Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä. käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen. Ville Mensio Satu Åkerblom

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä. käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen. Ville Mensio Satu Åkerblom"

Transkriptio

1 Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen Ville Mensio Satu Åkerblom

2 2 AJA asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa hanke toteutettiin vuosina Culminatum Innovation OY Ltd:ssä olevassa Uudenmaan asumisen osaamiskeskusohjelmassa. Hanke siirtyi osaamiskeskusohjelman päättymisen jälkeen Uudenmaan liittoon. Hanke päättyi toukokuussa AJA-hanke oli osahanke EAKR-rahoitteisessa Tetraedri-hankekokonaisuudessa, jota hallinnoi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Muita rahoittajia olivat Espoon kaupunki, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Mukana hankkeessa olivat myös Suurpelto-seura, Suurpelto-projekti ja Suurpellon Markkinointi Oy. Uusilla alueilla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät toimet vaikuttavat siihen, miten aluetta voidaan kehittää. Kunnat toimivat asuinalueidensa kehittämistyön mahdollistajina. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamalli rakennettiin yhteistyössä Espoon Suurpellon asukkaiden ja kaupungin sekä alueella toimivien yritysten kanssa palvelumuotoilua hyödyntäen. Tavoitteena on, että mallin avulla voidaan parantaa Suurpellon palveluita ja alueen visio Suurpelto on hyvä paikka elää toteutuu. Mallia varten Suurpellon alueella testattiin erilaisia käyttäjätiedon keruumenetelmiä yhteistyössä asukkaiden ja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa. Palvelumuotoilu tulisi kytkeä nykyistä kiinteämmin osaksi fyysisen ympäristön suunnitteluprosesseja. Kuva 1. Hankkeen yhteistyötahot AJA-hankkeen verkkosivut:

3 3 Lukijalle Tässä oppaassa on kuvattu käyttäjätiedon keräämisen toimintamalli. Oppaaseen on koottu tietoa palvelumuotoilusta sekä hyvin toimivista käyttäjätiedon keräämisen menetelmistä. Sisältö pohjautuu pääosin AJA Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa hankkeeseen, jossa toimintamalli kehitettiin yhteistyössä asukkaiden, kaupungin ja alueella toimivien yritysten kanssa. Malli kuvataan käyttämällä konkreettisia esimerkkejä ja toimenpiteitä, joita tehtiin AJA hankkeessa. Lisäksi oppaassa kuvataan kohdealueen, Espoon Suurpellon, ominaisuuksia, jotta lukijalle syntyy kokonaiskuva mallin rakentamisen prosessista. Tarkoituksena on, että mallia pystytään hyödyntämään myös muilla uusilla asuinalueilla. Käyttäjiltä saatu palaute on ensisijaisen tärkeää uusien asumisen ratkaisujen toteuttamisessa ja edelleen kehittämisessä. Tuotteet ja ratkaisut, joista on saatu riittävästi käyttökokemuksia eri kohderyhmiltä parantavat asuinympäristön laatuominaisuuksia ja asukkaiden arjen toimivuutta. Asukkailta voidaan saada nopeasti palautetta alueen palveluiden ja suunnitteluratkaisuiden toimivuudesta, kun käytetään palvelumuotoilun menetelmiä. Suora kontakti käyttäjiin tehostaa tuotekehitystä. Asukkaat ovat parhaita löytämään uusia tarpeita ja ideoimaan uusia ratkaisuja. Tämä edellyttää uudella rakentumassa olevalla alueella jatkuvaa vuorovaikutusta sekä tiivistä yhteistyötä asukkaiden, kaupungin ja yritysten välillä. Käsikirja on suunnattu aluerakennuskohteiden eri toimijoille, asuinrakennuksien suunnittelijoille ja toteuttajille sekä yrityksille, jotka tuottavat asuinympäristöihin tuotteita ja palveluita.

4 4 Sisällys 1. Tausta 2. Kehittämisalustana Espoon Suurpelto 3. Palvelumuotoilu asuinalueiden kehittämisessä 4. Menetelmiä käyttäjäpalautteen keräämistä varten 4.1 Käyttäjäkysely 4.2 Itsedokumentointi 4.3 Työpaja 4.4 Havainnointi 4.5 Tapahtumat 5. Kaikki mukaan asukkaiden motivointi ja sitouttaminen 5.1 Asukasyhdistysten rooli 5.2 Markkinointiyhtiön rooli 6. Miten yhteistyö käynnistetään? 6.1 Paikkoja yhteistyölle Palvelueteiset Lukutori 6.2 Virtuaaliset paikat vuorovaikutteiselle kehittämiselle Suurpellossa Nettisivut Infonäyttö 6.3 Olemassa olevien palveluiden kehittäminen Jätteenkeräysjärjestelmä Fortumin Valpas palvelu 7. Käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen 7.1 Mallin kuvaus 7.2 Minne käyttäjätieto kerätään? 8. Tietolähteitä

5 5 Tausta Yksittäisen kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä keskimäärin yli puolet riippuu asuinalueen aluerakenteesta ja aluekehitysvaiheessa tehdyistä valinnoista. Asuminen aiheuttaa merkittävän osan ilmastonmuutosta kiihdyttävästä ympäristökuormasta. Asuntorakentamisessa tehtyjen ratkaisujen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt useita poikkeuksellisen laajoja uusien asuinalueiden rakentamishankkeita, joihin kaikkiin on liitetty ekologisia tavoitteita. Kunnat pystyvät ohjaamaan rakennustason hiilijalanjälkeä kaavoituksen, tontinluovutuksen ja rakentamisen ohjauksen avulla. Kaavoitus- ja suunnitteluvaiheessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin: rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen, rakennuksen käytöstä aiheutuvien sekä korjaustoimenpiteiden aiheuttamien päästöjen kokonaissummana. Uudet, kiristyvät määräykset pakottavat eri toimijat omaksumaan nopeasti uusia ratkaisuja ja kehittämään jo toteutettuja edelleen. Merkittävä osa rakennuksen hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana. Huipputeknologian avulla asumista ja kulutusta voidaan kehittää energiaa säästäväksi ja ympäristön kannalta kestäväksi. Asukkaiden ja kuluttajien käyttötottumukset vaikuttavat energian kulutukseen. Kahdessa samanlaisessa rakennuksessa kulutus voi olla hyvin erisuuruinen asukkaiden kulutustottumuksista riippuen. Joissain tapauksissa uuden teknologiaratkaisun ympäristöedut jäävät toivottua vähäisemmiksi, koska asukkaat eivät hyödynnäkään energiasäästävää teknologiaa suunnitellulla tavalla. Käyttäjien asenteet ja motivaatio käyttää ympäristöystävällistä teknologiaa paranevat, kun asumisen teknologia suunnitellaan luontevaksi ja vaivattomaksi osaksi käyttäjien arkipäivää. Uusien alueiden rakentamista varten tarvitaan toimintamalli, jolla pystytään keräämään systemaattisesti käyttäjäpalautetta ja olemaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Käyttäjätiedon avulla voidaan selvittää, miten tuotteiden ja palveluiden käytettävyys voidaan optimoida ja käytön aikainen hiilijalanjälki minimoida.

6 TUR UN VÄY k SMEDSBY SKOLA k RAUTASEPÄN PUISTO IV ALUE P V ALUE POHJANPELTO VÄVARSIN PELTO KEHÄ II VÄVARSKULLEN STORHEMTIN PUISTO P VI JA VII ALUE k OPINMÄKI E K IL ONV ÄYL TU AKA Ä AT U KEHÄ TO K ARI N KA IS N PU SAN T TA A TI HEN TIN T TA A LHEM HEN L IL P P IH A JA K IR KI RJ KI JA N TO K R E T IE K IL O JAN R IK S ENT NVÄY IE K IR KLA RPE Olarin koulu ja lukio I YL T IE I JA II ALUE LLON i k j LÄ SUU SUURPELTO Infopaviljonki kauppa jäteterminaali k koulu päiväkoti Angry Birds-leikkipuisto Valmis rakennus Kaavoitettu rakennus Hiekkakenttä P Leikkipuisto I ja II alueen raja III - VII alueiden rajat MAA KOKINKYLÄN PUISTO AT U TI ESPOON KESKUSPUISTO KY NÄ KATU KA AR I AA AT U P U IS M KI RJ AK HANS FLOORIN LEIKKIPUISTO LL O N P PIIL IPU UN TIE TIE A LILLHEMTIN LEIKKIPUISTO TIN AK UJ EM RPE LH KEH Ä II LIL SI LTA HE NT TAA N A LU TU KU KA SUU VA N H j K U JA LU KU i III ALUE II LU K U k SM ÄE NT IE k k Espoon Steinerkoulu Kuva 2. Suurpellon kartta MAN KKA ANLA AKS ONT IE

7 7 Kehittämisalustana Espoon Suurpelto AJA, eli Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa -hankkeessa toimintamallin kehittäminen tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin Suurpelto-projektin, Suurpellon asukkaiden ja alueella toimivien yritysten kanssa. Kehitystyössä hyödynnettiin erityisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Kuva 3. Suurpelto, Lillhemtin puisto Suurpellon asuinalue rakentuu Kaakkois-Espooseen, Kehä II:n varrelle vanhaan maalaismaisemaan, konkreettisesti peltoaukealle. Aluetta ympäröivät pientaloalueet ja runsas luonto, joka liittyy Espoon keskuspuiston virkistysalueiden kokonaisuuteen. Suurpelto on helposti saavutettavissa sekä julkisilla liikennevälineillä että kevyenliikenteen reittejä pitkin. Suurpelto on kooltaan 325 hehtaaria, josta puistoa tulee olemaan 90 hehtaaria. Rakennusoikeutta on noin miljoona kerrosneliömetriä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2007 ja alue rakentuu vuoteen 2020 saakka. Maanomistus on pääosin yksityistä. Alueella on 7 kaavoitusaluetta. Niistä 2 on rakenteilla ja 3 kaavoitusprosessia on käynnissä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle 2010 ja tällä hetkellä asukkaita on noin Vuonna 2020 alueella asuu arviolta asukasta ja työpaikkoja on Suurpellossa on kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja, jotka ovat asumisoikeus-, vuokra- ja omistusasuntoja. Arviolta noin 46 % tulee olemaan vapaarahoitteista- tai asumisoikeustuotantoa.

8 8 Kuva 4. Visiokuva Suurpellon koulukeskittymästä Opinmäestä, Suurpellon markkinointi Oy Ennen kuin Suurpellon aluetta alettiin suunnitella alueelle luotiin visio. Sen mukaan alueella asuminen ja rakentaminen ovat kestävän kehityksen mukaista, perhekeskeisyys näkyy asumisessa ja palveluissa, uudet innovatiiviset palvelukonseptit helpottavat arkea, elinikäinen oppiminen on kivaa ja kansainvälisyys on arkipäivää. Suurpelto tarjotaan yrityksille jalustaksi kokeilemiseen, ideoiden jalkauttamiseen ja testaamiseen. Puhutaan aidosta Living lab -ympäristöstä, jossa käyttäjät, asiakkaat ja yritykset, jotka tuottavat uudenlaisia ideoita sekä yhteiskunnan rakenteet kohtaavat toisensa. Mahdollistetaan uudella tavalla tekeminen. Ei isoina projekteina vaan pieninä kokeilemisina. Pekka Vikkula, Suurpellon projektin johtaja, Espoon kaupunki

9 9 Palvelumuotoilu asuinalueiden kehittämisessä Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Sen tavoitteena on palvelun käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilua voidaan käyttää suunnittelu- tai kehittämisvaiheessa olevien tuotteiden, palveluiden tai niiden muodostamien kokonaisuuksien toimivuuden arvioimisessa ja niiden edelleen kehittämisessä. Kunnat toimivat asuinalueen kehittämisessä mahdollistajina. Uusilla alueilla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät toimet vaikuttavat siihen, minkälaista kehittämistoimintaa alueelle voidaan toteuttaa. Palvelumuotoilu tulisi osata kytkeä nykyistä paremmin fyysisen ympäristön suunnitteluprosesseihin. Käyttäjien tulevien tarpeiden tuominen uusien asuinalueiden suunnittelu- ja päätösprosesseihin on hankalaa, koska asukkaat ja muut käyttäjäryhmät eivät ole vielä tiedossa. Olemassa olevilla asuinalueilla tilanne on helpompi, koska asukkaat ja muut toimijat voidaan sitouttaa suunnitteluprosessiin heti alussa. Käyttäjälähtöisesti toteutetun suunnittelun ja kehittämistoiminnan päämääränä on olla vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa todellisissa käyttötilanteissa ja tunnistaa sen kautta uusia tarpeita sekä kehittää, kokeilla ja hioa palveluratkaisuja. Käyttäjälähtöisesti toteutettua kehitystyötä tulisi tehdä systemaattisesti, koska toimijoiden kilpailuetu menetetään nopeasti, jos tuotteita ja palveluita ei pystytä parantamaan käyttökokemusten kautta saadun tiedon pohjalta.

10 10 Kuva 5. Neloskierre Tuloksellinen asuinalueen kehittäminen edellyttää vuorovaikutteista toimintatapaa eri toimijoiden ja sektorien välillä. Uusien ratkaisujen kehittämisessä tarvitaan kumppanuuteen perustuvaa, neloskierre-mallin mukaista yhteistyötä, jossa yritykset, kaupunki, tutkijat ja asukkaat toimivat yhdessä. Asukkaat ja alueen muut toimijat, kuten taloyhtiöt ja yritykset, osallistuvat yhdessä innovaatioiden kehittämiseen ja testaamiseen.

11 Kuva 6. Stefan Nilsson, Big Field -kahvilan perustaja, kuvaaja Ilari Peltomäki 11

12 12 Kuva 7. Latte-kahvi valmistuu Big Field -kahvilassa, kuvaaja Ilari Peltomäki AJA-hankkeessa käytettiin erilaisia palvelumuotoilun keinoja, joiden avulla asukkaat osallistuivat asuinalueensa kehittämiseen. Erilaisissa tapahtumissa ja työpajoissa kerättiin tietoa asumisen arkikokemuksista ja uusien palveluiden ja tuotteiden toimivuudesta sekä löydettiin konkreettisia ratkaisuja palveluiden parantamiseksi. Hankkeen aikana syntyi myös uusia palveluideoita esimerkiksi kerrostalojen nettiostoksia varten tehtyjen palvelueteisten käyttäminen monipuolisina pop up -toiminnan tiloina. Toisena esimerkkinä yksi Suurpellon asukas päätti perustaa pop up -kahvilan. Suurpellossa on mahdollistettu pop up -yritysten toiminta. Palvelut pystyvät tulemaan ihmisten luokse. Pekka Vikkula, Suurpellon projektin johtaja, Espoon kaupunki

13 13 Paremmat palvelut ja tarpeiden tyydyttäminen Palvelun paraneminen ja liiketoiminnan kehittyminen käyttäjä palvelumuotoilu palvelun tarjoaja Palvelun parannusehdotusten ja uusien palveluaihioiden löytäminen ja kehittäminen käyttäjälähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen Kuva 8. Palvelumuotoilun keskeinen rooli palvelujen parantamisessa Suurpellossa onnistuttiin tekemään käyttäjälähtöistä suunnittelua valituissa kehittämiskohteissa siten, että palvelut vastaavat aikaisempaa paremmin sekä käyttäjien tarpeita että palveluntarjoajien liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilun kautta saadaan asukkaiden ideat mukaan kehittämisprosessiin. Alueen kehittäminen on yhteinen asia ja asukkaat kokevat mielekkääksi olla siinä mukana. Eri toimijat kohtaavat toisensa. Palvelumuotoilu tuo kehittämiseen positiivisen ilmapiirin, tekeminen on hauskaa, asioita tehdään yhdessä ja yhteisestä tekemisestä tulee voimavara. On mukavaa tehdä yhdessä töitä vaikeidenkin asioiden parissa. Satu Åkerblom, arkkitehti,erityisasiantuntija, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

14 14 Menetelmiä käyttäjäpalautteen keräämistä varten Käyttäjälähtöisten menetelmien avulla pystytään tuottamaan tietoa tuotteiden ja palveluiden toimivuudesta ja löytämään jatkokehitystarpeita. Asukkaita, aluetta ja palveluntarjoajia hyödyttävä käyttäjätiedon keräämisen malli pyrkii siihen, että tietoa kerätään alueelta hallitusti ja oikeilla menetelmillä. On tärkeää, että tiedetään minkälaisilla käyttäjälähtöisillä menetelmillä erilaisia palveluita ja tuotteita kannattaa arvioida ja kehittää. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamallia varten Suurpellon alueella testattiin erilaisia käyttäjätiedon keruumenetelmiä yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa. Aluerakentamisalueelle parhaiten soveltuviksi käyttäjätiedon keruumenetelmiksi valikoituivat sähköiset käyttäjäkyselyt, itsedokumentointi, havainnointi sekä ideointi- ja seurantatyöpajat. Näitä menetelmiä voidaan käyttää joko erikseen tai yhdistämällä niitä kohteesta riippuen. Hankkeeseen mukaan lähteneet yritykset lähtivät ennakkoluulottomasti kohtaamaan alueen asukkaita, koska ne kokivat hyötyvänsä liiketoiminnassaan suorasta asukaspalautteesta. Ville Mensio, palvelumuotoilija, projektipäällikkö, AJA-hanke, Uudenmaan liitto. Kuva 9. Käyttäjätiedon keräämistä Espoo päivillä Suurpellossa

15 15 Käyttäjäkysely voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: 1) kyselemällä kasvotusten käyttäjältä palvelun tai tuotteen toimivuudesta 2) postittamalla kyselykaavake palautusohjeineen asukkaille täytettäväksi 3) sähköisenä sähköpostiin lähetettävänä internetkyselynä Internetkysely on tehokas tapa, koska siinä voidaan pyytää käyttäjää samaan aikaan tutustumaan palveluun tai tuotteeseen ja tämän jälkeen vastaamaan sähköiseen kyselyyn.

16 16 Itsedokumentointia käytettäessä asukkaalle annetaan kotiin dokumentointivälineitä ja tehtäviä sisältävä paketti. Asukas tekee annetut tehtävät arvioidessaan tuotetta tai palvelua. Välineinä ovat tavallisesti päiväkirja, kamera, kynä ja tarrat. Niitä käyttäen asukas voi merkitä ja dokumentoida esimerkiksi huomaamiaan vikoja tai keksimiään parannusehdotuksia tuotteeseen tai palveluun. Dokumentointi voi sisältää myös valokuvaustehtäviä. Dokumentointi suoritetaan asukkaan kanssa sovitun ajan kuluessa, joka määräytyy sen perusteella kuinka pitkältä ajalta halutaan käyttökokemuksia.

17 17 Työpaja on hyvä tapa saada monia ideoita ja kehittämistarpeita kerralla suurelta määrältä ihmisiä tehokkaasti ja lyhyessä ajassa. Työpajalla on oltava vetäjä, joka ohjaa työpajan kulkua valitun työpajametodin mukaisesti. Työpajasta on hyvä tehdä mahdollisimman yksinkertainen, helposti ymmärrettävä ja mielenkiintoinen, jotta osallistujat jaksavat olla aktiivisia koko työpajan ajan. Silloin saavutetaan hyviä tuloksia. Tärkeää on, että työpajan kutsusta selviävät työpajan tavoitteet. Työpajan tulokset dokumentoidaan, jonka jälkeen palvelun tai tuotteen kehittäjät vievät ne tuotekehitykseensä. Suositeltavaa on, että kehittynyt tuote arvioidaan vielä asukkaiden kanssa niin sanotussa seurantatyöpajassa.

18 18 Kuva 10. Fortumin Valpas-palvelun työpaja AJA -hanke toteutti Fortumin Valpas-palvelun kehittämiseksi työpajan Infopaviljongissa Fortumin ja Suurpelto-seuran yhteistyönä. Työpajassa asukkaiden kanssa etsittiin uusia ideoita ja parannusehdotuksia Fortumin Valpas-palvelun kehittämiseksi. Työpajan pohjamateriaalina olivat asukkaille tehdyn kyselyn tulokset. Työpajassa keskityttiin palvelun yleisilmeen ja toimintojen parantamiseen rennossa kahvilamaisessa tunnelmassa. Metodina käytettiin mukaelmaa World Cafe -ideointimenetelmästä. Aluksi kehitettävä palvelu esiteltiin. Sen jälkeen asukkaat kuvasivat muistilapuille, minkälainen Valpas-palvelun tulisi olla, jotta se olisi haluttu käyttää. Laput koottiin fläppitaululle ryhmiin, joille annettiin samankaltaisuuden perusteella otsikot (ulkoasu, toiminnot, sisältö). Seuraavaksi ideoitiin ryhmissä, miten palvelun nykyisiä toimintoja (oma kulutus, vertailu, suunnittele ja asetukset) voitaisiin parantaa. Ideat koottiin fläppitaululle ryhmiksi, joista muodostettiin palvelukokonaisuuksia. Tämän jälkeen ryhmät kiersivät katsomassa toisten ryhmien tuloksia ja lisäsivät niihin uusia ideoita. Lopuksi tarkasteltiin työpajan alussa kirjoitettuja, adjektiivein kuvattuja palvelun ominaisuuksia ja huomattiin, että työpajan aikana Valpas-palvelun parantamiseksi oli syntynyt konkreettisia parannusehdotuksia, jotka vastasivat alussa kirjoitettua toivelistaa. Työpajan tulokset dokumentoitiin palvelun parantamista varten. Fortum vei asukaspalautteen palvelun tuotekehitykseen, jonka jälkeen järjestettiin uusi ns. seurantatyöpaja parannusten vaikutusten seuraamiseksi. Siinä asukkaat antoivat palautetta tehtyjen parannusten toimivuudesta.

19 19 Kuva 11. Pop up -kojun ideointityöpaja Pop up -kojun ideointityöpaja toteutettiin ns. osallistavan suunnittelun menetelmin. Siinä asukkaiden tarpeita, haluja ja tuntoja kartoitettiin kuvien, sanojen ja prototyyppien rakentamisen avulla. Kojun tyypin valinta tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa.

20 20 Havainnoinnin avulla voidaan arvioida tuotteen käytettävyyttä todellisissa käyttötilanteissa. Samalla saadaan palautetta tuotteen hyödyllisyydestä ja hyväksyttävyydestä. Havainnoinnissa käyttäjää niin sanotusti varjostetaan eli ollaan varjona hänen käyttäessään palvelua tai tuotetta. Asukasta tarkkaillaan ja tehdään havainnoista muistiinpanoja. Havainnoinnin aikana seurataan, miten käyttäjät omaksuvat tuotteen ja millaisia käyttötapoja sille muodostuu. Tehokas tapa toteuttaa havainnointi on videoida tai nauhoittaa käyttötilanteet. Tähän menetelmään yhdistetään yleensä vielä haastattelu, jotta käyttäjältä saadaan syvempi palaute tuotteen tai palvelun käytöstä. Havainnointia voidaan täydentää asukkaiden tekemillä käyttöpäiväkirjoilla tai -lokeilla, joihin asukkaat kirjaavat tietoja ja omia havaintojaan käyttötilanteista.

21 21 Kuva 12. Suurpelto-seuran oma bändi, kuvaaja Anita Järvisalo Tapahtumien järjestäminen auttaa käyttäjätiedon keräämisessä ja asukkaiden innostamisessa tuottamaan käyttäjätietoa. Tapahtumia on hyvä järjestää erilaisilla konsepteilla ja kohdentaa ne kaikille ikäryhmille. Lisäksi voidaan olla mukana myös alueelle jo vakiintuneissa tapahtumissa. Tapahtumien yhteydessä on helppo tehdä käyttäjäkyselyitä eri asioihin liittyen. Tapahtumapohjaiset työpajat houkuttelevat asukkaita ja oikeita kohderyhmiä osallistumaan.

22 22 Kuva 13. Angry Birds -puiston pienet käyttäjät AJA-hankkeessa tehtiin teemahaastattelu asukkaille Angry Birds -puistossa. Puisto toimi hyvin haastattelutilanteessa, koska asukkailla oli aikaa keskustella asioista ja tunnelma oli leppoisa.

23 23 Kuva 14. AJA-hanke mukana Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa Vuosittain järjestettävässä Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa kerättiin asukkailta tietoja alueen toimivuudesta, palveluista ja parannusehdotuksista käyttäjäkyselyjen avulla.

24 24 Kuva 15. Espoo-päivän toimintaa Suurpellossa AJA-hanke oli mukana vuonna 2013 vuosittain vietettävässä Espoo-päivässä toteuttamassa asukaskyselyn. Suurpellossa järjestetyssä päivässä selvitettiin asukkaille mieluisimpia käyttäjäpalautteen antamisen menetelmiä. Lisäksi tiedusteltiin alueen palvelujen parantamistarpeita sekä kerättiin kehittämisideoita. Imujätejärjestelmästä ja palvelueteisistä kerättiin erikseen tarkempaa käyttäjäpalautetta.

25 Kuva 16. AJA-hankkeen päätöstapahtuman juliste 25

26 26 AJA-hankkeen päätösseminaarista tehtiin sisällöltään uudenlainen hankkeen päätöstapahtuma. Ideana oli saada tahtumaan mukaan myös niitä nykyisiä ja tulevia asukkaita mukaan, jotka eivät tähän mennessä ole vielä olleet aktiivisia osallistumaan alueen kehittämistyöhön. Kaikki mukaan asukkaiden motivointi ja sitouttaminen Keskeistä on asukkaiden ja palveluntarjoajien kohtaaminen ja siitä syntyvä yhteistyö alueen hyväksi. Asukkaiden on saatava tietää, miten heidän osallistumisensa kautta syntyvä tieto vaikuttaa kehittämistyön tuloksiin. Asukkaiden mukaan ottaminen myös tilaratkaisujen (Suurpellossa esimerkiksi palvelueteiset tai torikojut) innovointiprosessiin on tärkeää, koska vain käyttäjät voivat olla erityisasiantuntijoita tilojen käyttötarpeista. Suurpellossa yhteistyötä tekivät Espoon kaupungin Suurpelto-projekti, Suurpellon markkinointi Oy, Suurpelto-seura, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Yhteistyö Suurpellon Markkinoinnin ja Suurpelto-projektin välillä tiivistyi. Alueelle perustettiin Suurpelto-seura, joka ryhtyi tekemään tiivistä yhteistyötä Suurpellon Markkinoinnin ja Suurpelto-projektin kanssa. Palvelumuotoilu mahdollistaa sen, että asukkaat pystyvät osallistumaan alueen kehittämiseen. Se houkuttelee mukaan aktiivisia asukkaita, mutta sen lisäksi myös niitä, jotka eivät ole aina aktiivisia. Asukkaat tietävät mitä alueella tapahtuu. Siitä syntyy yhteenkuuluvuuden tunnetta ja herää kiinnostus osallistua alueen kehittämiseen. Syntyy jatkuva prosessi, jossa on luontevaa olla mukana. Satu Åkerblom arkkitehti, erityisasiantuntija, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

27 27 Asukasyhdistysten rooli Asukkaat ja heidän seuransa ovat keskeisessä roolissa kun hyödynnetään palvelumuotoilua asuinalueen kehittämisessä. Alueen asukkaille voidaan tiedottaa seuran kautta kehittämistarpeista ja toimenpiteistä. Seuran kautta saadaan osallistujia käyttäjäkyselyihin ja työpajoihin. Suurpelto-seura toimii aktiivisesti kaupunginosansa asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi lisäämällä yhteisöllisyyttä ja paikallistuntemusta sekä ajamalla asukkaiden etuja. Suurpelto-seuralla on omaa harrastustoimintaa, mm. viljelylavoja Lillhemtinpuistossa, liikuntaryhmiä ja kädentaitojen piiri. Suurpelto-seura tekee tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Seura järjestää asukasiltoja ajankohtaisista asioista sekä erilaisia tapahtumia. Suurpellon asukkaat osallistuivat innokkaasti erilaisiin työpajoihin, joissa pohdittiin, miten alueen palveluista saataisiin entistä parempia. Markkinointiyhtiön rooli Suurpellon Markkinointi Oy toimii yhteistyössä kaupungin aluerakentamisprojektin kanssa ja rakentaa alueen brandiä. Yhtiö hoitaa alueen markkinointia ja B-to-B yhteistyötä. Suurpelto on nimetty Espoon Living lab -alueeksi ja se toimii useiden erilaisten kehityshankkeiden kokeilualustana. Suurpellon Markkinointi Oy tekee yhteistyötä kehittämishankkeiden kanssa. Esimerkiksi vuosina yhtiö teki Espoon seudun koulutusyhtymä Omnian ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä Koulii-hankkeessa. Lisäksi yhtiö ylläpitää alueen nettisivuja. AJA-hankkeen työpajoista ja tapahtumista tiedotettiin asukkaille Suurpellon nettisivuilla. Työpajoja ja tapahtumia järjestettiin yhteistyössä Suurpellon Markkinointi Oy:n ja Suurpelto-seuran kanssa. Suurpellon Markkinointi Oy verkotti AJA-hankkeen Koulii-hankkeeseen. AJA-hanke osallistui Koulii-hankkeen tapahtumiin.

28 28 Miten yhteistyö käynnistetään? Konkreettisten kehittämiskohteiden kautta pystytään käynnistämään yhteistyö asukkaiden ja alueen toimijoiden välille. Kehittämiskohteet tulee etsiä yhdessä asukkaiden, kunnan ja alueelle tulossa olevien tai alueella jo toimivien tahojen kanssa. Suurpellon aluetta rakennetaan uutta teknologiaa hyödyntäen. AJA-hankkeessa kartoitettiin yhteistyössä asukkaiden, Espoon kaupungin ja Suurpellon alueella toimivien yritysten perustaman Suurpellon Markkinointi Oy:n sekä Suurpelto-projektin kanssa tärkeimmät kehitettävät palvelut ja tuotteet. Sen jälkeen arvioitiin yhdessä niiden toimivuutta ja esitettiin toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Asukkailta saadun tiedon pohjalta yritykset tekivät parannuksia palveluihinsa. Kuusi uutta ja edistyksellistä palvelua valittiin kehittämiskohteiksi. Nettisivut Infonäyttö fortum valpaspalvelu palvelu eteiset lukutorin pop-up koju jätteen keräysjärjestelmä Kuva 17. Suurpellon alueen kehityskohteiksi valitut palvelut

29 29 Paikkoja yhteistyölle Tarvitaan sekä fyysisiä että virtuaalisia paikkoja, joissa yhteinen kehittäminen voi tapahtua ja uudet ideat syntyä. Suurpellon sydämeen on heti rakentamisen alkuvaiheessa toteutettu tapahtumia varten torialue, Lukutori, Infopaviljonki, Angry Birds -puisto sekä asukkaiden viljelyslavat. Lukutorin viereen nousee kaupan ja palvelujen keskus, josta muodostuu alueen kohtaamispaikka ja sydän. Kuva 18. Suurpellon infopaviljonki Fyysiset paikat kehittämistyölle Suurpellossa Suurpellon Markkinointi Oy:llä oli World Design Capital vuoden hankkeena Ihmiset tekevät Suurpellon. Siihen kuului alueen kiintopisteenä toimivan infopaviljongin toteuttaminen. Se on siirrettävissä oleva rakennus, jonka paikkaa voidaan vaihtaa alueen rakentumisen edetessä. Infopaviljongin rakennuttaja ja ylläpitäjä on Suurpellon Markkinointi Oy.

30 30 Infopaviljongissa välitetään tietoa Suurpellon alueesta ja sen kehityksestä sekä kerätään asukkaiden näkemyksiä, mielipiteitä ja ideoita Suurpellon kehittämiseksi. Infopaviljongista on tullut konkreettinen kohtaamispaikka vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi asukkaiden ja alueen toimijoiden välillä. Yläkerrasta avautuvat näkymät joka suuntaan yli Suurpellon. Paviljonki toimii Markkinointi Oy:n työtilana ja kokoontumistilana sekä tarjoaa tilan erilaista toimintaa varten. Toimintamuotoja ovat olleet mm. kahvila, erilaiset te lat, asukasillat, pienimuotoinen verstastoiminta. Sisustus on suunniteltu muunneltaviksi näyttelyihin, kahviloihin, kokouksiin ja ideapajoihin. Kuva 19. Angry Birds -leikkipuistossa riittää puuhattavaa

31 31 Suurpeltoon valmistui vuonna 2012 Suomen ensimmäinen Angry Birds -leikkipuisto. Puisto toimii alueella asuvien perheiden kohtaamispaikkana. Liukumäkiä, kiipeilyseiniä, riippusiltoja, putkihissejä ja muuta touhua tarjoava puisto houkuttelee myös lähialueilta vierailijoita. Puiston voi kiertää esteettömästi, reitillä on kaide ja useita penkkejä. Lisäksi pyörätuolia käyttäville lapsille on esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko. Suurpelto-seuran perustaminen sai alkusysäyksen siitä, kun joukko asukkaita halusi alueelle viljelylavoja. Kaupunki lähti mukaan suunnittelemaan tätä viljelytoimintaa, mutta edellytti, että sopimukset tehdään yhdistyksen kanssa. Yhdistys perustettiin 2012 ja puolessa vuodessa Suurpellossa oli jo 40 kaupunkiviljelijää. Kuva 20. Suurpelto-seuran viljelylaatikot kukka loistossa, kuvaaja Anita Järvisalo

32 32 Kuva 21. Vähällä käytöllä oleva palvelueteistila, kuva Suurpellon Markkinointi Oy Palvelueteiset Suurpellon kaikkien kerrostalojen porrashuoneiden ensimmäisessä kerroksessa on niin sanotut palvelueteiset, joihin voidaan toimittaa esimerkiksi verkkokaupasta ostetut tuotteet. Asukkaat voivat vuokrata palvelueteisestä kaapin, johon päivittäistavarat ja muut ostokset toimitetaan. Ruokaostoksia varten on kehitetty lämpöeristetty ja kylmägeelillä varustettu kuljetuslaatikko, jota voidaan käyttää niin pakasteiden kuin lämpimän ruoan kuljetukseen.

33 33 Kuva 22. Palvelueteistyöpajassa ideoitiin uusia palveluideoita vähällä käytöllä oleville tiloille AJA-hankkeessa kartoitettiin ideatyöpajoissa asukkaiden kanssa nettikaupan tilauksia varten tehtyjen palvelueteistilojen käytön tehostamista. Syntyi idea eteisten käyttämisestä pop up -tiloina, joissa asukkaat ja yritykset voivat järjestää erilaista toimintaa ja tapahtumia. Työpajassa ideoitiin palveluja asukasryhmittäin: seniorit, aikuiset, nuoret ja lapset. Kaikille yhteisiä palvelutarpeita löydettiin seuraavien otsikoiden alle: ruoka, viljely, liikunta, kerhot ja yhdistykset, lukeminen, käsityöt, kohtaamispaikka, tapahtumat, palvelutoiminta, kirpputori- ja vaihtotoiminta, terveys, musiikki, elokuvat ja teatteri. Esimerkiksi palvelutoiminnaksi ideoitiin nuorille pop up -kahvilaravintola, oma start up -firma, tablettitietokonekurssi vanhemmille, koiraparkki ja koirien ulkoiluttaminen sekä tietovisa+korttipeli-tapahtumat. Erityisesti työpajasta nousi esille tarve kohtaamispaikasta, joka olisi tarkoitettu eri-ikäisille asukkaille. Ville Mensio, palvelumuotoilija, projektipäällikkö, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

34 34 Kuva 23. Pop up -koju työpajan työskentelyä Kuva 24. Työpajan tuloksena syntyi hahmomalleja kojusta Lukutori AJA-hankkeessa vastattiin tarpeeseen kehittää Suurpellon keskeistä aluetta Lukutoria. Työpajoissa syntyi idea toteuttaa Lukutorille uudenlaisia kojuja, joita voidaan käyttää pop up -tapahtumien järjestämisessä. Asukkaille järjestettiin ideointityöpaja, ja uudenlaisten torikojujen kokonaisuus suunniteltiin asukkaiden toiveiden pohjalta. Kuva 25. Työpajan tulosten pohjalta piirrettiin luonnoskuvat kojuvaihtoehdoista.

35 35 Kuva 26. Kojun mallinnos edestä Kuva 27. Kojun mallinnos takaa Koju rakennetaan ekologisesti käsitellystä puumateriaalista yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa ja sitä pilotoidaan Lukutorilla. Asukkaat, yritykset ja kaupunki voivat käyttää kojukokonaisuutta monipuolisesti pop up -tilana. Kuva 28. Kojukokonaisuus suunniteltiin monikäyttöiseksi ja muunneltavaksi erilaisia tapahtumia varten.

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Vaasa 22.9.2016 Esityksen sisältö Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Alustamainen toiminta ja toimijoiden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti OPUS-hanke Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ns. oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti, joka perustuu asukkaiden, julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön ( P4-malli ) Malli

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella

Lisätiedot

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue.

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Hankkeen keskiössä olleeseen vanhaan kouluun saneerattiin hyvinvointipalveluja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JOKAISEN ARJESSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT / 2025 / Selvitykset yleisistä tulevaisuuskatsauksista ja muissa maissa laadituista alan strategioista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

Mul on sellanen olo, et mua on kuultu Opasteita yhdessä kehittämisen mahdollisuuksiin ja vaikuttavaan kuntayhteistyöhön

Mul on sellanen olo, et mua on kuultu Opasteita yhdessä kehittämisen mahdollisuuksiin ja vaikuttavaan kuntayhteistyöhön Mul on sellanen olo, et mua on kuultu Opasteita yhdessä kehittämisen mahdollisuuksiin ja vaikuttavaan kuntayhteistyöhön Virpi Vepsäläinen projektikoordinaattori, Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9)

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo (49-7--9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo ievitalo Oy esittää, että Espoon kaupunki vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella perustettavalle asunto-osakeyhtiölle kiinteistön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Turun hankkeessa keskityttiin olemassa olevien ja uusien palveluiden kehittämiseen kohdealueilla, verkostotyöskentelyn ja viestinnän

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KÄSITYÖ VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KÄSITYÖ VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 EXPERIENCE CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 EXPERIENCE CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 EXPERIENCE CORNER TAUSTAMATERIAALIA EXPERIENCE CORNER TIEDE JA TUTKIMUS ELÄMYKSELLISESTI EXPERIENCE CORNER Experience Corner on Tiedekulman monikanavainen, vuorovaikutteinen ajankohtais-

Lisätiedot

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE - kolme esimerkkiä asukkaiden osallistamisesta Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kehitetään osana poikkihallinnollista

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot