuolia toimimaan sovittujen tavoitteiden mukaan. Oppisopimuksessa sovittujen periaatteiden noudattamatta jättäminen merkitsee sopimusrikkomusta. 5.4 Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet Koulutuksen järjestäjällä (kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö), jolle opetusministeriö on myöntänyt järjestämisluvan, on vastuu oppisopimuskoulutuksen johtamisesta sekä yleinen ohjaus- ja valvontavastuu koulutuksen toteutumisesta. Koulutuksen järjestäjä on velvollinen maksamaan työnantajalle koulutuskorvausta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Samoin koulutuksen järjestäjä on velvollinen maksamaan opiskelijalle opistososiaalisia korvauksia ansionmenetyksistä, mikäli hän ei saa palkkaa esim. tietopuolisen opiskelun ajalta. 18

19 Oppisopimuskoulutuksen järjestäjällä on viimekädessä kokonaisvastuu onnistuneesta koulutusprosessista. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tehtävänä on vastata oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta alueellaan. Tämä tarkoittaa, että myös työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja teoriaopetuksen seuranta kuuluu oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä vastaa opintososiaalisia etuuksia koskevista päätöksistä ja koulutuskorvausten maksamisesta. Ongelmatilanteissa oppisopimuskoulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä toimiin asioiden selvittämiseksi ja korjaamiseksi. 6 Oppisopimuskoulutus käytännössä sosiaali- ja terveysalalla Oppisopimuskoulutuksen aloittaminen edellyttää työpaikkaa. Jos oppisopimuskoulutukseen hakeutuvalla ei ole omaa työpaikkaa, tulee hänen etsiä itselleen työpaikka normaalin työnhakuprosessin kautta. Työpaikkaa voi tiedustella esimerkiksi työvoimatoimistosta ja samalla selvittää oppisopimuskoulutuksen mahdollisuus. Silloin kun oppisopimuskoulutukseen hakeutuvalla on jo työpaikka, hän voi ottaa asian suoraan esille oman esimiehensä kanssa. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia alustavasti keskenään oppisopimuskoulutuksen toteuttamisesta. Sen jälkeen heidän tulee ottaa yhteys oppisopimusviranomaiseen. Varsinainen oppisopimuskoulutusta koskeva sopimus tehdään aina yhdessä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. 19

20 Oppisopimuskoulutuksen käytännön toteutusta ohjaavat pelisäännöt tulee käydä yhdessä läpi ja varmistaa, että eri osapuolilla on koulutuksesta yhteinen näkemys. Koska oppisopimuskoulutus toteutuu monen eri toimijan yhteistyönä, on tärkeää, että kaikkien koulutukseen osallistuvien tehtävät, vastuut, työnjako ja yhteistyö määritellään ja kirjataan selkeästi. Suunnitteluvaiheessa liian vähälle huomiolle jää usein työpaikan soveltuvuuden varmistaminen eikä tutkinnon laaja-alaisuuden edellyttämiä muita työpaikkoja suunnitella ja sovita heti alkuvaiheessa. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän vastuulla oleva koulutuksen käytännön toteutumisen seuranta on ajoittain puutteellista. Oppisopimusopiskelijan tulee työskennellä erilaisissa työympäristöissä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Oppisopimusviranomaisen tulee olla tietoinen sosiaali- ja terveysalaa ohjaavista laeista ja säädöksistä ja ottaa ne huomioon oppisopimusta suunniteltaessa Oppisopimusopiskelijan roolia työpaikalla suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alan kelpoisuutta määrittävät lait ja asetukset sekä potilasturvallisuutta ja lääkehoitoa koskevat ohjeet ja säädökset. Työpaikan tulee osata ohjata opiskelijaa huomioimaan potilasturvallisuuden edistämiseen kehitettyjä valtakunnallisia työkaluja sekä sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomaisten ohjeistukset. Oppisopimusviranomaisen velvollisuus on perehtyä etukäteen työpaikkaan ja varmistaa siten työpaikan edellytykset toimia oppisopimustyöpaikkana lähihoitajaopiskelijalle. Mikäli työpaikka ei täytä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutusympäristöiltä vaadittavia edellytyksiä kaikilta osin, ei oppisopimusta tule tehdä. Oppisopimustyönantajan on selvitettävä itselleen, mitä oppisopimuskoulutus häneltä työnantajana vaatii sekä millaista työtä ja työtehtäviä tekemällä opiskelija saavuttaa kyseisessä tutkinnos- 20

21 sa vaadittavan osaamisen. Työnantajan tulee järjestää riittävät ohjausresurssit työpaikkakouluttajalle sekä osoittaa opiskelijalle työtehtäviä, jotka tähtäävät tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen saavuttamiseen. Esimerkiksi hoito- ja huolenpito tutkinnon osassa vaadittava lääkehoidon osaaminen: Annostelee lääkkeet virheettömästi asiakas- ja potilaskohtaisiin annoksiin. Työnantaja on lääkehoitosuunnitelmassaan määritellyt lääkehoidon toteutuksen ja vastuut myös opiskelijoiden osalta. Tutkinnon tavoitteiden saavuttaminen lääkehoidossa edellyttää, että oppisopimusopiskelija osallistuu koulutetun hoitajan ohjauksessa lääkehoitoon ja jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi. Koulutettu hoitaja tarkistaa, että opiskelija on jakanut lääkkeet oikein. Lähihoitajaksi opiskelevan oppisopimusopiskelijan työpaikalla tulee siten hoidon ja huolenpidon tutkinnon osassa olla lääkehoidon toimintaa. Mikäli sitä ei ole, on arvioitava työpaikan soveltuvuutta tutkinnon osan suorittamisessa tai opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus opiskella lääkehoitoa toisessa työyksikössä. Myöhemmin opiskelijan osallistumista lääkehoitoon määrittää lääkehoitosuunnitelma. Oppisopimusopiskelija perehtyy tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja selvittää itselleen, mitä oppisopimuskoulutus häneltä edellyttää. Oppisopimusopiskelija perehtyy hyvin työelämän pelisääntöihin ja hoitaa työpaikalla annetut tehtävät huolellisesti ja vastuullisesti. Opiskelija huolehtii opintojensa etenemisestä suunnitelman mukaisesti ja tiedottaa ajoissa kaikille osapuolille, mikäli suunnitelmia tulee tarkistaa hänen puoleltaan. Työyhteisön ja erityisesti työpaikkakouluttajan suhtautuminen opiskelijan ohjaamiseen vaikuttaa merkittävästi tulevan ammattilaisen käsitykseen alasta. Positiivinen asenne opiskelijaa kohtaan on parasta tukea vaikeissakin tilanteissa. Esimiehen tuki työpaikka- 21

22 kouluttajalle ja ohjauksessa tarvittavien resurssien antaminen auttavat työpaikkakouluttajaa opetus- ja ohjaustehtävän hoitamisessa. Oppisopimuskoulutus on parhaimmillaan aitoa koulutuksen järjestäjän ja työelämän välistä vuoropuhelua. 6.1 Oppisopimuskoulutuksen keskeiset asiakirjat Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan eli HOPSiin kirjataan tavoitteet tietopuolisesta ja työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta sekä suunnitelma muualla toteutettavasta työssäoppimisesta. Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa kartoitetaan työt, joita tekemällä osaaminen karttuu. HOPSiin kirjataan myös alustavat suunnitelmat ammattiosaamisen näytöistä tai näyttötutkinnon tutkintotilaisuuksista. Oppisopimuskoulutuksen aikana tapahtuva ohjaus- ja arviointityö kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Koulutuksen edellyttämät resurssit on määriteltävä jo suunnitteluvaiheessa. Erityisen tärkeää on yhteistyössä suunnitella ja kirjata opiskelijan muualla kuin omassa työpaikassa tapahtuva opiskelu sekä ammattiosaamisen näyttöjen tai tutkintotilaisuuksien käytännön toteutus myöhempien ongelmien välttämiseksi. Oppisopimuksen sopimusvaiheessa sovitaan palkanmaksun periaatteista niin muualla tapahtuvan oppimisen kuin teoriaopintojenkin osalta ja ne kirjataan oppisopimuksen asiakirjoihin. Mitä yksityiskohtaisemmin oppisopimuskoulutuksen sisältö ja menetelmät kirjataan, sitä vähemmän on tarvetta selvitellä epäselviä kysymyksiä itse koulutuksen aikana. Oppisopimuskoulutuksen toteutukseen ja seurantaan kuuluu paljon asiapapereita, joista opiskelija, työpaikkakouluttaja ja viranomainen huolehtivat kukin osaltaan. Työpaikkakouluttaja on tärkeä yhdysside ja tuki oppisopimus- 22

23 opiskelijan koulutuksen käytännön toteuttamisessa koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Opiskelijalla on aina oikeus työpaikkakouluttajaan. Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua täydennetään tietopuolisella teoriaopetuksella oppilaitoksessa. Opiskelija osallistuu teoriaopetukseen osana oppisopimuskoulutusta. Teoriaopetuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijan ammattitaitoa siten, että osaaminen ei ole sidottu vain yhteen työpaikkaan. Samaan tavoitteeseen pyritään huolehtimalla oppisopimusopiskelijan työpaikkojen monipuolisuudesta. Lähihoitajan tutkinnon edellyttämää osaamista ei pystytä saavuttamaan, jos oppisopimusopiskelija työskentelee ainoastaan yhdessä rajatussa työyksikössä. Opiskelijan ohjaus on siten suunniteltava myös muualla tapahtuvan opiskelun osalta. Lähihoitaja, joka on kohdannut eri-ikäisiä ja erilaisissa ympäristöissä olevia asiakkaita ja potilaita, saavuttaa varmimmin tutkinnon edellyttämän laaja-alaisen osaamisen. Näyttötutkintona lähihoitajan tutkintoon hakeutuvan kanssa käydään henkilökohtainen keskustelu ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista. Hakeutumisvaiheessa käydään läpi tutkinnon soveltuvuutta, toisin sanoen selvitetään, onko lähihoitajan tutkinto hakijalle oikea. Samalla selvitetään, mitä aiempaa koulutusta ja työkokemusta tutkinnon suorittajaksi hakeutuvalla on. Henkilökohtaistamisen yhteydessä mietitään valmistavan koulutuksen toteutus eli suunnitellaan oppisopimuskoulutus. Kolmas henkilökohtaistamisen prosessissa läpi käytävä asia on tutkintotilaisuuksien suunnitteleminen yksityiskohtaisesti. 23

24 Opiskelijalla on osana oppisopimuskoulutusta oikeus osallistua teoriaopetukseen. Tietopuolisen opetuksen tulee olla linjassa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kanssa. Teoriaopetuksen tehtävät olisi järkevää sisällyttää työpaikalla tapahtuvan oppimisen osaksi siten, että ne tukevat osaamisen syvenemistä vaadittavaksi ammattitaidoksi. Opiskelu oppilaitoksessa ei ole vain tiedon hankintaa, vaan se on yhä enenevässä määrin myös valmiuksien antamista omaehtoiseen opiskeluun. Työsidonnaisia oppimistehtäviä voivat olla esimerkiksi työpaikalla ongelmalliseksi koettujen asioiden työstäminen ja uusien ratkaisuvaihtoehtojen kokeileminen. Opiskelijat ovat esimerkiksi kokeilleet uusia ideoita ja arvioineet niiden toimivuutta. Opiskelun mielekkyys kasvaa, kun teoria ja käytäntö kohtaavat aidolla tavalla. Näin mahdollistetaan myös koko työyhteisön mukaan ottaminen oman työnsä käytäntöjen arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijaa tulisikin rohkaista kyselemään ja pohtimaan. 6.2 Opiskelija työskentelee koulutetun hoitajan ohjauksessa Oppisopimustyöpaikan tarjoaminen opiskelijalle velvoittaa oppisopimuskoulutukseen liittyvien vastuiden kantamista. Koulutuksen laadusta ei ole lupaa tinkiä vaikeinakaan aikoina. Siksi oppisopimusopiskelijan sijoittaminen yksin tai ilman ohjausta tehtäviin, jotka edellyttävät sosiaali- ja terveysalan koulutusta, on vastoin säädöksiä. Oppisopimuskoulutuksella ei saa paikata koulutetun henkilökunnan vajetta, sillä oppisopimusopiskelija ei ole kelpoinen alan tehtäviin, mikäli hänellä ei ole taustallaan aiempaa alan tutkintoa. 24

25 Työpaikan henkilöstöresurssien riittävyyteen ja opiskelijan ohjausja opetustyön toteutumiseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Lähihoitajan tutkinnon laaja-alaisuuden toteutuminen oppisopimuskoulutuksena edellyttää, että opiskelija saa työskennellä erilaisissa työpaikoissa ja työtehtävät ovat monipuolisia. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämistyöryhmä esittää selvityksessään monityönantajaista oppisopimusta. Se olisi yksi merkittävä parannus lähihoitaja tutkinnon laaja-alaisuuden saavuttamiseksi. 6.3 Tukea oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö on tuottanut selvityksen oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisestä. Tämä selvitys on luet-tavissa myös ministeriön verkkosivuilta osoitteessa OKM on kuvannut Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen muistiossaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjän laatukriteerit prosessivaiheittain. Oppisopimuskoulutusta tulee käytännössä toteuttaa tämän kuvauksen mukaisesti. Oppisopimuskoulutus toteutuu yhteistyössä työelämän, koulutuksen järjestäjän, teoriaopetuksen tarjoajan ja opiskelijan välillä. Oppisopimuskoulutusta edeltää monivaiheinen suunnittelu, jonka lopputuloksena solmitaan oppisopimus. Mitä paremmin tausta- ja suunnittelutyö on tehty, sen paremmat onnistumisen mahdollisuudet oppisopimuskoulutuksella on. OKM:n oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämistä koskevassa selvityksessä kuvataan prosessina oppisopimuskoulutuksen keskeiset tavoitteet ja toteutus. 25

26 Kuvaus oppisopimustoiminnasta OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JOHTAMINEN, VALVONTA JA KEHITTÄMINEN YRITYS- JA MUU ORGANISAATIOYHTEISTYÖ, SEURANTA JA ARVIOINTI, RAPORTOINTI Osaamistarve: Työnantaja Työntekijä Yrittäjä Toimiala Oppisopimuskoulutuksen edellytysten varmistus Suunnittelu HOPS O p p i s o p i m u s Koulutuksen päättäminen Koulutuksen toteutus Näytöt Vaikuttavuus: Palaute Yritys Yksilö henkilökohtaistaminen / henkilökohtainen opiskelu- ja näyttösuunnitelma lait, asetukset, määräykset ja ohjeet Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, s. 24 Oppisopimuskoulutuksen laadukas toteuttamisprosessi jakautuu OKM:n selvityksen mukaan neljään päävaiheeseen: 1. Selvitetään yrityksen ja työpaikan edellytykset toimia oppisopimustyöpaikkana ja varmistetaan opiskelijan edellytykset opiskella. 2. Suunnitellaan oppisopimuskoulutus opiskelijan henkilökohtaistetusti. 26

27 3. Oppisopimuskoulutuksen toteutus, seuranta ja opiskelijan osaamisen kehittymisen arviointi. 4. Päätetään oppisopimuskoulutus. Oppisopimusasiakirjassa tulee olla seuraavat asiat: - työsopimuksen määräaika - oppisopimuksen voimassaoloaika - koeajan pituus, työaika - työpaikkakouluttaja ja hänen varahenkilönsä - mitä tutkintoa suoritetaan - oppisopimusopiskelijan palkkauksen perusteet (myös teoriaopetuksen/muun työssäoppimisen osalta) - muualla tapahtuva työssäoppiminen ja siihen liittyvät periaatteet - ohjauksen resurssit ja menetelmät - sopimukseen liitetään opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta ilmenee suoritettava tutkinto, keskeiset työtehtävät, tietopuolisen opetuksen toteutus ja ajoittuminen, vastuulliset kouluttajat - ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen - näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen - näyttötutkinnon suorittaminen ja näyttöympäristöt. 6.4 Oppisopimusopiskelijan ohjaus Oppisopimuskoulutuksessa työpaikkakouluttajan roolia tulee korostaa nykyistä vahvemmin. Työpaikkakouluttaja perehdyttää oppisopimusopiskelijan työpaikan toimintatapoihin ja työelämän 27

28 pelisääntöihin. Myös työyhteisön perehdyttäminen tulevaan opiskelijaan on tarpeellista. Työpaikkakouluttajana toimiminen on vaativa ja vastuullinen tehtävä. Työpaikkakouluttajaksi tulee valita vapaaehtoisesi tehtävään suostuva. Jos työpaikkakouluttaja tarvitsee lisää valmiuksia opiskelijoiden oppimishaasteiden tai kulttuuritaustaltaan erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen, tulee koulutuksen järjestäjän huolehtia tarvittavasta perehdyttämisestä. Esimiehen tuki sekä työpaikkakouluttajalle että opiskelijalle koulutusprosessin aikana on välttämätöntä. Työpaikkakouluttajan ja hänen varahenkilönsä nimeää työnantaja, joten työnantajan on vastattava siitä, että työpaikkakouluttajaksi valitaan oman alansa asiantuntija, joka hallitsee tehtäväalueensa laajasti ja tuntee työpaikan toimintatavat. Ohjaamisessa korostuvat motivoinnin ja kannustamisen taito. Ohjaukseen kuuluu opiskelijan oppimistavoitteisiin perehtyminen, niiden saavuttamista edistävien työtehtävien osoittaminen sekä opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen koulutusprosessin aikana. Työnantaja päättää työvuorosuunnittelusta, joten on tärkeä muistaa, että opiskelija ei voi työskennellä yksin eikä häntä voida laittaa vastaamaan asiakkaista pätevän henkilökunnan tavoin. Ohjaukseen ja oppimiseen on järjestettävä aikaa. Oppisopimustyöpaikka valitaan huolella ja koulutuksen järjestäjän tulee varmistua myös työpaikkakuluttajan motivaatiosta ja ammattitaidosta. Kiireisen työelämän keskellä ohjauksen laadusta huolehtiminen on suuri haaste. Vastuu tulevan ammattilaisen ammattitaidosta ja työntekijöiden työhyvinvoinnista edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja ja hyvää työn suunnittelua. Työpaikkaohjaajan ja oppisopimusopiskelijan työhyvinvointiin tulee kiinnittää säännöllisesti huomiota mm. keskustelemalla heidän kanssaan ja järjestämällä töitä tarvittaessa uudella tavalla. 28

29 Oppisopimusopiskelijan ja työpaikkakouluttajan onnistunut yhteistyö edellyttää keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta. Yhteistyöhön, ohjaamiseen, yhteisiin keskusteluihin sekä arviointiin tarvitaan rauhoitettua työaikaa. Myös muun työyhteisön tuki opiskelijan ohjauksessa tukee työpaikkakouluttajaa tehtävässään. Koulutusprosessi ei voi onnistua, jos kaikki opiskelijan tarvitsema ohjaus on sisällytettävä normaalin kiireiseen työpäivään. Työnantajan on oppisopimusta solmiessaan oltava selvillä, mitä koulutustyöpaikkana oleminen edellyttää ja täyttyvätkö nämä edellytykset omassa organisaatiossa. Työpaikkakouluttajille oppilaitokset järjestävät pidempikestoista koulutusta, jonka tavoitteena on edistää työssäoppimisen toteuttamista ja parantaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. Koulutuksessa kehitetään mm. työpaikkakouluttajan pedagogisia valmiuksia ja tuetaan heitä tehtävän hoitamisessa. SuPerilla on erillinen opas opiskelijoiden ohjaamiseen (Ohjaa oppijaa). 6.5 Oppisopimusopiskelijan arviointi Työpaikkakouluttajan tehtävä on vastata osaltaan oppisopimusopiskelijan ammattitaidon kehittymisen arvioinnista työpaikalla. Koulutuksen järjestäjä kouluttaa työpaikkakouluttajan arviointitehtävään ja tukee häntä arvioinnin toteuttamisessa. Opiskelijan ammatissa kehittymistä tukee avoin ja oikea-aikainen palaute. Arvi-ointiin liittyviä keskusteluja on pyrittävä järjestämään riittävän usein, jotta ne palvelisivat oppimista. Oppisopimusopiskelijan arviointia tehdään opiskelun aikana eri tavoin; teoriaopinnot, työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt tai näyttötutkinnon tutkintotilaisuudet arvioidaan. Oppisopimusopiskelijan opiskelun ja 29

30 arvioinnin painopiste on työssäoppimisessa. Myös teoriaopinnoista saatava palaute auttaa opiskelijaa suuntaamaan opiskelunsa sinne, missä hän tarvitsee lisää osaamista. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan kehittymistä seurataan koulutustyöpaikassa ja hänelle annetaan palautetta. Koulutuksen järjestäjän tulisi ajoittain tiedustella oppisopimusopiskelijan kuulumisia työpaikalta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointiin on omat lomakkeensa, jotka on täytettävä huolellisesti. Myös tietopuolisia opintoja arvioidaan eri menetelmin. Kun oppisopimusopiskelijan osaaminen karttuu ja osapuolet toteavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset osoittaa osaamisensa, hänet ohjataan joko ammattiosaamisen näyttöön (nuoret) tai tutkintotilaisuuteen (aikuiset). Nuorten koulutukseen kuuluva osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytöillä. Arvioinnin objektiivisuuden kannalta on tärkeää, että opiskelija, opettaja ja työpaikkakouluttaja käyvät jatkuvaa vuoropuhelua koulutuksen aikana. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa nuoren opiskelijan kokonaisarviointia. Ammattiosaamisen näytöt arvioi pääsääntöisesti joko työpaikkaohjaaja tai opettaja tai molemmat yhdessä. Ammattiosaamisen näytöt ovat työtilanteita, jotka opiskelija sekä työelämän ja oppilaitoksen edustaja yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaaminen ja työelämän edustajien rooli. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisista opinnoista. Näyttötutkinnoissa osaaminen arvioidaan kokonaisuudessaan tutkintotilaisuuksissa (aiemmin nimellä näyttö). Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointiin osallistuvat työnantajan ja työntekijän edus- 30

31 tajat sekä tutkinnon järjestäjän edustaja. Työpaikkakouluttaja ei voi toimia näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden arvioijana. Tutkinnon suorittajaa kuullaan, ja hän esittää oman näkemyksensä osaamisestaan itsearvioinnissa. Jonkun arvioijista tulee olla näyttötutkintomestari ja työelämän arvioijalta edellytetään näyttötutkinnon arvioitsijakoulutusta. Näyttötukinnoissa työelämän arvioija on ensisijaisesti lähihoitaja tai muu alan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö ja työnantajaa edustaa pääsääntöisesti esimies. Kolmikantainen arvioitsijaryhmä esittää tutkintotoimikunnalle arvosanan kullekin tutkinnon osalle, joista sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta tekee päätöksen. Tutkinto on valmis, kun kaikki tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 7 Todistukset Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättävät opettajat, työpaikalla tapahtuvan koulutuksen on arvioinut työpaikkakouluttaja ja näiden arviointien yhdistämisestä vastaa koulutuksen järjestäjä. Oppisopimuksen päätyttyä työnantaja tai työpaikkakouluttaja antaa opiskelijalle arvioinnin hänen ammatillisesta osaamisestaan. Koulutuksen järjestäjä antaa oppisopimusopiskelijalle todistuksen valmistavasta koulutuksesta. Mikäli oppisopimusopiskelija on suorittanut tutkinnon ammatillisessa peruskoulutuksessa hän saa päättötodistuksen sekä näyttötodistuksen ammattiosaamisen näytöistä. 31

32 Enemmistö oppisopimuskoulutuksessa opiskelevista henkilöistä suorittaa tutkinnon näyttötutkintona. Näyttötutkinnosta tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen, kun kaikki tutkinnon edellyttämät tutkintotilaisuudet on suoritettu hyväksytysti. Oppisopimusopiskelija saa tutkintotodistuksen koulutuksen järjestäjän kautta. Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan oikeusturvaan kuuluu, että hänellä on oikeus tarvittaessa pyytää arvioinnin oikaisua. Teoriaopinnoista kirjallinen arvioinnin uusintapyyntö toimitetaan oppilaitoksen rehtorille ja työssäoppimisen osalta työnantajalle. Ammattiosaamisen näyttöjen uusimisesta ja arvosanankorottamisesta sekä arvioinnin oikaisusta oppilaitokset ovat velvollisia informoimaan opiskelijoita. Myös näyttötutkinnon arvioinnin oikaisusta on kerrottava tutkinnon suorittajalle. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle. Näyttötutkinnossa arvioinnin kirjallinen oikaisu osoitetaan tutkintotoimikunnalle määräajassa. Arvioinnin oikaisusta on kyse, kun henkilö katsoo, että arvosana on annettu virheellisin perustein. Arvioinnin oikaisu on tehtävä määräajassa. Arvioinnin oikaisu perustuu lakiin. 8 Työnantajan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Oppisopimustyönantajan tärkein tehtävä on nimetä työpaikkakouluttaja ja järjestää oppisopimukseen tulevalle opiskelijalle alan ammattiin kuuluvia työtehtäviä monipuolisesti sekä antaa vastuuta 32

33 työstä opiskelijan edellytysten mukaisesti. Tärkeää on valistaa oppisopimusopiskelijaa työhön sisältyvästä vastuusta ja työsuojelusta. Työnantajan opiskelijalle nimeämä ohjaava työpaikkakouluttaja huolehtii riittävästä työhön perehdytyksestä. Työpaikkakouluttajan vuosilomien ja mahdollisten sairauslomien varalle olisi hyvä nimetä opiskelijalle myös varaohjaaja, joka perehtyy tarvittaessa opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin. Työnantajan tulee turvata opiskelijalle mahdollisuus osallistua työaikana tietopuoliseen opetukseen oman opiskeluohjelman mukaisesti sekä mahdollistaa tarvittaessa siirtyminen toiseen työpaikkaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppisopimusopiskelijan koulutustyöpaikalta edellytetään riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellista työvälineistöä sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joiden keskuudesta määrätään opiskelijalle vastuullinen kouluttaja. Oppisopimusopiskelijaa koskevat työpaikalla pääsäänöisesti samat työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräykset kuin muitakin työntekijöitä. Työnantajan velvollisuuteen kuuluu työturvallisuuslain, tapaturmavakuutuslain ja vahingonkorvauslain mukaisten määräysten noudattaminen sekä sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusehtojen täyttymisestä huolehtiminen. Oppisopimusopiskelija ei täytä alan kelpoisuusvaatimuksia. Työpaikan johto vastaa riittävästä henkilökunnasta ja siitä, että työntekijöillä on riittävä osaaminen kulloseenkin työhön. Potilasturvallisuusstrategian mukaan organisaation johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksistä toimintayksikössä. Työnantajalle maksetaan korvausta koulutuksen aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. Työnantajalla on myös mahdollisuus saada työllistämistukea palkatessaan työttömän työnhakijan oppisopimussuhteeseen. 33

34 Opiskelijalla itsellään on päävastuu oppimisestaan. Oppisopimusopiskelijan vastuuseen kuuluu perehtyä huolellisesti omiin tutkintovaatimuksiin ja noudattaa yhdessä laadittua henkilökohtaista opiskeluohjelmaa, osallistua teoriaopetukseen ja suorittaa opiskeluun liittyvät erilaiset tehtävät. Opiskelijan velvollisuus on osallistua tutkintoon liittyviin ammattiosaamisen näyttöihin tai näyttötutkintotilaisuuksiin. Opiskelija noudattaa sovittuja työaikoja ja työpaikan pelisääntöjä. Opiskelijan tulee ottaa työskentelyssään huomioon työsuojelunäkökohdat, kuten ergonomian ja oman osaamisensa rajat. Opiskelijaa koskevat samat salassapitosäännökset kuin muutakin henkilökuntaa. Työnantaja ei saa osoittaa opiskelijalle tehtäviä, joihin hänellä ei ole koulutusta eikä pätevyyttä. Oppisopimusopiskelija työskentelee aina työnantajan johdon, valvonnan ja ohjauksen alaisena. 8.1 Oppisopimusopiskelijan palkkaus ja opintososiaaliset edut Oppisopimusopiskelijalla on oikeus työpaikkakouluttajaan ja työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan oppisopimuksen ajalta. Esimerkiksi kunnalla lähihoitajaksi opiskelevan palkka voi olla enintään 10 % pienempi kuin pätevän lähihoitajan palkka. Harjoittelijan palkka ei ole oppisopimusopiskelijan palkka. Erikoisammattitutkintoa suorittavalle lähihoitajalle maksetaan täyttä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tietopuoleisen opiskelun ajalta opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuihin, mikäli hän ei saa palkkaa työnantajalta. 34

35 Terveyspalvelualan työehtosopimus: palkka enintään 10 % alempi kuin ko. vaativuusryhmän vähimmäispalkka. Sosiaalipalvelualan työehtosopimus: voidaan sopia joko niin, että palkka on joko 90 % tehtävän ohjepalkkaluokasta tai niin, että palkka on ensimmäisenä oppisopimusvuotena 85 %, toisena 90 % ja kolmantena 95 %. Palvelutyönantajan työehtosopimus: epäpätevyysalennus enintään 15 %. Kunta-alan työehtosopimus, KVTES: puuttuvan koulutuksen mukaan vähennys max. 10 %. Opintososiaaliset etuudet opiskelijalle vuonna päiväraha 15 /opetuspäivä - perheavustus 17 /opetuspäivä, jos opiskelijalla on alle 18-vuotiaita huollettavia - matkakorvaus, jos matka tietopuoliseen opetukseen on yli 10 km kotoa tai oppisopimuspaikasta (yksi meno-paluu/ kurssijakso, halvimman matkustustavan mukaan) - majoittumiskorvaus 8 (yövyttäessä opiskelupaikkakunnalla). ( 35

36 9 Oppisopimuksen lakkaaminen ja purkaminen Oppisopimuksessa pätevät normaalit määräaikaista työsopimusta koskevat säännöt. Oppisopimus voidaan tarvittaessa purkaa opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella koeajan kuluessa taikka yksipuolisesti työnantajan lopettaessa toimintansa tai työnantajan kuollessa. Myös alaikäisen huoltaja voi purkaa oppisopimuksen nuorista työntekijöistä annetussa laissa säädetyillä perusteilla, yksipuolisesti työsopimuslaissa mainituilla perusteilla tai koulutuksen järjestäjän luvalla tilanteissa, joissa työsopimuslaki oikeuttaisi irtisanomaan myös työsopimuksen. Työnantaja ja virkamies voivat yhteisellä sopimuksella purkaa virkamiehen oppisopimuksen välittömästi. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa virkamiehen oppisopimuksen virkamiestä ja työnantajaa kuultuaan, jos koulutuksessa ei noudateta tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä (Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630). Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla määräys siitä, että jos työntekijä tässä tapauksessa oppisopimusopiskelija yksipuolisesti keskeyttää määräaikaisen työsopimuksensa, hänelle ei makseta lomarahaa. Jos oppisopimus päätetään yhteisesti, tulee lomaraha ym. korvaukset tulee maksaa. 36