Makrovakautta etsimässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Makrovakautta etsimässä"

Transkriptio

1 04/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Makrovakautta etsimässä Sitovan lainakaton toimivuus kyseenalainen ASP kannustaa säästämään omaan asuntoon Yritysten velkakirjamarkkinat piristyneet Suomessa Pankkien rakennerajoitukset uhka yritysten markkinaehtoisen rahoituksen kehitykselle Basel III vielä pahasti kesken, lykkääntyykö voimaantulo? Pankkivero heikentää talouden elpymistä

2 makrovakautta etsimässä Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Valtiovarainministeriön asettama makrovalvontatyöryhmä ( Tanskasen ryhmä ) on tehnyt ehdotuksensa siitä, miten EU-lainsäädännön sisältämät luottolaitosten lisäpääomavaatimukset pitäisi Suomessa toteuttaa. Lisäksi ryhmä esittää sitovan enimmäisluototussuhteen käyttöönottoa. Sillä säädeltäisiin, miten paljon luottoa voidaan myöntää asunto-, kiinteistö- ja arvopaperivakuuksia vastaan. On epävarmaa, saavutettaisiinko luototussuhteen rajoittamisella sille asetetut makrovakaustavoitteet. Lisäksi rajoituksella voisi olla yllättäviä sivuvaikutuksia. Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli pohtia kansallisen makrovakausvalvontajärjestelmän luomista. Työryhmän vetäjänä oli ministeri Antti Tanskanen, ja se otti nimekseen makrovalvontatyöryhmä. Työryhmä julkisti väliraporttinsa viime toukokuussa ja loppuraporttinsa marraskuussa. Pankkivalvonta on perinteisesti keskittynyt yksittäisten pankkien vakavaraisuuden ja riskien seurantaan eli ns. mikrovakausvalvontaan. Viime vuosien kansainvälinen finanssikriisi on kuitenkin korostanut koko pankki- ja muun rahoitusjärjestelmän yhteisten riskien valvonnan tärkeyttä. Tällä ns. makrovakausvalvonnalla pyritään ehkäisemään sellaisten rahoitusjärjestelmästä kumpuavien ongelmien syntyä, joilla olisi myös merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Loppuraportissaan makrovalvontatyöryhmä toteaa, että tyypillisiä tällaisten ongelmien lähteitä ovat lainaehtojen höltyminen noususuhdanteessa, lainanannon liian voimakas kasvu, kotitalouksien ja yritysten liian suuri velkaantuminen, varallisuushintojen liiallinen nousu ja liian suuret riippuvuudet rahoitusjärjestelmään kuuluvien toimijoiden välillä. Lisäpääomavaatimuksia käyttöön Makrovakausvalvontaa on viime vuosina rakennettu eri foorumeilla. Globaalilla tasolla asiaa on käsitelty G20-maiden perustamassa finanssimarkkinoiden vakausneuvostossa (FSB) sekä Baselin pankkivalvontakomiteassa. Lisäksi EU:hun perustettiin vuonna 2011 Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB), jonka tehtävänä on antaa makrovakautta koskevia suosituksia ja tarvittaessa myös varoituksia koko unionille, EU-valvontaviranomaisille tai yksittäisille jäsenmaille. Makrovakausasiat nousevat esille myös pankkien uusissa vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännöksissä eli ns. Basel III -uudistuksessa, jota koskevan lainsäädäntökokonaisuuden viimeistely on parhaillaan käynnissä EU:ssa ( CRD IV ). Toistaiseksi makrovakausvalvonnasta ja siihen liittyvien makrovakaustyökalujen käytöstä on olemassa varsin vähän kokemuksia eri maissa. Makrovalvontatyöryhmän raportti sisältää ehdotukset siitä, miten CRD IV:n sisältämät makrovakaustyökalut otettaisiin Suomessa käyttöön. Lisäksi raportissa ehdotetaan, että Finanssivalvonta olisi Suomessa makrovakauspolitiikasta vastaava viranomainen. Makrovakaustyökaluihin kuuluvat EU:ssa mm. pankeille ja muille luottolaitoksille samoin kuin suurille sijoituspalveluyrityksille asetettavat lisäpääomapuskurit. Näitä ovat kiinteä lisäpääomapuskuri sekä muuttuva lisäpääomapuskuri, jonka koko vaihtelee suhdannetilanteen mukaan viranomaisten päättämällä tavalla. Nämä puskurit tulevat siis normaalien pääomavaatimusten lisäksi, ja niiden tarkoitus on vahvistaa rahoituslaitosten vastustuskykyä erilaisia häiriöitä vastaan. Työryhmä ehdottaa, että puskurit toteutettaisiin Suomessa CRD IV:n sisältämien vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Tämä on kannatettava ehdotus. Suomessa ei ole makrovakauden näkökulmasta tarvetta vähimmäistasoa tiukemmille vaatimuksille. Puskurien koon oikea mitoittaminen on tasapainoilua yhtäältä makrovakaudellisten tavoitteiden ja pankkien luotonannon ylläpitämisen välillä. Esitetty ratkaisu on tässä suhteessa hyvä kompromissi. Työryhmä toteaa, että muuttuvan lisäpääomapuskurivaatimuksen asettamista ei ole tarkoituksenmukaista sitoa mihinkään ennalta määrättyyn tunnuslukuun. Baselin komitea alun perin ehdotti tällaiseksi tunnusluvuksi yksityisen sektorin luottokannan ja bruttokansantuotteen suhdeluvun poikkeamaa trendiurastaan. Sen sijaan työryhmä ehdottaa, että puskurivaatimuksen asettamisesta vastaavalla viranomaisella on oltava riittävä harkintavalta vaatimuksen tarpeen arvioinnissa. Työryhmän näkemys on sinällään perusteltu, sillä Baselin komitean ehdottama tunnusluku soveltuu historiallisen aineiston valossa huonosti Suomen olosuhteisiin. Tunnusluvun suoraviivainen soveltaminen voisi helposti johtaa siihen, että pääomavaatimus olisi suurimmillaan silloin, kun talous on syvässä taantumassa ja BKT supistuu nopeasti. Tämä olisi luonnollisesti täysin nurinkurista. Työryhmän ehdottamaan riittävän harkintavallan käyttöön liittyy kuitenkin myös ongelmia. Olisi hyvä, että pankit ja muut lisäpääomavaatimuksen kohteeksi joutuvat tietäisivät etukäteen, millä perusteella vaatimuksia asetetaan. Tältä osin jatko- 2

3 selvitystyön tarve on ilmeinen. Tavoitteena tulisi olla sellaisen tunnuslukujoukon löytäminen, jonka varaan päätökset voitaisiin mahdollisimman pitkälti perustaa. Lisäksi olisi tärkeää pitää huolta siitä, että muuttuvien lisäpääomavaatimusten käyttö on symmetristä: tiukentamisen ohella vaatimuksia pitää osata myös keventää oikeassa vaiheessa, jotta ne eivät muodostu luotonannon ja sitä kautta talouskasvun esteeksi. Sitovan lainakaton toimivuus kyseenalainen Pääekonomisti Veli-Matti Mattila johtava asiantuntija Reima Letto Makrovalvontatyöryhmä ehdottaa myös, että Finanssivalvonnalla tulisi olla oikeus määrätä sitovasta enimmäisluototussuhteesta eli siitä, miten paljon luottolaitokset voivat enintään antaa luottoa asunto-, kiinteistö- tai arvopaperivakuutta vastaan (kun luotto käytetään ao. vakuuden hankintaan). Tällä hetkellä Finanssivalvonta voi antaa asiasta suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Enimmäisluototussuhdetta koskeva työryhmän ehdotus perustuu ajatukseen, että luottomääriä säätelemällä hillittäisiin kotitalouksien velkaantumista ja vaimennettaisiin velkaantumisen kasvun ja asuntohintojen nousun toisiaan ruokkivaa kierrettä. Tämä ajatus on ymmärrettävä. Lisäksi lainamäärien rajoittaminen voisi lisätä etukäteissäästämistä, mikä on itsessään monella tavoin kannatettava asia. On kuitenkin epävarmaa, toimisiko enimmäisluototussuhde tavoitellulla tavalla. Lisäksi sen käytön sivuvaikutukset voisivat olla yllättäviä. muuta rahoitusta esimerkiksi vanhempien takauksella. Tämä voisi kasvattaa taloudellista eriarvoisuutta. Myös työvoiman liikkuvuus saattaisi kärsiä, jos muutto kasvukeskuksiin kävisi aiempaa vaikeammaksi. Tämä olisi työmarkkinoiden toiminnan ja koko kansantalouden kannalta ongelmallista. Luototussuhteen rajoittamisen sijaan olisi syytä miettiä, voitaisiinko makrovakautta edistää paremmin puuttumalla asuntomarkkinoiden kysynnän sijaan asuntojen tarjontaan. Jos tarjonta reagoisi joustavasti kysynnän muutoksiin, hintakehitys tasaantuisi ja samalla riski hintakuplista pienenisi. Tämä edellyttäisi, että kilpailu rakennustarvike- ja asuntotuotannossa on riittävää ja tonttitarjontaa on tarpeeksi siellä, minne muuttovirrat suuntautuvat. Tutkimukset osoittavat, että tässä suhteessa olisi paljon parannettavaa. On huomattava, että Suomessa on monia muita maita suurempi rakenteellinen tarve asuntotuotannolle, koska kaupungistumisasteemme on yhä suhteellisen alhainen ja väestön vanheneminen lisää tietyntyyppisten asuntojen kysyntää. Ruotsissa harkitaan lainakatosta luopumista Mikäli esimerkiksi hankittavaa asuntoa vastaan otettavan asuntolainan määrälle tulisi enimmäisluototussuhteen mukainen katto, on todennäköistä, että tätä kattoa pyrittäisiin kiertämään eri tavoin. Kotitaloudet voisivat yrittää paikata puuttuvaa rahaaukkoa ottamalla varsinaisen asuntolainan lisäksi vakuudetonta luottoa tai sellaista vakuudellista luottoa, jossa vakuutena on muu kuin hankittava asunto, esimerkiksi sukulaisten takaus. Tällöin luototussuhteen rajoittaminen ei juuri vaikuttaisi kokonaisluotonannon kehitykseen eikä siten edistäisi makrovakautta. Sen sijaan kotitalouksien riskit voisivat jopa lisääntyä, koska vakuudettomat lainat ovat yleensä vakuudellisia kalliimpia. Katto iskisi ensiasunnon ostajiin Finanssialan Keskusliiton tiedossa olevat tutkimukset ja eri maista saadut kokemukset eivät tue enimmäisluototussuhteen käyttöön ottoa. Esimerkiksi EU:n suurimpia asuntoluottomarkkinoita edustavassa Iso-Britanniassa paikallinen valvontaviranomainen on päätynyt laajojen taustaselvitysten ja kuulemiskierrosten jälkeen johtopäätökseen, jonka mukaan sitovan enimmäisluototussuhteen asettamiselle ei ole perusteita. Tätä perustellaan muun muassa luototussuhteen riittämättömällä kyvyllä ottaa huomioon asiakkaan taloudellinen asema, sekä sillä, että luototusaste rankaisisi kohtuuttomasti hyvän takaisinmaksukyvyn omaavia asiakkaita. Varaukselliseen suhtautumiseen on päätynyt myös Iso- Britannian valtiovarainministeriö omassa makrovakauden valvontaa koskevassa raportissaan. Luototussuhteen rajoittaminen iskisi voimakkaimmin ensiasunnon ostajiin, erityisesti niihin, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia Ruotsissa on ollut ainoana pohjoismaana käytössä enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoite (85 %) vuodesta Kuluvan 3

4 vuoden syksyn aikana Ruotsissa on esitetty muun muassa asuntoministerin sekä ulkopuolisten professoritason asiantuntijoiden taholta kriittisiä kommentteja lainakaton vaikutuksista ja vaadittu katon kumoamista tai muuttamista. Selvitysten mukaan uusien asuntojen rakentaminen on merkittävästi vähentynyt ja lainakaton vaikutukset asuntojen hintakehitykseen ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Katto on myös vaikeuttanut nuorten ensiasunnon hankintaa ja on johtanut vakuudettomien korkeampikorkoisten luottojen ottamisen lisääntymiseen. ASP kannustaa säästämään omaan asuntoon Rahoitusasiantuntija Ulla Halonen Asunnon ostamisessa etukäteissäästäminen vähentää lainoihin liittyviä riskejä pienentämällä lainamäärää ja keventämällä lainan takaisinmaksua. Makrovalvontatyöryhmän esityksessä ei ole otettu huomioon vaikutuksia ASP- eli asuntopalkkiojärjestelmään. ASP-järjestelmän on oltava myös jatkossa tasavertainen ja toimiva järjestelmä. ASP on kannustanut nuoria oman asunnon hankintaan. ASP:n avulla valtio tukee nuoria ensimmäisen oman asunnon ostamisessa. ASP-tilin voi avata vuotiaana ja sille säästetään ennen asunnon ostoa vähintään 10 prosenttia asunnon hinnasta ja näin lainan osuudeksi jää enimmillään 90 prosenttia. Kun ASP-järjestelmän ehtoja muutettiin vuonna 2009, kääntyi sen suosio uudelleen kasvuun, mikä näkyi uusien ASP-tilien lisääntymisenä. Viime vuonna uusia ASP-tilejä avattiin noin , ja tänä vuonna niitä on ehditty avata jo Myös ASP-asuntokaupat ovat moninkertaistuneet ja viimeisen kahden vuoden aikana on tehty yhteensä noin ASP-asuntokauppaa. Määrä on moninkertaistunut muutamaan edeltävään vuoteen nähden, jolloin kauppoja tehtiin vain noin 1600 vuosittain. 4

5 ASP:n suosion kasvua selittää erityisesti valtion myöntämä euron lisäpalkkio niille ASP-säästäjille, jotka ostivat asunnon vuosina Tällöin vaikeassa suhdannetilanteessa haluttiin tukea asuntokauppaa sekä helpottaa erityisesti nuorten pääsyä kiinni omaan asuntoon. Tuolloin parannettiin järjestelmän myös muita ehtoja, jotka lisäsivät ASP:n kiinnostavuutta. Vaikka palkkiota ei enää makseta, on ASP:ssa runsaasti muita kannustavia elementtejä, jotka houkuttelevat ASP-säästäjäksi. Pankki maksaa talletukselle yhden prosentin koron sekä 2-4 prosentin lisäkoron, jotka molemmat ovat verottomia. Pankki maksaa lisäkoron, kun säästötavoite on saavutettu ja asuntokauppa tehty tai talo on saatu valmiiksi. Etuna ovat myös lainaan saatava maksuton valtiontakaus ja valtion maksama korkotuki. ASP- järjestelmän kehittäminen ASP on toimiva järjestelmä ja siinä on monia erinomaisia elementtejä. Sen kehittämistä voitaisiin harkita siten, että säästämisen ASP-tilille voisi aloittaa jo nuorempana, ennen nykyisten ehtojen mukaista 18-vuoden ikärajaa. Kun säästämisen voisi aloittaa jo hyvissä ajoin, ehtisi säästöjä omaan asuntoon kerryttää aiempaa kauemmin. Ikärajan alentaminen oli esillä pankkien toimesta jo runsas kolme vuotta sitten, jolloin ASP-järjestelmää viimeksi kehitettiin. Silloin asia ei kuitenkaan edennyt. Mikäli ikärajaa alennettaisiin, pitäisi ASP-järjestelmän ehdot käydä myös kokonaisuutena uudelleen läpi. Olisi syytä miettiä uudelleen myös korkotukilainojen enimmäismäärärajat. Niiden tarkistukset voitaisiin tehdä nykyistä useammin, jolloin ne noudattelisivat paremmin asuntojen hintakehitystä eri puolilla maata. Kuvio: Kuukausittain avatut uudet ASP-tilit 5

6 Yritysten velkakirjamarkkinat piristyneet Suomessa Analyytikko Elina Salminen Yritysten velkakirjamuotoinen rahoitus on piristynyt selvästi vuoden 2012 aikana. Suomalaiset yritykset ovat laskeneet liikkeelle joukkovelkakirjalainoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Etenkin suuret yritykset saavat rahoitusta keskimäärin edullisesti, koska yritykset ovat hyvässä kunnossa ja sijoittajien kiinnostus yrityslainoja kohtaan on korkealla. Yritysten rahoituksen saatavuus on ensiarvoisen tärkeää Suomen talouden tulevaisuuden menestymisen kannalta. Uudet investoinnit ovat välttämättömiä uusien työpaikkojen syntymiselle ja talouskasvulle. Velkakriisi ja siitä seurannut talouden epävarmuus ovat kuitenkin pitäneet yritysten investointiasteet alhaisina; investoinnit ovat edelleen kaukana kriisiä edeltäneeltä tasolta. Rahoituksen saatavuus ei kuitenkaan pääsääntöisesti Suomessa ole investointien esteenä; sekä pankkien myöntämät luotot että velkakirjamuotoinen rahoitus ovat toimineet hyvin Euroopan velkakriisistä huolimatta. Etenkin suurempien yritysten suosimat joukkovelkakirjamarkkinat sekä yritystodistusmarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti kuluvan vuoden aikana Suomessa. Myös pankkien myöntämien yrityslainojen kanta on kasvanut lähes koko vuoden suhteellisen nopeasti. Uusia jvk-emissioita on vuoden 2012 syyskuuhun mennessä kertynyt jo yli 7 miljardin euron edestä. Jvk-lainakanta nousi nimellisarvoltaan syyskuun lopussa lähes 24 miljardiin euroon 1. Suomalaiset yritykset hankkivat joukkovelkakirjamuotoista rahoitusta sekä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta että Suomesta: Suomessa liikkeeseen laskettiin jvk-lainoja yhteensä noin 2,8 miljardilla eurolla 2 tammisyyskuussa, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Euroopassa suurten yritysten siirtyminen pankkirahoituksesta joukkovelkakirjamarkkinoille on nähtävissä selvästi, kun monissa euromaissa pankkirahoitus on kiristynyt merkittävästi. Joukkovelkakirjamuotoiseen rahoitukseen siirtymiseen on osaltaan vaikuttanut pankkien kiristyvä sääntely, joka tekee pankkien taselainaamisesta aikaisempaa kalliimpaa. Pankit sopeuttavat toimintaansa uuteen vakavaraisuussääntelyyn muun muassa hinnoittelemalla riskejä entistä tarkemmin. Velkakirjamuotoisen rahoituksen suosion kasvusta huolimatta pankkilainat ovat Eu- Kuvio. Suomalaisyritysten liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat bruttomääräisinä 1 Lähde: EKP; suomalaisten yritysten sekä Suomessa että ulkomailla liikkeeseen lasketut jvk-lainat yhteensä 2 Lähde: Suomen Pankki, arvopaperitilastot 6

7 roopassa yrityksille edelleen kaikkein tärkein rahoituksen lähde, varsinkin pk-yrityksille. Suomalaiset yritykset saavat rahoitusta keskimäärin edullisesti Kiristyvästä sääntelystä ja sen aiheuttamista hinnankorotuspaineista huolimatta suomalaisten pankkien myöntämät pankkilainat ovat euroalueen edullisimpien joukossa. Uusien yrityslainasopimusten keskikorot olivat Suomessa lokakuussa 2,13 % kun euroalueella vastaava korko oli keskimäärin 2,70 %. Vaikka pankkien antolainaus toimiikin Suomessa hyvin verrattuna useisiin muihin euromaihin, on velkakirjamuotoisen rahoituksen hankkiminen monipuolistanut suomalaisten yritysten rahoitusrakennetta. Hyvin toimiva yritysten markkinaehtoinen rahoitus ja sen kehittäminen onkin tärkeää tulevaisuuden kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Velkakirjamuotoinen rahoitus on myös yrityksille tällä hetkellä edullista. Korkotaso on matala ja sijoittajien kiinnostus yrityslainoja kohtaan on noussut. Samalla kun julkishallinto ja kotitaloudet ovat velkaantuneet vauhdilla, on suomalaisten yritysten velkaantuneisuus pysynyt maltillisena. Lisäksi tulokset ovat kohtalaisen hyviä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta ja yritysten taseet ovat keskimäärin hyvässä kunnossa. Yrityslainat ovat siten myös sijoittajille houkutteleva vaihtoehto, mikä näkyykin sijoittajien suurena kiinnostuksena yrityslainoja kohtaan. Pankkien rakennerajoitukset uhka yritysten markkinaehtoisen rahoituksen kehitykselle pääekonomisti Veli-Matti Mattila Komission asettama työryhmä ehdotti lokakuussa pankkien omaan lukuun käymän kaupan ja markkinatakaustoiminnan eriyttämistä ERILLISEEN KAUPANKÄYNTI- YKSIKKÖÖN. Eriyttäminen voisi haitata selvästi yritysten markkinaehtoisen rahoituksen kehittymistä Suomessa. Komissio asetti alkuvuonna 2012 korkean tason asiantuntijaryhmän ( Liikasen ryhmä ) arvioimaan EU:n pankkisektorin rakenneuudistustarpeita. Ryhmä luovutti raporttinsa suosituksineen lokakuun alussa. Ryhmän keskeisin suositus koski toimintojen eriyttämistä: ryhmä esitti, että pankkien on eriytettävä omaan lukuun käytävä kauppa, markkinatakaustoiminta ja muu suuririskinen toiminta erilliseen kaupankäyntiyksikköön, mikäli näiden toimintojen osuus pankin liiketoiminnasta on huomattava tai jos niiden volyymi voidaan katsoa rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta merkittäväksi. Työryhmän raportissa esitettyjen tietojen perusteella toimintojen pakollinen eriyttäminen voisi koskea myös eräitä suuria pohjoismaisia pankkeja, jotka toimivat ns. yleispankkimallin mukaisesti. Ne siis tarjoavat asiakkailleen kattavan valikoiman perinteisiä ja investointipankkityyppisiä palveluja, mukaan lukien markkinatakauspalveluja. Mikäli pankit joutuisivat siirtämään markkinatakaustoiminnan erilliseen kaupankäyntiyksikköön, se voisi olla haitallista yritysten markkinaehtoisen rahoituksen kehitykselle Suomessa. Eriyttäminen johtaisi todennäköisesti markkinatakaustoiminnan kustannusten nousuun ja pankkien hallussaan pitämien joukkovelkapaperien määrän supistamiseen. Tämä näkyisi markkinoiden likviditeetin vähenemisenä, mikä vaikeuttaisi uusien joukkovelkakirjalainojen emissioita sekä lisäisi hintojen volatiliteettia. 7

8 Basel III vielä pahasti kesken, lykkääntyykö voimaantulo? Johtava asiantuntija Reima Letto Uusia Basel III vakavaraisuusvaatimuksia koskeva valmistelutyö EU:n tasolla on loppuvaiheessa. Ns. trilogineuvottelut komission, neuvoston ja parlamentin välillä ovat jatkuneet tiiviinä ja tavoitteena on päästä sopuun uuden vakavaraisuus asetuksen ja direktiivin sisällöstä vielä ennen vuodenvaihdetta. Tavoitteeseen pääseminen on epävarmaa, sillä marras-joulukuun vaihteessa keskusteluissa oli vielä yli 20 avointa asiakohtaa. Erimielisyydet koskevat mm. systeemiriskin kannalta merkittävimpien pankkien lisäpääomapuskureita, palkitsemisperiaatteita, sekä Euroopan pankkivalvontaviranomaisen (EBA) norminantovallan laajuutta. Vaikka yhteisymmärrys paketin sisällöstä ennen vuodenvaihdetta syntyisikin, näyttää voimaantulon lykkääntyminen aiemmin ilmoitetusta ajankohdasta ( ) väistämättömältä. Tämä johtuu siitä, että asetuksen ja direktiivin käännöstyö kestää pitkälle kevääseen ja julkistaminen EU:n virallisessa lehdessä voi tapahtua vasta, kun kaikki käännösversiot ovat valmiit. FK ja eurooppalainen toimiala ovatkin esittäneet, että voimaantulo tulisi lykätä ajankohtaan ja tästä tulisi tehdä virallinen päätös mahdollisimman pikaisesti. Vaikka pääosa uusista säännöksistä annetaan suoraan jäsenmaita sitovalla asetuksella, edellyttää direktiiviin sisältyvien vaatimusten (jotka koskevat mm. hyvää hallintotapaa ja lisäpääomapuskureita) täytäntöönpano kansallisen lainsäädännön muuttamista. Valmistelutyö on myös tältä osin vireillä ja tavoitteena on antaa hallituksen esitys luottolaitostoiminnasta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta eduskunnalle kevään 2013 aikana. Basel III- uudistuksen keskeiset elementit Pankkien pääomarakennetta parannetaan vaatimalla enemmän ja parempilaatuista vakavaraisuuspääomaa suojaksi tulevia tappioita vastaan Estetään pankkien liiallista velkaantumista asettamalla yksinkertaistettu vähimmäisomavaraisuusvaatimus täydentämään riskipainotettuja vaatimuksia Säädetään määrälliset maksuvalmiusvaatimukset turvaamaan toiminta äkillisissä markkinahäiriötilanteissa sekä varmistamaan riittävä pitkäaikainen rahoitusrakenne Järjestelmäriskin kannalta merkittäville pankeille asetetaan lisäpääomavaatimukset Hyvää hallintotapaa ja sanktioita koskevia säännöksiä vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan pankkivero heikentää talouden elpymistä Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Hallitus esittää pankkiveron perimistä suomalaisilta talletuspankeilta. FK:n mielestä Suomen tulisi odottaa EU:n kriisinhallintadirektiivin hyväksymistä ennen kansallisten veroratkaisujen tekoa. Pankkivero loisi kustannuspaineita ja lisäisi entisestään pankkialan omien sopeuttamistoimien tarvetta. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen väliaikaisen pankkiveron käyttöönotosta Suomessa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan jo vuoden 2013 alusta. Pankkivero koskisi talletuspankkeja, ja sen suuruus olisi % pankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien määrästä edeltävän kalenterivuoden lopussa. Veroa kerättäisiin verovuosina , kuitenkin siten, että laki ei olisi yhtä aikaa voimassa valmisteilla olevan EU:n kriisinhallintadirektiivin kanssa. 8

9 Direktiivi sisältää säännökset siitä, miten kriisinhallinnan rahoitus on järjestettävä jäsenmaissa. Lakiesityksessä todetaan hallituksen varautuvan siihen, että pankkiveron tuotto lähtökohtaisesti siirrettäisiin myöhemmin kotimaisiin kriisinratkaisutarkoituksiin. Käytännössä valtion talousarviossa veron tuottoa vastaava määrä kirjattaisiin menopuolelle siirtomäärärahana. FK:n mielestä pankkivero olisi nykyisessä taloustilanteessa täysin vääränsuuntainen toimenpide. Suomen pitäisi ehdottomasti odottaa kriisinhallintadirektiivin hyväksymistä EU:ssa ennen kansallisten veroratkaisujen tekoa. Pankkivero rasittaisi pankkien kannattavuutta ja loisi kustannuspaineita, joita jo muutenkin on syntynyt ja syntymässä uusien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten samoin kuin pankkien oman varainhankinnan kallistumisen vuoksi. Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tulisi välttää kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät pankkien luotonantokykyä ja nostavat investointien rahoituskustannuksia. Pankkien kannattavuuteen kohdistuu merkittäviä haasteita poikkeuksellisen matalan korkotason ja yleisten talousnäkymien heikentymisen vuoksi. Alalla onkin käynnissä mittavia sopeuttamistoimia, jotka näkyvät mm. irtisanomisina ja toimintojen uudelleenjärjestelyinä. Pankkivero lisäisi entisestään sopeuttamistoimien tarvetta. Lisäksi se voisi johtaa joidenkin toimintojen ja niihin liittyvien tase-erien siirtymiseen Suomesta sellaisiin maihin, joissa tällaisia ylimääräisiä kustannuseriä ei ole. Kaiken kaikkiaan on odotettavissa, että pankkiveron vuotuinen tuotto valtiolle jäisi nettomääräisesti huomattavasti arvioitua 170 miljoonaa euroa pienemmäksi, kun otetaan huomioon veron vaikutukset pankkien maksamiin yhteisöveroihin, pankkialan työllisyyteen sekä yleiseen talouskehitykseen. Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteenvetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: Suomea koskevat uusimmat talousennusteet Laatija Bkt, muutos-% Yksityinen kulutus, muutos-% Vienti, muutos-% Investoinnit, muutos-% Kuluttajahintainflaatio*, % Julkaisupvm Työttömyysaste, % POP Pankki -ryhmä ,2 0,3 1,2 0,3-2,9 2,0-4,5 0,1 2,8 2,0 7,7 8,4 LähiTapiola-ryhmä ,0 1,5 0,5 1,0 1,5 5,0-2,5 4,0 2,4 2,0 8,5 9,0 Nordea ,5 1,0 2,7 1,1 1,4 2,0 0,3 0,9 6,5-2,7-2,3 5,4 2,9 2,6 2,5 7,7 8,2 8,0 Aktia ,2 0,7 2,0 2,9 2,8 2,3 7,8 8,2 7,7 Sampo Pankki ,0 1,0 1,5 1,0-2,0 1,5-1,0 1,5 2,9 2,6 7,7 7,9 Handelsbanken ,0 2,0 2,8 1,7 1,5 2,2 1,1 5,0 7,0-1,7 2,0 3,9 2,8 2,6 2,4 7,6 7,6 7,4 OP-Pohjola -ryhmä ,7 1,4 1,9 1,5-0,8 2,2-2,4 1,4 2,9 2,7 7,6 7,5 Suomen Pankki ,3 0,4 1,5 0,7-0,1 1,2-1,9 1,3 4,3 2,9 2,3 1,8 7,8 8,4 8,2 Etla ,5 1,0 2,2 1,1 0,6 1,3-1,1 2,7 4,1-1,5-1,3 4,1 2,9 2,9 1,8 7,7 8,0 7,7 PTT ,4 0,8 1,0 0,8-2,0 4,0-3,4 0,7 2,8 2,1 7,5 7,9 VM ,0 1,0 2,0 1,7 1,1 1,6-0,3 2,5 4,8-0,5-0,2 3,1 2,6 2,4 2,3 7,6 8,1 7,9 PT ,4 2,0 1,7 0,8 1,2 4,8-2,3 3,1 3,0 2,8 7,6 7,6 OECD ,7 1,1 2,2 0,7 0,4 2,0-1,0 3,3 4,4-0,2 0,9 2,4 3,0 2,5 2,1 7,7 8,0 7,8 Euroopan komissio ,1 0,8 1,3 1,1 0,4 1,5-2,7 0,7 1,5-0,8-0,1 1,8 3,0 2,5 2,2 7,9 8,1 8,0 IMF ,2 0,1 2,9 2,3 7,6 7,8 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Päivitys

10 Finanssialan Keskusliitto (FK) on pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia edustava etujärjestö. Osa jäsenistä hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. FK - JOTTA RAHA RIITTÄISI Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi 1 SUOMESSA PANKKISEKTORIN LAINANANTOKYKY TUKEE TALOUSKASVUA Yrityksille myönnetyt lainat Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014

ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV ) PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV ) TAUSTA Vuoden 2008 finanssikriisi (Lehman Brothers, AIG jne.) -> vahva poliittinen tahtotila etenkin USA:ssa ja UK:ssa: Ei enää

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2015 vp Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntosäästöpalkkiolakia siten,

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/2015 21.5.2015 Julkinen 1 Vakausarviota uudistettu Julkaisu Suomen Pankin uudella Euro & talous -sivustolla Koostuu pääkirjoituksesta,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiön Finnvera

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015 Rahoitusmarkkinaosasto Mitä arvopaperistaminen tarkoittaa? Arvopaperistamisella (securitisation) myydään tuleviin kassavirtoihin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia

Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia Lausunto 1 (11) Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. Yleisiä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto (FK) oli kuultavana työryhmän väliraporttia koskevassa kuulemistilaisuudessa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto

Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille. Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Unelmatyöpaikan ulottaminen organisaation ulkopuolisille asiantuntijoille Piia-Noora Kauppi Toimitusjohtaja, Finanssialan Keskusliitto Haasteet Fuusio kulttuurierot tärkein resurssi asiantuntijat > tärkeää,

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Tilaisuuden agenda > Tilaisuuden avaus toimialajohtaja Teppo Koivisto

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena 15.7.2015 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 214/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkionlain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asuntosäästöpalkkiolakia muutettavaksi siten, että säästösopimuksen teon yläikärajaa

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot