Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä. käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen. Ville Mensio Satu Åkerblom

Transkriptio

1 Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen Ville Mensio Satu Åkerblom

2 2 AJA asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa hanke toteutettiin vuosina Culminatum Innovation OY Ltd:ssä olevassa Uudenmaan asumisen osaamiskeskusohjelmassa. Hanke siirtyi osaamiskeskusohjelman päättymisen jälkeen Uudenmaan liittoon. Hanke päättyi toukokuussa AJA-hanke oli osahanke EAKR-rahoitteisessa Tetraedri-hankekokonaisuudessa, jota hallinnoi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Muita rahoittajia olivat Espoon kaupunki, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Mukana hankkeessa olivat myös Suurpelto-seura, Suurpelto-projekti ja Suurpellon Markkinointi Oy. Uusilla alueilla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät toimet vaikuttavat siihen, miten aluetta voidaan kehittää. Kunnat toimivat asuinalueidensa kehittämistyön mahdollistajina. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamalli rakennettiin yhteistyössä Espoon Suurpellon asukkaiden ja kaupungin sekä alueella toimivien yritysten kanssa palvelumuotoilua hyödyntäen. Tavoitteena on, että mallin avulla voidaan parantaa Suurpellon palveluita ja alueen visio Suurpelto on hyvä paikka elää toteutuu. Mallia varten Suurpellon alueella testattiin erilaisia käyttäjätiedon keruumenetelmiä yhteistyössä asukkaiden ja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa. Palvelumuotoilu tulisi kytkeä nykyistä kiinteämmin osaksi fyysisen ympäristön suunnitteluprosesseja. Kuva 1. Hankkeen yhteistyötahot AJA-hankkeen verkkosivut:

3 3 Lukijalle Tässä oppaassa on kuvattu käyttäjätiedon keräämisen toimintamalli. Oppaaseen on koottu tietoa palvelumuotoilusta sekä hyvin toimivista käyttäjätiedon keräämisen menetelmistä. Sisältö pohjautuu pääosin AJA Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa hankkeeseen, jossa toimintamalli kehitettiin yhteistyössä asukkaiden, kaupungin ja alueella toimivien yritysten kanssa. Malli kuvataan käyttämällä konkreettisia esimerkkejä ja toimenpiteitä, joita tehtiin AJA hankkeessa. Lisäksi oppaassa kuvataan kohdealueen, Espoon Suurpellon, ominaisuuksia, jotta lukijalle syntyy kokonaiskuva mallin rakentamisen prosessista. Tarkoituksena on, että mallia pystytään hyödyntämään myös muilla uusilla asuinalueilla. Käyttäjiltä saatu palaute on ensisijaisen tärkeää uusien asumisen ratkaisujen toteuttamisessa ja edelleen kehittämisessä. Tuotteet ja ratkaisut, joista on saatu riittävästi käyttökokemuksia eri kohderyhmiltä parantavat asuinympäristön laatuominaisuuksia ja asukkaiden arjen toimivuutta. Asukkailta voidaan saada nopeasti palautetta alueen palveluiden ja suunnitteluratkaisuiden toimivuudesta, kun käytetään palvelumuotoilun menetelmiä. Suora kontakti käyttäjiin tehostaa tuotekehitystä. Asukkaat ovat parhaita löytämään uusia tarpeita ja ideoimaan uusia ratkaisuja. Tämä edellyttää uudella rakentumassa olevalla alueella jatkuvaa vuorovaikutusta sekä tiivistä yhteistyötä asukkaiden, kaupungin ja yritysten välillä. Käsikirja on suunnattu aluerakennuskohteiden eri toimijoille, asuinrakennuksien suunnittelijoille ja toteuttajille sekä yrityksille, jotka tuottavat asuinympäristöihin tuotteita ja palveluita.

4 4 Sisällys 1. Tausta 2. Kehittämisalustana Espoon Suurpelto 3. Palvelumuotoilu asuinalueiden kehittämisessä 4. Menetelmiä käyttäjäpalautteen keräämistä varten 4.1 Käyttäjäkysely 4.2 Itsedokumentointi 4.3 Työpaja 4.4 Havainnointi 4.5 Tapahtumat 5. Kaikki mukaan asukkaiden motivointi ja sitouttaminen 5.1 Asukasyhdistysten rooli 5.2 Markkinointiyhtiön rooli 6. Miten yhteistyö käynnistetään? 6.1 Paikkoja yhteistyölle Palvelueteiset Lukutori 6.2 Virtuaaliset paikat vuorovaikutteiselle kehittämiselle Suurpellossa Nettisivut Infonäyttö 6.3 Olemassa olevien palveluiden kehittäminen Jätteenkeräysjärjestelmä Fortumin Valpas palvelu 7. Käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen 7.1 Mallin kuvaus 7.2 Minne käyttäjätieto kerätään? 8. Tietolähteitä

5 5 Tausta Yksittäisen kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä keskimäärin yli puolet riippuu asuinalueen aluerakenteesta ja aluekehitysvaiheessa tehdyistä valinnoista. Asuminen aiheuttaa merkittävän osan ilmastonmuutosta kiihdyttävästä ympäristökuormasta. Asuntorakentamisessa tehtyjen ratkaisujen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt useita poikkeuksellisen laajoja uusien asuinalueiden rakentamishankkeita, joihin kaikkiin on liitetty ekologisia tavoitteita. Kunnat pystyvät ohjaamaan rakennustason hiilijalanjälkeä kaavoituksen, tontinluovutuksen ja rakentamisen ohjauksen avulla. Kaavoitus- ja suunnitteluvaiheessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin: rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen, rakennuksen käytöstä aiheutuvien sekä korjaustoimenpiteiden aiheuttamien päästöjen kokonaissummana. Uudet, kiristyvät määräykset pakottavat eri toimijat omaksumaan nopeasti uusia ratkaisuja ja kehittämään jo toteutettuja edelleen. Merkittävä osa rakennuksen hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana. Huipputeknologian avulla asumista ja kulutusta voidaan kehittää energiaa säästäväksi ja ympäristön kannalta kestäväksi. Asukkaiden ja kuluttajien käyttötottumukset vaikuttavat energian kulutukseen. Kahdessa samanlaisessa rakennuksessa kulutus voi olla hyvin erisuuruinen asukkaiden kulutustottumuksista riippuen. Joissain tapauksissa uuden teknologiaratkaisun ympäristöedut jäävät toivottua vähäisemmiksi, koska asukkaat eivät hyödynnäkään energiasäästävää teknologiaa suunnitellulla tavalla. Käyttäjien asenteet ja motivaatio käyttää ympäristöystävällistä teknologiaa paranevat, kun asumisen teknologia suunnitellaan luontevaksi ja vaivattomaksi osaksi käyttäjien arkipäivää. Uusien alueiden rakentamista varten tarvitaan toimintamalli, jolla pystytään keräämään systemaattisesti käyttäjäpalautetta ja olemaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Käyttäjätiedon avulla voidaan selvittää, miten tuotteiden ja palveluiden käytettävyys voidaan optimoida ja käytön aikainen hiilijalanjälki minimoida.

6 TUR UN VÄY k SMEDSBY SKOLA k RAUTASEPÄN PUISTO IV ALUE P V ALUE POHJANPELTO VÄVARSIN PELTO KEHÄ II VÄVARSKULLEN STORHEMTIN PUISTO P VI JA VII ALUE k OPINMÄKI E K IL ONV ÄYL TU AKA Ä AT U KEHÄ TO K ARI N KA IS N PU SAN T TA A TI HEN TIN T TA A LHEM HEN L IL P P IH A JA K IR KI RJ KI JA N TO K R E T IE K IL O JAN R IK S ENT NVÄY IE K IR KLA RPE Olarin koulu ja lukio I YL T IE I JA II ALUE LLON i k j LÄ SUU SUURPELTO Infopaviljonki kauppa jäteterminaali k koulu päiväkoti Angry Birds-leikkipuisto Valmis rakennus Kaavoitettu rakennus Hiekkakenttä P Leikkipuisto I ja II alueen raja III - VII alueiden rajat MAA KOKINKYLÄN PUISTO AT U TI ESPOON KESKUSPUISTO KY NÄ KATU KA AR I AA AT U P U IS M KI RJ AK HANS FLOORIN LEIKKIPUISTO LL O N P PIIL IPU UN TIE TIE A LILLHEMTIN LEIKKIPUISTO TIN AK UJ EM RPE LH KEH Ä II LIL SI LTA HE NT TAA N A LU TU KU KA SUU VA N H j K U JA LU KU i III ALUE II LU K U k SM ÄE NT IE k k Espoon Steinerkoulu Kuva 2. Suurpellon kartta MAN KKA ANLA AKS ONT IE

7 7 Kehittämisalustana Espoon Suurpelto AJA, eli Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa -hankkeessa toimintamallin kehittäminen tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin Suurpelto-projektin, Suurpellon asukkaiden ja alueella toimivien yritysten kanssa. Kehitystyössä hyödynnettiin erityisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Kuva 3. Suurpelto, Lillhemtin puisto Suurpellon asuinalue rakentuu Kaakkois-Espooseen, Kehä II:n varrelle vanhaan maalaismaisemaan, konkreettisesti peltoaukealle. Aluetta ympäröivät pientaloalueet ja runsas luonto, joka liittyy Espoon keskuspuiston virkistysalueiden kokonaisuuteen. Suurpelto on helposti saavutettavissa sekä julkisilla liikennevälineillä että kevyenliikenteen reittejä pitkin. Suurpelto on kooltaan 325 hehtaaria, josta puistoa tulee olemaan 90 hehtaaria. Rakennusoikeutta on noin miljoona kerrosneliömetriä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2007 ja alue rakentuu vuoteen 2020 saakka. Maanomistus on pääosin yksityistä. Alueella on 7 kaavoitusaluetta. Niistä 2 on rakenteilla ja 3 kaavoitusprosessia on käynnissä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle 2010 ja tällä hetkellä asukkaita on noin Vuonna 2020 alueella asuu arviolta asukasta ja työpaikkoja on Suurpellossa on kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja, jotka ovat asumisoikeus-, vuokra- ja omistusasuntoja. Arviolta noin 46 % tulee olemaan vapaarahoitteista- tai asumisoikeustuotantoa.

8 8 Kuva 4. Visiokuva Suurpellon koulukeskittymästä Opinmäestä, Suurpellon markkinointi Oy Ennen kuin Suurpellon aluetta alettiin suunnitella alueelle luotiin visio. Sen mukaan alueella asuminen ja rakentaminen ovat kestävän kehityksen mukaista, perhekeskeisyys näkyy asumisessa ja palveluissa, uudet innovatiiviset palvelukonseptit helpottavat arkea, elinikäinen oppiminen on kivaa ja kansainvälisyys on arkipäivää. Suurpelto tarjotaan yrityksille jalustaksi kokeilemiseen, ideoiden jalkauttamiseen ja testaamiseen. Puhutaan aidosta Living lab -ympäristöstä, jossa käyttäjät, asiakkaat ja yritykset, jotka tuottavat uudenlaisia ideoita sekä yhteiskunnan rakenteet kohtaavat toisensa. Mahdollistetaan uudella tavalla tekeminen. Ei isoina projekteina vaan pieninä kokeilemisina. Pekka Vikkula, Suurpellon projektin johtaja, Espoon kaupunki

9 9 Palvelumuotoilu asuinalueiden kehittämisessä Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Sen tavoitteena on palvelun käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilua voidaan käyttää suunnittelu- tai kehittämisvaiheessa olevien tuotteiden, palveluiden tai niiden muodostamien kokonaisuuksien toimivuuden arvioimisessa ja niiden edelleen kehittämisessä. Kunnat toimivat asuinalueen kehittämisessä mahdollistajina. Uusilla alueilla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät toimet vaikuttavat siihen, minkälaista kehittämistoimintaa alueelle voidaan toteuttaa. Palvelumuotoilu tulisi osata kytkeä nykyistä paremmin fyysisen ympäristön suunnitteluprosesseihin. Käyttäjien tulevien tarpeiden tuominen uusien asuinalueiden suunnittelu- ja päätösprosesseihin on hankalaa, koska asukkaat ja muut käyttäjäryhmät eivät ole vielä tiedossa. Olemassa olevilla asuinalueilla tilanne on helpompi, koska asukkaat ja muut toimijat voidaan sitouttaa suunnitteluprosessiin heti alussa. Käyttäjälähtöisesti toteutetun suunnittelun ja kehittämistoiminnan päämääränä on olla vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa todellisissa käyttötilanteissa ja tunnistaa sen kautta uusia tarpeita sekä kehittää, kokeilla ja hioa palveluratkaisuja. Käyttäjälähtöisesti toteutettua kehitystyötä tulisi tehdä systemaattisesti, koska toimijoiden kilpailuetu menetetään nopeasti, jos tuotteita ja palveluita ei pystytä parantamaan käyttökokemusten kautta saadun tiedon pohjalta.

10 10 Kuva 5. Neloskierre Tuloksellinen asuinalueen kehittäminen edellyttää vuorovaikutteista toimintatapaa eri toimijoiden ja sektorien välillä. Uusien ratkaisujen kehittämisessä tarvitaan kumppanuuteen perustuvaa, neloskierre-mallin mukaista yhteistyötä, jossa yritykset, kaupunki, tutkijat ja asukkaat toimivat yhdessä. Asukkaat ja alueen muut toimijat, kuten taloyhtiöt ja yritykset, osallistuvat yhdessä innovaatioiden kehittämiseen ja testaamiseen.

11 Kuva 6. Stefan Nilsson, Big Field -kahvilan perustaja, kuvaaja Ilari Peltomäki 11

12 12 Kuva 7. Latte-kahvi valmistuu Big Field -kahvilassa, kuvaaja Ilari Peltomäki AJA-hankkeessa käytettiin erilaisia palvelumuotoilun keinoja, joiden avulla asukkaat osallistuivat asuinalueensa kehittämiseen. Erilaisissa tapahtumissa ja työpajoissa kerättiin tietoa asumisen arkikokemuksista ja uusien palveluiden ja tuotteiden toimivuudesta sekä löydettiin konkreettisia ratkaisuja palveluiden parantamiseksi. Hankkeen aikana syntyi myös uusia palveluideoita esimerkiksi kerrostalojen nettiostoksia varten tehtyjen palvelueteisten käyttäminen monipuolisina pop up -toiminnan tiloina. Toisena esimerkkinä yksi Suurpellon asukas päätti perustaa pop up -kahvilan. Suurpellossa on mahdollistettu pop up -yritysten toiminta. Palvelut pystyvät tulemaan ihmisten luokse. Pekka Vikkula, Suurpellon projektin johtaja, Espoon kaupunki

13 13 Paremmat palvelut ja tarpeiden tyydyttäminen Palvelun paraneminen ja liiketoiminnan kehittyminen käyttäjä palvelumuotoilu palvelun tarjoaja Palvelun parannusehdotusten ja uusien palveluaihioiden löytäminen ja kehittäminen käyttäjälähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen Kuva 8. Palvelumuotoilun keskeinen rooli palvelujen parantamisessa Suurpellossa onnistuttiin tekemään käyttäjälähtöistä suunnittelua valituissa kehittämiskohteissa siten, että palvelut vastaavat aikaisempaa paremmin sekä käyttäjien tarpeita että palveluntarjoajien liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilun kautta saadaan asukkaiden ideat mukaan kehittämisprosessiin. Alueen kehittäminen on yhteinen asia ja asukkaat kokevat mielekkääksi olla siinä mukana. Eri toimijat kohtaavat toisensa. Palvelumuotoilu tuo kehittämiseen positiivisen ilmapiirin, tekeminen on hauskaa, asioita tehdään yhdessä ja yhteisestä tekemisestä tulee voimavara. On mukavaa tehdä yhdessä töitä vaikeidenkin asioiden parissa. Satu Åkerblom, arkkitehti,erityisasiantuntija, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

14 14 Menetelmiä käyttäjäpalautteen keräämistä varten Käyttäjälähtöisten menetelmien avulla pystytään tuottamaan tietoa tuotteiden ja palveluiden toimivuudesta ja löytämään jatkokehitystarpeita. Asukkaita, aluetta ja palveluntarjoajia hyödyttävä käyttäjätiedon keräämisen malli pyrkii siihen, että tietoa kerätään alueelta hallitusti ja oikeilla menetelmillä. On tärkeää, että tiedetään minkälaisilla käyttäjälähtöisillä menetelmillä erilaisia palveluita ja tuotteita kannattaa arvioida ja kehittää. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamallia varten Suurpellon alueella testattiin erilaisia käyttäjätiedon keruumenetelmiä yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa. Aluerakentamisalueelle parhaiten soveltuviksi käyttäjätiedon keruumenetelmiksi valikoituivat sähköiset käyttäjäkyselyt, itsedokumentointi, havainnointi sekä ideointi- ja seurantatyöpajat. Näitä menetelmiä voidaan käyttää joko erikseen tai yhdistämällä niitä kohteesta riippuen. Hankkeeseen mukaan lähteneet yritykset lähtivät ennakkoluulottomasti kohtaamaan alueen asukkaita, koska ne kokivat hyötyvänsä liiketoiminnassaan suorasta asukaspalautteesta. Ville Mensio, palvelumuotoilija, projektipäällikkö, AJA-hanke, Uudenmaan liitto. Kuva 9. Käyttäjätiedon keräämistä Espoo päivillä Suurpellossa

15 15 Käyttäjäkysely voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: 1) kyselemällä kasvotusten käyttäjältä palvelun tai tuotteen toimivuudesta 2) postittamalla kyselykaavake palautusohjeineen asukkaille täytettäväksi 3) sähköisenä sähköpostiin lähetettävänä internetkyselynä Internetkysely on tehokas tapa, koska siinä voidaan pyytää käyttäjää samaan aikaan tutustumaan palveluun tai tuotteeseen ja tämän jälkeen vastaamaan sähköiseen kyselyyn.

16 16 Itsedokumentointia käytettäessä asukkaalle annetaan kotiin dokumentointivälineitä ja tehtäviä sisältävä paketti. Asukas tekee annetut tehtävät arvioidessaan tuotetta tai palvelua. Välineinä ovat tavallisesti päiväkirja, kamera, kynä ja tarrat. Niitä käyttäen asukas voi merkitä ja dokumentoida esimerkiksi huomaamiaan vikoja tai keksimiään parannusehdotuksia tuotteeseen tai palveluun. Dokumentointi voi sisältää myös valokuvaustehtäviä. Dokumentointi suoritetaan asukkaan kanssa sovitun ajan kuluessa, joka määräytyy sen perusteella kuinka pitkältä ajalta halutaan käyttökokemuksia.

17 17 Työpaja on hyvä tapa saada monia ideoita ja kehittämistarpeita kerralla suurelta määrältä ihmisiä tehokkaasti ja lyhyessä ajassa. Työpajalla on oltava vetäjä, joka ohjaa työpajan kulkua valitun työpajametodin mukaisesti. Työpajasta on hyvä tehdä mahdollisimman yksinkertainen, helposti ymmärrettävä ja mielenkiintoinen, jotta osallistujat jaksavat olla aktiivisia koko työpajan ajan. Silloin saavutetaan hyviä tuloksia. Tärkeää on, että työpajan kutsusta selviävät työpajan tavoitteet. Työpajan tulokset dokumentoidaan, jonka jälkeen palvelun tai tuotteen kehittäjät vievät ne tuotekehitykseensä. Suositeltavaa on, että kehittynyt tuote arvioidaan vielä asukkaiden kanssa niin sanotussa seurantatyöpajassa.

18 18 Kuva 10. Fortumin Valpas-palvelun työpaja AJA -hanke toteutti Fortumin Valpas-palvelun kehittämiseksi työpajan Infopaviljongissa Fortumin ja Suurpelto-seuran yhteistyönä. Työpajassa asukkaiden kanssa etsittiin uusia ideoita ja parannusehdotuksia Fortumin Valpas-palvelun kehittämiseksi. Työpajan pohjamateriaalina olivat asukkaille tehdyn kyselyn tulokset. Työpajassa keskityttiin palvelun yleisilmeen ja toimintojen parantamiseen rennossa kahvilamaisessa tunnelmassa. Metodina käytettiin mukaelmaa World Cafe -ideointimenetelmästä. Aluksi kehitettävä palvelu esiteltiin. Sen jälkeen asukkaat kuvasivat muistilapuille, minkälainen Valpas-palvelun tulisi olla, jotta se olisi haluttu käyttää. Laput koottiin fläppitaululle ryhmiin, joille annettiin samankaltaisuuden perusteella otsikot (ulkoasu, toiminnot, sisältö). Seuraavaksi ideoitiin ryhmissä, miten palvelun nykyisiä toimintoja (oma kulutus, vertailu, suunnittele ja asetukset) voitaisiin parantaa. Ideat koottiin fläppitaululle ryhmiksi, joista muodostettiin palvelukokonaisuuksia. Tämän jälkeen ryhmät kiersivät katsomassa toisten ryhmien tuloksia ja lisäsivät niihin uusia ideoita. Lopuksi tarkasteltiin työpajan alussa kirjoitettuja, adjektiivein kuvattuja palvelun ominaisuuksia ja huomattiin, että työpajan aikana Valpas-palvelun parantamiseksi oli syntynyt konkreettisia parannusehdotuksia, jotka vastasivat alussa kirjoitettua toivelistaa. Työpajan tulokset dokumentoitiin palvelun parantamista varten. Fortum vei asukaspalautteen palvelun tuotekehitykseen, jonka jälkeen järjestettiin uusi ns. seurantatyöpaja parannusten vaikutusten seuraamiseksi. Siinä asukkaat antoivat palautetta tehtyjen parannusten toimivuudesta.

19 19 Kuva 11. Pop up -kojun ideointityöpaja Pop up -kojun ideointityöpaja toteutettiin ns. osallistavan suunnittelun menetelmin. Siinä asukkaiden tarpeita, haluja ja tuntoja kartoitettiin kuvien, sanojen ja prototyyppien rakentamisen avulla. Kojun tyypin valinta tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa.

20 20 Havainnoinnin avulla voidaan arvioida tuotteen käytettävyyttä todellisissa käyttötilanteissa. Samalla saadaan palautetta tuotteen hyödyllisyydestä ja hyväksyttävyydestä. Havainnoinnissa käyttäjää niin sanotusti varjostetaan eli ollaan varjona hänen käyttäessään palvelua tai tuotetta. Asukasta tarkkaillaan ja tehdään havainnoista muistiinpanoja. Havainnoinnin aikana seurataan, miten käyttäjät omaksuvat tuotteen ja millaisia käyttötapoja sille muodostuu. Tehokas tapa toteuttaa havainnointi on videoida tai nauhoittaa käyttötilanteet. Tähän menetelmään yhdistetään yleensä vielä haastattelu, jotta käyttäjältä saadaan syvempi palaute tuotteen tai palvelun käytöstä. Havainnointia voidaan täydentää asukkaiden tekemillä käyttöpäiväkirjoilla tai -lokeilla, joihin asukkaat kirjaavat tietoja ja omia havaintojaan käyttötilanteista.

21 21 Kuva 12. Suurpelto-seuran oma bändi, kuvaaja Anita Järvisalo Tapahtumien järjestäminen auttaa käyttäjätiedon keräämisessä ja asukkaiden innostamisessa tuottamaan käyttäjätietoa. Tapahtumia on hyvä järjestää erilaisilla konsepteilla ja kohdentaa ne kaikille ikäryhmille. Lisäksi voidaan olla mukana myös alueelle jo vakiintuneissa tapahtumissa. Tapahtumien yhteydessä on helppo tehdä käyttäjäkyselyitä eri asioihin liittyen. Tapahtumapohjaiset työpajat houkuttelevat asukkaita ja oikeita kohderyhmiä osallistumaan.

22 22 Kuva 13. Angry Birds -puiston pienet käyttäjät AJA-hankkeessa tehtiin teemahaastattelu asukkaille Angry Birds -puistossa. Puisto toimi hyvin haastattelutilanteessa, koska asukkailla oli aikaa keskustella asioista ja tunnelma oli leppoisa.

23 23 Kuva 14. AJA-hanke mukana Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa Vuosittain järjestettävässä Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa kerättiin asukkailta tietoja alueen toimivuudesta, palveluista ja parannusehdotuksista käyttäjäkyselyjen avulla.

24 24 Kuva 15. Espoo-päivän toimintaa Suurpellossa AJA-hanke oli mukana vuonna 2013 vuosittain vietettävässä Espoo-päivässä toteuttamassa asukaskyselyn. Suurpellossa järjestetyssä päivässä selvitettiin asukkaille mieluisimpia käyttäjäpalautteen antamisen menetelmiä. Lisäksi tiedusteltiin alueen palvelujen parantamistarpeita sekä kerättiin kehittämisideoita. Imujätejärjestelmästä ja palvelueteisistä kerättiin erikseen tarkempaa käyttäjäpalautetta.

25 Kuva 16. AJA-hankkeen päätöstapahtuman juliste 25

26 26 AJA-hankkeen päätösseminaarista tehtiin sisällöltään uudenlainen hankkeen päätöstapahtuma. Ideana oli saada tahtumaan mukaan myös niitä nykyisiä ja tulevia asukkaita mukaan, jotka eivät tähän mennessä ole vielä olleet aktiivisia osallistumaan alueen kehittämistyöhön. Kaikki mukaan asukkaiden motivointi ja sitouttaminen Keskeistä on asukkaiden ja palveluntarjoajien kohtaaminen ja siitä syntyvä yhteistyö alueen hyväksi. Asukkaiden on saatava tietää, miten heidän osallistumisensa kautta syntyvä tieto vaikuttaa kehittämistyön tuloksiin. Asukkaiden mukaan ottaminen myös tilaratkaisujen (Suurpellossa esimerkiksi palvelueteiset tai torikojut) innovointiprosessiin on tärkeää, koska vain käyttäjät voivat olla erityisasiantuntijoita tilojen käyttötarpeista. Suurpellossa yhteistyötä tekivät Espoon kaupungin Suurpelto-projekti, Suurpellon markkinointi Oy, Suurpelto-seura, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Yhteistyö Suurpellon Markkinoinnin ja Suurpelto-projektin välillä tiivistyi. Alueelle perustettiin Suurpelto-seura, joka ryhtyi tekemään tiivistä yhteistyötä Suurpellon Markkinoinnin ja Suurpelto-projektin kanssa. Palvelumuotoilu mahdollistaa sen, että asukkaat pystyvät osallistumaan alueen kehittämiseen. Se houkuttelee mukaan aktiivisia asukkaita, mutta sen lisäksi myös niitä, jotka eivät ole aina aktiivisia. Asukkaat tietävät mitä alueella tapahtuu. Siitä syntyy yhteenkuuluvuuden tunnetta ja herää kiinnostus osallistua alueen kehittämiseen. Syntyy jatkuva prosessi, jossa on luontevaa olla mukana. Satu Åkerblom arkkitehti, erityisasiantuntija, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

27 27 Asukasyhdistysten rooli Asukkaat ja heidän seuransa ovat keskeisessä roolissa kun hyödynnetään palvelumuotoilua asuinalueen kehittämisessä. Alueen asukkaille voidaan tiedottaa seuran kautta kehittämistarpeista ja toimenpiteistä. Seuran kautta saadaan osallistujia käyttäjäkyselyihin ja työpajoihin. Suurpelto-seura toimii aktiivisesti kaupunginosansa asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi lisäämällä yhteisöllisyyttä ja paikallistuntemusta sekä ajamalla asukkaiden etuja. Suurpelto-seuralla on omaa harrastustoimintaa, mm. viljelylavoja Lillhemtinpuistossa, liikuntaryhmiä ja kädentaitojen piiri. Suurpelto-seura tekee tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Seura järjestää asukasiltoja ajankohtaisista asioista sekä erilaisia tapahtumia. Suurpellon asukkaat osallistuivat innokkaasti erilaisiin työpajoihin, joissa pohdittiin, miten alueen palveluista saataisiin entistä parempia. Markkinointiyhtiön rooli Suurpellon Markkinointi Oy toimii yhteistyössä kaupungin aluerakentamisprojektin kanssa ja rakentaa alueen brandiä. Yhtiö hoitaa alueen markkinointia ja B-to-B yhteistyötä. Suurpelto on nimetty Espoon Living lab -alueeksi ja se toimii useiden erilaisten kehityshankkeiden kokeilualustana. Suurpellon Markkinointi Oy tekee yhteistyötä kehittämishankkeiden kanssa. Esimerkiksi vuosina yhtiö teki Espoon seudun koulutusyhtymä Omnian ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä Koulii-hankkeessa. Lisäksi yhtiö ylläpitää alueen nettisivuja. AJA-hankkeen työpajoista ja tapahtumista tiedotettiin asukkaille Suurpellon nettisivuilla. Työpajoja ja tapahtumia järjestettiin yhteistyössä Suurpellon Markkinointi Oy:n ja Suurpelto-seuran kanssa. Suurpellon Markkinointi Oy verkotti AJA-hankkeen Koulii-hankkeeseen. AJA-hanke osallistui Koulii-hankkeen tapahtumiin.

28 28 Miten yhteistyö käynnistetään? Konkreettisten kehittämiskohteiden kautta pystytään käynnistämään yhteistyö asukkaiden ja alueen toimijoiden välille. Kehittämiskohteet tulee etsiä yhdessä asukkaiden, kunnan ja alueelle tulossa olevien tai alueella jo toimivien tahojen kanssa. Suurpellon aluetta rakennetaan uutta teknologiaa hyödyntäen. AJA-hankkeessa kartoitettiin yhteistyössä asukkaiden, Espoon kaupungin ja Suurpellon alueella toimivien yritysten perustaman Suurpellon Markkinointi Oy:n sekä Suurpelto-projektin kanssa tärkeimmät kehitettävät palvelut ja tuotteet. Sen jälkeen arvioitiin yhdessä niiden toimivuutta ja esitettiin toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Asukkailta saadun tiedon pohjalta yritykset tekivät parannuksia palveluihinsa. Kuusi uutta ja edistyksellistä palvelua valittiin kehittämiskohteiksi. Nettisivut Infonäyttö fortum valpaspalvelu palvelu eteiset lukutorin pop-up koju jätteen keräysjärjestelmä Kuva 17. Suurpellon alueen kehityskohteiksi valitut palvelut

29 29 Paikkoja yhteistyölle Tarvitaan sekä fyysisiä että virtuaalisia paikkoja, joissa yhteinen kehittäminen voi tapahtua ja uudet ideat syntyä. Suurpellon sydämeen on heti rakentamisen alkuvaiheessa toteutettu tapahtumia varten torialue, Lukutori, Infopaviljonki, Angry Birds -puisto sekä asukkaiden viljelyslavat. Lukutorin viereen nousee kaupan ja palvelujen keskus, josta muodostuu alueen kohtaamispaikka ja sydän. Kuva 18. Suurpellon infopaviljonki Fyysiset paikat kehittämistyölle Suurpellossa Suurpellon Markkinointi Oy:llä oli World Design Capital vuoden hankkeena Ihmiset tekevät Suurpellon. Siihen kuului alueen kiintopisteenä toimivan infopaviljongin toteuttaminen. Se on siirrettävissä oleva rakennus, jonka paikkaa voidaan vaihtaa alueen rakentumisen edetessä. Infopaviljongin rakennuttaja ja ylläpitäjä on Suurpellon Markkinointi Oy.

30 30 Infopaviljongissa välitetään tietoa Suurpellon alueesta ja sen kehityksestä sekä kerätään asukkaiden näkemyksiä, mielipiteitä ja ideoita Suurpellon kehittämiseksi. Infopaviljongista on tullut konkreettinen kohtaamispaikka vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi asukkaiden ja alueen toimijoiden välillä. Yläkerrasta avautuvat näkymät joka suuntaan yli Suurpellon. Paviljonki toimii Markkinointi Oy:n työtilana ja kokoontumistilana sekä tarjoaa tilan erilaista toimintaa varten. Toimintamuotoja ovat olleet mm. kahvila, erilaiset te lat, asukasillat, pienimuotoinen verstastoiminta. Sisustus on suunniteltu muunneltaviksi näyttelyihin, kahviloihin, kokouksiin ja ideapajoihin. Kuva 19. Angry Birds -leikkipuistossa riittää puuhattavaa

31 31 Suurpeltoon valmistui vuonna 2012 Suomen ensimmäinen Angry Birds -leikkipuisto. Puisto toimii alueella asuvien perheiden kohtaamispaikkana. Liukumäkiä, kiipeilyseiniä, riippusiltoja, putkihissejä ja muuta touhua tarjoava puisto houkuttelee myös lähialueilta vierailijoita. Puiston voi kiertää esteettömästi, reitillä on kaide ja useita penkkejä. Lisäksi pyörätuolia käyttäville lapsille on esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko. Suurpelto-seuran perustaminen sai alkusysäyksen siitä, kun joukko asukkaita halusi alueelle viljelylavoja. Kaupunki lähti mukaan suunnittelemaan tätä viljelytoimintaa, mutta edellytti, että sopimukset tehdään yhdistyksen kanssa. Yhdistys perustettiin 2012 ja puolessa vuodessa Suurpellossa oli jo 40 kaupunkiviljelijää. Kuva 20. Suurpelto-seuran viljelylaatikot kukka loistossa, kuvaaja Anita Järvisalo

32 32 Kuva 21. Vähällä käytöllä oleva palvelueteistila, kuva Suurpellon Markkinointi Oy Palvelueteiset Suurpellon kaikkien kerrostalojen porrashuoneiden ensimmäisessä kerroksessa on niin sanotut palvelueteiset, joihin voidaan toimittaa esimerkiksi verkkokaupasta ostetut tuotteet. Asukkaat voivat vuokrata palvelueteisestä kaapin, johon päivittäistavarat ja muut ostokset toimitetaan. Ruokaostoksia varten on kehitetty lämpöeristetty ja kylmägeelillä varustettu kuljetuslaatikko, jota voidaan käyttää niin pakasteiden kuin lämpimän ruoan kuljetukseen.

33 33 Kuva 22. Palvelueteistyöpajassa ideoitiin uusia palveluideoita vähällä käytöllä oleville tiloille AJA-hankkeessa kartoitettiin ideatyöpajoissa asukkaiden kanssa nettikaupan tilauksia varten tehtyjen palvelueteistilojen käytön tehostamista. Syntyi idea eteisten käyttämisestä pop up -tiloina, joissa asukkaat ja yritykset voivat järjestää erilaista toimintaa ja tapahtumia. Työpajassa ideoitiin palveluja asukasryhmittäin: seniorit, aikuiset, nuoret ja lapset. Kaikille yhteisiä palvelutarpeita löydettiin seuraavien otsikoiden alle: ruoka, viljely, liikunta, kerhot ja yhdistykset, lukeminen, käsityöt, kohtaamispaikka, tapahtumat, palvelutoiminta, kirpputori- ja vaihtotoiminta, terveys, musiikki, elokuvat ja teatteri. Esimerkiksi palvelutoiminnaksi ideoitiin nuorille pop up -kahvilaravintola, oma start up -firma, tablettitietokonekurssi vanhemmille, koiraparkki ja koirien ulkoiluttaminen sekä tietovisa+korttipeli-tapahtumat. Erityisesti työpajasta nousi esille tarve kohtaamispaikasta, joka olisi tarkoitettu eri-ikäisille asukkaille. Ville Mensio, palvelumuotoilija, projektipäällikkö, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

34 34 Kuva 23. Pop up -koju työpajan työskentelyä Kuva 24. Työpajan tuloksena syntyi hahmomalleja kojusta Lukutori AJA-hankkeessa vastattiin tarpeeseen kehittää Suurpellon keskeistä aluetta Lukutoria. Työpajoissa syntyi idea toteuttaa Lukutorille uudenlaisia kojuja, joita voidaan käyttää pop up -tapahtumien järjestämisessä. Asukkaille järjestettiin ideointityöpaja, ja uudenlaisten torikojujen kokonaisuus suunniteltiin asukkaiden toiveiden pohjalta. Kuva 25. Työpajan tulosten pohjalta piirrettiin luonnoskuvat kojuvaihtoehdoista.

35 35 Kuva 26. Kojun mallinnos edestä Kuva 27. Kojun mallinnos takaa Koju rakennetaan ekologisesti käsitellystä puumateriaalista yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa ja sitä pilotoidaan Lukutorilla. Asukkaat, yritykset ja kaupunki voivat käyttää kojukokonaisuutta monipuolisesti pop up -tilana. Kuva 28. Kojukokonaisuus suunniteltiin monikäyttöiseksi ja muunneltavaksi erilaisia tapahtumia varten.