HALLINTO JA JOHTAMINEN, ERIKOISTUMISOPINNOT, IISALMI KUOPIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALLINTO JA JOHTAMINEN, ERIKOISTUMISOPINNOT, IISALMI KUOPIO"

Transkriptio

1 S O S I A A L I - J A T E R V E Y S A L A Opetussuunnitelma HALLINTO JA JOHTAMINEN, ERIKOISTUMISOPINNOT, IISALMI KUOPIO

2 2 SISÄLLYS 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTIA KOULUTUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ OPPIMISNÄKEMYS JA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE OPINTOJAKSOKUVAUKSET... 10

3 3 1 KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTIA Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muuta tutkintojärjestelmää täydentäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Ammattikorkea-kouluopinnoista annetun asetuksen (A 352/2003) 12 :n mukaan erikoistumisopintojen laajuus on op ja erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa erikoistumisopintojen laajuuden 60 op laajemmaksi. Perusteluja koulutustarpeelle Sosiaali- ja terveydenhuollossa on 2010-luvulla tapahtunut runsaasti nopeita ja laajoja muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet lisävaatimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiselle sekä johtamiselle. Merkittäviä muutoksia ovat olleet mm. väestömuutokset, kansantaloudellisen tilanteen muutokset, teknologian kehittyminen, kansainvälistyminen sekä väestön vaatimustason nousu. Enää eivät entiset toimintamallit ja resurssien jakoperusteet toimi. Tutkijoiden mukaan on suuria kuntakohtaisia eroja palvelurakenteissa, hoitokäytännöissä, palvelujen saatavuudessa ja kustannuksissa. Eri palvelualojen toiminnalliset rajat hämärtyvät ja palveluja pyritään tuottamaan asiakaslähtöisesti yli organisaatiorajojen. Puhutaan saumattomista palveluketjuista ja verkostoitumisesta. Palveluketjujen toimivuus edellyttää saumatonta tiedonkulkua ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden välillä. Se edellyttää myös laajaa, uudenlaista osaamista ja toimintojen yhteensovittamista sekä työnjakoa sekä tehokkuutta. Johtotehtävissä olevilta edellytetään kykyä jatkuvaan palvelutuotannon laadun arviointiin ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi edellyttää verkostomaista toimintaa. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttaa laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon kenttään. Muutosjohtamisen osaaminen korostuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) keskeisenä tavoitteena on turvata henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työssä jaksaminen. Merkittäviä keinoja tähän pääsemiseksi ovat inhimillisten voimavarojen johtaminen, työtä ja työyksikköjä koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen sekä organisaation oppimisen tukeminen. Kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan ja sen johtamisen houkuttelevuutta. Johtamisen haasteena on asiakaskeskeisten ja vaikuttavien palveluiden tuottaminen ja varautuminen lisääntyvän kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutushaasteita tuo myös erityisesti kunta-alan työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen. Kuntaalalta siirtyy eläkkeelle henkeä vuosina Se on 63,2 prosenttia nykyisistä kuntaalan työntekijöistä. Eläkepoistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, jolloin kumpanakin vuonna

4 4 siirtyy yli henkeä eläkkeelle. Erityisesti lähijohtajista on pulaa lähivuosina, jolloin osastonhoitajien eläkepoistuma on lähes 80 %. (Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2009.) Kunta-alan työntekijöiden alueellinen ja paikallinen poistuma työelämästä on suuri, jolloin alueellisen koulutustarpeen huomiointi on tärkeää erityisesti Pohjois-Suomessa. Ylä-Savon seutukunnassa eläkepoistuma on vuosina % ja Kuopion seutukunnassa 36 %. Esimerkiksi Itä-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöstä suurin eläkepoistuma on osastonhoitajien ryhmässä, eläkkeelle jää vuoteen 2020 mennessä yhteensä 136 osastonhoitajaa (70 %). ( Itä- Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke ISER Raportti ) Tulevaisuudessa henkilökunnasta vallitsee todellinen pula ja organisaatioiden madaltamis-tendenssi vahvistuu. Tästä seuraa se, ettei poistuman korvausaste ole välttämättä 100 %. On oletettavaa, että tulevaisuudessa lähijohtaminen on entistä enemmän tiimiperusteista työtä, lähijohtajien osallistuessa myös entistä enemmän perustyöhön. (Jääskeläinen & Viita 2003). Hallinnon ja johtamisen koulutustarvetta on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Koulutuksessa tulee huomioida tulevaisuuden lähijohtajan osaamisvaatimukset, hänellä tulee olla vahvan perusammattitaidon lisäksi johtamisen, liiketoiminnan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan valmiudet.

5 5 2 KOULUTUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hallinnon ja johtamisen erikoistumisopintojen tarkoituksena on syventää sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisissa toimintaympäristöissä esimiestehtävissä työskentelevien tai niihin tehtäviin suunnittelevien työntekijöiden johtamistehtävissä tarvittavaa hallinnollista ja johtamisosaamista. Hallinnon ja johtamisen osaamisalueiksi voidaan nimetä johtamisosaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen, liiketoiminnallinen osaaminen ja alan substanssiosaaminen. Erikoistumisopinnoilla kehitetään näitä osaamisalueita (kuvio 1). MUUTTUVA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ K O K O N A I S N Ä K E M Y S S T R A T E G I S E S T A 1 A J A T T E L U S T A Johtamisosaaminen - johtajuus ja esimiehenä kehittyminen - henkilöstöjohtaminen - henkilöstön osaamisen johtaminen ja hyvinvoinnin tukeminen - muutoksen johtaminen - sisäinen yrittäjyys, tiimityö ja verkostoituminen Tutkimus- ja kehittämisosaaminen - tutkimus-, innovaatio- ja kehittämismenetelmien osaaminen - näyttöön perustuvan toiminnan ja laadunhallinnan kehittäminen - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - eettisyys - sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittäminen - sosiaali- ja terveydenhuollon tieto-järjestelmien hyödyntäminen Liiketoiminnallinen osaaminen - terveystaloustiede - talouden suunnittelu ja ohjaus - markkinointiajattelu Substanssiosaaminen - oman ammatillisen osaamisen kehittyminen Kuvio 1. Hallinnon ja johtamisen osaamisalueet ja niiden kehittäminen erikoistumisopinnoilla

6 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen erikoistumisopintojen tavoitteena on - syventää näkemystä muuttuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä ja palvelujen tuottamisesta - syventää näkemystä organisaation kokonaisstrategiasta ja sen merkityksestä kehittämiselle ja johtamiselle - perehtyä johtajuuteen ja saada valmiuksia esimiehenä kehittymiseen - kehittää henkilöstön osaamisen johtamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa tarvittavia valmiuksia sekä muutosjohtamisen, sisäisen yrittäjyyden, tiimityön ja verkostoitumisen valmiuksia - syventää tutkimus- ja projekti- ja kehittämistoiminnan valmiuksia - saada voimavaroja tutkivan ja kehittävän, näyttöön perustuvan työotteen hallintaan - syventää valmiuksia palvelujen kehittämiseen ja laadunhallintaan huomioiden eettisyys sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - syventää näkemystä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnasta ja sen kehittämisestä - oppia hyödyntämään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä tiedonvälityksessä, laadunhallinnassa, menetelmien arvioinnissa ja kustannusten seurannassa - lisätä liiketoiminnallisen suunnittelun ja ohjauksen sekä markkinoinnin taitoja - kehittää ammatillista osaamista perehtymällä uusimpaan tutkimustietoon - kehittää suullisen ja kirjallisen viestinnän taitoja oppimistehtävien kautta ja harjaannuttaa uuden teknologian käyttöä erilaisissa esitystilanteissa. Opiskelu tapahtuu moniammatillisessa ryhmässä ja näin osaltaan edesauttaa yhteistyötaitojen oppimista ja kehittämistä.

7 7 3 KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää hallinnollista ja työnjohdollista osaamista. Koulutukseen hakeutuvilta edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta sosiaali- tai terveysalalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. 4 OPPIMISNÄKEMYS JA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppija nähdään aktiivisena, omatoimisena tiedonhakijana ja käsittelijänä, kriittisenä arvioijana ja reflektoijana, joka pystyy joustavasti toimimaan opiskelijaryhmän jäsenenä ja tuottamaan uusia ajatuksia. Oppija osaa laatia omat henkilökohtaiset tavoitteensa, ja esittää ne opintojen alussa henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan (HOPS). Hallinnon ja johtamisen erikoisopintojen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on näkemys siitä, että oppimisen tulee linkittyä oppijan aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että oppimistehtävät pyritään rakentamaan sellaisiksi, että ne jäsentävät aikaisempaa tietoa. Oppijat työstävät ja rakentavat tietoa edelleen yhdessä keskustellen ja pohtien. Oppija sitoo opittavat asiat omaan työhönsä, toimintaympäristöönsä ja työelämästä esiin nouseviin kysymyksiin sekä ammatilliseen kasvuprosessiinsa. Oppimistehtävät suunnitellaan palvelemaan johtamis- ja esimiestyössä tarvittavan osaamisen syventämistä. Oppija tekee opintojen aikana työyhteisöön liittyvän kehittämistehtävän. Hallinnon ja johtamisen erikoisopintojen toteuttamisessa korostetaan työelämäyhteistyötä, tutkivaa oppimista ja verkostojen kehittämistä. Oppija arvioi omaa oppimisprosessiaan ja oppimistuloksiaan, ja pystyy kehittämään ja muuttamaan toimintaansa tässä suhteessa työelämän tarpeet huomioiden. Hän pyytää palautetta opiskelijaryhmältään (vertaisarviointi) ja muilta yhteistyöverkostonsa toimijoilta. 5 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI Koulutuksen laajuus on 60 op. Opinnot alkavat tammikuussa 2013 ja kestävät 2 vuotta (Opiskeluaika on ). Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy lähi- ja etäjaksoja. Lähiopetuspäiviä on 2 3 päivää kuukaudessa. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohella.

8 8 Opetusmenetelminä käytetään luentoja, opetuskeskusteluja, seminaareja, opintokäyntejä, yhteisöllistä opiskelua ja aktiivista itseopiskelua, kuten kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perehtymistä. Opetus toteutetaan osittain verkko-opiskeluna (Moodle). Suoritukset voivat olla kirjallisia etätehtäviä tai tenttejä. Oppija tekee omaan työhönsä / työyhteisöön liittyvän kehittämistehtävän. Arviointi Arvioinnilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla ohjataan, tuetaan ja seurataan oppimista ja opettamista. Arvioinnin tehtävänä on - tukea oppijan oppimisprosessia ja vastuullisuutta sekä itsearviointikykyä - vahvistaa oppijan motivaatiota opiskeluun - seurata oppijan oppimisprosessia ja ohjata häntä löytämään henkilökohtaisesti sopivimmat tavat oppia sekä tukea myös yhteistoiminnallisuutta oppimisessa - tuottaa tietoa oppijan osaamisen tasosta seuraamalla, kuinka syvällisesti hän ymmärtää ja hallitsee opetussuunnitelman edellyttämää ammattitaidon oppimista - antaa koko oppilaitokselle palautetta oman opetustoiminnan tuloksellisuudesta ja opetustoimien vaikuttavuudesta - antaa työnantajille tietoa oppijoiden osaamisen tasosta. Opiskeluprosessiin liittyy arviointia, jolloin oppija tekee itsearviointia, osallistuu vertaisarviointiin ja saa palautetta eri asiantuntijoilta ja samalla oppija kehittää kriittisyyttä. Arviointi sisältää mm. oppimisen tason arviointia (0-5), asenteiden ja kehittymisprosessin arviointia sekä tiedon käytäntöön soveltamistaitoja. Oppija laatii opiskelunsa loppuvaiheessa hallinnon ja johtamisen osaamisestaan näyteportfolion asiantuntijuutensa markkinointia varten. Arviointiperusteet Opiskelijoiden kanssa laaditaan koulutuksen alussa arviointisuunnitelma opintojaksojen arvioinnista ja opintojaksojen arvioitavista tehtävistä, tenteistä tai muista suorituksista. Myös koulutuksen aikana laadittava kehittämistehtävä arvioidaan. Oppijan opiskelua ja ammatillista osaamista verrataan opetussuunnitelmassa ja henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Arvioinnissa voidaan käyttää joko numeerista asteikkoa tai hyväksytty-hylätty asteikkoa. Hyväksytyt numeeriset arvosanaluokat ovat kiitettävä 5, hyvä 4-3, tyydyttävä 2-1. Opintojaksojen ilmoittaminen ja rekisteröiminen Suoritetuista opintojaksoista pidetään oppilaitoksessa rekisteriä. Halutessaan oppija voi saada suorituksistaan rekisteriotteen/opintokortin

9 9 6 KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA RAKENNE Orientoivat opinnot Hallinnon ja johtamisen erikoistumisopintojen orientoivat opinnot Tieto- ja viestintätekniikka, tiedonhankinta ja -hallinta Muuttuva sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö Hyvinvointipolitiikka, poliittishallinnollinen ja taloudellinen ohjaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen Johtamisosaaminen Strateginen johtaminen ja laadunhallinta Johtajuus ja johtajana kehittyminen Henkilöstöjohtaminen Verkostojen johtaminen Organisaatiokulttuuri, muutosjohtaminen ja työhyvinvointi 4 op 1 op 3 op 6 op 3 op 3 op 21 op 4 op 4 op 6 op 3 op 4 op Liiketoiminnallinen osaaminen Terveystaloustiede Talouden suunnittelu ja taloudellinen ohjaus Markkinointiajattelu 14 op 6 op 5 op 3 op Tutkimus- ja kehittämisosaaminen Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät Työn ja työyhteisön kehittämistehtävä 15 op 4 op 11 op

10 10

11 11 7 OPINTOJAKSOKUVAUKSET Orientoivat opinnot 4 op Hallinnon ja johtamisen erikoistumisopintojen orientoivat opinnot 1 op Tavoitteet: Opiskelija orientoituu hallinnon ja johtamisen erikoistumisopintoihin. Opiskelija lisää itsetuntemustaan arvioimalla itseään ja omia voimavarojaan oppijana. Opiskelija määrittelee omat oppimistavoitteensa omista lähtökohdistaan. Keskeisinä sisältöalueina on - itsetuntemus - itseohjautuvuus - ammatillinen kasvu ja uusiutuminen ja kasvu johtajuuteen - oppiminen ja opiskelu - ammatillisen kehittymisen arviointi, vertaisarviointi Osallistuminen lähiopetukseen (kirjaston palvelut, opiskelijapalvelut). Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekeminen. Osallistuminen henkilökohtaisiin ja pienryhmä kehityskeskusteluihin Arviointi: Hyväksytty / hylätty Kirjallisuus: Heinilä Henna, Kalli Pekka, Ranne Kaarina (toim.) Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Helsinki. Janhonen S. & Vanhanen-Nuutinen L. (toim.) Kohti asiantuntijuutta: oppiminen ja ammatillinen kasvu sosiaali- ja terveysalalla. WSOY. Helsinki Poikela E., Poikela S. (toim.) Ongelmista oppimisen iloa. Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä. Vammalan kirjapaino Oy. Tampere. Muu ajankohtainen kirjallisuus

12 12 Tieto- ja viestintätekniikka, tiedonhankinta ja -hallinta 3 op Tavoitteet: Oppija oppii hakemaan tietoa verkosta ja kirjastojen tietokannoista ja arvioimaan saamansa tiedon laatua. Hän syventää tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan valmiuksiaan ja perehtyy esitysgrafiikan tuottamiseen. Oppija perehtyy hyvinvointiteknologiahankkeisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuihin ja tiedonkulkuun erilaisissa tietojärjestelmissä ja näiden antamiin mahdollisuuksiin kehittää sosiaali- ja terveysalan työtä. Lisäksi oppija osaa käyttää verkkooppimisympäristöä opiskelussaan ja tieto- ja viestintätekniikan valmiuksiaan oppimistehtävissä. - verkko-oppimisen perusteet ja Moodle verkko-oppimisympäristönä - tiedonhaku erilaisista tietokannoista ja Internetistä, Internetissä olevan terveystiedon laadunarviointi ja -kriteerit - tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikan tuottaminen - sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja tietojen käyttö - lähijohtajan vastuualue tietosuojan ja -turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä - sähköinen terveys- ja potilaskertomus, hoito- ja palvelusuunnitelma ja sähköisen kirjaamisen haasteet - hyvinvointiteknologiahankkeet, toimintaprosessien ja palveluketjujen kartoitus ja mallintaminen Lähiopetukseen ja harjoituksiin osallistuminen, kirjallisuuteen perehtyminen ja harjoitustehtävien tekeminen. Arviointi: Hyväksytty / hylätty Kirjallisuus: Kirjallisuus ilmoitetaan opintojen alussa.

13 13 Muuttuva sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö 6 op Hyvinvointipolitiikka, poliittishallinnollinen ja taloudellinen ohjaus 3 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee hyvinvointivaltiomallit sekä niiden muutospaineet globalisoituvassa taloudessa. Hän tuntee taloudellisen kasvun ja hyvinvointipolitiikan kytkennät sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet ja kustannukset. Hän osaa arvioida sosiaali- ja terveyspoliittisia linjauksia kansalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta sekä osaa ottaa nämä huomioon työorganisaationsa toiminnassa. Oppija tietää sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisen lainsäädännön ja tuntee alueellisen ja kunnallisen päätöksentekojärjestelmän sekä kuntatalouden rakenteet ja muutoshaasteet. Oppija ymmärtää kunnan päätöksenteon ja talouden vaikutuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseen sekä osaa vaikuttaa palvelutuotannon kehittämiseen. - hyvinvointivaltiot globalisoituvassa taloudessa. - hyvinvointivaltio ja talouskasvu. - sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet ja kustannukset. - sosiaali- ja terveyspolitiikan valinnat 2010-luvulla. - sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen lainsäädäntö. - sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset toimenpideohjelmat - kuntien ja kuntayhtymien toiminta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä. - valtion taloudellinen ohjaus ja kuntatalous. Luennot, opetuskeskustelut, yhteistoiminnallinen oppiminen ja oppimistehtävä tai Luennot, opetuskeskustelut, yhteistoiminnallinen oppiminen ja tentti Arviointi: Arviointi: 0-5 Kirjallisuus: Ihalainen, J. ja Kettunen, T Turvaverkko vai trampoliini, sosiaaliturvan mahdollisuudet. Helsinki. Sanoma Pro OY. Kananoja, A.; Niiranen, V. & Jokiranta, H Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta. Juva.. PS-kustannus. Suomalaisten hyvinvointi Vaarama, M.; Moisio, P. & Karvonen, S. (toim). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muut ajankohtaiset lähteet.

14 14 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen 3 op Tavoitteet: Opiskelija tuntee kunnan vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä sekä yksityisen ja kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelujen tuottajina. Hän tuntee sosiaali- ja terveys-palvelujen taloudelliset ja toiminnalliset kehittämishaasteet sekä palvelurakenteen kehittämistarpeet. Opiskelija osaa tarkastella sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä pitkällä aika välillä ja osaa vaikuttaa paikallisten kehittämisohjelmien rakentamiseen. - sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen vaihtoehdot erilaisissa toimintaympäristöissä. - sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien yhteistyö (sopimukset ja kilpailuttaminen) - palvelurakenteen kehittäminen palvelujen kysyntää vastaavaksi (hoidon porrastus) - palvelukulttuurin ja -laadun kehittäminen - asiakaslähtöiset palveluketjut ja tietoteknologia Luennot, yhteistoiminnallinen oppiminen ja oppimistehtävä tai Luennot, yhteistoiminnallinen oppiminen ja kirjatentti (kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa) Arviointi: 0-5 Kirjallisuus ilmoitetaan opintojen alussa

15 15 Johtamisosaaminen 21 op Strateginen johtaminen ja laadunhallinta 4 op Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää laaja-alaisesti kokonaisvaltaisen strategisen ajattelun eri näkökulmat ja strategioiden merkityksen organisaation sekä toimintayksikön suunnittelussa, päätöksenteossa ja ohjauksessa, sekä tuloksellisuuden ja laadun seurannassa. Opiskelija sisäistää asiakaskeskeisen palvelun laadun ja laadun muut näkökulmat osaksi jatkuvaa laadunparantamista ja kokonaisvaltaista, prosessien ja työyhteisön kehittämistä. Oppija perehtyy laatujohtamisen avulla laadunohjaukseen ja laadunhallinnan periaatteisiin sekä laatujärjestelmiin ja laatujohtamisen työkaluihin ja kehittämismenetelmiin sekä laatusuosituksiin ja standardeihin. Opiskelija saa valmiudet soveltaa kehittämismenetelmiä omassa työssään ja hän pystyy laadunarviointiin ja sen mittaamiseen. Oppija syventää näkemystään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuudesta ja vaikuttavuuden arvioinnista sekä näyttöön perustuvasta toiminnasta. - kokonaisvaltainen näkemys strategisesta ajattelusta ja sen eri näkökulmat - strategisen johtamisen peruskäsitteet ja lähtökohdat - strateginen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa - Balanced Scorecard - tasapainoisen suunnittelun ja johtamisen apuna - laadunmäärittely ja laadun eri näkökulmat, asiakaskeskeisyys - laatujärjestelmät ja laadun kehittämismenetelmät ja -työkalut - hyvinvointipalvelujen laatu, hoivapalveluihin liittyvät kansainväliset ja kansalliset standardit, laatunormit, kriteerit ja hoitosuositukset - näyttöön perustuva toiminta ja johtaminen, vaikuttavuusnäkökulma - omavalvonta Luennot, yhteistoiminnallinen oppiminen, laatutyön kehittämismenetelmän käytön harjoitus/-sovellustehtävä ja sen esittäminen seminaarissa, verkkotyöskentely. Arviointi: 0 5 Kirjallisuus: EFQM Excellence Model Erinomaiset organisaatiot kehittävät toimintaansa ja ylläpitävät sitä tasolla, joka täyttää tai ylittää kaikkien sidosryhmien odotukset. Laatukeskus. Helsinki. Kujala Eila Asiakaslähtöinen laadunhallinnan malli. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Tampere. Lumijärvi Ismo, Jylhäsaari Jussi Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun ja tuloksen tasapaino johtamisessa. Tammer- Paino Oy. Tampere Hokkanen Simo, Strömberg Oiva Laatuun johtaminen. PainoPorras. Jyväskylä.

16 16 Tuominen, K Balanced scorecard pähkinässä.turku.elektroninen aineisto:verkkokirja, Savonia-AMK Sähköinen aineisto. Tuomi L.& SumkinT Strategia arjessa : oivalluksia organisaation uudistajille:wsoypro.helsinki. Santalainen Timo Strateginen ajattelu. Talentum. Helsinki Muut ajankohtaiset julkaisut ja tutkimuksia Johtajuus ja johtajana kehittyminen 4 op Tavoitteet: Oppija syventää käsitystään johtajuudesta, johtajan pätevyydestä, asiantuntijuudesta sekä johtajan kvalifikaatioista. Hän saa valmiuksia oman johtajuuteen kasvunsa kehittymiseen sekä organisaation ja toimintayksikön kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä lähiesimiehenä toimimiseen. Oppija oppii ymmärtämään johtamiseen liittyvät eri näkökulmat ja johtamis-järjestelmät. - johtamisen peruskäsitteet - johtajan pätevyys/asiantuntijuus- ja kvalifikaatiotarkastelua - johtajuus, johtajuuden muodot ja kehittyvä johtajuus - johtamisjärjestelmät ja johtaminen - organisaation / toimintayksikön johtaminen - johtamisen haasteet Luennot, verkkotyöskentely ja yhteistoiminnallinen oppiminen, tentti/ arvioitava tehtävä Arviointi: 0-5. Kirjallisuus: Havunen Risto, Lavikkala Anna Ongelmia ratkaiseva esimies. Talentum. Helsinki. Johtamisella laatua ja työhyvinvointia sosiaalialalle STM. Julkaisuja 17. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön STM. Julkaisuja 18. Järvinen Pekka Esimiestyö ongelmatilanteissa. Konfliktien luomat haasteet työyhteisöissä. WSOY. Helsinki. Niiranen Vuokko, Seppänen-Järvelä Riitta, Sinkkonen Merja, Vartiainen Pirkko Johtaminen sosiaalialalla. Helsingin yliopisto. Helsinki. Pentikäinen Markku Ensiaskeleet esimiehenä. WSOYpro. Helsinki. Surakka Tiina Osastonhoitaja ja johtaminen. Tammi. Helsinki.

17 17 Sydänmaanlakka Pentti Jatkuva uudistuminen: luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Talentum. Helsinki. Sydänmaanlakka Pentti Älykäs itsensä johtaminen: näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Talentum. Helsinki. Juuti Pauli, Rovio Esa, Innanen Mikko (toim.) Keskusteleva johtaminen. Otava. Helsinki. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaiset johtamiseen liittyvät artikkelit ja tutkimukset. Henkilöstöjohtaminen 6 op Tavoitteet: Oppija perehtyy henkilöstön strategiseen suunnitteluun ja henkilöstöjohtamiseen ja sen osa-alueisiin sekä henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja osaamisen kehit-tämiseen sekä sisäiseen yrittäjyyteen. - henkilöstöjohtaminen - henkilöstöstrategia johtamisen ja kehittämisen tukena - henkilöstösuunnittelu ja hankinta - henkilöstön osaamisen kehittäminen ja oppiva organisaatio-ajattelu - ikäystävällinen johtaminen - henkilöstövoimavarat ja empowerment -ajattelu - työoikeus ja siihen liittyvät kysymykset - työvuorojen suunnittelu - sisäinen yrittäjyys Luennot, opetuskeskustelu, yhteistoiminnallinen oppiminen ja oppimistehtävät tai tentti Arviointi: 0-5 Kirjallisuus: Kairinen Martti, Koskinen Seppo, Nieminen Kimmo, Ullakonoja Vesa, Valkonen Mika Työoikeus. WSOY. Helsinki. Kauhanen Juhani Henkilöstövoimavarojen johtaminen. WSOYpro. Helsinki. Saarinen Mauri Työsuhteen pelisäännöt. Talentum. Helsinki. Viitala Riitta Henkilöstöjohtaminen strateginen kilpailutekijä. Edita. Helsinki. Viitala. R., Laaksonen H., Niskanen J., Ollila S Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. Edita. Helsinki. Saarinen M Työsuhteen pelisäännöt. Talentum. Helsinki. Äimälä M.,Åström J., Nyyssölä M.,2012. Käytännön työoikeutta esimiehille. Sanoma Pro Oy. Helsinki. Muut ajankohtaiset artikkelit ja tutkimukset

18 18 Verkostojen johtaminen 3 op Tavoitteet: Oppija tunnistaa ryhmädynamiikan merkityksen, pystyy analysoimaan toimintansa vaikutuksia ryhmässä ja ryhmän vaikutukset omaan toimintaan. Oppija saa valmiuksia ryhmätilanteiden ja moniammatillisten tiimien ohjaukseen ja tiimeissä ja verkostoissa toimimiseen. - ryhmädynamiikka, moniammatilliset tiimit ja tiimissä toimiminen - tiimiorganisaatiot ja niiden johtaminen - verkostoituva asiakastyö ja verkostojen johtaminen Osallistuminen lähiopetukseen, yhteistoiminnallinen oppiminen, kirjallinen tehtävä /oman toimintatavan analyysi ryhmässä /tiimissä toimimisesta tai tentti Arviointi: Hyväksytty / Hylätty Kirjallisuus: Helin Kari Yhdessä menestymisen taito. Talentum. Helsinki. Koivukoski Sirpa, Palomäki Ulla Hoitotyön tiimikirja. Fioca. Helsinki. Mäkisalo Merja Yhdessä onnistumme. Opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Tammi. Helsinki. Peltonen Eija Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toimintamalleina perusterveydenhuollossa. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Kuopio. Muut ajankohtaiset artikkelit ja kirjallisuus Organisaatiokulttuuri, muutosjohtaminen ja työhyvinvointi 4 op Tavoitteet : Oppija perehtyy organisaatiokulttuuriin ja sen merkitykseen sekä organisaatiokäyttäytymiseen. sekä sen merkitykseen muutoksen hallinnassa. Oppija perehtyy yksilön ja työn suhteeseen ja muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksiin ja esimiestyön psykodynamiikkaan - organisaatiokulttuuri ja sen merkitys johtamisessa - muutoksen johtaminen ja muutoksen hallinta - työssä jaksaminen; työstressi, työuupumus, työtyytyväisyys, työn ilo, työimu - työpaikan ihmissuhteet; vuorovaikutus, ristiriitatilanteet, työpaikkakiusaaminen, esimieheys, ikääntyvä työntekijä

19 19 Luennot, opetuskeskustelu, yhteistoiminnallinen oppiminen, oppimistehtävä tai tentti Arviointi: 0-5 Kirjallisuus: Heiskanen Mia, Lehikoinen Sari Muutosviestinnän voimapaperi. Talentum. Helsinki.. Juuti Pauli, Virtanen Petri Organisaatiomuutos. Otava. Helsinki. Järvinen Pekka Esimiestyö ongelmatilanteissa konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. WSOY. Juva. Schein Edgar. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Weilin & Göös. Espoo. Tammi Outi Esimies tukee muutoksessa. Kuntatyö kunnossa. Kuntien eläkevakuutus. Muut ajankohtaiset artikkelit ja kirjallisuus Alustukset, keskustelut, yhteistoiminnallinen oppiminen, videot ja mahd. harjoitukset Liiketoiminnallinen osaaminen 14 op Terveystaloustiede 6 op Opiskellaan Itä-Suomen yliopiston terveystaloustieteen perusopintojen opintovaatimusten mukaan. Talouden suunnittelu ja taloudellinen ohjaus 5 op Tavoitteena on, että oppija - osaa tuotteistaa sosiaali- ja terveysalan palveluja - osaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuslaskennan ja hinnoittelun perusteet - osaa budjetoida ja ymmärtää budjetin merkityksen taloudellisen ohjauksen välineenä - osaa arvioida toiminnan taloudellista tuloksellisuutta - palvelujen tuotteistamisen perusteet - sosiaali- ja terveysalan organisaation taloudellisen suunnittelun peruslähtökohdat sekä toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi - sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan organisaation kustannuslaskenta ja hinnoittelu sekä rahalaskelmat (niiden sisältö ja merkitys) - taloudellinen tuloksellisuus, tuloslaskelma, tase, mittarit

20 20 Luennot, verkkotyöskentely, tentti / arvioitava tehtävä Arviointi: 0-5 Kirjallisuus: Alhola Kari Toimintolaskenta Perusteet ja käytäntö. WSOY. Juva Jaakkola & knit Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Opas yrityksille. Tekes. Helsinki. Jämsä & Manninen Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tummavuoren kirjapaino. Oy. Vantaa. Neilimo & Uusi-Rauva Johdon laskentatoimi. Edita. Helsinki. Telaranta, S. & knit (toim.) Johtamisen näkökulmat. (Talousnäkökulma sivulta 373 alkaen). Tampereen ammattikorkeakoulu, Sarja C: Oppimateriaaleja 14. Tampere. Markkinointiajattelu 3 op Tavoitteet: Tavoitteena on, että oppija tuntee markkinointiajattelun keskeiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden toiminnassa. - markkinointiajattelun ulottuvuudet erityisesti palvelujen markkinoinnissa - markkinointikeinot sosiaali- ja terveysalalla - kokonaisvaltaisen palvelujen markkinointimalli ja sen soveltamisen sosiaali- ja terveysalalla - markkinoinnin kilpailukeinot ja niiden käyttö sosiaali- ja terveysalalla Luennot ja kirjatentti/ arvioitava tehtävä Arviointi: 0-5 Kirjallisuus: Lämsä, Uusitalo Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena. Edita. Helsinki. Vuokko P Nonprofit - organisaatioiden markkinointi. WSOY. Porvoo. Muu kirjallisuus ja artikkelit

21 21 Tutkimus- ja kehittämisosaaminen 15 op Tutkimus- ja kehittämistyön menetelmät 4 op Tavoitteet: Oppija saa lisävalmiuksia tieteellisen tekstin ymmärtämiseen ja arviointiin sekä tutkimustiedon käyttöön. Hän syventää näkemystään määrällisen ja laadullisen tutkimuksen eroista, käytöstä ja tutkimusprosessista. Oppija perehtyy määrällisessä tutkimuksessa käytettäviin tilasto-ohjelmiin aineiston käsittelyssä, harjaantuu tulosten analysoinnissa ja päätelmien tekemisessä. Oppija perehtyy erilaisiin laadullisen tutkimuksen menetelmiin, aineiston keruuseen, analysointiin ja tulosten esittämiseen Oppija perehtyy erilaisiin kehittämistyön menetelmiin, projektityöskentelyn vaiheisiin ja soveltaa oppimaansa kehittämistehtävässä. Oppija sisäistää tutkivan ja kehittävän työotteen itsensä ja työyhteisönsä kehittämiseksi. - tutkimus näyttöön perustuvan toiminnan lähtökohtana - määrällinen ja laadullinen tutkimus, erot, käyttö ja tutkimusprosessin eteneminen - määrällisen tutkimuksen aineiston hankintamenetelmät, mittarit ja mitta-asteikot - tilastomatematiikan perusteet, tilasto-ohjelman käyttö ja aineiston kuvaaminen graafisin menetelmin - laadullisen tutkimuksen erilaisia menetelmiä, aineiston hankintamenetelmät ja analysointi, tulosten esittäminen - erilaiset sosiaali- ja terveysalan ja hyvinvointiteknologian kehittämisprojektit - projektityöskentelyn vaiheet, projektin hallinnointi, hankehakemusten ja -rahoituksen hakeminen Osallistuminen lähiopetukseen, harjoituksiin ja seminaarityöskentelyyn, itsenäinen perehtyminen oman alan tutkimusraportteihin ja niiden analysointi. Kehittämistyön kirjallisuuteen ja raportteihin perehtyminen. Arviointi: 0-5 Kirjallisuus: Eskola Juha, Suoranta Jari Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Tampere. Hirsijärvi Sirkka, Remes Pirkko, Sajavaara Paula Tutki ja kirjoita. Tammi. Helsinki. Janhonen Sirpa, Nikkonen Merja. (toim.) Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. WSOY. Helsinki. Paunonen Marita, Vehviläinen-Julkunen Katri Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY. Helsinki.

22 22 Tuomi Jouni, Sarajärvi Anneli Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi. Helsinki Ruuska Kai Pidä projekti hallinnassa: suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus. Talentum. Helsinki. Ruuska Kai Terveydenhuollon projektinhallinta: mallit, työkalut, ihmiset. Talentum. Helsinki. Seppänen-Järvelä Riitta, Vataja Katri (toim.) Työyhteisö uusille urille: kehittäminen osaksi arjen työtä. PS-kustannus. Juva. Työn ja työyhteisön kehittämistehtävä 11 op Tavoitteet ja sisältö: Oppija sisäistää kehittävän, tutkivan ja arvioivan työotteen sekä omassa johtajuuteen kasvussaan että työyhteisön kehittämisessä. Työn ja työyhteisön kehittämistehtävässä oppija hyödyntää muissa opinnoissa omaksumiaan menetelmällisiä valmiuksia ja yhdistää osaamisensa työnsä ja työyhteisönsä kehittämiseksi yhteistyössä moniammatillisten tiimien kanssa. Oman kehittämistehtävän ideointi, suunnittelu, toteutus, esittäminen ja arviointi, osallistuminen kehittämistehtävien ideointi-, suunnittelu ja päättöseminaareihin. Arviointi: 0 5 Päivitys

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelma 210 op Opistoasteen tutkinnon täydentäminen AMK-tutkinnoksi

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008

Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus OPINTO-OPAS 2007 2008 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, Hoitotyön ja Sosiaalialan koulutusohjelmat Opistoasteen tutkinnon pohjalta AMK-tutkintoon johtava koulutus

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT

MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT TALENTUM Helsinki 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Timppa Airaksinen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1412-1

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op VALKOINEN TALO PARTNER GREEN DESIGN - PALVELUT Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op Lataa esite (pdf) Aika ja paikka 5.6. 6.6.2014 Jyväskylä Tule ja ihastu vihreään Koulutuksen tavoitteet ja lähtökohdat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2012 201 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelma 210 op Opistoasteen tutkinnon täydentäminen AMK-tutkinnoksi FYSIOTERAPIAN,

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013

OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 OPINTO-OPAS (YLEINEN OSA) 2011 2013 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (90 op) Tradenomi (ylempi AMK) 2.3.2011 Liiketalous Kuopio 2 Koulutuksen lähtökohdat Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma 90 op Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011 2012

OPINTO-OPAS 2011 2012 OPINTO-OPAS 2011 2012 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelma 210 op Opistoasteen tutkinnon täydentäminen AMK-tutkinnoksi

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2011 1 Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelman toteuttajat Koulutuksen

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä?

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Millä tavalla nämä kysymykset liittyvät koulutuksen ja työelämän yhteistyön

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07

Kehittämisprojektien tavoitteita 2004-07 Työel elämän n kehittämisohjelma Tykes Ohjelman kesto on 6 vuotta (2004-2009). Vuosittainen budjetti ollut noin 11,5 milj. euroa. Tavoitteena on käynnistää noin 1000 kehittämisprojektia, joihin osallistuu

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Johtamisen erikoisammattitutkinto (JOETOS1604TBC)

Johtamisen erikoisammattitutkinto (JOETOS1604TBC) Johtamisen erikoisammattitutkinto (JOETOS1604TBC) 15.11.2016-31.5.2018 Koulutuksen etenemisohjelma Päivämäärä ja paikka Sisältö Kouluttajat ja työhön soveltamistehtävät 15.11.2016 Orientointi Sari Sirén

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Opetuksen toteutus työelämäyhteydessä II (11/2012 12/2014) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK) Ryhmä: YPT/SOK21 Sisältö

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot