Moneen lähtöön. Sprinter. Yrittäjyydelle aito mahdollisuus? Totisesti maailma muuttuu! Sote-puolella riittää tehtävää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moneen lähtöön. Sprinter. Yrittäjyydelle aito mahdollisuus? Totisesti maailma muuttuu! Sote-puolella riittää tehtävää 4.2012"

Transkriptio

1 Yrittäjyydelle aito mahdollisuus? Totisesti maailma muuttuu! Sote-puolella riittää tehtävää Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti Moneen lähtöön. Sprinter. Mercedes-Benz Sprinter on valmiina no peisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajär jestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin. Lisä varusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjaus pyörän säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskus lukitus ja sähkötoimiset etusivulasit. Veho Group Oy Ab Ambulanssimyynti Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Annettiinko yrittäjyydelle aito mahdollisuus? Ensihoitopalvelualan yrittäjiä on koeteltu kovalla kädellä siitä asti, kun uutta terveydenhuoltolakia alettiin valmistella. Jo valmisteluvaiheessa yksityisen sektorin edunvalvojat ja yrittäjät pyrkivät kaikin mahdollisin keinoin esittämään ne faktat, mihin kyseinen uusi terveydenhuoltolaki tulisi johtamaan ja miten se tulisi vaikuttamaan toimintamahdollisuuksiin. Samalla kerrottiin kylmät faktat kustannusvaikutuksista. Paljastimme myös totuuden siitä, mitä tulee tapahtumaan maaseudulla ja pienissä henkilön taajamissa, missä viikoittaiset ajomäärät ovat sen verran vähäiset, että yksiköt ajetaan alas. Esitimme neuvotteluissa, että suunnittelussa pitää ottaa huomioon alueiden elinkeinopoliittinen rakenne ja ottaa ainakin päätöksen pohjaksi tietynlainen palvelustrategia, hankintastrategia ja yritystoiminnan vaikutusten arviointi. Myös kustannusten olisi pitänyt olla olennainen osa kokonaisuudistuksesta. Päättäjät totesivat että mikään ei muutu, eivätkä kustannukset tule kohoamaan uudistuksessa. Pyytäisin nyt kaikkia lukioita katselemaan ympärilleen, ketkä oikeasti palvelevat sinun lähitaajamassasi. Mitä näet? Uskon, että melko pian mieleesi tulee esimerkiksi ruokakauppa, kioski, kahvila, parturi ja ehkä lakitoimistokin. Kaikki yllä luetellut ja lukuisat muut palvelut vaativat yrityksiä ja yrittäjiä. Siksi ei ole yhdentekevää, millaista elinkeinopolitiikkaa kunta harjoittaa: Entäpä jos aluksi kuvittelemiasi yrityksiä ei olisikaan katukuvassa? Mitä, jos yksi toisensa jälkeen sulkisi ovensa? Pk-yritykset luovat elinvoimaa kuntiinsa monin eri tavoin. Mitä sitten tapahtui? Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan. Vaikka lainvalmistelijat antoivat mahdollisuuden tulla kuulluksi, he eivät kuunnelleet tai ymmärtäneet kentän viestejä. Vuodenvaiheessa uusi järjestäjätaho, eli sairaanhoitopiirit, ottavat järjestämisvastuun ja kaiken pitäisi olla valmista. Monella alueella kustannukset ovat kuitenkin riistäytyneet käsistä. Tietyillä alueilla asiat alkavat olla kaoottisessa tilassa, eikä tekijöitä löydy. Kuten varoitimme jo lainvalmistelun alussa, suunnitteilla on myös yksiköiden vähentäminen pieniltä paikkakunnilta, joissa jäädään ilman palveluita, joko kokonaan tai sitten palvelu tulee, kun on tullakseen, jostain lähialueen isommasta taajamasta. Päättäjät tietysti toteavat tähän, että palvelupäätöstä ja lain vaatimuksia noudatetaan, mutta jokainen tajuaa, että paikkakunnan oma yksikkö on aina nopeammin paikalla varallaolosta riippumatta. Työtuomioistuin on mielestämme marraskuussa antanut päätöksen, joka romuttaa nykyisen työehtosopimuksen hengen ja tarkoituksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka nykyinen työehtosopimus on voimassa ja rahaa löytyisi lisää, sitä ei käytännössä voida sanantarkasti noudattaa, koska pohja on pudonnut pois sen toimivuudesta. Tekijöitä ei ole saatavilla varsinkaan pohjoisessa, mutta ei myöskään muualla. Sen lisäksi sopimuksen muut kohdat muuttuivat mahdottomiksi ja esimerkiksi työaikalaki asettaa tietyt rajat. Sopimus pitäisi neuvotella uusiksi, jotta olisi mahdollista jatkaa ensihoitopalveluita ja palvella potilaita myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Väliajalla työntekijöiltä ja heidän edustajiltaan TEHY:ltä, työnantajilta, ja järjestäjätahoilta vaaditaan nyt aitoa joustoa ja neuvottelutahtoa. Ilman niitä ensihoitopalvelut joutuvat lähes kaaosmaiseen tilanteeseen vuodenvaiheessa ja monet yritykset saattavat joutua lopettamaan järjettömien päätösten takia. Otsikkona olleeseen kysymykseen: Annettiinko yrittäjyydelle aito mahdollisuus, on helppo ja samalla vaikeata vastata. Jätän kuitenkin tämän kysymyksen jokaiselle lukijalle vastattavaksi ja pohdittavaksi. Toivottavasti potilasturvallisuus ei tästä vaarannu! Hyvät lukijat tämän on myös haikea hetki päätoimittajalle ja Ambulanssi-lehdelle. Lehden yli 30 vuoden historia paperilehtenä on tullut tiensä päähän, osit - tain yhteiskunnan muutosten takia, osittain taloudellisista syistä. Jatkossa pyrimme julkaisemaan lehteä sähköisessä muodossa ja toivonkin, että lehden lukijat, jotka ovat kiinnostuneita ensihoitopalveluiden kehityksestä ja yksityisen palvelutuottajan näkemyksestä ilmoittavat sähköpostiosoitteensa liiton toimistoon osoitteessa Lehti on myös luettavissa jatkossa liiton kotisivuilla Näillä sanoilla kiitän kaikkia ensihoitopalveluiden yrittäjiä, jotka joutuvat lopettamaan yhteiskunnan päätöksistä johtuvista syistä ja toivotan menestystä ja jaksamista uusien haasteiden parissa. Lehden muille lukijoille ja jatkaville yrittäjille haluan sanoa, että nostan hattua teille kaikille, koska olette näyttäneet taistelutahtonne ja toivon, että yrittäjyydelle annetaan mahdollisuus palvella osaavasti ja laadukkaasti potilaita myös jatkossa. Muuta emme pyydä. Hyvää Joulun odotusta ja parempaa Uutta Vuotta 2013! Mikael Söderlund, toiminnanjohtaja Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry Kuulemiin ja näkemiin Tämän tekstin aloittaminen ja kirjoittaminen on vaikeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Olen siirtänyt ja siirtänyt kirjoittamisen ajankohtaa, mutta nyt on perälauta edessä, kun lehti menee painoon ja tyhjä tila odottaa. Tämä on viimeisistä viimeisin teksti puheenjohtajan roolissa, laskujeni mukaan 57 teksti. Toivon mukaan jatkossa voin vierailla lehden nettiversiossa, vaikkapa vieraskynän nimimerkillä. Virallinen roolini ensihoidon edunvalvonnassa ja yritystoiminnassa päättyy kuukauden kuluttua, mutta aikomukseni ei ole jäädä asiassa aivan sivuun, vaan tulen seuraamaan ensihoidon kehitystä jatkostakin. Kenties jopa aitiopaikalta. Yllättäen valtakunnan ykkösmediat YLE ja MTV ovat aktivoituneet tämän viikon aikana uutisoimaan ensihoidon tilanteesta. Olen antanut lausuntoja kameran ja mikrofonin edessä toimittajia ja toivon mukaan myös suurta yleisöä kiinnostavasta asiasta, eli ensihoitopalvelun tilasta ja toimintaedellytyksistä kuukauden kuluttua, kun järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille. Toimittajat käyttävät haastatteluissa termejä sekasorto ja kaaos, kun he kuvaavat asian keskeneräistä, vellovaa tilaa. Omatkaan ajatukset eivät liiku kovin kaukana edellä kuvatuista termeistä. On vaikea antaa kuvaa, että kyllä tämä tästä kun toiminnan käynnistymiseen on aikaa nyt tasan kuukausi ja lehden ilmentymisajankohtana paljon vähemmän. Niin moni asia on kesken ja eri alueet etenevät kovin eri aikataululla. Toimittajia kiinnostaa se, kuinka näin tärkeä asia ja sen valmistelut on päästetty tilanteeseen, jossa vielä tässä vaiheessa lasketaan rahoja, rukataan valmiuksia ja viskotaan ensihoitoyksiköitä sivuun. SIIS KUUKAUTTA ENNEN H- HETKEÄ. Kysymykseen ei liene yhtä ainutta syytä. Varmaan ulos tulleissa haastatteluissa käy selville oma kantani, jotka toki olen tuonut esille jo lakia valmistelleessa työryhmässä ja sen jälkeen liki joka kerta, kun on ollut tarvetta asiasta keskustella. Tähän voisi jatkaa sarkastisesti, että kaikki ei mene aina niin kuin lääkäri määrää. Jätetään politikointi ja sanotaan kiitos, kuulemiin ja näkemiin, mutta sitä ennen pieni historiakatsaus siihen, miten minusta tuli minä. Syyn voin laittaa edesmenneen tätini tiliin. Hän oli hoitaja sielustaan ja sydämestään, tekevä ja kantaaottava. Hän antoi kipinän alan opiskeluun ja sillä tiellä olen. Olen tehnyt työtä sairaalassa, sairaalan ulkopuolella, mutta liki koko työuran kuitenkin akuutti- tai opetustyössä. Yritystoimintaan ja yrittäjiin laajemmin tutustuin niin sanotuilla kontiokursseilla, kun kiersin ympäri maata kirjoineni ja kalvoineni puhumassa, kouluttamassa ja antamassa kipinää kouluttautumiseen. Kaikkiaan päivän koulutussessioita oli noin 40 ympäri maata. Niillä reissuilla tutustuin yrittäjiin ja heidän työntekijöihinsä aika laajalti. Useiden kanssa ystävyys on kantanut näihin päiviin saakka. Oma yrittäjyys oli alkaa jo 1985, mutta se siirtyi kuitenkin liki 10 vuodella eteenpäin. Tuon väliajan opiskelin, hoidin sairaita ja opetinkin. SSK:ssa, silloisen Oulu-Lapin lääninyhdis tyksen toiminnassa, olin mukana lähes heti, kun yritystoiminta alkoi. Koulutusta, sihteerin tehtäviä, puheenjohtajuutta: kaikkia sopii näihin 18 vuoteen edunvalvonnassa ja järjestötoiminnassa. Tehtävä on vienyt näköalapaikoille seuraamaan koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. Kela, STM, Hätäkeskuslaitos, Kuntaliitto vain muutama mainitakseni. Näinä vuosina on eri tahoilla syntynyt paljon ystävyyssuhteita, joiden soisin jatkuvan tulevaisuudessakin. Olisi mukava rupatella, muistella menneitä sekä parantaa maailmaa. Ketään unohtamatta nostan kuitenkin esille muutaman nimen ja erään yhteisön. Terveisiä ja kiitokset Kekin Kallelle sinne Savonrantaan. Muistan sinun visiosi ja persoonallisen tapasi tuoda esille eri näkökulmia asioihin. Aisaparilleni Klasulle kiitokset saumattomasta yhteistyöstä, kaveruudesta, ajatuksista sekä peliteoriasta. Mikae lille hetkistä, joita on vietetty puhelimessa, kun on purettu turhautumia vaikeiden asioiden yhteydessä sekä tietty kaveruudesta. Tähän voisi luetella pitkän listan loistavia persoonia ja ihmisiä vuosien varsilta, mutta heille yhteiset kiitokset ja hyvät jatkot. Yhteisö, jolle menee erityiskiitos, on perheeni, joka on joutunut luopumaan monista yhteisistä hetkistä, kun olen rientänyt paikasta toiseen hyvinkin tiiviisti viimeisten vuosien aikana. Olen luvannut, että papan roolissa aikani ei ole enää kortilla ja siitä aioin nauttia tulevia vuosina, jos Luoja suo päiviä ja terveyttä. Terolle toivotan onnea ja menestystä tulevassa roolissa liiton puheenjohtaja. Tämän hetken tilanne ei tuo helppoja hetkiä ja päivänpaistetta, mutta tulevaisuus on kuitenkin tehtävissä. Teille yrittäjät, toivon onnea ja menestystä jatkoon. Menestys on kovan työn takana, mutta uskon että saavutettavissa. Kaikille Karhun kaatoon osallistuneille pohjoisen tytöille ja pojille hirvittävä kiitos. Karhu istuu ja tarkkailee elämän menoa pihassa. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille tämän lehden lukijoille. Iloisiin kuulemiin ja näkemiin. Teuvo Kontio puheenjohtaja

3 Ambulanssi Uusi puheenjohtaja Tero Vainio: Elämä on opiskelua ja työtä, mutta perheellekin on paikkansa Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n uusi puheenjohtaja Tero Vainio, 47, on kulkenut monelle tutun tien. Alalle tullessaan 1985 Vainiolla oli sairaankuljettajan koulutus ja hän teki keikkahommia. Sairaan hoitajaksi hän valmistui kymmenen vuotta myöhemmin opisto asteelta, nyt loppusuoralla on sairaanhoitaja amk -tutkinto. Yrittäjä Vainiosta tuli vuonna Tarjoutui hyvä tilaisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä. Sormia napsauttamalla tämä ei tietenkään tapahtunut. Tähän asti Vainio oli tehnyt töitä ja paljon ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa. Tuohon aikaan alalla tehtiin keikkahommien kanssa ihan yleisesti jopa 80- tuntista työviikkoa. Perheyrittäjä Länsi-Uudeltamaalta oli jo pidempään etsinyt yritykselleen jatkajaa. Vanhemmat kollegat kertoivat asiasta Tero Vainiolle sekä hänen liikekumppanilleen Vesa Rissaselle ja toimivat puhemiehinä. Ala kiinnosti, yrittäjyys houkutti ja halusin tuoda oman panokseni alan kehittämiseen. Yritys kasvaa Nyt Tero Vainio on ollut 12 vuotta yrittäjänä. Mutta paikalleen hän ei ole mitenkään jäänyt. Opiskelijana Vainio on ollut tavanomaista aktiivisempi. Tällä vuosituhannella hän on suorittanut Arcadassa hoitotason pätevyyden, ensihoidon johtamiskoulutuksen ja viimeisimpänä potilasturvallisuuden erikoistumisopinnot sekä muita lyhytkursseja. Oman koulutuksensa lisäksi hän on tietysti kouluttanut myös sidosryhmien työntekijöitä. Näin yrityskin kehittyy. Tietyllä tavalla Vainio on saanut palkinnon aktiivisuudestaan. Hänen yrityksellään on uusi vuotinen sopimus sairaanhoitopiirin kanssa. Toisin sanoen edessä on viisi varmaa työvuotta, joiden ansiosta yritys on voinut laajentaa, palkata lisää henkilöstöä ja hankkia uutta kalustoa. Nyt meillä on liikenteessä sopimuksella vähintään kaksi autoa. Vuoden vaihteessa autoja on kahdeksan välittömässä lähtövalmiudessa. Lyhyemmällä sopimuksella tällaisia investointeja ei olisi voinut tehdä. Vainio pitää kilpailutusten mukanaan tuomia laadullisia selvityksiä ja muita vaatimuksia periaatteiltaan hyvinä. Ne pitävät yrittäjän virkeänä ja auttavat kehittämään toimintaa. Harmillista on, jos ostajapuolella niitä ei osata verrata, arvioida ja arvostaa. Samat laatu-, raportointi- ja analysointivaatimukset pitäisi tietysti olla kaikilla. Vainio huomauttaa, että myös pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri ovat liikelaitoksia, joilla on liikelaitokset tuottavuusvaatimukset. Tämä unohdetaan usein, kun puhutaan julkisesta ja yksityisestä palvelusta. Yrittäjyyteenkin lyödään virheellisiä leimoja suuresta voitontavoittelusta. Tavallinen pienyrittäjä tähtää toimin- nan kehittämiseen ja sitä kautta sen ylläpitämiseen. Kulurakenteet pienissä, keskisuurissa ja isoissa yrityksissä ovat erilaisia. Yrittäjä on erimies Yrittäjänä Tero Vainio on myös työnantaja. Työntekijöille maksetaan tietysti kaikki lakisääteiset maksut. Kun kysyn, kuuluuko Vainio työttömyyskassaan, hän on pienen hetken hiljaa. Ei, hän ei kuulu työttömyyskassaan. Lähtökohtahan on se, ettei hän koskaan tule olemaan työtön. Palkansaajan näkökulmasta asia voi olla hieman vaikea ymmärtää. Jollekin voisi tulla mieleen, että yrittäjä laiminlyö niitä maksuvelvollisuuksia, joita palkansaajalla on. Mutta käytännössä yrittäjä voi olla työtön vasta, kun hänen yrityksensä kaatuu. Yrittäjä on siis viimeiseen asti työssä. Ja jos yritys kaatuisi, vaihtoehto ei paljon työtätekevälle ole työttömyys, vaan työ jossain muualla, jonkun toisen palveluksessa tai yrittäminen jollain muulla alalla, kuten tämän lehden muistakin artikkeleista on luettavissa. Eläkekassa on toinen juttu. Yrittäjän on itse huolehdittava sosiaaliturvastaan, kukaan muu ei siitä huolehdi. YEL:in mukaan määräytyvät myös muut etuudet, kuten äitiys- ja isyyspäivärahat sekä sairaspäivärahat. Kannattaa pitää tavoitteenaan, että maksaa itselleen yhdenvertaista eläketurvaa palkansaajan kanssa. Kaikki eivät tähän pysty, tai eivät tätä tee. Yrittäjän työpanos yrityksessä on usein todella suuri, eikä itselle pysty maksamaan palkkaa tai sosiaaliturvaa kuin puolesta tehdyistä työtunneista. Yrittäjän työpanos on yritykselle kullan arvoinen ja edellytys yrityksen pyörimiselle. Painopistettä perheeseen Tero Vainiolla on vaimo, vuoden ikäinen tytär ja kaksi schäferiä. Perheeseen tulemme, kun pohdimme yrittäjyyden ja elämän mielenkiintoisuutta sekä sitä, kuinka aina löytyy uusia haasteita, uusia oppimismahdollisuuksia. Mutta itselleenkin on osattava laittaa rajat, ettei arki muutu liian stressaavaksi. Tero Vainio sai mahdollisuuden huilata työtapaturman ansiosta. Vuoden alussa tapahtuneen vamman parantumiseen tarvittiin kahdeksan kuukauden sairasloma. Ensimmäiset viisi viikkoa hän joutui viettämään neljän seinän sisällä. Tyttäremme oli juuri syntynyt ja pääsin näkemään hänen kehityksensä. Mutta oma avuttomuuteni stressasi, kun kotona olisi juuri silloin kaivattu apuja. Sairasloman aikana oli pakko pysähtyä ja näin ajatuksillekin jäi aikaa. Opin, ettei laput silmillä kannata juosta, itsestä on huolehdittava, jotta voisi huolehtia läheisistään, eikä turhista asioista kannata ottaa stressiä. Katto Kassisen lausahdus: Sehän on vain maallista, alkoi tuntua suurelta elämänviisaudelta. Tällä hetkellä Tero Vainio tekee listoilla toistaiseksi vähintään puolikasta tuntimäärää, mutta päälle tulevat yrittäjyys ja lukuisat luottamustehtävät, kuten SSK:n ja Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtajuus. Yhtiökumppanin kanssa on jaettu tehtävät niin, että toinen hoitaa talouden, TES:in ja kaluston, toinen sopimukset, sidosryhmätyön, henkilöstön ja muut käytännön työt. Öisin Vainio ei vastaa puhelimeen, ellei soittajana ole liikkeellä oleva auto tai joku muu toimintaan oleellisesti liittyvä ihminen. Tero Vainio epäilee, että ensihoidossa tapahtuneet muutokset heijastuvat laajemminkin sote-alalle. Kunnat ottavat yhä suuremman osan palveluista hoitaakseen. Vainio asuu perheineen Nummelassa, Vihdissä, mutta vapaa-ajan he viettävät mökillä tunnin ajomatkan päässä kotoa. Olemme mökillä niin paljon kuin mahdollista. Saatan käydä siltä käsin töissäkin. Mökki on kuivanmaan rintamamiestalo, jossa riittää nikkarointia ja pihatöitä. Niitä hommia tehdään jatkuvasti ja nauttien. TEKSTI JA KUVA KATJA HOLOPAINEN

4 4 Ambulanssi Totisesti maailma muuttuu! Miesten ilmeet ovat vakavia. Kyseessä on SSK:n väistyvien ja uuden puheen johtajan sekä toiminnanjohtajan tehtävänsiirtopalaveri. Läsnä ovat Teuvo Kontio, 55, Claus Harju-Jeanty, 58, Tero Vainio, 47 ja Mikael Söderlund, 49. Teuvo Kontio, Claus Harju-Jeanty, Tero Vainio ja Mikael Söderlund sekä kartta, jossa näkyvät liiton jäsenyritykset muutamien vuosien takaa. taitoinen konsultaatio on yleistynyt joka puolella Suomea. Hoitoonohjaus on parantunut ja turhat kuljetukset ovat vähentyneet. Yrittäjä ymmärtää taloutta Viisi vuotta sitten liittoon kuului yli 200 jäsenyritystä, mutta yritysten on määrä vähentynyt vuosi vuodelta. Tänä vuonna jäseniä oli 104. Radikaali muutos tapahtuu vuoden vaihteessa. Marraskuun 21. päivä 2012 miehet ynnäävät jäljellä olevia jäse niä ja saavat ensi vuodelle luvuksi 55. Yri tysten määrä on pudonnut neljännekseen. Samalla yritysten koko on kasvanut. Ai kaisemmin oli paljon yhden auton perhe yrityksiä, nyt autoja on keskimäärin 2 3. Sairaankuljetusyrittäjille on käynyt vähän samaan tapaan kuin maataloudessa aikanaan. Yhteiskunnan rakenne on muuttunut suurempia sairaankuljetusyrityksiä suosivaksi. Enää ei ole veijon Essojakaan, vaan pelkkiä ABC-keskuksia, Kontio toteaa. Hän ehdottaa, että kaikki suomalaiset voisi asuttaa pääkaupunkiseudulle kerrostaloihin, niin olisivat palvelut lähellä. Maaseudulla ne ovat kaukana. Terveyskeskus- ja sairaalapäivystykset ovat keskittyneet ja näin kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Potilaat ovat ikääntyneet ja tehtävien määrä on kasvanut. Tekniikka korvaa monessa paikassa ihmisen. Kontio arvelee, että pian verensokerimittarista liian matala tai korkea arvo kulkee suoraan lääkärin koneelle ja tekee hälytyksen. Sitten voivatkin ensihoitajat lähteä liikkeelle. Tai taksilla kulkevat entiset sairaankuljetusyrittäjät. Maaseudun pienissä kunnissa pelastavia enkeleitä voivatkin olla monenlaiset monitoimiammattilaiset. Kontio näkee monialaisuuden maaseudun ratkaisuksi. Ero maaseudun ja kaupunkien välillä on suuri. Silti muutosta on tapahtunut koko maassa. Vielä 10 vuotta sitten kukaan ei odottanut, että meillä Suomessa voisivat ensihoidossa kilpailla yritykset, joilla on ulkomaalainen omistaja. Ala on kehittynyt Viime vuosina sairaankuljetuksessa on tapahtunut monia hyviä asioita. Ensihoitajien koulutustaso on noussut huomattavasti. Vuonna 2005 sairaankuljetusyritysten henkilöstöstä 36 prosenttia oli sairaanhoitajia, 33 prosenttia lähi- tai perushoitajia ja 17 prosenttia lääkintävahtimestareita. Nyt henkilöstöstä noin 60 prosenttia on sairaanhoitajia tai ensihoitaja amk -tutkinnon suorittaneita ja 35 prosenttia lähihoitajia. Henkilöstön koulutuksen rinnalla osaaminen oli lisääntynyt muutenkin. Ammatti- Puhe aaltoilee kansantaloudesta yritystalouteen ja koulutuksesta työmoraaliin. Yrittäjä ymmärtää sen, ettei yhteiskunnalle tule tuloja tyhjästä, tarvitaan veronmaksajamaksaja ja veronmaksajan tulee saada rahalle vastinetta. Sairaankuljetusyrittäjänkin täytyy saada päivystäjille sekä kalustolle jotain työtä, jos keikkaa ei tule. Jotta käyttöaste olisi toivottavat prosenttia, hätäajon lisäksi tarvitaan tehtäviä esimerkiksi kotisairaanhoidossa. Yrittäjällä työharjoittelussa oleva nuori oppii tekemään työtä. Syntyy mielenkiintoinen keskustelu työmoraalista. Nuoret työntekijät tuntuvat unohtaneen, että työaika on työn tekemistä varten. Ikäpolvi on muuttunut. Nuoret haluaisivat ison liksan, vähän töitä ja paljon lomaa, ensihoidon opettajana toimiva Kontio kertoo. Huolimatta koulutuksen lisääntymisestä, nuorilla ei tunnu olevan samanlaista työn tekemisen ja vastuun kulttuuria kuin aikaisemmin. Fyysinen kuntokin on heikentynyt. Teuvo Kontio tuli hallitukseen vuonna 1994, jolloin hän myös aloitti yrittäjänä. Monet liittoon kuuluvat yrittäjät olivat kui tenkin hänelle jo tuttuja, sillä hän oli ehtinyt kouluttaa yrittäjiä lähes 50 kurssilla ensihoidon taidoissa.

5 Ambulanssi Tero Vainio liittyi ensin alueyhdistykseen, mutta tuli pian mukaan hallitukseen vuonna Tähän mennessä yksityisellä puolella tehtäväkenttä on ollut laajempi kuin julkisella puolella. Miehet ovat varmoja siitä, että kustannukset nousevat siellä, missä sairaankuljetus siirtyy julkisen sektorin toiminnaksi. Ensinnäkin on kuntien eläkevaje, josta Ismo Partanen puhuu toisaalla tässä lehdessä. Toiseksi on julkisen toiminnan tahmeus, josta esimerkki on lomittaminen: Aikaisemmin julkisella ja yksityisellä töissä olevat ovat voineet lomittaa toisiaan ristiin. Kun kaikki palvelu on julkista, lomittaminen ei enää ole mahdollista. Lain mukaan lisätyö tulee tehdä ylityönä, joka taas tulee työnantajalle kalliiksi, Vainio kertoo. Julkisella puolella lomia on enemmän, ainakin sairaslomia. Siinä missä yksityisen palveluksessa sairastetaan 14 päivää, niin julkisella puolella ollaan työstä pois 20 sairaspäivää vuodessa. Pienissä yrityksissä vastuu on jakaantunut tasaisemmin kuin suurissa organisaatioissa. Haasteita riittää molemmissa. Uutta on se, että työntekijöitä on liian vähän tarpeeseen nähden. Lisäksi työntekijöistä yhä suurempi osa on hentoja naisia, mutta potilaista entistä enemmän on aikai- sempaa huonompikuntoisempia iäkkäitä ja painavampia monisairaita. Kuka valvoo virkamiestä Teuvo Kontion mukaan tähän mennessä on valitettu, että yksityistä sairaankuljetusta ja sen laatua on ollut vaikea valvoa. Tulevaisuudessa julkinen sektori tuottaa yhä suuremman osan palvelusta ja tilaaja valvoo itse itseään. Käykö kuten Talvivaarassa? Miehet toteavat virka-asemaan liittyvän virkavastuun. Silti valvontaa tarvitaan. Aluehallintoviranomaisten rooli valvonnassa kasvaa, kun toiminta siirtyy julkiselle puolelle. Vainio on luottavainen. Hyvinvointi ja peruspalvelut yksikön päällikkö Kirsti Riihelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on tarttunut ongelmaan ja puhunut vakuuttavasti asiasta muun muassa yksityisen terveydenhuollon päivillä. Tilanne on päivitetty. Tero Vainio on valmis haasteisiin. TEKSTI JA KUVAT KATJA HOLOPAINEN Claus Harju-Jeantystä tuli ensin alueyhdistyksen sihteeri vuonna Hän muistelee, kuinka sai attaseasalkul lisen papereita ja kassillisen mappeja selvitettäväkseen, myöhemmin riemua nostatti muovikassillinen kuitteja. Mikael Söderlund aloitti toiminnanjohtajana syksyllä Ambulanssi-lehti siirtyy nettiin Ambulanssi-lehden tilauksenne voitte lähettää osoitteeseen: Tarkemmin sivulla 11

6 6 Ambulanssi Aatos Manninen sai taksiluvat myös sairaankuljetukseen soveltuvalle matalalattiataksilleen keväällä AATOS MANNINEN: Paikallistuntemus hyötykäyttöön Pitkän linjan sairaankuljetusyrittäjä Aatos Mannisella Yli-Iistä riittää tulevaisuudenideoita. Ammattitaitoisen ja alueensa tuntevan yrittäjän ei tarvitse jäädä pyörittelemään peukaloitaan. Aatos Mannisen palkkalistoilla on vielä neljä työntekijää. Lakiuudistuksen ja kilpailutusten jälkeen hänen yrityksensä ei enää jatka sairaankuljetustehtävissä. Mutta elämä jatkuu. Työntekijöille on muualla töitä tarjolla. Manninen itse tekee jo nyt töitä taksiyrittäjänä. Lisäksi hänellä on monenlaisia sosiaali- ja terveystointen rajoja ylittäviä yrittäjäsuunnitelmia. Aatos Manninen on varma, että moni sairaankuljetusyrittäjä haluaa jatkaa yrittäjänä, vaikka töitä olisi tarjolla kilpailijoillakin. Manninen sai taksiluvat myös sairaankuljetukseen soveltuvalle matalalattiataksilleen keväällä. Tuki- ja liikuntaelinpotilaat pystyvät itse kävelemään takaluukun liuskaa pitkin autoon, tilaa on sekä paareille että pyörätuolille. Muualla maailmassa on tämän tyyppisiä potilaankuljetusautoja, miksei meilläkin? Manninen toteaa, että taksilla voidaan hoitaa kotisairaanhoidon perustehtäviä. Sairaankuljetustehtävistä vapautuneilla IDEOITA MUILLE JAETTAVAKSI Sairaankuljetustehtävistä vapautuneilla ambulansseilla voisi hoitaa vaativampia tehtäviä, kuten laboratorionäytteiden ottoja, verenpaineja verensokeriseurantoja, ekg:n mittaamisia, happihoitoja sekä turvapuhelinhälytyksiä. Lisäksi Aatos Manninen näkee yrit täjällä mahdollisuuksia myös apuväline lainojen välittäjänä ja niiden asentamisessa tai käytön opastamisessa. Ja vielä, alan ammattilainen kelpaa luennoitsijaksi, vaikka yritysten tilaisuuksiin, joissa käsitellään toimintaa liikenneonnettomuudessa.

7 Ambulanssi ambulansseilla voisi hoitaa vaativampia tehtäviä, kuten laboratorionäytteiden ottoja, verenpaine- ja verensokeriseurantoja, ekg:n mittaamisia, happihoitoja ja turvapuhelinhälytyksiä. Kun kerran laitteet ja ammattitaito on olemassa, niin niitä kannattaa käyttää hyväkseen. Toimialan vaihto sujuu helposti ilmoituksella kaupparekisteriin, varmuuden vuoksi toimialan voi laajentaa koskemaan kaikkea laillista liiketoimintaa. Sitten tulee saada sopimuksia, esimerkiksi hakeutumalla oman alueensa palvelusetelituottajaksi. Asiakassuhteiden luominen vie tietysti oman aikansa, mutta paikallistuntemuksesta ja kokemuksesta on tässä varmasti hyötyä. Kotisairaanhoidon palveluiden tarjoaminen on helpompaa kuin sairaankuljetusvalmiuden ylläpitäminen. Toiminta keskittyy arkipäiviin, joihin voi sijoittaa kaikki seurantatehtävät ja lääkkeiden jaot. Viikonlopun työn yrittäjä voi hoitaa itse, Manninen toteaa. Entisenä ambulanssiyrittäjänä Manninen tuntee terveyskeskuksen käytännöt, suuren osan asiakkaista ja liikennöinnin alueella. Terveyskeskustyö kuului meidän sopimukseemme kunnan kanssa. Pienellä paikkakunnalla sairaankuljetus yksin ei työllistä. Terveyskeskus oli paitsi koulutuksellinen paikka, siellä pysyi kaikin tavoin ajan hermoilla ja kohtasi samoja potilaita kuin sairaankuljetuksessa. Mannisesta sillä ei ole merkitystä jatkuuko työ ihmisten parissa omassa yrityksessä vai toisen palveluksessa. Tärkeintä olisi se, että osaaminen ja alueen tunteminen eivät ka toaisi. Tilaajakin hyötyy uudesta yrittäjästä, jolla on konkarin taidot ja välineet paikallistuntemuksen lisäksi. Silti uuden alueen valtaaminen ei ole helppoa. Yritystoiminnan käynnistäminen vaatii aina aikaa ja sitoutumista, myös siihen on valmistauduttava, ettei alku ole välttämättä kovin tuottoisaa. AATOS MANNINEN on alunperin lääkintävahtimestari, nykyiseltä koulutukseltaan leikkausanestesia sairaanhoitaja. 30 vuotta työtä ambulanssissa 17 vuotta yrittäjänä Oulun ja Lapinläänin SSK:n alueyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2008 Kuntapäättäjä, valtuutettu Alueyhdistykset hyötykäyttöön Liiton tulevaisuuden kannalta alueyhdistyksillä ei ole enää sääntömuutosten jälkeen merkitystä, kun jokainen yrittäjä on itsenäisenä toimijana liiton jäsen. Paikallisesti alueyhdistysten nykyiseltä toiminnalta putoaa pohja, kun sairaankuljetusyrittäjät joutuvat lopettamaan oman alansa yritystoiminnan. Aatos Manninen on kiin nos tunut vihtiläisen Vesa Rissasen ehdottamasta ajatuksesta: alueyhdis tyksiä voitaisiin hyö dyntää jo rekisteröityinä yhdistyksinä laajentamalla niiden toiminta-aluetta yleisemmin palvelualalle. Näin yhdistys voisi olla muutakin kuin viihteellinen om peluseura. KATJA HOLOPAINEN JANI KIURU, Huittisten ambulanssipalvelu: Sote-puolella riittää tehtävää Jani Kiuru Huittisten ambulanssipalvelusta haluaa vastata kysyntään, jopa ennen kuin palvelun ostaja on havainnut kyseistä palvelua tarvittavan. Lokakuun 12 päivänä Huittisissa on pilvipoutainen ilma, lehdet ovat pudonneet, maisema syksyinen. Jani Kiurun perjantaiaamu on kiireinen, toimistolle hän ehtii puolen päivän jälkeen. Sairaanhoitajaksi valmistunut Jani Kiuru meni pian armeijan jälkeen töihin Huittisten ambulanssipalveluun. Homma maistui. Jani halusi olla mukana vaikuttamassa ja oli valmis sitoutumaan, pian hänestä tulikin osakas yritykseen. Elettiin vuotta Koko tämän ajan ensihoitomaailmassa on ollut kilpailua ja muutoksia. Jani vakuuttaa, että kysyntää riittää, kun palvelun taso pidetään korkealla, asiat hoidetaan hyvin ja täsmällisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kaikkein tärkeintä on asiakkaan tyytyväisyys. Huittisten ambulanssipalvelulle asiakkaat tarkoittavat potilaita, palveluitten käyttäjiä ja palveluita ostavia kuntia sekä yrityksiä. Alueella onkin oltu tyytyväisiä sairaankuljetusyrittäjien toimintaan: Satakunnassa palvelurakenneuudistusta on lähdetty kehittämään nykyiseltä pohjalta. Monituottajamalli jatkuu. Näillä näkymin sopimukset ovat siirtymässä sellaisinaan sairaanhoitopiirille. Tilaaja tietää, mitä niillä saa: sairaanhoitopiiri on tähänkin asti kehittänyt toimintaa yhdessä alueen yrittäjien kanssa ja heitä kouluttaen. Kasvu tähtäimessä Huittisten ambulanssipalvelun tavoitteena on kasvu, jotta yritys pystyisi vastaamaan kilpailutilanteeseen. Meillä on ammattitaito, paikallistuntemus ja paikallinen isännän vastuu alueen hyvinvointi kiinnostaa henkilökohtaisesti ja meidän työmme on osa sitä. Jani Kiuru on itse sitoutumaton, mutta sen verran verkostoitunut kuntapäättäjien kanssa, että keskusteluyhteys toimii. Päättäjilläkin on matala kynnys kysyä asioita, kun tunnetaan puolin ja toisin. Kiuru toivoisi, että kunnat ja sairaanhoitopiirit suosisivat erilaisia yrityksiä palvelun tarjoajina. Kun ei olla yhden varassa, palvelun käyttäjänkin valinnan mahdollisuudet paranevat. Hän toivoisi myös palveluseteleiden käytön lisääntyvän: asiakkaan eduksi. Kiuru toteaa, ettei suuri valtakunnallinen yritys tuo mitään lisäarvoa toimintaan. Kuntien tulisikin suosia paikallisia yrityksiä, joista rahaa (ei pelkästään veroeuroja) jää omalle alueelle enemmän kuin kansallisista saati ylikansallisista yrityksistä. Huittisten ambulanssipalvelu on ostanut muita yrityksiä ja laajentanut toimintaansa asumispalveluitten puolelle. Suurten ikäluokkien myötä sote-puolella riittää kysyntää. Jo nyt yritys tekee ambulansseilla kotisairaanhoitokäyntejä, joilla laitetaan esimerkiksi sairaalasta kotiutetulle antibioottia suoneen. Jani kertoo, että aloite toimenkuvan laajentamiseen tuli heiltä osana palvelun kehittämistä. Tällaisten tehtävien määrä on lisääntymään päin. Monella paikkakunnalla vaativan ensihoitopalvelun tuottaa sairaanhoitopiiri itse. Huittisissa tästä vastaa Jani Kiuru kumppaneineen. Yrityksen työntekijöistä suuri osa on sairaanhoitajia tai ensihoitaja amk -tutkinnon suorittaneita. Janin mukaan työntekijät ovat kaiken ikäisiä vanhin on jo viisissäkymmenissä. Kaikkia koulutetaan yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa säännöllisesti. Huittisten sairaankuljetus on perheyritys. Monen miesyrittäjän rinnalla on fiksu vaimo, joka tukee arjessa, Jani kiittelee omaa ja vähän muittenkin vaimoja. Jani Kiuru on huomannut kilpailutustilanteissa jonkinlaista yleistä muutosta asenteissa. Nyt poliittiset päättäjät tuntuvat arvostavan paikallisuutta ja viranhaltijat osaajia. Tämä tuo mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille.

8 8 Ambulanssi Sairaankuljettajien palkankorotukset KOROTUKSET VOIMAAN ALKAEN Tämä työehtosopimus on voimassa (25 kuukautta). Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle (13 kuukautta) on 5,2 prosenttia. Sopimuksen valtakunnallinen kokonaiskustannusvaikutus ajalle (12 kuukautta) on 5,9 prosenttia KOROTUKSET Palkkaohjelman mukaiset korotukset 60 euroa / 90 euroa Palkkaohjelman mukaisesti sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden tehtäväkohtaisia taulukkopalkkoja korotetaan perustasolla 60 eurolla ja hoitotasolla 90 eurolla. 2. Yleiskorotus 1,2 prosenttia Palkkaohjelman mukaisen taulukkokorotuksen jälkeen sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1,2 prosenttia. Henkilökohtaisten palkkojen korottaminen tarkoittaa sitä, että työntekijän palkan sisältäessä vaativuusryhmän peruspalkan ja vuosisidonnaisen lisän lisäksi jotakin muuta palkkaa (esimerkiksi erityistekijöistä johtuvaa tai henkilökohtaista palkanosaa), korotetaan lukien kaikkia kuukausipalkan osia, eli työntekijän kokonaiskuukausipalkka nousee 1,2 prosenttia. Mikäli työntekijän palkka on muodostunut suoraan vaativuusryhmän vähimmäispalkan ja mahdollisen vuosisidonnaisen lisän yhteissummasta, ovat perus- ja hoitotason palkat ilman vuosisidonnaisia lisiä seuraavat: Perustaso Hoitotaso 1864,66 euroa 2074,00 euroa Näiden vähimmäispalkkojen lisäksi työntekijälle maksetaan palvelusvuosista kertyvää vuosisidonnaista takuulisää seuraavasti: 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia 7 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 10 prosenttia (6 + 4 prosenttia) 10 palvelusvuoden täyttyessä yhteensä vähintään 13 prosenttia ( prosenttia) Uudet palkankorotusten minimit ovat siten alkaen seuraavat PALKKARYHMÄ PERUSTASO 1864,66 euroa = tehtäväkohtainen palkka 4 vuotta korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 111,88 euroa YHTEENSÄ 1976,54 euroa 7 vuotta korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 186,47 euroa YHTEENSÄ 2051,13 euroa 10 vuotta korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 242,41 euroa YHTEENSÄ 2107,07 euroa PALKKARYHMÄ HOITOTASO 2074,00 euroa = tehtäväkohtainen palkka 4 vuotta korotus vähintään 6 prosenttia LISÄ 124,44 euroa YHTEENSÄ 2198,44 euroa 7 vuotta korotus vähintään 10 prosenttia LISÄ 207,40 euroa YHTEENSÄ 2281,40 euroa 10 vuotta korotus vähintään 13 prosenttia LISÄ 269,62 euroa YHTEENSÄ 2343,62 euroa 3. Paikallinen järjestelyerä 0,7 prosenttia Maaliskuun 2013 palkkasummasta lasketaan paikallinen järjestelyerä. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta, maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolo jaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 prosenttia. Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan paikallisesti yritystasolla huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti. Tehtäväkohtaiset erityistekijät ovat aina seikkoja, jotka liittyvät työtehtävään ja sen sisältöön työn suorittajasta riippumatta. Henkilökohtainen palkanosa taas liittyy aina tavalla tai toisella työtä tekevän henkilön työssä suoriutumiseen, henkilökohtaisen osaamiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Paikalliseen erään perustuva palkankorotus on voimaantulevasta yleiskorotuksesta erillinen korotus. Jos työntekijä saa paikallisessa jaossa esimerkiksi 40 euron korotuksen, tämä osa palkankorotuksesta ei korotu samaan aikaan voimaan tulevalla yleiskorotuksella. Myöhemmät yleiskorotukset tulevat luonnollisesti aikanaan korottamaan tätäkin palkanosaa. Paikallisen erän tavoitteena on kohdistaa osa työehtosopimuksen mukaisesta palkankorotuksesta työpaikan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Palkkaerän jakamisen on siis tapahduttava työpaikan omista lähtökohdista ja työpaikan tarpeiden mukaan. Työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti on harkittava paikallisen erän käyttämistä tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin. Tavoitteena on, että ensisijaisesti kompensoiduiksi tulisivat työtehtävien väliset vaativuuserot, jos tällaisia eroja on. Jos tehtävien vaativuuksissa ei ole eroja, jotka olisi perusteltua ottaa huomioon palkkauksessa, voidaan paikallinen erä käyttää kokonaisuudessaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Paikallinen erä toteutetaan siten, että työ paikalla lasketaan paikallisen erän kokonaiseuromäärä ja tämä potti jaetaan työn tekijöiden kuukausipalkkojen osaksi työpaikalla päätettävien jakoperiaatteiden mukaisesti. Paikallisen erän toteuttaminen edellyttää ensinnäkin työpaikalla käytettävissä olevan palkkapotin suuruuden laskemista. Koska korotus kohdentuu sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä oleville henkilöille, myös jaettavan erän suuruus lasketaan sairaankuljettajien työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta. Palkkasumman laskentapohjaksi on sovittu maaliskuu Maaliskuun 2013 palkkasummassa otetaan huomioon työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä, kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntai korotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta, kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat, otetaan huomioon ilman tuntikohtaisten lisien osuutta. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon. Myöskään varallaolokor vaukset eivät ole pottiin kuuluvaa säännöllisen työajan palkkaa. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry Kaikki on levällään Liiton toiminnanjohtaja Mikael Söder lund kertoo puhelimen soineen viime viikkoina taukoamatta. Puhelut ovat vieneet niin paljon virtaa, että akku, joka kestää normaalitilanteessa vuorokausia, on loppunut. Sopimukset sairaanhoitopiirien kanssa ovat monin paikoin vielä levällään. Huonoin tilanne on Pirkanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Lisäksi on monia paikkoja, joiden tilanteesta liitossa ei ole tietoa. Emme saa sairaanhoitopiireistä vastauksia. Emme tiedä onko sopimuksia allekirjoitettu tai ollaanko niiden kanssa menossa markkinatuomioistuimeen. Mutta ei tässä kaikki. Nekin, joilla sopimukset ovat kunnossa ja kaikki vaikutti hyvältä, ovat nyt pulassa. Työtuomioistuimen päätöksellä työvuorolistat tulee täyttää aktiivisella ajalla. Tästä seuraa se, että varallaolovuorot muuttuvat suoraan ylitöiksi. Kustannukset nousevat ainakin prosenttia yksikköä kohden ja meidän yrit- täjistämme suurimmalla osalla on varallaoloa, Söderlund huomauttaa. Työtuomioistuimen päätös tuli voimaan heti. Vaikka jo julkaistut työvuorolistat sai tehdä loppuun vanhalla systeemillä, niin päätöstä ei tietenkään osattu ottaa huomioon kilpailutuksissa, eikä sopimuksissa, jotka on jo allekirjoitettu. Nyt näistä lisäkustannuksista tulee neuvotella uudelleen sairaanhoitopiirin kanssa. Ja tämänkin jälkeen ongelmaa riittää. Mistä saamme tekijät näille ylitöille, kun työaikalaki rajoittaa ylitöiden tekemistä!? Söderlund kertoo, että ongelmia on ollut ratkomassa kymmenen hengen selvittelyryhmä, johon on kuulunut kuusi juristia ja neljä yrittäjää. Ratkaisuja kysymyksiin ei ole saatu. Jotta toiminta yleensä jatkuisi, neuvotteluissa vaaditaan joustavuutta sekä yrittäjiltä että työntekijöiltä. Pohjois-Pohjanmaalla kilpailu mitätöitiin Teuvo Kontio kertoo, ettei Pohjois-Pohjanmaalla vieläkään tiedetä, kuka ensi vuonna tuottaa alueen ensihoitopalvelut. Sairaanhoitopiirin järjestämän tarjouskilpailun voittajaksi Pohjanmaalla selvisivät Med Group ja 9Lives. Nousi hirveä haloo, kun päättäjille selvisivät kustannukset ja sairaanhoitopiirin hankintatoimisto keskeytti hankinnan eli suomeksi sanottuna kilpailu mitätöitiin. Nyt sairaanhoitopiirin pitäisi tehdä väliaikaiset sopimukset vuodelle 2013 ja järjestää ensi vuonna uusi kilpailutus. Pirkanmaalla on hirveä hätä Eero Kulju vastaa puhelimeen marraskuun viimeisellä viikolla kesken lounaan. On tiistai Huomenna päättyy tarjouskilpailu. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sai kuukauden alussa palvelutasopäätöksen valmiiksi ja tarjouskilpailu lähti heti käyntiin. Toiminta siirtyy vuodenvaihteessa sairaanhoitopiirin järjestettäväksi ja nykyiset sopimukset raukeavat. Täällä on kauhea hätä. Eero Kulju luottaa, että sairaanhoitopiiri saa käsiteltyä tarjoukset joulukuun ensimmäisellä viikolla, jolloin Ambulanssi-lehti on painossa. Toiminnanjohtaja Mikael Söderlund lupaa päivittää tilannetta jäsentiedotteilla, kuten tähänkin asti.

9 Ambulanssi Ismo Partanen LPY ry on huolissaan terveyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta Nykyistä sosiaali- ja terveysjärjestelmää uudistetaan, koska nyky menolla rahat eivät riitä. Ismo Partanen pelkää, että suunnitellut mallit ovat taloudellisesti yhtä kestämät - tömiä eikä yrittäjyydelle ole toimintaedellytyksiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä on tavoiteltu kaksiportaista järjestelmää, mutta vielä on ratkaistavana paljon kysymyksiä, joista ei ole päästy poliittiseen yksimielisyyteen, Partanen kertoo. Nykyinen järjestelmä on virallisesti kolmiportainen, mutta Partasen mukaan käytännössä neliportainen. Esimerkin Partanen ottaa Pirkanmaalta. Ensimmäinen porras on kunta, toisena tulee Pirkanmaa, kolmantena Sote-piiri ja neljäntenä Erva- tai yliopistosairaala -piiri. Partasesta uudistuksen yksi perusongelmista on se, ettei alun alkaen tunnustettu, ettei puhtaaseen kaksiportaiseen malliin voida päästä. Suomi on maantieteellisesti liian suuri ja väestöltään liian pieni. Politiikkaa ja peiteltyjä virheitä Sosiaalipalveluissa on arkipäivää, että kunnat ostavat vaativia palveluita, kuten päihdehuoltoa, kuntoutusta ja vanhustenhuoltoa. Helpommat palvelut, kuten päivähoidon, kunnat hoitavat itse. Terveyspuolella suuntaus näyttää aivan toiselta. Yhä enenevässä määrin kunnat tuottavat esimerkiksi ensihoidon palvelut itse tai ostavat ne suoraan omalta pelastuslaitokseltaan. Miksi terveyspalveluissa ei ajatella samalla tavalla tuottavuutta, onko kyse ideologisista, poliittisista ratkaisuista, Partanen ihmettelee. Tuotantotavan ei pitäisi olla itseisarvo. Ei ole mitään uskottavia laskelmia, joiden perusteella julkinen ensihoito tulisi edullisemmaksi kuin yritysten tuottama. Työllistämisvaikutuskaan ei ole mikään peruste, työllistäähän yrityskin. Ideologian lisäksi taustalla vaikuttavat taloudelliset seikat, joista julkisesti ei juuri puhuta. Partanen kertoo, että kuntien eläkekassoilla on viiden miljardin vaje. Tämän takia kuntien eläkevakuutuksen piirissä olevien työntekijöiden ei haluta vähenevän. Tuo vaje tulee hoitaa yhdessä verovaroin, mutta sen perusteella ei saa tehdä huonoja ratkaisuja palvelurakenteeseen, Partanen jyrähtää. Järjestämisvastuu erilleen tuotannosta Partanen toteaa, että palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus vaarantuvat, jos järjestämisvastuussa oleva organisaatio myös tuottaa palvelut. Järjestelmä tulee uudistaa niin, että järjestämisvastuu kuuluu demokraattisesti valituille luottamusmiehille ja valvotuille viranomaisille, jotka huolehtivat laadusta ja tehokkuudesta, mutta eivät itse tuota palvelua. Palvelun tuottajat taas tulee saattaa samaan asemaan kilpailussa. Tarvitsemme useita tuottajia, jotta kilpailu toimisi. Toki on olemassa muutamia palveluita, joissa julkinen monopoli on ainut toimiva vaihtoehto, esimerkiksi erityisvaativa sairaanhoito. Partanen mainitsee elintensiirrot ja vaativat palovammat. Sen sijaan kaikkia Ismo Partanen luennoi Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n syyskokouksessa Levillä. syöpähoitoja ei voi keskittää muutamaan yliopistosairaalaan, muun muassa sytostaattihoidot on saatava kohtuullisen matkan päästä. Vaihtoehdot lisäävät valinnanvapautta Tällä hetkellä meillä on terveydenhoidossa käytössä useita vaihtoehtoisia palveluiden rahoitusmalleja. Ensinnä mieleen tulevien ostopalveluitten ja palveluseteleitten lisäksi meillä on perinteikäs ja parjattukin Kelakorvausjärjestelmä sekä yksityiset vakuutukset. Ostopalveluissa, palvelusetelissä ja julkisessa palvelussa kunnan viranomaiset toimivat portinvartijoina ja määrittelevät, kuka on oikeutettu palveluun. Ostopalvelussa viranomainen sanelee milloin ja mitä palvelua kuntalainen saa. Palveluseteli antaa kuntalaiselle suuremman mahdollisuuden valita erilaisten palvelupaikkojen ja ajankohtien välillä. Kela-korvaus ja yksityiset vakuutukset laajentavat valinnan mahdollisuuden jopa niin, että asiakas pääsee itse määrittelemään omat tarpeensa. Omavastuussa asiakas maksaa valinnanvapaudesta. Tarvitsemme useita tuottajia, jotta kilpailu toimisi. Kuva Mikko Käkelä Partanen toivoo, että asioita hoidettaisiin tulevaisuudessa enemmän asiakaslähtöisesti, ei ylhäältä alaspäin määräten. Ihmisten tarpeet ovat kuitenkin loputtomat ja yhteiskunnan on jotenkin määriteltävä julkisesti rahoitettavien hoitojen rajat. Turvaverkko on oltava jokaiselle olemassa. Tutkimusten mukaan kansalaisetkin haluavat lisää valinnanvapautta, kuten palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa. Palvelurakenteen uudistus ei tarkoita konkreettista kuntarajan siirtoa, vaan palvelumarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun lisäämistä. Monopoleja tulee välttää ja kilpailutuksia pilkkoa, jotta pienilläkin yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua, ja menestyä niissä. Hyvin hoidetut kilpailutukset ovat ostajan velvollisuus; yhden armoille ei saa heittäytyä. Palvelun tuottajan nimellä ei ole merkitystä: tärkeintä on laatu, kustannustehokkuus, saatavuus ja vaikuttavuus. KATJA HOLOPAINEN

10 10 Ambulanssi KOONNUT KATJA HOLOPAINEN TULEVAN VUODEN MAKSUJA ON VAHVISTETTU Seulottuja tiedonjyviä Matkakustannusten omavastuu nousee Sairausvakuutuksesta korvataan matkakustannuksia, jotka potilaalle aiheutuvat matkasta lääkäriin, sairaalaan tai kuntoutukseen. Potilas maksaa matkastaan vain matkakohtaisen omavastuun. Matkakohtainen omavastuu nousee viidellä eurolla 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matkakustannuksilla on myös vuosittainen omavastuu (niin kutsuttu matkakatto), joka vastaa 17 yhdensuuntaisen matkan kustannuksia. Matkakatto täyttyy edelleen 17 yhdensuuntaisen matkan kustannuksista, joten se nousee 157,25 eurosta 242,25 euroon. Laki tulee voimaan Työttömyysvakuutusmaksuihin ei muutosta Palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin ei tule muutoksia vuonna Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on edelleen 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,2 prosenttia palkasta. Myös yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksut pysyvät samoina kuin vuonna Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta. Valtion liikelaitoksen työttö- Sähköisen potilastiedon arkiston (earkisto) suunnitellaan avautuvan alueellisesti alkaen Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt liittyvät potilastiedon arkiston käyttäjiksi mennessä. Potilastiedon arkiston teknisestä toteutuksesta vastaa Kela. Vastuu käyttöönottojen alueellisen yhteistyön koordinoinnista on sairaanhoitopiireillä. Käyttöönottojen valtakunnallinen ohjausvastuu kuuluu THL:lle. Liittymisen jälkeen kansalaisella on mahdollisuus omien potilaskertomustietojensa katseluun Omien tietojen katselu -palvelun kautta, mikä vahvistaa hänen aktiivista roolia oman terveytensä edistämisessä ja hoitamisessa. Kansalainen voi antaa suos- myysvakuutusmaksu on samoin edelleen 0,8 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan euroa. Sen ylittävältä osalta maksu on 2,05 prosenttia palkasta. Ainoastaan yliopistojen työttömyysvakuutusmaksua korotetaan vuonna Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,35 prosenttia palkasta. Yliopistojen ylempi työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,15 prosenttiyksikköä vuodesta Sairausvakuutusmaksut nousevat Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,30 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,47 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden 2012 tasosta 0,08 prosenttiyksikköä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut laskevat 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia. Lisärahoitusosuus laskee vuoden 2012 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä. Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2013 alussa ja on voimassa vuoden 2013 loppuun. Sairausvakuutusmaksut kerätään verotuksen yhteydessä. Verohallinto tilittää vuonna 2013 maksujen tuottoina arviolta noin miljoonaa euroa Kelalle käytettäväksi sairausvakuutusetuuksien maksamiseen. Lisäksi valtio rahoittaa sairausvakuutuksen kuluja vuonna 2013 arviolta noin miljoonalla eurolla. Työeläkevakuutusmaksut pysyvät samoina Sähköiset potilastiedot käyttöön tumuksen tai kieltää potilastietojensa käytön kansallisesti yhdenmukaisilla käytännöillä. Lisäksi tiedonkulku tukee kansalaisen mahdollisuutta valita palveluntuottajansa. Kansalaiset ja ammattilaiset hyötyvät Potilastiedon arkiston odotetaan tuottavan hyötyjä niin kansalaisille, terveydenhuollon ammattilaisille kuin organisaatioillekin. Potilasturvallisuus ja hoidon laatu paranevat, kun tiedot ovat niihin oikeutettujen käytettävissä potilaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Lisäksi voidaan välttää päällekkäisiä tutkimuksia, mikä nopeuttaa hoitoprosesseja. Potilastiedon arkistoon sisältyvän tiedonhallintapalvelun avulla koostetaan potilaan keskeiset terveysja hoito tiedot, kuten diagnoosit ja riskitiedot. Jatkossa nämä ovat helposti ammattilaisen saatavilla. Tietojen siirtäminen potilastiedon arkistoon auttaa myöhemmin potilastieto järjestelmien vaihtoa ja avaa kilpailun mahdollisuuksia. Palveluiden järjestämis tapoja voidaan kehittää ja organisaatiouudistukset helpottuvat, kun potilastieto on kansallisessa arkistossa ja tieto siirtyy organisaatioiden välillä. Potilastiedon arkisto on toiminnallinen potilastiedon arkisto. Samalla toteutuu potilaskertomusten sähköinen pitkäaikaisarkistointi lain edellyttämällä tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2013 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2013 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 ja 53 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu 6,50 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on vuonna 2013 keskimäärin 17,35 prosenttia. Sekä työntekijän että työnantajan maksut pysyvät samoina kuin vuonna Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 22,50 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneillä 23,85 prosenttia. Myös nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu olisi noussut 0,4 prosenttiyksikköä, mutta koska tasoitusmäärän purkamiseksi tehdään samansuuruinen alennus, perittävä työeläkevakuutusmaksu pysyy edellisen vuoden tasolla. Tasoitusmäärä on vakuutusliikkeen riskipuskuri, jonne kertyneitä varoja on purettu eri tavoin lähes koko 2000-luvun. Elinaikakerroin pienentää vanhuuseläkkeitä Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti tänään 15. marraskuuta elinaikakertoimen vuodelle Elinaikakerroin on 0, Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1951 syntyneiden vuonna 2013 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä noin kaksi prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2013 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Elinaikakerrointa sovellettiin en simmäisen kerran vuonna Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään. Potilastiedon arkistoon liittyminen vaatii terveydenhuollon organisaatioilta merkittävää toiminnallista muutosta, jota tuetaan koulutuksella. Potilastietojen joustava hyödyntäminen edellyttää, että terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät valmiita nimikkeistöjä, otsikoita ja luokituksia, kun he kirjaavat potilastiedot. Vapaan tekstin osuus kirjaamisessa vähenee. THL laatii potilastiedon arkiston käyttöön kansalliset toimintamallit ja luo kansallisen koulutusrakenteen, jota täydennetään tietojärjes telmien valmis - ta jien ja potilasarkistoon liittyjien omilla koulutuksilla.

11 Ambulanssi Ensihoidon professuuri Suomeen Medi-Heli ry ja Ensihoidon tukisäätiö ovat päättäneet lahjoittaa Helsingin yliopistolle summan, joka mahdollistaisi ensihoidon professuurin perustamisen. Neuvottelut professuurista ovat kesken yliopiston kanssa ja asiasta on olemassa Medi-Heli ry:n hallituksen päätös. Tällä hetkellä Suomessa erikoislääkäri voi suorittaa ensihoitolääketieteen erityispätevyyden, mutta suoraan ensihoitoon erikoistuminen ei ole mahdollista. Ensihoidon professuuri vahvistaisi ensihoidon kaipaamaa professionaalisuutta ja mahdollistaisi suoran erikoistumisen alalle. Medi-Heli ry:n ja Ensihoidon tukisäätiön lahjoitus jatkaa molempien aikaisempaa linjaa. Aikanaan Medi-Heli perustettiin lääkärihelikopteritoiminnan käynnistämiseksi ja käynnissä pitämiseksi. Ensihoidon tukisäätiö perustettiin 12 vuotta sitten yksityishenkilön lahjoittamilla varoilla. Molempien toiminnan perusajatus on ollut ensihoidon kehittäminen ja tukeminen. Nyt kun valtio vastaa lääkärihelikopteritoiminnan taloudellisesta vastuusta, Medi-Helin ja Ensihoidon tukisäätiön varojen sijoittaminen ensihoidon professuuriin on luonteva tapa jatkaa 20 vuotta jatkunutta ensihoidon tukityötä. Ambulanssi-lehti siirtyy nettiin Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry on päättänyt siirtyä sähköiseen maailmaan myös Ambulanssi-lehden osalta. Tämä lehti on viimeinen paperinen Ambulanssi-lehti. Vuodesta 2013 lukien sähköinen lehti julkaistaan uudessa muodossaan kaksi kertaa vuodessa liiton kotisivuilla. Jos haluatte lehden sähköpostiinne lähettäkää sähköpostiosoitteenne liittoon tämän vuoden aikana, niin saatte lehden tai viestin lehden julkaisemisesta suoraan sähköpostiinne. Sähköisen lehden tilaaminen on maksutonta. Ambulanssi-lehden tilauksenne voitte lähettää osoitteeseen: YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry ja sen jäsenyritykset toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh faksi Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, Helsinki puh faksi Taitto: Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere 2012 Osoitteet: Vuodesta 2013 lukien sähköinen lehti julkaistaan uudessa muodossaan kaksi kertaa vuodessa Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry:n kotisivuilla. Ambulanssi ilmestyy verkossa keväällä Aikakauslehtien Liiton jäsen

12 12 Ambulanssi Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore SSK ry: Mikael Söderlund Yhteistyökumppanit:

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta johtuneet palkankorotukset

Palkkausjärjestelmän käyttöönotosta johtuneet palkankorotukset TERVEYSPALVELUALAN PALKANKOROTUKSET 1.11.2008 1. Siirtymämääräysten soveltaminen Palvelusvuosiportaat Kuten terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän siirtymämääräyksissä on todettu, työntekijä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen Jäsentiedote 15/2015 Palkankorotusohjeet Farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.12.2015 alkaen. Koska Aptan ja Farmasialiiton välinen lopullinen neuvottelutulos Tykan 2. jakson ja kolmannen vuoden

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008

Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 Kaupan palkkaluokittelu käyttöön 1.5.2008 1. Johdanto Nykyiset Kaupan työehtosopimuksen palkkamääräykset koskevat perinteisiä kaupan ammatteja. Alan yrityksissä työskentelee kuitenkin nk. vieraitten alojen

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA

10.10.2007. Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA 10.10.2007 Liite 1. TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013

Uusi työntekemisen malli. Elisa Hartikka 4.9.2013 Uusi työntekemisen malli Elisa Hartikka 4.9.2013 tausta TILASTO Yrittäjistä 65% on yksinyrittäjiä. Yrittäjyyden kasvu on tällä vuosituhannella lähinnä yksinyrittäjien määrän kasvua. Yksinyrittäjien määrä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2008. Johdanto

TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2008. Johdanto TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2008 Johdanto Yksityisellä terveyspalvelualalla siirrytään 1.3.2008 alkaen kaavamaisesta ammattinimikepohjaisesta palkkausjärjestelmästä työn vaativuuteen perustuvaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Tarkentava virkaehtosopimus samapalkkaerän kohdentamisesta opetusministeriön kulttuurihallinnonalalla eli Kansallisessa audiovisuaalisessa

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot