JOHTAMISEN OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMISEN OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA"

Transkriptio

1 JOHTAMISEN OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA Esimiesvalmennuksen ohjauskeskustelun rakentuminen diskursiivisena prosessina Pauli Kallio Psykologian lisensiaatintutkimus Työn ja organisaatioiden psykologian erikoistumiskoulutus Maaliskuu 2005 Psykologian laitos Joensuun yliopisto

2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa tarkasteltiin johtamisen ohjausta kielellisenä toimintana. Tarkoituksena oli toimivan ohjauskäytännön kuvaaminen ja analysointi, joka tehtiin kohdistamalla tarkastelu yhteen tapaukseen, yksittäisen johtajan henkilökohtaista kehittymistä koskevaan vuorovaikutukseen ohjauskeskustelussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ohjaajan ja ohjausasiakkaana olleen johtajan käyttämiä sanastoja (diskursseja) sekä keskustelujen rakentumista vuorovaikutuksellisten positioiden yhdistelminä. Tutkimus sijoittuu diskursiivista lähestymistapaa soveltavaan tutkimukseen. Tutkimusaineisto kerättiin keskisuuren teollisuusyrityksen esimiesvalmennuksen videonauhoitetuista keskusteluista, keskeisen aineiston muodostivat esimiesvalmennuksen yksilöohjauskeskustelujen videonauhoitteet ja niistä kirjoitetut transkriptiot. Aineiston analyysissä käytettiin diskurssianalyysiä, sanastojen ja keskustelun rakentumisen tulkinnat syntyivät aineiston toistuvan katsomisen, läpilukemisen, havaintojen ja tulkintojen kirjaamisen refleksiivisenä prosessina. Tulokset voidaan tiivistää sanastojen muodostumisen ja keskustelujen rakentumisen havaintoihin ja tulkintoihin. Ohjaaja ja ohjausasiakas käyttivät keskusteluissaan suhteellisen säännönmukaisia sanastoja. Ohjaajan sanastoiksi nimettiin: kysely, yleistävä analyysipuhe, yhteenvetopuhe, neuvontapuhe (asiantuntijapuhe) sekä kannustuspuhe. Ohjaaja käytti näitä sanastoja saadakseen tai välittääkseen tietoa, avatakseen näkökulmia, kootakseen ja järjestelläkseen ohjauksen aikana käsiteltyjä ilmiöitä sekä rohkaistakseen ohjauksessa olevaa asiakasta kehittymään tavoitteidensa suuntaan. Ohjausasiakkaan, nuoren johtajan sanastoja olivat: periaatepuhe, muutos-/kehittymispuhe, kärjistyspuhe ja tekninen asiantuntijapuhe. Johtaja käytti sanastoja omia työskentelyperiaatteitaan ja kehittymistään kuvatakseen, itseanalyysin tukena, asiantuntemusta osoittaakseen sekä omia näkemyksiä perustelevana retorisena välineenä. Tulokset osoittavat keskustelijoiden positioiden ja heidän sanastojensa vaikuttavan toisiinsa: positiot vaihtelivat eri keskustelukerroilla ja yksittäisen keskustelun sisällä sekä sävyttivät keskustelun sisältöjä. Positiot muunsivat keskustelijoiden diskursiivisia näkökulmia ja toisaalta sanastot vaikuttivat positioihin esimerkiksi siten, että asiantuntijan positiosta tuotetut, lähes monologiksi muotoutuvat pitkät puheenvuorot haastoivat toisen keskustelijan käyttämään omaa asiantuntijapuhettaan tai vaihtoehtoisesti passivoitumaan. Ohjausasiakkaan tekninen puhe ja ohjaajan neuvontapuhe edustavat asiantuntijadiskurssia, jossa keskustelijat osallistuvat aiheen työstämiseen asiantuntijapositiosta käsin. Tälle keskustelulle on tyypillistä, että vuorovaikutus muuttuu puheen tasolla etäisemmäksi. Tämän kaltaisen vuorovaikutuksen voi nimetä etäännyttäväksi puheeksi. Lähentävä puhe näyttää tukevan hyvän ohjaussuhteen rakentumista ja se on edellytyksenä hankaliksi koettujen aiheiden käsittelyyn. Keskustelujen sisään rakentuneet lyhyet jaksot toistuivat pienin variaatioin eri kerroilla: ohjausasiakas kertoi tarinan jostakin työtilanteesta, johon ohjaaja muodosti näkökulmaa kyselemällä ja analysoimalla. Tämän keskustelurakenteen voi kuvata tiivistetysti: tarina - kysely, analyysi omaan työhön liittyvä periaate neuvontapuhe, tietoa tarinaan liittyvä työskentelyperiaate yleistys esimerkki yhteenveto ja tarinan opetus. Avainsanat: johtaminen, ohjaus, sanasto, positio, diskurssianalyysi

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MENETELMÄT TULOKSET: Ohjaus johtajan henkilökohtaisen kehittymisen tukena Ohjaajan sanastot Kysely Yleistävä analyysipuhe Yhteenvetopuhe Neuvontapuhe Kannustuspuhe Johtajan sanastot Periaatepuhe Muutos-/kehittymispuhe Kärjistyspuhe Tekninen asiantuntijapuhe Keskustelijoiden positiot ja vuorovaikutuksen jaksottuminen Etäännyttävä ja lähentävä puhe Positiot ja keskustelun rakentuminen POHDINTA...32 LÄHTEET...38

4 1 1. JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan johtamistyön ohjausta diskursiivisesti rakentuvana vuorovaikutusprosessina, jossa esimiesvalmennukseen liitetyn ohjauksen tavoitteena on tukea asiakkaana olevan johtajan henkilökohtaista kehittymistä, oman työnkuvan muuttamista ja urasuunnittelua. Johtamistyötä tukeva ohjaus yleistyy ammatillisena työmuotona Suomessa (ks. esim. Onnismaa, 2003; Juuti, 2001). Ohjaus kattaa hyvin erilaisia ammatillisia kohtaamisia, ja sitä on tutkittu viime vuosina paljon. Sen teoriapohja on rakentumassa (ks. esim. Peavy, R.V., 1997; Onnismaa & Pasanen & Spangar, 2000; Sinisalo, 2000; Onnismaa 2003; Vehviläinen 1999, 2001; Juutilainen, 2003). Johtamisen diskurssianalyyttistä tutkimusta ovat tehneet mm. Jackall, joka tutki johtajien merkitysten muodostamista monimutkaisessa ja ristiriitaisessa ylimmän johdon työympäristössä. Hänen tutkimuksensa kohdistui erityisesti eettisten dilemmojen kohtaamisessa tapahtuvaan merkityksenantoon (Phillips & Hardy, 2002). Organisaation johtamiseen ja muutokseen liittyviä kertomuksia ja keskusteluja ovat Suomessa tutkineet viime vuosina esim. Matti Laitinen (1999), Tuomo Peltonen (1999) ja Risto Puutio (2000). Esimiespuhetta organisaatiomuutoksessa tutkinut Katri Eskola (1999) analysoi diskurssianalyysiä käyttäen kahden tiimivalmennukseen osallistuneen esimiehen puhetta. Institutionaalisten kohtaamistilanteiden ja keskustelujen tutkimus on viime vuosina yleistynyt (ks. esim. Czarniawska 1999; Jokinen & Suoninen, 2000; Phillips & Hardy, 2002). Johtamisen ohjausta ei kuitenkaan ole toistaiseksi kovin paljon tutkittu organisaatiopsykologian alueella siitä huolimatta, että ohjaukselliset työtavat organisaatioissa ja johtamisessa ovat yleistyneet (Juuti, 2000; 2001). Johtamiskoulutuksen laadullista tutkimusta on tehnyt mm. Jay Conger, joka tutki johtamiskoulutuksen työtapoja ja vaikutuksia osallistujiin ja tuloksiin (Conger, 1998). Diskursiivisen organisaatiotutkimuksen ja erityisesti sen

5 2 teoriamuodostuksen tarvetta on korostanut Janne Matikainen, jonka esittelemä teoreettinen näkökulma olettaa organisaatiot ja niiden johtamisen diskursiivisesti tuotetuiksi sosiaalisiksi järjestyksiksi, joita voidaan lähestyä empiirisesti esimerkiksi keskusteluanalyysin avulla (Matikainen, 1999). Tämän tutkimuksen metodisena kehyksenä on diskurssianalyyttinen lähestymistapa, jota voi luonnehtia sosiaalisen konstruktionismin teoriaperinteeseen liittyväksi väljäksi viitekehykseksi. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan todellisuus kohdataan aina jostakin näkökulmasta käsin merkityksellistettynä. Tässä merkityksenantoprosessissa ihmisten välisellä kanssakäymisellä on olennainen rooli. (ks. esim. Burr,1995; Phillips & Hardy, 2002). Tutkimuksen taustalla on käsitys keskustelusta ja siinä käytetystä kielestä seurauksia tuottavana toimintana. Kohteena ovat ensisijaisesti keskustelusisällöt, ohjauksessa tuotettu puhe ja ilmaisut esimerkiksi johtajan henkilökohtaisen kehittymisen kuvaamisessa. Diskurssianalyysi pyrkii yhdistämään luonteeltaan konstruktionistisia metodisia välineitä kielenkäyttöä tekemisenä tutkivana väljänä viitekehyksenä (ks. esim. Potter & Wetherell, 1987; Jokinen, Juhila & Suoninen, 1993, 1999; Phillips & Hardy, 2002). Diskurssianalyysin lähtöoletuksia ovat: 1. kieltä käytetään eri tarkoituksiin ja kielenkäytöllä on erilaisia seurauksia; 2. kieli on konstruoitua ja konstruktiivista; 3. sama ilmiö voidaan kuvata monin eri tavoin; 4. siksi selontekoja on huomattava määrä; 5. ei ole olemassa yksinkertaista tapaa käsitellä selontekojen variaatioita; 6. tutkimuksen keskeisenä kohteena tulisi olla kielenkäytön konstruktiiviset ja joustavat tavat. (Potter & Wetherell, 1987, 35) Diskurssianalyysi perustuu aineiston toistuvaan läpilukemiseen, jossa asteittain hahmotetaan laajempia merkityskokonaisuuksia ja tulkintarepertuaareja (diskursseja, sanastoja) keskustelun taustalta. Usein nämä diskurssit voi hahmottaa vuorovaikutustilanteen tai kulttuurisen kontekstin kautta (mm. Potter & Wetherell, 1987; Suoninen 1993, 1999). Diskurssianalyysin näkökulman kapeutta on kritisoitu mm. siitä syystä, että se

6 3 rajaa liian radikaalisti tarkastelun ulkopuolelle yksilön sisäisen todellisuuden ja toisaalta myös hänen ulkoisen maailmansa, jolloin käyttökelpoisuudestaan huolimatta diskurssianalyysin näkökulma jää kapeaksi (Alvesson & Sköldberg, 2000). Tämän tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat: ohjaus, henkilökohtainen kehittyminen, sanasto, diskurssi ja positio. Ohjausta tarkastellaan ammatillisena käytäntönä, jossa ohjaajan ja ohjattavan asemiin asettuvat henkilöt käyvät jälkimmäisen henkilökohtaiseen kehittymiseen tähtäävää keskustelua. Ohjauksen määrittely on siten rajatumpi ja toiminnallisempi kuin esimerkiksi Onnismaan (2003) tai Spangarin et.al. (2000) British Association of Counsellingin määrittelyn pohjalta muotoilemat ohjauksen käsitteet, joissa ohjaus määritellään ajan, huomion ja kunnioituksen antamisena tilapäisesti asiakkaan roolissa olevalle. Ohjauksen avulla kehittymistä voidaan suunnata, tavoitteistaa ja ratkaista vuorovaikutuksen kautta kehittymisen tai oppimisen ongelmatilanteita (Kallio & Kurhila, 2000; Koskinen ym., 2000). Henkilökohtainen kehittyminen voidaan määritellä yksilölliseksi prosessiksi: jonkin kehittymiseksi ja tavoiksi, joilla tätä suunnitellaan, tavoitellaan ja arvioidaan. Käsite eroaa henkilökohtaisesta kasvusta, joka on geneerisempi, kokonaisvaltaisempi, arvojen näkökulmasta arvioitava yksilöllinen prosessi. (Irving & Williams 1999, 517). Ohjaus voi tukea henkilökohtaista kehittymistä esimerkiksi koulutuksellisessa kontekstissa, jolloin se määritellään tasa-arvoisuutta korostavaksi vuorovaikutukseksi, jossa keskustelijat voivat vapaasti tuoda keskusteluun näkemyksiään ja ajatuksiaan, eikä kumpikaan keskustelijoista enää varsinaisesti ohjaa keskustelun kulkua. Tästä näennäisestä ohjautumattomuudesta huolimatta vuorovaikutuksessa voidaan käsitellä ohjausasiakkaan kehittymisen kannalta merkityksellisiä teemoja. (Harju & Kallio & Kurhila, (in press)). Keskustelijoiden käyttämien sanojen merkitykset rakentuvat suhteessa toisiinsa keskustelujen kuluessa. Keskustelupuheenvuorojen sisältöjen ja keskustelijoiden käyttämän kielen analysoinnissa käyttämäni sanasto - käsitteen olen lainannut Eero Suoniselta, joka yksinkertaisuuden vuoksi suosii sitä diskurssi- ja merkityssysteemi -käsitteiden rinnalla (Suoninen, 1999, 107).

7 4 Diskurssit voidaan määritellä verrattain eheiksi, säännönmukaisten merkityssuhteiden systeemeiksi, jotka rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä ja rakentavat samalla sosiaalista todellisuutta. (ks. esim. Jokinen & Juhila & Suoninen 1999; 1993b; Potter & Wetherell, 1987). Silloin kun keskustelua käydään ammatillisissa kohtaamisissa, joiden tarkoituksena on tukea esimerkiksi henkilökohtaista kehittymistä, keskustelu sävyttyy keskustelijoiden ammatillisten roolien ja identiteettien kautta (ks. esim. Campbell, 2000, 21-22). Identiteetin voi ymmärtää merkityssysteemin toiminnalliseksi, muuntuvaksi ja eri tilanteissa uudelleen rakentuvaksi osaksi. Näin ymmärrettynä identiteetin voi määritellä subjektipositioksi. Jokisen, Juhilan ja Suonisen mukaan position käsite painottaa identiteetin käsitettä enemmän merkityssysteemien valtaa määrittää ihmiselle tietyt paikat sosiaalisessa todellisuudessa. (Jokinen, Juhila & Suoninen, 1999, 68). Tässä tutkimuksessa ohjauskeskustelujen rakentumista tarkasteltiin sanastojen ja positioiden muotoutumisen kautta. Tutkimuksen sisällöllinen tarkastelu kohdistui ohjauskeskusteluissa esiintyvään muutosta ja henkilökohtaista kehittymistä koskevaan puheeseen, josta poimittujen otteiden avulla kuvataan erilaisia ohjaajan ja asiakkaan keskustelussa tuottamia sanastoja, tulkintoja ja merkityksiä. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää, millaista muutoksen ja henkilökohtaisen kehittymisen keskustelua käydään esimiesvalmennuksen yksilöohjauksessa. Konkreettisiksi kysymyksiksi muotoutuivat: 1. Millaisia sanastoja (diskursseja) ohjauskeskusteluissa esiintyy ja miten niiden avulla rakennetaan henkilökohtaista kehittymistä tukevaa vuorovaikutusta? 2. Millaisissa positioissa ja niiden yhdistelmissä ohjaaja ja johtaja liikkuvat keskustelujen aikana? Tutkimus on luonteeltaan laadullista tapaustutkimusta, jossa esimiesvalmennuksesta kootun luonnollisen aineiston analyysillä tavoitellaan ymmärrystä ja näkökulmia johtamisen ohjauksen, johtamiskoulutuksen ja muiden johtamista tukevien ammatillisten käytäntöjen kehittämiseen. Tutkimuksen lähtökohtana oli toimivan käytännön kuvaaminen ja analysointi, joka tehtiin fokusoimalla tarkastelu yhteen tapaukseen, yksittäisen johtajan

8 5 henkilökohtaista kehittymistä koskevaan vuorovaikutukseen ohjauskeskustelussa. Yksittäistapauksen analyysia on sovellettu esimerkiksi silloin, kun on tarkoitus havainnollistaa uudella tavalla jotakin tuttua ilmiötä, esimerkiksi silloin kun tavoitellaan uutta ymmärrystä auttamistyön ammattilaisen ja asiakkaan väliseen kohtaamiseen (ks. esim. Potter & Wetherell, 1987; Jokinen & Suoninen, 2000). Tapaustutkimusta on sovellettu jonkin ilmiön syvälliseen kuvaukseen ja sitä kautta teorian kehittelyyn liittyvän ymmärryksen lisäämiseen (Lee & Mitchell & Sablynski, 1999). Yksittäiseen vuorovaikutusprosessiin rajautumalla voidaan saavuttaa seuraavia etuja. Ensinnäkin tarkan rajauksen avulla voidaan havainnollistaa uudella tavalla jotain suhteellisen tuttua ilmiötä, kuten esimerkiksi asiantuntijatyön kohtaamistilanteita. Toinen etu on se, että yksittäistapaukseen rajautuminen antaa mahdollisuuden tarkastella myös aiemmin sanotun läsnäoloa myöhemmissä vuorovaikutuksen vaiheissa, esimerkiksi miten keskustelun osapuolet omaksuvat toisiltaan uusia (diskursiivisia) näkökulmia ja miten he muuttavat niitä. Kolmantena etuna on mahdollisuus tarkastella samaa prosessia aikaulottuvuudella, jolloin esimerkiksi vuorovaikutusprosessissa tapahtuvat muutokset voidaan saada näkyviin. (Suoninen, 1999, 242). Diskurssianalyysissä olennaista ei ole näytteen koko, eikä siinä oleteta laajemman tapausmäärän tuovan välttämättä lisää tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Oleellista on löytää tutkimuskysymyksen kannalta oleellinen määrä tapauksia. (Potter & Wetherell, 1987, 161). Yksittäistapauksiin perustuvia tutkimuksia on raportoitu esimerkiksi ammatillisista kohtaamisista. Tähän perinteeseen myös tämä tutkimus osaltaan nojautuu.

9 6 2. MENETELMÄT Tutkimusorganisaatioksi valikoitui keskisuuri teollisuusyritys, jossa esimiesvalmennuksen kohderyhmänä oli koko esimieskunta ylimmästä johdosta työnjohtotasoon; valmennukseen osallistui 28 ylimmän johdon, keskija työnjohdon esimiestä. Valmennuksen ja siihen liitetyn ohjauksen yleistavoitteeksi määriteltiin johtamis- ja vuorovaikutustaitojen parantaminen käytännön johtamistilanteissa sekä henkilökohtaisen johtamistavan tunnistaminen ja kehittäminen. Koulutus ja ohjauskeskustelut tapahtuivat yrityksen tiloissa. Valmennuksen intensiivijakso (kaksi ryhmää, 8 x 4 h/ryhmä) ajoittui tammi-maaliskuulle 2002, jonka lisäksi järjestettiin kaksi seuranta- ja arviointitilaisuutta saman vuoden touko- ja elokuussa. Kaikille osallistujille tarjottiin mahdollisuutta henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin, jotka käynnistyivät valmennuksen rinnalla tammikuussa 2002 ja jatkuivat pisimmillään syyskuuhun Henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja käytiin 1-6 keskustelua osallistujaa kohden. Kaikkien osallistujien ohjaajana työskenteli sama henkilö, myös kouluttajana toiminut psykologi. Myös itse osallistuin kouluttajana esimiesvalmennuksen toteuttamiseen. Esimiesten yksilöohjaajana en toiminut. Tutkimuksen keskeisen aineiston muodostavat esimiesvalmennuksen yksilöohjauskeskustelujen videonauhoitteet. Ohjauskeskustelujen nauhoittamiseen antoi luvan 17 henkilöä, joilta nauhoitettiin yhteensä 55 keskustelua. Lisäksi käytin tausta-aineistona yhteensä 11 ryhmätilaisuudesta tehtyjä nauhoitteita sekä ohjaajan kirjallisia muistiinpanoja silloin, kun ohjauskeskustelussa viitattiin ryhmätilanteissa käsiteltyihin asioihin tai kun ohjaaja luki muistiinpanojaan ohjauskeskustelussa. Näitä aineistoja käytin täydentääkseni keskusteluhavaintoja. Aineiston käsittely eteni siten, että katsoin ryhmä- ja yksilökeskustelujen videonauhat ensimmäisen kerran läpi ilman erityistä kohdetta tai näkökulmaa antaen aineiston itsessään tuottaa tarkasteltavaksi tulevia ilmiöitä. Katsottuani sekä ryhmä- että yksilökeskustelujen nauhoituksia minulle oli jo muodostunut

10 7 alustava käsitys kehittymistä tai muutosta koskevista keskustelusisällöistä. Seuraavaksi pohdin analysoitavan aineiston rajaamista: millaisilla tapauksilla olisi mahdollista vastata tutkimuskysymyksiin? Esimiesvalmennuksen ja sitä tukevan ohjauksen kätkeytyy lähtökohtaisena oletuksena kehittyminen ja muutos: oppiminen ja taitojen kehittyminen tarkoittaa myös tekemisen muuttamista. Tässä tutkimuksessa myös puhe ymmärretään tekemisenä. Puheessa näkyvä muutos on siten osa toiminnan ja sosiaalisen todellisuuden muutosta, vaikka keskustelujen ulkopuoliseen todellisuuteen ei otettaisikaan kantaa. Seuraavassa vaiheessa tarkastelu kohdistettiin niihin keskusteluihin, joissa henkilökohtaisesta kehittymisestä ja muutoksesta puhuttiin. Lopuksi tarkastelu fokusoitiin niihin keskustelujaksoihin, joissa kehittymisestä puhuttiin eniten. Tutkimuksen lähtökohdan mukaisesti tarkoituksena oli kuvata yksilölliseen kehittymiseen liittyvää vuorovaikutusta ohjausprosessin aikana, johon yhden tapauksen valinta antaisi mahdollisuuden. Näistä lähtökohdista päätin etsiä ohjaukseen osallistuneista henkilön, jonka kohdalla muutosta tai kehittymistä oli voitu havaita ohjausprosessin aikana. Tapauksen valinnan kriteerinä oli siis tutkimuskysymys: jos kehittymistä tapahtuu, se olisi todennäköisesti parhaiten havaittavissa niissä tapauksissa, joissa sekä ohjaaja että ohjattava ovat sitä mieltä, että kehittymistä on tapahtunut. Pyysin ohjaajana ja pääkouluttajana toiminutta psykologia nimeämään ohjaukseen osallistuneista henkilön, joka hänen arvionsa mukaan kehittyi eniten valmennuksen ja ohjausprosessin aikana. Hän arvioi eniten omien kehittymistavoitteidensa suuntaan kehittyneeksi henkilöksi nuoren johtajan, Janin (nimi muutettu), joka oli tullut yritykseen pari vuotta aikaisemmin. Ohjaajan lähtökriteerinä tapauksen valinnassa oli ensinnäkin se, miten ohjattava kehittyi ohjausprosessin alussa määrittelemiensä kehittymistavoitteidensa suunnassa. Kun keskustelimme tästä, hän kertoi nimenneensä Janin sen vuoksi, että: Jo alusta alkaen (ohjaus) lähti siten, että Jani osoitti alusta asti kiinnostusta ja heittäytymistä tähän. Itse olin epäilevä, mutta Jani totesi (ohjauksen) hyödyllisyyden. Ohjaaja jatkoi kuvaamalla ohjausprosessin etenemistä ja Janin kehittymistä seuraavasti: Jäi tunne, että Jani itse sovelsi ajankäytön suunnittelua omaan työhönsä. Tästä seurasi halu viedä asia kaverille(janille). Oli tunne että nyt menee kentälle. Tästä seurasi

11 8 sisäinen selkeys (Janille) itselle, varmuus ja halu linjata kaverin työtä. (Tutkijan ja ohjaajan keskustelu ). Keskustelimme ohjaajan kanssa myös Janin osallistumisesta ja motivoitumisesta ohjaukseen. Ohjaaja kertoi arvioineensa jo alussa, että Janista näkyisi olisiko hän aidosti mukana. Silti ohjaaja ei ollut pitkään aikaan varma, oliko motivoituminen todellista. Ohjausprosessin kuluessa ohjaaja kuitenkin varmistui tästä ja päätteli, että Ajankäyttöön liittyvä päätös oli se, jossa totesin, että nyt hän on ottanut asian käyttöön. Tuli varmuus, että nyt tuo kaveri on tehnyt päätöksen eikä tule palaamaan entiseen (Tutkijan ja ohjaajan keskustelu, ). Ohjaaja täydensi tämän tapauksen valintakriteerejä myös lähettämässään sähköpostiviestissä: - keskustelun sävy ja vireys säilyivät loppuun asti hyvinä ilmeisesti keskustelu oli antanut jotakin Janille - Jani tuntui ymmärtävän tilaisuuden hyödyt ja halusi käyttää ne (oppiminen tuo luultavasti kestävämpiä tuloksia) - hän kyseli ja oli usein muutenkin aloitteellinen (olin selvillä koko ajan, missä vaiheessa oppimisprosessi oli menossa) - Janin esittämistä tavoitteista lähes kaikissa tapahtui edistystä (omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, ajankäytön hallinta / päätöksentekotapa, alaiselle delegointi) - hänen oppimistyylinsä oli sellainen, että nopea käytäntöön soveltaminen (pohdinnan jälkeen) palkitsee, jos asia sinänsä on hänelle hyödyllisen / antoisan tuntuinen - ja näin kävi! (esim. vahvuuksien ja heikkouksien analysointiin päästiin käsiksi melko pian) - hän totesi itse lopussa saaneensa hyötyä ohjauksesta (Ohjaajan kommentti, ) Jani itse arvioi ohjauksen merkitystä ja hyödyllisyyttä loppukeskustelun arviointiosuudessa: Minä sanon sen verran, että minusta tää on ollu hirmu hyödyllinen, siis ehkä kuitenkin hyödyllisin näistä mitä on ollut. Hieman myöhemmin hän ottaa kantaa edistymiseen: Mutta mun mielestä sehän on just semmonen minun mielestä sillon se (ohjaus) on onnistunut, jos se joka, tässä tapauksessa minä, kokee että se on onnistunut (Ohjaajan ja Janin loppukeskustelu, ). Janin ja ohjaajan käymistä kuudesta ohjauskeskustelusta seulottiin niitä keskusteluotteita, joissa henkilökohtaisesta muutoksesta tai kehittymisestä puhuttiin ja toisaalta otteita, joissa keskustelijoiden positiot näyttäytyivät. Keskusteluja tarkasteltiin tutkimuskysymysten näkökulmasta: millaisten sanastojen ja diskursiivisten näkökulmien kautta ohjausprosessissa rakennetaan kehittymistä tukevaa vuorovaikutusta ja toisaalta millaisissa

12 9 vuorovaikutuksellisissa positioissa keskustelijat liikkuvat näiden keskustelujen aikana? Jos keskustelun kohteena olevissa ilmiöissä on tapahtunut muutos, miten tätä muutosta käsitellään ohjausprosessin jatkuessa? Janin ja ohjaajan kahta ensimmäistä keskustelua ei voitu nauhoittaa, koska tutkimus- ja nauhoitusluvat varmistuivat ohjauksen alkamisen jälkeen. Ensimmäisestä ohjauskeskustelusta oli kuitenkin käytettävissä ohjaajan muistiinpanot, joita hän lainasi sanatarkasti myös nauhoitetuissa keskusteluissa. Tarkastelun kohteena oli siis neljä videonauhoitettua ohjauskeskustelua, joista kolmannesta ja kuudennesta keskustelusta kirjoitin tekstitransskriptiot. Näistä keskusteluista poimittuja otteita käytän havainnollistaakseni keskusteluissa esiintyviä sanastoja (diskursseja) ja keskustelujen rakentumista. Tarkastelu kohdistuu pääosin keskustelujen sisältöihin, keskustelujaksoihin ja keskustelijoiden käyttämiin sanastoihin, jolloin myös transkriptioiden tarkkuus jää väljemmäksi kuin esimerkiksi keskusteluanalyyttisessä tutkimuksessa. Analyysivaiheen jälkeen halusin varmistaa ja täydentää tulkintojeni osuvuutta antamalla analyysin tulokset ohjaajan luettavaksi ja keskustelemalla sen jälkeen hänen kanssaan joulukuussa Ennen tutkimusraportin valmistumista pyysin vielä ohjaajalta kirjallista kommentointia tekemieni tulkintojen suhteen. Hänen kommenttinsa olen liittänyt asianmukaisiin kohtiin sellaisinaan silloin, kun ne liittyvät välittömästi tutkimuksen kohteina olleisiin keskusteluihin ja niistä tekemiini tulkintoihin, muilta osin olen lainannut ja käsitellyt niitä pohdintaluvussa.

13 10 3. TULOKSET Ohjaus johtajan henkilökohtaisen kehittymisen tukena Analyysin kohteena oli siis se, millaisia sanastoja käyttäen johtaja kuvaa henkilökohtaista kehittymistään sekä miten ohjaaja omalla puheellaan osallistuu tähän kehittymisprosessiin. Janin ohjausprosessi alkoi siten, että ohjaaja toimi kyselijänä ja keskustelun suuntaajana keskustelun lisäksi hän antoi ensimmäisellä kerralla tehtäväksi swot -analyysin ja omaksumistyylien kartoituslomakkeen, joita käsiteltiin seuraavissa ohjauskeskusteluissa. Ohjaaja käytti samaa agendaa myös muiden henkilöiden ohjausprosessien alussa. Ensimmäisen keskustelun sisältönä oli myös henkilökohtaisten kehittymistavoitteiden alustava määrittely. Ohjaajalla oli suhteellisen selkeä etukäteen määritelty suunnitelma varsinkin ensimmäisiin keskusteluihin, ohjattava puolestaan tuotti sisältöjä ja tavoitteita esim. missä hän haluaisi kehittyä. Näitä Janin itselleen määrittelemiä kehittymistarpeita /-tavoitteita olivat ohjauksen alkaessa: Ote 1. Ensimmäinen ohjauskeskustelu, ohjaajan muistiinpanot - omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen - omien työtaitojen ja osaamistarpeiden analyysi - itsensä ja työnkuvan kehittäminen (selkeä rajaaminen -> rauhoittaminen) - venäjän kielen kirjaimien opettelu - nyt ei halua muuttaa työnkuvaa, pikemminkin haluaisi hillitä vauhtia - esimiestaitoja pitäisi kehittää (management ja leadership) - oma näkemys on usein kovin vahva (jos itse tietää asian). Jatkossa näihin teemoihin palattiin esimerkiksi siten, että ohjaaja luki muistiinpanoistaan sanatarkasti Janin määrittelemiä tavoitteita. Jani oli jo toiseen ohjauskeskusteluun mennessä tehnyt päätöksen rauhoittaa omaa ajankäyttöään. Ohjausprosessin päättyessä yli puolen vuoden kuluttua päätös oli hänen mukaansa edelleen pitänyt: Ote 2. Loppukeskustelu, r Ajankäyttöä koskeneen päätöksen pysyvyys. OHJAAJA: Ja sitten kolmannella kerralla kun keskusteltiin, niin siinä oli onnistunut jo se ajankäytön rauhottaminen, sanoit että ajankäytön rauhottaminen onnistui niinku päätöksellä

14 11 OHJAAJA: OHJAAJA: OHJAAJA: OHJAAJA: Mmm Että tuota, tämmöset.. jos nyt kaikki nää ilmiöt vedetään yhteen tässä, niin minkälainen vaikutelma... mitä sulla herätti nämä.. mää vähän niinku heitin ikään kuin sekametelisoppaa tässä No, niin, no varmaan se on niin, ei mulla edelleenkään oo ollut yhtään kertaa kiirettä tänä vuonna. Joo. Eli se pysy sulla? Kyllä Joo, ja tuota Mut se, miusta se tullee siitä suhteellisuudesta aina, niinku että asiat alkaa lokeroituun silleen, että tietää, että pystyy niinku käsittään sen, että mikä tän asian suhde on kokonaisuuteen, niin sillon se kiire häviää aika lailla Aivan joo, kyllä. On mulla paljon töitä ollu, en minä sitä kiistä. Mutta sillä ei oo mitään tekemistä kiireen kanssa. Janin määrittelemä työtavan ja ajankäytön rauhoittamiseen liittyvä kehittymistarve oli muuntunut henkilökohtaiseksi kehittymistavoitteeksi ja omaa työtä suuntaavaksi päätökseksi, joka ohjauksen loppukeskustelun aikoihin oli hänen tulkintansa mukaan edelleen pitänyt. Ajankäytön rauhoittamista ja päätöksentekotavan kehittymistä käsiteltiin Janin kaikissa ohjauskeskusteluissa, joissa teema sai uusia sävyjä ja kytkentöjä muihin hänen tuottamiinsa teemoihin. Ajankäyttö ja päätöksenteko olivat siten yleisimmät hänen ohjauskeskusteluissaan työstetyt teemat, joihin liittyi myös muita Janin määrittelemiä kehittymisteemoja kuten esimerkiksi oman impulsiivisuuden ja kärsimättömyyden rauhoittaminen tai omien vahvojen mielipiteiden pehmentäminen. Työtavan rauhoittaminen ja päätöksentekotavan kehittäminen nousevat aineistosta esiin ohjausprosessin keskeiseksi keskustelualueeksi, ja niiden avulla voidaan havainnollistaa ohjausvuorovaikutuksen rakentumista. Nämä samat teemat esiintyivät yleisesti myös muiden ohjattavien keskusteluissa, ja ne olivat myös esimiesvalmennuksen sisältöaiheita. Ohjauskeskustelujen videotallenteista voi nähdä, miten ohjaaja käyttää tähän aiheeseen liittyviä tietojaan ohjauskeskustelun rakentamiseen ja ohjaamiseen, ensin tekemällä tarkentavia kysymyksiä ajankäytöstä ja tuomalla omia näkemyksiään ja tietojaan keskustelun piiriin: Ote 3. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Että ilmiselvästi se hyötysuhde on suurempi kuin [ ] ajankäytön hallinnan siihen yhteiseen keskusteluun. Tää on mun näkemys nykyisin. Mää oon kolunnu noita kirjoja sen verran, että mää sanoa että se on kehittynyt tähän suuntaan ihan niinku selkeesti, minun mielestä ihan selkeesti että yksilöllisestä ajanhallinnasta ei enää paljon edes puhuta. Se mistä ennen käytettiin nimeä ajanryöstäjät, niin nyt

15 12 puhutaan ajan allokoinnista ja tuota tiimin oppimisesta ja strategisesta ajattelusta ja ja tulevaisuusajattelusta. Niitten alla kulkee tää uus näkemys, katse eteenpäin. Keskustelu jatkuu edelleen ajankäytön ja päätöksenteon ympärillä. Jani esimerkiksi vertailee omaa päätöksentekoaan muihin ja tuo keskusteluun esimerkkejä perhe-elämän päätöksentekotilanteista. Keskusteluissa viitataan myös päätöksentekoon liittyvään henkilökohtaiseen työtapaan, jota Jani taustoittaa luonteenpiirteidensä ja henkilöhistoriansa kautta Ohjaajan sanastot Ohjausprosessin alkuvaiheen keskusteluissa ohjaaja perustelee swotin merkitystä kehittymisen kannalta, kartoittaa oppimistyyliä ja kehittymistavoitteita sekä niiden toteumista esimerkiksi työskentelyssä tapahtuneina muutoksina ja tuottamalla omia näkemyksiä aihealueista. Aineistosta voi nimetä ohjaajan toistuvasti tuottamia sanastoja (diskursseja): Kysely Ohjaaja suuntaa kysymyksillään keskustelua, tarkentaa tai kartoittaa ohjattavien taustoja tai näkemyksiä; mielenkiintoista on se, että kysellessään hän käyttää paljon erilaisia tartunnoiksi nimeämiään ehdotuksia. Hänen näkemyksensä mukaan tartuntojen tehtävä on: rikastaa keskustelualustaa toistuvasti, kun tulee sellaista joka minun mielestäni avaisi mahdollisuuden päästä prosessissa eteenpäin. Jos Jani ei olisi aktiivinen, tartuntapinta-ajattelu ei toimisi (Keskustelu ohjaajan kanssa ). Toisin sanoen ohjaaja ehdotuksillaan tuottaa erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja, jotka auttavat ohjattavaa omassa merkityksenannossa. Esimerkkinä kyselypuheesta ja siihen sisältyvistä tartunnoista on ote, jossa ohjaaja kysymyksillään saa Janin analysoimaan omaa päätöksentekotapaansa:

16 13 Ote 4. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Onnistuko se ihan noin vaan, siis mää tarkoitan että oot sä enemmän tämmönen tahtoihminen, et sä ku päätät noin ja niin sä teet noin, vai oliko se niin, et se oli kypsynyt tiettyyn rajaan saakka? Ei, kyllä mää on enemmän ehkä ehkä semmonen aika i.. niinku kerrasta poikki. Aika impulsiivisesti päätän aina sitten. OHJAAJA: Aha Mulle tulee.. mie saatan aamulla herätä, mie päätän et nyt on jokin asia loppu. Niin et ilmeisesti se alitajunnassa se sitten kuitenkin kehkeytyy, pakostakin. Mut ei mulla sellaisia pitkiä prosesseja, ainakaan tietoisesti mitään [ ] Ohjaajan kysymyksiin sisältyy usein jo tulkintavaihtoehtoja, kuten em. otteessa: hän tarjoaa Janille vaihtoehdoiksi tahtoihmisen tapaa tehdä päätöksiä tai kypsymistä päätöksentekoon. Jani ei kuitenkaan hyväksy kumpaakaan tulkintaa, van toteaa olevansa kerrasta poikki tyylinen impulsiivinen päätöksentekijä. Ohjaaja käyttää suhteellisen vähän avoimia kysymyksiä. Hän kommentoi jälkeenpäin suljettujen kysymysten merkitystä: Käytin suljettuja kysymyksiä osittain siksi, että uskoin tietäväni, mitä kautta asioiden käsittely edistyisi (tuttu aihe). Suljettujenkin kysymysten sisältämien tarttumakohtien (tai tarjoumien ) avulla voidaan stimuloida henkilöä tuomaan esille itsenäisiä ajatuksia (ei ollut tarkoitus saada häntä tarttumaan pysyvästi ko. ideoihin, vaan käyttää niitä ponnahduslautana). Minulla oli runsaasti omia kokemuksia siitä, että erityisesti suljetuilla kysymyksillä voi joissakin tilanteissa päästä nopeasti ja konkreettisesti etenemään. Taustalla oli vaikuttamassa myös toive, että koulutushanke toisi konkreettisia hyötyjä, jotka myös havaittaisiin nopeasti ja siten lisäisivät ohjattavien motivaatiota. Ohjauksen hyötyjä tuskin muuten huomataan, kun työpaikoilla ei välttämättä edes ymmärretä, mitä ohjaukselta pitäisi odottaa. (Ohjaajan kommentti ) Tämän keskustelun aikoihin ohjaaja ja ohjattava tuntevat jos suhteellisen hyvin toisensa; he ovat keskustelleet kahden kesken useita tunteja ja tavanneet myös ryhmätilaisuuksissa, joissa ohjaaja on toiminut kouluttajana. Keskustelu on ilmapiiriltään vapautunut ja rento: molemmat käyttävät huumoria puheenvuoroissaan, sutkauksien ja nokkeluuksien seurauksena on yhteistä naurua Yleistävä analyysipuhe Ohjaaja analysoi ohjattavan tuottamaa puhetta, tarjoaa tulkintoja tai yleistää ohjattavan kuvaamia havaintoja. Yleistävälle analyysipuheelle on tyypillistä se, että ohjaaja tekee samantapaisia tarjoumia tai tartuntoja kuin kyselypuheessakin. Näkökulma on kuitenkin laajempi, eli ohjaaja tuo

17 14 keskusteluun yleistä näkökulmaa ja tietoa käsiteltävänä olevasta teemasta. Tässä keskustelujaksossa ohjaaja pyrkii yleistävän analyysipuheen ja tulkintojensa avulla etsimään vahvuutta, jonka avulla Jani onnistui toteuttamaan ajankäyttöä koskevan päätöksen: Ote 5. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: On tässä kyllä sellainen näyttö, että kyllä se näköjään. Se on sun tapa tehdä päätöksiä. Mut mää uskon kyllä ite, että se yleensä on.. on jotenkin muhinut siellä. Mää en tiedä sitä, mitä se edeltävä painiskelu on ollut. No joo, ja sekin on jännä, et sitä ei ite ainakaan tiedosta. Mutta niinku jo aikaisemmin on ollut puhetta, että kaikki opiskeluun lähtemiset ja kaikki tällaset, tänne töihin lähtemiset, ja kaikki on ollut hyvin semmosia päätöksiä, että ne on tehty [ ] todella nopeesti. OHJAAJA: Nopeesti, joo joo. Sää et oo niitä katunu? OHJAAJA: Joo No en. Enkä, mie en oo tyypiltäni taas sitten hirveesti sellanen, että mie rupeaisin sen jälkeen märehtimään kauheesti et mitä tässä nyt tuli tehtyä, vaan pyrin aina niinku tekemään silleen, koska siihenhän mie en pysty vaikuttamaan, mitä mie oon tehnyt tuolla menneessä elämässä. Opikseen ne pitää ottaa, mutta se että, en mie ainakaan oo sillenn, ainakaan mielestään oo.. varmaan kaikki ajattelee että joitain asioita tekisi niinku toisin, jos saisi uudelleen valita mutta OHJAAJA: Totta mutta mä luulen että sulla ei kyllä myöskään tätä semmosta [ ] syyllisyyden tai semmosen huonon omantunnon tai itsekritiikin tämmöstä ruoskaa, jolla sä niinku energiaa kuluttaisit sitte turhaan. Näköjään energia menee toimintaan tai eteenpäin katsomiseen. Tarkotan, että sieltä löytyy energiaa johonkin tällaiseen. Niin. No ei, ei mulla mene, itse asiassa. Kyl se on ihan totta. Ei mulla mee, ja sehän on mie on niinku muutenkin. Mie en oo esimerkiksi pitkävihanen, mie en muista riitoja tunnin päästä ja tällaisia asioita. Kaikki aina, menee niinku tästä ja eteenpäin. OHJAAJA: Joo just joo, sää pystyt siihen. Kyllä tuo, sulla tuo ajankäytön hallinta, pöydän hallinta, ihan konkreettisesti. Kirkkaus alkaa monesti nenän edestä sitte. Ajatuksen kirkkaus, on ihmisiä joilla pöytä on sekava, ajatus on sekava. Ei välttämättä ajatus oo tyhjä, jos pöytä on tyhjä. Minulla oli se. Minun äiti on tuota.. se oli sellaisessa tän kokoisessa aanelosessa. Se löyti jostain tän vastaavan sloganin. Se toi itseasiassa minulle joskus murrosiässä ja sanoi paa seinälle tää. Sillon pöytä oli, niin kuin se nytkin on, suht sekavan näkönen. Et, mie en soo semmonen pikkutarkan järjestelmällinen et mulla ois jokainen asia tietyssä paikassa aina, ja aina kun mie otan sen, mie laitan sen sinne. Tämmösissä. Tottakai tärkeet paperit, sopimukset ja kaikki tämmöset, jotka on löydyttävä ja joka pitää löytää, joku muukin kuin minä. Totta kai, nehän sehän kuuluu tietenkin sinne. OHJAAJA: Joo. Mut sää et sitte myöskään juutu semmosiin pieniin asioihin, vaikka oli ne järjestyksessä tai ei. Näköjään se ylittää ne. Joku tällanen siinä on. []Mut jos mää kääntäsin näin päin, ku mää.. saataisiin et olisi joku vahvuus löytää, haluaisin vain et [ epäselvää puhetta] hyvä muutosta siihen. niin Tuota Siinä on ilmeisesti nyt kuitenkin. Eli kääntäen että mikä siinä sitten pidätti viime, ennen sitä viime vuodenvaihdetta? Mikä siinä, oliko se semmonen yleinen tunne, koska sun työnkuvahan on ollut semmonen sekava tai semmoinen No sekava ja koka ajan, hirmu nopeesti aina muuttu koko sen ajan OHJAAJA: Just. No onhan se aina, totta kai se oli sitä epävarmuuttakin, se ruokkii aina semmosta ihmeellistä, et sä et tiiä mitä oot tekemässä. Ei oo oikeen taustatietoo, eikä mihin

18 15 nojata. Mutta, tais olla jotakin lappuja mitä katottiin sillon, niin sieltä se kaks vuotta on aika monessa paikassa tiettyyn asiaan. On semmonen aika, tietynlainen kynnys. OHJAAJA: Joo. Katse eteenpäin kahden vuoden taakse. Niin. Se antaa. Sitten rupee olemaan, rutiinit auttaa hirveesti. Että kun sulla on tietyistä helpoista asioista, niitä ei enää tarvi miettiä. Sää pystyt keskittymään muuhun, siihen mitä et enää niin hyvin osaa. Et kun tietyt asiat omassa työssä on olemassa, mitä ei silloin tarvi miettiä vaan ne tulee niinku automaattisesti OHJAAJA: Aivan Pystyy tekemään ne helposti. OHJAAJA: Joo. Mutta alkuun, kaikki on yhtä kaaosta. Teet mitä tahansa, niim et tiijä oikeen et mitä oot tekemässä. OHJAAJA: Kyllä. Ja kun aattelee vielä, että sää tulit [yritykseen] vuonna kaks tuhatta, niin siitä on pari vuotta. Niin OHJAAJA:.. vaan aikaa Niin, kaks vuotta OHJAAJA: Ja heti tämmöinen tohinahomma. Niin ois, aika outoa olis, et jos siihen ois niinku pistäny, jos haluaa sen hyvin hoitaa, suhtaumaan jotenkin aivan letkeästi. Kyllä se pistää vipinää punttiin. Kyllä joo, niin joo, totta kai, että... Kun haluaa työnsä hyvin hoitaa, sitä niiku, välillä väistämättä huonosti nukkuu. [nauraa] OHJAAJA: Kuuluu siihen hintaan. Joo, tätä koitin miettiä, miettiä tuota, tätä kokonaisuutta tässä. Ihan täsmällisesti en pysty sitä jäsentään, mutta semmonen olo tuli mulle, että tää on ollu itte asiassa aika tohina aikaa, tää pari vuotta. Ja jos sä tuollai päätöksellä sait sen voittoon niin siinä täytyy olla jotain semmosta kykyä itsekontrolliin. Ohjaaja kartoittaa vahvuutta päätöksenteon taustalla ja toisaalta yrittää hahmottaa, mikä esti päätöksentekoa aikaisemmin. Lisäksi hän puheenvuorollaan paikantaa päätöksentekohetken ja muutoksen ajankohtaa. Tässä kohdassa keskustelu saa uuden käänteen, jossa Jani kertoo työnsä alkuvaiheen epäselvyydestä ja epävarmuuden kokemuksistaan. Keskustelun sävy muuttuu luottamuksellisemmaksi. Työn sekavuus ja kiireisyys, tohinahomma ymmärretään molempien toimesta vaikuttaneen Janin työtapaan, joka sekin on nopeaa tai impulsiivista niin kuin Jani itse sitä kuvaa. Kun esimiesvalmennuksessa oli käsitelty ajankäytön hallinnan ja tulevaisuusnäkökulmaan ja aiheeseen oli palattu toisessa ohjauskeskustelussa, Jani oli saanut eväitä työtavan rauhoittamista koskevan päätöksen tekemiseen. Keskustelujakson lopussa ohjaaja tiivistää Janin vahvuudeksi kyvyn itsekontrolliin, jonka tulkinnan Jani myös näyttää hyväksyvän. Päätöksentekoon liittyvä vahvuus täsmentyi tässä keskustelujaksossa molempien yhteisesti työstämänä tulkintana.

19 Yhteenvetopuhe Ohjaaja kokoaa yhteenvetopuheessa keskustelussa, keskustelujaksossa ja myös koko ohjausprosessissa esiin nousseita asioita ja palaa muistiinpanojen tai tehtävien kautta aikaisemmin esillä olleisiin teemoihin. Tämä puhe sisältää muutosta ja kehittymistä koskevia havaintoja, kuten esimerkiksi loppukeskustelun alussa, aiemmin esitellyssä otteessa: Ote 2. Loppukeskustelu, r OHJAAJA: Ja sitten kolmannella kerralla kun keskusteltiin, niin siinä oli onnistunut jo se ajankäytön rauhottaminen, sanoit että ajankäytön rauhottaminen onnistui niinku päätöksellä Mmm OHJAAJA: Että tuota, tämmöset.. jos nyt kaikki nää ilmiöt vedetään yhteen tässä, niin minkälainen vaikutelma... mitä sulla herätti nämä.. mää vähän niinku heitin ikään kuin sekametelisoppaa tässä Ohjaaja tiivistää ajankäyttöä koskevaan päätökseen liittyviä ilmiöitä, joita jo aikaisemmissa keskusteluissa on käsitelty. Toisaalta hän haluaa varmistua päätöksen pysyvyydestä. Sekametelisopalla ohjaaja tarkoittaa keskustelualustaa, josta ohjattava voi ottaa haluamiaan aineksia oman kehittymiseensä. Ohjaaja käyttää tätä metaforaa suunnilleen samassa merkityksessä kuin tartunta, jota käsiteltiin edellä kyselypuheen yhteydessä Neuvontapuhe Neuvontapuhe on säännöllisesti toistuva sanasto, jossa ohjaaja antaa tietoa, neuvoja tai siteeraa jotain teosta kuten kolmannessa ohjauskeskustelussa: Ote 6. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Siitä tullaan heti allakointiin ja myöskin kalenterin tsiikaamiseen päivä tai pari ennen, että mä melkein tarjoisin semmosta niinku aika kaavamaista lähtökohdaksi, jotta ei sitä ei pelkästään ammu alas vaan voit verrata omaan tyyliis, niin mää jotain sellasta sanosin että tään listan kun tekee, laittaa sitten tänne, en tiiä kuinka tarkkaan oot ite aatellu laittaa, mutta jos laittas niinku vaikkapa jotkut laittaa, tärkeimmät asiat niinku tähdellä kahdella tai sitten kolmen tähden juttuna kaikkein tärkeimmät. Ja sitten pitäs vielä tää, ei tärkeysjärjestys vaan kiireysjärjestys laittaa. Jos on joku sellanen, jonka takaraja lähestyy, on kerta kaikkiaan pitää saada joku lähetettyä vaikka se onkin b-luokan juttu, mutta se on kiusallinen jos sitä ei tee ajoissa Mmmm OHJAAJA: Niin tuota, okei laitetaan se sitten tohon kiireysjärjestyksessä tähdellä tai yks, kaks, kolme tai abc Kyllä

20 17 OHJAAJA: niitähän on. Mutta nää listat, niillä on se ongelma, ensinnäkin siihen tulee tavaraa jatkuvasti ja siitä tulee joillekin ihmisille huono omatunto, nää kaikki pitäs tehdä voivoi, hohhoijaa. Siis tulee semmonen, niinku hengästymisen olo vaan sen takia että huomaa mitä kaikkea on tehtävä, vaikka siinä on priorisointi. No nyt sitte, ehdottasin melkeinpä semmosta, ois ainakin kiva kuulla kommentti, että miettisit viikkotasolla, että viikkotaso on monen mielestä kuulemma, mää en nyt tiedä näitä tutkimuksia, monen mielestä, esimerkiksi yks Sitran kaveri, Suomen itsenäisyyden tutkimusrahasto, kaveri teki ajankäytön hallinnan kirjaa. Hän korosti siinä sitä, että että että pelkistys sinänsä jo auttaa ja että mitenkäs sen sanois.. otan sen vähän toista kautta: viikon kokonaisuus on semmonen tapa pelkistää, että sen huomaa aika pian, että onnistuuko päiville laitetut jutut vai siirtyykö niitä toistuvasti seuraavalle viikolle Neuvontapuhe voidaan nimetä myös asiantuntijapuheeksi, joka voi kummuta omasta taustasta esimerkiksi siten, että keskustelija mieltää itsensä ensisijaisesti ammattinsa tai koulutuksensa kautta. Toisin sanoen neuvontapuhe voi olla seurausta keskustelijan positiosta, edellä olevassa esimerkissä ohjaaja pitää tärkeänä ajankäytön hallintaan liittyvän tiedon välittämistä ja liukuu puheenvuorossaan luennoivan opettajan positioon. Edellä oleva esimerkki on osa keskustelun sisään sijoituttuvasta miniluennosta, jossa ohjaaja siirtyy tasavertaisesta kuuntelijasta neuvoja ja tietoa jakavan asiantuntijan positioon. Tätä ilmiötä käsitellään tarkemmin luvussa 3.3, jossa tarkastellaan keskustelijoiden positioita ja keskustelujen rakentumista. Asiantuntijadiskurssiksi muotoutuvalle neuvontapuheelle näyttää olevan tyypillistä se, että keskustelija osoittaa omaa asiantuntijuuttaan ja määrittelee omaa positiotaan suhteessa toiseen keskustelijaan tai kolmanteen osapuoleen. Jäljempänä käsitellään ohjauksessa olevan Janin asiantuntijapuhetta, jonka ilmiasuna on teknistä asiantuntemusta sisältävä puhe Kannustuspuhe Ohjaajan rohkaisee käyttämään vahvuuksia tai kokeilemaan jotain uutta, ks. esimerkki kolmannesta keskustelusta, jossa ohjaaja ensin toteaa em. (tahto)päätöksentekotavan sopivan Janille ja saman tien rohkaisee kokeilemaan asioiden priorisoimista yhdessä työryhmän kanssa: Ote 7. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Ilmeisesti sinulle sopii tuo päätöksentekotapa. Ohimennen vielä, jos sää aiot linjata tätä porukan kanssa, niin onks teillä mahdollisuus puhua porukalla tästä esimerkiksi

21 18 viikkotason allokoinnista, esimerkiksi siinä mielessä, että miten allokoidaan a-luokan asiat keskenämme niin että se linja, että kysytte palautetta toisiltanne, menikö se nyt näin ja näin. Mää en tiiä onko teillä jokin iso juttu tulossa, jonka yhteydessä teillä on jotain yhteistä urakkaa? Meillä itse asiassa, meillä on nytten sinällään, me tehdään varmaan nyt sellanen muutos. Meillähän on ollut yhteisiä isoja ollu nää projektit, jotka on tämmösiä isoja tarjousluontosia. Mutta me ollaan nyt tekemässä [ ] Luulen että me on tehty se päätös, että ne tulee poistumaan täältä meiltä ja ne tehdään tuolla lahden takana, Tallinnassa. Otteesta on nähtävissä, miten Jani tarttuu ohjaajan kannustavaan, kysymyksenmuotoon rakennettuun ehdotukseen tuottamalla esimerkin käytännön yhteistyöstä ja työn muutoksesta. Ohjaaja kommentoi kannustuspuheen merkitystä jälkeenpäin: tavoitteena oli myös saada Jani soveltamisen lisäksi viemään oppeja työryhmän käyttöön ja siinä joukon mukana myös hioutumaan päätöksenteossaan vähemmän hätäiseksi (ryhmä hioo yksilöä). (Ohjaajan kommentti ). Keskustelun jatkuessa hän pyrkii palauttamaan keskustelua ohjausprosessin alussa määriteltyjen tavoitteiden suuntaan, vaikka antaa puheen polveilla vapaasti sovittujen aiheiden ympärillä. Kolmas ohjauskeskustelu jatkuu muutosten seurausten pohdiskelulla; mitä päätöksenteon siirtyminen toiseen yksikköön tarkoittaa Janin työn kannalta Johtajan sanastot Ohjausasiakkaan positiossa oleva johtaja tuottaa erilaista puhetta kuin ollessaan esimerkiksi yksikköpalaverissa tai neuvottelutilanteessa. Tässä tarkastelussa rajaudutaan ohjauskontekstiin, jossa sanastot (diskurssit) on muodostettu ohjauskeskusteluaineiston pohjalta. Janin tai toisten esimiesten muissa keskusteluissa käyttämät sanastot rajautuvat siten tarkastelun ulkopuolelle, vaikka ohjauksessa toistuvasti käsitellään erilaisia työhön liittyviä tilanteita ja johtajien niistä muodostamia merkityksiä ja tulkintoja. Esimerkiksi tekninen puhe tyypillisenä asiantuntijadiskurssina on löydettävissä myös muiden ohjauksessa olleiden esimiesten keskusteluista. Nimesin Janin ohjauskeskusteluissa tuottamasta puheesta hänen tyypillisesti käyttämiään sanastojaan. Sanastot ovat usein toisiinsa sekoittuneita

22 19 ja esiintyivät samojen puheenvuorojen sisällä, selkeimmin hänen käyttämistään sanastoista erottuvat seuraavat: periaatepuhe, muutos-/kehittymispuhe, kärjistyspuhe ja tekninen asiantuntijapuhe. Jani käyttää sanastoja omia työskentelyperiaatteitaan ja kehittymistään kuvatakseen, itseanalyysin tukena, asiantuntemustaan osoittaakseen sekä retorisena välineenä; omia näkemyksiä puolustaakseen tai kuvatakseen kärjistäen jotakin työtilannetta Periaatepuhe Jani kuvaa työskentelynsä keskeisiä periaatteita ja arvoja periaatepuheeksi nimeämäni sanaston avulla: Ote 8. Loppukeskustelu, r Niin emmää varmaan silleen niinku ankara oo, mutta kyllä mie niinku edellytän sillä tavalla mielestäni, en liian paljon mutta OHJAAJA:Joo mutta kuitenkin, varmaan saman verran kuin iteltänikin että.. OHJAAJA:Just Tässä otteessa Jani toteaa vaativansa muilta saman kuin itseltään. Janille tyypillinen lähestymistapa on tässäkin omien kokemusten pohjalta lähtevä pohdiskelu. Hän pohdiskelee arvojaan ja periaatteitaan niiden arkielämässä saamien ilmiasujen ja tekojen kautta. Ohjaaja antaa tilaa omaääniselle pohdiskelulle, hän ei esimerkiksi tuo omia arvojaan, vaan kunnioittaa Janin näkemyksiä ja toimii siten aikaisemmin mainitun ohjauskäsitteessä mainitulla tavalla. Toisessa otteessa Jani tuottaa määritelmän vastuusta ja sen jakamisesta sekä pohdiskelee palkitsemiseen liittyviä periaatteitaan: Ote 9. Loppukeskustelu, r ; 925; [ ] Ja selkeesti tavallaan, minusta se vastuun antaminen on sitä, että jos hän tekee jotakin, niin ei kaikkien kopioiden tarvi minulle tulla, en mie niillä mitään tee [925] en minä liian paljon halua kontrollia [ ] Kyl kyl mie niinkun muusta se mie sit selevin sanoin mie haluun silleen myöskin, että sitä palkitaan, koska tää ala on ollu vähän sellanen OHJAAJA: Joo ko on myyntiala niin raha se kaikkia kiinnostaa sitten kuitenkin OHJAAJA: Joo viime kädessä. Mutta sitte se, että sitä pitää palkita jos sen ikäinen ihminen on oikeesti valmis oppimaan uutta ja tekemään asioita ihan täysin uudella tavalla.

23 20 Niin kyllä se pitää palkita, koska se näkyy ihan selvästi nyt meillä sitten taas siellä viivan alla. Jani korostaa luottamuksen ja vastuun antamisen periaatetta ja niihin liittyvän kontrollin merkitystä. Vastuun ja luottamuksen jakaminen merkitsevät hänelle sitä, että työntekijän yksityiskohtaisia tekemisiä ei tarvitse valvoa tai kontrolloida, kunhan työt tulevat hoidetuksi. Hän on myös sitä mieltä, että vastuun ottamisesta ja kehittymisestä on myös palkittava. Tämän otteen jälkeen hän tuo keskusteluun omia merkityksellisiä kokemuksiaan nykyisessä työpaikassa, sitä miten häneen luotettiin ja annettiin vastuuta alusta alkaen Muutos-/kehittymispuhe Tämä sanasto kuvaa myönteistä muutosta tai kehittymistä henkilökohtaisessa työnhallinnassa, osaamisessa tai toimintavalmiuksissa, jotka ovat selitettävissä oppimisen, keskustelun ja/tai ajattelussa tapahtuneen muutoksen seurauksina. Muutos- ja kehittymispuheella tarkoitetaan tässä henkilökohtaisen osaamisen tai valmiuksien kehittymiseen liittyvää puhetta ohjausprosessin alussa kehittymistavoitteiksi nimetyissä asioissa. Kehittymispuheelle on ominaista se, että ohjausprosessin kuluessa ja yksittäisissä keskusteluissa käsitellään toistuvasti tiettyä teemaa, jolloin teemaa koskeva puhe saa uusia sävyjä ja keskustelu monipuolistuu ja siten myös muuttuu. Eli toisin sanoen myös muutosta koskeva puhe muuttuu. Muutospuhetta ja muutokseen johtanutta sysäystä kuvaa esimerkki Janin kolmannesta ohjauskeskustelusta: Ote 10. Kolmas keskustelu, r Käytännössä on ainakin minua auttanut sen, että niin kuin puhuit (aikaisemmassa ohjauskeskustelussa) niin aamupäivällä minulla oli että mie yritin tehä, mie olin jostain syystä yrittäny tehä että semmoset mitä pitää ajatella sellaset asiat, mie olin tehny aina neljän jälkeen, ku suurimmat häiriköt tai häiriötekijät oli lähteny pois OHJAAJA: Just just joo Mutta sitte toisaalta sillon kun ei enää ajatus kule, kun oot jo kaheksan tuntia ollu. Ja itse asiassa, kun rupesin sitä miettimään, sillon tammikuussa ku meillä oli edellisen kerran? OHJAAJA: Joo Ja siitä oli puhe ja rupesin sitä sitten niinku miettimään että miten niinki ja mitä pitäs tehdä aamulla, koska me, meitä on ollu kolome poikaa perheessä, mie on tottunu, mun keskittymiskyky riittää. Ei mua häirihe esimerkiksi kävelyt tai toisten puhelimen soinnit eikä sellaset. Mie rupesin tekemään ne tarjoukset ja kaikki sellaset aamulla OHJAAJA: Okei Tavallaan ensimmäisenä. Otin kupin kahvia, luin sähköpostit. En ruvennu vastaamaan niihin, joka olisi ollut helppoa,

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.

Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5. Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.2017 S2 ja tilanteinen oppiminen -projekti - HUS: tukea suomen kielen käyttöön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS 11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni

Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa. Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Kirkon Johtamisforum Kanava 2 Paasitorni 18.-19.1.2018 Kanava 2: Strategia päätöksentekoa ja työyhteisöä ohjaamassa Etsitään osallistujien kokemusten

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt. Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.

Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt. Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3. Tutkittavien informointi ja suostumuksen pelisäännöt Karoliina Snell VTT, yliopistotutkija Sosiologia, Helsingin yliopisto Etiikan päivä,15.3.2018 Suostumus monimutkaisessa terveysdatamaailmassa 1. Tutkimusmaailman

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3. Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.2019 Vieraskieliset koulutuksessa (Statistics Finland 2017) Yksilölliset

Lisätiedot

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen Opiskelijan työkirja TEKIJÄ: Vesa Silander TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen TAITTO: Mari

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN - RAPORTTI (OPPILAS TÄYTTÄÄ)

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN - RAPORTTI (OPPILAS TÄYTTÄÄ) Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN - RAPORTTI (OPPILAS TÄYTTÄÄ) OPPILAS JA PUHELIN KOULU JA LUOKKA TYÖPAIKKA JA PUHELIN OPO JA PUHELIN 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISESTA Työpaikka

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu 28.9.2017 Seija Leppänen uraohjaus@aalto.fi Mitä reflektointi on? Miten reflektointia voi tehdä? Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko Ajatuksia valmentavasta johtamisesta Pasi Juvonen Aivolinko Kysymys osallistujille Nimeä jokin mielestäsi keskeinen johtamisen haaste? Kootaan vastaukset osallistujien tarkasteltaviksi (3 minuuttia) Oma

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO Lämmittely YP= YLLÄPITO YV = YKSITYIS- VIESTI AV = ALUS- TAVA VARAUS JONO = JONOSSA VAIN NOUTO = VOI VAIN HAKEA SPK = SISÄLTÄÄ POSTIKULUT MMM = MYYNNISSÄ MYÖS MUUALLA KÄYTETTY KÄYTTÄMÄTÖN VÄHÄN- KÄYTETTY

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?

MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa

Lisätiedot

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta? Asiakkaiden työpajat 1. työpaja 11.9.2018 Minun elämäni nyt Miksi oman äänen kuuluminen on tärkeää? Miten elämäni sujuu nyt? 2. työpaja 18.9.2108 Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot