LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA"

Transkriptio

1 LAHDEN KAUPUNGIN STRATEGIA STRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA TILASTOJEN JA ENNUSTEIDEN VALOSSA Lahden väkiluku oli vuoden 2004 lopussa asukasta. Väestöennusteen mukaan väkiluku ylittää rajan vuoden 2007 paikkeilla. Väkiluku on kasvanut noin 400 henkeä vuodessa 1990-luvun vaihteen notkahduksen jälkeen. Lahteen muutetaan erityisesti muista Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kunnista sekä keskisuurista kaupungeista. Sen sijaan Lahti on menettänyt asukkaitaan pääasiassa naapurikuntiin ja pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin. Yli 65-vuotiaiden osuus Lahden väestöstä on kasvanut tasaisesti ollen vuonna ,8 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on jo lähes neljännes väestöstä. Samaan aikaan alle 24-vuotiaita on 26,6 %, joka on 2 % vähemmän kuin tällä hetkellä. Väestön koulutustaso on Lahdessa viime vuosina noussut selkeästi. Tutkinnon suorittaneita on lähes 60 % asukkaista, joka on kuitenkin noin 10 % alhaisempi kuin monissa yliopistokaupungeissa. Korkea-asteen tutkinnon saaneiden nettomuutto Lahteen oli vuonna 2003 positiivinen. Toisaalta väestön koulutusaste vastaa pitkälti kaupungin työpaikkarakennetta, jota hallitsevat teollisuus ja yhteiskunnalliset palvelut. Yksityinen työnantajasektori vastaa Lahdessa 67 % työpaikoista, kun taas valtio tai valtioenemmistöiset osakeyhtiöt toimivat työnantajina Lahdessa selkeästi muita suuria kaupunkeja vähemmän. Lahti tarjoaa työpaikkoja myös ympäröivälle seudulle. Kaupunkiseudun muodostaessa yhtenäisen työssäkäyntialueen ihmiset vaihtavat vaivattomasti asuin- ja työpaikkakuntaansa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Työmatkaliikenteen ennustetaan lisääntyvän kaupunkiseudun ja erityisesti pääkaupunkiseudun kuntien välillä vuoteen 2010 mennessä. Työttömyyden ennustetaan koko maassa lähivuosina vähenevän. Vähenemistä tulee todennäköisesti nopeuttamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, joka toteutuu suuremmassa määrin vuosina Lahdessa työttömyysaste sekä pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrät ovat vähentyneet viime vuosina, mutta sekä työttömyysaste että pitkäaikaistyöttömien määrä ovat suurista kaupungeista korkeimpia. Lahden työllisyysaste on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli kymmenellä prosentilla ollen 61,6 % vuonna Suurten ikäluokkien poistuessa työttömyystilastoista myös työttömyysaste ja pitkäaikaistyöttömien määrä alenevat sekä työllisyysaste nousee. Lahti on suhteellisen pienestä pinta-alasta johtuen aluerakenteellisesti tiivis ja taajamassa asuvien osuus alueen väestöstä on suuri verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Lahden kaupunkiseutu toisaalta tuo väljyyttä aluerakenteeseen mahdollistaen monipuoliset asumistarpeet eri elämätilanteissa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna asuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat Lahdessa alhaisia ja asumisväljyys suurta.

2 Tarkempia tilastotarkasteluja Lahdesta on esitetty liitteessä 1 sekä raporteissa Lahden kaupunkiseudun tunnuslukuja (Henriksson, ) ja Lahti ja Lahden seutu vertaistensa joukossa 2005 (Mero, valmistuu toukokuussa 2005). KAUPUNGIN STRATEGIAPERUSTA Menestyksen kivijalat ulkoiset vahvuudet Kaupungin ulkoisia vahvuuksia ovat sijainti ja yhteydet, vaikutusalueen koko ja kaupunkiyhteisön palveluvarustus, tiivis ja toimiva kaupunkirakenne, luontoympäristö ja virkistysmahdollisuudet, yrittäjäpohjainen elinkeinorakenne sekä monipuolinen koulutustarjonta. Muutosvoimat toimintaympäristön asettamat uhat ja mahdollisuudet Kaupungin ulkoisia uhkia, jotka tulee kääntää haasteiksi, ovat yleinen ikärakenteen muutos (väestön vanheneminen) ja valtion toimenpiteet kuntien vastuiden lisäämiseksi (mm. subjektiiviset oikeudet ja valtionosuusperusteiden muutokset). Joko uhkia tai mahdollisuuksia, riippuen kaupungin kyvystä hyödyntää muutosta, ovat globaalin kilpailun lisääntyminen (pääomien, tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuminen) sekä tietoyhteiskunnan haasteet ja teknologian alati kiihtyvä muutos. Selvästi mahdollisuuksiin luettavia tekijöitä ovat lahtelaisten lisääntyvä vastuunotto itsestään ja toinen toisistaan, yhteisöllisen kumppanuuden lisääntyminen kaupunkiyhteisössä, kaupungin kuuluminen Helsingin metropolialueeseen, lähialueyhteistyö (erikoisesti Pietarin ja Leningradin alueen suuntaan), yliopistokeskustoiminta, imago, logistinen asema sekä pääkaupunkiseudun voimakkaasti lisääntyvä tilanahtaus. Sisäiset vahvuudet Sisäisiä vahvuuksia ovat kaupungin uusi toimialaorganisointi, palvelujen uudet tuottamismallit (tilaaja-tuottaja -malli, seutu-/alueellinen yhteistyö ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa) sekä asiantunteva henkilöstö. Sisäiset haasteet, muutos- ja uudistumistarpeet Keskeisin sisäinen haaste on talouden tasapainottaminen, joka tulee edellyttämään palvelujen priorisointia ja vähentämistä sekä kuntalaisten omavastuun lisäämistä palvelujen hinnoittelussa. Henkilöstön ikääntyminen edellyttää henkilöstösuunnittelulta uusien keinojen käyttöönottoa ammattitaitoisen työvoiman säilyttämisen turvaamiseksi. Palvelujen uusiin tuottamistapoihin liittyy elimellisesti palvelujen laadunhallinta ja palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen. 2

3 Kaupunkikonsernin hallittavuus toiminnan ja talouden ohjauksen kannalta on merkittävä tekijä. Muutosten ja uudistusten toteuttamisen eräs tärkeä edellytys tulee olemaan viestinnän onnistuneisuus. Toiminta-ajatus Lahden kaupungin tarkoituksena on yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistäen kehittää ja ylläpitää sellaista elinympäristöä, jossa halutaan asua, tehdä työtä ja yrittää. LAHDEN VISIO 2012 Visio käsitteenä Visio ilmaisee tulevaisuuden tahtotilan, johon haluamme kaupungin kehittyvän. Vision tehtävänä on siis ohjata kaupungin kehittämistä. Vision tulee olla realistinen, ymmärrettävä, mitattava, käyttäytymistä ohjaava ja haastava. Vision tulee pitäytyä vain muutamiin kärkiajatuksiin, jotka eivät saa olla nykytilan vahvuuksia. Vision tulee kertoa tehdyistä valinnoista. Visio ja samalla koko strategia ovat valtuuston johtamisen välineitä osoittaen mihin suuntaan valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän. Visio Lahti on itseään ja kanssaihmisiään arvostavien, aktiivisten ihmisten kasvava kaupunki osana metropolialuetta. Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka. Vision kärkiajatukset Visiossa on nostettu esiin kaksi merkittävää teemaa kaupungin tulevassa kehittämisessä: - kaupunkilaisten aktiivisuuden tukeminen ja palvelutuotannon uudistaminen - luovuus ja osaaminen, jotka ovat kaupungin tulevan menestyksen ja kasvun perusta Kaupunki joutuu muuttamaan palvelutarjontansa perusideaa palveluiden kasvavan kysynnän ja tiukkenevan taloutensa johdosta. Tämä merkitsee sitä, ettei kaupunki tule vastaamaan kaikkiin asukkaidensa tarpeisiin itse, vaan jatkossa se tukee ja kannustaa asukkaita ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kaupunkilaisten, niin sen asukkaiden kuin yritystenkin, menestys riippuu paljolti siitä kuinka uutta tietoa ja osaamista pystytään hyödyntämään. Osaamisella ei tässä tarkoiteta 3

4 vain huippuosaamista, vaan kaikki ammatillinen osaaminen työelämän eri tasoilla on merkityksellistä. Lahden alueen elinkeinostrategiassa on valittu ne osaamisalat, joiden kehittämiseen tullaan erityisesti panostamaan. Luovuutta tarvitaan perinteisilläkin ammattialoilla, mutta erityisen tärkeää se on mm. muotoilussa, tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä. Luovuuden käsitteeseen sisältyy myös kulttuuri, joka muodostaa vahvan perustan lahtelaiselle tulevaisuudelle. LAHDEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Strateginen päämäärä käsitteenä Strategiset päämäärät konkretisoivat, avaavat visiota. Ne kertovat mitä visiolla tarkoitetaan, minkä halutaan muuttuvan ja mihin suuntaan kehitystä halutaan ohjata. Kaupungin strategisia päämääriä yhdistää keskeinen perustavoite: Lahti luo edellytyksiä hyvälle elämälle. Strategiset päämäärät ja niiden perustelut 1. Asukkaiden peruspalveluista huolehditaan. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja yhä useammin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarjonnassa korostetaan monipuolisuutta, valinnan mahdollisuutta ja omaa vastuuta. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Tulevaisuudessa suurempi vastuu hyvinvoinnista siirtyy lahtelaisille ja heidän yhteisöilleen. Kyseessä on kulttuurin ja asenteen muutos, jonka tavoitteena on vahvistaa lahtelaisten halua tukea ja auttaa toisiaan tarvittaessa. Lahden kaupunki keskittyy ydintehtäviinsä ja palvelutuotannon priorisointiin. Lahden kaupunki tuottaa edelleen palveluja, joita lahtelaiset täydentävät itse hankkimillaan ja muiden tuottamilla palveluilla. Lahtelaisilla, kaupungin poliittisella ja virkamiesjohdolla sekä kaupungin henkilöstöllä on yhteinen realistinen kuva kaupungin mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä odotuksista. Palveluja ei järjestetä tuotantokapasiteetista lähtien, vaan aitojen asiakastarpeiden pohjalta. Vaihtoehtoisten palvelujen järjestämistapoja edistetään, jotta asukkailla olisi mahdollisuus valita palveluntuottajansa ja palvelusta maksamansa hinta. Uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa tutkitaan ennakkoluulottomasti. Kaupungin ohella muita toimijoita palvelumarkkinoilla ovat seudun muut kunnat, kolmas sektori ja yksityiset yritykset. Kaupungin omaa palvelutuotantoa kehitetään tulevia palvelutarpeita ennakoiden ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaen. 4

5 2. Lahden kaupungin talous on tasapainossa. Kaupungin talous vahvistuu niin, että vuosikate kattaa nettoinvestoinnit ja riittää myös velan lyhentämiseen. Tulopohjan vahvistaminen sekä palvelurakenteisiin ja prosesseihin tehdyt muutokset helpottavat talouden tasapainottamista. Verotusta ei käytetä ensisijaisena kaupungin talouden tasapainotuskeinona. Kaupungin omistajapolitiikka on tuloksellista ja omaisuudelle saadaan tavoitteeksi asetettu tuotto. Kaupungin asukasluku kasvaa, elinkeinoelämä uudistuu ja työpaikat lisääntyvät. Tämän myötä kaupunkilaisten tulotaso kohoaa ja työllisyysaste paranee. 3. Osaamiseen perustuvien yritysten työpaikkojen määrä kasvaa. Osaamisen kehittäminen ja koulutuksen järjestäminen perustuvat verkostomaiseen toimintatapaan. Monialainen yrittäjyys on lahtelainen toimintatapa. Osaamisen kärkialoja ovat ympäristö ja muotoilu. Lahdessa on kansainvälistä huippuosaamista valituilla kärkialoilla. Innovaatio-osaaminen on kehittyvä osaamisalue. Lahden yliopistokeskus on verkostomaisen toimintatavan edelläkävijä Suomessa. Yliopistokeskuksen lisäksi kaupungin keskeisiä strategisia kumppaneita osaamisen kehittämisen alueella ovat Lahdessa toimivat ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset sekä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy sekä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Alueellisessa elinkeinostrategiassa on kivijalkaklustereiksi määritelty ympäristö, vilja, mekatroniikka, puu ja huonekalut sekä muovi. Kasvualoiksi nostetaan logistiikka, matkailu, kauppa, muotoilu ja hyvinvointi. Klustereiden määrätietoisen kehittämisen ansiosta kaupunkiin syntyy runsaasti uusia työpaikkoja ja työllisyysaste nousee maan keskiarvoon. 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyisyys ovat kaupungin keskeisiä vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat kaupunkiin erityisesti nuoria osaajia. Lahti tunnetaan kulttuuripalveluistaan ja liikuntamahdollisuuksistaan. Lahdessa toteutuu väljä asuminen tiiviissä kaupunkirakenteessa lähellä luontoa. Kaupungissa on luotu edellytykset sekä puutarhakaupunkimaiseen että cityasumiseen. Kaupunkiin muuttaa erityisesti pääkaupunkiseudulta koulutettuja aktiivisia asukkaita, jotka arvostavat monipuolisia ja korkeatasoisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Myös kaupungin matkailuelinkeinolle em. palvelut ovat tärkeitä. Kaupunki kehittää edelleen kulttuurin ja liikunnan toimintaedellytyksiä kuitenkin lisäten kaupunkilaisten, yritysten ja kolmannen sektorin vastuuta näiden palvelujen tuottamisesta. Myös alueellisen yhteistyön kautta haetaan uusia kumppanuuksia em. palvelujen järjestämiseksi ja yritystoiminnan vahvistamiseksi. 5

6 5. Kaupungin rakenteet, prosessit ja toimintatavat uudistetaan strategian mukaisiksi. Strategia on kaupungin johtamisen keskeinen väline. Kaupungin uudistetut johtamis- ja toimintajärjestelmät edesauttavat strategian toteutumista. Erikoisesti omistajaohjausta ja tilaajaosaamista parannetaan. Myös luottamuselinten ja -henkilöiden rooli ja asema uudistetaan strategian toteuttamista tukeviksi. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden muutosjohtamisvalmiuksien kehittämiseen panostetaan erityisesti. Kaupungille on ominaista jatkuva uudistuminen ja kehittäminen ja se suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. 6. Lahti on kestävästi kehittyvä ja vetovoimainen kohtaamispaikka. Aikaansaavuus ja luovuus ovat tyypillisiä ominaisuuksia lahtelaiselle toimintatavalle. Tulevaisuus tehdään yhdessä omiin kykyihin uskoen ja kehittämisresurssit turvaten. Voimavaroja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi mm. seudullisella yhteistyöllä. Lahti on vetovoimainen, monipuolinen ja vilkas kasvukeskus, oikea kaupunki. Kaupunki hyödyntää hyvän sijaintinsa investoimalla logistista asemaansa vahvistaviin hankkeisiin kuten Kujalan alueen kehittämiseen. Pietarin nopea ratayhteys ja Vuosaaren satamahanke nopeuttavat Lahden seudun kehitystä. Edellä mainittujen tekijöiden johdosta Lahden imago monipuolistuu ja vahvistuu. LAHDEN STRATEGIAN RATKAISEVAT MENESTYSTEKIJÄT, ARVIOINTIKRITEERIT JA TAVOITETASOT 2006 Ratkaiseva menestystekijä, arviointikriteeri ja tavoitetaso käsitteinä Ratkaiseva menestystekijä Ratkaisevat menestystekijät ovat ydinasioita/asiantiloja, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti julkisen organisaation menestymiseen. Niiden avulla valtuusto johtaa ja seuraa strategian toimeenpanoa. Arviointikriteeri Arviointikriteerin avulla täsmennetään ratkaisevat menestystekijät johdettaviksi asioiksi ja todetaan ratkaisevan menestystekijän toteutuminen. Arviointikriteeri on siis laadullinen tai määrällinen mittari tai se voidaan kuvata jonkin toiminnan/hankkeen/selvityksen käynnistymisellä. Tavoitetaso Tavoitetason avulla määritellään ratkaisevalle menestystekijälle asetetut tavoitteet eli miten pitkälle kyetään jonkin menestystekijän suhteen etenemään määrävuoteen mennessä. 6

7 Ratkaisevat menestystekijät näkökulmittain Ratkaisevia menestystekijöitä on tässä strategiatyössä tarkasteltu neljän eri näkökulman pohjalta. Näkökulmat ovat vaikuttavuus ja palvelukyky, prosessit ja rakenteet, talous ja resurssit sekä uudistuminen ja henkilöstö. Vaikuttavuudella ja palvelukyvyllä haetaan vastausta kysymykseen mitä kaupunkilaiset ja muut sidosryhmät odottavat päättäjiltä ja kaupungilta palvelujen järjestäjänä. Prosessit ja rakenteet kuvaavat onko kaupungin organisoituminen ja tapa toimia riittävän tehokasta. Talous- ja resurssinäkökulma vastaa kysymyksiin miten resurssien riittävyys varmistetaan, onko kaikki resurssit löydetty ja onko niiden keskinäinen painotus oikea. Uudistuminen ja henkilöstö osoittaa ne alueet, joilla osaamista ja toimintatapoja tulee kehittää. Seuraavassa on kaupungin ratkaisevat menestystekijät ryhmitelty em. näkökulmien mukaan: 7

8 Vaikuttavuus ja palvelukyky 1. Kasvun mahdollistaminen 3. Palvelukysynnän ohjaus ja monipuoliset palvelumarkkinat 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyvyys Prosessit ja rakenteet 5. Osaamisperustan VISIO kehittäminen Talous ja resurssit 6. Johtaminen 7. Ennaltaehkäisevä toimintamalli Lahti on itseään ja kanssaihmisiä arvostavien, aktiivisten ihmisten kasvava kaupunki metropolialueella. Lahti on ennakkoluulottomasti kehittyvä ja uudistuva luovien ja osaavien toimijoiden kohtaamispaikka. 2. Toiminnan rahoitus ja kustannusrakenteen joustavuus 8. Kuntayhteistyön tuloksellisuus 9. Sijainnin hyödyntäminen 10. Omistajapolitiikka Uudistuminen ja henkilöstö 11. Kansainvälistyminen ja edunvalvonta 12. Imagon kehittäminen 13. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työkyky TULOSKORTIT Ratkaisevat menestystekijät, arviointikriteerit ja tavoitetasot on yhdistetty tuloskorteiksi, jotka tarkastelevat kaupunkiorganisaation toimintaa ja sen kehittämistä edellä mainittujen neljän strategisen näkökulman avulla. Jokaisesta menestystekijästä on laadittu oma kortti ja kussakin kortissa on pyritty vielä tarkemmin kuvaamaan ao. ratkaisevaa menestystekijää. Kortteihin on myöskin merkitty kunkin arviointikriteerin vastuutaho/vastuuhenkilö, jonka ensisijaisella vastuulla on kyseiselle arviointikriteerille määritellyn tavoitetason saavuttaminen. Tuloskortteja on yhteensä 13 kappaletta. 8

9 1. Kasvun mahdollistaminen Lahti on kasvukeskus. Se tarkoittaa asukasluvun, työpaikkojen ja yritysten määrän kasvua. Kasvun seurauksena työllisyysaste paranee ja kaupungin talous kohenee. Näin mahdollistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edellytykset. Asumisen ja yritystoiminnan kaavavalmis tonttivaranto Asumisen ja yritystoiminnan kaavavalmis tonttivaranto 5 vuotta toimialajohtaja (TA) Keskustavision toteutuminen Elinkeinostrategian toteutuminen (elinkeinostrategia tämän strategian liitteenä nro 2) Toimivat liikenneyhteydet Pitkäaikaistyöttömien, työttömien nuorten ja vaikeasti työllistyvien määrän aleneminen 5 vuodelle ajoitetun hankkeen toteutus aloitetaan Elinkeinostrategian tavoitteet vuodelle 2006 saavutetaan Kansainvälisen pääradan parantamisen aloittaminen välillä Lahti-Luumäki saadaan valtion vuoden 2007 talousarvioon Valtatie 12:n parantamisen aloittaminen välillä Tuulos Lahti Kouvola saadaan valtion vuoden 2007 talousarvioon Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen ja seudullisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmien laadinnat käynnistyneet Kaupungin työllisyyspalveluiden kokonaisuus on koordinoitu ja tarkoituksenmukainen. Toiminnan painopisteet ja vastuut on määritelty Työvoiman palvelukeskus Lyhdyssä on toimiva palveluverkosto ja yritysyhteydet pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yrityksiin toimialajohtaja (TA) toimialajohtaja (TA) toimialajohtaja (TA) aikuissosiaalityönpäällikkö (LK)/ työvoima-asiamies (JN) nuorisotoimenjohtaj a (JK)/nuorisosihteeri 9

10 Nuorten työpajatoiminnan seudulliseen kehittämiseen osallistutaan (AL) 2. Toiminnan rahoitus ja kustannusrakenteen joustavuus Kaupungin talouden tasapainon saavuttamisen ja ylläpidon kannalta on tärkeää rahoituspohjan riittävyys sekä kyky sopeutua rahoituspohjassa tapahtuviin yllättäviin muutoksiin. Rahoituspohja muodostuu kaupungin tuloeristä, joiden on riitettävä käyttötalouden menojen sekä pääomamenojen kattamiseen. Talouden sopeuttamisessa ratkaisevaa on kustannusrakenteen joustavuus. Mitä suurempi osa toiminnan kustannuksista on kiinteitä, sitä heikompi kyky kaupungilla on sopeutua rahoituspohjan yllättäviin muutoksiin. Vuosikate 85% poistoista Maksu- ja myyntitulot Toimitilojen määrä Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhde Kasvavat 3,0 % Palvelu- ja tuotantoyksikkökohtaiset tilatarvesuunnitelmat laaditaan Kiinteiden kustannusten osuus on enintään 75 % kaikista kustannuksista, rahoitusjohtaja (MM), kaupunginsihteeri 3. Palvelukysynnän ohjaus ja monipuoliset palvelumarkkinat Palvelumarkkinoita kehitetään edistämällä palveluyritysten syntyä sekä tehostamalla ja parantamalla kaupungin omaa palvelutuotantoa. Kuntalaisten palvelukysyntää on tarve suunnata entistä enemmän myös muiden palveluntuottajien kuin kaupungin suuntaan. Näin edistetään palvelumarkkinoiden syntymistä ja hillitään verorahoitteisten palvelujen kasvua. Sähköisen asioinnin ja palvelujen sovellutuksilla pyritään parantamaan asiakaspalvelua sekä alentamaan kustannuksia. 10

11 Kaupungin neuvontapalvelujen toimivuus Tieto tarjolla olevista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palveluista Taksojen ja maksujen ohjausvaikuttavuus Kaikki toimialat kattava neuvonta- ja palvelujärjestelmä toiminnassa PalveluSantran välittämä palvelutarjonta koko väestön käytettävissä Sähköisten palvelujen palvelualusta (tietotekninen ratkaisu) valmis Tiedotussuunnitelma laaditaan ja sen toteuttaminen aloitetaan Taksojen ja maksujen tasot määritetään siten, että ne ohjaavat käyttämään myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluja toimialajohtaja (ML) tietohallintopäällikkö (MM) tiedotuspäällikkö (SP) Oman palvelutuotannon määrä ja kilpailukykyisyys Sähköisten palvelujen soveltaminen Palvelusetelijärjestelmä on aktiivisessa käytössä Palvelustrategia laaditaan ohjaamaan palvelutuotannon toimivuutta. Tuotteistaminen ja toimintolaskennan käyttöönotto toimialakohtaisin pilotein suoritetaan ja alustavat tulokset käytössä Toimialat käynnistävät omia sähköisiä palvelumuotoja Sähköisten palveluiden alueellisten tarpeiden selvitystyö valmis tietohallintopäällikkö (MM) 11

12 4. Hyvinvointi, elinympäristö ja asumisviihtyvyys Hyvinvointi sekä elinympäristön toimivuus ja viihtyisyys ovat kaupungin merkittäviä vetovoimatekijöitä, joiden ylläpitoon kiinnitetään enenevää huomiota. Asukkaiden tyytyväisyys asuinympäristöönsä 70 % asukaskyselyn vastaajista tyytyväisiä toimialajohtaja (TA) Asukkaiden tyytyväisyys palveluiden saavutettavuuteen ja laatuun Asukkaiden kokema hyvinvointi Alue- ja yhteisötyön toimintamalli 70 % asukaskyselyn vastaajista tyytyväisiä Asukkaiden hyvinvointi aluebarometrin perusteella lisääntyy Toimintamallin rakenne ja koordinointi sekä toimialojen vastuut ja roolit selkeytetään 5. Osaamisperustan kehittäminen Lahden menestys perustuu yhä parempaan osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Kaupunki luo osaltaan toimintaedellytykset ja turvaa siten osaamisen kehittymisen Lahdessa. Kaupunkilaisia kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Pääomarahaston ja kiinteistösijoitusyhtiöid en toimivuus Pääomarahaston ensimmäiset lisäsijoitukset tehdään Kiinteistösijoitusyhtiön ensimmäinen sijoituskohde valitaan rahoitusjohtaja (MM) rahoitusjohtaja (MM) Osaamisintensiivisten työpaikkojen määrä Klusterikohtaiset kasvu- ja hyvinvointisopimukset laaditaan ja niiden toteuman (sisältäen mm. työpaikkojen määrän kehityksen) ensimmäinen tarkastelu suoritetaan 12

13 Yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen osaamisen toimintaedellytysten kehittäminen Alueen korkeakoulustrategia laaditaan Kampusalueen hankesuunnitelma laaditaan Opiskelijamäärien vuoden 2005 taso säilytetään Osallistutaan ammatillisen osaamisen kehittämisstrategian laadintaan toimialajohtaja (MV) 6. Johtaminen Kaupungin oma toiminta tulee olla strategian mukaista sekä jäntevää ja tuloksellista. Johtamisjärjestelmän kautta ohjataan kaupungin toimintaa. Toimintajärjestelmät vaikuttavat toiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen. Strategian myötä korostuu muutosten johtamisen tärkeys Lahden kaupunkiorganisaatiossa. Toimintajärjestelmän kehittäminen Keskushallinnon organisaatiouudistus Prosessien kuvaaminen käynnissä Itsearviointi käynnistetään Toiminnanohjausjärjestelmistä tehdään päätökset Uudistuksen tavoitteet toteutuvat tietohallintopäällikkö (MM) kaupunginsihteeri, rahoitusjohtaja (MM) Toiminnan rakenteiden ja sisällön uudistaminen Muutosjohtamisen valmennus Keskeiset kehittämishankkeet määritellään toimialoittain 450 esimiestä osallistunut esimiesvalmennukseen henkilöstöpäällikkö (RF) 13

14 7. Ennaltaehkäisevä toimintamalli Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on Lahdessa panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan: varhaiseen puuttumiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä moniammatilliseen ja hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön. Ennaltaehkäisevyys toimiala-kohtaisissa suunnitelmissa Kaikki toimialat laativat toimintamallin ja sen soveltaminen aloitetaan Terveysliikunnan strategia ja toimintamalli Strategiatyö käynnistetään 8. Kuntayhteistyön tuloksellisuus Kuntayhteistyöllä tarkoitetaan paitsi seutuyhteistyötä myös yhteistyötä muissa yhteyksissä ja kokoonpanoissa. Tavoitteena on asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut. Yhteistyöstä saatavat hyödyt Kaikki aloitettava yhteistyö vähentää kaupungin kustannuksia Alueellinen palvelukapasiteetti vuoden 2005 tasoa tehokkaammassa käytössä Toimialojen yhteistyö- ja kumppanuusmallit Erilaiset yhteistyömuodot lisääntyvät vuoden 2005 tasosta 14

15 9. Sijainnin hyödyntäminen Lahden sijainnillinen asema paranee lähivuosina merkittävästi. Kaupunki haluaa hyödyntää sijaintietunsa etenkin logistiikkainvestoinnein. Logistiikkainvestoinnit Kujalan alueen toteutus toimialajohtaja aloitetaan (TA) Helsinki-yhteistyö Pietari-yhteistyö Yhteistyötä kehitetään Yhteistyön lisäämismahdollisuudet kartoitetaan 10. Omistajapolitiikka Omistajapolitiikalla ohjataan kaupungin erilaisia omaisuuserien hallintaa, omistajuuksia ja omistajaohjausta erilaisissa yhteisöissä. Tavoitteena on tehostaa kaupungin resurssien käyttöä. Omistajanäkökulman vahvistaminen Omistajapolitiikan uudistaminen käynnistynyt Omistajan roolin omaksuminen Omaisuudesta saatava tuotto Omaisuuden arvon säilyminen Omaisuuden realisointi Konserniohjeet on uudistettu Systemaattinen koulutus ja vastuuttaminen aloitetaan Tuottoprosentti 2,5 % Korjausvelka pienenee 10 % Kaupungin omistuksessa olevan toimitilakannan pintaala ei ole kasvanut vuoden 2005 määrästä rahoitusjohtaja (MM) rahoitusjohtaja (MM), rahoitusjohtaja (MM), kaupunginsihteeri toimialajohtaja (TA) 15

16 11. Kansainvälistyminen ja edunvalvonta Globalisoituvassa toimintaympäristössä myös Lahden toiminta kansainvälistyy. Edunvalvonta on keskeistä Lahden hakiessa asemaansa yhtenä Suomen suurista kaupunkikeskuksista osana valtiovallan kaupunkipolitiikkaa. Kansainvälistyminen kaupunkiorganisaatiossa Edunvalvontaverkoston toimivuus Edunvalvonnan onnistuneisuus Kaupunkiorganisaation rooli ja tehtävät kaupunkikonsernin (mm. LAKES ja TYP) kansainvälistymisessä määritellään Edunvalvontaverkosto luodaan ja otetaan käyttöön Tiedottajaverkosto luodaan ja otetaan käyttöön Edunvalvontaohjelma laaditaan (rakennerahastot, hajasijoitus, valtionosuusasiat, kunta-valtiokomiteat) ja sen toteuttaminen käynnistetään tiedotuspäällikkö (SP) yhteyspäällikkö (JR) 12. Imagon kehittäminen Lahden vetovoiman kehittämiseksi ja imagon parantamiseksi jatketaan ja käynnistetään toimenpiteitä valituissa kohderyhmissä. Yleinen mielikuva Lahdesta Yleinen mielikuva Lahdesta paranee valtakunnallisten imagoselvitysten perusteella vuoden 2004 Positiivinen Lahti-hanke tasosta Kulttuuripääkaupunkihanke Hankesuunnitelma laaditaan ja hankkeen toteuttaminen aloitetaan yhteistoimintaryhmä, henkilöstöpäällikkö (RF) toimialajohtaja (MV) SUVA-hanke Hakemus jätetään ja ennakkomarkkinointi käynnistetään Hanke käynnistynyt henkilöstöpäällikkö (RF) 16

17 13. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työkyky Motivoitunut, osaava ja työkykyinen henkilöstö on Lahden kehitykselle ensiarvoisen tärkeä. Henkilöstöjohtamista halutaan kehittää ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia lisätä. Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Kehityskeskustelut Työhyvinvointi Henkilöstösuunnitelma päivitetään tulosyksikkötasolta lähtien sisältäen kuvauksen henkilöstön määrän tasapainottamisesta suhteutettuna eläköitymiseen Kehityskeskusteluista muodostetaan pysyvä käytäntö ja keskustelut käydään koko henkilöstön kanssa vähintään kerran vuoden aikana Tarpeelliset työkykyä parantavat toimenpiteet käynnistetään henkilöstöpäällikkö (RF) Avoimen yhteistoimintakulttuurin edistäminen Työtyytyväisyyskyselyjen tulosten perusteella sovitut toimenpiteet käynnistetään tavoitteena mm. työkykyisyyden säilyttäminen ja ammatillisen osaamisen lisääminen Pelisäännöt vaikeiden asioiden esille ottamisen helpottamiseksi luodaan, henkilöstöpäällikkö (RF) STRATEGIAN JALKAUTTAMINEN Strategian jalkauttaminen koko kaupungin organisaatioon on keskeinen osa strategiaprosessia. Strategiasta tehdään samalla jatkuva prosessi, joka mahdollistaa strategisen oppimisen. Kaupunkitason strategisista päämääristä ja menestystekijöistä johdetaan toimialojen ja edelleen tulosyksiköiden päämäärät ja ratkaisevat menestystekijät. Tarvittaessa 17

18 tavoiteasettelu ulotetaan yksittäisen henkilön tasolle saakka. Keskeisinä työkaluina strategian jalkauttamisessa käytetään tuloskorttia ja kehityskeskustelua. Strategia ja talousarvio sidotaan toisiinsa ottamalla kaupungin strategiset tavoitteet talousarvio-ohjeiden keskeisimmäksi lähtökohdaksi sekä yhdistämällä strategian ja talousarvion toteutumisen seurannat. Strategian tuloskorttien tavoitetasoista muodostetaan talousarvion sitovat tavoitteet. Tämä merkitsee strategian laadinnan/tarkistuksen kytkemistä talousarvion laadinta-aikatauluun. Näin menetellään ensimmäisen kerran jo vuoden 2006 talousarvio-ohjeita laadittaessa. Jalkauttamisen ensimmäinen kierros käynnistyy välittömästi tämän strategian valtuustokäsittelyn jälkeen toukokuussa 2005 niin, että toimialoittaiset strategiat ovat valmiina viimeistään tammikuussa Tuolloin käynnistyy tämän strategian ensimmäinen vuotuistarkistus, jossa em. toimialoittaiset strategiat ovat hyödynnettävissä ja jonka tarkistuksen tuloksena syntyvä strategia käsitellään kaupunginvaltuustossa huhtitoukokuussa Valtuusto määrittelee mm. tavoitetasot 2007 valituille arviointikriteereille. Näin tarkistettu strategia ohjaa vuoden 2007 talousarvio-ohjeiden laadintaa. Edellä kuvattu strategian vuotuistarkistus toistuu siis valtuustokaudella kolme kertaa ja vuonna 2009 työnsä aloittava uusi kaupunginvaltuusto aloittaa samalla uuden nelivuotiskauden strategiaprosessissa hyväksymällä keväällä 2009 uuden strategian kaupungin kehittämisen lähtökohdaksi. STRATEGIASSA KÄYTETTYJEN VIERASPERÄISTEN SANOJEN SELITYKSIÄ globaali kokonaisvaltainen, yleismaailmallinen, maailman laajuinen, maapalloa koskeva imago julkisuuskuva, mielikuva innovaatio uudistus; uutuus; uutuustuote; teollinen tai tekninen keksintö; kaupallistettu teknologinen idea kestävä kehitys maailmanlaajuisesti, paikallisesti ja alueellisesti tapahtuvaa, jatkuvaa ja ohjattua sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävää yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet kiinteät kustannukset pysyvät muuttumattomina palvelutuotannon kaupungin palvelutuotannon määrän tai laatutason muutoksista riippumatta tarkastelukauden, esim. talousarviovuoden aikana. Esimerkkinä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella vuokratun toimitilan vuosivuokra, joka on maksettava vaikka toimitilan käyttö-aste alenisi. klusteri lähekkäinen ryhmä; kasauma; ryväs; hyvin menestyvä teollisuudenala; osaamiskeskittymä, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja viranomaisten kasvua edistävä yhteistyöverkosto konserni yhtymä; yhdessä toimivia liikelaitoksia, joista ns. emoyhtiö tavallisesti omistaa tytäryhtiöiden osakkeita ja joilla on yhteinen pääjohto 18

19 kriteeri ratkaisevasti erottava tunnusmerkki, ratkaisuperuste, arvosteluperuste logistiikka tavaroiden tuotanto, varastointi ja kuljetus sekä varsinkin niihin liittyvien toimintojen järjestäminen ja kehittäminen luova talous liittyy työn ja kansantalouden murrosprosessiin, joka korostaa luovuutta ja innovatiivisuutta jokaisessa työtehtävässä ja prosessissa. Kapeammassa merkityksessä luovalla taloudella tarkoitetaan myös sitä, että kulttuurin merkitys työllistäjänä ja taloudellisena toimintana kasvaa mekatroniikka metallityöstökoneiden tietokoneohjattavuutta tutkiva ja soveltava tietojenkäsittely; mekaniikan ja elektroniikan yhdistävä tekniikan ala metropoli pääkaupunki, suurkaupunki, jättiläiskaupunki, keskipiste, (Lahti kuuluu OECD:n rajaamaan Helsingin metropolialueeseen) muuttuvat kustannukset muuttuvat palvelutuotannon määrän tai laatutason muutoksia vastaavasti tarkastelukauden, esim. kalenterivuoden aikana. Esimerkkinä nurmikon leikkausten aiheuttamat menot, joita voidaan alentaa vähentämällä nurmikon leikkauskertoja. nettoinvestointi investointimenojen ja tulojen erotus priorisointi asettaminen tärkeysjärjestykseen (priorisoida = asettaa tärkeysjärjestykseen) prosessi tapahtumasarja strategia laskelmointiin perustuva suunnitelma, taktiikka visio näky, tahtotila, tulevaisuuden suunnitelma vuosikate kunnan tulojen (verot, maksut, valtionavut) ja menojen erotus 19

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET

VIESTINNÄN PERIAATTEET VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008 1 Laadukkaat tukipalvelut peruspalveluille Käyttäjäpalaute Rakennusten kunnossapitosuunnitelma valmis Hyvä julkisuuskuva Vuorovaikutus Jatketaan asiakaskyselyjen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Hankepäällikkö Jarkko Tonttila Ajattelu uudistuu, paradigma murtuu! 2000 Tuotelähtöisyys Asiakas objektina

Lisätiedot

Jokioisten strategian päivittäminen

Jokioisten strategian päivittäminen Hyvinvointi ja terveys Palvelut ja tuottavuus Osallistuminen ja demokratia Elinvoima ja kilpailukyky Talous ja henkilöstö Jokioisten strategian päivittäminen Tausta: Jokioisten 2013 2016 strategia Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA 2010-2015 VISIO 2015 KANKAANPÄÄ Pohjoisen Satakunnan tunnettu ja tunnustettu keskus ARVOT Avoimuus, jolla tarkoitamme Avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa Hallinnon läpinäkyvyyttä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006

ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 ULVILA ON ULVILAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2006-2012 Ulvilan kaupunginvaltuusto 13.11.2006 1. JOHDANTO Ulvilan kaupungin strategia 2006-2012 määrittelee kaupunkiorganisaation toiminnan painopisteet tavoitetasolla

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot