SEURAKUNTA LÄHEMMÄS IHMISTEN ARKEA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEURAKUNTA LÄHEMMÄS IHMISTEN ARKEA"

Transkriptio

1 SEURAKUNTA LÄHEMMÄS IHMISTEN ARKEA Laitilalaisten nuorten aikuisten näkemyksiä seurakunnan toiminnasta Pia Penttinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi Porin toimipaikka Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) - Diakoni

2 TIIVISTELMÄ Pia Penttinen. Seurakunta lähemmäs ihmisten arkea. Laitilalaisten nuorten aikuisten näkemyksiä seurakunnan toiminnasta. Pori, kevät 2007, 49s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, sosiaalialan koulutus-ohjelma, sosionomi (AMK) - diakonian virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laitilalaisten nuorten aikuisten näkemyksiä seurakunnan toiminnasta ja tulosten perusteella kehittää tulevaisuudessa nuorten aikuisten toimintaa Laitilan seurakunnassa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Miten nuoret aikuiset kokevat seurakunnan toiminnan? Mitä nuoret aikuiset odottavat ja toivovat seurakunnan toiminnalta? Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen lähettämällä kyselylomake jokaiselle vuonna 1978 syntyneelle Laitilan seurakunnan jäsenelle. Kyselyyn vastasi yhteensä 36 henkilöä eli 44% ikäluokasta. Kyselyn tuloksina ilmeni, että nuorten aikuisten yhteys seurakuntaan toteutui pääsääntöisesti kirkollisten toimitusten kautta ja osallistuminen jumalanpalveluksiin sekä muihin tilaisuuksiin oli melko vähäistä. Seurakunnan toiminta oli useimpien vastanneiden mielestä uskottavaa, nykyaikaista, palvelevaa ja ihmisläheistä, ja siihen oltiin kokonaisuudessaan melko tyytyväisiä. Kuitenkin seurakunnan olisi kiinnitettävä nuorten aikuisten mielestä enemmän huomiota toimintojen näkymiseen ja toiminnasta tiedottamiseen sekä paikallisessa sanomalehdessä että seurakunnan nettisivuilla. Tulosten mukaan tutkimukseen osallistujat toivoisivat seurakunnan järjestävän nuorille aikuisille jotain omaa toimintaa, koska rippikoulun ja keski-iän väliin jää selkeä toiminnan vajaus. Nuoret aikuiset toivoivat erityisesti toimintaa perheille ja parisuhteen tukemiseen, mutta myös leiri, gospel-konsertti ja erilaiset jumalanpalvelukset olivat toiveina. Tulokset osoittavat, että nuorten aikuisten toiminnan kehittäminen ja nuorten aikuisten ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun olisi Laitilan seurakunnassa ajankohtaista ja tärkeää. Näin seurakunnan toiminta ja nuorten aikuisten toiveet voisivat kohdata paremmin tulevaisuudessa. Asiasanat: nuori aikuinen, seurakunta, elämäntapa

3 ABSTRACT Pia Penttinen. Paris Closer to People`s Everyday Lives. Young Adults` Opinion About the Activities of the Parish in Laitila. Pori, Spring 2007, 49 pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, West, Pori Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. The purpose of the thesis was to survey young adults` opinions about the activities of the parish in Laitila and to develop future activities for young adults in the parish of Laitila on the basis of the results. The main questions in the study were: How young adults felt about the activities of the parish? What young adults expected and desired the parish should do? The study was quantitative. A questionnaire was mailed to every member of the parish of Laitila who was born in It was responded by 36 persons, i.e. 44% of the age group. The results showed the young adults had been in contact with the parish mainly through occasional services. Sunday services and the other programs had not often been taken part in. Most respondents thought the activity of the parish was credible, modern, serving and kindhearted. They were quite happy with it as a whole. On the other hand, the young adults expressed the parish should pay more attention to visibility of and information about its activities both in the local newspaper and on the Internet. According to the results, young adults want the parish to arrange some kind of program for them, as there is clearly lack of activities between confirmation training and middleage. Especially young adults desire activities for families as well as for supporting relationships spsuses. Also a camp, a gospel concert and different kinds of Sunday services are hoped for. The results show it is time for the parish of Laitila to develop activities for young adults and to involve them in the planning process. This should be of great importance. Thus the activities of the parish and the desires of young adults could meet better in the future. Key words: Young Adult, Parish, Way of Life

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET Nuori aikuinen Seurakunta Elämäntapa TUTKIMUKSEN TAUSTAA Aikaisempia tutkimuksia Laitilan seurakunta Laitila alueena Postmoderni nykyaika Nuoret aikuiset kirkon haasteena TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS Tutkimustehtävä ja tutkimuksen tavoite Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TULOKSET Osallistuminen ja kokemukset Toiveet ja odotukset JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...38 LÄHTEET...40 LIITE...43

5 1. JOHDANTO Viime aikoina on keskusteltu nuorten aikuisten asemasta kirkossa ja erityisesti siitä, miksi kirkosta eronneista suurin osa on nuoria aikuisia. Keskusteluissa nousee esiin myös tämän päivän nuorten aikuisten vähäinen osallisuus kirkon toiminnassa mutta toisaalta myös erityisesti nuorille aikuisille suunnatun toiminnan vähyys seurakunnissa. Olav S. Melin (2007, 2) viittaa Kotimaan pääkirjoituksessaan kirkkoneuvos Seppo Häkkisen pohdintaan kirkon tilasta, jonka mukaan kirkko on katsonut liiaksi taaksepäin, eikä ole ottanut riittävästi huomioon ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Toiminta rakentuu seurakunnissa liiaksi säilyttämistä varten. Tällä hetkellä kirkon jäsenyyttä pitäisi vahvistaa keskittymällä ihmisten kohtaamisiin ja toiminnallisiin vahvuuksiin. Aiheesta on tehty laajempaa tutkimusta Helsingin seurakuntayhtymässä, missä käynnistettiin kolmevuotinen projekti, jossa selvitettiin nuorten aikuisten elämää, arvomaailmaa sekä suhtautumista seurakuntien toimintaan ja kristilliseen uskoon. Sen avulla voitiin soveltaa tietoa käytäntöön ja kehittää nuorten aikuisten toimintaa seurakunnissa. (Halme, Mikkola, Niemelä & Petterson 2006, 6-7.) Laitilan seurakunnassa on toiminut parin viime vuoden ajan Nuorekkaiden naisten illat, mitkä ovat painottuneet nuorten aikuisten naisten toivomuksesta erityisesti yhdessä jakamiseen, kokemiseen ja rauhoittumiseen kiireisen arjen keskellä. Myös perhekerhot kokoavat säännöllisesti toimintaansa nuoria äitejä lapsineen. On kuitenkin iso joukko nuoria aikuisia, joita nämä toiminnot eivät tavoita. Työntekijäkokouksissa on keskusteltu, olisiko tällä hetkellä pappien mielekkäämpää satsata yli 90-vuotiaiden vanhusten syntymäpäiväkäyntien tilalla 30-vuotiaiden syntymäpäiväonnitteluihin. Näin saataisiin uudella tavalla luotua yhteyksiä myös nuoriin aikuisiin. Tätä tapaa on nyt ensimmäisen kerran kokeiltu vuoden 2007 tammikuusta, eli papit pyrkivät onnittelemaan kaikkia tänä vuonna 30 vuotta täyttäneitä seurakunnan jäseniä lähinnä puhelimitse. Tähän mennessä se on ainakin saanut positiivisen vastaanoton. Tarkoituksena on myös järjestää syksyllä 2007 kaikkien 30- vuotiaiden yhteinen Tuomasmessu Laitilan kirkossa.

6 6 Laitilan seurakunnan työyhteisössä nähtiin tarpeelliseksi selvittää nuorten aikuisten näkemyksiä seurakunnan toiminnasta. Tavoitteena on, että nuorten aikuisten toiveet ja seurakunnan toiminta voisivat paremmin kohdata toisensa tulevaisuudessa. Tutkimuksen viitekehys on sosiologinen, ja nuorten aikuisten osallistumista, kokemuksia ja toiveita seurakunnan toiminnasta lähestytään elämäntavan näkökulmasta.

7 7 2. KESKEISET KÄSITTEET 2.1. Nuori aikuinen Seurakunnissa on perinteisesti nimetty nuoriksi aikuisiksi alle 30 -vuotiaat, ja ainakin evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 2006 tilastotiedusteluissa nuoret aikuiset määritellään vuotiaiksi (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 2006). Todellisuudessa nuorten aikuisten ikäryhmä ei ole tänä päivänä kovin selvärajainen, koska traditiot ja tavat rajoittavat nykyään elämää yhä vähemmän, ja yksilöllisten valintojen merkitys on laajentunut. Nuoren aikuisen, vuotiaan, elämänvaiheeseen voidaan liittää kuuluvaksi Robert J. Havighurstin mukaan seuraavat asiat: elämäntoverin valitseminen, perheen perustaminen, yhteisen talouden hallinta, työelämään valmistautuminen ja työuralla eteneminen sekä kansalaisvelvollisuuksien omaksuminen (Kuusinen 2003, ). Case Kallio hankkeessa nuoret aikuiset olivat vuotiaita, koska nuoruuden pidentyminen, työelämään siirtyminen ja perheen perustamisiän myöhentyminen koettiin perusteluksi laajentaa ikäryhmää 39 ikävuoteen perinteisen 30 sijasta (Halme, Mikkola, Niemelä & Petterson 2006, 9). Tässä tutkimuksessa nuorten aikuisten voidaan ajatella olevan noin vuotiaita, vaikka pitkittyneen nuoruuden kulttuurissa nuori aikuisuus voi jatkua yli 30-vuotiaaksi. Laitilassa eletään kuitenkin vielä maaseutumaisessa kaupungissa, missä ei ilmene yhtä voimakkaasti urbaanin kaupunkiyhteisön nuoren aikuisen elämään liittyvät muutokset, kuten esimerkiksi työelämään siirtymisen ja perheen perustamisen myöhentyminen. Kyselyyn osallistuneista laitilalaisista vuotiaista nuorista aikuisista selkeästi suurin osa (75%) oli jo työelämässä, ja lapsiperheitä edusti hieman vajaa puolet (41%) vastanneista.

8 Seurakunta Seurakunta tarkoittaa joko hallinnollista paikallisseurakuntaa, joka kuuluu johonkin piispan kaitsemaan hiippakuntaan tai koko katolista kirkkoa eli universaalia Kristuksen seurakuntaa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jaettu alueellisesti rajattuihin seurakuntiin ja hiippakuntiin. Jokainen kirkon jäsen kuuluu siihen paikallisseurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Seurakuntajako noudattelee pääsääntöisesti kuntajakoa. Seurakunnilla on laaja hallinnollinen, taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys. Seurakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää seurakuntavaaleilla seurakunnan jäsenistä valittu kirkkovaltuusto. ( Jussila, Oinonen, Unkari & Vatanen 2004, ) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinopin mukaan kristillistä seurakuntaa eli kirkkoa on kutsuttu Kristuksen ruumiiksi sen alkuajoista lähtien. Se on elävä kokonaisuus, jonka päänä on Kristus ja jonka jäseniksi tullaan kasteessa. Vaikka olemme erilaisia, meillä on yhteinen usko, joka liittää meidät Kristukseen ja toisiimme. Kirkko kuvataan myös äidiksi, joka kantaa meitä sylissään ja huolehtii meistä. Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen ovat kirkon näkyviä tuntomerkkejä. Niitä sanotaan myös armonvälineiksi, koska Pyhä Henki käyttää niitä välittäessään meille Jumalan armon. (Katekismus 1999, 51.) Laitilan seurakunta kuuluu Turun arkkihiippakuntaan. Nykyään arkkihiippakuntaan kuuluu 89 seurakuntaa, jotka muodostavat 10 rovastikuntaa. Arkkihiippakunnassa on kaksi piispaa, joista arkkipiispan vastuualueena ovat Turun ja Naantalin rovastikuntien 19 seurakuntaa ja toisen piispan vastuualueeseen kuuluvat muut 70 seurakuntaa. (Turun arkkihiippakunta.) 2.3. Elämäntapa Elämäntavan käsite pyrkii kuvaamaan sitä, miten ihmiset oikeasti elävät. Se on liittynyt läheisesti suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyneisiin sukupolviin, jotka ovat sotien ja pulan sukupolvi, jälleenrakennuksen sukupolvi, suuren murroksen ja muuttajien sukupolvi sekä kaupunkilähiöiden sukupolvi.(allardt 1998, ) Elämäntavan käsite

9 9 ottaa huomioon mm. ajankäytön tavat ja ajan kulumisen, on dynaaminen ja korostaa toimintaa, ei sulje pois mitään elämänaluetta sekä antaa subjektiivisuudelle ja yksilöllisyydelle suuren arvon. (Karisto, Takala & Haapola 1991, 74.) Elämäntavan voidaan sanoa koostuvan yksilöiden, perheiden, sosiaalisten ryhmien tai koko yhteiskunnan jäsenten elin- ja kasvuolosuhteiden, elämänvaiheen, elämäntoimintojen, keskinäisen vuorovaikutuksen ja tietoisuuden sekä normien ja arvojen muodostamasta kokonaisuudesta. Ajatus hyvästä elämästä näyttää myös liittyvän läheisesti yhteen elämäntavan käsitteen kanssa. ( Rahkonen 1985, 31.) Antti Eskolan (2006, 30) mielestä elämäntavan käsite voisi olla hedelmällinen lähtökohta tutkittaessa eri ihmisten pyrkimystä henkisyyden tavoittamiseen ja syventämiseen elämässään. Hän viittaa kirjassaan juuri pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten parissa tehtyyn tutkimukseen ja tuo esille elämäntapaan oleellisesti liittyvän huomion. Lähes puolet haastatelluista eivät osallistuisi kirkon toimintaan, vaikka järjestettäisiin mitä ja milloin tahansa. Hän rinnastaa aikaisempaan tutkimukseensa nojaten kirkon toimintaan osallistumista kirjojen lukemisen motivaatioon, eli on selkeästi joukko ihmisiä, jotka eivät lukisi enemmän, vaikka heillä olisi enemmän aikaa, vaikka kirjat olisivat helpommin ymmärrettäviä tai mitä muuta tahansa. Tässä tutkimuksessa nuorten aikuisten kokemuksia ja toiveita seurakunnan toiminnasta lähestytään sosiologisesta viitekehyksestä ja elämäntavan näkökulmasta. Tämä on hyvä lähtökohta aiheeseen, koska se auttaa näkemään tämän päivän nuorten aikuisten suhdetta seurakunnan toimintaan sekä yksilön näkökulmasta että laajemmin yhteiskunnan muutoksen valossa.

10 10 3. TUTKIMUKSEN TAUSTAA 3.1. Aikaisempia tutkimuksia Helsingin seurakuntayhtymässä toteutettiin kolmivuotinen nuorten aikuisten projekti, joka alkoi vuonna Hanke sisälsi sekä teoreettisen että käytännöllisen puolen. Tutkimusosiossa pyrittiin saamaan tietoa nuorten aikuisten elämästä ja arvomaailmasta sekä suhtautumisesta kristilliseen uskoon ja seurakunnan toimintaan. Käytännöllinen osio pyrki soveltamaan saatua tietoa käytäntöön ja kehittämään nuorten aikuisten toimintaa seurakunnissa. Tutkimusosion tuotoksena on julkaistu kirja Urbaani usko Nuoret aikuiset, usko ja kirkko, jossa on ollut mukana Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkon tutkimuskeskus, 10 opiskelijaa Käytännöllisen teologian laitokselta ja Diakoniaammattikorkeakoulusta opettajineen sekä tukiohjausryhmän jäsenineen. Kirjan artikkeleissa paneudutaan nuorten aikuisten elämään kaupungissa, lähinnä Kallion kaupunginosassa, erityisesti uskonnollisuuden ja arvomaailman näkökulmasta. (Halme, Mikkola, Niemelä & Petterson 2006, 6-9). Kirjan artikkeleissa paneudutaan nuorten aikuisten elämään kaupungissa, lähinnä Kallion kaupunginosassa, erityisesti uskonnollisuuden ja arvomaailman näkökulmasta. Case Kallio tutkimus pohjautuu 500 nuoren aikuisen eli vuotiaan puhelinhaastatteluaineistoon. Artikkelien kirjoittajat ovat haastatelleet lisäksi henkilökohtaisesti osaa puhelinhaastatteluun osallistuneista. Näiden lisäksi Kirkon tutkimuskeskus on kerännyt tuhannen nuoren aikuisen puhelinhaastatteluaineiston hankkeen tueksi koko pääkaupunkiseudulla. (Halme ym. 2006, 9-10). Artikkelissa Edes kerran vuodessa kirkkoon, Elisa Wathen tarkastelee edes kerran vuodessa uskonnolliseen toimintaan osallistuvia nuoria aikuisia sekä niitä, jotka eivät osallistu. Hän lähestyy tutkittavia uskonnollisuuden näkökulmasta eli miten se ilmenee heillä ja miten he eroavat toisistaan. Tutkimuksessaan hän käytti sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmetodia. Kvantitatiivinen osio pohjautuu viidensadan

11 11 kalliolaisen vuotiaan puhelinhaastatteluaineistoon, ja lisäksi hän haastatteli kymmentä nuorta aikuista. (Wathen 2006, 178.) Haastateltavien osallistuminen hengellisiin tilaisuuksiin senhetkisessä elämäntilanteessa jakaantui jumalanpalveluksiin, konsertteihin tai muihin musiikkitilaisuuksiin, isompiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin sekä arkea käsitteleviin tilaisuuksiin. Seurakunnan toiminnalta odotettiin keskustelua toisten kanssa ihmissuhteisiin, uskoon, jaksamiseen, uupumiseen ja muutenkin elämäongelmiin liittyen. Vapaamuotoisuus ja kaavoihin kangistumattomuus nähtiin hyvinä asioina. Sosiaalisuuden ja yhdessäolon vastapainona toivottiin henkilökohtaisia keskusteluja ja mahdollisuutta retriitteihin. Myös yhteisvastuullisuus ja toisista huolehtiminen nähtiin tärkeänä. (Wathen 2006, ) Projektissa urbaanin nuorten aikuisten arvoja tutkinut Teija Mikkola toteaa, että urbaani itseänsä toteuttava nuori aikuinen pyrkii syvempään itsetuntemukseen sekä elämyshakuiseen ja esteettiseen elämäntapaan luontoa kunnioittaen. Nuoret aikuiset arvostavat itsensä etsimistä, elämäntarkoituksen pohdintaa, tiedettä, kulttuuria ja taidetta, musiikkia, matkustelua ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Kysyttäessä nuorten aikuisten arvioita tärkeistä asioista elämässään, selkeästi tärkeimmät asiat olivat perhe, ystävät ja tuttavat sekä vapaa-aika. Vähiten tärkeä asia oli uskonto. (Mikkola 2006, 30, 42.) Kaupunkilainen elämäntapa ja kristillinen uskonnollisuus liittyvät ilmiöinä toisiinsa, kirjoittaa Pasi Mäenpää. Kuluttaminen kuuluu oleellisesti nykykaupunkilaisen elämään, ja siksi se on tärkeä uskonnollisuuden ja maailmankatsomuksen muokkaaja. Urbaaniin elämään kuuluu läheisesti myös ihmisten tilallinen läheisyys, toisilleen tuntemattomien ihmisten muodostamat julkiset tilat, sattumanvaraiset kohtaamiset ja erilaistuvat elämäntyylit. Kristillisyyttä ja kulutuskulttuuria yhdistää kaipaus ja sen seurauksena etsiminen. Kun kristillinen etsintä pohjautuu lopulliseen löytämiseen, urbaani kuluttaminen puolestaan tarkoittaa löydetyn kulumista ja unohtamista, jotta voidaan etsiä aina uutta.( Mäenpää 2006, ) Pääkaupunkiseudun nuoret aikuiset eivät eroa Suomen muista nuorista aikuisista uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisen osalta. Riippumatta siitä, kuuluiko vastaaja kirkkoon vai ei, tutkituista lähes puolet ilmoitti, etteivät he osallistuisi, vaikka kirkko

12 12 järjestäisi mitä ja milloin tahansa. Kuitenkin yli puolet kirkkoon kuuluvista nuorista aikuisista suhtautuu kirkkoon myönteisesti ja kielteisesti vain 8 %, ja myös suurimmalla osalla kirkosta eronneista on kirkosta myönteinen tai neutraali kuva. Kati Niemelä pitää tärkeänä huomiona sitä, että niitä nuoria aikuisia on silti huomattavan paljon, joilla olisi halua osallistua enemmän uskonnollisiin tilaisuuksiin, jos tarjonta olisi mielekästä ja sopivana ajankohtana. (Niemelä 2006, ) Tutkimuksen yhtenä kiinnostavimpana antina Hannu Majamäki näkee sen, että vaikka noin puolet nuorista aikuisista on kirkkoon kuulumattomia tai kirkosta eroamista harkitsevia, niin puolet ajattelee toisin: he eivät voisi ajatella eroavansa kirkosta missään olosuhteissa (11%), eivät ole lainkaan ajatelleet asiaa (24%) tai asiaa ajateltuaan ovat päätyneet kantaan, ettei eroaminen tule kysymykseen (17%). Hänen mielestään kirkon tulisi erityisesti tukea heidän sitoutumistaan kirkkoon ja kirkon työntekijöiden olisi mentävä heidän elämismaailmaansa rohkeasti mukaan. (Majamäki 2006, 333.) Lasse Halme puolestaan arvioi, että peruslähtökohdaksi nuorten aikuisten kohtaamiseen seurakunnissa on otettava sitoutuminen vuorovaikutukseen, jossa nuorten aikuisten elämä ja kristillinen sanoma ovat dialogissa keskenään. Tällaista toimintatapaa voidaan kutsua vuorovaikutuksen teologiaksi. Uusi henkisyys haastaa seurakuntia kehittämään vaihtoehtoista kirkollista toimintaa. Nuorten aikuisten kritiikin kohdistuminen kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkielämään on oikeasti huomioitava ja erilaisten jumalanpalvelusten ja monipuolisemman musiikki- ja kulttuurielämän kehittäminen on tärkeää. Myös nuorisotyön ja aikuistyön keskinäistä yhteyttä tulisi tiivistää. (Halme 2006, 345, ) 3.2. Laitilan seurakunta Laitilan - Kalannin seutu on maamme vanhinta kristillistä aluetta. Laitilassa oli jo keskiajalla neljä kirkkoa, joista tällä hetkellä on jäljellä kolme. Keskustassa sijaitseva Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu luvulla, Pyhälle Pietarille omistettu kirkko Untamalassa on luvulta, ja Soukaissa oleva nykyinen Perttelin eli Pyhälle Bartolomeukselle omistettu kirkko on rakennettu luultavasti luvun alussa.

13 13 Laitilan seurakunta mainitaan Untamala- nimisenä jo vuonna (Laitilan seurakunta.) Laitilassa perustettiin ensimmäiset kirkkoneuvostot 1700-luvun jälkipuoliskolla, ja ensimmäinen kirkkovaltuusto kokoontui vuonna Kuntien perustamisella luvulla oli tarkoitus antaa papistolle enemmän vapautta keskittyä seurakuntalaistensa sielunhoitoon. Näin myös Laitilassa seurakunta jäi kunnan rinnalle tasavertaiseksi julkisyhteisöksi. (Alifrosti & Vehmas 2002, ) Vuoden 2006 lopussa Laitilan seurakuntaan kuului 8440 henkeä. Seurakuntaan muutti 249 henkeä ja vastaavasti seurakunnasta muutti 307 henkeä, joten muuttoliike oli tappiollinen 58 hengellä. Kirkosta eroaminen lisääntyi hieman, sillä vuonna 2005 kirkosta erosi 22 henkeä ja menneenä vuonna 28 henkeä. Vuonna 2006 seurakunnasta eronneista oli 18 miehiä ja 10 naisia, ja heistä vuotiaita oli 11 henkeä eli 39,2%. Kirkkoon liittyi vain kaksi henkilöä. (Laitilan seurakunta 2006, 2.) Laitilan seurakunnan talous oli vuonna 2006 negatiivinen monien hyvien vuosien jälkeen. Talouden liikkumavara on vähäinen, ja menopuolen karsiminen on väistämättä edessä. Tulevaisuudessa myös kuntarakenteen uudistuksilla on välittömiä vaikutuksia seurakuntiin. Kunta- ja palvelurakenteen muutos asettaa monille seurakunnille hallinnollis-toiminnallisia haasteita, missä punnitaan nykyisen seurakuntarakenteen tarkoituksenmukaisuutta ja uudistamistarpeita. Tässä muutoksessa myös Laitilan seurakunnassa puhaltaa muutoksen tuulet lähitulevaisuudessa. (Laitilan seurakunta 2006, 3.) Kirkkolain neljännen luvun 1 :ssa on määritelty seurakunnan tehtävät. Siinä on myös maininta, ettei tehtäviä ole lueteltu tyhjentävästi. Säännös antaa seurakunnille mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (Voipio, Träskman, Halttunen & Ventä 1997, )

14 14 Laitilan seurakunnassa oli vuonna 2006 henkilökunnan vahvuus 34 työntekijää. Toimintakertomuksessa nimettiin seurakunnan toiminnot tiivistäen seuraavasti: yleishallinto, yleinen seurakuntatyö eli jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset sekä muut seurakuntatilaisuudet, kirkkomusiikki, päiväkerhotyö, pyhäkoulutyö, varhaisnuorisotyö, rippikoulutyö, nuorisotyö, diakoniatyö, lähetystyö, hautaustoimi ja kiinteistötoimi. ( Laitilan seurakunta 2006, 7.) Lisäksi seurakunta tukee määrärahoin perheneuvontapalveluja Uudenkaupungin ja Rauman perheasian neuvottelukeskuksissa, lähialueen sairaalasielunhoitoa, palvelevan puhelimen toimintaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toteuttamana sekä kansainvälistä diakoniaa Kirkon Ulkomaanavun kautta. (Laitilan seurakunta 2006, ) Nuoria aikuisia kohdataan varsinaisessa toiminnassa ainakin päiväkerhotyön kautta perhekerhoissa ja perhejumalanpalveluksissa, kirkkokuorotoiminnassa sekä tietenkin kirkollisten toimitusten kautta. Joitakin nuoria aikuisia on myös vapaaehtoisina ohjaajina varhaisnuorten kerhoissa, rippikoulujen innostajina ja yövalvojina sekä hallintoelimissä luottamustehtävissä. Satunnaisesti nuoria aikuisia kohdataan varmasti lähes kaikissa seurakunnan toiminnoissa jollain tavalla. Parina viime vuotena on toiminut nuorten aikuisten naisten ryhmä Nuorekkaat naiset. Toiminta sai alkunsa erään jo vuosia rippikoulun käyneen nuoren aikuisen pyynnöstä, joka otti yhteyttä ja toivoi, että seurakunta voisi järjestää heidän ikäisilleen naisille jotain omaa toimintaa. Teemalliset illat ovat toteutuneet ryhmäläisten osallisuuden, yhteisen jakamisen ja hiljentymisen pohjalta. Toiminnasta on vastannut nuorisotyönohjaaja, mutta illoissa ovat olleet mukana myös kanttori, lastenohjaaja ja diakoniatyöntekijät. Nuorekkaat naiset ja diakoniatyön vapaaehtoiset olivat mukana toteuttamassa Laitilan seurakunnassa viimeksi järjestettyä Tuomasmessua adventtina vuonna 2005.

15 Laitila alueena Laitilan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen pohjoisosassa, historiallisen Vakka- Suomen sydämessä. Kaupungin alue jakaantuu 46 maarekisterikylään, ja mainittakoon, että Untamalan kylä valittiin koko Suomen vuoden kyläksi viime vuonna. Laitilan kunta perustettiin vuonna 1868, ja kaupunki siitä tuli vuonna Laitila on ollut kuitenkin asuttuna jo viisi vuosituhatta eli esihistoriallisesta ajasta lähtien, minkä johdosta sen arkeologiset löydöt ovat rikkaita. Meri toi rikkautta kehittyvään suurkuntaan monessa mielessä. (Laitilan kaupunki.) Laitilan elinkeinorakenne koostuu palveluista 46%, teollisuus- ja rakennustoiminnasta 41% sekä maa- ja metsätaloudesta 13%. Työttömyysaste oli 6,3% heinäkuussa Tämän päivän Laitila on 500 yrityksen vireä teollisuus- ja palvelukeskus. Liikenteellisesti edullinen sijainti sekä Turun, Rauman ja Uudenkaupungin läheisyys, luovat mahdollisuudet monipuoliseen teollisuuteen. (Laitilan kaupunki.) Laitilaa on tehnyt tunnetuksi muuallakin Suomessa murrerunoilija Heli Laaksonen ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Heti Laitilan kaupungin kotisivujen alussa lukija toivotetaan tervetulleeksi runoilijan sanoin: Ain ko mää menen kauppa, mää ostan muni. Muni ja muni. Jaa mut otetast hiuka muni kans. See sentä täsä lohrutta, et käven kokoukses misä kaikil muillaki ol tukka huanoste. (Heli Laaksonen 2006, 52.) Laitilan kunta oli mukana vuonna 2004 Kulttuuri maaseudun voimavarana hankkeessa, joka toteutettiin 21 varsinaissuomalaisessa kunnassa. Hanke toteutettiin Varsinais- Suomen taidetoimikunnan ja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toimesta. Työskentelyn pohjalta Laitilaan laadittiin oma kulttuuristrategia, jossa paikkakuntaa kuvataan sanonnalla Munat, murre ja muinaisuus. Ihmiset määritellään Laitilassa vähän sen mukaan misäs oles syntyn,

16 16 joten muualta tulleiden ei ole kovin helppo päästä sisään laitilalaiseen elämänmenoon. Paikkakunnan oma lehti Laitilan Sanomat on keskeinen tiedotuskanava ja yhteisöllisyyttä luova kohtauspaikka. Vilkas kulttuuritoiminta ja hyvät harrastusmahdollisuudet kertovat kaupungin ja sen asukkaiden ja yhteisöjen määrätietoisesta kehittämistyöstä. ( Helander, Kirveennummi, Merikanto, Rubin & Siivonen 2005, ) Laitilan asukasluku oli vuoden 2005 loppuun mennessä tilastojen mukaan 8569 asukasta, joista 0-19 vuotiaita oli 1986 (23,2%), vuotiaita 1864 (21,8%), vuotiaita 2597 (30,3%), vuotiaita 1708 (19,9%) ja 80 vuotiaita ja sitä vanhempia oli 414 (4,8%) väestöstä. (Tilastokeskus 2005.) Tässä jaottelussa nuorten aikuisten eli vuotiaiden osuus väestöstä on siis noin viidennes. Selkeästi suurin väestönosa on keski-ikäiset eli vuotiaat, joita on lähes kolmannes. Kuvio 1 kertoo havainnollisesti väestön jakautumisen v 20-39v 40-59v 60-79v 80v - Kuvio 1. Laitilan väestö 1990-luvun alusta lähtien Laitila on ollut muuttotappiokunta, ja tähän päivään tultaessa muutospaineet kaupungissa ovat koko ajan kasvaneet tiukentuneen talouden takia. Jotta kaupunkilaisille voitaisiin turvata tulevaisuudessa riittävät peruspalvelut, paineet kuntarakenteen muutokseen ovat ilmeiset. Tällä hetkellä käydään liitosneuvotteluja Rauman kanssa, mutta myös liitos Uudenkaupungin suuntaan on mahdollinen. Pitkässä

17 17 juoksussa itsenäisellä Laitilan kaupungilla ei näyttäisi olevan kovin hyviä toimintaedellytyksiä vastata tulevaisuuden haasteisiin, kun edessä on todennäköisesti edelleen laskeva väestökehitys ja veroprosentin kasvu. (Markku Mäki, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.4. Postmoderni nykyaika Kiinnostus postmodernisuuteen heräsi sosiologian piirissä varsinaisesti vasta luvulla, kirjoittaa Riitta Jallinoja (2007, 31). Hän viittaa kirjoituksessaan Zygmunt Baumanin (1992) ajatuksiin postmodernisuudesta, missä on selvänä piirteenä kulttuurinen pluralismi eli moniarvoisuus ja uskomusjärjestelmien pirstaleisuus. Postmoderni sosiaalisuus on aina paikallista ja muotoutuu prosessissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Toiminta näyttäisi siirtyvän yhä enemmän ruohonjuuritasolle. (Jallinoja 2007, ) Risto Alapuro (2000, 103) pohtii 2000-luvun elämää kuvatessaan postmodernin elämäntavan luonteenomaisia piirteitä. Hän viittaa myös Zygmunt Baumanin habitaatti käsitteeseen, mikä tarkoittaa sosiaalisuuden kotipaikkaa. Postmodernin maailman sosiaalisuus ei ole minkään valmiin periaatteen jäsentämä, niin kuin esimerkiksi yhteiskuntaluokat ovat. Habitaatti on liikkuva, ja vaihtuva paikka, jossa sosiaalisuus kiinteytyy hetkeksi muuttuen taas toiseen muotoon tai hajoten. Tyypillistä on muuntuvuus, vapaaehtoisuus ja tilapäisyys. Ihmisten omat valinnat ovat tulleet entistä tärkeämmiksi, mutta samalla elämä käynyt entistä epävarmemmaksi, kirjoittaa Alapuro (2000, 105). Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan ihmiset kokevat nykyään vapaa-ajan entistä tärkeämmäksi. Muutos on samansuuntainen ikäluokista riippumatta, vaikka vapaa-ajan arvostus on suurempi nuoremmissa ikäluokissa. Vuonna 2002 runsaat 60% väestöstä piti vapaa-aikaa hyvin tärkeänä. Vastaavasti työn kokeminen hyvin tärkeäksi oli vähentynyt. Kodin ja perheen arvostus on huomattavasti kasvanut vapaa-ajan käytössä. Peruslähtökohta vapaa-aika käsitteeseen on yksilöllinen eli oma valinta

18 18 arkeen on tärkeintä sekä sosiaalisessa että yksilöllisessä tekemisessä. (Suomen evankelis-luterilaisen kirkko , 25.) Vuoden 2004 Monitor asennetutkimuksen mukaan ihmisten asenteet reagoivat yhä selvemmin yleiseen media- ja keskusteluilmastoon. Yhteiskunnan muuttuessa ja elämän pirstaloituessa ihmiset joutuivat perustamaan käsityksensä yhä enemmän toisen käden tietoon. Ajankäytön ja kulutuksen valikoivuus oli lisääntynyt. Yhä useampi keskittyi varaamaan aikaa, jotta voisi ymmärtää itselleen tärkeiden asioiden arvon. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko , ) Sähköisten viestimien kehitys vaikuttaa tänä päivänä voimakkaasti suomalaisten elämään. Sähköposti ja Internet yleistyvät, ja lähes jokainen suomalainen on tavoitettavissa matkapuhelimen välityksellä. Internetin käyttö oli yleisintä vuonna vuotiailla ja vuotiaista Internettiä käytti yhdeksän kymmenestä. Informaatioyhteiskunnassa tiedon tuottamisella, käsittelyllä ja hyödyntämisellä on keskeinen merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko , 26.) 3.5. Nuoret aikuiset kirkon haasteena Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan vuosina nuoriso- ja aikuistyön väliin jäävä nuorten aikuisten ikäryhmä on koettu erityiseksi haasteeksi monessa seurakunnassa. Erityisesti nuorille aikuisille suunnatun toiminnan järjestäminen koettiin tarpeelliseksi, mutta samalla melko vaikeaksi. Vain osa seurakunnissa järjestettävästä toiminnasta oli selkeästi nuorille aikuisille suunnattua. Heille järjestettyä omaa toimintaa oli 22%:ssa paikallisseurakunnista. Vuonna 2003 seurakunnissa toimi kaikkiaan 229 nuorten aikuisten ryhmää, joihin osallistui 3246 nuorta aikuista. Nuoret aikuiset toimivat seurakunnissa myös erilaisissa vapaaehtoistyön tehtävissä, pyhäkoulun opettajina, varhaisnuorisoryhmien ohjaajina sekä isosina. Erityisesti kirkolliset vihkimiset ja kasteet tavoittivat juuri nuoria aikuisia. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko , 177.)

19 19 Porin kirkkopäivillä vuonna 1999 toimintansa aloittanut Nuorten aikuisten kirkolliskokous on tahtonut edistää nuorten aikuisten toimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisseurakunnissa ja koko kirkossa. Nuorten aikuisten vaikuttamistyöryhmä, NAVI, on ilmaissut mielipiteensä naulaamalla teesit muutamana vuonna kirkkopäivien päätteeksi kirkolle osoitettuihin hallinnollis-rakenteellisiin, toiminnallisiin ja eettisiin kehotuksiin. (Helenius 2005, 346.) Kirkolle laadittu yhteinen missio, visio ja strategia 2010, Läsnäolon kirkko, pitää tärkeänä, että uudistuva kansankirkko kohtaa ihmiset henkilökohtaisella tasolla ja liikkuu sinne, missä ihmiset ovat. Kirkon tulevaisuuden kannalta on merkittävää etsiä uusia toimintatapoja tämän päivän elämänmenoon ja vahvistaa ihmisten asuinalueiden sosiaalista verkostoa seurakunnan aluetoiminnan kautta. Kirkon tavoitteena on tukea monenlaisissa perhetilanteissa olevia ja yksin eläviä. Erityisesti kirkon tulisi on rinnalla kulkija niille ihmisille, perheille ja lapsille, joiden kannettavaksi kasautuu paljon elämän kuormia ja vaikeuksia. (Läsnäolon kirkko 2002.) Laadukkaaseen ja seurakuntalaiset huomioon ottavaan jumalanpalveluselämän toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Läsnäolon kirkko suuntaa voimavaroja myös erityismessuihin ja niistä tiedottamiseen. Vaikka vuorovaikutus henkilökohtaisella tasolla on kirkon elämän perusta, kirkon on hankittava aktiivinen ja näkyvä paikka sähköisissä tieto- ja vuorovaikutusverkostoissa. Verkostoitumalla ja tarjoamalla maallikoille kiinnostavia haasteita kirkko voi sekä laajentaa toimintamahdollisuuksiaan että tukea jäseniään yhteistoimintaan ja palveluun. (Läsnäolon kirkko 2002.) Kirkon nuorten aikuisten parissa tehtävälle työlle on avattu verkkosivut, jotka on tarkoitettu kaikille nuorten aikuisten työn kehittämisestä kiinnostuneille seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille, opiskelijoille, seurakunnan luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille. Palvelu tarjoaa vertaistukea ja foorumin ideoiden jakamiseen ja oman työn kehittämiseen. Verkkofoorumi on osa Kirkkohallituksen ja Kirkkopalvelujen Nuori aikuinen kirkon jäsenenä projektia. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko.)

20 20 4. TUTKIMUSPROSESSIN KUVAUS 4.1. Tutkimustehtävä ja tutkimuksen tavoite Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää laitilalaisten nuorten aikuisten kokemuksia, odotuksia ja toiveita seurakunnan toiminnasta. Tutkimuksen tavoitteena on esittää mahdollisia kehittämisehdotuksia Laitilan seurakunnan nuorten aikuisten toiminnalle tutkimustulosten perusteella, jotta nuorten aikuisten toiveet ja seurakunnan toiminta voisivat paremmin kohdata tulevaisuudessa. Tutkimusongelmat olivat seuraavat: 1. Miten nuoret aikuiset kokevat seurakunnan toiminnan? 2. Mitä nuoret aikuiset toivovat ja odottavat seurakunnan toiminnalta? Tutkimus toteutettiin Laitilan seurakunnassa, mistä oli suullisesti sovittu ja keskusteltu aiheesta sekä kirkkoherran että muiden asiasta kiinnostuneiden työntekijöiden kanssa. Opinnäytetyön tekijä oli yhteydessä seurakuntaan tutkimuksen kuluessa ja on mahdollisesti mukana tulevaisuudessa nuorten aikuisten toiminnan kehittämistyössä Laitilan seurakunnassa Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, mikä toteutettiin kyselylomaketutkimuksena. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on keskeistä mm. johtopäätökset aiemmista tutkimuksista, aiemmat teoriat, käsitteiden määrittely, havaintoaineiston soveltuminen määrälliseen mittaamiseen, tutkittavien henkilöiden valinta, aineiston saattaminen tilastollisesti käsiteltävään muotoon ja päätelmien teko havaintoaineiston tilastolliseen analysointiin perustuen. ( Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 131.)

21 21 Opinnäytetyön menetelmällisessä valinnassa päädyttiin lopulta kyselylomaketutkimukseen, vaikka aluksi ajateltiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta ja teemahaastattelua. Tutkimuksessa pystyttiin myös osaltaan hyödyntämään Case Kallio - hankkeessa käytettyjä puhelinhaastattelukysymyksiä. Lisäksi palautetta ja kysymysehdotuksia saatiin Laitilan seurakunnan työyhteisöltä. Kyselylomakkeella suoritetussa tutkimuksessa on hyvänä puolena se, ettei tutkija vaikuta olemuksellaan eikä läsnäolollaan vastauksiin, toisin kuin esimerkiksi voi käydä haastattelussa. Siinä on myös mahdollisuus esittää runsaasti kysymyksiä, varsinkin jos lomakkeessa on valmiit vastausehdot. Koska kysymykset ovat jokaiselle tutkimushenkilölle samat, se nähdään luotettavuutta parantavana asiana. Lisäksi vastaaja saa itse valita itselleen sopivimman vastaamisajankohdan ja voi rauhassa pohtia vastauksia ja tarkistaa niitä. Vastaavasti heikkoutena on se, että vastausprosentti jää usein alhaiseksi postikyselynä tehdyssä aineistonkeruussa. Uusintakyselyn tekeminen puolestaan pidentää vastausaikaa, työtä ja kustannuksia. (Valli 2001, 101.) Kyselylomaketutkimus on perusteltu ehkä senkin vuoksi, että opinnäytetyön tekijä on ollut melko pitkään Laitilan seurakunnassa työssä ja monet nuorista aikuisista ovat olleet kanssaan sitä kautta jotenkin tekemisissä, ainakin rippikoulun kautta. Näin vastaajat eivät henkilöidy ja voivat vastata seurakunnan työntekijän läsnäolosta vapaina. Laitilan seurakunnan työntekijäkokouksessa keskusteltiin tutkimuksen kohdejoukosta, ja tultiin siihen tulokseen, että he voisivat olla vuotiaita tai esimerkiksi jokin koko ikäluokka näistä. Koska Laitilan seurakunta ottaa yhteyttä jo kaikkiin 30-vuotta täyttäviin vuoden 2007 alusta, ajateltiin opinnäytetyön olevan parempi suunnata vähän nuoremmille. Kun jäsenmäärät kaikista tällä hetkellä Laitilan seurakuntaan kuuluvista vuonna syntyneistä henkilöistä oli saatu seurakunnan jäsenrekisteristä, todettiin vuonna 1978 syntyneiden määrän olevan kaikkein suurimman, eli 81 henkilöä, ja sattumalta vielä sukupuolten jakautuminen oli varsin tasainen, eli 41 miestä ja 40 naista. He ovat siis tällä hetkellä vuotiaita Laitilan seurakunnan jäseniä. Kyselylomakkeet lähetettiin postissa vastauskuorineen viikolla 9 ja vastaukset pyydettiin palauttamaan viikon 10 loppuun mennessä. Kyselyn mukaan laitettiin

22 22 saatekirjelmä, johon pyydettiin allekirjoitus myös kirkkoherralta. Kyselylomake ja saatekirjelmä on liitteenä Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden vuoksi kyselylomakkeen saatekirjelmässä tutkimukseen osallistuville nuorille aikuisille kerrottiin tutkimuksen tavoite ja lähtökohdat sekä ilmaistiin selkeästi, ettei kenenkään henkilöllisyys tule ilmi tutkimuksen tuloksissa. Opinnäytetyön tuloksissa vastaajien suorien lainauksien perässä oleva numerointi tarkoittaa kyselylomakkeiden palautusjärjestystä, joten vastaajien henkilöllisyys ei ole tutkimuksen lukijan tunnistettavissa. Tutkimuksen valmistuttua vastauslomakkeet hävitetään. Kyselyn vastausprosentti mietitytti jo kyselyiden lähettämisvaiheessa, koska aikataulu työn tekemisessä oli niin tiukka, ettei se antanut aikaa eikä resursseja uusintakyselyn lähettämiseen. Vaikka kyselyyn vastasi melko pieni joukko eli 36 henkilöä, heidän kokemuksillaan ja toiveillaan on kuitenkin tärkeä merkitys Laitilan seurakunnan nuorten aikuisten toiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Kyselylomakkeen vastausohjeet olisi pitänyt laittaa selvemmin ja tarkemmin jokaisen kysymyksen kohdalla, koska joidenkin lomakkeista puuttui vastauksia kysymyksiin tai vastaus oli puutteellinen. Esimerkiksi kysyttäessä vastaajien osallistumista seurakunnan toimintoihin jotkut olivat ympyröineet vain kyllä vaihtoehdot ja jättäneet muut kohdat tyhjiksi. Tuloksissa näkyvät prosenttiluvut kertovat pääsääntöisesti kyseiseen kysymykseen vastanneiden arvot. Koska vastaajien joukko oli aika pieni, on esimerkiksi yhden vastaajan osuus prosentteina noin kolme. Puutteena luotettavuuden kannalta voidaan katsoa se, ettei kyselylomaketta esitestattu. Sen avulla olisi voitu saada tärkeää palautetta juuri vastausohjeiden selkeyteen ja kysymysten muotoon ja sisältöön. Tutkimuksen luotettavuuteen on pyritty kuvaamalla selkeästi tutkimusprosessin vaiheet, jotta lukija voisi saada mahdollisimman selkeän käsityksen siitä, miten aineisto on kerätty ja miten kyseisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin on päästy.

23 23 5. TULOKSET Kyselylomakkeen sai 81 laitilalaista nuorta aikuista, joista siihen vastasi 36 henkilöä, eli vastausprosentti oli 44,4%. Uusintakyselyllä olisi voinut saada vielä muutaman vastauksen lisää, mutta tältä pohjalta kuitenkin ajatellaan tulosten olevan riittävän suuntaa antavia Laitilan seurakunnan toiminnasta saatujen kokemusten ja odotusten kartoittamiseen sekä nuorten aikuisten parissa tehtävän työn kehittämiseen. Toisaalta voidaan myös ajatella, että ainakin kyselyyn vastanneet henkilöt halusivat kertoa kokemuksistaan ja toiveistaan. Kertooko vastaamattomuus puolestaan siitä, että seurakunnan toiminta ei kiinnosta tai toimintaan osallistuminen ei yksinkertaisesti kuulu heidän elämäntapaansa? Kun palautetut 36 kyselylomaketta oli saatu maaliskuun puoliväliin mennessä, syötettiin kaikki vastaustiedot SPSS -ohjelmalle, minkä avulla voitiin kuvata muuttujia haluamilla tavoilla. Kysymykset oli jaoteltu jo kyselylomakkeeseen kolmeen osaalueeseen, jotta se helpottaisi ja selkeyttäisi sekä vastaajien että tulosten kirjoittamisvaiheen työskentelyä. Taustatietojen lisäksi kyselyssä selvitettiin vastanneiden seurakunnan toimintaan osallistumista ja heidän kokemuksiaan seurakunnan toiminnasta sekä lopuksi toiveita ja odotuksia nuorten aikuisten ja muun seurakunnan toiminnan kehittämistä varten. Kysymykset olivat pääsääntöisesti strukturoidussa muodossa, mutta joukossa oli myös avoimia kysymyksiä. Näin vastaajille annettiin mahdollisuus ilmaista vapaasti myös sellaisia ajatuksia, joita ei valmiiden vastausvaihtoehtojen kautta voi kertoa. Avoimien kysymysten avulla pyrittiin saamaan paremmin kuuluviin vastaajien oma ääni, vaikka suurin osa vastaajista jätti vastaamatta juuri näihin kysymyksiin. Kyselyyn vastanneista suurin osa (64%) oli naisia eli 23 henkilöä, ja vastaavasti miehiä kysely sai liikkeelle noin kolmasosan (36%) eli 13 henkilöä. Taustatietojen avulla selvitettiin kyselyyn osallistuneiden nuorten aikuisten elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Kysyttäessä, miten vastaajat asuvat tällä hetkellä, 42% heistä asui kaksistaan avo- tai aviopuolison kanssa ja 33%:lla oli parisuhteen lisäksi lapsi tai lapsia. Yksin ilmoitti asuvansa 14%, yksinhuoltajana lapsen tai lasten kanssa asui 8% ja 3% vastanneista asui vanhempien luona. Laitilalaiset ovat tunnetusti kotiseuturakkaita, ja

24 24 siitä kertoo myös se, että selvästi suurin joukko (83%) vastanneista on asunut Laitilassa vuotta ja vain 6 henkilöä 20 vuotta tai sitä vähemmän. Vastaajien korkein koulutus jakaantui seuraavasti: opistotason ammatillinen koulutus (42%), ammattikorkeakoulu (33%), ammattikoulu (14%), peruskoulu (6%) ja lukio/ylioppilas (3%). Tieto puuttui yhdestä lomakkeesta. Vastaajat olivat työelämässä, palkkatyössä (56%) tai yksityisyrittäjiä (19%). Muita elämäntilanteen kuvauksia oli kotiäiti (11%), opiskelija (6%), työtön (6%) ja jokin muu (3%) Osallistuminen ja kokemukset Kysyttäessä vastaajien osallistumista seurakunnan toimintaan lapsuudessa ja nuoruudessa oli kysymykseen vastanneista rippikouluun osallistuneet kaikki. Lähes yhtä paljon suosiota sai päiväkerho tai pyhäkoulu (97%), tyttö- ja poikakerho tai partio (84%), nuorten toiminta (48%) sekä isosena, innostajana tai kerhonohjaajana toimiminen (30%). Vastanneiden jumalanpalveluksiin osallistumisaktiivisuus oli viime vuosina melko vähäistä. Kolmasosa (32%) ilmoitti osallistuvansa jumalanpalveluksiin harvemmin kuin kerran vuodessa, 26% osallistui noin kerran vuodessa ja 23% muutaman kerran vuodessa. 16% vastanneista ilmoitti, ettei ole osallistunut jumalanpalveluksiin lainkaan viime vuosina. Muuhun tilaisuuteen osallistuminen oli saman suuntainen jumalanpalveluksiin osallistumiseen verrattuna, vaikka 26% vastanneista ei ollut osallistunut lainkaan muihin tilaisuuksiin viime vuosina. Harvemmin kuin kerran vuodessa ja noin kerran vuodessa osallistui 21% vastanneista. Lisäksi muutaman kerran vuodessa tai noin kerran kuukaudessa ilmoitti osallistuvansa 16 %. Vastaajien yleisimmin nimeämät muut tilaisuudet, joihin oli osallistuttu, oli perhekerho, Nuorekkaat naiset, lasten kirkko, kinkerit ja konfirmaatio. Muista yksittäistä tilaisuuksista oli mainintana Tuomasmessu, konsertti ja hallinto.

25 25 Kirkollisiin toimituksiin osallistuttiin enemmän kuin jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin. Vastanneista 56% ilmoitti osallistuvansa muutaman kerran vuodessa kirkollisiin toimituksiin, noin kerran vuodessa oli osallistunut 29% ja harvemmin kuin kerran vuodessa 15% vastanneista. Kun kysyttiin, onko vastaajien osallistuminen seurakunnan toimintaan muuttunut viime vuosina, reilusti yli puolet (66%)vastanneista ilmoitti, ettei osallistuminen ole muuttunut ollenkaan. Kuitenkin yhteensä 34% ilmaisi osallistumisen muuttuneen vähän, jossain määrin tai paljon. Vastaajien seurakunnan toimintaan osallistumisen muuttuminen näytti menevän kahteen suuntaan. Toisilla osallistumisaktiivisuus oli laskenut aikaisempaan verrattuna, ja he mainitsivat osallistumista vähentävinä tai rajoittavina tekijöinä elämäntilanteen muuttumisen eli perheen ja työn. Vapaina nuoruusvuosina oli enemmän aktiivista aikaa osallistua. Toisaalta taas joidenkin osallistuminen oli lisääntynyt, ja yleisimmiksi syiksi mainittiin lapset ja heidän päiväkerhossa käyminen, mitä kautta on tullut osallistuttua enemmän seurakunnan toimintaan. Toiset mainitsivat aktiivisuuden lisääntyneen iän myötä, koska seurakunta-asiat ovat tulleet tärkeämmiksi ja oma arvomaailma jäsentyneemmäksi. Muutto Laitilaan ja ystävän uskoon tulo mainittiin myös vaikutukseltaan positiivisena asiana seurakunnan toimintaan osallistumiseen. Laitilan seurakunnan toiminnasta vastaajat ilmoittivat saaneen tietonsa useimmiten Laitilan Sanomista, toiseksi ystäviltään tai tuttaviltaan ja kolmanneksi internetistä. Muita tietolähteitä ei mainittu. Kun kysyttiin nuorten aikuisten kokemuksia seurakunnan eri toimintojen näkymisestä, suurimman osan kysymykseen vastanneiden mielestä toimitukset eli kaste, häät ja hautajaiset näkyivät paljon (36%), hyvin paljon (24%) tai jossain määrin (21%). Tämän jälkeen näkyvimmiksi seurakunnan toiminnoiksi vastaajat nimesivät samansuuntaisin prosentein jumalanpalvelukset, lapsi- ja perhetyön sekä varhaisnuoriso-, nuoriso, ja rippikoulutyön. Jumalanpalvelukset näkyivät vastaajien mielestä jossain määrin (33%), vähän (24%) ja paljon (24%). Lapsi- ja perhetyö näkyi puolestaan jossain määrin (36%), vähän (27%) ja paljon (18%). Vastaavat mielipiteet varhaisnuoriso-, nuoriso- ja rippikoulutyön näkymisestä olivat vähän (36%) sekä jossain määrin (24%) että paljon (24%).

26 26 Nuorten aikuisten mielestä vähiten näkyvimmät seurakunnan toiminnot olivat aikuis- ja diakoniatyö sekä kirkkoherranvirasto ja lähetystyö. Kysymykseen vastanneista enemmistö (76%) koki aikuistyön näkyvän vähän tai ei ollenkaan. Diakoniatyö näkyi myös suuren osan (73%) mielestä vähän tai ei ollenkaan. Vastaavat mielipiteet Kirkkoherranviraston toiminnasta saivat 70% kannatuksen. Lähetystyön näkymistä vähän tai jossain määrin kannatti 67% vastanneista. Kirkolliseen avioliittoon oli vihitty kysymykseen vastanneista 14 henkilöä eli jonkin verran alle puolet. Koska nuorten aikuisten kontakti seurakuntaan tapahtui monilla ainakin kirkollisten toimitusten kautta, tutkimuksessa näkyy kuvioiden avulla tarkemmin, miten nuoret aikuiset ovat kokeneet papin toiminnan kyseisessä toimituksessa. Avioliittoon vihkimisen yhteydessä suurin osa koki papin toiminnan jossain määrin parisuhdetta tukevana. Toiseksi eniten kannatusta sai vaihtoehto, että papin toiminta tuki parisuhdetta hyvin paljon. Kokemus siitä, että papin toiminta tuki parisuhdetta vähän tai paljon sai saman verran kannatusta. Kuviosta 2 ilmenee, miten mielipiteet jakaantuivat vastanneiden kesken.

27 27 Kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista 36%:lla oli lapsia, ja saman verran eli 13 henkilöä ilmaisi, että heidän lapsensa on kastettu. Kysyttäessä kokemusta papin toiminnasta kasteen yhteydessä, suurimman osan mielestä papin toiminta oli paljon tai hyvin paljon parisuhdetta ja perhettä tukevaa. Joidenkin mielestä kuitenkin papin toiminta oli jossain määrin, vähän tai ei ollenkaan parisuhdetta ja perhettä tukevaa. Kuviosta 3 näkyy kunkin vaihtoehdon osuus. Viime vuosien aikana oli menettänyt läheisensä kuoleman kautta ja osallistunut hautaan siunaamiseen reilu puolet (63%) kysymykseen vastanneista. Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, että papin toiminta hautaan siunaamisen ja hautajaisten yhteydessä oli jossain määrin henkistä tukea antavaa. Toiset pitivät papin toimintaa paljon ja hyvin paljon henkistä tukea antavana mutta myös vähän tai ei ollenkaan henkistä tukea antavana. Kuvio 4 havainnollistaa mielipiteiden jakautumisen.

28 28 Kun kysyttiin nuorten aikuisten mielipidettä seurakunnan toimintaa kuvaavista ilmauksista, useimmat vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että seurakunnan toiminta on uskottavaa, nykyaikaista, ihmisläheistä, palvelevaa, kiinnostavaa ja hengellistä. Suurimman osan mielestä seurakunnan toiminta ei ole myöskään paikalleen seisahtunutta eikä kankeaa. Tyypillistä oli myös se, ettei vastanneet osanneet tai halunneet sanoa mielipidettään, kun toiminnan kuvauksena oli ilmaisut maallistunut, ulospäinsuuntautunut, joustava, vanhanaikainen, sisäänpäinkääntynyt ja uudistuva. Kuviosta 5 ilmenee mielipiteiden jakautuminen kokonaisuudessaan.

29 29 Kysyttäessä ajatusta evankelis-luterilaisesta kirkosta eroamista, suurin osa eli 17 henkilöä vastanneista ei ollut tullut ajatelleeksi asiaa, eikä se ollut heille nytkään ajankohtaista. Kolmasosa eli 12 vastanneista ilmaisi, ettei voisi ajatella kirkosta eroamista missään olosuhteissa. Vastanneista 5 henkilöä oli joskus ajatellut kirkosta eroamista, mutta ei ollut asiasta täysin varma, ja ainoastaan 1 henkilö ilmaisi, että tulee todennäköisesti joskus eroamaan kirkosta. 5.2.Toiveet ja odotukset Kysymyksessä numero16 oli listattu joukko erilaisia toimintoja, joista vastanneet saivat valita, missä määrin he toivoisivat Laitilan seurakunnan järjestävän niitä nuorille

30 30 aikuisille. Toiveet jaoteltiin perhemuodon mukaan kyselylomakkeen numero 2 pohjalta, ( LIITE) jossa vastaajat kertoivat tämän hetken asumisestaan. Jaotteluksi saatiin lapsiperheet, lapsettomat perheet ja yksin elävät. Kuvio 6 kertoo, missä määrin eri toimintoja toivottiin perhemuodon mukaan. Kuvio 6. Nuorten aikuisten toiveita heille järjestettävästä toiminnasta. Lapsiperheet Lapsettomat perheet Yksinelävät jossain määrin - hyvin paljon ei ollenkaan - vähän jossain määrin - hyvin paljon ei ollenkaan - vähän jossain määrin - hyvin paljon ei ollenkaan - vähän pienryhmätoiminta Raamattupiiri parisuhdekurssi te ta hiljaisuuden retriitti leiri metallimessu Tuomasmessu vauvakirkko gospel konsertti 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

31 31 Lapsiperheet toivoivat eniten vauvakirkkoja, mutta myös gospel konsertti, leiri, te ta ja parisuhdekurssi saivat melko paljon kannatusta. Lapsettomien perheiden tärkeimmät toiveet olivat parisuhdekurssi ja te ta, mutta he toivoivat järjestettävän myös leiriä, metalli ja Tuomasmessua sekä gospel konserttia. Yksin elävät toivoivat saman verran parisuhdekurssia, te taa, hiljaisuuden retriittiä, Tuomasmessua ja vauvakirkkoa. Kun kysyttiin mahdollisuutta tilata Laitilan seurakunnalta tietopaketti, jollainen lähetettäisiin sähköpostin välityksellä, reilu puolet (54%) vastanneista ei osannut sanoa kantaansa, 26 % ilmoitti, ettei käyttäisi sellaista palvelua ja 20% ilmaisi kiinnostuksensa asiaan. Myönteisesti asiaan suhtautuvat saivat ilmaista omin sanoin, mitä tietoja tai asiaa he haluaisivat tietopaketissa olevan. Lähes jokaisessa vastauksessa toivottiin tietoa sekä ajankohtaisista että tulevista tapahtumista, ryhmistä ja toiminnasta. Lisäksi kaivattiin vuorollaan jonkin työmuodon, työntekijän tai toiminnan esittelyä ja kuulumisia. Yksittäisiä toiveita oli saada tietoa lasten toiminnasta sekä kattavat nettisivut, joista jokainen saisi etsiä haluamansa tiedot, esimerkiksi kenen puoleen kääntyä tai keneltä pyytää apua erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä. Henkistä tukea tai keskustelua seurakunnan työntekijän kanssa ei ollut toivonut 57% kysymykseen vastanneista, toiveensa ilmaisi 20% vastanneista ja mielipidettään ei osannut sanoa 23%. Kyselylomakkeen lopussa vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaasti toiveitaan ja odotuksiaan Laitilan seurakunnan nuorille aikuisille suunnatusta ja muustakin toiminnasta. Kysymykseen ei vastannut ollenkaan tai ilmaisi, ettei ole erityisiä toiveita yhteensä 67%. Kuitenkin reilulla kolmasosalla eli 37%:lla vastanneista oli toiveita ja ajatuksia, joista seuraavassa on muutamia suoria lainauksia: Rippikoulun jälkeen useiden nuorten suhde seurakuntaan loppuu ja seurakunnan aktiviteetteihin on tavallaan vaikea tulla mukaan uudestaan. Toivoisin enemmän painoa juuri rippikouluiän ja keski-iän välille. Perhekerho mm. hyvä juttu, tosin monilla ei mahdollisuutta osallistua. Esim. työssä käyvät perheet ovat väliin putoajia monessa tapauksessa. (15)

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004

KYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004 KYSELYLOMAKE: FSD2836 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NUORTEN AIKUISTEN USKONNOLLI- SUUS 2004 QUESTIONNAIRE: FSD2836 RELIGIOSITY OF YOUNG ADULTS IN THE CAPITAL AREA OF FINLAND 2004 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

lapset - nuoret perheet

lapset - nuoret perheet lapset - nuoret perheet Hyvinkään seurakunnassa syksyllä 2014 1 PERHEMESSUT 7.9. Hyvinkään kirkko klo 10.00 (koululaisten iltakerhojen kerhonohjaajien siunaaminen) 14.9. Martti klo 15.00 (päiväkerholaisten

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 Hyväksytty Kurikan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.5.2012 2 JOHDANTO Jurvan ja Kurikan seurakuntaliitos toteutui 1.1.2009. Kaksi ensimmäistä vuotta kului liitoksesta

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari RIPPIKOULUPASSI Rippikoulupassi on sitä varten, että tutustut seurakunnan toimintaan. Siihen keräät merkinnät: 5 jumalanpalveluksesta 5

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika 10.02.2010 klo 18.00 Paikka Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone Läsnä jäsenet Puhakka Osmo kirkkoherra Anttila Maire jäsen

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot