Akavan kasvuohjelmat Suomen työn linja 2019 Keskusteluasiakirja työntarjonnan rakenteellisista uudistuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akavan kasvuohjelmat Suomen työn linja 2019 Keskusteluasiakirja työntarjonnan rakenteellisista uudistuksista"

Transkriptio

1 Akavan kasvuohjelmat Suomen työn linja 2019 Keskusteluasiakirja työntarjonnan rakenteellisista uudistuksista Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki

2 Akava on aloitteellinen uudistaja, jonka näkemykset johtavat yhteiskunnalliseen kehitykseen ja muutoksiin. Akavan strategia

3 1. Suomen haasteet 1 2. Akavan tavoitteet 2 3. Keskeiset toimenpiteet 3 A. Aikaisemmin työelämään 3 A.1 Kaikille oppia 18-vuotiaaksi asti 3 A.2 Tutkinnon suorittamisesta tavoiteajassa hyötyvät kaikki 4 B. Turvallisesti työelämässä 5 B.1 Työn vastaanottaminen houkuttelevammaksi 5 B.2 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen 6 B.3 Työelämän laatua parannetaan 7 B.4 Sosiaaliturvan kehittäminen 7 B.5 Työnhakijan ja työntarjoajan tehokkaampi kohtaaminen 8 C. Kauemmin työelämässä 9 C.1 Työmarkkinat toimivammiksi 9 C.2 Yli 55-vuotiaiden pitäminen työelämässä 9 C.3 Irtisanominen ei saa olla liian helppoa 9 Tiivistelmä: Keskeisiä toimenpiteitä Lähteitä 11 Hyväksytty hallituksessa

4 1 (11) 1. Suomen haasteet Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamiseksi tarvitsemme lisää työpaikkoja, lisää veronmaksajia, lisää työtunteja sekä lisää tuottavuutta. Joka vuosi Suomen työmarkkinoilta poistuu henkilöä enemmän kuin saadaan uusia työntekijöitä tilalle. Työikäisten määrä vähenee noin :lla vuodessa, siirtolaisuusvoitosta huolimatta. Suomen Pankin ennusteen mukaan työpanos ei kasva vuoteen 2032 mennessä. Kuva 1. Keskimääräinen kasvu sektoreittain, Suomen Pankki, 2012 Suomessa on 3,2 miljoonaa työikäistä, joista vain 2,2 miljoonaa on työllisenä. Suomessa on siten miljoonan henkilön vahvuinen työvoimareservi. Työvoimareservi koostuu työttömistä ( ), opiskelijoista ( ), eläkeläisistä ( ) sekä muista työelämän ulkopuolella olevista ( ). Samalla korkeasti koulutettujen työttömyys on historiallisen korkea; noin työtöntä. Lisäksi nuorisotyöttömiä on noin Suomella on samanaikaisesti kaksi rakenteellista haastetta. Ensimmäinen on työikäisen väestön väheneminen. Tämä johtaa siihen, että vuoteen 2030 mennessä huollettavien määrä on jo noussut 83 henkilöön sataa työikäistä kohden. Toinen haaste on elinkeinorakenteen jatkuva muutos. Joka päivä Suomessa syntyy ja joka päivä häviää noin 400 työpaikkaa. Trendinä on, että työpaikkoja häviää teollisuudesta ja niitä syntyy palvelualoille. Näistä haasteista selviydymme vain varmistamalla, että työmarkkinat toimivat, työvoiman tarjonta on riittävää ja että työllisyys, tuottavuus sekä talous kasvavat. Kuva 2. Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa 100 Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna Suomi Ruotsi Tanska Norja Lähde: OECD /VM/KO/UL/ xls Vertailusta muiden Pohjoismaiden kanssa ilmenee, että Suomessa työllisyyden ongelmakohdat ovat lähinnä työuran alku- ja loppuvaiheissa. Se johtuu muun muassa siitä, että työura alkaa keskimäärin vuotiaana, työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-

5 2 (11) vuotiaana ja eläkkeelle keskimäärin 60,5-vuotiaana. Keski-ikäisten työllisyys on yli 80 prosentin luokkaa. Kuva 3. Työikäisen väestön vuosittainen muutos (15 64 v.), VATT 2012 VATT:n arvioiden mukaan meneillään oleva matalakasvuinen kausi ei ole syklinen vaan rakenteellinen, jolloin taloutta tulisi elvyttää rakenteellisilla muutoksilla. Akavan arvio talouskasvusta ei ole yhtä pessimistinen. Akava huomauttaa kuitenkin, että tietotekniikan hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Akava korostaa, että tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy entistä enemmän korkeaa jalostusastetta ja osaamista edellyttäville aloille. Korkeasti koulutetuilla ja vahvalla innovaatiotoiminnalla on jatkossa yhä suurempi merkitys työpaikkojen luomisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Akava haluaa osallistua yhteiskuntakeskusteluun tuomalla esille uusia rakenteellisia uudistuksia, joilla varmistetaan työvoiman tarjonta sekä vältytään turhilta menoleikkauksilta hyvinvointipalveluissa. 2. Akavan tavoitteet Akava hyväksyi taloutta ja työtä koskeneet linjauksensa helmikuussa Niiden mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja julkisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Akava on valmis keskustelemaan kaikista taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävistä ratkaisuista, jotta Suomi selviytyisi talouden ja ikääntymisen haasteista. Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, työssä pysymisen parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Eläketurvaa voidaan uudistaa edellyttäen, että rahoitus varmistetaan samalla, kun vuotiaiden mahdollisuuksia jatkaa työssä parannetaan. Työurat pidentyvät, jos panostetaan hyvään johtamiseen, työelämän laatuun, ikäohjelmiin ja kaikenikäisten sekä osatyökykyisten työn arvostamiseen. Työttömyysturvan pitää kannustaa nopeaan työllistymiseen, mikä vaatii turvan painopisteen siirtämistä enemmän työttömyyden alkuun.

6 3 (11) Työn tekemisen kannusteista on huolehdittava ja on varmistettava, että verotus tukee työllistymistä ja elinkeinoelämän vahvistamista. Näitä ehdotuksia esitellään tarkemmin Akavan veropoliittisessa ja elinkeinopoliittisessa keskusteluasiakirjassa. Eläkepolitiikkaan liittyviä ehdotuksia esitellään eläkepoliittisessa keskusteluasiakirjassa. 3. Keskeiset toimenpiteet A. Aikaisemmin työelämään A.1 Kaikille oppia 18-vuotiaaksi asti Kaikki tarvitsevat työelämässä ja nyky-yhteiskunnassa pärjätäkseen vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusiän päättyminen osuu usein huonoon hetkeen erityisesti hitaammin kypsyville pojille. Nuorten syrjäytyminen ja koulutuksesta putoaminen perusasteen jälkeen ovat niin laajoja ongelmia, että niiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin ensisijaisesti merkittäviä ennalta ehkäiseviä sosiaalisia ja koulutuksellisia toimia. Tarvitsemme uusia koulutuspoliittisia ja pedagogisia keinoja, jotta tavoitteet koko ikäluokan kouluttamisesta voisivat toteutua. KKuva 4. Syrjäytyneiden nuorten määrä vuosina , EVA 2012 Valtiovallalla ja kunnilla on velvollisuus järjestää koulutusta, mutta vastuunjako on käytännössä epäselvä. Valtiovallalla on oltava vastuu siitä, että toisella asteella on tarpeeksi opiskelupaikkoja. Koulutusvastuu on ulotettava koko toiseen asteeseen ja koulutuspaikkoja on oltava riittävästi tämän tehtävän hoitamiseen. Osana vakiintunutta koulutusjärjestelmää on oltava useita erilaisia koulutusmuotoja, joissa käytäntö ja teoria kohtaavat. Erilaiset koulutusmuodot on vakiinnutettava ja huomioitava myös rahoituksessa ja lainsäädännössä. Nykyinen koulutustarjonta ei näytä olevan riittävän monipuolista; sen osoittavat muun muassa suuret keskeyttäjämäärät. Tulevaisuudessa oppilaalla olisi velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Kuntien suurempi vastuu asukkaiden kouluttamisesta pitäisi huomioida tulevassa valtionosuusuudistuksessa niin, että valtion rahoitusosuutta toisen asteen koulutuksesta kasvatetaan. Nuorille, joilla on vaikeuksia suoriutua toisen asteen koulutuksesta, on räätälöitävä heille sopivaa koulutusta. Nuorten oppisopimuskoulutus on yksi keino muiden joukossa kehittää ja monipuolistaa nuorten ammatillisen koulutuksen suorittamista yhteistyössä paikallisten yri-

7 4 (11) tysten ja oppilaitosten kesken. Koulutukseen kuuluu lisäksi ohjaus, joka tukee esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita. Yksi työuriin vaikuttava rakenteellinen ongelma koulutusjärjestelmässämme on korkeakouluopiskelun myöhäinen aloittaminen. Ylioppilastutkinnon suorittamisen ja varsinaisen opiskelun aloittamisen välillä voi vierähtää jopa kolme vuotta. Mikäli suunnitteilla oleva valintakoejärjestelmän uudistus ei nopeuta ylioppilaiden pääsyä koulutukseen, tulee käytäntöjä tarkistaa uudestaan. Nuorille 6 12 kuukauden varusmiespalvelu on haasteellinen, koska sen aikana on vaikea lukea pääsykokeisiin. Vuosittaisesta varusmiehestä 60 prosenttia palvelee 9 12 kuukautta, jolloin varusmiespalveluun menee käytännössä kaksi vuotta, varsinkin jos astuu palvelukseen tammikuussa. Varusmiespalvelu ei saisi hankaloittaa opiskelun aloittamista. Palveluunastumista tulee voida siirtää, jos opiskelupaikka on jäänyt saamatta. Samalla tulisi parantaa mahdollisuuksia osallistua pääsykokeisiin joihinkin korkeakoulujen koulutusohjelmiin myös syksyisin. Varusmiespalveluun tulee aina keväisin sisällyttää yhteistyössä oppilaitosten kanssa pakollinen ura- ja opintosuunnittelu, jossa varusmies kävisi opinto-ohjaajan kanssa läpi, miten koulutukseen ja pääsykokeisiin haetaan. Opiskelijat käyvät töissä opintojen ohessa pitkälti korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Opiskelija-asuntojen hidas rakennuttaminen johtuu osittain huonosta tonttitarjonnasta. Siksi metropolikuntia tulisi voida velvoittaa tarjoamaan tonttimaata sosiaalista rakentamista varten. On panostettava neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluihin koulujärjestelmän eri nivelvaiheissa. Riittävä ohjaus ja neuvonta tukisivat niitäkin nuoria, jotka hoitavat koulunsa normaalin järjestelmän puitteissa. Neuvonta-, ohjaus- ja tukijärjestelmiin panostamiseen pitäisi kiinnittää huomiota koulujärjestelmän lisäksi sen ulkopuolella ja kannustaa eri toimijoita yhteistyöhön. A.2 Tutkinnon suorittamisesta tavoiteajassa hyötyvät kaikki Akava on sitoutunut tavoitteeseen pidentää työuria. Yhtälö on vaikea. Suomessa aloitetaan korkeakouluopinnot kansainvälisesti vertailtuna myöhään; neljännes opiskelijoista on yli 25- vuotiaita. Opinnot kestävät pitkään: kahdeksassa vuodessa valmistuu alle puolet ja tavoiteajassa alasta riippuen prosenttia. Ammattikorkeakouluissa tilanne on jonkin verran parempi. Opintojen aikainen työssäkäynti on yleistä. Vähän tai ei-lainkaan opintopisteitä lukuvuoden aikana suorittavien opiskelijoiden osuus on korkea. Moni opiskelija keskeyttää opintonsa ja siirtyy työelämään ilman tutkintoa. Tavoitteena tulee olla, että vuonna 2019 kaikista korkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia valmistuu tavoiteajassa ja että kaikki suorittavat ainakin alemman korkeakoulututkinnon ennen työelämään siirtymistä. Ylempi korkeakoulututkinto tulee kuitenkin säilyttää tavoitetutkintona yliopistoissa. Akava ei siis kannata tutkintorakenteen muuttamista. Yliopistoissa kandidaatti- ja maisterivaiheen välissä tulisi joillakin opintoaloilla kuitenkin olla mahdollisuus osallistua työelämään. Jokaisella kandidaattitutkinnon suorittaneella olisi oikeus palata suorittamaan ylempi korkeakoulututkinto 2 4 vuoden kuluessa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta. Tämä edellyttää, että joillakin opintoaloilla osa maisterintutkinnoista pitää pystyä suorittamaan myös työn ohessa. Opetussuunnitelmat on rakennettava siten, että opintojen suorittamistavat niveltyvät yhteen tiiviisti työelämän kanssa, jolloin työ tukee osaamistavoitteita ja toisaalta opiskelu tukee työ-

8 5 (11) tä. Toiseen aineeseen ja monitieteellisiin maisteriopintoihin tulee voida vaihtaa helpommin kandidaattitutkinnon jälkeen ja sen aikana. Korkeakouluopiskelijoista 60 prosenttia on koulutusta vastaavassa tai sivuavassa työssä joko koko- tai osa-aikaisesti opiskelun aikana. Koulutusalaan liittyvä työkokemus usein tukee opintojen suorittamista ja työllistymistä. Merkittäviä syitä työntekoon ovat myös toimeentulon parantaminen, työelämäkontaktien luominen ja työnhaussa arvostettujen yleisten työelämätaitojen hankkiminen. Opetussuunnitelmia ja opintojen suoritustapoja on kehitettävä työelämäläheisimmiksi. Korkeakoulutusta on kehitettävä niin, että kaikki oppimisprosessit antavat yleisiä työelämävalmiuksia, ja opintojen tulee sisältää työelämätietoutta. Harjoittelut, työelämäjaksot ja yliopistojen nykyistä elävämmät työelämäkontaktit tekisivät opetuksesta työelämälähtöisempää. Opiskeluaikojen lyhentämiseksi tarvitaan opintotukeen täydellinen uudistus. Tavoite on parantaa opintojenaikaista toimeentuloa. Toisen asteen opintotuen kehittäminen tulee eriyttää korkeakoulujen opintotuen kehittämisestä. Opintotuen on mahdollistettava täysipäiväinen opiskelu. Uuden mallin pitää olla paljon nykyistä kannustavampi, jolloin opiskelija hyötyisi taloudellisesti nopeasta opiskelusta. Korkeampi tukitaso edellyttäisi kuitenkin vastaavasti korkeampien opintopistemäärien suorittamista. Malli edellyttää opintotuen muuttamista lainapainotteisemmaksi. Opintorahan osuus kokonaistuesta tulisi olla suurempi opiskelun alkuvaiheessa ja lainanosuus olisi merkittävästi suurempi opiskelun loppuvaiheessa. Määräajassa valmistunut opiskelija saisi osan lainastaan anteeksi. Tämä lainakannustin korvaisi nykyisin käytössä olevan lainakorkovähennyksen. Tulorajojen tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeammat. Opintoaikojen lyhentäminen edellyttää korkeakouluilta aiemmin hankitun osaamisen parempaa tunnistamista ja opintoprosessien kehittämistä. Samoin voimassa olevan opintojen rajauslain sallimia mahdollisuuksia tulee käyttää nykyistä enemmän. Opintotukikuukausien käyttö voitaisiin myös sitoa tiettyyn lukuvuosimäärään. Korkeasti koulutetuilla tulee olla mahdollisuus päästä täydennyskoulutukseen vuosittain ammattitaidon ylläpitämiseksi. Jokaisella tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään kerran vuodessa kohtuuhintaisesti jokin laaja osaamiskokonaisuus, joka on vähintään 30 opintopistettä. Tämä tarkoittaa, että kaikilla aloilla on oltava tarjolla laadukasta pitkäkestoista ja työelämälähtöistä täydennyskoulutusta, joka pohjautuu teoriaan ja tieteeseen. Täydennyskoulutuksen rahoituksen kolmikantaisesti sovittua rahoituspohjaa tulee vahvistaa. Työnantajien on maksettava koulutuksesta nykyistä enemmän. B. Turvallisesti työelämässä B.1 Työn vastaanottaminen houkuttelevammaksi Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla sosiaaliturvalla elämiseen verrattuna taloudellisesti kannattavampaa. Tämä varmistetaan parhaiten huolehtimalla, että ansiotuloverotuksen taso kannustaa työn vastaanottamiseen. Ansiotuloveroa tulee edelleen laskea kautta linjan samalla kun marginaaliveroja lasketaan. Työllistävä kasvu edellyttää, että Suomessa tuotanto on yhä osaamisintensiivisempää. Kasvun pääasiallinen lähde ja ylivoimaisesti tärkein tekijä on inhimillinen pääoma, eli osaaminen ja innovatiivisuus. Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksien vahvistamiseksi Akavan tärkein verotavoite on, että ansiotuloverotusta alennetaan siten, että myös johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkkaverotus laskee samalle tasolle kuin vanhoissa EU15- maissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste alenee 50 prosenttiin.

9 6 (11) Kohtuullinen ansiotuloverotus edistäisi myös osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä aineellisen pääoman tarve toiminnan aloittamisen ja kasvun kannalta on paljon pienempi kuin esimerkiksi perinteisillä teollisuusaloilla. Nykyisin yritysverotuksen kokonaisuus kuitenkin tähtää nimenomaan aineellisten pääomien kartuttamiseen. Työttömyysturvaa tulee edelleen kehittää aktiivisempaan suuntaan puuttumalla tehokkaasti pitkittyvään työttömyyteen. Tämä edellyttää työttömyyden seurantaa ja määräajoin tapahtuvaa työttömän tilanteen kontrollointia. Työ- ja elinkeinotoimistojen resurssit on mitoitettava riittäviksi uusien tehtävien hoitamiseen. Oleellista on lisäksi seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdentaa voimavaroja sellaisiin toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus on todettu hyväksi. Rakenteellisia muutoksia työttömyysturvan kestoon ja tasoon on jo tehty työnhakijan aktiivisuuden näkökulmasta. Taso ja kesto ovat jatkossa riippuvaisia työnhakijan omasta aktiivisuudesta. Tätä suuntaa on mahdollista vahvistaa edelleen tulevaisuudessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ns. vakuutusperiaatetta tulee vahvistaa siten, että ansiosidonnainen työttömyysturva on kiinteä osuus työttömyysturvan perusteena olevasta palkasta. Tämä tarkoittaa sitä, että niin sanotuista taitteista luovutaan. Kannustinloukkukeskustelussa nousee esiin, että asumistuki heikentää työn vastaanottamisen houkuttelevuutta nykyisillä ehdoilla. Vaikka työn vastaanottamisen kynnys on matalampi Suomessa kuin Ruotsissa, yksinasuvien ja yksinhuoltajien kohdalla kynnys on viisi prosenttia korkeampi Suomessa kuin Ruotsissa. Tämä johtuu osittain juuri suomalaisesta asumistukijärjestelmästä. Asumistuen tulosidonnaisuutta pitää kehittää siten, ettei työn vastaanottaminen johda tilanteeseen, jossa tosiasiallinen tulotaso ei juuri parane. Kannustinloukkuja voidaan purkaa myös kehittämällä verotusta niin, että työtulovähennys valtion verotuksessa porrastetaan huolettavien lasten lukumäärän mukaan siten, että korotettua vähennystä saisi pienempituloinen puoliso. Näin voidaan lieventää yksinhuoltajien kannustinloukkuja ja edistää äitien työssäkäyntiä. B.2 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Koulutus on yksilölle investointi tulevaisuuteen, ja sen on palkittava miehiä ja naisia tasaarvoisesti. Tämä edellyttää naisten työmarkkina-aseman parantamista. Työnantajille naisen mahdollinen äitiys näyttäytyy kustannustekijänä niin kauan kun vanhempainvapaat eivät jakaudu tasan äitien ja isien kesken. Suomessa vanhemmat ovat pääsääntöisesti joko kokonaan kotona tai kokonaan töissä. Meiltä puuttuu järjestelmä, joka antaisi mahdollisuuden erilaisiin, joustaviin ratkaisuihin lastenhoidon järjestämiseksi. Tilanteen korjaaminen edellyttää perhevapaajärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan ja vanhempainvapaajärjestelmän joustavoittamista ja uudistamista niin, että äidille ja isälle on molemmille korvamerkitty 6 kuukauden vapaa yhteisen 6 kuukauden vapaan lisäksi. Vanhempainvapaajärjestelmän (6+6+6) vanhempien yhteisen 6 kuukauden jakso tulisi voida käyttää niin, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmille maksetaan vanhempainrahaa ajallisesti merkittävästi nykyistä pidempään. Tällöin tulee uudistaa myös nykyinen kotihoidontukijärjestelmä. Vanhempainvapaajärjestelmä yhtenä kokonaisuutena mahdollistaisi työn ja perheelämän yhteensovittamisen nykyistä paremmin. Työntekijän subjektiivinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen tulee samalla vahvistaa. Uudistus edellyttää päivähoitomaksujen kehittämistä siten, että osapäivähoidon maksut kannustavat osa-aikaisen työn tekemiseen. Kuukausittaisen, ennalta sovittuun hoitotuntimäärään perustuvan maksun määräytymisperusteiden tulee olla samat kaikissa kunnissa,

10 7 (11) jotta perheiden kohtelu on yhdenvertaista. Perhepoliittisia uudistuksia suunniteltaessa on huolehdittava varhaiskasvatuksen ja ennalta ehkäisevien perhepalveluiden edellytyksistä. Perhevapaalta palaavan työsuhdeturva on nykyisellään puutteellinen. Työtehtävät saattavat muuttua vähemmän vaativiksi tai entistä työpaikkaa ei enää ole perhevapaalta palattaessa. Ongelmaan voidaan puuttua tehostamalla perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa eli ottamalla käyttöön niin sanottu jälkisuoja. Jälkisuojan myötä vanhempainvapaalta palaavalla työntekijällä olisi vastaava työsuhdeturva kuin raskaana olevalla työntekijällä, jolloin irtisanomistilanteessa työnantajan tulisi osoittaa, ettei irtisanominen johdu perhevapaiden (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa) käytöstä. B.3 Työelämän laatua parannetaan Työntekijän hyvinvointi on perusedellytys, jolla suomalaisten työuria pidennetään ja työn tuloksellisuutta parannetaan. Töitä voi tehdä enemmän ja pitempään, mikäli työn ja vapaaajan raja on selkeä, johtaminen ja esimiestyö ovat kunnossa ja korkea koulutus on kaikille kannattava investointi. Samalla tulisi päästä lopullisesti eroon määräaikaisuuksien järjestelmällisestä ja lainvastaisesta käytöstä. Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy entisestään. Työaikakuormituksesta on tullut yksi suurimmista uhista akavalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Korvauksetta tehdyistä, harmaan talouden piiriin kuuluvista ylitöistä aiheutuu myös suuria taloudellisia menetyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Työpaikoilla työaikojen riskitekijöihin on puututtava työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Akavalaisten työntekijöiden ongelmien esiin tuominen edellyttää, että lainsäädännöllä turvataan kaikille henkilöstöryhmille oikeus omaan työsuojeluvaltuutettuun. Työpaikoilla tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota työuran aikana työkykyisyyden edistämiseen ja työkykyisyyttä heikentävien ongelmien käsittelyyn. Työkykyongelmien vuoksi työelämästä putoamassa olevien asemaa tulee vahvistaa niin, että koulutetut ja osaavat henkilöt pystyvät jatkamaan työelämässä vaikka osatyökykyisinä mahdollisimman pitkään. Akavalaisia esimiehiä on yhteensä noin Heillä on oltava aikaa, resursseja ja osaamista esimiestyön tekemiseen. Pääsy esimieskoulutukseen läpi työuran on erinomaisen tärkeää. Kuten A.2 kohdassa todettiin, korkeasti koulutetuilla tulee olla mahdollisuus täydennyskoulutukseen vähintään kerran vuodessa. Tällöin suoritetaan korkeakoulussa laaja osaamiskokonaisuus, joka on vähintään 30 opintopistettä. Pitkä työura edellyttää korkeasti koulutetuilta työntekijöiltä aiempaa enemmän omien työelämävalmiuksien kehittämistä. Tulevaisuuden työelämässä muutostahti on nopea, monilla aloilla on vallalla jatkuva muutosten vaihe. Tiedon uudistaminen edellyttää myös sitä, että tietoa jaetaan. Osaavan työvoiman tarjonnan ylläpitäminen edellyttää, että työntekijät sektorista ja asematasosta riippumatta saavat käyttöönsä ja opettelevat hyödyntämään työelämän innovaatioita teknisiä ja aineettomia. Vaikka tietyt työt ovat edelleen aikaan ja paikkaan sidotumpia kuin toiset, työntekijöiden on omilla toimillaankin parannettava valmiuksiaan liikkua tehtävästä toiseen. B.4 Sosiaaliturvan kehittäminen Sosiaaliturvan on kannustettava työhön ja edistettävä täysipainoista työ- ja perhe-elämää. Pitkittynyt toimeentulotuen tai työttömyysturvan tarve kertoo, että sosiaaliturvalainsäädäntöön tarvitaan aktiivisia elementtejä, jotka auttavat ihmisiä työelämän muutosprosesseissa ja

11 8 (11) elämänhallinnassa. Koulutus, kuntoutus, työterveyshuolto ja työllistämistoimet muiden sosiaali- ja terveydenhuollon keinojen rinnalla voivat avata uusia toimintamahdollisuuksia. Työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työllistymisen edellytyksiä parannetaan sosiaalija terveydenhuollon sekä koulutus- ja työvoimapalveluiden yhteistyötä kehittämällä siten, että työttömäksi jääneet henkilöt saavat tarvitsemiaan palveluita yhden luukun periaatteella. Painopiste tulee siirtää pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös yksityisen sektorin osaamista. Jos arvioinnissa todetaan jollakin alueella tuen tarvetta, työttömäksi jääneelle henkilölle tarjotaan viipymättä korjaavia ja tukevia toimenpiteitä työllistymisen esteen poistamiseksi. Tukitoimiin osallistuminen voitaisiin kytkeä myös etuuksiin taikka niiden tasoon, niin kuin on jo osittain päätetty. Sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksessa tulee asettaa painopiste ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä voidaan ennaltaehkäistä laajentamalla psykoterapian korvattavuutta siten, että lääkärin lähetteellä korvattaisiin lyhytkestoista (10 kertaa) nimikesuojatun psykoterapeutin antamaa henkilön selviytymistä tukevaa terapiaa. Tällainen terapiamuoto tulisi kysymykseen esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa, kun henkilöllä ei vielä ole vaikeahoitoista sairautta. Samalla pitäisi Kelan korvausosuutta kuntoutuspsykoterapian kustannuksista nostaa. Mielenterveysongelmien rinnalla toinen keskeinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on tuki- ja liikuntasairaudet. Lisäksi yleistyneisiin nuorison lihavuus- ja ravitsemusongelmiin on puututtava panostamalla lisää laillistettujen ravitsemusterapeuttipalvelujen saatavuuteen. Myös toimintaterapia tulee saada sairausvakuutuksen korvattavuuden piiriin. Tämä mahdollistaa toimintaterapeuttien asiantuntemuksen ja osaamisen kohdentamisen työikäisten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. B.5 Työnhakijan ja työntarjoajan tehokkaampi kohtaaminen TE-toimistoissa tehtävän työnvälitystyön voimavarat ovat pienentyneet useiden vuosien ajan ja ne näyttävät jatkossakin vähenevän. Tämä edellyttää palvelun tehokkuuden jatkuvaa kehittämistä. Julkinen työnvälitystoiminta on jatkossakin käyttäjälleen ilmainen osa julkista työvoimapalvelua. Sillä turvataan työnvälityksen läpinäkyvyys lukuisten pienempien työnvälityspalveluiden joukossa, kattavuus erityisesti pienten yritysten osalta sekä tasa-arvoisuus vähäisemmän markkina-arvon omaavien töiden välityksessä. Julkisten työnvälityspalvelujen rinnalla tarvitaan kilpailutettuja ja yksityisesti tuotettuja ja kustannettuja työnvälityspalveluja. Niiden määrä markkinoilla määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Viime vuosina tämän yksityisen toimialan volyymi ja osuus työnvälityksessä ovat kasvaneet. TE-toimistot voivat nykyäänkin hankkia työnvälityspalveluita ostopalveluina. Jatkossa ostopalveluiden eli ulkopuolisten palveluntarjoajien osuutta varsinkin helpoiten työllistyvien palvelulinjojen osalta tulee kasvattaa. Tällä vastataan pienten erityisalojen riittävän asiantuntevan palvelun tarpeeseen. Yhteistyötä eri osapuolten kanssa tulee lisätä voimakkaasti, ml. oppilaitokset, ammattiliitot ja yksityiset työnvälityspalvelut. Yhteistyön avulla voidaan toteuttaa asiantuntevaa palvelua

12 9 (11) erityisryhmillekin. Tänä päivänä tarjotaan esimerkiksi liian vähän räätälöityjä palveluita korkeasti koulutetuille työttömille. Työttömyysturva-asioiden hallinnointi voidaan eriyttää mahdollisuuksien mukaan työnvälityspalveluista. Tällöin asiakas ja työnvälityspalvelun tarjoaja voivat keskittyä toimeentulon turvaamisen jälkeen pelkästään työllistymisen edistämiseen. Työnvälitystyötä tekevien henkilöiden työsuhteen houkuttelevuuteen, palkkauksen palkitsevuuteen ja asiantuntemuksen kehittämismahdollisuuksiin kohdistetaan aikaisempaa enemmän resursseja. Kaikilla koulutustasoilla tulisi kiinnittää suurempaa huomiota alueellisten ja kansallisten työmarkkinoiden tarpeeseen. Koulutusmäärät tulisi mitoittaa oikein alueellisen väestökehityksen mukaisesti kolmikantaisesti. C. Kauemmin työelämässä C.1 Työmarkkinat toimivammiksi Työmarkkinoiden toimivuutta koettelee se, ettei työlainsäädäntöä noudateta täysimääräisesti. Yrityksillä ei ole riittäviä kannusteita tai pakotteita lailliseen toimintaan ja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Tähän voidaan vaikuttaa valvontajärjestelmää tehostamalla ja ottamalla käyttöön järjestöjen kanneoikeus. Ammattiliiton kanneoikeus mahdollistaisi anonyymin oikeudenkäynnin jäsenen tai jäsenten ryhmän puolesta jäsenen niin halutessa. Se tehostaisi lain noudattamista niillä työpaikoilla, joilla työnantaja tarjoaa esimerkiksi järjestelmällisesti vain määräaikaisia sopimuksia. Kanneoikeutta tarvitaan, koska nykylainsäädäntö ei toteudu käytännössä. Laillisesti toimivat työnantajat hyötyisivät järjestökanteesta, koska kilpailijoiden laittomaan toimintaan voitaisiin puuttua helpommin, eikä laittomuuksilla kannattaisi tavoitella kilpailuetua. Akavan mielestä on mahdollista keskustella myös työriita- ja työrauhajärjestelmän kehittämisestä. C.2 Yli 55-vuotiaiden pitäminen työelämässä Pohjoismaisessa vertailussa nousee esille suomalaisten 60 vuotta täyttäneiden alhainen työllisyysaste. Sekä miesten että naisten työllisyyttä tulee nostaa. Työpaikoilla on otettava käyttöön yksilöllinen työurasuunnittelu siten, että vähintään jokaisen vuotta täyttäneen työntekijän kanssa käydään henkilökohtainen kehityskeskustelu, jossa sovitaan työuraa pidentävistä toimista. Keskustelussa on käsiteltävä työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, tiedon ja osaamisen siirtäminen sekä mahdollinen työnteko eläkkeellä. Ikääntyneiden työntekijöiden suojan parantamiseksi voidaan myös harkita työnantajan omavastuun korottamista ikääntyneiden tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa. Samalla tulisi kehittää muutosturvaa ikääntyneiden nopeammaksi työllistämiseksi esimerkiksi räätälöidyillä koulutuksilla ja työ- ja elinkeinotoimistojen nimenomaan ikääntyneille suunnatuilla palveluilla. Toisaalta voitaisiin harkita, että tehtävää hoidettaisiin erillisestä rahastosta, jolloin rahoitus tulisi työnantajan omavastuumaksuista. Työaikajoustot ja osa-aikatyö parantavat tutkimusten mukaan työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työelämässä pidempään. Työntekijän mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työaikaa viimeisten työvuosien aikana täydellä palkalla voisi kompensoida esimerkiksi työnantajamaksuja alentamalla. C.3 Irtisanominen ei saa olla liian helppoa Luottamusta työmarkkinoilla koettelee se, että nykyisin irtisanominen on sekä liian helppoa että liian halpaa. Tuotannollisten irtisanomisten ongelmat liittyvät siihen, että myös voittoa

13 Vkoa 10 (11) tuottavilla yrityksillä on mahdollisuus irtisanoa väkeä ja irtisanomiset voidaan kohdistaa myös taloudellisesti kannattavassa toiminnassa työskenteleviin. Työsopimuslain irtisanomiskriteereitä tulisi tiukentaa. Tuotannollisen irtisanomisperusteen käyttämisen rajoittamiseen voisi vaikuttaa myös yhteistoimintalakia tiukentamalla. Kehitysnäkymien ennakointia voitaisiin parantaa esimerkiksi pidentämällä henkilöstösuunnittelun laiminlyöneiden työnantajien vähentämis-yt:n neuvotteluaikoja tai korottamalla hyvityksen suuruutta. Lisäksi voitaisiin ajatella valtiolle maksettavaa korvausta, jos voittoa tekevä yritys irtisanoo tuotannollisilla syillä. Korvauksilla rahoitettaisiin irtisanottujen muutosturvaa. Tämä olisi perusteltavissa sillä, että työttömyydestä aiheutuu kuluja yhteiskunnalle. Sillä olisi ehkä myös jonkinlainen ennaltaehkäisevä vaikutus, jos summa olisi riittävän suuri. Ikääntyneille työntekijöille tulee tarjota korotettua suojaa työttömyyden varalta, koska heidän työllistymismahdollisuutensa ovat heikommat kuin nuorempien. Akavan tavoite on pitää yli 55-vuotiaat työelämässä eläkeikään saakka. Jos yllä mainitut toimenpiteet olisivat käytössä, niin nykyisin käytössä olevaa työttömyysputkea ei enää tarvittaisi. Työnantajan vastuuta irtisanotuista työntekijöistään lisäisi työsopimuslain takaisin ottamisajan pidentäminen ja työn tarjoamisvelvoitteen laajentaminen muuhun työntekijän koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaan työhön, eli ei pelkästään samaan ja samankaltaiseen työhön. Tämä muutos ei sinänsä kiristäisi irtisanomisperustetta, mutta voisi vaikuttaa irtisanottujen työnsaantiin irtisanomisen jälkeen. Kuva 5. Työttömyyden kesto ikäryhmittäin, TEM Ikä yhteensä Nuoret v. yli 55 v. Yksi työsuhdeturvan ongelma on se, että laittomista työsuhteen päättämisistä tuomittavat korvaukset ovat niin alhaisia, ettei seuraamusjärjestelmällä ole minkäänlaista ennaltaehkäisevää vaikutusta. Korvauksia tulisi nostaa esimerkiksi työnantajalle tuomittavalla seuraamusmaksulla, joka suoritettaisiin valtiolle.

14 11 (11) Tiivistelmä: Keskeisiä toimenpiteitä Työllisyysaste tulee nostaa 75 prosenttiin Oppivelvollisuus 18 ikävuoteen asti Opintotukeen täydellinen uudistus Korkeasti koulutetuille mahdollisuus täydennyskoulutukseen Ansiotuloveroa tulee edelleen laskea ja painopiste siirtää kulutusveroihin Rakenteellisia muutoksia työttömyysturvaan Kannustinloukkuja puretaan mm. muuttamalla asumistukea ja työtulovähennystä lasten lukumäärän mukaan Vanhempainvapaajärjestelmä tulee uudistaa Päivähoitomaksuja uudistetaan Osa työnvälityspalveluista kilpailutetaan yksityisille tahoille Työttömyysturva-asioiden hallinnointi eriytetään työnvälityspalveluista Painopiste pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle Ammattiliitoille kanneoikeus Työsuojeluvaltuutettu kaikille henkilöstöryhmille Työnantajan omavastuuta korotetaan ikääntyneiden tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa Tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten kriteereitä tiukennetaan lainsäädännössä Lähteitä

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Käsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 9.6.2014 Opetusalan

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Työllisyyspaketti. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016

Työllisyyspaketti. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016 Työllisyyspaketti Oikeus- ja työministeri Jari Lindström 12.4.2016 Uudet toimenpiteet Kannustinloukkujen purkaminen Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueelliset

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työvoimapalvelut tänään ja huomenna

Työvoimapalvelut tänään ja huomenna Työvoimapula oppisopimus ratkaisuna? Linkki-hankkeen päätösseminaari 4.3.2008 Lahti Työvoimapalvelut tänään ja huomenna Robert Arnkil Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto ja Arnkil Dialogues Robert.arnkil@armas.fi

Lisätiedot