JOHTAMISEN OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHTAMISEN OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA"

Transkriptio

1 JOHTAMISEN OHJAUS VUOROVAIKUTUKSENA Esimiesvalmennuksen ohjauskeskustelun rakentuminen diskursiivisena prosessina Pauli Kallio Psykologian lisensiaatintutkimus Työn ja organisaatioiden psykologian erikoistumiskoulutus Maaliskuu 2005 Psykologian laitos Joensuun yliopisto

2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa tarkasteltiin johtamisen ohjausta kielellisenä toimintana. Tarkoituksena oli toimivan ohjauskäytännön kuvaaminen ja analysointi, joka tehtiin kohdistamalla tarkastelu yhteen tapaukseen, yksittäisen johtajan henkilökohtaista kehittymistä koskevaan vuorovaikutukseen ohjauskeskustelussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin ohjaajan ja ohjausasiakkaana olleen johtajan käyttämiä sanastoja (diskursseja) sekä keskustelujen rakentumista vuorovaikutuksellisten positioiden yhdistelminä. Tutkimus sijoittuu diskursiivista lähestymistapaa soveltavaan tutkimukseen. Tutkimusaineisto kerättiin keskisuuren teollisuusyrityksen esimiesvalmennuksen videonauhoitetuista keskusteluista, keskeisen aineiston muodostivat esimiesvalmennuksen yksilöohjauskeskustelujen videonauhoitteet ja niistä kirjoitetut transkriptiot. Aineiston analyysissä käytettiin diskurssianalyysiä, sanastojen ja keskustelun rakentumisen tulkinnat syntyivät aineiston toistuvan katsomisen, läpilukemisen, havaintojen ja tulkintojen kirjaamisen refleksiivisenä prosessina. Tulokset voidaan tiivistää sanastojen muodostumisen ja keskustelujen rakentumisen havaintoihin ja tulkintoihin. Ohjaaja ja ohjausasiakas käyttivät keskusteluissaan suhteellisen säännönmukaisia sanastoja. Ohjaajan sanastoiksi nimettiin: kysely, yleistävä analyysipuhe, yhteenvetopuhe, neuvontapuhe (asiantuntijapuhe) sekä kannustuspuhe. Ohjaaja käytti näitä sanastoja saadakseen tai välittääkseen tietoa, avatakseen näkökulmia, kootakseen ja järjestelläkseen ohjauksen aikana käsiteltyjä ilmiöitä sekä rohkaistakseen ohjauksessa olevaa asiakasta kehittymään tavoitteidensa suuntaan. Ohjausasiakkaan, nuoren johtajan sanastoja olivat: periaatepuhe, muutos-/kehittymispuhe, kärjistyspuhe ja tekninen asiantuntijapuhe. Johtaja käytti sanastoja omia työskentelyperiaatteitaan ja kehittymistään kuvatakseen, itseanalyysin tukena, asiantuntemusta osoittaakseen sekä omia näkemyksiä perustelevana retorisena välineenä. Tulokset osoittavat keskustelijoiden positioiden ja heidän sanastojensa vaikuttavan toisiinsa: positiot vaihtelivat eri keskustelukerroilla ja yksittäisen keskustelun sisällä sekä sävyttivät keskustelun sisältöjä. Positiot muunsivat keskustelijoiden diskursiivisia näkökulmia ja toisaalta sanastot vaikuttivat positioihin esimerkiksi siten, että asiantuntijan positiosta tuotetut, lähes monologiksi muotoutuvat pitkät puheenvuorot haastoivat toisen keskustelijan käyttämään omaa asiantuntijapuhettaan tai vaihtoehtoisesti passivoitumaan. Ohjausasiakkaan tekninen puhe ja ohjaajan neuvontapuhe edustavat asiantuntijadiskurssia, jossa keskustelijat osallistuvat aiheen työstämiseen asiantuntijapositiosta käsin. Tälle keskustelulle on tyypillistä, että vuorovaikutus muuttuu puheen tasolla etäisemmäksi. Tämän kaltaisen vuorovaikutuksen voi nimetä etäännyttäväksi puheeksi. Lähentävä puhe näyttää tukevan hyvän ohjaussuhteen rakentumista ja se on edellytyksenä hankaliksi koettujen aiheiden käsittelyyn. Keskustelujen sisään rakentuneet lyhyet jaksot toistuivat pienin variaatioin eri kerroilla: ohjausasiakas kertoi tarinan jostakin työtilanteesta, johon ohjaaja muodosti näkökulmaa kyselemällä ja analysoimalla. Tämän keskustelurakenteen voi kuvata tiivistetysti: tarina - kysely, analyysi omaan työhön liittyvä periaate neuvontapuhe, tietoa tarinaan liittyvä työskentelyperiaate yleistys esimerkki yhteenveto ja tarinan opetus. Avainsanat: johtaminen, ohjaus, sanasto, positio, diskurssianalyysi

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MENETELMÄT TULOKSET: Ohjaus johtajan henkilökohtaisen kehittymisen tukena Ohjaajan sanastot Kysely Yleistävä analyysipuhe Yhteenvetopuhe Neuvontapuhe Kannustuspuhe Johtajan sanastot Periaatepuhe Muutos-/kehittymispuhe Kärjistyspuhe Tekninen asiantuntijapuhe Keskustelijoiden positiot ja vuorovaikutuksen jaksottuminen Etäännyttävä ja lähentävä puhe Positiot ja keskustelun rakentuminen POHDINTA...32 LÄHTEET...38

4 1 1. JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan johtamistyön ohjausta diskursiivisesti rakentuvana vuorovaikutusprosessina, jossa esimiesvalmennukseen liitetyn ohjauksen tavoitteena on tukea asiakkaana olevan johtajan henkilökohtaista kehittymistä, oman työnkuvan muuttamista ja urasuunnittelua. Johtamistyötä tukeva ohjaus yleistyy ammatillisena työmuotona Suomessa (ks. esim. Onnismaa, 2003; Juuti, 2001). Ohjaus kattaa hyvin erilaisia ammatillisia kohtaamisia, ja sitä on tutkittu viime vuosina paljon. Sen teoriapohja on rakentumassa (ks. esim. Peavy, R.V., 1997; Onnismaa & Pasanen & Spangar, 2000; Sinisalo, 2000; Onnismaa 2003; Vehviläinen 1999, 2001; Juutilainen, 2003). Johtamisen diskurssianalyyttistä tutkimusta ovat tehneet mm. Jackall, joka tutki johtajien merkitysten muodostamista monimutkaisessa ja ristiriitaisessa ylimmän johdon työympäristössä. Hänen tutkimuksensa kohdistui erityisesti eettisten dilemmojen kohtaamisessa tapahtuvaan merkityksenantoon (Phillips & Hardy, 2002). Organisaation johtamiseen ja muutokseen liittyviä kertomuksia ja keskusteluja ovat Suomessa tutkineet viime vuosina esim. Matti Laitinen (1999), Tuomo Peltonen (1999) ja Risto Puutio (2000). Esimiespuhetta organisaatiomuutoksessa tutkinut Katri Eskola (1999) analysoi diskurssianalyysiä käyttäen kahden tiimivalmennukseen osallistuneen esimiehen puhetta. Institutionaalisten kohtaamistilanteiden ja keskustelujen tutkimus on viime vuosina yleistynyt (ks. esim. Czarniawska 1999; Jokinen & Suoninen, 2000; Phillips & Hardy, 2002). Johtamisen ohjausta ei kuitenkaan ole toistaiseksi kovin paljon tutkittu organisaatiopsykologian alueella siitä huolimatta, että ohjaukselliset työtavat organisaatioissa ja johtamisessa ovat yleistyneet (Juuti, 2000; 2001). Johtamiskoulutuksen laadullista tutkimusta on tehnyt mm. Jay Conger, joka tutki johtamiskoulutuksen työtapoja ja vaikutuksia osallistujiin ja tuloksiin (Conger, 1998). Diskursiivisen organisaatiotutkimuksen ja erityisesti sen

5 2 teoriamuodostuksen tarvetta on korostanut Janne Matikainen, jonka esittelemä teoreettinen näkökulma olettaa organisaatiot ja niiden johtamisen diskursiivisesti tuotetuiksi sosiaalisiksi järjestyksiksi, joita voidaan lähestyä empiirisesti esimerkiksi keskusteluanalyysin avulla (Matikainen, 1999). Tämän tutkimuksen metodisena kehyksenä on diskurssianalyyttinen lähestymistapa, jota voi luonnehtia sosiaalisen konstruktionismin teoriaperinteeseen liittyväksi väljäksi viitekehykseksi. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan todellisuus kohdataan aina jostakin näkökulmasta käsin merkityksellistettynä. Tässä merkityksenantoprosessissa ihmisten välisellä kanssakäymisellä on olennainen rooli. (ks. esim. Burr,1995; Phillips & Hardy, 2002). Tutkimuksen taustalla on käsitys keskustelusta ja siinä käytetystä kielestä seurauksia tuottavana toimintana. Kohteena ovat ensisijaisesti keskustelusisällöt, ohjauksessa tuotettu puhe ja ilmaisut esimerkiksi johtajan henkilökohtaisen kehittymisen kuvaamisessa. Diskurssianalyysi pyrkii yhdistämään luonteeltaan konstruktionistisia metodisia välineitä kielenkäyttöä tekemisenä tutkivana väljänä viitekehyksenä (ks. esim. Potter & Wetherell, 1987; Jokinen, Juhila & Suoninen, 1993, 1999; Phillips & Hardy, 2002). Diskurssianalyysin lähtöoletuksia ovat: 1. kieltä käytetään eri tarkoituksiin ja kielenkäytöllä on erilaisia seurauksia; 2. kieli on konstruoitua ja konstruktiivista; 3. sama ilmiö voidaan kuvata monin eri tavoin; 4. siksi selontekoja on huomattava määrä; 5. ei ole olemassa yksinkertaista tapaa käsitellä selontekojen variaatioita; 6. tutkimuksen keskeisenä kohteena tulisi olla kielenkäytön konstruktiiviset ja joustavat tavat. (Potter & Wetherell, 1987, 35) Diskurssianalyysi perustuu aineiston toistuvaan läpilukemiseen, jossa asteittain hahmotetaan laajempia merkityskokonaisuuksia ja tulkintarepertuaareja (diskursseja, sanastoja) keskustelun taustalta. Usein nämä diskurssit voi hahmottaa vuorovaikutustilanteen tai kulttuurisen kontekstin kautta (mm. Potter & Wetherell, 1987; Suoninen 1993, 1999). Diskurssianalyysin näkökulman kapeutta on kritisoitu mm. siitä syystä, että se

6 3 rajaa liian radikaalisti tarkastelun ulkopuolelle yksilön sisäisen todellisuuden ja toisaalta myös hänen ulkoisen maailmansa, jolloin käyttökelpoisuudestaan huolimatta diskurssianalyysin näkökulma jää kapeaksi (Alvesson & Sköldberg, 2000). Tämän tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat: ohjaus, henkilökohtainen kehittyminen, sanasto, diskurssi ja positio. Ohjausta tarkastellaan ammatillisena käytäntönä, jossa ohjaajan ja ohjattavan asemiin asettuvat henkilöt käyvät jälkimmäisen henkilökohtaiseen kehittymiseen tähtäävää keskustelua. Ohjauksen määrittely on siten rajatumpi ja toiminnallisempi kuin esimerkiksi Onnismaan (2003) tai Spangarin et.al. (2000) British Association of Counsellingin määrittelyn pohjalta muotoilemat ohjauksen käsitteet, joissa ohjaus määritellään ajan, huomion ja kunnioituksen antamisena tilapäisesti asiakkaan roolissa olevalle. Ohjauksen avulla kehittymistä voidaan suunnata, tavoitteistaa ja ratkaista vuorovaikutuksen kautta kehittymisen tai oppimisen ongelmatilanteita (Kallio & Kurhila, 2000; Koskinen ym., 2000). Henkilökohtainen kehittyminen voidaan määritellä yksilölliseksi prosessiksi: jonkin kehittymiseksi ja tavoiksi, joilla tätä suunnitellaan, tavoitellaan ja arvioidaan. Käsite eroaa henkilökohtaisesta kasvusta, joka on geneerisempi, kokonaisvaltaisempi, arvojen näkökulmasta arvioitava yksilöllinen prosessi. (Irving & Williams 1999, 517). Ohjaus voi tukea henkilökohtaista kehittymistä esimerkiksi koulutuksellisessa kontekstissa, jolloin se määritellään tasa-arvoisuutta korostavaksi vuorovaikutukseksi, jossa keskustelijat voivat vapaasti tuoda keskusteluun näkemyksiään ja ajatuksiaan, eikä kumpikaan keskustelijoista enää varsinaisesti ohjaa keskustelun kulkua. Tästä näennäisestä ohjautumattomuudesta huolimatta vuorovaikutuksessa voidaan käsitellä ohjausasiakkaan kehittymisen kannalta merkityksellisiä teemoja. (Harju & Kallio & Kurhila, (in press)). Keskustelijoiden käyttämien sanojen merkitykset rakentuvat suhteessa toisiinsa keskustelujen kuluessa. Keskustelupuheenvuorojen sisältöjen ja keskustelijoiden käyttämän kielen analysoinnissa käyttämäni sanasto - käsitteen olen lainannut Eero Suoniselta, joka yksinkertaisuuden vuoksi suosii sitä diskurssi- ja merkityssysteemi -käsitteiden rinnalla (Suoninen, 1999, 107).

7 4 Diskurssit voidaan määritellä verrattain eheiksi, säännönmukaisten merkityssuhteiden systeemeiksi, jotka rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä ja rakentavat samalla sosiaalista todellisuutta. (ks. esim. Jokinen & Juhila & Suoninen 1999; 1993b; Potter & Wetherell, 1987). Silloin kun keskustelua käydään ammatillisissa kohtaamisissa, joiden tarkoituksena on tukea esimerkiksi henkilökohtaista kehittymistä, keskustelu sävyttyy keskustelijoiden ammatillisten roolien ja identiteettien kautta (ks. esim. Campbell, 2000, 21-22). Identiteetin voi ymmärtää merkityssysteemin toiminnalliseksi, muuntuvaksi ja eri tilanteissa uudelleen rakentuvaksi osaksi. Näin ymmärrettynä identiteetin voi määritellä subjektipositioksi. Jokisen, Juhilan ja Suonisen mukaan position käsite painottaa identiteetin käsitettä enemmän merkityssysteemien valtaa määrittää ihmiselle tietyt paikat sosiaalisessa todellisuudessa. (Jokinen, Juhila & Suoninen, 1999, 68). Tässä tutkimuksessa ohjauskeskustelujen rakentumista tarkasteltiin sanastojen ja positioiden muotoutumisen kautta. Tutkimuksen sisällöllinen tarkastelu kohdistui ohjauskeskusteluissa esiintyvään muutosta ja henkilökohtaista kehittymistä koskevaan puheeseen, josta poimittujen otteiden avulla kuvataan erilaisia ohjaajan ja asiakkaan keskustelussa tuottamia sanastoja, tulkintoja ja merkityksiä. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää, millaista muutoksen ja henkilökohtaisen kehittymisen keskustelua käydään esimiesvalmennuksen yksilöohjauksessa. Konkreettisiksi kysymyksiksi muotoutuivat: 1. Millaisia sanastoja (diskursseja) ohjauskeskusteluissa esiintyy ja miten niiden avulla rakennetaan henkilökohtaista kehittymistä tukevaa vuorovaikutusta? 2. Millaisissa positioissa ja niiden yhdistelmissä ohjaaja ja johtaja liikkuvat keskustelujen aikana? Tutkimus on luonteeltaan laadullista tapaustutkimusta, jossa esimiesvalmennuksesta kootun luonnollisen aineiston analyysillä tavoitellaan ymmärrystä ja näkökulmia johtamisen ohjauksen, johtamiskoulutuksen ja muiden johtamista tukevien ammatillisten käytäntöjen kehittämiseen. Tutkimuksen lähtökohtana oli toimivan käytännön kuvaaminen ja analysointi, joka tehtiin fokusoimalla tarkastelu yhteen tapaukseen, yksittäisen johtajan

8 5 henkilökohtaista kehittymistä koskevaan vuorovaikutukseen ohjauskeskustelussa. Yksittäistapauksen analyysia on sovellettu esimerkiksi silloin, kun on tarkoitus havainnollistaa uudella tavalla jotakin tuttua ilmiötä, esimerkiksi silloin kun tavoitellaan uutta ymmärrystä auttamistyön ammattilaisen ja asiakkaan väliseen kohtaamiseen (ks. esim. Potter & Wetherell, 1987; Jokinen & Suoninen, 2000). Tapaustutkimusta on sovellettu jonkin ilmiön syvälliseen kuvaukseen ja sitä kautta teorian kehittelyyn liittyvän ymmärryksen lisäämiseen (Lee & Mitchell & Sablynski, 1999). Yksittäiseen vuorovaikutusprosessiin rajautumalla voidaan saavuttaa seuraavia etuja. Ensinnäkin tarkan rajauksen avulla voidaan havainnollistaa uudella tavalla jotain suhteellisen tuttua ilmiötä, kuten esimerkiksi asiantuntijatyön kohtaamistilanteita. Toinen etu on se, että yksittäistapaukseen rajautuminen antaa mahdollisuuden tarkastella myös aiemmin sanotun läsnäoloa myöhemmissä vuorovaikutuksen vaiheissa, esimerkiksi miten keskustelun osapuolet omaksuvat toisiltaan uusia (diskursiivisia) näkökulmia ja miten he muuttavat niitä. Kolmantena etuna on mahdollisuus tarkastella samaa prosessia aikaulottuvuudella, jolloin esimerkiksi vuorovaikutusprosessissa tapahtuvat muutokset voidaan saada näkyviin. (Suoninen, 1999, 242). Diskurssianalyysissä olennaista ei ole näytteen koko, eikä siinä oleteta laajemman tapausmäärän tuovan välttämättä lisää tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Oleellista on löytää tutkimuskysymyksen kannalta oleellinen määrä tapauksia. (Potter & Wetherell, 1987, 161). Yksittäistapauksiin perustuvia tutkimuksia on raportoitu esimerkiksi ammatillisista kohtaamisista. Tähän perinteeseen myös tämä tutkimus osaltaan nojautuu.

9 6 2. MENETELMÄT Tutkimusorganisaatioksi valikoitui keskisuuri teollisuusyritys, jossa esimiesvalmennuksen kohderyhmänä oli koko esimieskunta ylimmästä johdosta työnjohtotasoon; valmennukseen osallistui 28 ylimmän johdon, keskija työnjohdon esimiestä. Valmennuksen ja siihen liitetyn ohjauksen yleistavoitteeksi määriteltiin johtamis- ja vuorovaikutustaitojen parantaminen käytännön johtamistilanteissa sekä henkilökohtaisen johtamistavan tunnistaminen ja kehittäminen. Koulutus ja ohjauskeskustelut tapahtuivat yrityksen tiloissa. Valmennuksen intensiivijakso (kaksi ryhmää, 8 x 4 h/ryhmä) ajoittui tammi-maaliskuulle 2002, jonka lisäksi järjestettiin kaksi seuranta- ja arviointitilaisuutta saman vuoden touko- ja elokuussa. Kaikille osallistujille tarjottiin mahdollisuutta henkilökohtaisiin ohjauskeskusteluihin, jotka käynnistyivät valmennuksen rinnalla tammikuussa 2002 ja jatkuivat pisimmillään syyskuuhun Henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja käytiin 1-6 keskustelua osallistujaa kohden. Kaikkien osallistujien ohjaajana työskenteli sama henkilö, myös kouluttajana toiminut psykologi. Myös itse osallistuin kouluttajana esimiesvalmennuksen toteuttamiseen. Esimiesten yksilöohjaajana en toiminut. Tutkimuksen keskeisen aineiston muodostavat esimiesvalmennuksen yksilöohjauskeskustelujen videonauhoitteet. Ohjauskeskustelujen nauhoittamiseen antoi luvan 17 henkilöä, joilta nauhoitettiin yhteensä 55 keskustelua. Lisäksi käytin tausta-aineistona yhteensä 11 ryhmätilaisuudesta tehtyjä nauhoitteita sekä ohjaajan kirjallisia muistiinpanoja silloin, kun ohjauskeskustelussa viitattiin ryhmätilanteissa käsiteltyihin asioihin tai kun ohjaaja luki muistiinpanojaan ohjauskeskustelussa. Näitä aineistoja käytin täydentääkseni keskusteluhavaintoja. Aineiston käsittely eteni siten, että katsoin ryhmä- ja yksilökeskustelujen videonauhat ensimmäisen kerran läpi ilman erityistä kohdetta tai näkökulmaa antaen aineiston itsessään tuottaa tarkasteltavaksi tulevia ilmiöitä. Katsottuani sekä ryhmä- että yksilökeskustelujen nauhoituksia minulle oli jo muodostunut

10 7 alustava käsitys kehittymistä tai muutosta koskevista keskustelusisällöistä. Seuraavaksi pohdin analysoitavan aineiston rajaamista: millaisilla tapauksilla olisi mahdollista vastata tutkimuskysymyksiin? Esimiesvalmennuksen ja sitä tukevan ohjauksen kätkeytyy lähtökohtaisena oletuksena kehittyminen ja muutos: oppiminen ja taitojen kehittyminen tarkoittaa myös tekemisen muuttamista. Tässä tutkimuksessa myös puhe ymmärretään tekemisenä. Puheessa näkyvä muutos on siten osa toiminnan ja sosiaalisen todellisuuden muutosta, vaikka keskustelujen ulkopuoliseen todellisuuteen ei otettaisikaan kantaa. Seuraavassa vaiheessa tarkastelu kohdistettiin niihin keskusteluihin, joissa henkilökohtaisesta kehittymisestä ja muutoksesta puhuttiin. Lopuksi tarkastelu fokusoitiin niihin keskustelujaksoihin, joissa kehittymisestä puhuttiin eniten. Tutkimuksen lähtökohdan mukaisesti tarkoituksena oli kuvata yksilölliseen kehittymiseen liittyvää vuorovaikutusta ohjausprosessin aikana, johon yhden tapauksen valinta antaisi mahdollisuuden. Näistä lähtökohdista päätin etsiä ohjaukseen osallistuneista henkilön, jonka kohdalla muutosta tai kehittymistä oli voitu havaita ohjausprosessin aikana. Tapauksen valinnan kriteerinä oli siis tutkimuskysymys: jos kehittymistä tapahtuu, se olisi todennäköisesti parhaiten havaittavissa niissä tapauksissa, joissa sekä ohjaaja että ohjattava ovat sitä mieltä, että kehittymistä on tapahtunut. Pyysin ohjaajana ja pääkouluttajana toiminutta psykologia nimeämään ohjaukseen osallistuneista henkilön, joka hänen arvionsa mukaan kehittyi eniten valmennuksen ja ohjausprosessin aikana. Hän arvioi eniten omien kehittymistavoitteidensa suuntaan kehittyneeksi henkilöksi nuoren johtajan, Janin (nimi muutettu), joka oli tullut yritykseen pari vuotta aikaisemmin. Ohjaajan lähtökriteerinä tapauksen valinnassa oli ensinnäkin se, miten ohjattava kehittyi ohjausprosessin alussa määrittelemiensä kehittymistavoitteidensa suunnassa. Kun keskustelimme tästä, hän kertoi nimenneensä Janin sen vuoksi, että: Jo alusta alkaen (ohjaus) lähti siten, että Jani osoitti alusta asti kiinnostusta ja heittäytymistä tähän. Itse olin epäilevä, mutta Jani totesi (ohjauksen) hyödyllisyyden. Ohjaaja jatkoi kuvaamalla ohjausprosessin etenemistä ja Janin kehittymistä seuraavasti: Jäi tunne, että Jani itse sovelsi ajankäytön suunnittelua omaan työhönsä. Tästä seurasi halu viedä asia kaverille(janille). Oli tunne että nyt menee kentälle. Tästä seurasi

11 8 sisäinen selkeys (Janille) itselle, varmuus ja halu linjata kaverin työtä. (Tutkijan ja ohjaajan keskustelu ). Keskustelimme ohjaajan kanssa myös Janin osallistumisesta ja motivoitumisesta ohjaukseen. Ohjaaja kertoi arvioineensa jo alussa, että Janista näkyisi olisiko hän aidosti mukana. Silti ohjaaja ei ollut pitkään aikaan varma, oliko motivoituminen todellista. Ohjausprosessin kuluessa ohjaaja kuitenkin varmistui tästä ja päätteli, että Ajankäyttöön liittyvä päätös oli se, jossa totesin, että nyt hän on ottanut asian käyttöön. Tuli varmuus, että nyt tuo kaveri on tehnyt päätöksen eikä tule palaamaan entiseen (Tutkijan ja ohjaajan keskustelu, ). Ohjaaja täydensi tämän tapauksen valintakriteerejä myös lähettämässään sähköpostiviestissä: - keskustelun sävy ja vireys säilyivät loppuun asti hyvinä ilmeisesti keskustelu oli antanut jotakin Janille - Jani tuntui ymmärtävän tilaisuuden hyödyt ja halusi käyttää ne (oppiminen tuo luultavasti kestävämpiä tuloksia) - hän kyseli ja oli usein muutenkin aloitteellinen (olin selvillä koko ajan, missä vaiheessa oppimisprosessi oli menossa) - Janin esittämistä tavoitteista lähes kaikissa tapahtui edistystä (omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, ajankäytön hallinta / päätöksentekotapa, alaiselle delegointi) - hänen oppimistyylinsä oli sellainen, että nopea käytäntöön soveltaminen (pohdinnan jälkeen) palkitsee, jos asia sinänsä on hänelle hyödyllisen / antoisan tuntuinen - ja näin kävi! (esim. vahvuuksien ja heikkouksien analysointiin päästiin käsiksi melko pian) - hän totesi itse lopussa saaneensa hyötyä ohjauksesta (Ohjaajan kommentti, ) Jani itse arvioi ohjauksen merkitystä ja hyödyllisyyttä loppukeskustelun arviointiosuudessa: Minä sanon sen verran, että minusta tää on ollu hirmu hyödyllinen, siis ehkä kuitenkin hyödyllisin näistä mitä on ollut. Hieman myöhemmin hän ottaa kantaa edistymiseen: Mutta mun mielestä sehän on just semmonen minun mielestä sillon se (ohjaus) on onnistunut, jos se joka, tässä tapauksessa minä, kokee että se on onnistunut (Ohjaajan ja Janin loppukeskustelu, ). Janin ja ohjaajan käymistä kuudesta ohjauskeskustelusta seulottiin niitä keskusteluotteita, joissa henkilökohtaisesta muutoksesta tai kehittymisestä puhuttiin ja toisaalta otteita, joissa keskustelijoiden positiot näyttäytyivät. Keskusteluja tarkasteltiin tutkimuskysymysten näkökulmasta: millaisten sanastojen ja diskursiivisten näkökulmien kautta ohjausprosessissa rakennetaan kehittymistä tukevaa vuorovaikutusta ja toisaalta millaisissa

12 9 vuorovaikutuksellisissa positioissa keskustelijat liikkuvat näiden keskustelujen aikana? Jos keskustelun kohteena olevissa ilmiöissä on tapahtunut muutos, miten tätä muutosta käsitellään ohjausprosessin jatkuessa? Janin ja ohjaajan kahta ensimmäistä keskustelua ei voitu nauhoittaa, koska tutkimus- ja nauhoitusluvat varmistuivat ohjauksen alkamisen jälkeen. Ensimmäisestä ohjauskeskustelusta oli kuitenkin käytettävissä ohjaajan muistiinpanot, joita hän lainasi sanatarkasti myös nauhoitetuissa keskusteluissa. Tarkastelun kohteena oli siis neljä videonauhoitettua ohjauskeskustelua, joista kolmannesta ja kuudennesta keskustelusta kirjoitin tekstitransskriptiot. Näistä keskusteluista poimittuja otteita käytän havainnollistaakseni keskusteluissa esiintyviä sanastoja (diskursseja) ja keskustelujen rakentumista. Tarkastelu kohdistuu pääosin keskustelujen sisältöihin, keskustelujaksoihin ja keskustelijoiden käyttämiin sanastoihin, jolloin myös transkriptioiden tarkkuus jää väljemmäksi kuin esimerkiksi keskusteluanalyyttisessä tutkimuksessa. Analyysivaiheen jälkeen halusin varmistaa ja täydentää tulkintojeni osuvuutta antamalla analyysin tulokset ohjaajan luettavaksi ja keskustelemalla sen jälkeen hänen kanssaan joulukuussa Ennen tutkimusraportin valmistumista pyysin vielä ohjaajalta kirjallista kommentointia tekemieni tulkintojen suhteen. Hänen kommenttinsa olen liittänyt asianmukaisiin kohtiin sellaisinaan silloin, kun ne liittyvät välittömästi tutkimuksen kohteina olleisiin keskusteluihin ja niistä tekemiini tulkintoihin, muilta osin olen lainannut ja käsitellyt niitä pohdintaluvussa.

13 10 3. TULOKSET Ohjaus johtajan henkilökohtaisen kehittymisen tukena Analyysin kohteena oli siis se, millaisia sanastoja käyttäen johtaja kuvaa henkilökohtaista kehittymistään sekä miten ohjaaja omalla puheellaan osallistuu tähän kehittymisprosessiin. Janin ohjausprosessi alkoi siten, että ohjaaja toimi kyselijänä ja keskustelun suuntaajana keskustelun lisäksi hän antoi ensimmäisellä kerralla tehtäväksi swot -analyysin ja omaksumistyylien kartoituslomakkeen, joita käsiteltiin seuraavissa ohjauskeskusteluissa. Ohjaaja käytti samaa agendaa myös muiden henkilöiden ohjausprosessien alussa. Ensimmäisen keskustelun sisältönä oli myös henkilökohtaisten kehittymistavoitteiden alustava määrittely. Ohjaajalla oli suhteellisen selkeä etukäteen määritelty suunnitelma varsinkin ensimmäisiin keskusteluihin, ohjattava puolestaan tuotti sisältöjä ja tavoitteita esim. missä hän haluaisi kehittyä. Näitä Janin itselleen määrittelemiä kehittymistarpeita /-tavoitteita olivat ohjauksen alkaessa: Ote 1. Ensimmäinen ohjauskeskustelu, ohjaajan muistiinpanot - omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen - omien työtaitojen ja osaamistarpeiden analyysi - itsensä ja työnkuvan kehittäminen (selkeä rajaaminen -> rauhoittaminen) - venäjän kielen kirjaimien opettelu - nyt ei halua muuttaa työnkuvaa, pikemminkin haluaisi hillitä vauhtia - esimiestaitoja pitäisi kehittää (management ja leadership) - oma näkemys on usein kovin vahva (jos itse tietää asian). Jatkossa näihin teemoihin palattiin esimerkiksi siten, että ohjaaja luki muistiinpanoistaan sanatarkasti Janin määrittelemiä tavoitteita. Jani oli jo toiseen ohjauskeskusteluun mennessä tehnyt päätöksen rauhoittaa omaa ajankäyttöään. Ohjausprosessin päättyessä yli puolen vuoden kuluttua päätös oli hänen mukaansa edelleen pitänyt: Ote 2. Loppukeskustelu, r Ajankäyttöä koskeneen päätöksen pysyvyys. OHJAAJA: Ja sitten kolmannella kerralla kun keskusteltiin, niin siinä oli onnistunut jo se ajankäytön rauhottaminen, sanoit että ajankäytön rauhottaminen onnistui niinku päätöksellä

14 11 OHJAAJA: OHJAAJA: OHJAAJA: OHJAAJA: Mmm Että tuota, tämmöset.. jos nyt kaikki nää ilmiöt vedetään yhteen tässä, niin minkälainen vaikutelma... mitä sulla herätti nämä.. mää vähän niinku heitin ikään kuin sekametelisoppaa tässä No, niin, no varmaan se on niin, ei mulla edelleenkään oo ollut yhtään kertaa kiirettä tänä vuonna. Joo. Eli se pysy sulla? Kyllä Joo, ja tuota Mut se, miusta se tullee siitä suhteellisuudesta aina, niinku että asiat alkaa lokeroituun silleen, että tietää, että pystyy niinku käsittään sen, että mikä tän asian suhde on kokonaisuuteen, niin sillon se kiire häviää aika lailla Aivan joo, kyllä. On mulla paljon töitä ollu, en minä sitä kiistä. Mutta sillä ei oo mitään tekemistä kiireen kanssa. Janin määrittelemä työtavan ja ajankäytön rauhoittamiseen liittyvä kehittymistarve oli muuntunut henkilökohtaiseksi kehittymistavoitteeksi ja omaa työtä suuntaavaksi päätökseksi, joka ohjauksen loppukeskustelun aikoihin oli hänen tulkintansa mukaan edelleen pitänyt. Ajankäytön rauhoittamista ja päätöksentekotavan kehittymistä käsiteltiin Janin kaikissa ohjauskeskusteluissa, joissa teema sai uusia sävyjä ja kytkentöjä muihin hänen tuottamiinsa teemoihin. Ajankäyttö ja päätöksenteko olivat siten yleisimmät hänen ohjauskeskusteluissaan työstetyt teemat, joihin liittyi myös muita Janin määrittelemiä kehittymisteemoja kuten esimerkiksi oman impulsiivisuuden ja kärsimättömyyden rauhoittaminen tai omien vahvojen mielipiteiden pehmentäminen. Työtavan rauhoittaminen ja päätöksentekotavan kehittäminen nousevat aineistosta esiin ohjausprosessin keskeiseksi keskustelualueeksi, ja niiden avulla voidaan havainnollistaa ohjausvuorovaikutuksen rakentumista. Nämä samat teemat esiintyivät yleisesti myös muiden ohjattavien keskusteluissa, ja ne olivat myös esimiesvalmennuksen sisältöaiheita. Ohjauskeskustelujen videotallenteista voi nähdä, miten ohjaaja käyttää tähän aiheeseen liittyviä tietojaan ohjauskeskustelun rakentamiseen ja ohjaamiseen, ensin tekemällä tarkentavia kysymyksiä ajankäytöstä ja tuomalla omia näkemyksiään ja tietojaan keskustelun piiriin: Ote 3. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Että ilmiselvästi se hyötysuhde on suurempi kuin [ ] ajankäytön hallinnan siihen yhteiseen keskusteluun. Tää on mun näkemys nykyisin. Mää oon kolunnu noita kirjoja sen verran, että mää sanoa että se on kehittynyt tähän suuntaan ihan niinku selkeesti, minun mielestä ihan selkeesti että yksilöllisestä ajanhallinnasta ei enää paljon edes puhuta. Se mistä ennen käytettiin nimeä ajanryöstäjät, niin nyt

15 12 puhutaan ajan allokoinnista ja tuota tiimin oppimisesta ja strategisesta ajattelusta ja ja tulevaisuusajattelusta. Niitten alla kulkee tää uus näkemys, katse eteenpäin. Keskustelu jatkuu edelleen ajankäytön ja päätöksenteon ympärillä. Jani esimerkiksi vertailee omaa päätöksentekoaan muihin ja tuo keskusteluun esimerkkejä perhe-elämän päätöksentekotilanteista. Keskusteluissa viitataan myös päätöksentekoon liittyvään henkilökohtaiseen työtapaan, jota Jani taustoittaa luonteenpiirteidensä ja henkilöhistoriansa kautta Ohjaajan sanastot Ohjausprosessin alkuvaiheen keskusteluissa ohjaaja perustelee swotin merkitystä kehittymisen kannalta, kartoittaa oppimistyyliä ja kehittymistavoitteita sekä niiden toteumista esimerkiksi työskentelyssä tapahtuneina muutoksina ja tuottamalla omia näkemyksiä aihealueista. Aineistosta voi nimetä ohjaajan toistuvasti tuottamia sanastoja (diskursseja): Kysely Ohjaaja suuntaa kysymyksillään keskustelua, tarkentaa tai kartoittaa ohjattavien taustoja tai näkemyksiä; mielenkiintoista on se, että kysellessään hän käyttää paljon erilaisia tartunnoiksi nimeämiään ehdotuksia. Hänen näkemyksensä mukaan tartuntojen tehtävä on: rikastaa keskustelualustaa toistuvasti, kun tulee sellaista joka minun mielestäni avaisi mahdollisuuden päästä prosessissa eteenpäin. Jos Jani ei olisi aktiivinen, tartuntapinta-ajattelu ei toimisi (Keskustelu ohjaajan kanssa ). Toisin sanoen ohjaaja ehdotuksillaan tuottaa erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja, jotka auttavat ohjattavaa omassa merkityksenannossa. Esimerkkinä kyselypuheesta ja siihen sisältyvistä tartunnoista on ote, jossa ohjaaja kysymyksillään saa Janin analysoimaan omaa päätöksentekotapaansa:

16 13 Ote 4. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Onnistuko se ihan noin vaan, siis mää tarkoitan että oot sä enemmän tämmönen tahtoihminen, et sä ku päätät noin ja niin sä teet noin, vai oliko se niin, et se oli kypsynyt tiettyyn rajaan saakka? Ei, kyllä mää on enemmän ehkä ehkä semmonen aika i.. niinku kerrasta poikki. Aika impulsiivisesti päätän aina sitten. OHJAAJA: Aha Mulle tulee.. mie saatan aamulla herätä, mie päätän et nyt on jokin asia loppu. Niin et ilmeisesti se alitajunnassa se sitten kuitenkin kehkeytyy, pakostakin. Mut ei mulla sellaisia pitkiä prosesseja, ainakaan tietoisesti mitään [ ] Ohjaajan kysymyksiin sisältyy usein jo tulkintavaihtoehtoja, kuten em. otteessa: hän tarjoaa Janille vaihtoehdoiksi tahtoihmisen tapaa tehdä päätöksiä tai kypsymistä päätöksentekoon. Jani ei kuitenkaan hyväksy kumpaakaan tulkintaa, van toteaa olevansa kerrasta poikki tyylinen impulsiivinen päätöksentekijä. Ohjaaja käyttää suhteellisen vähän avoimia kysymyksiä. Hän kommentoi jälkeenpäin suljettujen kysymysten merkitystä: Käytin suljettuja kysymyksiä osittain siksi, että uskoin tietäväni, mitä kautta asioiden käsittely edistyisi (tuttu aihe). Suljettujenkin kysymysten sisältämien tarttumakohtien (tai tarjoumien ) avulla voidaan stimuloida henkilöä tuomaan esille itsenäisiä ajatuksia (ei ollut tarkoitus saada häntä tarttumaan pysyvästi ko. ideoihin, vaan käyttää niitä ponnahduslautana). Minulla oli runsaasti omia kokemuksia siitä, että erityisesti suljetuilla kysymyksillä voi joissakin tilanteissa päästä nopeasti ja konkreettisesti etenemään. Taustalla oli vaikuttamassa myös toive, että koulutushanke toisi konkreettisia hyötyjä, jotka myös havaittaisiin nopeasti ja siten lisäisivät ohjattavien motivaatiota. Ohjauksen hyötyjä tuskin muuten huomataan, kun työpaikoilla ei välttämättä edes ymmärretä, mitä ohjaukselta pitäisi odottaa. (Ohjaajan kommentti ) Tämän keskustelun aikoihin ohjaaja ja ohjattava tuntevat jos suhteellisen hyvin toisensa; he ovat keskustelleet kahden kesken useita tunteja ja tavanneet myös ryhmätilaisuuksissa, joissa ohjaaja on toiminut kouluttajana. Keskustelu on ilmapiiriltään vapautunut ja rento: molemmat käyttävät huumoria puheenvuoroissaan, sutkauksien ja nokkeluuksien seurauksena on yhteistä naurua Yleistävä analyysipuhe Ohjaaja analysoi ohjattavan tuottamaa puhetta, tarjoaa tulkintoja tai yleistää ohjattavan kuvaamia havaintoja. Yleistävälle analyysipuheelle on tyypillistä se, että ohjaaja tekee samantapaisia tarjoumia tai tartuntoja kuin kyselypuheessakin. Näkökulma on kuitenkin laajempi, eli ohjaaja tuo

17 14 keskusteluun yleistä näkökulmaa ja tietoa käsiteltävänä olevasta teemasta. Tässä keskustelujaksossa ohjaaja pyrkii yleistävän analyysipuheen ja tulkintojensa avulla etsimään vahvuutta, jonka avulla Jani onnistui toteuttamaan ajankäyttöä koskevan päätöksen: Ote 5. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: On tässä kyllä sellainen näyttö, että kyllä se näköjään. Se on sun tapa tehdä päätöksiä. Mut mää uskon kyllä ite, että se yleensä on.. on jotenkin muhinut siellä. Mää en tiedä sitä, mitä se edeltävä painiskelu on ollut. No joo, ja sekin on jännä, et sitä ei ite ainakaan tiedosta. Mutta niinku jo aikaisemmin on ollut puhetta, että kaikki opiskeluun lähtemiset ja kaikki tällaset, tänne töihin lähtemiset, ja kaikki on ollut hyvin semmosia päätöksiä, että ne on tehty [ ] todella nopeesti. OHJAAJA: Nopeesti, joo joo. Sää et oo niitä katunu? OHJAAJA: Joo No en. Enkä, mie en oo tyypiltäni taas sitten hirveesti sellanen, että mie rupeaisin sen jälkeen märehtimään kauheesti et mitä tässä nyt tuli tehtyä, vaan pyrin aina niinku tekemään silleen, koska siihenhän mie en pysty vaikuttamaan, mitä mie oon tehnyt tuolla menneessä elämässä. Opikseen ne pitää ottaa, mutta se että, en mie ainakaan oo sillenn, ainakaan mielestään oo.. varmaan kaikki ajattelee että joitain asioita tekisi niinku toisin, jos saisi uudelleen valita mutta OHJAAJA: Totta mutta mä luulen että sulla ei kyllä myöskään tätä semmosta [ ] syyllisyyden tai semmosen huonon omantunnon tai itsekritiikin tämmöstä ruoskaa, jolla sä niinku energiaa kuluttaisit sitte turhaan. Näköjään energia menee toimintaan tai eteenpäin katsomiseen. Tarkotan, että sieltä löytyy energiaa johonkin tällaiseen. Niin. No ei, ei mulla mene, itse asiassa. Kyl se on ihan totta. Ei mulla mee, ja sehän on mie on niinku muutenkin. Mie en oo esimerkiksi pitkävihanen, mie en muista riitoja tunnin päästä ja tällaisia asioita. Kaikki aina, menee niinku tästä ja eteenpäin. OHJAAJA: Joo just joo, sää pystyt siihen. Kyllä tuo, sulla tuo ajankäytön hallinta, pöydän hallinta, ihan konkreettisesti. Kirkkaus alkaa monesti nenän edestä sitte. Ajatuksen kirkkaus, on ihmisiä joilla pöytä on sekava, ajatus on sekava. Ei välttämättä ajatus oo tyhjä, jos pöytä on tyhjä. Minulla oli se. Minun äiti on tuota.. se oli sellaisessa tän kokoisessa aanelosessa. Se löyti jostain tän vastaavan sloganin. Se toi itseasiassa minulle joskus murrosiässä ja sanoi paa seinälle tää. Sillon pöytä oli, niin kuin se nytkin on, suht sekavan näkönen. Et, mie en soo semmonen pikkutarkan järjestelmällinen et mulla ois jokainen asia tietyssä paikassa aina, ja aina kun mie otan sen, mie laitan sen sinne. Tämmösissä. Tottakai tärkeet paperit, sopimukset ja kaikki tämmöset, jotka on löydyttävä ja joka pitää löytää, joku muukin kuin minä. Totta kai, nehän sehän kuuluu tietenkin sinne. OHJAAJA: Joo. Mut sää et sitte myöskään juutu semmosiin pieniin asioihin, vaikka oli ne järjestyksessä tai ei. Näköjään se ylittää ne. Joku tällanen siinä on. []Mut jos mää kääntäsin näin päin, ku mää.. saataisiin et olisi joku vahvuus löytää, haluaisin vain et [ epäselvää puhetta] hyvä muutosta siihen. niin Tuota Siinä on ilmeisesti nyt kuitenkin. Eli kääntäen että mikä siinä sitten pidätti viime, ennen sitä viime vuodenvaihdetta? Mikä siinä, oliko se semmonen yleinen tunne, koska sun työnkuvahan on ollut semmonen sekava tai semmoinen No sekava ja koka ajan, hirmu nopeesti aina muuttu koko sen ajan OHJAAJA: Just. No onhan se aina, totta kai se oli sitä epävarmuuttakin, se ruokkii aina semmosta ihmeellistä, et sä et tiiä mitä oot tekemässä. Ei oo oikeen taustatietoo, eikä mihin

18 15 nojata. Mutta, tais olla jotakin lappuja mitä katottiin sillon, niin sieltä se kaks vuotta on aika monessa paikassa tiettyyn asiaan. On semmonen aika, tietynlainen kynnys. OHJAAJA: Joo. Katse eteenpäin kahden vuoden taakse. Niin. Se antaa. Sitten rupee olemaan, rutiinit auttaa hirveesti. Että kun sulla on tietyistä helpoista asioista, niitä ei enää tarvi miettiä. Sää pystyt keskittymään muuhun, siihen mitä et enää niin hyvin osaa. Et kun tietyt asiat omassa työssä on olemassa, mitä ei silloin tarvi miettiä vaan ne tulee niinku automaattisesti OHJAAJA: Aivan Pystyy tekemään ne helposti. OHJAAJA: Joo. Mutta alkuun, kaikki on yhtä kaaosta. Teet mitä tahansa, niim et tiijä oikeen et mitä oot tekemässä. OHJAAJA: Kyllä. Ja kun aattelee vielä, että sää tulit [yritykseen] vuonna kaks tuhatta, niin siitä on pari vuotta. Niin OHJAAJA:.. vaan aikaa Niin, kaks vuotta OHJAAJA: Ja heti tämmöinen tohinahomma. Niin ois, aika outoa olis, et jos siihen ois niinku pistäny, jos haluaa sen hyvin hoitaa, suhtaumaan jotenkin aivan letkeästi. Kyllä se pistää vipinää punttiin. Kyllä joo, niin joo, totta kai, että... Kun haluaa työnsä hyvin hoitaa, sitä niiku, välillä väistämättä huonosti nukkuu. [nauraa] OHJAAJA: Kuuluu siihen hintaan. Joo, tätä koitin miettiä, miettiä tuota, tätä kokonaisuutta tässä. Ihan täsmällisesti en pysty sitä jäsentään, mutta semmonen olo tuli mulle, että tää on ollu itte asiassa aika tohina aikaa, tää pari vuotta. Ja jos sä tuollai päätöksellä sait sen voittoon niin siinä täytyy olla jotain semmosta kykyä itsekontrolliin. Ohjaaja kartoittaa vahvuutta päätöksenteon taustalla ja toisaalta yrittää hahmottaa, mikä esti päätöksentekoa aikaisemmin. Lisäksi hän puheenvuorollaan paikantaa päätöksentekohetken ja muutoksen ajankohtaa. Tässä kohdassa keskustelu saa uuden käänteen, jossa Jani kertoo työnsä alkuvaiheen epäselvyydestä ja epävarmuuden kokemuksistaan. Keskustelun sävy muuttuu luottamuksellisemmaksi. Työn sekavuus ja kiireisyys, tohinahomma ymmärretään molempien toimesta vaikuttaneen Janin työtapaan, joka sekin on nopeaa tai impulsiivista niin kuin Jani itse sitä kuvaa. Kun esimiesvalmennuksessa oli käsitelty ajankäytön hallinnan ja tulevaisuusnäkökulmaan ja aiheeseen oli palattu toisessa ohjauskeskustelussa, Jani oli saanut eväitä työtavan rauhoittamista koskevan päätöksen tekemiseen. Keskustelujakson lopussa ohjaaja tiivistää Janin vahvuudeksi kyvyn itsekontrolliin, jonka tulkinnan Jani myös näyttää hyväksyvän. Päätöksentekoon liittyvä vahvuus täsmentyi tässä keskustelujaksossa molempien yhteisesti työstämänä tulkintana.

19 Yhteenvetopuhe Ohjaaja kokoaa yhteenvetopuheessa keskustelussa, keskustelujaksossa ja myös koko ohjausprosessissa esiin nousseita asioita ja palaa muistiinpanojen tai tehtävien kautta aikaisemmin esillä olleisiin teemoihin. Tämä puhe sisältää muutosta ja kehittymistä koskevia havaintoja, kuten esimerkiksi loppukeskustelun alussa, aiemmin esitellyssä otteessa: Ote 2. Loppukeskustelu, r OHJAAJA: Ja sitten kolmannella kerralla kun keskusteltiin, niin siinä oli onnistunut jo se ajankäytön rauhottaminen, sanoit että ajankäytön rauhottaminen onnistui niinku päätöksellä Mmm OHJAAJA: Että tuota, tämmöset.. jos nyt kaikki nää ilmiöt vedetään yhteen tässä, niin minkälainen vaikutelma... mitä sulla herätti nämä.. mää vähän niinku heitin ikään kuin sekametelisoppaa tässä Ohjaaja tiivistää ajankäyttöä koskevaan päätökseen liittyviä ilmiöitä, joita jo aikaisemmissa keskusteluissa on käsitelty. Toisaalta hän haluaa varmistua päätöksen pysyvyydestä. Sekametelisopalla ohjaaja tarkoittaa keskustelualustaa, josta ohjattava voi ottaa haluamiaan aineksia oman kehittymiseensä. Ohjaaja käyttää tätä metaforaa suunnilleen samassa merkityksessä kuin tartunta, jota käsiteltiin edellä kyselypuheen yhteydessä Neuvontapuhe Neuvontapuhe on säännöllisesti toistuva sanasto, jossa ohjaaja antaa tietoa, neuvoja tai siteeraa jotain teosta kuten kolmannessa ohjauskeskustelussa: Ote 6. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Siitä tullaan heti allakointiin ja myöskin kalenterin tsiikaamiseen päivä tai pari ennen, että mä melkein tarjoisin semmosta niinku aika kaavamaista lähtökohdaksi, jotta ei sitä ei pelkästään ammu alas vaan voit verrata omaan tyyliis, niin mää jotain sellasta sanosin että tään listan kun tekee, laittaa sitten tänne, en tiiä kuinka tarkkaan oot ite aatellu laittaa, mutta jos laittas niinku vaikkapa jotkut laittaa, tärkeimmät asiat niinku tähdellä kahdella tai sitten kolmen tähden juttuna kaikkein tärkeimmät. Ja sitten pitäs vielä tää, ei tärkeysjärjestys vaan kiireysjärjestys laittaa. Jos on joku sellanen, jonka takaraja lähestyy, on kerta kaikkiaan pitää saada joku lähetettyä vaikka se onkin b-luokan juttu, mutta se on kiusallinen jos sitä ei tee ajoissa Mmmm OHJAAJA: Niin tuota, okei laitetaan se sitten tohon kiireysjärjestyksessä tähdellä tai yks, kaks, kolme tai abc Kyllä

20 17 OHJAAJA: niitähän on. Mutta nää listat, niillä on se ongelma, ensinnäkin siihen tulee tavaraa jatkuvasti ja siitä tulee joillekin ihmisille huono omatunto, nää kaikki pitäs tehdä voivoi, hohhoijaa. Siis tulee semmonen, niinku hengästymisen olo vaan sen takia että huomaa mitä kaikkea on tehtävä, vaikka siinä on priorisointi. No nyt sitte, ehdottasin melkeinpä semmosta, ois ainakin kiva kuulla kommentti, että miettisit viikkotasolla, että viikkotaso on monen mielestä kuulemma, mää en nyt tiedä näitä tutkimuksia, monen mielestä, esimerkiksi yks Sitran kaveri, Suomen itsenäisyyden tutkimusrahasto, kaveri teki ajankäytön hallinnan kirjaa. Hän korosti siinä sitä, että että että pelkistys sinänsä jo auttaa ja että mitenkäs sen sanois.. otan sen vähän toista kautta: viikon kokonaisuus on semmonen tapa pelkistää, että sen huomaa aika pian, että onnistuuko päiville laitetut jutut vai siirtyykö niitä toistuvasti seuraavalle viikolle Neuvontapuhe voidaan nimetä myös asiantuntijapuheeksi, joka voi kummuta omasta taustasta esimerkiksi siten, että keskustelija mieltää itsensä ensisijaisesti ammattinsa tai koulutuksensa kautta. Toisin sanoen neuvontapuhe voi olla seurausta keskustelijan positiosta, edellä olevassa esimerkissä ohjaaja pitää tärkeänä ajankäytön hallintaan liittyvän tiedon välittämistä ja liukuu puheenvuorossaan luennoivan opettajan positioon. Edellä oleva esimerkki on osa keskustelun sisään sijoituttuvasta miniluennosta, jossa ohjaaja siirtyy tasavertaisesta kuuntelijasta neuvoja ja tietoa jakavan asiantuntijan positioon. Tätä ilmiötä käsitellään tarkemmin luvussa 3.3, jossa tarkastellaan keskustelijoiden positioita ja keskustelujen rakentumista. Asiantuntijadiskurssiksi muotoutuvalle neuvontapuheelle näyttää olevan tyypillistä se, että keskustelija osoittaa omaa asiantuntijuuttaan ja määrittelee omaa positiotaan suhteessa toiseen keskustelijaan tai kolmanteen osapuoleen. Jäljempänä käsitellään ohjauksessa olevan Janin asiantuntijapuhetta, jonka ilmiasuna on teknistä asiantuntemusta sisältävä puhe Kannustuspuhe Ohjaajan rohkaisee käyttämään vahvuuksia tai kokeilemaan jotain uutta, ks. esimerkki kolmannesta keskustelusta, jossa ohjaaja ensin toteaa em. (tahto)päätöksentekotavan sopivan Janille ja saman tien rohkaisee kokeilemaan asioiden priorisoimista yhdessä työryhmän kanssa: Ote 7. Kolmas keskustelu, r OHJAAJA: Ilmeisesti sinulle sopii tuo päätöksentekotapa. Ohimennen vielä, jos sää aiot linjata tätä porukan kanssa, niin onks teillä mahdollisuus puhua porukalla tästä esimerkiksi

21 18 viikkotason allokoinnista, esimerkiksi siinä mielessä, että miten allokoidaan a-luokan asiat keskenämme niin että se linja, että kysytte palautetta toisiltanne, menikö se nyt näin ja näin. Mää en tiiä onko teillä jokin iso juttu tulossa, jonka yhteydessä teillä on jotain yhteistä urakkaa? Meillä itse asiassa, meillä on nytten sinällään, me tehdään varmaan nyt sellanen muutos. Meillähän on ollut yhteisiä isoja ollu nää projektit, jotka on tämmösiä isoja tarjousluontosia. Mutta me ollaan nyt tekemässä [ ] Luulen että me on tehty se päätös, että ne tulee poistumaan täältä meiltä ja ne tehdään tuolla lahden takana, Tallinnassa. Otteesta on nähtävissä, miten Jani tarttuu ohjaajan kannustavaan, kysymyksenmuotoon rakennettuun ehdotukseen tuottamalla esimerkin käytännön yhteistyöstä ja työn muutoksesta. Ohjaaja kommentoi kannustuspuheen merkitystä jälkeenpäin: tavoitteena oli myös saada Jani soveltamisen lisäksi viemään oppeja työryhmän käyttöön ja siinä joukon mukana myös hioutumaan päätöksenteossaan vähemmän hätäiseksi (ryhmä hioo yksilöä). (Ohjaajan kommentti ). Keskustelun jatkuessa hän pyrkii palauttamaan keskustelua ohjausprosessin alussa määriteltyjen tavoitteiden suuntaan, vaikka antaa puheen polveilla vapaasti sovittujen aiheiden ympärillä. Kolmas ohjauskeskustelu jatkuu muutosten seurausten pohdiskelulla; mitä päätöksenteon siirtyminen toiseen yksikköön tarkoittaa Janin työn kannalta Johtajan sanastot Ohjausasiakkaan positiossa oleva johtaja tuottaa erilaista puhetta kuin ollessaan esimerkiksi yksikköpalaverissa tai neuvottelutilanteessa. Tässä tarkastelussa rajaudutaan ohjauskontekstiin, jossa sanastot (diskurssit) on muodostettu ohjauskeskusteluaineiston pohjalta. Janin tai toisten esimiesten muissa keskusteluissa käyttämät sanastot rajautuvat siten tarkastelun ulkopuolelle, vaikka ohjauksessa toistuvasti käsitellään erilaisia työhön liittyviä tilanteita ja johtajien niistä muodostamia merkityksiä ja tulkintoja. Esimerkiksi tekninen puhe tyypillisenä asiantuntijadiskurssina on löydettävissä myös muiden ohjauksessa olleiden esimiesten keskusteluista. Nimesin Janin ohjauskeskusteluissa tuottamasta puheesta hänen tyypillisesti käyttämiään sanastojaan. Sanastot ovat usein toisiinsa sekoittuneita

22 19 ja esiintyivät samojen puheenvuorojen sisällä, selkeimmin hänen käyttämistään sanastoista erottuvat seuraavat: periaatepuhe, muutos-/kehittymispuhe, kärjistyspuhe ja tekninen asiantuntijapuhe. Jani käyttää sanastoja omia työskentelyperiaatteitaan ja kehittymistään kuvatakseen, itseanalyysin tukena, asiantuntemustaan osoittaakseen sekä retorisena välineenä; omia näkemyksiä puolustaakseen tai kuvatakseen kärjistäen jotakin työtilannetta Periaatepuhe Jani kuvaa työskentelynsä keskeisiä periaatteita ja arvoja periaatepuheeksi nimeämäni sanaston avulla: Ote 8. Loppukeskustelu, r Niin emmää varmaan silleen niinku ankara oo, mutta kyllä mie niinku edellytän sillä tavalla mielestäni, en liian paljon mutta OHJAAJA:Joo mutta kuitenkin, varmaan saman verran kuin iteltänikin että.. OHJAAJA:Just Tässä otteessa Jani toteaa vaativansa muilta saman kuin itseltään. Janille tyypillinen lähestymistapa on tässäkin omien kokemusten pohjalta lähtevä pohdiskelu. Hän pohdiskelee arvojaan ja periaatteitaan niiden arkielämässä saamien ilmiasujen ja tekojen kautta. Ohjaaja antaa tilaa omaääniselle pohdiskelulle, hän ei esimerkiksi tuo omia arvojaan, vaan kunnioittaa Janin näkemyksiä ja toimii siten aikaisemmin mainitun ohjauskäsitteessä mainitulla tavalla. Toisessa otteessa Jani tuottaa määritelmän vastuusta ja sen jakamisesta sekä pohdiskelee palkitsemiseen liittyviä periaatteitaan: Ote 9. Loppukeskustelu, r ; 925; [ ] Ja selkeesti tavallaan, minusta se vastuun antaminen on sitä, että jos hän tekee jotakin, niin ei kaikkien kopioiden tarvi minulle tulla, en mie niillä mitään tee [925] en minä liian paljon halua kontrollia [ ] Kyl kyl mie niinkun muusta se mie sit selevin sanoin mie haluun silleen myöskin, että sitä palkitaan, koska tää ala on ollu vähän sellanen OHJAAJA: Joo ko on myyntiala niin raha se kaikkia kiinnostaa sitten kuitenkin OHJAAJA: Joo viime kädessä. Mutta sitte se, että sitä pitää palkita jos sen ikäinen ihminen on oikeesti valmis oppimaan uutta ja tekemään asioita ihan täysin uudella tavalla.

23 20 Niin kyllä se pitää palkita, koska se näkyy ihan selvästi nyt meillä sitten taas siellä viivan alla. Jani korostaa luottamuksen ja vastuun antamisen periaatetta ja niihin liittyvän kontrollin merkitystä. Vastuun ja luottamuksen jakaminen merkitsevät hänelle sitä, että työntekijän yksityiskohtaisia tekemisiä ei tarvitse valvoa tai kontrolloida, kunhan työt tulevat hoidetuksi. Hän on myös sitä mieltä, että vastuun ottamisesta ja kehittymisestä on myös palkittava. Tämän otteen jälkeen hän tuo keskusteluun omia merkityksellisiä kokemuksiaan nykyisessä työpaikassa, sitä miten häneen luotettiin ja annettiin vastuuta alusta alkaen Muutos-/kehittymispuhe Tämä sanasto kuvaa myönteistä muutosta tai kehittymistä henkilökohtaisessa työnhallinnassa, osaamisessa tai toimintavalmiuksissa, jotka ovat selitettävissä oppimisen, keskustelun ja/tai ajattelussa tapahtuneen muutoksen seurauksina. Muutos- ja kehittymispuheella tarkoitetaan tässä henkilökohtaisen osaamisen tai valmiuksien kehittymiseen liittyvää puhetta ohjausprosessin alussa kehittymistavoitteiksi nimetyissä asioissa. Kehittymispuheelle on ominaista se, että ohjausprosessin kuluessa ja yksittäisissä keskusteluissa käsitellään toistuvasti tiettyä teemaa, jolloin teemaa koskeva puhe saa uusia sävyjä ja keskustelu monipuolistuu ja siten myös muuttuu. Eli toisin sanoen myös muutosta koskeva puhe muuttuu. Muutospuhetta ja muutokseen johtanutta sysäystä kuvaa esimerkki Janin kolmannesta ohjauskeskustelusta: Ote 10. Kolmas keskustelu, r Käytännössä on ainakin minua auttanut sen, että niin kuin puhuit (aikaisemmassa ohjauskeskustelussa) niin aamupäivällä minulla oli että mie yritin tehä, mie olin jostain syystä yrittäny tehä että semmoset mitä pitää ajatella sellaset asiat, mie olin tehny aina neljän jälkeen, ku suurimmat häiriköt tai häiriötekijät oli lähteny pois OHJAAJA: Just just joo Mutta sitte toisaalta sillon kun ei enää ajatus kule, kun oot jo kaheksan tuntia ollu. Ja itse asiassa, kun rupesin sitä miettimään, sillon tammikuussa ku meillä oli edellisen kerran? OHJAAJA: Joo Ja siitä oli puhe ja rupesin sitä sitten niinku miettimään että miten niinki ja mitä pitäs tehdä aamulla, koska me, meitä on ollu kolome poikaa perheessä, mie on tottunu, mun keskittymiskyky riittää. Ei mua häirihe esimerkiksi kävelyt tai toisten puhelimen soinnit eikä sellaset. Mie rupesin tekemään ne tarjoukset ja kaikki sellaset aamulla OHJAAJA: Okei Tavallaan ensimmäisenä. Otin kupin kahvia, luin sähköpostit. En ruvennu vastaamaan niihin, joka olisi ollut helppoa,

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus IHME Kolme tulokulmaa aiheeseen: 1. Näköalapaikka IHMEen menetelmäkursseilla 2. Oma kokemus ohjaajana 3. Osallistuminen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta KAPSERI II Osallisuuden helmet

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa 45. Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Tieteiden talo, Helsinki UUDISTUVA KUNTA: KUNTALAISET JA OSALLISUUS Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa Ulriika Leponiemi Yliopisto-opettaja Tampereen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot