Akavan kasvuohjelmat Suomen työn linja 2019 Keskusteluasiakirja työntarjonnan rakenteellisista uudistuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akavan kasvuohjelmat Suomen työn linja 2019 Keskusteluasiakirja työntarjonnan rakenteellisista uudistuksista"

Transkriptio

1 Akavan kasvuohjelmat Suomen työn linja 2019 Keskusteluasiakirja työntarjonnan rakenteellisista uudistuksista Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki

2 Akava on aloitteellinen uudistaja, jonka näkemykset johtavat yhteiskunnalliseen kehitykseen ja muutoksiin. Akavan strategia

3 1. Suomen haasteet 1 2. Akavan tavoitteet 2 3. Keskeiset toimenpiteet 3 A. Aikaisemmin työelämään 3 A.1 Kaikille oppia 18-vuotiaaksi asti 3 A.2 Tutkinnon suorittamisesta tavoiteajassa hyötyvät kaikki 4 B. Turvallisesti työelämässä 5 B.1 Työn vastaanottaminen houkuttelevammaksi 5 B.2 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen 6 B.3 Työelämän laatua parannetaan 7 B.4 Sosiaaliturvan kehittäminen 7 B.5 Työnhakijan ja työntarjoajan tehokkaampi kohtaaminen 8 C. Kauemmin työelämässä 9 C.1 Työmarkkinat toimivammiksi 9 C.2 Yli 55-vuotiaiden pitäminen työelämässä 9 C.3 Irtisanominen ei saa olla liian helppoa 9 Tiivistelmä: Keskeisiä toimenpiteitä Lähteitä 11 Hyväksytty hallituksessa

4 1 (11) 1. Suomen haasteet Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamiseksi tarvitsemme lisää työpaikkoja, lisää veronmaksajia, lisää työtunteja sekä lisää tuottavuutta. Joka vuosi Suomen työmarkkinoilta poistuu henkilöä enemmän kuin saadaan uusia työntekijöitä tilalle. Työikäisten määrä vähenee noin :lla vuodessa, siirtolaisuusvoitosta huolimatta. Suomen Pankin ennusteen mukaan työpanos ei kasva vuoteen 2032 mennessä. Kuva 1. Keskimääräinen kasvu sektoreittain, Suomen Pankki, 2012 Suomessa on 3,2 miljoonaa työikäistä, joista vain 2,2 miljoonaa on työllisenä. Suomessa on siten miljoonan henkilön vahvuinen työvoimareservi. Työvoimareservi koostuu työttömistä ( ), opiskelijoista ( ), eläkeläisistä ( ) sekä muista työelämän ulkopuolella olevista ( ). Samalla korkeasti koulutettujen työttömyys on historiallisen korkea; noin työtöntä. Lisäksi nuorisotyöttömiä on noin Suomella on samanaikaisesti kaksi rakenteellista haastetta. Ensimmäinen on työikäisen väestön väheneminen. Tämä johtaa siihen, että vuoteen 2030 mennessä huollettavien määrä on jo noussut 83 henkilöön sataa työikäistä kohden. Toinen haaste on elinkeinorakenteen jatkuva muutos. Joka päivä Suomessa syntyy ja joka päivä häviää noin 400 työpaikkaa. Trendinä on, että työpaikkoja häviää teollisuudesta ja niitä syntyy palvelualoille. Näistä haasteista selviydymme vain varmistamalla, että työmarkkinat toimivat, työvoiman tarjonta on riittävää ja että työllisyys, tuottavuus sekä talous kasvavat. Kuva 2. Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa 100 Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna Suomi Ruotsi Tanska Norja Lähde: OECD /VM/KO/UL/ xls Vertailusta muiden Pohjoismaiden kanssa ilmenee, että Suomessa työllisyyden ongelmakohdat ovat lähinnä työuran alku- ja loppuvaiheissa. Se johtuu muun muassa siitä, että työura alkaa keskimäärin vuotiaana, työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-

5 2 (11) vuotiaana ja eläkkeelle keskimäärin 60,5-vuotiaana. Keski-ikäisten työllisyys on yli 80 prosentin luokkaa. Kuva 3. Työikäisen väestön vuosittainen muutos (15 64 v.), VATT 2012 VATT:n arvioiden mukaan meneillään oleva matalakasvuinen kausi ei ole syklinen vaan rakenteellinen, jolloin taloutta tulisi elvyttää rakenteellisilla muutoksilla. Akavan arvio talouskasvusta ei ole yhtä pessimistinen. Akava huomauttaa kuitenkin, että tietotekniikan hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Akava korostaa, että tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy entistä enemmän korkeaa jalostusastetta ja osaamista edellyttäville aloille. Korkeasti koulutetuilla ja vahvalla innovaatiotoiminnalla on jatkossa yhä suurempi merkitys työpaikkojen luomisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Akava haluaa osallistua yhteiskuntakeskusteluun tuomalla esille uusia rakenteellisia uudistuksia, joilla varmistetaan työvoiman tarjonta sekä vältytään turhilta menoleikkauksilta hyvinvointipalveluissa. 2. Akavan tavoitteet Akava hyväksyi taloutta ja työtä koskeneet linjauksensa helmikuussa Niiden mukaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja julkisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta tehdä rakenteellisia uudistuksia. Akava on valmis keskustelemaan kaikista taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävistä ratkaisuista, jotta Suomi selviytyisi talouden ja ikääntymisen haasteista. Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, työssä pysymisen parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Eläketurvaa voidaan uudistaa edellyttäen, että rahoitus varmistetaan samalla, kun vuotiaiden mahdollisuuksia jatkaa työssä parannetaan. Työurat pidentyvät, jos panostetaan hyvään johtamiseen, työelämän laatuun, ikäohjelmiin ja kaikenikäisten sekä osatyökykyisten työn arvostamiseen. Työttömyysturvan pitää kannustaa nopeaan työllistymiseen, mikä vaatii turvan painopisteen siirtämistä enemmän työttömyyden alkuun.

6 3 (11) Työn tekemisen kannusteista on huolehdittava ja on varmistettava, että verotus tukee työllistymistä ja elinkeinoelämän vahvistamista. Näitä ehdotuksia esitellään tarkemmin Akavan veropoliittisessa ja elinkeinopoliittisessa keskusteluasiakirjassa. Eläkepolitiikkaan liittyviä ehdotuksia esitellään eläkepoliittisessa keskusteluasiakirjassa. 3. Keskeiset toimenpiteet A. Aikaisemmin työelämään A.1 Kaikille oppia 18-vuotiaaksi asti Kaikki tarvitsevat työelämässä ja nyky-yhteiskunnassa pärjätäkseen vähintään toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusiän päättyminen osuu usein huonoon hetkeen erityisesti hitaammin kypsyville pojille. Nuorten syrjäytyminen ja koulutuksesta putoaminen perusasteen jälkeen ovat niin laajoja ongelmia, että niiden ratkaisemiseksi tarvittaisiin ensisijaisesti merkittäviä ennalta ehkäiseviä sosiaalisia ja koulutuksellisia toimia. Tarvitsemme uusia koulutuspoliittisia ja pedagogisia keinoja, jotta tavoitteet koko ikäluokan kouluttamisesta voisivat toteutua. KKuva 4. Syrjäytyneiden nuorten määrä vuosina , EVA 2012 Valtiovallalla ja kunnilla on velvollisuus järjestää koulutusta, mutta vastuunjako on käytännössä epäselvä. Valtiovallalla on oltava vastuu siitä, että toisella asteella on tarpeeksi opiskelupaikkoja. Koulutusvastuu on ulotettava koko toiseen asteeseen ja koulutuspaikkoja on oltava riittävästi tämän tehtävän hoitamiseen. Osana vakiintunutta koulutusjärjestelmää on oltava useita erilaisia koulutusmuotoja, joissa käytäntö ja teoria kohtaavat. Erilaiset koulutusmuodot on vakiinnutettava ja huomioitava myös rahoituksessa ja lainsäädännössä. Nykyinen koulutustarjonta ei näytä olevan riittävän monipuolista; sen osoittavat muun muassa suuret keskeyttäjämäärät. Tulevaisuudessa oppilaalla olisi velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Kuntien suurempi vastuu asukkaiden kouluttamisesta pitäisi huomioida tulevassa valtionosuusuudistuksessa niin, että valtion rahoitusosuutta toisen asteen koulutuksesta kasvatetaan. Nuorille, joilla on vaikeuksia suoriutua toisen asteen koulutuksesta, on räätälöitävä heille sopivaa koulutusta. Nuorten oppisopimuskoulutus on yksi keino muiden joukossa kehittää ja monipuolistaa nuorten ammatillisen koulutuksen suorittamista yhteistyössä paikallisten yri-

7 4 (11) tysten ja oppilaitosten kesken. Koulutukseen kuuluu lisäksi ohjaus, joka tukee esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita. Yksi työuriin vaikuttava rakenteellinen ongelma koulutusjärjestelmässämme on korkeakouluopiskelun myöhäinen aloittaminen. Ylioppilastutkinnon suorittamisen ja varsinaisen opiskelun aloittamisen välillä voi vierähtää jopa kolme vuotta. Mikäli suunnitteilla oleva valintakoejärjestelmän uudistus ei nopeuta ylioppilaiden pääsyä koulutukseen, tulee käytäntöjä tarkistaa uudestaan. Nuorille 6 12 kuukauden varusmiespalvelu on haasteellinen, koska sen aikana on vaikea lukea pääsykokeisiin. Vuosittaisesta varusmiehestä 60 prosenttia palvelee 9 12 kuukautta, jolloin varusmiespalveluun menee käytännössä kaksi vuotta, varsinkin jos astuu palvelukseen tammikuussa. Varusmiespalvelu ei saisi hankaloittaa opiskelun aloittamista. Palveluunastumista tulee voida siirtää, jos opiskelupaikka on jäänyt saamatta. Samalla tulisi parantaa mahdollisuuksia osallistua pääsykokeisiin joihinkin korkeakoulujen koulutusohjelmiin myös syksyisin. Varusmiespalveluun tulee aina keväisin sisällyttää yhteistyössä oppilaitosten kanssa pakollinen ura- ja opintosuunnittelu, jossa varusmies kävisi opinto-ohjaajan kanssa läpi, miten koulutukseen ja pääsykokeisiin haetaan. Opiskelijat käyvät töissä opintojen ohessa pitkälti korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Opiskelija-asuntojen hidas rakennuttaminen johtuu osittain huonosta tonttitarjonnasta. Siksi metropolikuntia tulisi voida velvoittaa tarjoamaan tonttimaata sosiaalista rakentamista varten. On panostettava neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluihin koulujärjestelmän eri nivelvaiheissa. Riittävä ohjaus ja neuvonta tukisivat niitäkin nuoria, jotka hoitavat koulunsa normaalin järjestelmän puitteissa. Neuvonta-, ohjaus- ja tukijärjestelmiin panostamiseen pitäisi kiinnittää huomiota koulujärjestelmän lisäksi sen ulkopuolella ja kannustaa eri toimijoita yhteistyöhön. A.2 Tutkinnon suorittamisesta tavoiteajassa hyötyvät kaikki Akava on sitoutunut tavoitteeseen pidentää työuria. Yhtälö on vaikea. Suomessa aloitetaan korkeakouluopinnot kansainvälisesti vertailtuna myöhään; neljännes opiskelijoista on yli 25- vuotiaita. Opinnot kestävät pitkään: kahdeksassa vuodessa valmistuu alle puolet ja tavoiteajassa alasta riippuen prosenttia. Ammattikorkeakouluissa tilanne on jonkin verran parempi. Opintojen aikainen työssäkäynti on yleistä. Vähän tai ei-lainkaan opintopisteitä lukuvuoden aikana suorittavien opiskelijoiden osuus on korkea. Moni opiskelija keskeyttää opintonsa ja siirtyy työelämään ilman tutkintoa. Tavoitteena tulee olla, että vuonna 2019 kaikista korkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia valmistuu tavoiteajassa ja että kaikki suorittavat ainakin alemman korkeakoulututkinnon ennen työelämään siirtymistä. Ylempi korkeakoulututkinto tulee kuitenkin säilyttää tavoitetutkintona yliopistoissa. Akava ei siis kannata tutkintorakenteen muuttamista. Yliopistoissa kandidaatti- ja maisterivaiheen välissä tulisi joillakin opintoaloilla kuitenkin olla mahdollisuus osallistua työelämään. Jokaisella kandidaattitutkinnon suorittaneella olisi oikeus palata suorittamaan ylempi korkeakoulututkinto 2 4 vuoden kuluessa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta. Tämä edellyttää, että joillakin opintoaloilla osa maisterintutkinnoista pitää pystyä suorittamaan myös työn ohessa. Opetussuunnitelmat on rakennettava siten, että opintojen suorittamistavat niveltyvät yhteen tiiviisti työelämän kanssa, jolloin työ tukee osaamistavoitteita ja toisaalta opiskelu tukee työ-

8 5 (11) tä. Toiseen aineeseen ja monitieteellisiin maisteriopintoihin tulee voida vaihtaa helpommin kandidaattitutkinnon jälkeen ja sen aikana. Korkeakouluopiskelijoista 60 prosenttia on koulutusta vastaavassa tai sivuavassa työssä joko koko- tai osa-aikaisesti opiskelun aikana. Koulutusalaan liittyvä työkokemus usein tukee opintojen suorittamista ja työllistymistä. Merkittäviä syitä työntekoon ovat myös toimeentulon parantaminen, työelämäkontaktien luominen ja työnhaussa arvostettujen yleisten työelämätaitojen hankkiminen. Opetussuunnitelmia ja opintojen suoritustapoja on kehitettävä työelämäläheisimmiksi. Korkeakoulutusta on kehitettävä niin, että kaikki oppimisprosessit antavat yleisiä työelämävalmiuksia, ja opintojen tulee sisältää työelämätietoutta. Harjoittelut, työelämäjaksot ja yliopistojen nykyistä elävämmät työelämäkontaktit tekisivät opetuksesta työelämälähtöisempää. Opiskeluaikojen lyhentämiseksi tarvitaan opintotukeen täydellinen uudistus. Tavoite on parantaa opintojenaikaista toimeentuloa. Toisen asteen opintotuen kehittäminen tulee eriyttää korkeakoulujen opintotuen kehittämisestä. Opintotuen on mahdollistettava täysipäiväinen opiskelu. Uuden mallin pitää olla paljon nykyistä kannustavampi, jolloin opiskelija hyötyisi taloudellisesti nopeasta opiskelusta. Korkeampi tukitaso edellyttäisi kuitenkin vastaavasti korkeampien opintopistemäärien suorittamista. Malli edellyttää opintotuen muuttamista lainapainotteisemmaksi. Opintorahan osuus kokonaistuesta tulisi olla suurempi opiskelun alkuvaiheessa ja lainanosuus olisi merkittävästi suurempi opiskelun loppuvaiheessa. Määräajassa valmistunut opiskelija saisi osan lainastaan anteeksi. Tämä lainakannustin korvaisi nykyisin käytössä olevan lainakorkovähennyksen. Tulorajojen tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeammat. Opintoaikojen lyhentäminen edellyttää korkeakouluilta aiemmin hankitun osaamisen parempaa tunnistamista ja opintoprosessien kehittämistä. Samoin voimassa olevan opintojen rajauslain sallimia mahdollisuuksia tulee käyttää nykyistä enemmän. Opintotukikuukausien käyttö voitaisiin myös sitoa tiettyyn lukuvuosimäärään. Korkeasti koulutetuilla tulee olla mahdollisuus päästä täydennyskoulutukseen vuosittain ammattitaidon ylläpitämiseksi. Jokaisella tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään kerran vuodessa kohtuuhintaisesti jokin laaja osaamiskokonaisuus, joka on vähintään 30 opintopistettä. Tämä tarkoittaa, että kaikilla aloilla on oltava tarjolla laadukasta pitkäkestoista ja työelämälähtöistä täydennyskoulutusta, joka pohjautuu teoriaan ja tieteeseen. Täydennyskoulutuksen rahoituksen kolmikantaisesti sovittua rahoituspohjaa tulee vahvistaa. Työnantajien on maksettava koulutuksesta nykyistä enemmän. B. Turvallisesti työelämässä B.1 Työn vastaanottaminen houkuttelevammaksi Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla sosiaaliturvalla elämiseen verrattuna taloudellisesti kannattavampaa. Tämä varmistetaan parhaiten huolehtimalla, että ansiotuloverotuksen taso kannustaa työn vastaanottamiseen. Ansiotuloveroa tulee edelleen laskea kautta linjan samalla kun marginaaliveroja lasketaan. Työllistävä kasvu edellyttää, että Suomessa tuotanto on yhä osaamisintensiivisempää. Kasvun pääasiallinen lähde ja ylivoimaisesti tärkein tekijä on inhimillinen pääoma, eli osaaminen ja innovatiivisuus. Osaamisintensiivisen kasvun mahdollisuuksien vahvistamiseksi Akavan tärkein verotavoite on, että ansiotuloverotusta alennetaan siten, että myös johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkkaverotus laskee samalle tasolle kuin vanhoissa EU15- maissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste alenee 50 prosenttiin.

9 6 (11) Kohtuullinen ansiotuloverotus edistäisi myös osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Näissä yrityksissä aineellisen pääoman tarve toiminnan aloittamisen ja kasvun kannalta on paljon pienempi kuin esimerkiksi perinteisillä teollisuusaloilla. Nykyisin yritysverotuksen kokonaisuus kuitenkin tähtää nimenomaan aineellisten pääomien kartuttamiseen. Työttömyysturvaa tulee edelleen kehittää aktiivisempaan suuntaan puuttumalla tehokkaasti pitkittyvään työttömyyteen. Tämä edellyttää työttömyyden seurantaa ja määräajoin tapahtuvaa työttömän tilanteen kontrollointia. Työ- ja elinkeinotoimistojen resurssit on mitoitettava riittäviksi uusien tehtävien hoitamiseen. Oleellista on lisäksi seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdentaa voimavaroja sellaisiin toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus on todettu hyväksi. Rakenteellisia muutoksia työttömyysturvan kestoon ja tasoon on jo tehty työnhakijan aktiivisuuden näkökulmasta. Taso ja kesto ovat jatkossa riippuvaisia työnhakijan omasta aktiivisuudesta. Tätä suuntaa on mahdollista vahvistaa edelleen tulevaisuudessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ns. vakuutusperiaatetta tulee vahvistaa siten, että ansiosidonnainen työttömyysturva on kiinteä osuus työttömyysturvan perusteena olevasta palkasta. Tämä tarkoittaa sitä, että niin sanotuista taitteista luovutaan. Kannustinloukkukeskustelussa nousee esiin, että asumistuki heikentää työn vastaanottamisen houkuttelevuutta nykyisillä ehdoilla. Vaikka työn vastaanottamisen kynnys on matalampi Suomessa kuin Ruotsissa, yksinasuvien ja yksinhuoltajien kohdalla kynnys on viisi prosenttia korkeampi Suomessa kuin Ruotsissa. Tämä johtuu osittain juuri suomalaisesta asumistukijärjestelmästä. Asumistuen tulosidonnaisuutta pitää kehittää siten, ettei työn vastaanottaminen johda tilanteeseen, jossa tosiasiallinen tulotaso ei juuri parane. Kannustinloukkuja voidaan purkaa myös kehittämällä verotusta niin, että työtulovähennys valtion verotuksessa porrastetaan huolettavien lasten lukumäärän mukaan siten, että korotettua vähennystä saisi pienempituloinen puoliso. Näin voidaan lieventää yksinhuoltajien kannustinloukkuja ja edistää äitien työssäkäyntiä. B.2 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Koulutus on yksilölle investointi tulevaisuuteen, ja sen on palkittava miehiä ja naisia tasaarvoisesti. Tämä edellyttää naisten työmarkkina-aseman parantamista. Työnantajille naisen mahdollinen äitiys näyttäytyy kustannustekijänä niin kauan kun vanhempainvapaat eivät jakaudu tasan äitien ja isien kesken. Suomessa vanhemmat ovat pääsääntöisesti joko kokonaan kotona tai kokonaan töissä. Meiltä puuttuu järjestelmä, joka antaisi mahdollisuuden erilaisiin, joustaviin ratkaisuihin lastenhoidon järjestämiseksi. Tilanteen korjaaminen edellyttää perhevapaajärjestelmän uudistamista kokonaisuudessaan ja vanhempainvapaajärjestelmän joustavoittamista ja uudistamista niin, että äidille ja isälle on molemmille korvamerkitty 6 kuukauden vapaa yhteisen 6 kuukauden vapaan lisäksi. Vanhempainvapaajärjestelmän (6+6+6) vanhempien yhteisen 6 kuukauden jakso tulisi voida käyttää niin, että osa-aikatyötä tekeville vanhemmille maksetaan vanhempainrahaa ajallisesti merkittävästi nykyistä pidempään. Tällöin tulee uudistaa myös nykyinen kotihoidontukijärjestelmä. Vanhempainvapaajärjestelmä yhtenä kokonaisuutena mahdollistaisi työn ja perheelämän yhteensovittamisen nykyistä paremmin. Työntekijän subjektiivinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen tulee samalla vahvistaa. Uudistus edellyttää päivähoitomaksujen kehittämistä siten, että osapäivähoidon maksut kannustavat osa-aikaisen työn tekemiseen. Kuukausittaisen, ennalta sovittuun hoitotuntimäärään perustuvan maksun määräytymisperusteiden tulee olla samat kaikissa kunnissa,

10 7 (11) jotta perheiden kohtelu on yhdenvertaista. Perhepoliittisia uudistuksia suunniteltaessa on huolehdittava varhaiskasvatuksen ja ennalta ehkäisevien perhepalveluiden edellytyksistä. Perhevapaalta palaavan työsuhdeturva on nykyisellään puutteellinen. Työtehtävät saattavat muuttua vähemmän vaativiksi tai entistä työpaikkaa ei enää ole perhevapaalta palattaessa. Ongelmaan voidaan puuttua tehostamalla perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa eli ottamalla käyttöön niin sanottu jälkisuoja. Jälkisuojan myötä vanhempainvapaalta palaavalla työntekijällä olisi vastaava työsuhdeturva kuin raskaana olevalla työntekijällä, jolloin irtisanomistilanteessa työnantajan tulisi osoittaa, ettei irtisanominen johdu perhevapaiden (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa) käytöstä. B.3 Työelämän laatua parannetaan Työntekijän hyvinvointi on perusedellytys, jolla suomalaisten työuria pidennetään ja työn tuloksellisuutta parannetaan. Töitä voi tehdä enemmän ja pitempään, mikäli työn ja vapaaajan raja on selkeä, johtaminen ja esimiestyö ovat kunnossa ja korkea koulutus on kaikille kannattava investointi. Samalla tulisi päästä lopullisesti eroon määräaikaisuuksien järjestelmällisestä ja lainvastaisesta käytöstä. Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy entisestään. Työaikakuormituksesta on tullut yksi suurimmista uhista akavalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Korvauksetta tehdyistä, harmaan talouden piiriin kuuluvista ylitöistä aiheutuu myös suuria taloudellisia menetyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Työpaikoilla työaikojen riskitekijöihin on puututtava työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Akavalaisten työntekijöiden ongelmien esiin tuominen edellyttää, että lainsäädännöllä turvataan kaikille henkilöstöryhmille oikeus omaan työsuojeluvaltuutettuun. Työpaikoilla tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota työuran aikana työkykyisyyden edistämiseen ja työkykyisyyttä heikentävien ongelmien käsittelyyn. Työkykyongelmien vuoksi työelämästä putoamassa olevien asemaa tulee vahvistaa niin, että koulutetut ja osaavat henkilöt pystyvät jatkamaan työelämässä vaikka osatyökykyisinä mahdollisimman pitkään. Akavalaisia esimiehiä on yhteensä noin Heillä on oltava aikaa, resursseja ja osaamista esimiestyön tekemiseen. Pääsy esimieskoulutukseen läpi työuran on erinomaisen tärkeää. Kuten A.2 kohdassa todettiin, korkeasti koulutetuilla tulee olla mahdollisuus täydennyskoulutukseen vähintään kerran vuodessa. Tällöin suoritetaan korkeakoulussa laaja osaamiskokonaisuus, joka on vähintään 30 opintopistettä. Pitkä työura edellyttää korkeasti koulutetuilta työntekijöiltä aiempaa enemmän omien työelämävalmiuksien kehittämistä. Tulevaisuuden työelämässä muutostahti on nopea, monilla aloilla on vallalla jatkuva muutosten vaihe. Tiedon uudistaminen edellyttää myös sitä, että tietoa jaetaan. Osaavan työvoiman tarjonnan ylläpitäminen edellyttää, että työntekijät sektorista ja asematasosta riippumatta saavat käyttöönsä ja opettelevat hyödyntämään työelämän innovaatioita teknisiä ja aineettomia. Vaikka tietyt työt ovat edelleen aikaan ja paikkaan sidotumpia kuin toiset, työntekijöiden on omilla toimillaankin parannettava valmiuksiaan liikkua tehtävästä toiseen. B.4 Sosiaaliturvan kehittäminen Sosiaaliturvan on kannustettava työhön ja edistettävä täysipainoista työ- ja perhe-elämää. Pitkittynyt toimeentulotuen tai työttömyysturvan tarve kertoo, että sosiaaliturvalainsäädäntöön tarvitaan aktiivisia elementtejä, jotka auttavat ihmisiä työelämän muutosprosesseissa ja

11 8 (11) elämänhallinnassa. Koulutus, kuntoutus, työterveyshuolto ja työllistämistoimet muiden sosiaali- ja terveydenhuollon keinojen rinnalla voivat avata uusia toimintamahdollisuuksia. Työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työllistymisen edellytyksiä parannetaan sosiaalija terveydenhuollon sekä koulutus- ja työvoimapalveluiden yhteistyötä kehittämällä siten, että työttömäksi jääneet henkilöt saavat tarvitsemiaan palveluita yhden luukun periaatteella. Painopiste tulee siirtää pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös yksityisen sektorin osaamista. Jos arvioinnissa todetaan jollakin alueella tuen tarvetta, työttömäksi jääneelle henkilölle tarjotaan viipymättä korjaavia ja tukevia toimenpiteitä työllistymisen esteen poistamiseksi. Tukitoimiin osallistuminen voitaisiin kytkeä myös etuuksiin taikka niiden tasoon, niin kuin on jo osittain päätetty. Sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksessa tulee asettaa painopiste ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä voidaan ennaltaehkäistä laajentamalla psykoterapian korvattavuutta siten, että lääkärin lähetteellä korvattaisiin lyhytkestoista (10 kertaa) nimikesuojatun psykoterapeutin antamaa henkilön selviytymistä tukevaa terapiaa. Tällainen terapiamuoto tulisi kysymykseen esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa, kun henkilöllä ei vielä ole vaikeahoitoista sairautta. Samalla pitäisi Kelan korvausosuutta kuntoutuspsykoterapian kustannuksista nostaa. Mielenterveysongelmien rinnalla toinen keskeinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on tuki- ja liikuntasairaudet. Lisäksi yleistyneisiin nuorison lihavuus- ja ravitsemusongelmiin on puututtava panostamalla lisää laillistettujen ravitsemusterapeuttipalvelujen saatavuuteen. Myös toimintaterapia tulee saada sairausvakuutuksen korvattavuuden piiriin. Tämä mahdollistaa toimintaterapeuttien asiantuntemuksen ja osaamisen kohdentamisen työikäisten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. B.5 Työnhakijan ja työntarjoajan tehokkaampi kohtaaminen TE-toimistoissa tehtävän työnvälitystyön voimavarat ovat pienentyneet useiden vuosien ajan ja ne näyttävät jatkossakin vähenevän. Tämä edellyttää palvelun tehokkuuden jatkuvaa kehittämistä. Julkinen työnvälitystoiminta on jatkossakin käyttäjälleen ilmainen osa julkista työvoimapalvelua. Sillä turvataan työnvälityksen läpinäkyvyys lukuisten pienempien työnvälityspalveluiden joukossa, kattavuus erityisesti pienten yritysten osalta sekä tasa-arvoisuus vähäisemmän markkina-arvon omaavien töiden välityksessä. Julkisten työnvälityspalvelujen rinnalla tarvitaan kilpailutettuja ja yksityisesti tuotettuja ja kustannettuja työnvälityspalveluja. Niiden määrä markkinoilla määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Viime vuosina tämän yksityisen toimialan volyymi ja osuus työnvälityksessä ovat kasvaneet. TE-toimistot voivat nykyäänkin hankkia työnvälityspalveluita ostopalveluina. Jatkossa ostopalveluiden eli ulkopuolisten palveluntarjoajien osuutta varsinkin helpoiten työllistyvien palvelulinjojen osalta tulee kasvattaa. Tällä vastataan pienten erityisalojen riittävän asiantuntevan palvelun tarpeeseen. Yhteistyötä eri osapuolten kanssa tulee lisätä voimakkaasti, ml. oppilaitokset, ammattiliitot ja yksityiset työnvälityspalvelut. Yhteistyön avulla voidaan toteuttaa asiantuntevaa palvelua

12 9 (11) erityisryhmillekin. Tänä päivänä tarjotaan esimerkiksi liian vähän räätälöityjä palveluita korkeasti koulutetuille työttömille. Työttömyysturva-asioiden hallinnointi voidaan eriyttää mahdollisuuksien mukaan työnvälityspalveluista. Tällöin asiakas ja työnvälityspalvelun tarjoaja voivat keskittyä toimeentulon turvaamisen jälkeen pelkästään työllistymisen edistämiseen. Työnvälitystyötä tekevien henkilöiden työsuhteen houkuttelevuuteen, palkkauksen palkitsevuuteen ja asiantuntemuksen kehittämismahdollisuuksiin kohdistetaan aikaisempaa enemmän resursseja. Kaikilla koulutustasoilla tulisi kiinnittää suurempaa huomiota alueellisten ja kansallisten työmarkkinoiden tarpeeseen. Koulutusmäärät tulisi mitoittaa oikein alueellisen väestökehityksen mukaisesti kolmikantaisesti. C. Kauemmin työelämässä C.1 Työmarkkinat toimivammiksi Työmarkkinoiden toimivuutta koettelee se, ettei työlainsäädäntöä noudateta täysimääräisesti. Yrityksillä ei ole riittäviä kannusteita tai pakotteita lailliseen toimintaan ja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Tähän voidaan vaikuttaa valvontajärjestelmää tehostamalla ja ottamalla käyttöön järjestöjen kanneoikeus. Ammattiliiton kanneoikeus mahdollistaisi anonyymin oikeudenkäynnin jäsenen tai jäsenten ryhmän puolesta jäsenen niin halutessa. Se tehostaisi lain noudattamista niillä työpaikoilla, joilla työnantaja tarjoaa esimerkiksi järjestelmällisesti vain määräaikaisia sopimuksia. Kanneoikeutta tarvitaan, koska nykylainsäädäntö ei toteudu käytännössä. Laillisesti toimivat työnantajat hyötyisivät järjestökanteesta, koska kilpailijoiden laittomaan toimintaan voitaisiin puuttua helpommin, eikä laittomuuksilla kannattaisi tavoitella kilpailuetua. Akavan mielestä on mahdollista keskustella myös työriita- ja työrauhajärjestelmän kehittämisestä. C.2 Yli 55-vuotiaiden pitäminen työelämässä Pohjoismaisessa vertailussa nousee esille suomalaisten 60 vuotta täyttäneiden alhainen työllisyysaste. Sekä miesten että naisten työllisyyttä tulee nostaa. Työpaikoilla on otettava käyttöön yksilöllinen työurasuunnittelu siten, että vähintään jokaisen vuotta täyttäneen työntekijän kanssa käydään henkilökohtainen kehityskeskustelu, jossa sovitaan työuraa pidentävistä toimista. Keskustelussa on käsiteltävä työaikajärjestelyt, työn muokkaaminen, tiedon ja osaamisen siirtäminen sekä mahdollinen työnteko eläkkeellä. Ikääntyneiden työntekijöiden suojan parantamiseksi voidaan myös harkita työnantajan omavastuun korottamista ikääntyneiden tuotannollis-taloudellisissa irtisanomisissa. Samalla tulisi kehittää muutosturvaa ikääntyneiden nopeammaksi työllistämiseksi esimerkiksi räätälöidyillä koulutuksilla ja työ- ja elinkeinotoimistojen nimenomaan ikääntyneille suunnatuilla palveluilla. Toisaalta voitaisiin harkita, että tehtävää hoidettaisiin erillisestä rahastosta, jolloin rahoitus tulisi työnantajan omavastuumaksuista. Työaikajoustot ja osa-aikatyö parantavat tutkimusten mukaan työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työelämässä pidempään. Työntekijän mahdollisuuksia tehdä lyhennettyä työaikaa viimeisten työvuosien aikana täydellä palkalla voisi kompensoida esimerkiksi työnantajamaksuja alentamalla. C.3 Irtisanominen ei saa olla liian helppoa Luottamusta työmarkkinoilla koettelee se, että nykyisin irtisanominen on sekä liian helppoa että liian halpaa. Tuotannollisten irtisanomisten ongelmat liittyvät siihen, että myös voittoa

13 Vkoa 10 (11) tuottavilla yrityksillä on mahdollisuus irtisanoa väkeä ja irtisanomiset voidaan kohdistaa myös taloudellisesti kannattavassa toiminnassa työskenteleviin. Työsopimuslain irtisanomiskriteereitä tulisi tiukentaa. Tuotannollisen irtisanomisperusteen käyttämisen rajoittamiseen voisi vaikuttaa myös yhteistoimintalakia tiukentamalla. Kehitysnäkymien ennakointia voitaisiin parantaa esimerkiksi pidentämällä henkilöstösuunnittelun laiminlyöneiden työnantajien vähentämis-yt:n neuvotteluaikoja tai korottamalla hyvityksen suuruutta. Lisäksi voitaisiin ajatella valtiolle maksettavaa korvausta, jos voittoa tekevä yritys irtisanoo tuotannollisilla syillä. Korvauksilla rahoitettaisiin irtisanottujen muutosturvaa. Tämä olisi perusteltavissa sillä, että työttömyydestä aiheutuu kuluja yhteiskunnalle. Sillä olisi ehkä myös jonkinlainen ennaltaehkäisevä vaikutus, jos summa olisi riittävän suuri. Ikääntyneille työntekijöille tulee tarjota korotettua suojaa työttömyyden varalta, koska heidän työllistymismahdollisuutensa ovat heikommat kuin nuorempien. Akavan tavoite on pitää yli 55-vuotiaat työelämässä eläkeikään saakka. Jos yllä mainitut toimenpiteet olisivat käytössä, niin nykyisin käytössä olevaa työttömyysputkea ei enää tarvittaisi. Työnantajan vastuuta irtisanotuista työntekijöistään lisäisi työsopimuslain takaisin ottamisajan pidentäminen ja työn tarjoamisvelvoitteen laajentaminen muuhun työntekijän koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta vastaavaan työhön, eli ei pelkästään samaan ja samankaltaiseen työhön. Tämä muutos ei sinänsä kiristäisi irtisanomisperustetta, mutta voisi vaikuttaa irtisanottujen työnsaantiin irtisanomisen jälkeen. Kuva 5. Työttömyyden kesto ikäryhmittäin, TEM Ikä yhteensä Nuoret v. yli 55 v. Yksi työsuhdeturvan ongelma on se, että laittomista työsuhteen päättämisistä tuomittavat korvaukset ovat niin alhaisia, ettei seuraamusjärjestelmällä ole minkäänlaista ennaltaehkäisevää vaikutusta. Korvauksia tulisi nostaa esimerkiksi työnantajalle tuomittavalla seuraamusmaksulla, joka suoritettaisiin valtiolle.

14 11 (11) Tiivistelmä: Keskeisiä toimenpiteitä Työllisyysaste tulee nostaa 75 prosenttiin Oppivelvollisuus 18 ikävuoteen asti Opintotukeen täydellinen uudistus Korkeasti koulutetuille mahdollisuus täydennyskoulutukseen Ansiotuloveroa tulee edelleen laskea ja painopiste siirtää kulutusveroihin Rakenteellisia muutoksia työttömyysturvaan Kannustinloukkuja puretaan mm. muuttamalla asumistukea ja työtulovähennystä lasten lukumäärän mukaan Vanhempainvapaajärjestelmä tulee uudistaa Päivähoitomaksuja uudistetaan Osa työnvälityspalveluista kilpailutetaan yksityisille tahoille Työttömyysturva-asioiden hallinnointi eriytetään työnvälityspalveluista Painopiste pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle Ammattiliitoille kanneoikeus Työsuojeluvaltuutettu kaikille henkilöstöryhmille Työnantajan omavastuuta korotetaan ikääntyneiden tuotannollistaloudellisissa irtisanomisissa Tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten kriteereitä tiukennetaan lainsäädännössä Lähteitä

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot