LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA
|
|
- Leena Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA STRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA TILASTOJEN JA ENNUSTEIDEN VALOSSA Lahden väkiluku oli vuoden 2004 lopussa asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku ylittää rajan vuoden 2007 paikkeilla. Väkiluku on kasvanut noin 400 henkeä vuodessa 1990-luvun vaihteen notkahduksen jälkeen. Lahteen muutetaan erityisesti muista Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kunnista sekä keskisuurista kaupungeista. Sen sijaan Lahti on menettänyt asukkaitaan pääasiassa naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin. Yli 65-vuotiaiden osuus Lahden väestöstä on kasvanut tasaisesti ollen vuonna ,8 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on jo lähes neljännes väestöstä. Samaan aikaan alle 24-vuotiaita on 26,6 %, joka on 2 % vähemmän kuin tällä hetkellä. Väestön koulutustaso on Lahdessa viime vuosina noussut selkeästi. Tutkinnon suorittaneita on lähes 60 % asukkaista, joka on kuitenkin noin 10 % alhaisempi kuin monissa yliopistokaupungeissa. Korkea-asteen tutkinnon saaneiden nettomuutto Lahteen oli vuonna 2003 positiivinen. Toisaalta väestön koulutusaste vastaa pitkälti kaupungin työpaikkarakennetta, jota hallitsevat teollisuus ja yhteiskunnalliset palvelut. Yksityinen työnantajasektori vastaa Lahdessa 67 % työpaikoista, kun taas valtio tai valtioenemmistöiset osakeyhtiöt toimivat työnantajina Lahdessa selkeästi muita suuria kaupunkeja vähemmän. Lahti tarjoaa työpaikkoja myös ympäröivälle seudulle. Kaupunkiseudun muodostaessa yhtenäisen työssäkäyntialueen ihmiset vaihtavat vaivattomasti asuin- ja työpaikkakuntaansa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Työmatkaliikenteen ennustetaan lisääntyvän kaupunkiseudun ja erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien välillä vuoteen 2010 mennessä. Työttömyyden ennustetaan koko maassa lähivuosina vähenevän. Vähenemistä tulee todennäköisesti nopeuttamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, joka toteutuu suuremmassa määrin vuosina Lahdessa työttömyysaste sekä pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrät ovat vähentyneet viime vuosina, mutta sekä työttömyysaste että pitkäaikaistyöttömien määrä ovat suurista kaupungeista korkeimpia. Lahden työllisyysaste on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kymmenellä prosentilla ollen 61,6 % vuonna Suurten ikäluokkien poistuessa työttömyystilastoista myös työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä alenevat sekä työllisyysaste nousee. Lahti on suhteellisen pienestä pinta-alasta johtuen aluerakenteellisesti tiivis ja taajamassa asuvien osuus alueen väestöstä on suuri verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Lahden kaupunkiseutu toisaalta tuo väljyyttä aluerakenteeseen mahdollistaen monipuoliset asumistarpeet eri elämätilanteissa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna asuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat Lahdessa alhaisia ja asumisväljyys suurta.
2 Tarkempia tilastotarkasteluja Lahdesta on esitetty liitteessä 1 sekä raporteissa Lahden kaupunkiseudun tunnuslukuja (Henriksson, ) ja Lahti ja Lahden seutu vertaistensa joukossa 2005 (Mero, valmistuu toukokuussa 2005). KAUPUNGIN STRATEGIAPERUSTA Menestyksen kivijalat ulkoiset vahvuudet Kaupungin ulkoisia vahvuuksia ovat sijainti ja yhteydet, vaikutusalueen koko ja kaupunkiyhteisön palveluvarustus, tiivis ja toimiva kaupunkirakenne, luontoympäristö ja virkistysmahdollisuudet, yrittäjäpohjainen elinkeinorakenne sekä monipuolinen koulutustarjonta. Muutosvoimat toimintaympäristön asettamat uhat ja mahdollisuudet Kaupungin ulkoisia uhkia, jotka tulee kääntää haasteiksi, ovat yleinen ikärakenteen muutos (väestön vanheneminen) ja valtion toimenpiteet kuntien vastuiden lisäämiseksi (mm. subjektiiviset oikeudet ja valtionosuusperusteiden muutokset). Joko uhkia tai mahdollisuuksia, riippuen kaupungin kyvystä hyödyntää muutosta, ovat globaalin kilpailun lisääntyminen (pääomien, tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuminen) sekä tietoyhteiskunnan haasteet ja teknologian alati kiihtyvä muutos. Selvästi mahdollisuuksiin luettavia tekijöitä ovat lahtelaisten lisääntyvä vastuunotto itsestään ja toinen toisistaan, yhteisöllisen kumppanuuden lisääntyminen kaupunkiyhteisössä, kaupungin kuuluminen Helsingin metropolialueeseen, lähialueyhteistyö (erikoisesti Pietarin ja Leningradin alueen suuntaan), yliopistokeskustoiminta, imago, logistinen asema sekä pääkaupunkiseudun voimakkaasti lisääntyvä tilanahtaus. Sisäiset vahvuudet Sisäisiä vahvuuksia ovat kaupungin uusi toimialaorganisointi, palvelujen uudet tuottamismallit (tilaaja-tuottaja -malli, seutu-/alueellinen yhteistyö ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa) sekä asiantunteva henkilöstö. Sisäiset haasteet, muutos- ja uudistumistarpeet Keskeisin sisäinen haaste on talouden tasapainottaminen, joka tulee edellyttämään palvelujen priorisointia ja vähentämistä sekä kuntalaisten omavastuun lisäämistä palvelujen hinnoittelussa. Henkilöstön ikääntyminen edellyttää henkilöstösuunnittelulta uusien keinojen käyttöönottoa ammattitaitoisen työvoiman säilyttämisen turvaamiseksi. Palvelujen uusiin tuottamistapoihin liittyy elimellisesti palvelujen laadunhallinta ja palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen. 2
3 Kaupunkikonsernin hallittavuus toiminnan ja talouden ohjauksen kannalta on merkittävä tekijä. Muutosten ja uudistusten toteuttamisen eräs tärkeä edellytys tulee olemaan viestinnän onnistuneisuus. Toiminta-ajatus Lahden kaupungin tarkoituksena on yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistäen kehittää ja ylläpitää sellaista elinympäristöä, jossa halutaan asua, tehdä työtä ja yrittää. LAHDEN VISIO 2012 Visio käsitteenä Visio ilmaisee tulevaisuuden tahtotilan, johon haluamme kaupungin kehittyvän. Vision tehtävänä on siis ohjata kaupungin kehittämistä. Vision tulee olla realistinen, ymmärrettävä, mitattava, käyttäytymistä ohjaava ja haastava. Vision tulee pitäytyä vain muutamiin kärkiajatuksiin, jotka eivät saa olla nykytilan vahvuuksia. Vision tulee kertoa tehdyistä valinnoista. Visio ja samalla koko strategia ovat valtuuston johtamisen välineitä osoittaen mihin suuntaan valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän. Visio Lahti on itseään ja kanssaihmisiään arvostavien, aktiivisten ihmisten kasvava kaupunki osana metropolialuetta. Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka. Vision kärkiajatukset Visiossa on nostettu esiin kaksi merkittävää teemaa kaupungin tulevassa kehittämisessä: - kaupunkilaisten aktiivisuuden tukeminen ja palvelutuotannon uudistaminen - luovuus ja osaaminen, jotka ovat kaupungin tulevan menestyksen ja kasvun perusta Kaupunki joutuu muuttamaan palvelutarjontansa perusideaa palveluiden kasvavan kysynnän ja tiukkenevan taloutensa johdosta. Tämä merkitsee sitä, ettei kaupunki tule vastaamaan kaikkiin asukkaidensa tarpeisiin itse, vaan jatkossa se tukee ja kannustaa asukkaita ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kaupunkilaisten, niin sen asukkaiden kuin yritystenkin, menestys riippuu paljolti siitä kuinka uutta tietoa ja osaamista pystytään hyödyntämään. Osaamisella ei tässä tarkoiteta 3
4 vain huippuosaamista, vaan kaikki ammatillinen osaaminen työelämän eri tasoilla on merkityksellistä. Lahden alueen elinkeinostrategiassa on valittu ne osaamisalat, joiden kehittämiseen tullaan erityisesti panostamaan. Luovuutta tarvitaan perinteisilläkin ammattialoilla, mutta erityisen tärkeää se on mm. muotoilussa, tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä. Luovuuden käsitteeseen sisältyy myös kulttuuri, joka muodostaa vahvan perustan lahtelaiselle tulevaisuudelle. LAHDEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Strateginen päämäärä käsitteenä Strategiset päämäärät konkretisoivat, avaavat visiota. Ne kertovat mitä visiolla tarkoitetaan, minkä halutaan muuttuvan ja mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata. Kaupungin strategisia päämääriä yhdistää keskeinen perustavoite: Lahti luo edellytyksiä hyvälle elämälle. Strategiset päämäärät ja niiden perustelut 1. Asukkaiden peruspalveluista huolehditaan. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja yhä useammin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarjonnassa korostetaan monipuolisuutta, valinnan mahdollisuutta ja omaa vastuuta. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Tulevaisuudessa suurempi vastuu hyvinvoinnista siirtyy lahtelaisille ja heidän yhteisöilleen. Kyseessä on kulttuurin ja asenteen muutos, jonka tavoitteena on vahvistaa lahtelaisten halua tukea ja auttaa toisiaan tarvittaessa. Lahden kaupunki keskittyy ydintehtäviinsä ja palvelutuotannon priorisointiin. Lahden kaupunki tuottaa edelleen palveluja, joita lahtelaiset täydentävät itse hankkimillaan ja muiden tuottamilla palveluilla. Lahtelaisilla, kaupungin poliittisella ja virkamiesjohdolla sekä kaupungin henkilöstöllä on yhteinen realistinen kuva kaupungin mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä odotuksista. Palveluja ei järjestetä tuotantokapasiteetista lähtien, vaan aitojen asiakastarpeiden pohjalta. Vaihtoehtoisten palvelujen järjestämistapoja edistetään, jotta asukkailla olisi mahdollisuus valita palveluntuottajansa ja palvelusta maksamansa hinta. Uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa tutkitaan ennakkoluulottomasti. Kaupungin ohella muita toimijoita palvelumarkkinoilla ovat seudun muut kunnat, kolmas sektori ja yksityiset yritykset. Kaupungin omaa palvelutuotantoa kehitetään tulevia palvelutarpeita ennakoiden ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaen. 4
5 2. Lahden kaupungin talous on tasapainossa. Kaupungin talous vahvistuu niin, että vuosikate kattaa nettoinvestoinnit ja riittää myös velan lyhentämiseen. Tulopohjan vahvistaminen sekä palvelurakenteisiin ja prosesseihin tehdyt muutokset helpottavat talouden tasapainottamista. Verotusta ei käytetä ensisijaisena kaupungin talouden tasapainotuskeinona. Kaupungin omistajapolitiikka on tuloksellista ja omaisuudelle saadaan tavoitteeksi asetettu tuotto. Kaupungin asukasluku kasvaa, elinkeinoelämä uudistuu ja työpaikat lisääntyvät. Tämän myötä kaupunkilaisten tulotaso kohoaa ja työllisyysaste paranee. 3. Osaamiseen perustuvien yritysten työpaikkojen määrä kasvaa. Osaamisen kehittäminen ja koulutuksen järjestäminen perustuvat verkostomaiseen toimintatapaan. Monialainen yrittäjyys on lahtelainen toimintatapa. Osaamisen kärkialoja ovat ympäristö ja muotoilu. Lahdessa on kansainvälistä huippuosaamista valituilla kärkialoilla. Innovaatio-osaaminen on kehittyvä osaamisalue. Lahden yliopistokeskus on verkostomaisen toimintatavan edelläkävijä Suomessa. Yliopistokeskuksen lisäksi kaupungin keskeisiä strategisia kumppaneita osaamisen kehittämisen alueella ovat Lahdessa toimivat ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy sekä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Alueellisessa elinkeinostrategiassa on kivijalkaklustereiksi määritelty ympäristö, vilja, mekatroniikka, puu ja huonekalut sekä muovi. Kasvualoiksi nostetaan logistiikka, matkailu, kauppa, muotoilu ja hyvinvointi. Klustereiden määrätietoisen kehittämisen ansiosta kaupunkiin syntyy runsaasti uusia työpaikkoja ja työllisyysaste nousee maan keskiarvoon. 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyisyys ovat kaupungin keskeisiä vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat kaupunkiin erityisesti nuoria osaajia. Lahti tunnetaan kulttuuripalveluistaan ja liikuntamahdollisuuksistaan. Lahdessa toteutuu väljä asuminen tiiviissä kaupunkirakenteessa lähellä luontoa. Kaupungissa on luotu edellytykset sekä puutarhakaupunkimaiseen että cityasumiseen. Kaupunkiin muuttaa erityisesti pääkaupunkiseudulta koulutettuja aktiivisia asukkaita, jotka arvostavat monipuolisia ja korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Myös kaupungin matkailuelinkeinolle em. palvelut ovat tärkeitä. Kaupunki kehittää edelleen kulttuurin ja liikunnan toimintaedellytyksiä kuitenkin lisäten kaupunkilaisten, yritysten ja kolmannen sektorin vastuuta näiden palvelujen tuottamisesta. Myös alueellisen yhteistyön kautta haetaan uusia kumppanuuksia em. palvelujen järjestämiseksi ja yritystoiminnan vahvistamiseksi. 5
6 5. Kaupungin rakenteet, prosessit ja toimintatavat uudistetaan strategian mukaisiksi. Strategia on kaupungin johtamisen keskeinen väline. Kaupungin uudistetut johtamis- ja toimintajärjestelmät edesauttavat strategian toteutumista. Erikoisesti omistajaohjausta ja tilaajaosaamista parannetaan. Myös luottamuselinten ja -henkilöiden rooli ja asema uudistetaan strategian toteuttamista tukeviksi. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden muutosjohtamisvalmiuksien kehittämiseen panostetaan erityisesti. Kaupungille on ominaista jatkuva uudistuminen ja kehittäminen ja se suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. 6. Lahti on kestävästi kehittyvä ja vetovoimainen kohtaamispaikka. Aikaansaavuus ja luovuus ovat tyypillisiä ominaisuuksia lahtelaiselle toimintatavalle. Tulevaisuus tehdään yhdessä omiin kykyihin uskoen ja kehittämisresurssit turvaten. Voimavaroja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi mm. seudullisella yhteistyöllä. Lahti on vetovoimainen, monipuolinen ja vilkas kasvukeskus, oikea kaupunki. Kaupunki hyödyntää hyvän sijaintinsa investoimalla logistista asemaansa vahvistaviin hankkeisiin kuten Kujalan alueen kehittämiseen. Pietarin nopea ratayhteys ja Vuosaaren satamahanke nopeuttavat Lahden seudun kehitystä. Edellä mainittujen tekijöiden johdosta Lahden imago monipuolistuu ja vahvistuu. LAHDEN STRATEGIAN RATKAISEVAT MENESTYSTEKIJÄT, ARVIOINTIKRITEERIT JA TAVOITETASOT 2006 Ratkaiseva menestystekijä, arviointikriteeri ja tavoitetaso käsitteinä Ratkaiseva menestystekijä Ratkaisevat menestystekijät ovat ydinasioita/asiantiloja, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti julkisen organisaation menestymiseen. Niiden avulla valtuusto johtaa ja seuraa strategian toimeenpanoa. Arviointikriteeri Arviointikriteerin avulla täsmennetään ratkaisevat menestystekijät johdettaviksi asioiksi ja todetaan ratkaisevan menestystekijän toteutuminen. Arviointikriteeri on siis laadullinen tai määrällinen mittari tai se voidaan kuvata jonkin toiminnan/hankkeen/selvityksen käynnistymisellä. Tavoitetaso Tavoitetason avulla määritellään ratkaisevalle menestystekijälle asetetut tavoitteet eli miten pitkälle kyetään jonkin menestystekijän suhteen etenemään määrävuoteen mennessä. 6
7 Ratkaisevat menestystekijät näkökulmittain Ratkaisevia menestystekijöitä on tässä strategiatyössä tarkasteltu neljän eri näkökulman pohjalta. Näkökulmat ovat vaikuttavuus ja palvelukyky, prosessit ja rakenteet, talous ja resurssit sekä uudistuminen ja henkilöstö. Vaikuttavuudella ja palvelukyvyllä haetaan vastausta kysymykseen mitä kaupunkilaiset ja muut sidosryhmät odottavat päättäjiltä ja kaupungilta palvelujen järjestäjänä. Prosessit ja rakenteet kuvaavat onko kaupungin organisoituminen ja tapa toimia riittävän tehokasta. Talous- ja resurssinäkökulma vastaa kysymyksiin miten resurssien riittävyys varmistetaan, onko kaikki resurssit löydetty ja onko niiden keskinäinen painotus oikea. Uudistuminen ja henkilöstö osoittaa ne alueet, joilla osaamista ja toimintatapoja tulee kehittää. Seuraavassa on kaupungin ratkaisevat menestystekijät ryhmitelty em. näkökulmien mukaan: 7
8 Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Kasvun mahdollistaminen 3. Palvelukysynnän ohjaus ja monipuoliset palvelumarkkinat 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyvyys Prosessit ja rakenteet 5. Osaamisperustan VISIO kehittäminen Talous ja resurssit 6. Johtaminen 7. Ennaltaehkäisevä toimintamalli Lahti on itseään ja kanssaihmisiä arvostavien, aktiivisten ihmisten kasvava kaupunki metropolialueella. Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka. 2. Toiminnan rahoitus ja kustannusrakenteen joustavuus 8. Kuntayhteistyön tuloksellisuus 9. Sijainnin hyödyntäminen 10. Omistajapolitiikka Uudistuminen ja henkilöstö 11. Kansainvälistyminen ja edunvalvonta 12. Imagon kehittäminen 13. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työkyky TULOSKORTIT Ratkaisevat menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitetasot on yhdistetty tuloskorteiksi, jotka tarkastelevat kaupunkiorganisaation toimintaa ja sen kehittämistä edellä mainittujen neljän strategisen näkökulman avulla. Jokaisesta menestystekijästä on laadittu oma kortti ja kussakin kortissa on pyritty vielä tarkemmin kuvaamaan ao. ratkaisevaa menestystekijää. Kortteihin on myöskin merkitty kunkin arviointikriteerin vastuutaho/vastuuhenkilö, jonka ensisijaisella vastuulla on kyseiselle arviointikriteerille määritellyn tavoitetason saavuttaminen. Tuloskortteja on yhteensä 13 kappaletta. 8
9 1. Kasvun mahdollistaminen Lahti on kasvukeskus. Se tarkoittaa asukasluvun, työpaikkojen ja yritysten määrän kasvua. Kasvun seurauksena työllisyysaste paranee ja kaupungin talous kohenee. Näin mahdollistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edellytykset. Asumisen ja yritystoiminnan kaavavalmis tonttivaranto Asumisen ja yritystoiminnan kaavavalmis tonttivaranto 5 vuotta toimialajohtaja (TA) Keskustavision toteutuminen Elinkeinostrategian toteutuminen (elinkeinostrategia tämän strategian liitteenä nro 2) Toimivat liikenneyhteydet Pitkäaikaistyöttömien, työttömien nuorten ja vaikeasti työllistyvien määrän aleneminen 5 vuodelle ajoitetun hankkeen toteutus aloitetaan Elinkeinostrategian tavoitteet vuodelle 2006 saavutetaan Kansainvälisen pääradan parantamisen aloittaminen välillä Lahti-Luumäki saadaan valtion vuoden 2007 talousarvioon Valtatie 12:n parantamisen aloittaminen välillä Tuulos Lahti Kouvola saadaan valtion vuoden 2007 talousarvioon Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen ja seudullisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmien laadinnat käynnistyneet Kaupungin työllisyyspalveluiden kokonaisuus on koordinoitu ja tarkoituksenmukainen. Toiminnan painopisteet ja vastuut on määritelty Työvoiman palvelukeskus Lyhdyssä on toimiva palveluverkosto ja yritysyhteydet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yrityksiin toimialajohtaja (TA) toimialajohtaja (TA) toimialajohtaja (TA) aikuissosiaalityönpäällikkö (LK)/ työvoima-asiamies (JN) nuorisotoimenjohtaj a (JK)/nuorisosihteeri 9
10 Nuorten työpajatoiminnan seudulliseen kehittämiseen osallistutaan (AL) 2. Toiminnan rahoitus ja kustannusrakenteen joustavuus Kaupungin talouden tasapainon saavuttamisen ja ylläpidon kannalta on tärkeää rahoituspohjan riittävyys sekä kyky sopeutua rahoituspohjassa tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Rahoituspohja muodostuu kaupungin tuloeristä, joiden on riitettävä käyttötalouden menojen sekä pääomamenojen kattamiseen. Talouden sopeuttamisessa ratkaisevaa on kustannusrakenteen joustavuus. Mitä suurempi osa toiminnan kustannuksista on kiinteitä, sitä heikompi kyky kaupungilla on sopeutua rahoituspohjan yllättäviin muutoksiin. Vuosikate 85% poistoista Maksu- ja myyntitulot Toimitilojen määrä Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhde Kasvavat 3,0 % Palvelu- ja tuotantoyksikkökohtaiset tilatarvesuunnitelmat laaditaan Kiinteiden kustannusten osuus on enintään 75 % kaikista kustannuksista, rahoitusjohtaja (MM), kaupunginsihteeri 3. Palvelukysynnän ohjaus ja monipuoliset palvelumarkkinat Palvelumarkkinoita kehitetään edistämällä palveluyritysten syntyä sekä tehostamalla ja parantamalla kaupungin omaa palvelutuotantoa. Kuntalaisten palvelukysyntää on tarve suunnata entistä enemmän myös muiden palveluntuottajien kuin kaupungin suuntaan. Näin edistetään palvelumarkkinoiden syntymistä ja hillitään verorahoitteisten palvelujen kasvua. Sähköisen asioinnin ja palvelujen sovellutuksilla pyritään parantamaan asiakaspalvelua sekä alentamaan kustannuksia. 10
11 Kaupungin neuvontapalvelujen toimivuus Tieto tarjolla olevista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palveluista Taksojen ja maksujen ohjausvaikuttavuus Kaikki toimialat kattava neuvonta- ja palvelujärjestelmä toiminnassa PalveluSantran välittämä palvelutarjonta koko väestön käytettävissä Sähköisten palvelujen palvelualusta (tietotekninen ratkaisu) valmis Tiedotussuunnitelma laaditaan ja sen toteuttaminen aloitetaan Taksojen ja maksujen tasot määritetään siten, että ne ohjaavat käyttämään myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja toimialajohtaja (ML) tietohallintopäällikkö (MM) tiedotuspäällikkö (SP) Oman palvelutuotannon määrä ja kilpailukykyisyys Sähköisten palvelujen soveltaminen Palvelusetelijärjestelmä on aktiivisessa käytössä Palvelustrategia laaditaan ohjaamaan palvelutuotannon toimivuutta. Tuotteistaminen ja toimintolaskennan käyttöönotto toimialakohtaisin pilotein suoritetaan ja alustavat tulokset käytössä Toimialat käynnistävät omia sähköisiä palvelumuotoja Sähköisten palveluiden alueellisten tarpeiden selvitystyö valmis tietohallintopäällikkö (MM) 11
12 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyvyys Hyvinvointi sekä elinympäristön toimivuus ja viihtyisyys ovat kaupungin merkittäviä vetovoimatekijöitä, joiden ylläpitoon kiinnitetään enenevää huomiota. Asukkaiden tyytyväisyys asuinympäristöönsä 70 % asukaskyselyn vastaajista tyytyväisiä toimialajohtaja (TA) Asukkaiden tyytyväisyys palveluiden saavutettavuuteen ja laatuun Asukkaiden kokema hyvinvointi Alue- ja yhteisötyön toimintamalli 70 % asukaskyselyn vastaajista tyytyväisiä Asukkaiden hyvinvointi aluebarometrin perusteella lisääntyy Toimintamallin rakenne ja koordinointi sekä toimialojen vastuut ja roolit selkeytetään 5. Osaamisperustan kehittäminen Lahden menestys perustuu yhä parempaan osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Kaupunki luo osaltaan toimintaedellytykset ja turvaa siten osaamisen kehittymisen Lahdessa. Kaupunkilaisia kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Pääomarahaston ja kiinteistösijoitusyhtiöid en toimivuus Pääomarahaston ensimmäiset lisäsijoitukset tehdään Kiinteistösijoitusyhtiön ensimmäinen sijoituskohde valitaan rahoitusjohtaja (MM) rahoitusjohtaja (MM) Osaamisintensiivisten työpaikkojen määrä Klusterikohtaiset kasvu- ja hyvinvointisopimukset laaditaan ja niiden toteuman (sisältäen mm. työpaikkojen määrän kehityksen) ensimmäinen tarkastelu suoritetaan 12
13 Yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen osaamisen toimintaedellytysten kehittäminen Alueen korkeakoulustrategia laaditaan Kampusalueen hankesuunnitelma laaditaan Opiskelijamäärien vuoden 2005 taso säilytetään Osallistutaan ammatillisen osaamisen kehittämisstrategian laadintaan toimialajohtaja (MV) 6. Johtaminen Kaupungin oma toiminta tulee olla strategian mukaista sekä jäntevää ja tuloksellista. Johtamisjärjestelmän kautta ohjataan kaupungin toimintaa. Toimintajärjestelmät vaikuttavat toiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen. Strategian myötä korostuu muutosten johtamisen tärkeys Lahden kaupunkiorganisaatiossa. Toimintajärjestelmän kehittäminen Keskushallinnon organisaatiouudistus Prosessien kuvaaminen käynnissä Itsearviointi käynnistetään Toiminnanohjausjärjestelmistä tehdään päätökset Uudistuksen tavoitteet toteutuvat tietohallintopäällikkö (MM) kaupunginsihteeri, rahoitusjohtaja (MM) Toiminnan rakenteiden ja sisällön uudistaminen Muutosjohtamisen valmennus Keskeiset kehittämishankkeet määritellään toimialoittain 450 esimiestä osallistunut esimiesvalmennukseen henkilöstöpäällikkö (RF) 13
14 7. Ennaltaehkäisevä toimintamalli Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on Lahdessa panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan: varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Ennaltaehkäisevyys toimiala-kohtaisissa suunnitelmissa Kaikki toimialat laativat toimintamallin ja sen soveltaminen aloitetaan Terveysliikunnan strategia ja toimintamalli Strategiatyö käynnistetään 8. Kuntayhteistyön tuloksellisuus Kuntayhteistyöllä tarkoitetaan paitsi seutuyhteistyötä myös yhteistyötä muissa yhteyksissä ja kokoonpanoissa. Tavoitteena on asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut. Yhteistyöstä saatavat hyödyt Kaikki aloitettava yhteistyö vähentää kaupungin kustannuksia Alueellinen palvelukapasiteetti vuoden 2005 tasoa tehokkaammassa käytössä Toimialojen yhteistyö- ja kumppanuusmallit Erilaiset yhteistyömuodot lisääntyvät vuoden 2005 tasosta 14
15 9. Sijainnin hyödyntäminen Lahden sijainnillinen asema paranee lähivuosina merkittävästi. Kaupunki haluaa hyödyntää sijaintietunsa etenkin logistiikkainvestoinnein. Logistiikkainvestoinnit Kujalan alueen toteutus toimialajohtaja aloitetaan (TA) Helsinki-yhteistyö Pietari-yhteistyö Yhteistyötä kehitetään Yhteistyön lisäämismahdollisuudet kartoitetaan 10. Omistajapolitiikka Omistajapolitiikalla ohjataan kaupungin erilaisia omaisuuserien hallintaa, omistajuuksia ja omistajaohjausta erilaisissa yhteisöissä. Tavoitteena on tehostaa kaupungin resurssien käyttöä. Omistajanäkökulman vahvistaminen Omistajapolitiikan uudistaminen käynnistynyt Omistajan roolin omaksuminen Omaisuudesta saatava tuotto Omaisuuden arvon säilyminen Omaisuuden realisointi Konserniohjeet on uudistettu Systemaattinen koulutus ja vastuuttaminen aloitetaan Tuottoprosentti 2,5 % Korjausvelka pienenee 10 % Kaupungin omistuksessa olevan toimitilakannan pintaala ei ole kasvanut vuoden 2005 määrästä rahoitusjohtaja (MM) rahoitusjohtaja (MM), rahoitusjohtaja (MM), kaupunginsihteeri toimialajohtaja (TA) 15
16 11. Kansainvälistyminen ja edunvalvonta Globalisoituvassa toimintaympäristössä myös Lahden toiminta kansainvälistyy. Edunvalvonta on keskeistä Lahden hakiessa asemaansa yhtenä Suomen suurista kaupunkikeskuksista osana valtiovallan kaupunkipolitiikkaa. Kansainvälistyminen kaupunkiorganisaatiossa Edunvalvontaverkoston toimivuus Edunvalvonnan onnistuneisuus Kaupunkiorganisaation rooli ja tehtävät kaupunkikonsernin (mm. LAKES ja TYP) kansainvälistymisessä määritellään Edunvalvontaverkosto luodaan ja otetaan käyttöön Tiedottajaverkosto luodaan ja otetaan käyttöön Edunvalvontaohjelma laaditaan (rakennerahastot, hajasijoitus, valtionosuusasiat, kunta-valtiokomiteat) ja sen toteuttaminen käynnistetään tiedotuspäällikkö (SP) yhteyspäällikkö (JR) 12. Imagon kehittäminen Lahden vetovoiman kehittämiseksi ja imagon parantamiseksi jatketaan ja käynnistetään toimenpiteitä valituissa kohderyhmissä. Yleinen mielikuva Lahdesta Yleinen mielikuva Lahdesta paranee valtakunnallisten imagoselvitysten perusteella vuoden 2004 Positiivinen Lahti-hanke tasosta Kulttuuripääkaupunkihanke Hankesuunnitelma laaditaan ja hankkeen toteuttaminen aloitetaan yhteistoimintaryhmä, henkilöstöpäällikkö (RF) toimialajohtaja (MV) SUVA-hanke Hakemus jätetään ja ennakkomarkkinointi käynnistetään Hanke käynnistynyt henkilöstöpäällikkö (RF) 16
17 13. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työkyky Motivoitunut, osaava ja työkykyinen henkilöstö on Lahden kehitykselle ensiarvoisen tärkeä. Henkilöstöjohtamista halutaan kehittää ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia lisätä. Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Kehityskeskustelut Työhyvinvointi Henkilöstösuunnitelma päivitetään tulosyksikkötasolta lähtien sisältäen kuvauksen henkilöstön määrän tasapainottamisesta suhteutettuna eläköitymiseen Kehityskeskusteluista muodostetaan pysyvä käytäntö ja keskustelut käydään koko henkilöstön kanssa vähintään kerran vuoden aikana Tarpeelliset työkykyä parantavat toimenpiteet käynnistetään henkilöstöpäällikkö (RF) Avoimen yhteistoimintakulttuurin edistäminen Työtyytyväisyyskyselyjen tulosten perusteella sovitut toimenpiteet käynnistetään tavoitteena mm. työkykyisyyden säilyttäminen ja ammatillisen osaamisen lisääminen Pelisäännöt vaikeiden asioiden esille ottamisen helpottamiseksi luodaan, henkilöstöpäällikkö (RF) STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN Strategian jalkauttaminen koko kaupungin organisaatioon on keskeinen osa strategiaprosessia. Strategiasta tehdään samalla jatkuva prosessi, joka mahdollistaa strategisen oppimisen. Kaupunkitason strategisista päämääristä ja menestystekijöistä johdetaan toimialojen ja edelleen tulosyksiköiden päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät. Tarvittaessa 17
18 tavoiteasettelu ulotetaan yksittäisen henkilön tasolle saakka. Keskeisinä työkaluina strategian jalkauttamisessa käytetään tuloskorttia ja kehityskeskustelua. Strategia ja talousarvio sidotaan toisiinsa ottamalla kaupungin strategiset tavoitteet talousarvio-ohjeiden keskeisimmäksi lähtökohdaksi sekä yhdistämällä strategian ja talousarvion toteutumisen seurannat. Strategian tuloskorttien tavoitetasoista muodostetaan talousarvion sitovat tavoitteet. Tämä merkitsee strategian laadinnan/tarkistuksen kytkemistä talousarvion laadinta-aikatauluun. Näin menetellään ensimmäisen kerran jo vuoden 2006 talousarvio-ohjeita laadittaessa. Jalkauttamisen ensimmäinen kierros käynnistyy välittömästi tämän strategian valtuustokäsittelyn jälkeen toukokuussa 2005 niin, että toimialoittaiset strategiat ovat valmiina viimeistään tammikuussa Tuolloin käynnistyy tämän strategian ensimmäinen vuotuistarkistus, jossa em. toimialoittaiset strategiat ovat hyödynnettävissä ja jonka tarkistuksen tuloksena syntyvä strategia käsitellään kaupunginvaltuustossa huhtitoukokuussa Valtuusto määrittelee mm. tavoitetasot 2007 valituille arviointikriteereille. Näin tarkistettu strategia ohjaa vuoden 2007 talousarvio-ohjeiden laadintaa. Edellä kuvattu strategian vuotuistarkistus toistuu siis valtuustokaudella kolme kertaa ja vuonna 2009 työnsä aloittava uusi kaupunginvaltuusto aloittaa samalla uuden nelivuotiskauden strategiaprosessissa hyväksymällä keväällä 2009 uuden strategian kaupungin kehittämisen lähtökohdaksi. STRATEGIASSA KÄYTETTYJEN VIERASPERÄISTEN SANOJEN SELITYKSIÄ globaali kokonaisvaltainen, yleismaailmallinen, maailman laajuinen, maapalloa koskeva imago julkisuuskuva, mielikuva innovaatio uudistus; uutuus; uutuustuote; teollinen tai tekninen keksintö; kaupallistettu teknologinen idea kestävä kehitys maailmanlaajuisesti, paikallisesti ja alueellisesti tapahtuvaa, jatkuvaa ja ohjattua sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävää yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet kiinteät kustannukset pysyvät muuttumattomina palvelutuotannon kaupungin palvelutuotannon määrän tai laatutason muutoksista riippumatta tarkastelukauden, esim. talousarviovuoden aikana. Esimerkkinä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella vuokratun toimitilan vuosivuokra, joka on maksettava vaikka toimitilan käyttö-aste alenisi. klusteri lähekkäinen ryhmä; kasauma; ryväs; hyvin menestyvä teollisuudenala; osaamiskeskittymä, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja viranomaisten kasvua edistävä yhteistyöverkosto konserni yhtymä; yhdessä toimivia liikelaitoksia, joista ns. emoyhtiö tavallisesti omistaa tytäryhtiöiden osakkeita ja joilla on yhteinen pääjohto 18
19 kriteeri ratkaisevasti erottava tunnusmerkki, ratkaisuperuste, arvosteluperuste logistiikka tavaroiden tuotanto, varastointi ja kuljetus sekä varsinkin niihin liittyvien toimintojen järjestäminen ja kehittäminen luova talous liittyy työn ja kansantalouden murrosprosessiin, joka korostaa luovuutta ja innovatiivisuutta jokaisessa työtehtävässä ja prosessissa. Kapeammassa merkityksessä luovalla taloudella tarkoitetaan myös sitä, että kulttuurin merkitys työllistäjänä ja taloudellisena toimintana kasvaa mekatroniikka metallityöstökoneiden tietokoneohjattavuutta tutkiva ja soveltava tietojenkäsittely; mekaniikan ja elektroniikan yhdistävä tekniikan ala metropoli pääkaupunki, suurkaupunki, jättiläiskaupunki, keskipiste, (Lahti kuuluu OECD:n rajaamaan Helsingin metropolialueeseen) muuttuvat kustannukset muuttuvat palvelutuotannon määrän tai laatutason muutoksia vastaavasti tarkastelukauden, esim. kalenterivuoden aikana. Esimerkkinä nurmikon leikkausten aiheuttamat menot, joita voidaan alentaa vähentämällä nurmikon leikkauskertoja. nettoinvestointi investointimenojen ja tulojen erotus priorisointi asettaminen tärkeysjärjestykseen (priorisoida = asettaa tärkeysjärjestykseen) prosessi tapahtumasarja strategia laskelmointiin perustuva suunnitelma, taktiikka visio näky, tahtotila, tulevaisuuden suunnitelma vuosikate kunnan tulojen (verot, maksut, valtionavut) ja menojen erotus 19
Palvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
Lisätiedot6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD
6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotStrategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus
Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotSipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä
Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotStrategian tiivistys Kaupunginhallitus
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-
LisätiedotKestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
LisätiedotLappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus
Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotKeski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia
Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotVIESTINNÄN PERIAATTEET
VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden
LisätiedotSipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025
Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 8.12.2008 Sisältö 1. Toimintaympäristön ja kasvun vaatimat muutokset 2. Sipoo 2025 yhteinen tavoite 3. SOSTER strategian päämäärä 4. Strategiaperusta, arvot 5.
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotForssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012
Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotOriveden kaupunkistrategia Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.
Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä. LUONNOS 12.10.2017 Strategia on toiminnan tärkein ohjausväline Oriveden kaupunkistrategia on toimintasuunnitelma,
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
LisätiedotElinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotSISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET
SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2019-2022 Tarkastustoimikunta 3.12.2018 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YLEISTÄ... 3 MISSIO... 4 VISIO... 4 ARVOT... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 STRATEGISET PAINOPISTEET
LisätiedotOriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.
Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä. Kvalt 27.11.2017 Strategia on toiminnan tärkein ohjausväline Oriveden kaupunkistrategia on toimintasuunnitelma,
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotEnnakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt
ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotKaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet
Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotStrategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta
Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan asema Espoo-strategiasta käytetään nimitystä Espoo-tarina
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotElinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle
Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri- ja museotoimen investointisuunnitelman
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA
LisätiedotLAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA
1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
Lisätiedot2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI
2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotKasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)
Liite nro 1 (1/9) Toimiala: Kasvu ja oppiminen Vetovoimainen, uudistuva ja kehittyvä Äänekoski Asiakas Toimialojen asiakastyytyväisyyskysely 3,7 3,7 3,9 3,9 3,9 4 Keskeisiä toimenpiteitä n saavuttamiseksi:
LisätiedotARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko
TOIMINTA-AJATUS Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotKemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017
Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen
LisätiedotOheismateriaali Valtuuston esityslistaan nro 6/ /94 HARJAVALTA 2025 VAHVA JA ROHKEA. Kaupunkistrategia
2025 VAHVA JA ROHKEA Oheismateriaali Valtuuston esityslistaan nro 6/11.12.2017/94 Kaupunkistrategia ON VUONNA 2025 VAHVA JA ROHKEA Strategiset painopisteemme vuoteen 2025: KASVUN JA YRITTÄJYYDEN LAADUKKAIDEN
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotYhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotOhittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta
Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta Strategian aikajänne on valtuustokausi + vuosi Keminmaan kunta 2018 Strategian osa-alueet: 1. Talouden oikaisuliike 2. Kuntarakenne ja sote uudistus 3. Kunnan
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia
Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019-hanke Maakuntastrategia on: Selkeyttä
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA
KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian
LisätiedotEspoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty
Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Päivitetty 9.6.2017 Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa käytetään indikaattoreita, joilla kuvataan näkökulmittain päämäärän
Lisätiedot