Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä. käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen. Ville Mensio Satu Åkerblom

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä. käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen. Ville Mensio Satu Åkerblom"

Transkriptio

1 Palvelumuotoilu asuinalueen kehittämisessä käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen Ville Mensio Satu Åkerblom

2 2 AJA asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa hanke toteutettiin vuosina Culminatum Innovation OY Ltd:ssä olevassa Uudenmaan asumisen osaamiskeskusohjelmassa. Hanke siirtyi osaamiskeskusohjelman päättymisen jälkeen Uudenmaan liittoon. Hanke päättyi toukokuussa AJA-hanke oli osahanke EAKR-rahoitteisessa Tetraedri-hankekokonaisuudessa, jota hallinnoi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Muita rahoittajia olivat Espoon kaupunki, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Mukana hankkeessa olivat myös Suurpelto-seura, Suurpelto-projekti ja Suurpellon Markkinointi Oy. Uusilla alueilla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät toimet vaikuttavat siihen, miten aluetta voidaan kehittää. Kunnat toimivat asuinalueidensa kehittämistyön mahdollistajina. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamalli rakennettiin yhteistyössä Espoon Suurpellon asukkaiden ja kaupungin sekä alueella toimivien yritysten kanssa palvelumuotoilua hyödyntäen. Tavoitteena on, että mallin avulla voidaan parantaa Suurpellon palveluita ja alueen visio Suurpelto on hyvä paikka elää toteutuu. Mallia varten Suurpellon alueella testattiin erilaisia käyttäjätiedon keruumenetelmiä yhteistyössä asukkaiden ja hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa. Palvelumuotoilu tulisi kytkeä nykyistä kiinteämmin osaksi fyysisen ympäristön suunnitteluprosesseja. Kuva 1. Hankkeen yhteistyötahot AJA-hankkeen verkkosivut:

3 3 Lukijalle Tässä oppaassa on kuvattu käyttäjätiedon keräämisen toimintamalli. Oppaaseen on koottu tietoa palvelumuotoilusta sekä hyvin toimivista käyttäjätiedon keräämisen menetelmistä. Sisältö pohjautuu pääosin AJA Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa hankkeeseen, jossa toimintamalli kehitettiin yhteistyössä asukkaiden, kaupungin ja alueella toimivien yritysten kanssa. Malli kuvataan käyttämällä konkreettisia esimerkkejä ja toimenpiteitä, joita tehtiin AJA hankkeessa. Lisäksi oppaassa kuvataan kohdealueen, Espoon Suurpellon, ominaisuuksia, jotta lukijalle syntyy kokonaiskuva mallin rakentamisen prosessista. Tarkoituksena on, että mallia pystytään hyödyntämään myös muilla uusilla asuinalueilla. Käyttäjiltä saatu palaute on ensisijaisen tärkeää uusien asumisen ratkaisujen toteuttamisessa ja edelleen kehittämisessä. Tuotteet ja ratkaisut, joista on saatu riittävästi käyttökokemuksia eri kohderyhmiltä parantavat asuinympäristön laatuominaisuuksia ja asukkaiden arjen toimivuutta. Asukkailta voidaan saada nopeasti palautetta alueen palveluiden ja suunnitteluratkaisuiden toimivuudesta, kun käytetään palvelumuotoilun menetelmiä. Suora kontakti käyttäjiin tehostaa tuotekehitystä. Asukkaat ovat parhaita löytämään uusia tarpeita ja ideoimaan uusia ratkaisuja. Tämä edellyttää uudella rakentumassa olevalla alueella jatkuvaa vuorovaikutusta sekä tiivistä yhteistyötä asukkaiden, kaupungin ja yritysten välillä. Käsikirja on suunnattu aluerakennuskohteiden eri toimijoille, asuinrakennuksien suunnittelijoille ja toteuttajille sekä yrityksille, jotka tuottavat asuinympäristöihin tuotteita ja palveluita.

4 4 Sisällys 1. Tausta 2. Kehittämisalustana Espoon Suurpelto 3. Palvelumuotoilu asuinalueiden kehittämisessä 4. Menetelmiä käyttäjäpalautteen keräämistä varten 4.1 Käyttäjäkysely 4.2 Itsedokumentointi 4.3 Työpaja 4.4 Havainnointi 4.5 Tapahtumat 5. Kaikki mukaan asukkaiden motivointi ja sitouttaminen 5.1 Asukasyhdistysten rooli 5.2 Markkinointiyhtiön rooli 6. Miten yhteistyö käynnistetään? 6.1 Paikkoja yhteistyölle Palvelueteiset Lukutori 6.2 Virtuaaliset paikat vuorovaikutteiselle kehittämiselle Suurpellossa Nettisivut Infonäyttö 6.3 Olemassa olevien palveluiden kehittäminen Jätteenkeräysjärjestelmä Fortumin Valpas palvelu 7. Käyttäjätiedon keräämisen malli ja sen hyödyntäminen 7.1 Mallin kuvaus 7.2 Minne käyttäjätieto kerätään? 8. Tietolähteitä

5 5 Tausta Yksittäisen kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä keskimäärin yli puolet riippuu asuinalueen aluerakenteesta ja aluekehitysvaiheessa tehdyistä valinnoista. Asuminen aiheuttaa merkittävän osan ilmastonmuutosta kiihdyttävästä ympäristökuormasta. Asuntorakentamisessa tehtyjen ratkaisujen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt useita poikkeuksellisen laajoja uusien asuinalueiden rakentamishankkeita, joihin kaikkiin on liitetty ekologisia tavoitteita. Kunnat pystyvät ohjaamaan rakennustason hiilijalanjälkeä kaavoituksen, tontinluovutuksen ja rakentamisen ohjauksen avulla. Kaavoitus- ja suunnitteluvaiheessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin päästöihin: rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen, rakennuksen käytöstä aiheutuvien sekä korjaustoimenpiteiden aiheuttamien päästöjen kokonaissummana. Uudet, kiristyvät määräykset pakottavat eri toimijat omaksumaan nopeasti uusia ratkaisuja ja kehittämään jo toteutettuja edelleen. Merkittävä osa rakennuksen hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana. Huipputeknologian avulla asumista ja kulutusta voidaan kehittää energiaa säästäväksi ja ympäristön kannalta kestäväksi. Asukkaiden ja kuluttajien käyttötottumukset vaikuttavat energian kulutukseen. Kahdessa samanlaisessa rakennuksessa kulutus voi olla hyvin erisuuruinen asukkaiden kulutustottumuksista riippuen. Joissain tapauksissa uuden teknologiaratkaisun ympäristöedut jäävät toivottua vähäisemmiksi, koska asukkaat eivät hyödynnäkään energiasäästävää teknologiaa suunnitellulla tavalla. Käyttäjien asenteet ja motivaatio käyttää ympäristöystävällistä teknologiaa paranevat, kun asumisen teknologia suunnitellaan luontevaksi ja vaivattomaksi osaksi käyttäjien arkipäivää. Uusien alueiden rakentamista varten tarvitaan toimintamalli, jolla pystytään keräämään systemaattisesti käyttäjäpalautetta ja olemaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Käyttäjätiedon avulla voidaan selvittää, miten tuotteiden ja palveluiden käytettävyys voidaan optimoida ja käytön aikainen hiilijalanjälki minimoida.

6 TUR UN VÄY k SMEDSBY SKOLA k RAUTASEPÄN PUISTO IV ALUE P V ALUE POHJANPELTO VÄVARSIN PELTO KEHÄ II VÄVARSKULLEN STORHEMTIN PUISTO P VI JA VII ALUE k OPINMÄKI E K IL ONV ÄYL TU AKA Ä AT U KEHÄ TO K ARI N KA IS N PU SAN T TA A TI HEN TIN T TA A LHEM HEN L IL P P IH A JA K IR KI RJ KI JA N TO K R E T IE K IL O JAN R IK S ENT NVÄY IE K IR KLA RPE Olarin koulu ja lukio I YL T IE I JA II ALUE LLON i k j LÄ SUU SUURPELTO Infopaviljonki kauppa jäteterminaali k koulu päiväkoti Angry Birds-leikkipuisto Valmis rakennus Kaavoitettu rakennus Hiekkakenttä P Leikkipuisto I ja II alueen raja III - VII alueiden rajat MAA KOKINKYLÄN PUISTO AT U TI ESPOON KESKUSPUISTO KY NÄ KATU KA AR I AA AT U P U IS M KI RJ AK HANS FLOORIN LEIKKIPUISTO LL O N P PIIL IPU UN TIE TIE A LILLHEMTIN LEIKKIPUISTO TIN AK UJ EM RPE LH KEH Ä II LIL SI LTA HE NT TAA N A LU TU KU KA SUU VA N H j K U JA LU KU i III ALUE II LU K U k SM ÄE NT IE k k Espoon Steinerkoulu Kuva 2. Suurpellon kartta MAN KKA ANLA AKS ONT IE

7 7 Kehittämisalustana Espoon Suurpelto AJA, eli Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa -hankkeessa toimintamallin kehittäminen tehtiin yhteistyössä Espoon kaupungin Suurpelto-projektin, Suurpellon asukkaiden ja alueella toimivien yritysten kanssa. Kehitystyössä hyödynnettiin erityisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Kuva 3. Suurpelto, Lillhemtin puisto Suurpellon asuinalue rakentuu Kaakkois-Espooseen, Kehä II:n varrelle vanhaan maalaismaisemaan, konkreettisesti peltoaukealle. Aluetta ympäröivät pientaloalueet ja runsas luonto, joka liittyy Espoon keskuspuiston virkistysalueiden kokonaisuuteen. Suurpelto on helposti saavutettavissa sekä julkisilla liikennevälineillä että kevyenliikenteen reittejä pitkin. Suurpelto on kooltaan 325 hehtaaria, josta puistoa tulee olemaan 90 hehtaaria. Rakennusoikeutta on noin miljoona kerrosneliömetriä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2007 ja alue rakentuu vuoteen 2020 saakka. Maanomistus on pääosin yksityistä. Alueella on 7 kaavoitusaluetta. Niistä 2 on rakenteilla ja 3 kaavoitusprosessia on käynnissä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle 2010 ja tällä hetkellä asukkaita on noin Vuonna 2020 alueella asuu arviolta asukasta ja työpaikkoja on Suurpellossa on kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja, jotka ovat asumisoikeus-, vuokra- ja omistusasuntoja. Arviolta noin 46 % tulee olemaan vapaarahoitteista- tai asumisoikeustuotantoa.

8 8 Kuva 4. Visiokuva Suurpellon koulukeskittymästä Opinmäestä, Suurpellon markkinointi Oy Ennen kuin Suurpellon aluetta alettiin suunnitella alueelle luotiin visio. Sen mukaan alueella asuminen ja rakentaminen ovat kestävän kehityksen mukaista, perhekeskeisyys näkyy asumisessa ja palveluissa, uudet innovatiiviset palvelukonseptit helpottavat arkea, elinikäinen oppiminen on kivaa ja kansainvälisyys on arkipäivää. Suurpelto tarjotaan yrityksille jalustaksi kokeilemiseen, ideoiden jalkauttamiseen ja testaamiseen. Puhutaan aidosta Living lab -ympäristöstä, jossa käyttäjät, asiakkaat ja yritykset, jotka tuottavat uudenlaisia ideoita sekä yhteiskunnan rakenteet kohtaavat toisensa. Mahdollistetaan uudella tavalla tekeminen. Ei isoina projekteina vaan pieninä kokeilemisina. Pekka Vikkula, Suurpellon projektin johtaja, Espoon kaupunki

9 9 Palvelumuotoilu asuinalueiden kehittämisessä Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Sen tavoitteena on palvelun käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilua voidaan käyttää suunnittelu- tai kehittämisvaiheessa olevien tuotteiden, palveluiden tai niiden muodostamien kokonaisuuksien toimivuuden arvioimisessa ja niiden edelleen kehittämisessä. Kunnat toimivat asuinalueen kehittämisessä mahdollistajina. Uusilla alueilla maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät toimet vaikuttavat siihen, minkälaista kehittämistoimintaa alueelle voidaan toteuttaa. Palvelumuotoilu tulisi osata kytkeä nykyistä paremmin fyysisen ympäristön suunnitteluprosesseihin. Käyttäjien tulevien tarpeiden tuominen uusien asuinalueiden suunnittelu- ja päätösprosesseihin on hankalaa, koska asukkaat ja muut käyttäjäryhmät eivät ole vielä tiedossa. Olemassa olevilla asuinalueilla tilanne on helpompi, koska asukkaat ja muut toimijat voidaan sitouttaa suunnitteluprosessiin heti alussa. Käyttäjälähtöisesti toteutetun suunnittelun ja kehittämistoiminnan päämääränä on olla vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa todellisissa käyttötilanteissa ja tunnistaa sen kautta uusia tarpeita sekä kehittää, kokeilla ja hioa palveluratkaisuja. Käyttäjälähtöisesti toteutettua kehitystyötä tulisi tehdä systemaattisesti, koska toimijoiden kilpailuetu menetetään nopeasti, jos tuotteita ja palveluita ei pystytä parantamaan käyttökokemusten kautta saadun tiedon pohjalta.

10 10 Kuva 5. Neloskierre Tuloksellinen asuinalueen kehittäminen edellyttää vuorovaikutteista toimintatapaa eri toimijoiden ja sektorien välillä. Uusien ratkaisujen kehittämisessä tarvitaan kumppanuuteen perustuvaa, neloskierre-mallin mukaista yhteistyötä, jossa yritykset, kaupunki, tutkijat ja asukkaat toimivat yhdessä. Asukkaat ja alueen muut toimijat, kuten taloyhtiöt ja yritykset, osallistuvat yhdessä innovaatioiden kehittämiseen ja testaamiseen.

11 Kuva 6. Stefan Nilsson, Big Field -kahvilan perustaja, kuvaaja Ilari Peltomäki 11

12 12 Kuva 7. Latte-kahvi valmistuu Big Field -kahvilassa, kuvaaja Ilari Peltomäki AJA-hankkeessa käytettiin erilaisia palvelumuotoilun keinoja, joiden avulla asukkaat osallistuivat asuinalueensa kehittämiseen. Erilaisissa tapahtumissa ja työpajoissa kerättiin tietoa asumisen arkikokemuksista ja uusien palveluiden ja tuotteiden toimivuudesta sekä löydettiin konkreettisia ratkaisuja palveluiden parantamiseksi. Hankkeen aikana syntyi myös uusia palveluideoita esimerkiksi kerrostalojen nettiostoksia varten tehtyjen palvelueteisten käyttäminen monipuolisina pop up -toiminnan tiloina. Toisena esimerkkinä yksi Suurpellon asukas päätti perustaa pop up -kahvilan. Suurpellossa on mahdollistettu pop up -yritysten toiminta. Palvelut pystyvät tulemaan ihmisten luokse. Pekka Vikkula, Suurpellon projektin johtaja, Espoon kaupunki

13 13 Paremmat palvelut ja tarpeiden tyydyttäminen Palvelun paraneminen ja liiketoiminnan kehittyminen käyttäjä palvelumuotoilu palvelun tarjoaja Palvelun parannusehdotusten ja uusien palveluaihioiden löytäminen ja kehittäminen käyttäjälähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen Kuva 8. Palvelumuotoilun keskeinen rooli palvelujen parantamisessa Suurpellossa onnistuttiin tekemään käyttäjälähtöistä suunnittelua valituissa kehittämiskohteissa siten, että palvelut vastaavat aikaisempaa paremmin sekä käyttäjien tarpeita että palveluntarjoajien liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelumuotoilun kautta saadaan asukkaiden ideat mukaan kehittämisprosessiin. Alueen kehittäminen on yhteinen asia ja asukkaat kokevat mielekkääksi olla siinä mukana. Eri toimijat kohtaavat toisensa. Palvelumuotoilu tuo kehittämiseen positiivisen ilmapiirin, tekeminen on hauskaa, asioita tehdään yhdessä ja yhteisestä tekemisestä tulee voimavara. On mukavaa tehdä yhdessä töitä vaikeidenkin asioiden parissa. Satu Åkerblom, arkkitehti,erityisasiantuntija, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

14 14 Menetelmiä käyttäjäpalautteen keräämistä varten Käyttäjälähtöisten menetelmien avulla pystytään tuottamaan tietoa tuotteiden ja palveluiden toimivuudesta ja löytämään jatkokehitystarpeita. Asukkaita, aluetta ja palveluntarjoajia hyödyttävä käyttäjätiedon keräämisen malli pyrkii siihen, että tietoa kerätään alueelta hallitusti ja oikeilla menetelmillä. On tärkeää, että tiedetään minkälaisilla käyttäjälähtöisillä menetelmillä erilaisia palveluita ja tuotteita kannattaa arvioida ja kehittää. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamallia varten Suurpellon alueella testattiin erilaisia käyttäjätiedon keruumenetelmiä yhteistyössä asukkaiden ja yritysten kanssa. Aluerakentamisalueelle parhaiten soveltuviksi käyttäjätiedon keruumenetelmiksi valikoituivat sähköiset käyttäjäkyselyt, itsedokumentointi, havainnointi sekä ideointi- ja seurantatyöpajat. Näitä menetelmiä voidaan käyttää joko erikseen tai yhdistämällä niitä kohteesta riippuen. Hankkeeseen mukaan lähteneet yritykset lähtivät ennakkoluulottomasti kohtaamaan alueen asukkaita, koska ne kokivat hyötyvänsä liiketoiminnassaan suorasta asukaspalautteesta. Ville Mensio, palvelumuotoilija, projektipäällikkö, AJA-hanke, Uudenmaan liitto. Kuva 9. Käyttäjätiedon keräämistä Espoo päivillä Suurpellossa

15 15 Käyttäjäkysely voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: 1) kyselemällä kasvotusten käyttäjältä palvelun tai tuotteen toimivuudesta 2) postittamalla kyselykaavake palautusohjeineen asukkaille täytettäväksi 3) sähköisenä sähköpostiin lähetettävänä internetkyselynä Internetkysely on tehokas tapa, koska siinä voidaan pyytää käyttäjää samaan aikaan tutustumaan palveluun tai tuotteeseen ja tämän jälkeen vastaamaan sähköiseen kyselyyn.

16 16 Itsedokumentointia käytettäessä asukkaalle annetaan kotiin dokumentointivälineitä ja tehtäviä sisältävä paketti. Asukas tekee annetut tehtävät arvioidessaan tuotetta tai palvelua. Välineinä ovat tavallisesti päiväkirja, kamera, kynä ja tarrat. Niitä käyttäen asukas voi merkitä ja dokumentoida esimerkiksi huomaamiaan vikoja tai keksimiään parannusehdotuksia tuotteeseen tai palveluun. Dokumentointi voi sisältää myös valokuvaustehtäviä. Dokumentointi suoritetaan asukkaan kanssa sovitun ajan kuluessa, joka määräytyy sen perusteella kuinka pitkältä ajalta halutaan käyttökokemuksia.

17 17 Työpaja on hyvä tapa saada monia ideoita ja kehittämistarpeita kerralla suurelta määrältä ihmisiä tehokkaasti ja lyhyessä ajassa. Työpajalla on oltava vetäjä, joka ohjaa työpajan kulkua valitun työpajametodin mukaisesti. Työpajasta on hyvä tehdä mahdollisimman yksinkertainen, helposti ymmärrettävä ja mielenkiintoinen, jotta osallistujat jaksavat olla aktiivisia koko työpajan ajan. Silloin saavutetaan hyviä tuloksia. Tärkeää on, että työpajan kutsusta selviävät työpajan tavoitteet. Työpajan tulokset dokumentoidaan, jonka jälkeen palvelun tai tuotteen kehittäjät vievät ne tuotekehitykseensä. Suositeltavaa on, että kehittynyt tuote arvioidaan vielä asukkaiden kanssa niin sanotussa seurantatyöpajassa.

18 18 Kuva 10. Fortumin Valpas-palvelun työpaja AJA -hanke toteutti Fortumin Valpas-palvelun kehittämiseksi työpajan Infopaviljongissa Fortumin ja Suurpelto-seuran yhteistyönä. Työpajassa asukkaiden kanssa etsittiin uusia ideoita ja parannusehdotuksia Fortumin Valpas-palvelun kehittämiseksi. Työpajan pohjamateriaalina olivat asukkaille tehdyn kyselyn tulokset. Työpajassa keskityttiin palvelun yleisilmeen ja toimintojen parantamiseen rennossa kahvilamaisessa tunnelmassa. Metodina käytettiin mukaelmaa World Cafe -ideointimenetelmästä. Aluksi kehitettävä palvelu esiteltiin. Sen jälkeen asukkaat kuvasivat muistilapuille, minkälainen Valpas-palvelun tulisi olla, jotta se olisi haluttu käyttää. Laput koottiin fläppitaululle ryhmiin, joille annettiin samankaltaisuuden perusteella otsikot (ulkoasu, toiminnot, sisältö). Seuraavaksi ideoitiin ryhmissä, miten palvelun nykyisiä toimintoja (oma kulutus, vertailu, suunnittele ja asetukset) voitaisiin parantaa. Ideat koottiin fläppitaululle ryhmiksi, joista muodostettiin palvelukokonaisuuksia. Tämän jälkeen ryhmät kiersivät katsomassa toisten ryhmien tuloksia ja lisäsivät niihin uusia ideoita. Lopuksi tarkasteltiin työpajan alussa kirjoitettuja, adjektiivein kuvattuja palvelun ominaisuuksia ja huomattiin, että työpajan aikana Valpas-palvelun parantamiseksi oli syntynyt konkreettisia parannusehdotuksia, jotka vastasivat alussa kirjoitettua toivelistaa. Työpajan tulokset dokumentoitiin palvelun parantamista varten. Fortum vei asukaspalautteen palvelun tuotekehitykseen, jonka jälkeen järjestettiin uusi ns. seurantatyöpaja parannusten vaikutusten seuraamiseksi. Siinä asukkaat antoivat palautetta tehtyjen parannusten toimivuudesta.

19 19 Kuva 11. Pop up -kojun ideointityöpaja Pop up -kojun ideointityöpaja toteutettiin ns. osallistavan suunnittelun menetelmin. Siinä asukkaiden tarpeita, haluja ja tuntoja kartoitettiin kuvien, sanojen ja prototyyppien rakentamisen avulla. Kojun tyypin valinta tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa.

20 20 Havainnoinnin avulla voidaan arvioida tuotteen käytettävyyttä todellisissa käyttötilanteissa. Samalla saadaan palautetta tuotteen hyödyllisyydestä ja hyväksyttävyydestä. Havainnoinnissa käyttäjää niin sanotusti varjostetaan eli ollaan varjona hänen käyttäessään palvelua tai tuotetta. Asukasta tarkkaillaan ja tehdään havainnoista muistiinpanoja. Havainnoinnin aikana seurataan, miten käyttäjät omaksuvat tuotteen ja millaisia käyttötapoja sille muodostuu. Tehokas tapa toteuttaa havainnointi on videoida tai nauhoittaa käyttötilanteet. Tähän menetelmään yhdistetään yleensä vielä haastattelu, jotta käyttäjältä saadaan syvempi palaute tuotteen tai palvelun käytöstä. Havainnointia voidaan täydentää asukkaiden tekemillä käyttöpäiväkirjoilla tai -lokeilla, joihin asukkaat kirjaavat tietoja ja omia havaintojaan käyttötilanteista.

21 21 Kuva 12. Suurpelto-seuran oma bändi, kuvaaja Anita Järvisalo Tapahtumien järjestäminen auttaa käyttäjätiedon keräämisessä ja asukkaiden innostamisessa tuottamaan käyttäjätietoa. Tapahtumia on hyvä järjestää erilaisilla konsepteilla ja kohdentaa ne kaikille ikäryhmille. Lisäksi voidaan olla mukana myös alueelle jo vakiintuneissa tapahtumissa. Tapahtumien yhteydessä on helppo tehdä käyttäjäkyselyitä eri asioihin liittyen. Tapahtumapohjaiset työpajat houkuttelevat asukkaita ja oikeita kohderyhmiä osallistumaan.

22 22 Kuva 13. Angry Birds -puiston pienet käyttäjät AJA-hankkeessa tehtiin teemahaastattelu asukkaille Angry Birds -puistossa. Puisto toimi hyvin haastattelutilanteessa, koska asukkailla oli aikaa keskustella asioista ja tunnelma oli leppoisa.

23 23 Kuva 14. AJA-hanke mukana Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa Vuosittain järjestettävässä Kukkiva Suurpelto -tapahtumassa kerättiin asukkailta tietoja alueen toimivuudesta, palveluista ja parannusehdotuksista käyttäjäkyselyjen avulla.

24 24 Kuva 15. Espoo-päivän toimintaa Suurpellossa AJA-hanke oli mukana vuonna 2013 vuosittain vietettävässä Espoo-päivässä toteuttamassa asukaskyselyn. Suurpellossa järjestetyssä päivässä selvitettiin asukkaille mieluisimpia käyttäjäpalautteen antamisen menetelmiä. Lisäksi tiedusteltiin alueen palvelujen parantamistarpeita sekä kerättiin kehittämisideoita. Imujätejärjestelmästä ja palvelueteisistä kerättiin erikseen tarkempaa käyttäjäpalautetta.

25 Kuva 16. AJA-hankkeen päätöstapahtuman juliste 25

26 26 AJA-hankkeen päätösseminaarista tehtiin sisällöltään uudenlainen hankkeen päätöstapahtuma. Ideana oli saada tahtumaan mukaan myös niitä nykyisiä ja tulevia asukkaita mukaan, jotka eivät tähän mennessä ole vielä olleet aktiivisia osallistumaan alueen kehittämistyöhön. Kaikki mukaan asukkaiden motivointi ja sitouttaminen Keskeistä on asukkaiden ja palveluntarjoajien kohtaaminen ja siitä syntyvä yhteistyö alueen hyväksi. Asukkaiden on saatava tietää, miten heidän osallistumisensa kautta syntyvä tieto vaikuttaa kehittämistyön tuloksiin. Asukkaiden mukaan ottaminen myös tilaratkaisujen (Suurpellossa esimerkiksi palvelueteiset tai torikojut) innovointiprosessiin on tärkeää, koska vain käyttäjät voivat olla erityisasiantuntijoita tilojen käyttötarpeista. Suurpellossa yhteistyötä tekivät Espoon kaupungin Suurpelto-projekti, Suurpellon markkinointi Oy, Suurpelto-seura, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Yhteistyö Suurpellon Markkinoinnin ja Suurpelto-projektin välillä tiivistyi. Alueelle perustettiin Suurpelto-seura, joka ryhtyi tekemään tiivistä yhteistyötä Suurpellon Markkinoinnin ja Suurpelto-projektin kanssa. Palvelumuotoilu mahdollistaa sen, että asukkaat pystyvät osallistumaan alueen kehittämiseen. Se houkuttelee mukaan aktiivisia asukkaita, mutta sen lisäksi myös niitä, jotka eivät ole aina aktiivisia. Asukkaat tietävät mitä alueella tapahtuu. Siitä syntyy yhteenkuuluvuuden tunnetta ja herää kiinnostus osallistua alueen kehittämiseen. Syntyy jatkuva prosessi, jossa on luontevaa olla mukana. Satu Åkerblom arkkitehti, erityisasiantuntija, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

27 27 Asukasyhdistysten rooli Asukkaat ja heidän seuransa ovat keskeisessä roolissa kun hyödynnetään palvelumuotoilua asuinalueen kehittämisessä. Alueen asukkaille voidaan tiedottaa seuran kautta kehittämistarpeista ja toimenpiteistä. Seuran kautta saadaan osallistujia käyttäjäkyselyihin ja työpajoihin. Suurpelto-seura toimii aktiivisesti kaupunginosansa asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi lisäämällä yhteisöllisyyttä ja paikallistuntemusta sekä ajamalla asukkaiden etuja. Suurpelto-seuralla on omaa harrastustoimintaa, mm. viljelylavoja Lillhemtinpuistossa, liikuntaryhmiä ja kädentaitojen piiri. Suurpelto-seura tekee tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Seura järjestää asukasiltoja ajankohtaisista asioista sekä erilaisia tapahtumia. Suurpellon asukkaat osallistuivat innokkaasti erilaisiin työpajoihin, joissa pohdittiin, miten alueen palveluista saataisiin entistä parempia. Markkinointiyhtiön rooli Suurpellon Markkinointi Oy toimii yhteistyössä kaupungin aluerakentamisprojektin kanssa ja rakentaa alueen brandiä. Yhtiö hoitaa alueen markkinointia ja B-to-B yhteistyötä. Suurpelto on nimetty Espoon Living lab -alueeksi ja se toimii useiden erilaisten kehityshankkeiden kokeilualustana. Suurpellon Markkinointi Oy tekee yhteistyötä kehittämishankkeiden kanssa. Esimerkiksi vuosina yhtiö teki Espoon seudun koulutusyhtymä Omnian ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyötä Koulii-hankkeessa. Lisäksi yhtiö ylläpitää alueen nettisivuja. AJA-hankkeen työpajoista ja tapahtumista tiedotettiin asukkaille Suurpellon nettisivuilla. Työpajoja ja tapahtumia järjestettiin yhteistyössä Suurpellon Markkinointi Oy:n ja Suurpelto-seuran kanssa. Suurpellon Markkinointi Oy verkotti AJA-hankkeen Koulii-hankkeeseen. AJA-hanke osallistui Koulii-hankkeen tapahtumiin.

28 28 Miten yhteistyö käynnistetään? Konkreettisten kehittämiskohteiden kautta pystytään käynnistämään yhteistyö asukkaiden ja alueen toimijoiden välille. Kehittämiskohteet tulee etsiä yhdessä asukkaiden, kunnan ja alueelle tulossa olevien tai alueella jo toimivien tahojen kanssa. Suurpellon aluetta rakennetaan uutta teknologiaa hyödyntäen. AJA-hankkeessa kartoitettiin yhteistyössä asukkaiden, Espoon kaupungin ja Suurpellon alueella toimivien yritysten perustaman Suurpellon Markkinointi Oy:n sekä Suurpelto-projektin kanssa tärkeimmät kehitettävät palvelut ja tuotteet. Sen jälkeen arvioitiin yhdessä niiden toimivuutta ja esitettiin toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Asukkailta saadun tiedon pohjalta yritykset tekivät parannuksia palveluihinsa. Kuusi uutta ja edistyksellistä palvelua valittiin kehittämiskohteiksi. Nettisivut Infonäyttö fortum valpaspalvelu palvelu eteiset lukutorin pop-up koju jätteen keräysjärjestelmä Kuva 17. Suurpellon alueen kehityskohteiksi valitut palvelut

29 29 Paikkoja yhteistyölle Tarvitaan sekä fyysisiä että virtuaalisia paikkoja, joissa yhteinen kehittäminen voi tapahtua ja uudet ideat syntyä. Suurpellon sydämeen on heti rakentamisen alkuvaiheessa toteutettu tapahtumia varten torialue, Lukutori, Infopaviljonki, Angry Birds -puisto sekä asukkaiden viljelyslavat. Lukutorin viereen nousee kaupan ja palvelujen keskus, josta muodostuu alueen kohtaamispaikka ja sydän. Kuva 18. Suurpellon infopaviljonki Fyysiset paikat kehittämistyölle Suurpellossa Suurpellon Markkinointi Oy:llä oli World Design Capital vuoden hankkeena Ihmiset tekevät Suurpellon. Siihen kuului alueen kiintopisteenä toimivan infopaviljongin toteuttaminen. Se on siirrettävissä oleva rakennus, jonka paikkaa voidaan vaihtaa alueen rakentumisen edetessä. Infopaviljongin rakennuttaja ja ylläpitäjä on Suurpellon Markkinointi Oy.

30 30 Infopaviljongissa välitetään tietoa Suurpellon alueesta ja sen kehityksestä sekä kerätään asukkaiden näkemyksiä, mielipiteitä ja ideoita Suurpellon kehittämiseksi. Infopaviljongista on tullut konkreettinen kohtaamispaikka vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi asukkaiden ja alueen toimijoiden välillä. Yläkerrasta avautuvat näkymät joka suuntaan yli Suurpellon. Paviljonki toimii Markkinointi Oy:n työtilana ja kokoontumistilana sekä tarjoaa tilan erilaista toimintaa varten. Toimintamuotoja ovat olleet mm. kahvila, erilaiset te lat, asukasillat, pienimuotoinen verstastoiminta. Sisustus on suunniteltu muunneltaviksi näyttelyihin, kahviloihin, kokouksiin ja ideapajoihin. Kuva 19. Angry Birds -leikkipuistossa riittää puuhattavaa

31 31 Suurpeltoon valmistui vuonna 2012 Suomen ensimmäinen Angry Birds -leikkipuisto. Puisto toimii alueella asuvien perheiden kohtaamispaikkana. Liukumäkiä, kiipeilyseiniä, riippusiltoja, putkihissejä ja muuta touhua tarjoava puisto houkuttelee myös lähialueilta vierailijoita. Puiston voi kiertää esteettömästi, reitillä on kaide ja useita penkkejä. Lisäksi pyörätuolia käyttäville lapsille on esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko. Suurpelto-seuran perustaminen sai alkusysäyksen siitä, kun joukko asukkaita halusi alueelle viljelylavoja. Kaupunki lähti mukaan suunnittelemaan tätä viljelytoimintaa, mutta edellytti, että sopimukset tehdään yhdistyksen kanssa. Yhdistys perustettiin 2012 ja puolessa vuodessa Suurpellossa oli jo 40 kaupunkiviljelijää. Kuva 20. Suurpelto-seuran viljelylaatikot kukka loistossa, kuvaaja Anita Järvisalo

32 32 Kuva 21. Vähällä käytöllä oleva palvelueteistila, kuva Suurpellon Markkinointi Oy Palvelueteiset Suurpellon kaikkien kerrostalojen porrashuoneiden ensimmäisessä kerroksessa on niin sanotut palvelueteiset, joihin voidaan toimittaa esimerkiksi verkkokaupasta ostetut tuotteet. Asukkaat voivat vuokrata palvelueteisestä kaapin, johon päivittäistavarat ja muut ostokset toimitetaan. Ruokaostoksia varten on kehitetty lämpöeristetty ja kylmägeelillä varustettu kuljetuslaatikko, jota voidaan käyttää niin pakasteiden kuin lämpimän ruoan kuljetukseen.

33 33 Kuva 22. Palvelueteistyöpajassa ideoitiin uusia palveluideoita vähällä käytöllä oleville tiloille AJA-hankkeessa kartoitettiin ideatyöpajoissa asukkaiden kanssa nettikaupan tilauksia varten tehtyjen palvelueteistilojen käytön tehostamista. Syntyi idea eteisten käyttämisestä pop up -tiloina, joissa asukkaat ja yritykset voivat järjestää erilaista toimintaa ja tapahtumia. Työpajassa ideoitiin palveluja asukasryhmittäin: seniorit, aikuiset, nuoret ja lapset. Kaikille yhteisiä palvelutarpeita löydettiin seuraavien otsikoiden alle: ruoka, viljely, liikunta, kerhot ja yhdistykset, lukeminen, käsityöt, kohtaamispaikka, tapahtumat, palvelutoiminta, kirpputori- ja vaihtotoiminta, terveys, musiikki, elokuvat ja teatteri. Esimerkiksi palvelutoiminnaksi ideoitiin nuorille pop up -kahvilaravintola, oma start up -firma, tablettitietokonekurssi vanhemmille, koiraparkki ja koirien ulkoiluttaminen sekä tietovisa+korttipeli-tapahtumat. Erityisesti työpajasta nousi esille tarve kohtaamispaikasta, joka olisi tarkoitettu eri-ikäisille asukkaille. Ville Mensio, palvelumuotoilija, projektipäällikkö, AJA-hanke, Uudenmaan liitto

34 34 Kuva 23. Pop up -koju työpajan työskentelyä Kuva 24. Työpajan tuloksena syntyi hahmomalleja kojusta Lukutori AJA-hankkeessa vastattiin tarpeeseen kehittää Suurpellon keskeistä aluetta Lukutoria. Työpajoissa syntyi idea toteuttaa Lukutorille uudenlaisia kojuja, joita voidaan käyttää pop up -tapahtumien järjestämisessä. Asukkaille järjestettiin ideointityöpaja, ja uudenlaisten torikojujen kokonaisuus suunniteltiin asukkaiden toiveiden pohjalta. Kuva 25. Työpajan tulosten pohjalta piirrettiin luonnoskuvat kojuvaihtoehdoista.

35 35 Kuva 26. Kojun mallinnos edestä Kuva 27. Kojun mallinnos takaa Koju rakennetaan ekologisesti käsitellystä puumateriaalista yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa ja sitä pilotoidaan Lukutorilla. Asukkaat, yritykset ja kaupunki voivat käyttää kojukokonaisuutta monipuolisesti pop up -tilana. Kuva 28. Kojukokonaisuus suunniteltiin monikäyttöiseksi ja muunneltavaksi erilaisia tapahtumia varten.

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Suurpeltokatsaus Lokakuu 2013

Suurpeltokatsaus Lokakuu 2013 Suurpeltokatsaus Lokakuu 2013 Suurpellosta muodostuu seuraavan 10-15 vuoden aikana uusi innovatiivinen asuin-, koulutus- ja yritysympäristö Pekka Vikkula Suurpellon projektijohtaja Espoon kaupunki KESKEINEN

Lisätiedot

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014

Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpeltokatsaus Maaliskuu 2014 Suurpellosta muodostuu seuraavan 10-15 vuoden aikana uusi innovatiivinen asuin-, koulutus- ja yritysympäristö Pekka Vikkula Suurpellon projektijohtaja Espoon kaupunki KESKEINEN

Lisätiedot

Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Suurpellossa. Leena Manner Suurpellon Markkinointi Oy 6.11.2009

Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Suurpellossa. Leena Manner Suurpellon Markkinointi Oy 6.11.2009 Ostosten kotiinkuljetuspalvelut Suurpellossa Leena Manner Suurpellon Markkinointi Oy 6.11.2009 SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. VISIO 3. UUDET INNOVAATIOT Imujätejärjestelmä E-palvelueteiset Suurpellosta muodostuu

Lisätiedot

TAPIOLASTA SUURPELTOON

TAPIOLASTA SUURPELTOON TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu

Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu 02.03.2012 Kirsti Sääskilahti Oulun yliopisto / Oulun Eteläisen instituutti Kerttu Saalasti Säätiö SoftGIS/PehmoGIS/PPGIS*_termin määrittely

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

Kuntaliitto 2.2.2010

Kuntaliitto 2.2.2010 Kuntaliitto 2.2.2010 Design-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiä mukaan palvelujen kehittämiseen Helsinki Service Designers-ryhmän tavoitteena on kytkeädesign-ajattelua, -osaamista ja -menetelmiämukaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima?

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Kehittyvä kerrostalo-seminaari 17.3.2011 Ville Mensio, projektipäällikkö Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Osaamiskeskukset elintarvike hyvinvointi Innovatiiviset julkiset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti OPUS-hanke Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ns. oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti, joka perustuu asukkaiden, julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön ( P4-malli ) Malli

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan?

Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Miten suomalaiset haluavat asua - ja miten vaatimuksiin vastataan? Asuntomarkkinat 2011 20.1.2011 Aija Staffans Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos IDENTITEETTI PALVELUT JA YHTEYDET SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Palvelujen konseptointi

Palvelujen konseptointi Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä EKOTEHOKKAAN ELINKAARIASUMISEN PALVELUKONSEPTIT YHTEISTYÖTAHOT TTS tutkimus (Työtehoseura) TKK

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

MET Maunulan alueellinen energiatehokkuus

MET Maunulan alueellinen energiatehokkuus MET Maunulan alueellinen energiatehokkuus KIMU- projektin päätösseminaari 9.6.2011 Paavo Kykkänen, Kotialue Oy MET - pilottihanke KOHTEET/HYÖTYJÄT TOIMIJAT MAHDOLLISTAJAT Asunnot/taloyhtiöt (14) Toimitilat

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net Valitse sopivin verkkokauppa. Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot* *Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot tekevät osoitekorttien ja seurantatunnusten

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR Kuluttajatutkimus Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat Makery ja PTR, Viikinkaari 4, FI-00790 Helsinki, Finland // www.makery.fi Makery on elintarvikealan kehitysyhtiö.

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN. Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011

OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN. Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011 OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011 Opinmäki luomassa Suurpellon yhteisöä Keskeinen kohtaamispaikka Suurpellon ytimessä Rakentaa

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN -HANKE Motivan koordinoima liikkumisen ohjauksen t&k ohjelma, jota rahoittivat liikennevirasto,

Lisätiedot

Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu

Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu kolme vuotta kokemuksia Projektin tarkoitus Käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin menetelmien ja työkalujen kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa. Työtavat Case-tutkimukset,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Me olemme. Kansainvälinen suunnittelukonsultointi yritys, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Lähestymistapamme Tutkimus

Lisätiedot

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto ERA 17 ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 on YM:n, Sitran ja Tekesin yhdessä valmistelema

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot