LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA"

Transkriptio

1 LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA STRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA TILASTOJEN JA ENNUSTEIDEN VALOSSA Lahden väkiluku oli vuoden 2004 lopussa asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku ylittää rajan vuoden 2007 paikkeilla. Väkiluku on kasvanut noin 400 henkeä vuodessa 1990-luvun vaihteen notkahduksen jälkeen. Lahteen muutetaan erityisesti muista Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kunnista sekä keskisuurista kaupungeista. Sen sijaan Lahti on menettänyt asukkaitaan pääasiassa naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin. Yli 65-vuotiaiden osuus Lahden väestöstä on kasvanut tasaisesti ollen vuonna ,8 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on jo lähes neljännes väestöstä. Samaan aikaan alle 24-vuotiaita on 26,6 %, joka on 2 % vähemmän kuin tällä hetkellä. Väestön koulutustaso on Lahdessa viime vuosina noussut selkeästi. Tutkinnon suorittaneita on lähes 60 % asukkaista, joka on kuitenkin noin 10 % alhaisempi kuin monissa yliopistokaupungeissa. Korkea-asteen tutkinnon saaneiden nettomuutto Lahteen oli vuonna 2003 positiivinen. Toisaalta väestön koulutusaste vastaa pitkälti kaupungin työpaikkarakennetta, jota hallitsevat teollisuus ja yhteiskunnalliset palvelut. Yksityinen työnantajasektori vastaa Lahdessa 67 % työpaikoista, kun taas valtio tai valtioenemmistöiset osakeyhtiöt toimivat työnantajina Lahdessa selkeästi muita suuria kaupunkeja vähemmän. Lahti tarjoaa työpaikkoja myös ympäröivälle seudulle. Kaupunkiseudun muodostaessa yhtenäisen työssäkäyntialueen ihmiset vaihtavat vaivattomasti asuin- ja työpaikkakuntaansa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Työmatkaliikenteen ennustetaan lisääntyvän kaupunkiseudun ja erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien välillä vuoteen 2010 mennessä. Työttömyyden ennustetaan koko maassa lähivuosina vähenevän. Vähenemistä tulee todennäköisesti nopeuttamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, joka toteutuu suuremmassa määrin vuosina Lahdessa työttömyysaste sekä pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrät ovat vähentyneet viime vuosina, mutta sekä työttömyysaste että pitkäaikaistyöttömien määrä ovat suurista kaupungeista korkeimpia. Lahden työllisyysaste on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kymmenellä prosentilla ollen 61,6 % vuonna Suurten ikäluokkien poistuessa työttömyystilastoista myös työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä alenevat sekä työllisyysaste nousee. Lahti on suhteellisen pienestä pinta-alasta johtuen aluerakenteellisesti tiivis ja taajamassa asuvien osuus alueen väestöstä on suuri verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Lahden kaupunkiseutu toisaalta tuo väljyyttä aluerakenteeseen mahdollistaen monipuoliset asumistarpeet eri elämätilanteissa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna asuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat Lahdessa alhaisia ja asumisväljyys suurta.

2 Tarkempia tilastotarkasteluja Lahdesta on esitetty liitteessä 1 sekä raporteissa Lahden kaupunkiseudun tunnuslukuja (Henriksson, ) ja Lahti ja Lahden seutu vertaistensa joukossa 2005 (Mero, valmistuu toukokuussa 2005). KAUPUNGIN STRATEGIAPERUSTA Menestyksen kivijalat ulkoiset vahvuudet Kaupungin ulkoisia vahvuuksia ovat sijainti ja yhteydet, vaikutusalueen koko ja kaupunkiyhteisön palveluvarustus, tiivis ja toimiva kaupunkirakenne, luontoympäristö ja virkistysmahdollisuudet, yrittäjäpohjainen elinkeinorakenne sekä monipuolinen koulutustarjonta. Muutosvoimat toimintaympäristön asettamat uhat ja mahdollisuudet Kaupungin ulkoisia uhkia, jotka tulee kääntää haasteiksi, ovat yleinen ikärakenteen muutos (väestön vanheneminen) ja valtion toimenpiteet kuntien vastuiden lisäämiseksi (mm. subjektiiviset oikeudet ja valtionosuusperusteiden muutokset). Joko uhkia tai mahdollisuuksia, riippuen kaupungin kyvystä hyödyntää muutosta, ovat globaalin kilpailun lisääntyminen (pääomien, tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuminen) sekä tietoyhteiskunnan haasteet ja teknologian alati kiihtyvä muutos. Selvästi mahdollisuuksiin luettavia tekijöitä ovat lahtelaisten lisääntyvä vastuunotto itsestään ja toinen toisistaan, yhteisöllisen kumppanuuden lisääntyminen kaupunkiyhteisössä, kaupungin kuuluminen Helsingin metropolialueeseen, lähialueyhteistyö (erikoisesti Pietarin ja Leningradin alueen suuntaan), yliopistokeskustoiminta, imago, logistinen asema sekä pääkaupunkiseudun voimakkaasti lisääntyvä tilanahtaus. Sisäiset vahvuudet Sisäisiä vahvuuksia ovat kaupungin uusi toimialaorganisointi, palvelujen uudet tuottamismallit (tilaaja-tuottaja -malli, seutu-/alueellinen yhteistyö ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa) sekä asiantunteva henkilöstö. Sisäiset haasteet, muutos- ja uudistumistarpeet Keskeisin sisäinen haaste on talouden tasapainottaminen, joka tulee edellyttämään palvelujen priorisointia ja vähentämistä sekä kuntalaisten omavastuun lisäämistä palvelujen hinnoittelussa. Henkilöstön ikääntyminen edellyttää henkilöstösuunnittelulta uusien keinojen käyttöönottoa ammattitaitoisen työvoiman säilyttämisen turvaamiseksi. Palvelujen uusiin tuottamistapoihin liittyy elimellisesti palvelujen laadunhallinta ja palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen. 2

3 Kaupunkikonsernin hallittavuus toiminnan ja talouden ohjauksen kannalta on merkittävä tekijä. Muutosten ja uudistusten toteuttamisen eräs tärkeä edellytys tulee olemaan viestinnän onnistuneisuus. Toiminta-ajatus Lahden kaupungin tarkoituksena on yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistäen kehittää ja ylläpitää sellaista elinympäristöä, jossa halutaan asua, tehdä työtä ja yrittää. LAHDEN VISIO 2012 Visio käsitteenä Visio ilmaisee tulevaisuuden tahtotilan, johon haluamme kaupungin kehittyvän. Vision tehtävänä on siis ohjata kaupungin kehittämistä. Vision tulee olla realistinen, ymmärrettävä, mitattava, käyttäytymistä ohjaava ja haastava. Vision tulee pitäytyä vain muutamiin kärkiajatuksiin, jotka eivät saa olla nykytilan vahvuuksia. Vision tulee kertoa tehdyistä valinnoista. Visio ja samalla koko strategia ovat valtuuston johtamisen välineitä osoittaen mihin suuntaan valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän. Visio Lahti on itseään ja kanssaihmisiään arvostavien, aktiivisten ihmisten kasvava kaupunki osana metropolialuetta. Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka. Vision kärkiajatukset Visiossa on nostettu esiin kaksi merkittävää teemaa kaupungin tulevassa kehittämisessä: - kaupunkilaisten aktiivisuuden tukeminen ja palvelutuotannon uudistaminen - luovuus ja osaaminen, jotka ovat kaupungin tulevan menestyksen ja kasvun perusta Kaupunki joutuu muuttamaan palvelutarjontansa perusideaa palveluiden kasvavan kysynnän ja tiukkenevan taloutensa johdosta. Tämä merkitsee sitä, ettei kaupunki tule vastaamaan kaikkiin asukkaidensa tarpeisiin itse, vaan jatkossa se tukee ja kannustaa asukkaita ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kaupunkilaisten, niin sen asukkaiden kuin yritystenkin, menestys riippuu paljolti siitä kuinka uutta tietoa ja osaamista pystytään hyödyntämään. Osaamisella ei tässä tarkoiteta 3

4 vain huippuosaamista, vaan kaikki ammatillinen osaaminen työelämän eri tasoilla on merkityksellistä. Lahden alueen elinkeinostrategiassa on valittu ne osaamisalat, joiden kehittämiseen tullaan erityisesti panostamaan. Luovuutta tarvitaan perinteisilläkin ammattialoilla, mutta erityisen tärkeää se on mm. muotoilussa, tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä. Luovuuden käsitteeseen sisältyy myös kulttuuri, joka muodostaa vahvan perustan lahtelaiselle tulevaisuudelle. LAHDEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Strateginen päämäärä käsitteenä Strategiset päämäärät konkretisoivat, avaavat visiota. Ne kertovat mitä visiolla tarkoitetaan, minkä halutaan muuttuvan ja mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata. Kaupungin strategisia päämääriä yhdistää keskeinen perustavoite: Lahti luo edellytyksiä hyvälle elämälle. Strategiset päämäärät ja niiden perustelut 1. Asukkaiden peruspalveluista huolehditaan. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja yhä useammin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarjonnassa korostetaan monipuolisuutta, valinnan mahdollisuutta ja omaa vastuuta. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Tulevaisuudessa suurempi vastuu hyvinvoinnista siirtyy lahtelaisille ja heidän yhteisöilleen. Kyseessä on kulttuurin ja asenteen muutos, jonka tavoitteena on vahvistaa lahtelaisten halua tukea ja auttaa toisiaan tarvittaessa. Lahden kaupunki keskittyy ydintehtäviinsä ja palvelutuotannon priorisointiin. Lahden kaupunki tuottaa edelleen palveluja, joita lahtelaiset täydentävät itse hankkimillaan ja muiden tuottamilla palveluilla. Lahtelaisilla, kaupungin poliittisella ja virkamiesjohdolla sekä kaupungin henkilöstöllä on yhteinen realistinen kuva kaupungin mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä odotuksista. Palveluja ei järjestetä tuotantokapasiteetista lähtien, vaan aitojen asiakastarpeiden pohjalta. Vaihtoehtoisten palvelujen järjestämistapoja edistetään, jotta asukkailla olisi mahdollisuus valita palveluntuottajansa ja palvelusta maksamansa hinta. Uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa tutkitaan ennakkoluulottomasti. Kaupungin ohella muita toimijoita palvelumarkkinoilla ovat seudun muut kunnat, kolmas sektori ja yksityiset yritykset. Kaupungin omaa palvelutuotantoa kehitetään tulevia palvelutarpeita ennakoiden ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaen. 4

5 2. Lahden kaupungin talous on tasapainossa. Kaupungin talous vahvistuu niin, että vuosikate kattaa nettoinvestoinnit ja riittää myös velan lyhentämiseen. Tulopohjan vahvistaminen sekä palvelurakenteisiin ja prosesseihin tehdyt muutokset helpottavat talouden tasapainottamista. Verotusta ei käytetä ensisijaisena kaupungin talouden tasapainotuskeinona. Kaupungin omistajapolitiikka on tuloksellista ja omaisuudelle saadaan tavoitteeksi asetettu tuotto. Kaupungin asukasluku kasvaa, elinkeinoelämä uudistuu ja työpaikat lisääntyvät. Tämän myötä kaupunkilaisten tulotaso kohoaa ja työllisyysaste paranee. 3. Osaamiseen perustuvien yritysten työpaikkojen määrä kasvaa. Osaamisen kehittäminen ja koulutuksen järjestäminen perustuvat verkostomaiseen toimintatapaan. Monialainen yrittäjyys on lahtelainen toimintatapa. Osaamisen kärkialoja ovat ympäristö ja muotoilu. Lahdessa on kansainvälistä huippuosaamista valituilla kärkialoilla. Innovaatio-osaaminen on kehittyvä osaamisalue. Lahden yliopistokeskus on verkostomaisen toimintatavan edelläkävijä Suomessa. Yliopistokeskuksen lisäksi kaupungin keskeisiä strategisia kumppaneita osaamisen kehittämisen alueella ovat Lahdessa toimivat ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy sekä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Alueellisessa elinkeinostrategiassa on kivijalkaklustereiksi määritelty ympäristö, vilja, mekatroniikka, puu ja huonekalut sekä muovi. Kasvualoiksi nostetaan logistiikka, matkailu, kauppa, muotoilu ja hyvinvointi. Klustereiden määrätietoisen kehittämisen ansiosta kaupunkiin syntyy runsaasti uusia työpaikkoja ja työllisyysaste nousee maan keskiarvoon. 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyisyys ovat kaupungin keskeisiä vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat kaupunkiin erityisesti nuoria osaajia. Lahti tunnetaan kulttuuripalveluistaan ja liikuntamahdollisuuksistaan. Lahdessa toteutuu väljä asuminen tiiviissä kaupunkirakenteessa lähellä luontoa. Kaupungissa on luotu edellytykset sekä puutarhakaupunkimaiseen että cityasumiseen. Kaupunkiin muuttaa erityisesti pääkaupunkiseudulta koulutettuja aktiivisia asukkaita, jotka arvostavat monipuolisia ja korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Myös kaupungin matkailuelinkeinolle em. palvelut ovat tärkeitä. Kaupunki kehittää edelleen kulttuurin ja liikunnan toimintaedellytyksiä kuitenkin lisäten kaupunkilaisten, yritysten ja kolmannen sektorin vastuuta näiden palvelujen tuottamisesta. Myös alueellisen yhteistyön kautta haetaan uusia kumppanuuksia em. palvelujen järjestämiseksi ja yritystoiminnan vahvistamiseksi. 5

6 5. Kaupungin rakenteet, prosessit ja toimintatavat uudistetaan strategian mukaisiksi. Strategia on kaupungin johtamisen keskeinen väline. Kaupungin uudistetut johtamis- ja toimintajärjestelmät edesauttavat strategian toteutumista. Erikoisesti omistajaohjausta ja tilaajaosaamista parannetaan. Myös luottamuselinten ja -henkilöiden rooli ja asema uudistetaan strategian toteuttamista tukeviksi. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden muutosjohtamisvalmiuksien kehittämiseen panostetaan erityisesti. Kaupungille on ominaista jatkuva uudistuminen ja kehittäminen ja se suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. 6. Lahti on kestävästi kehittyvä ja vetovoimainen kohtaamispaikka. Aikaansaavuus ja luovuus ovat tyypillisiä ominaisuuksia lahtelaiselle toimintatavalle. Tulevaisuus tehdään yhdessä omiin kykyihin uskoen ja kehittämisresurssit turvaten. Voimavaroja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi mm. seudullisella yhteistyöllä. Lahti on vetovoimainen, monipuolinen ja vilkas kasvukeskus, oikea kaupunki. Kaupunki hyödyntää hyvän sijaintinsa investoimalla logistista asemaansa vahvistaviin hankkeisiin kuten Kujalan alueen kehittämiseen. Pietarin nopea ratayhteys ja Vuosaaren satamahanke nopeuttavat Lahden seudun kehitystä. Edellä mainittujen tekijöiden johdosta Lahden imago monipuolistuu ja vahvistuu. LAHDEN STRATEGIAN RATKAISEVAT MENESTYSTEKIJÄT, ARVIOINTIKRITEERIT JA TAVOITETASOT 2006 Ratkaiseva menestystekijä, arviointikriteeri ja tavoitetaso käsitteinä Ratkaiseva menestystekijä Ratkaisevat menestystekijät ovat ydinasioita/asiantiloja, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti julkisen organisaation menestymiseen. Niiden avulla valtuusto johtaa ja seuraa strategian toimeenpanoa. Arviointikriteeri Arviointikriteerin avulla täsmennetään ratkaisevat menestystekijät johdettaviksi asioiksi ja todetaan ratkaisevan menestystekijän toteutuminen. Arviointikriteeri on siis laadullinen tai määrällinen mittari tai se voidaan kuvata jonkin toiminnan/hankkeen/selvityksen käynnistymisellä. Tavoitetaso Tavoitetason avulla määritellään ratkaisevalle menestystekijälle asetetut tavoitteet eli miten pitkälle kyetään jonkin menestystekijän suhteen etenemään määrävuoteen mennessä. 6

7 Ratkaisevat menestystekijät näkökulmittain Ratkaisevia menestystekijöitä on tässä strategiatyössä tarkasteltu neljän eri näkökulman pohjalta. Näkökulmat ovat vaikuttavuus ja palvelukyky, prosessit ja rakenteet, talous ja resurssit sekä uudistuminen ja henkilöstö. Vaikuttavuudella ja palvelukyvyllä haetaan vastausta kysymykseen mitä kaupunkilaiset ja muut sidosryhmät odottavat päättäjiltä ja kaupungilta palvelujen järjestäjänä. Prosessit ja rakenteet kuvaavat onko kaupungin organisoituminen ja tapa toimia riittävän tehokasta. Talous- ja resurssinäkökulma vastaa kysymyksiin miten resurssien riittävyys varmistetaan, onko kaikki resurssit löydetty ja onko niiden keskinäinen painotus oikea. Uudistuminen ja henkilöstö osoittaa ne alueet, joilla osaamista ja toimintatapoja tulee kehittää. Seuraavassa on kaupungin ratkaisevat menestystekijät ryhmitelty em. näkökulmien mukaan: 7

8 Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Kasvun mahdollistaminen 3. Palvelukysynnän ohjaus ja monipuoliset palvelumarkkinat 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyvyys Prosessit ja rakenteet 5. Osaamisperustan VISIO kehittäminen Talous ja resurssit 6. Johtaminen 7. Ennaltaehkäisevä toimintamalli Lahti on itseään ja kanssaihmisiä arvostavien, aktiivisten ihmisten kasvava kaupunki metropolialueella. Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka. 2. Toiminnan rahoitus ja kustannusrakenteen joustavuus 8. Kuntayhteistyön tuloksellisuus 9. Sijainnin hyödyntäminen 10. Omistajapolitiikka Uudistuminen ja henkilöstö 11. Kansainvälistyminen ja edunvalvonta 12. Imagon kehittäminen 13. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työkyky TULOSKORTIT Ratkaisevat menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitetasot on yhdistetty tuloskorteiksi, jotka tarkastelevat kaupunkiorganisaation toimintaa ja sen kehittämistä edellä mainittujen neljän strategisen näkökulman avulla. Jokaisesta menestystekijästä on laadittu oma kortti ja kussakin kortissa on pyritty vielä tarkemmin kuvaamaan ao. ratkaisevaa menestystekijää. Kortteihin on myöskin merkitty kunkin arviointikriteerin vastuutaho/vastuuhenkilö, jonka ensisijaisella vastuulla on kyseiselle arviointikriteerille määritellyn tavoitetason saavuttaminen. Tuloskortteja on yhteensä 13 kappaletta. 8

9 1. Kasvun mahdollistaminen Lahti on kasvukeskus. Se tarkoittaa asukasluvun, työpaikkojen ja yritysten määrän kasvua. Kasvun seurauksena työllisyysaste paranee ja kaupungin talous kohenee. Näin mahdollistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edellytykset. Asumisen ja yritystoiminnan kaavavalmis tonttivaranto Asumisen ja yritystoiminnan kaavavalmis tonttivaranto 5 vuotta toimialajohtaja (TA) Keskustavision toteutuminen Elinkeinostrategian toteutuminen (elinkeinostrategia tämän strategian liitteenä nro 2) Toimivat liikenneyhteydet Pitkäaikaistyöttömien, työttömien nuorten ja vaikeasti työllistyvien määrän aleneminen 5 vuodelle ajoitetun hankkeen toteutus aloitetaan Elinkeinostrategian tavoitteet vuodelle 2006 saavutetaan Kansainvälisen pääradan parantamisen aloittaminen välillä Lahti-Luumäki saadaan valtion vuoden 2007 talousarvioon Valtatie 12:n parantamisen aloittaminen välillä Tuulos Lahti Kouvola saadaan valtion vuoden 2007 talousarvioon Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen ja seudullisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmien laadinnat käynnistyneet Kaupungin työllisyyspalveluiden kokonaisuus on koordinoitu ja tarkoituksenmukainen. Toiminnan painopisteet ja vastuut on määritelty Työvoiman palvelukeskus Lyhdyssä on toimiva palveluverkosto ja yritysyhteydet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yrityksiin toimialajohtaja (TA) toimialajohtaja (TA) toimialajohtaja (TA) aikuissosiaalityönpäällikkö (LK)/ työvoima-asiamies (JN) nuorisotoimenjohtaj a (JK)/nuorisosihteeri 9

10 Nuorten työpajatoiminnan seudulliseen kehittämiseen osallistutaan (AL) 2. Toiminnan rahoitus ja kustannusrakenteen joustavuus Kaupungin talouden tasapainon saavuttamisen ja ylläpidon kannalta on tärkeää rahoituspohjan riittävyys sekä kyky sopeutua rahoituspohjassa tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Rahoituspohja muodostuu kaupungin tuloeristä, joiden on riitettävä käyttötalouden menojen sekä pääomamenojen kattamiseen. Talouden sopeuttamisessa ratkaisevaa on kustannusrakenteen joustavuus. Mitä suurempi osa toiminnan kustannuksista on kiinteitä, sitä heikompi kyky kaupungilla on sopeutua rahoituspohjan yllättäviin muutoksiin. Vuosikate 85% poistoista Maksu- ja myyntitulot Toimitilojen määrä Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhde Kasvavat 3,0 % Palvelu- ja tuotantoyksikkökohtaiset tilatarvesuunnitelmat laaditaan Kiinteiden kustannusten osuus on enintään 75 % kaikista kustannuksista, rahoitusjohtaja (MM), kaupunginsihteeri 3. Palvelukysynnän ohjaus ja monipuoliset palvelumarkkinat Palvelumarkkinoita kehitetään edistämällä palveluyritysten syntyä sekä tehostamalla ja parantamalla kaupungin omaa palvelutuotantoa. Kuntalaisten palvelukysyntää on tarve suunnata entistä enemmän myös muiden palveluntuottajien kuin kaupungin suuntaan. Näin edistetään palvelumarkkinoiden syntymistä ja hillitään verorahoitteisten palvelujen kasvua. Sähköisen asioinnin ja palvelujen sovellutuksilla pyritään parantamaan asiakaspalvelua sekä alentamaan kustannuksia. 10

11 Kaupungin neuvontapalvelujen toimivuus Tieto tarjolla olevista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palveluista Taksojen ja maksujen ohjausvaikuttavuus Kaikki toimialat kattava neuvonta- ja palvelujärjestelmä toiminnassa PalveluSantran välittämä palvelutarjonta koko väestön käytettävissä Sähköisten palvelujen palvelualusta (tietotekninen ratkaisu) valmis Tiedotussuunnitelma laaditaan ja sen toteuttaminen aloitetaan Taksojen ja maksujen tasot määritetään siten, että ne ohjaavat käyttämään myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja toimialajohtaja (ML) tietohallintopäällikkö (MM) tiedotuspäällikkö (SP) Oman palvelutuotannon määrä ja kilpailukykyisyys Sähköisten palvelujen soveltaminen Palvelusetelijärjestelmä on aktiivisessa käytössä Palvelustrategia laaditaan ohjaamaan palvelutuotannon toimivuutta. Tuotteistaminen ja toimintolaskennan käyttöönotto toimialakohtaisin pilotein suoritetaan ja alustavat tulokset käytössä Toimialat käynnistävät omia sähköisiä palvelumuotoja Sähköisten palveluiden alueellisten tarpeiden selvitystyö valmis tietohallintopäällikkö (MM) 11

12 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyvyys Hyvinvointi sekä elinympäristön toimivuus ja viihtyisyys ovat kaupungin merkittäviä vetovoimatekijöitä, joiden ylläpitoon kiinnitetään enenevää huomiota. Asukkaiden tyytyväisyys asuinympäristöönsä 70 % asukaskyselyn vastaajista tyytyväisiä toimialajohtaja (TA) Asukkaiden tyytyväisyys palveluiden saavutettavuuteen ja laatuun Asukkaiden kokema hyvinvointi Alue- ja yhteisötyön toimintamalli 70 % asukaskyselyn vastaajista tyytyväisiä Asukkaiden hyvinvointi aluebarometrin perusteella lisääntyy Toimintamallin rakenne ja koordinointi sekä toimialojen vastuut ja roolit selkeytetään 5. Osaamisperustan kehittäminen Lahden menestys perustuu yhä parempaan osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Kaupunki luo osaltaan toimintaedellytykset ja turvaa siten osaamisen kehittymisen Lahdessa. Kaupunkilaisia kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Pääomarahaston ja kiinteistösijoitusyhtiöid en toimivuus Pääomarahaston ensimmäiset lisäsijoitukset tehdään Kiinteistösijoitusyhtiön ensimmäinen sijoituskohde valitaan rahoitusjohtaja (MM) rahoitusjohtaja (MM) Osaamisintensiivisten työpaikkojen määrä Klusterikohtaiset kasvu- ja hyvinvointisopimukset laaditaan ja niiden toteuman (sisältäen mm. työpaikkojen määrän kehityksen) ensimmäinen tarkastelu suoritetaan 12

13 Yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen osaamisen toimintaedellytysten kehittäminen Alueen korkeakoulustrategia laaditaan Kampusalueen hankesuunnitelma laaditaan Opiskelijamäärien vuoden 2005 taso säilytetään Osallistutaan ammatillisen osaamisen kehittämisstrategian laadintaan toimialajohtaja (MV) 6. Johtaminen Kaupungin oma toiminta tulee olla strategian mukaista sekä jäntevää ja tuloksellista. Johtamisjärjestelmän kautta ohjataan kaupungin toimintaa. Toimintajärjestelmät vaikuttavat toiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen. Strategian myötä korostuu muutosten johtamisen tärkeys Lahden kaupunkiorganisaatiossa. Toimintajärjestelmän kehittäminen Keskushallinnon organisaatiouudistus Prosessien kuvaaminen käynnissä Itsearviointi käynnistetään Toiminnanohjausjärjestelmistä tehdään päätökset Uudistuksen tavoitteet toteutuvat tietohallintopäällikkö (MM) kaupunginsihteeri, rahoitusjohtaja (MM) Toiminnan rakenteiden ja sisällön uudistaminen Muutosjohtamisen valmennus Keskeiset kehittämishankkeet määritellään toimialoittain 450 esimiestä osallistunut esimiesvalmennukseen henkilöstöpäällikkö (RF) 13

14 7. Ennaltaehkäisevä toimintamalli Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on Lahdessa panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan: varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Ennaltaehkäisevyys toimiala-kohtaisissa suunnitelmissa Kaikki toimialat laativat toimintamallin ja sen soveltaminen aloitetaan Terveysliikunnan strategia ja toimintamalli Strategiatyö käynnistetään 8. Kuntayhteistyön tuloksellisuus Kuntayhteistyöllä tarkoitetaan paitsi seutuyhteistyötä myös yhteistyötä muissa yhteyksissä ja kokoonpanoissa. Tavoitteena on asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut. Yhteistyöstä saatavat hyödyt Kaikki aloitettava yhteistyö vähentää kaupungin kustannuksia Alueellinen palvelukapasiteetti vuoden 2005 tasoa tehokkaammassa käytössä Toimialojen yhteistyö- ja kumppanuusmallit Erilaiset yhteistyömuodot lisääntyvät vuoden 2005 tasosta 14

15 9. Sijainnin hyödyntäminen Lahden sijainnillinen asema paranee lähivuosina merkittävästi. Kaupunki haluaa hyödyntää sijaintietunsa etenkin logistiikkainvestoinnein. Logistiikkainvestoinnit Kujalan alueen toteutus toimialajohtaja aloitetaan (TA) Helsinki-yhteistyö Pietari-yhteistyö Yhteistyötä kehitetään Yhteistyön lisäämismahdollisuudet kartoitetaan 10. Omistajapolitiikka Omistajapolitiikalla ohjataan kaupungin erilaisia omaisuuserien hallintaa, omistajuuksia ja omistajaohjausta erilaisissa yhteisöissä. Tavoitteena on tehostaa kaupungin resurssien käyttöä. Omistajanäkökulman vahvistaminen Omistajapolitiikan uudistaminen käynnistynyt Omistajan roolin omaksuminen Omaisuudesta saatava tuotto Omaisuuden arvon säilyminen Omaisuuden realisointi Konserniohjeet on uudistettu Systemaattinen koulutus ja vastuuttaminen aloitetaan Tuottoprosentti 2,5 % Korjausvelka pienenee 10 % Kaupungin omistuksessa olevan toimitilakannan pintaala ei ole kasvanut vuoden 2005 määrästä rahoitusjohtaja (MM) rahoitusjohtaja (MM), rahoitusjohtaja (MM), kaupunginsihteeri toimialajohtaja (TA) 15

16 11. Kansainvälistyminen ja edunvalvonta Globalisoituvassa toimintaympäristössä myös Lahden toiminta kansainvälistyy. Edunvalvonta on keskeistä Lahden hakiessa asemaansa yhtenä Suomen suurista kaupunkikeskuksista osana valtiovallan kaupunkipolitiikkaa. Kansainvälistyminen kaupunkiorganisaatiossa Edunvalvontaverkoston toimivuus Edunvalvonnan onnistuneisuus Kaupunkiorganisaation rooli ja tehtävät kaupunkikonsernin (mm. LAKES ja TYP) kansainvälistymisessä määritellään Edunvalvontaverkosto luodaan ja otetaan käyttöön Tiedottajaverkosto luodaan ja otetaan käyttöön Edunvalvontaohjelma laaditaan (rakennerahastot, hajasijoitus, valtionosuusasiat, kunta-valtiokomiteat) ja sen toteuttaminen käynnistetään tiedotuspäällikkö (SP) yhteyspäällikkö (JR) 12. Imagon kehittäminen Lahden vetovoiman kehittämiseksi ja imagon parantamiseksi jatketaan ja käynnistetään toimenpiteitä valituissa kohderyhmissä. Yleinen mielikuva Lahdesta Yleinen mielikuva Lahdesta paranee valtakunnallisten imagoselvitysten perusteella vuoden 2004 Positiivinen Lahti-hanke tasosta Kulttuuripääkaupunkihanke Hankesuunnitelma laaditaan ja hankkeen toteuttaminen aloitetaan yhteistoimintaryhmä, henkilöstöpäällikkö (RF) toimialajohtaja (MV) SUVA-hanke Hakemus jätetään ja ennakkomarkkinointi käynnistetään Hanke käynnistynyt henkilöstöpäällikkö (RF) 16

17 13. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työkyky Motivoitunut, osaava ja työkykyinen henkilöstö on Lahden kehitykselle ensiarvoisen tärkeä. Henkilöstöjohtamista halutaan kehittää ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia lisätä. Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Kehityskeskustelut Työhyvinvointi Henkilöstösuunnitelma päivitetään tulosyksikkötasolta lähtien sisältäen kuvauksen henkilöstön määrän tasapainottamisesta suhteutettuna eläköitymiseen Kehityskeskusteluista muodostetaan pysyvä käytäntö ja keskustelut käydään koko henkilöstön kanssa vähintään kerran vuoden aikana Tarpeelliset työkykyä parantavat toimenpiteet käynnistetään henkilöstöpäällikkö (RF) Avoimen yhteistoimintakulttuurin edistäminen Työtyytyväisyyskyselyjen tulosten perusteella sovitut toimenpiteet käynnistetään tavoitteena mm. työkykyisyyden säilyttäminen ja ammatillisen osaamisen lisääminen Pelisäännöt vaikeiden asioiden esille ottamisen helpottamiseksi luodaan, henkilöstöpäällikkö (RF) STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN Strategian jalkauttaminen koko kaupungin organisaatioon on keskeinen osa strategiaprosessia. Strategiasta tehdään samalla jatkuva prosessi, joka mahdollistaa strategisen oppimisen. Kaupunkitason strategisista päämääristä ja menestystekijöistä johdetaan toimialojen ja edelleen tulosyksiköiden päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät. Tarvittaessa 17

18 tavoiteasettelu ulotetaan yksittäisen henkilön tasolle saakka. Keskeisinä työkaluina strategian jalkauttamisessa käytetään tuloskorttia ja kehityskeskustelua. Strategia ja talousarvio sidotaan toisiinsa ottamalla kaupungin strategiset tavoitteet talousarvio-ohjeiden keskeisimmäksi lähtökohdaksi sekä yhdistämällä strategian ja talousarvion toteutumisen seurannat. Strategian tuloskorttien tavoitetasoista muodostetaan talousarvion sitovat tavoitteet. Tämä merkitsee strategian laadinnan/tarkistuksen kytkemistä talousarvion laadinta-aikatauluun. Näin menetellään ensimmäisen kerran jo vuoden 2006 talousarvio-ohjeita laadittaessa. Jalkauttamisen ensimmäinen kierros käynnistyy välittömästi tämän strategian valtuustokäsittelyn jälkeen toukokuussa 2005 niin, että toimialoittaiset strategiat ovat valmiina viimeistään tammikuussa Tuolloin käynnistyy tämän strategian ensimmäinen vuotuistarkistus, jossa em. toimialoittaiset strategiat ovat hyödynnettävissä ja jonka tarkistuksen tuloksena syntyvä strategia käsitellään kaupunginvaltuustossa huhtitoukokuussa Valtuusto määrittelee mm. tavoitetasot 2007 valituille arviointikriteereille. Näin tarkistettu strategia ohjaa vuoden 2007 talousarvio-ohjeiden laadintaa. Edellä kuvattu strategian vuotuistarkistus toistuu siis valtuustokaudella kolme kertaa ja vuonna 2009 työnsä aloittava uusi kaupunginvaltuusto aloittaa samalla uuden nelivuotiskauden strategiaprosessissa hyväksymällä keväällä 2009 uuden strategian kaupungin kehittämisen lähtökohdaksi. STRATEGIASSA KÄYTETTYJEN VIERASPERÄISTEN SANOJEN SELITYKSIÄ globaali kokonaisvaltainen, yleismaailmallinen, maailman laajuinen, maapalloa koskeva imago julkisuuskuva, mielikuva innovaatio uudistus; uutuus; uutuustuote; teollinen tai tekninen keksintö; kaupallistettu teknologinen idea kestävä kehitys maailmanlaajuisesti, paikallisesti ja alueellisesti tapahtuvaa, jatkuvaa ja ohjattua sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävää yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet kiinteät kustannukset pysyvät muuttumattomina palvelutuotannon kaupungin palvelutuotannon määrän tai laatutason muutoksista riippumatta tarkastelukauden, esim. talousarviovuoden aikana. Esimerkkinä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella vuokratun toimitilan vuosivuokra, joka on maksettava vaikka toimitilan käyttö-aste alenisi. klusteri lähekkäinen ryhmä; kasauma; ryväs; hyvin menestyvä teollisuudenala; osaamiskeskittymä, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja viranomaisten kasvua edistävä yhteistyöverkosto konserni yhtymä; yhdessä toimivia liikelaitoksia, joista ns. emoyhtiö tavallisesti omistaa tytäryhtiöiden osakkeita ja joilla on yhteinen pääjohto 18

19 kriteeri ratkaisevasti erottava tunnusmerkki, ratkaisuperuste, arvosteluperuste logistiikka tavaroiden tuotanto, varastointi ja kuljetus sekä varsinkin niihin liittyvien toimintojen järjestäminen ja kehittäminen luova talous liittyy työn ja kansantalouden murrosprosessiin, joka korostaa luovuutta ja innovatiivisuutta jokaisessa työtehtävässä ja prosessissa. Kapeammassa merkityksessä luovalla taloudella tarkoitetaan myös sitä, että kulttuurin merkitys työllistäjänä ja taloudellisena toimintana kasvaa mekatroniikka metallityöstökoneiden tietokoneohjattavuutta tutkiva ja soveltava tietojenkäsittely; mekaniikan ja elektroniikan yhdistävä tekniikan ala metropoli pääkaupunki, suurkaupunki, jättiläiskaupunki, keskipiste, (Lahti kuuluu OECD:n rajaamaan Helsingin metropolialueeseen) muuttuvat kustannukset muuttuvat palvelutuotannon määrän tai laatutason muutoksia vastaavasti tarkastelukauden, esim. kalenterivuoden aikana. Esimerkkinä nurmikon leikkausten aiheuttamat menot, joita voidaan alentaa vähentämällä nurmikon leikkauskertoja. nettoinvestointi investointimenojen ja tulojen erotus priorisointi asettaminen tärkeysjärjestykseen (priorisoida = asettaa tärkeysjärjestykseen) prosessi tapahtumasarja strategia laskelmointiin perustuva suunnitelma, taktiikka visio näky, tahtotila, tulevaisuuden suunnitelma vuosikate kunnan tulojen (verot, maksut, valtionavut) ja menojen erotus 19

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan asema Espoo-strategiasta käytetään nimitystä Espoo-tarina

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola

Tasa-arvofoorumi Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Tasa-arvofoorumi 27.10.2011 Turun kaupunki strategiajohtaja Antti Kirkkola Turun kaupungin YVTA- työstä Turun kaupungilla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämä suunnittelutyö on yhdistetty YVTA

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Forssan kaupunkistrategia

Forssan kaupunkistrategia Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot