Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia vuosiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia vuosiksi 2005 2015"

Transkriptio

1 Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia vuosiksi SISÄLLYSLUETTELO Aikataulu Tiivistelmä 1. STRATEGIAPROSESSI 1.1. Mitä ovat strategia ja strateginen suunnittelu? 1.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen strategiaprosessin kuvaus 2. STRATEGIAPERUSTA 2.1. Pietarsaaren väestönrakenne ja väestönkehitys 2.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toiminta-alueet Strategian ensimmäinen osa: Arvioinnit ja analyysit Swot-analyysi 3. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS 3.1. Toiminta-ajatus mitä se on? 3.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toiminta-ajatus 4. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN VISIO 4.1. Vision määritelmä 4.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen visio Strategiset päämäärät 5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely 5.2. Arviointikriteerit ja tavoitetasot Vaikuttavuus Uudistuminen Prosessit ja rakenteet Resurssit ja talous 6. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN 6.1. Strategia osana kaupungin ohjausjärjestelmää 1

2 Henkilöstöjohtaminen 6.2. Strategian seuranta ja arviointi Liitteet: 1. Sosiaalilautakunta ja sosiaalikeskus 2. Hallinto-osasto 3. Palveluosasto: Yksiköt ja ostopalvelut 4. Sosiaaliosasto: Yksiköt ja ostopalvelut 5. Lähdekirjallisuutta 6. Vammaisneuvoston ja Vanhusneuvoston kannanotot 2

3 Aikataulu SISÄLTÖ Strategiatyön käynnistäminen - kaupungin strategian esittely - tavoitteet ja aikataulu - ohjausryhmän perustaminen - nykytilan arviointi ( SWOTanalyysi) Pietarsaaren sosiaalikeskuksen strategiaperusta - toiminta-ajatus ja visio, strategiset päämäärät Näkökulmatarkastelu - kriittiset menestystekijät - arviointikriteerit - tavoitetasot TEKIJÄT JA AIKATAULU Sosiaalilautakunnan strategiakokous Ohjausryhmän kokoukset , 8.3, Johtoryhmän kokoukset 10.2., 6.4., Yksikköjohtajien kokoukset 12.2./16.2., 14.5., Yksiköt Johtoryhmä Strategiaryhmä 14.4., 17.5., Yksikköjohtajat 14.5., 27.10, Yksiköt Johtoryhmä , Strategiaryhmä Yksikköjohtajat Yksiköt Strategiaosien hyväksyminen Sosiaalilautakunta Strategian viimeistely - Kannanotot Lopullisen strategian julkaiseminen Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Internet ( tiedottaminen lehdessä) Strategiaprosessiin ovat osallistuneet seuraavat ryhmät: Strategiaryhmä Sosiaalilautakunnan jäsenet, kehitysryhmän ammattiliittojen jäsenet ja sosiaalikeskuksen johtoryhmä. Sosiaalikeskuksen johtoryhmä Yksikköjohtajat ja esimiehet Koko henkilökunta yksiköiden työpaikkakokouksissa. Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto Kaupunkilaiset ( lehdistöilmoitus ja internetjulkaiseminen) 3

4 Tiivistelmä. Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia lähtee kaupungin strategiasta. Luonteenomaista sosiaalikeskuksen strategialle on ollut pyrkimys saada henkilökunta mukaan joka tasolla strategian tekemisessä. Sosiaalikeskuksen strategiaprosessi lähti liikkeelle jo ennen kuin koko kaupungin strategia oli valmis. Prosessi on edennyt seuraavasti. Sosiaalikeskuksen johtoryhmän strategiapäivä pidettiin jo Esimerkkinä onnistuneesta strategiasta kävimme läpi Tampereen ja erityisesti Tampereen sosiaali- ja terveyshuollon strategian ja siinä käytetty HAUS:in menetelmä Tasapainoinen Onnistuminen (Balanced ScoreCard). Kaupungin strategiatyö alkoi maaliskuussa Sosiaalijohtaja osallistui sosiaalikeskuksen edustajana kaupungin strategiaohjausryhmään. Myös kaupungin strategia lähti Tampereen mallista ja Tasapainoisesta Onnistumisesta. Kaupungin strategia on valmistunut maaliskuussa Sosiaalikeskuksen strategiatyö alkoi Perustimme strategiaohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluu sosiaalilautakunnan jäsenet, sosiaalikeskuksen johtoryhmä ja kehitysryhmän ammattiliittojen 3 jäsentä. Strategiavastaavana on toiminut sosiaalijohtaja Peter Granholm. Strategia on käsitelty kolmena osana: 1. Nykytilan arviointi (SWOT-analyysi) 2. Toimintaidea, visio, strategiset päämäärät 3. Kriittiset menestystekijät ( BSC) Sosiaalikeskuksen johtoryhmä on ensin käynyt läpi strategiaosan. Tämän jälkeen strategiaosa on käsitelty ohjausryhmässä. Ohjausryhmän ehdotus on käsitelty yksikköjohtajien kokouksissa. Yksikköjohtaja/esimies on käsitellyt strategiaosan oman yksikön työpaikkakokouksessa ja antanut siitä palautteen strategiavastaavalle. Strategiavastaava on johtoryhmän kanssa luonut ehdotuksen lopulliseksi strategiaosaksi. Palautteet ja strategiaosan lopullinen versio on käsitelty ja hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa. Sosiaalilautakunnan ensimmäisen strategiakokouksen ja viimeisen strategiakokouksen välillä on mahtunut johtoryhmän 3 strategiakokousta, ohjausryhmän 3 kokousta, yksikköjohtajien 4 kokousta ja joka työpaikassa 3 strategia/työpaikkakokousta. Prosessi on tämän takia ollut varsin massiivinen. Tästä huolimatta voidaan todeta että hyvän strategian laatiminen ilman henkilökunnan osallistumista ei onnistu. Yksikköjohtajien ja henkilökunnan palautteet on antanut voimaa ja elämää strategiaprosessille! Sosiaalilautakunta hyväksyi strategiaosat Tämän jälkeen strategia on julkaistu kaupungin internetsivulla (http://www.jakobstad.fi/sosiaali/sosiaali.shtml). Ilmoitus tästä ja tieto mahdollisuudesta tilata strategian sosiaalikeskuksesta on julkaistu Pietarsaaren lehdissä Lehdet ovat myös kirjoittaneet 4

5 strategiasta. Olemme myös saaneet vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausuntoja strategiasta. 5

6 1. STRATEGIAPROSESSI 1.1. Mitä ovat strategia ja strateginen suunnittelu? Strategian taustalla on ajatus voittamisesta ja onnistumisesta. Strategia sanan alkuperä on kreikan kielen sotilaselämää koskevassa sanastossa ja tarkoittaa johtamistaitoa, taitoa voittaa sota. Strategia merkitsee tässä yhteydessä päämäärähakuista, suunniteltua ja suunnitelmallisesti toteutettua, luovaa ja tosiasioihin perustuvaa yhteistä työtä, jonka tarkoituksena on taata organisaation tuleva menestys. Strateginen suunnittelu on tarpeellinen ja välttämätön piirre itseohjautuvan ja omasta tulevaisuudestaan ja tuloksestaan vastuullisen organisaation toiminnalle ja menestymiselle. Strategisen suunnittelun prosessi auttaa parantamaan sekä organisaation toiminnan tehokkuutta että toimivuutta. Strateginen suunnittelu on looginen, rationaalinen, systemaattinen ja luova prosessi. Strateginen suunnittelu on siis jatkuva prosessi; se ei pääty strategisen suunnitelman kirjoittamiseen ja valmistumiseen tai esim. kaupunginvaltuuston hyväksymiseen. Strategiseen suunnitteluun liittyvä oppiminen, kehittäminen ja suunnittelu on jatkuvaa organisaation arkistakin toimintaa. Strateginen suunnittelu on kokemuksellinen oppimisprosessi. Prosessin merkitys korostuu enemmän yhteisessä toiminnassa kuin lopullisessa tuotoksessa. Pietarsaaren kaupungissa nyt laadittu strategia on tässä laajuudessaan ensimmäinen. Tarkoituksena on, että strategiaa tarkastellaan ja arvioidaan aina uuden valtuustokauden alussa. Strategia itsessään kattaa pidemmän ajan kuin valtuustokausi, mutta valtuustokauden alussa on hyvä käydä läpi strategiaan kirjattuja näkemyksiä ja tavoitteita ja tarkistaa tarpeen vaatiessa suuntaa. ( Kaupungin strategiasta) 1.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen strategiaprosessin kuvaus Pietarsaaren sosiaalilautakunnan ja sosiaalikeskuksen strategia lähtee kaupungin strategiasta. Luonteenomaista sosiaalikeskuksen strategialle on ollut pyrkimys saada henkilökunta mukaan joka tasolla strategian tekemisessä. Sosiaalikeskuksen strategiaprosessi lähti liikkeelle jo ennen kuin koko kaupungin strategia oli valmis. Prosessi on edennyt seuraavasti. Sosiaalikeskuksen johtoryhmän strategiapäivä pidettiin jo Esimerkkinä onnistuneesta strategiasta kävimme läpi Tampereen ja erityisesti Tampereen sosiaali- ja terveyshuollon strategian ja siinä käytetty HAUS:in menetelmä Tasapainoinen Onnistuminen (Balanced ScoreCard). Kaupungin strategiatyö alkoi maaliskuussa Sosiaalijohtaja osallistui sosiaalikeskuksen edustajana kaupungin strategiaohjausryhmään. Myös kaupungin strategia lähti Tampereen mallista ja Tasapainoisesta Onnistumisesta. Kaupungin strategia on valmistunut maaliskuussa

7 Sosiaalikeskuksen strategiatyö alkoi Perustimme strategiaohjausryhmän. Ohjausryhmään kuuluu sosiaalilautakunnan jäsenet, sosiaalikeskuksen johtoryhmä ja kehitysryhmän ammattiliittojen 3 jäsentä. Strategiavastaavana on toiminut sosiaalijohtaja Peter Granholm. Strategia on käsitelty 3.osana: 1. Nykytilan arviointi (SWOT-analyysi) 2. Toimintaidea, visio, strategiset päämäärät 3. Kriittiset menestystekijät Sosiaalikeskuksen johtoryhmä on ensin käynyt läpi strategiaosan. Tämän jälkeen strategiaosa on käsitelty ohjausryhmässä. Ohjausryhmän ehdotus on käsitelty yksikköjohtajien kokouksissa. Yksikköjohtaja/esimies on käsitellyt strategiaosan oman yksikön työpaikkakokouksessa ja antanut siitä palautteen strategiavastaavalle. Strategiavastaava on johtoryhmän kanssa luonut ehdotuksen lopulliseksi strategiaosaksi. Palautteet ja strategiaosan lopullinen versio on käsitelty ja hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa. Sosiaalilautakunnan ensimmäisen strategiakokouksen ja viimeisen strategiakokouksen välillä on mahtunut johtoryhmän 3 strategiakokousta, ohjausryhmän 3 kokousta, yksikköjohtajien 4 kokousta ja joka työpaikassa 3 strategia/työpaikkakokousta. Prosessi on tämän takia ollut varsin massiivinen. Yksikköjohtajien ja henkilökunnan palautteet on antanut voimaa ja elämää strategiaprosessille! Sosiaalilautakunta hyväksyi strategiaosat Tämän jälkeen strategia on julkaistu kaupungin internetsivulla (http://www.jakobstad.fi/sosiaali/sosiaali.shtml). Ilmoitus tästä ja tieto mahdollisuudesta tilata strategian sosiaalikeskuksesta on julkaistu Pietarsaaren lehdissä Lehdet ovat myös kirjoittaneet strategiasta. Olemme myös saaneet vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausuntoja strategiasta. 2. STRATEGIAPERUSTA 2.1. Pietarsaaren väestörakenne ja väestönkehitys Pietarsaaren väestö jonka määrä oli henkilöä on suhteellisesti sekä nuorta että vanhaa. 0 14vuotiaiden sekä vuotiaiden prosentuaalinen osuus on Pietarsaaressa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin vuotiaiden ikäluokassa ainoastaan 30-34vuotiaiden prosentuaalinen määrä on Pietarsaaressa korkeampi kuin muualla maassa. Pietarsaaren seudun väestö kaiken kaikkiaan runsaat on korkean syntyvyyden johdosta suhteellisesti paljon nuorempaa kuin maassamme keskimäärin. Pietarsaari on Suomen kaupungeista suurin, joissa on ruotsinkielinen enemmistö. 55,6 % väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia, 42,4 % suomea ja 2,0 % jotain muuta kieltä. Pietarsaaren seudulla ruotsinkielisen väestön määrä on n. 75%, joka 7

8 johtuu siitä, että muiden kuntien väestö on enimmäkseen ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset ovat suhteellisesti tarkasteltuna iäkkäämpiä, suomenkieliset enemmän keski-ikäisiä ( 35 64vuotiaat ), kun taas muun kielinen väestö on nuorinta. Tämä johtuu siitä, että ruotsinkieliset ovat asuneet täällä pisimpään, kun taas suomenkieliset ovat muuttaneet kaupunkiin Järviseudulta ja muualta Suomesta pääasiassa 1960 ja 1970-luvuilla ja ulkomaalaisten muuttoliike on ollut voimakkainta 1980 ja 1990-luvuilla. Useita vuosikymmeniä maassamme jatkunut muuttoliike, joka on suuntautunut pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, on koetellut myös Pietarsaarta sekä koko seutua. Suhteellisen korkea syntyvyysylijäämä on vuosien kuluessa tasoittanut negatiivista muuttonettoa. Kahdenkymmenen vuoden aikana on Pietarsaarella ollut tasapaino tänne muuttaneiden ja täältä muuttaneiden osalta vain vuosina , eli asuntomessuvuotena ja sitä seuraavana vuotena. Mutta koska ennen kaikkea nuoret muuttavat pois, alkaa syntyvyysylijäämä lähestyä nollaa hedelmällisessä iässä olevan väestön prosentuaalinen osuus on valtakunnan tasoa alhaisempi kun taas vanhuksia on prosentuaalisesti enemmän. Pietarsaaren väestönkehitys on ennen kaikkea riippuvainen siitä, miten muuttoliike muotoutuu tulevina vuosina. Mitkä tekijät sitten vaikuttavat muuttoliikkeen muotoon? Pietarsaaren osalta ns. elämänlaatuun liittyvä muuttoliike on jotakuinkin tasapainossa siis se muutto, jota tapahtuu Pietarsaaren seudun kuntien välillä vajaat 300 henkilöä vuosittain molempiin suuntiin. Sitä vastoin muuttoliike Pietarsaaren seudun ulkopuolelle tai ulkopuolelta joka johtuu pääasiassa opiskelusta tai työstä ei ole tasapainossa. Pietarsaaren seudulta muuttaa muihin kuntiin n. 100 henkilöä enemmän kuin päinvastoin. Ruotsinkielisistä muuttajista runsas puolet muuttaa seutukunnan alueella, kun taas 80 % suomenkielisistä muuttajista muuttavat Pietarsaaren seudun ulkopuolella oleviin tai olevista kunnista. Tulevaa väestönkehitystä on vaikea ennustaa. Väestönkehitykseen vaikuttavat ennen kaikkea seuraavat seikat: miten Pietarsaaren elinkeinoelämä ja samalla työpaikkojen määrä kehittyy muuhun Suomeen verrattuna, minkälaisia koulutusmahdollisuuksia kaupungissa on tarjolla sekä minkälaista maa-, tontti- ja muutakin politiikkaa kaupungissa harjoitetaan. Tilastokeskuksen trendilaskelmat, jotka perustuvat samoihin oletuksiin syntyvyydestä ja kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä kuin viime vuosina, osoittavat Pietarsaaren osalta hienoista kasvua vuoteen 2030 mennessä, jos muuttoliikettä ei lasketa mukaan. Jos muuttoliike taas otetaan mukaan, ja se säilyy yhtä negatiivisena kuin viime vuosina, tulee kaupungin asukasmäärä alittamaan asukkaan määrän vuonna Pietarsaaren näkökulmasta näyttää elinkeinoelämä tulevaisuudessa kukoistavan ja olevan menestyksekästä. Työpaikkojen määrä kasvaa, jonka vuoksi Pietarsaaressa työssäkäyvien (pendelöinti) määrä kasvaa vuosi vuodelta. Jos mielikuva kaupungista on positiivinen ja harjoitettava maa- ja tonttipolitiikka on aktiivista ja onnistunutta, ei liene täysin mahdotonta, että kaupungin väestönkehitys voisi olla tulevaisuudessa positiivinen. 8

9 PIETARSAARI: TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEET VUONNA 2001 LASKELMA 1 (muutot mukaan lukien) ikä Trendi LASKELMA 2 (muutot pois lukien) ikä Trendi (Kaupungin strategiasta) Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan vanhemmat ikäluokat kasvavat kaupungissa v saakka. Muut ikäluokat vähenevät. Kehitys on samankaltainen muissa kunnissa. Pietarsaaren väestö on jo nyt vanha verrattuna maan keskiarvoon. 75 vuotta täyttäneiden osuus on 8,6 % vrt. maan keskiarvo 7,1 %. Myös vammaisten osuus väestöstä on kaupungissa huomattavasti suurempi kuin maan keskiarvo ( 5,1 % vrt. 4,2 % koko maassa). Tämän mukaan varsinkin vanhushuolto ja vammaispalvelut tarvitsevat jatkuvasti lisää resursseja jo nyt ja myös tulevaisuudessa. Tämä siitäkin huolimatta että vanheneva väestö pysyisi kauemmin hyväkuntoisena. Vanhenevien väestöryhmien laatuvaatimukset kasvavat myös. Valtuuston hyväksymässä Vanhuspoliittisessa ohjelmassa ilmenee nämä lisäresurssien jatkuvat tarpeet. 9

10 V kaupunki on satsannut tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon (Pietarkoti, Viivi&Wilhelm, Heinätorikeskuksen dementiahoito, Aurinkorinne, Koivurinteen os. 1-2 vammaissopeuttaminen, Östanlid). Vanhuspoliittisen ohjelman mukaan on nyt aika satsata avohoitoon. Omaishoidon tuki, kotipalvelu, ja vammaissopeutet asunnot keskustassa ovat painopistealueet Vanhuspoliittisessa ohjelmassa v saakka. Vanhuspoliittinen ohjelma internetissä: Tulossa on myös lasten ja nuorten poliittinen ohjelma Ohjelmasta ilmenee lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeet: Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toimialat v Sosiaalilautakunnan toimialat ovat: - sosiaalihallinto - lasten päivähoito (lasten päivähoito siirtyy kouluvirastolle v. 2005) - vanhushuolto ja vammaispalvelut - toimeentuloturva ja muu sosiaalihuolto Henkilökunnan määrä on v.2005 lähtien 180 työvuotta, josta sosiaalihallinnossa 12, vanhushuollossa ja vammaispalveluissa 154 ja toimeentuloturvassa ja muu sosiaalihuollossa 14 työvuotta. Oman toiminnan ja kuntayhtymien toiminnan lisäksi osa palveluista ostetaan järjestöpohjaisilta palveluntuottajilta ja yrityksistä (18,5 %). Vammaispalveluissa suuri osa toiminnasta ostetaan kuntayhtymiltä (liite 1). Sosiaalikeskuksen haasteita ovat mm. yhteistyö muiden kuntien kanssa. Sosiaalitoimi toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalijohtaja toimii Pietarsaaren seudun aluekeskusohjelman hyvinvointiosan johtoryhmän puheenjohtajana, SONetBOTNIAN (3 maakunnan sosiaalialan osaamiskeskus) johtoryhmän puheenjohtajana ja toimii valtakunnallisen sosiaalialan kehittämis-hankkeen koordinaatioryhmän jäsenenä sekä alueellisen johtoryhmän puheenjohtajana. Tavoitteena näissä kaikissa on toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittäminen. Sosiaalihallinnon toimintaan kuuluu laskutus, palkanlaskenta, asioiden kirjaus sekä sosiaaliosaston avustaminen rutiininomaisten toimeentuloasioiden hoitamisessa sekä elatustukeen kuuluvissa kansliatöissä sekä talousarvion ja tilinpäätöksen laadinta ja talouden raportointi. Hallinto hoitaa myös sosiaalilautakunnan esityslistojen ja pöytäkirjojen laadinnan. Haasteena ovat tällä hetkellä kaupungin organisaatiomuutokset ( liite 2 ). Vanhus- ja vammaishuolto pyrkii turvaamaan määrättyjen taloudellisten kehysten rajoissa vanhusten ja vammaisten mahdollisuudet elää omien edellytystensä mukaan yhtä mielekästä elämää kuin terveet. Vanhus- ja vammaishuollossa asetetaan etusijalle avohuoltopanostukset lähtökohtana tukea apua tarvitsevia heidän 10

11 päivittäisissä elämäntilanteissaan ja pitää tärkeänä heidän oikeuttaan valita haluamansa hoito- ja palvelumalli. Hoitomuotoja sekä vanhus- että vammaishuollosta löytyy laaja valikoima mm. lähiomaishoidon tuki, kotipalvelu, palveluasuminen ja laitoshoito. Tämän lisäksi löytyy myös muita toimintamuotoja esim. päivähoito, vammaisten työtoiminta, tukipalvelut, kuljetuspalvelut, avustukset ja ennalta ehkäisevä toiminta (ennalta ehkäisevät kotikäynnit vanhushuollossa). Suurin ongelma tällä hetkellä on vanhushuollossa henkilöstöresurssien niukkuus omassa toiminnassa ja vammaishuollossa tukipalvelujen resurssit. (Yksiköt ja ostopalvelut: Liite 3) Toimeentuloturvaan sisältyvät toimeentulotuki, pakolaisten toimeentulotuki, ennalta ehkäisevä toimeentulotuki ja elatusturva. Haasteena on mm. yhteistyö työvoimatoimiston ja muiden tahojen kanssa syksyllä 2004 perustetuissa yhteispalvelukeskuksessa. Muuhun sosiaalihuoltoon luetaan päihdehuolto, lastensuojelu ja muu toiminta. Sekä päihdehuollossa että lastensuojelussa on tavoitteena työskennellä ehkäisevästi, puuttua asioihin varhaisessa vaiheessa ja antaa oikeaa hoitoa oikeassa paikassa. Tehokas työ edellyttää toimialojen välistä yhteistyötä. Päihdehuolto sisältää avohoito/akuuttihoito (A-klinikka), kuntoutushoito, laitoshoito ja asumispalvelut (Suojakoti ja tukiasunnot). Ongelmana on tällä hetkellä alkoholikulutuksen kasvu, huumeiden lisääntynyt käyttö, laitoshoitomäärärahojen niukkuus ja päivätoiminnan puute. Lastensuojelussa lastensuojelun tarve, avohoitotoimenpiteet ja huostaanotettujen lasten määrä lisääntyy edelleen koko Suomessa, myös Pietarsaaressa. Pietarsaaressa sijoitettujen lasten prosenttimäärä on maan keskitasoa pienempi, avohoitotoimenpiteiden määrä sen sijaan yli maan keskitasoa. Verrattuna muihin kuntiin Pietarsaaren lastensuojelu on varsin avohoitokeskeinen. Alkoholinkäytön lisääntymisen seurauksena ovat lastensuojeluilmoitukset pienten lasten päihtyneistä vanhemmista olleet tavallisia. Hoitomuotona ovat ennalta ehkäisevä toiminta (esim. Huumetyöryhmän toiminta ja eri projektit esim. Tuki lapsiperheen arkeen, Maahanmuuttajaprojekti ja avohoidon toimenpiteet yhteistyössä muiden kanssa (mm. lastensuojelun tukiryhmä), tukiperhetoiminta, perhehoito ja laitossijoitus (koulukoti, ammattimainen perhekoti). Haasteena on tällä hetkellä lisääntyvä lastensuojelun tarve. (Yksiköt ja ostopalvelut: Liite 4) Sosiaalikeskuksen strategiatyöhön on v osallistunut myös lasten päivähoito-osasto. Päivähoito siirtyy hallinnollisesti kouluviraston puoleen

12 2.3. Strategian ensimmäinen osa: Arvioinnit ja analyysit Sosiaalikeksuksen Swot-analyysi. Swot-analyysin nimi tulee suoraan englanninkielisestä lyhennyksestä (Strenght, Weakness, Opportunity, Threat). Swot-analyysin avulla arvioitiin Pietarsaaren sosiaalikeskuksen nykytilanteen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Swot-analyysin avulla selvitettiin sosiaalikeskuksen kehityksen kannalta strategisesti tärkeitä sekä kehitettäviä asioita jotka myös ilmenevät toimintaideasta, visiosta, strategisista päämääristä ja kriittisistä menestystekijöistä. Vahvuudet: - monipuoliset palvelut jotka vastaavat kysyntää - osaava ja joustava henkilökunta kaikilla alueilla - toimiva ja hyvä vuorovaikutus johtoryhmän ja luottamushenkilöiden välillä - kaksikielinen toiminta ja henkilöstö - hyvä yhteistyö; sisäiset ja ulkoiset verkostot - hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet - humaanit arvot - myönteinen suhtautuminen uudistuksiin - turvallinen ja oikeudenmukainen palvelu - aktiivinen kolmas sektori - vaihteleva työ - korkea työmoraali - herkkä huomaamaan palveluntarpeita - oma-aloitteisuus - työnilo Sosiaalikeskuksella on tälläkin hetkellä laaja ja monipuolinen palvelutarjonta. Olemme viime vuosina myös saaneet lisää resursseja mm. vanhushoitoon. Sosiaalikeskus antaa hyvää ja asiantuntevaa palvelua omilla toimialoillaan ja hoitaa toimialojaan taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä ja tehokkaalla tavalla. Peruspalveluja ja palvelulaatua kehitetään jatkuvasti. Sosiaalikeskuksen palveluja täydentävät kuntayhtymät, valtion ja yksityiset palvelut, kolmas sektori ja paljolti myös omaisten ja läheisten tekemä työ. Henkilökunta on motivoitunut tekemään hyvää työtä ja jatkuvasti kehittämään toimintaa. Heikkoudet: - taloudellisten resurssien puute - toiminta-alueen matala arvostus; ammatit, palkka - alhainen henkilökuntamitoitus 12

13 - stressaava rajaton työ - henkilökunnan suuri vaihtuvuus - vaikea saada pätevää ja kielitaitoista henkilökuntaa - puutteita fyysisessä ja psyykkisessä työympäristössä - laaja ja hajanainen toiminta - miespuolisen työvoiman puute - heikot asiakasryhmät ( edustus, selittäminen) - palveluoppaiden puute - tiedottaminen yksiköille - epätasainen, epäselvä työnjako - turvallisuuskysymykset - varahenkilöstön puute ( avainhenkilöille) - työnohjauksen puute ( työnohjaajien puute) Vaikka sosiaalitoimen resurssit eivät koskaan vastaa kysyntää siinä mielessä että jokainen aina saa haluamansa palvelun, voidaan todeta että vertailussa muiden kuntien kanssa Pietarsaaren sosiaalitoimella on käytettävissä jonkin verran vähemmät resurssit tarkistettuna ikäindeksin mukaan kuin kunnat keskimäärin. Toimintakustannukset ovat kuitenkin viime vuosina nousseet ja ovat lähenemässä maan keskiarvoa. Valtion uudet suositukset koskien henkilökuntamitoitusta ja kuntien uudet velvoitteet sosiaalitoimen henkilökunnan lisäkoulutukseen (2005) edellyttää henkilökunnan lisää palkkaamista. Laaja ja hajanainen toiminta vaikeuttaa yleisvaltaisten ratkaisujen keksiminen vaikka jatkuva kehitys jo nyt tapahtuu listatuilla ongelma-alueilla. Mahdollisuudet: - ihmiskeskeisyys - taloudelliset resurssit - henkilökunnan luovuuden, erityisosaamisen hyödyntäminen - vahva sosiaalilainsäädäntö - kolmas sektori - toimiva yhteistyö - hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet - vahvat asiakasryhmät - kustannustietoisuus ja oikeudenmukainen resurssien jako - parempi tiedottaminen, palvelu-oppaat - jatkuva muutosprosessi - varhaiset toimenpiteet Tulevaisuudessa tarvitaan vieläkin parempilaatuisia palveluja kuin tänään. Tämä näkyy jo nyt esim. asuntomarkkinoilla joilla tämän päivän eläkeläiset eivät enää tyytyvät olemassa oleviin keskustan lähellä oleviin eläkeläisasuntoihin laadun ja pienuuden takia. Tämä edellyttää lisää taloudellisia resursseja. Yhteistyöllä ja kustannustehokkaalla toiminnalla pystymme parantamman palvelujen laatua. Sosiaalikeskuksen oma toiminta on nyt vertailtavissa kohteissa yhtä edullinen kuin 13

14 yksityiset palvelut. Konsultin tuottaman uuden järjestelmän mukaan pystymme vertailemaan kustannuksia esim. tehostetussa palveluasumisessa. Vanhushoidon uuden järjestelmän mukaan pystymme lisäämään kustannustietoisuutta ja jakamaan niukat resurssit oikeudenmukaisesti hoidon vaativuuden mukaan. Henkilökunnalla on myönteinen asenne jatkuvaan muutosprosessiin. Erilaisilla osittain valtion kehittämisavustuksella rahoittamilla projekteilla satsaamme varsinkin varhaiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Uhat: - taloudelliset resurssit - väestökehitys - yhteiskuntakehitys, kasvavat ongelmat, lisääntyvä palvelutarve - pätevän henkilökunnan saanti - lisääntyvä byrokratia - hajanainen lainsäädäntö - fyysisesti, psyykkisesti raskas työ Väestöennusteiden mukaan Pietarsaaren vanhemmat ikäryhmät kasvavat määrällisesti ja prosentuaalisesti. Tämä tarkoittaa myös että palvelutarjonta on lisättävä. Hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja kehittäminen on perusedellytys hyvän sosiaaliturvan ylläpitämiselle ja sosiaalitoimen toiminnalle. Verrattuna muihin maihin Suomen sosiaaliturva on varsin kustannustehokas. Myös kaupungin sosiaalihoito on kustannustehokas verrattuna muihin kuntiin. Suhteellisen tasapuolisesti jaetun hyvinvoinnin ansiosta Suomen ja Pietarsaaren kilpailukyky on huipputasolla kansainvälisessä vertailussa. 3. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS 3.1. Toiminta-ajatus mitä se on? Toiminta-ajatus ilmaisee organisaation olemassaolon tarkoituksen. Organisaation toiminta-ajatus määrittelee organisaation tarpeellisuuden ja sen, mitä se aikoo toiminnallaan saavuttaa. Toiminta-ajatus on johtamisen väline ja samalla tärkeä osa strategiaprosessia. Toiminta-ajatus on strategian pysyvin osa. Toiminta-ajatus on lupaus siitä, mitä organisaatio uskaltaa asiakkailleen taata. Toiminta-ajatuksen tulisi heijastaa organisaation arvoja. Yleensä toiminta-ajatuksen tulisi sisältää myönteisiä asioita ja sen tulisi olla realistinen ja selkeä sekä mieluummin lyhyt kuin liian pitkä. Toiminta-ajatus ilmaisee organisaation olemassaolon tarkoituksen organisaation aseman kokonaisuudessa suhteessa muihin organisaation tehtäväalueen yhteiskunnassa ne muutokset, joihin organisaatio vaikuttaa 14

15 ( kaupungin strategiasta) 3.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen toiminta-ajatus: Sosiaalitoimi toimii asukkaidensa sosiaalisen turvallisuuden sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin hyväksi. Tavoitteena on henkilön omien edellytysten mukaisesti ja yhteistyön avulla toteutettu hyvä toimintakyky ja omatoimisuus. Hyvä elämä vauvasta vaariin toteutetaan ennaltaehkäisevällä työllä sekä asiakasta auttamalla, tukemalla ja hoivaamalla. Sosiaalitoimi osallistuu aktiivisesti kaupungin asuin- ja elinolojen kehittämiseen verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja laadukkaasti yksilön tarpeista lähtien. Kaupungin strategiassa korostetaan niitä myönteisiä ominaisuuksia jotka erottavat kaupunki muista kaupungeista. Sosiaalitoimi noudattaa kansallista lainsäädäntöä jonka mukaan kuntien kansalaisille tarjoamat sosiaalipalvelut eivät erotu toisistaan kovin paljon kunnasta toiseen. Palvelutarjonta ja palvelujen järjestäminen vaihtelevat jonkin verran kunnasta toiseen. Luonteenomaista Pietarsaarelle on että ostamme ison osan palveluista järjestöiltä ja yrityksistä esim. vanhushoidossa. V otimme käyttöön tietokoneohjelman jonka avulla pystymme mittaamaan hoidon kustannustehokkuuden. Pietarsaaressa asuu prosentuaalisesti huomattavasti enemmän vanhuksia kuin naapurikunnissa ja maassa keskimäärin. Vanhushoidon hoitokustannukset ovat siitä huolimatta suhteellisen alhaiset. Hoidossa pätee että hoitoketju toimii ja on oltava riittävä palvelutarjonta hoitoportaiden jokaisella tasolla. 4. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN VISIO VUODEKSI Vision määritelmä Visio on organisaation yhteinen näkemys tulevaisuudesta, tavoiteltu tulevaisuuden tila. Visio on selvästi parempi kuin nykytila. Visio auttaa päätöksenteossa, koska ihmiset toimivat yhteisten päämäärien puolesta. Visio luo perustaa suunnittelulle ja auttaa uusien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien esiin ottamisessa. Visio on strategisesti haastava ja vetovoimainen silloin, kun se antaa selkeän suunnan muuttuvassa toimintaympäristössä ja on kunnianhimoinen, muttei mahdoton saavuttaa. Vision tulee olla myös ilmaisultaan ymmärrettävä ja sen on oltava viestittävissä niin organisaation sisälle kuin ulkopuolellekin. ( Kaupungin strategiasta) 15

16 4.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen visio 2015 Vision määrittelyssä on oleellista se, kuinka kauaksi tulevaisuuteen tavoitetila asetetaan. Pietarsaaren kaupungin ja sosiaalikeskuksen visio on määritelty vuoteen 2015 saakka. Kaupungin vision perusta luotiin pohtimalla erilaisia tulevaisuuden skenaarioita toiminta-ympäristön muutosten pohjalta. Tulevaisuuden tarkastelun pohjana olivat: todennäköisen tulevaisuuskuva, tulevaisuuden uhkakuva sekä tulevaisuuden ihannekuva. Vision perustana ovat myös kaupungin vahvuudet. Sosiaalikeskuksen visio lähtee kaupungin toimintaideasta, visiosta ja sosiaalikeskuksen toimintaideasta: Pietarsaaren tarjoamat sosiaalipalvelut ovat maan parhaat kaikissa elämän vaiheissa. Palvelua annetaan lähtökohtana Usko - Toivo Rakkaus. Palvelut lähtevät yksilön tarpeista ja motivoivat aktiiviseen osallistumiseen. Visiomme on kattava ja oikeanlainen palvelurakenne. Sosiaalinen huolenpito huomioi erityisesti syrjäytyneet. Kaupungin visiossa mainitut maan parhaat palvelut asettavat suuria vaatimuksia organisaatiolle. Toimintaideassa mainittu takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus luo oikean lähtökohdan strategialle, ja herättää myös kysymyksiä ja keskustelua. Sosiaalikeskuksen visio lähtee yksilön tarpeista jo korostaa aktiivista osallistumista. Oikeudenmukaisuus ja huolenpitoa erityisesti heikoista asiakasryhmistä ovat sosiaalikeskuksen arvoja Strategiset päämäärät Pietarsaaren sosiaalikeskuksen visiota 2015 tarkentavat kuusi strategista päämäärää: 1. Maan parhaat sosiaalipalvelut. Palvelumme ovat kustannustehokkaita ja laadukkaita 2. Nykyaikainen houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Hyvä työ-ilmapiiri. 3. Kattava ja oikeantasoinen palveluverkosto yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 4. Ennaltaehkäisevä työ luo hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupunkilaisille. 5. Kaupunkilaisten tarvetta vastaavat yksilölliset sosiaalipalvelut. 6. Edistää kaupunkilaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. 16

17 Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaaren sosiaalitointa vuonna 2015 seuraavasti: 1. Maan parhaat sosiaalipalvelut. Palvelumme ovat kustannustehokkaita ja laadukkaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa sosiaalipalvelut. Palvelu annetaan nopeasti (lyhyet odotusajat) sekä tehokkaasti (toimiva palvelu). Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaiden joukossa. 2. Nykyaikainen houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Hyvä työ-ilmapiiri. Edellytyksenä siihen että meillä on maan parhaat palvelut on että Pietarsaaren kaupunki ja sosiaalitoimi on maan paras työnantaja ja että kaupungilla ja sosiaalitoimella on maan paras ja eniten osaava henkilökunta. Työ-ilmapiiri on huippuluokkaa. Tehokas tiedottaminen ja päätöksenteon delegointi on tutkimusten mukaan hyvän työilmapiirin tärkeät edellytykset. Myös palkkataso on oltava kohdallaan ja mitoitettu siten että saamme paras mahdollinen henkilökunta. 3. Kattava ja oikeantasoinen palveluverkosto yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaupungilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja se voi tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, yksityisenä ostopalveluna tai kolmannen sektorin tuottamana. Palvelut annetaan hoitoketjun ja hoitoportaan oikealla tasolla. 4. Ennaltaehkäisevä työ luo hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupunkilaisille. Tehokkaalla ennaltaehkäisevällä työllä pystymme vähentämään uhkia kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. 5. Kaupunkilaisten tarvetta vastaavat yksilölliset sosiaalipalvelut. Jotta palvelut olisivat maan parhaat meidän on tarjottava asiakkaan tarpeen mukaan räätälöytyjä palveluja. 6. Edistää kaupunkilaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Oikeudenmukaisuus ja huolenpitoa erityisesti heikoista asiakasryhmistä ovat sosiaalikeskuksen arvoja. 17

18 5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla: Vaikuttavuus ( kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Vaikuttavuus tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Uudistuminen (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Prosessit ja rakenteet (organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous(resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? ( Kaupungin strategiasta) 18

19 5.2. Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät eri näkökulmista VAIKUTTAVUUS 1. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet luovat hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupunkilaisille. 2. Kaupunkilaisten tarpeista lähtevät sosiaalipalvelut jotka kannustavat aktiiviseen osallistumiseen. 3. Palveluiden tarkoitus on luoda kaupunkilaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet itsenäiseen elämään. UUDISTUMINEN 4. Näkyvä ja tavoitteellinen johtajuus. 5. Motivoitunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö. 6. Palvelutoimintojen jatkuva kehittäminen. 7. Hyvä ja kannustava työilmapiiri. PROSESSIT JA RAKENTEET 8. Toimiva ja luova organisaatio. 9. Joustava päätösprosessi 10. Selkeä palvelurakenne. 11. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo oikeantasoisen ja kattavan palveluverkoston. RESURSSIT JA TALOUS 12. Kustannustehokkuus suhteessa laadukkaaseen palveluun. 13. Oikea henkilökuntamitoitus. 14. Tehokas henkilökuntarekrytointi. 15. Tarpeisiin ja tavoitteisiin suhteutetut taloudelliset resurssit Arviointikriteerit ja tavoitetasot Kriittisille menestystekijöille on edelleen johdettu arviointikriteerit, joiden avulla kuvataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-3) arviointikriteeri, jolla kuvataan onnistumista. Arviointikriteerien tulisi jatkossa ohjata päätöksentekoa niin luottamushenkilöiden kuin virkamiesjohdon osalta. Arviointikriteerien tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategiansa mukaisesti. Kullekin kriittisen menestystekijän toteutumista arvioivalle arviointikriteerille asetetaan tulostavoite. Se kuvaa tavoitetilaa, jonka saavuttaminen on todettavissa ja jonka saavuttaminen osoittaa lyhyellä aikavälillä etenemistä strategian suunnassa. Tavoitteen on ominaisuuksiltaan oltava haastava, ymmärrettävä ja hyväksyttävä, jotta henkilöstö pystyisi sitoutumaan tavoitteen toteuttamiseksi. 19

20 Kunkin arviointikriteerin kohdalla käytetään seuraavia tasoja: - max (paras mahdollinen) - real (realistinen) - min (huonoin hyväksyttävissä oleva) Näin syntyy 3-tasoinen onnistumisen vaihtelualue, jolle toteutuva tulos todennäköisesti osuu. Realistisen tavoitetason yläpuolella oleva tulos on hyväksytty ja alapuolella epätyydyttävä. Minimitaso on huonoin hyväksyttävissä oleva tulos. ( Kaupungin strategiasta) 20

21 VAIKUTTAVUUS Kriittinen menestystekijä 1. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet luovat hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta kaupunkilaisille. Arviointikriteeri (kriteeri/mittari/tapa) asiakastyytyväisyys vertailu suhteessa koko maahan laatukriteerit (arvioidaan toimialoittain) Tavoitetaso (min real max) 95% maan parhaat palvelut 2015 enemmän kuin lakisääteinen Hyvinvointi; vrt. koko maa ( tilasto) Vanhushoito: Palveutarpeen eteenpäin siirtäminen ( miten mitata?)tilasto. = Kotona asuvien määrä 90% 75 v. täyttäneistä. Päivähoito: - % a lapsista päivähoidossa. Sosiaaliosasto Ennalta ehkäisevät projektit, huostaanottojen määrä, avohoito. vrt. koko maa -toimeentulotukisaajien määrä vrt koko maa saajia % väestöstä tttuen määrä/asukas ennalta ehkäisevä toimeentulotukea Ennalta-ehkäisevät kotikäynnit; projekti v Vakio toiminta v lähtien. Ennalta ehkäisevä työ Projektien laatu yli maan keskitasoa suhde avohoito; laitoshoito parempi kuin maan keskitasoa 2005 v =2,5 % v = 3 % v = 4 % 21

22 2. Kaupunkilaisten tarpeista lähtevät sosiaalipalvelut jotka kannustavat aktiiviseen osallistumiseen. Lasten päivähoito - monipuolinen päivähoidon tarjonta ( tarpeen mukaan) Vanhempien mahdollisuudet valita niille oikean päivähoitomuodon Kyselymittaus Vanhushoito/ vammaishoito Hoito ja palvelusuunnitelmat Kotipalvelu; Vanhushoito/laitoshoito ja palv.asuminen Vammaishoito: Lastensuojelu: Lasten päivähoito 93% tyytyväisiä 2005 tavoite 95% % = lakisääteinen 100%, % % % % Palveluiden tarkoitus on luoda kaupunkilaisille tasaarvoiset mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Tasa-arvo: - tilasto - kyselyt - palvelujen läheisyys 85 % tyytyväisiä = 95 % Tasa-arvoiset mahdollisuudet 22

23 UUDISTUMINEN Kriittinen menestystekijä 4. Näkyvä ja tavoitteellinen johtajuus. Arviointikriteeri (kriteeri/mittari/tapa) Pitkä-aikaissuunttelu / strategia Tavoitteiden täyttäminen (raportointi)) kehityskeskustelut yhteiset koulutustilaisuudet näkyvyys: Myönteinen imago Tavoitetaso (min real max) 3 vuotis-suunnitelma, päivitetään vuosittain Osavuotisraportit; 3 k. vuodessa 1 kerta / vuosi / työntekijä kerran vuodessa - jatkuva osallistuminen yhteiskuntakeskusteluun ( tiedotusvälineet) Osallistuminen eri yhteistyöverkostoihin 5. Motivoitunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö. Henkilöstökoulutus, määrä ja kohdistus Koulutustarpeiden arviointi kehityskeskustelussa ( koulutussuunnitelma) Koulutusvastaava henkilö tyytyväisiä: 90 % 2008 ammattikoulutus: 1 / 2 / 4 päivää vuodessa 3 v. sisällä. muu koulutus: /joka toinen vuosi 2008 vuosittain päivitettävä henkilökohtainen koulutussuunnitelma: 100%, Palvelutoimintojen jatkuva kehittäminen. Palveluiden lyhyet odotusajat Parempi tavoitettavuus Tyytyväiset asiakkaat Pyrkimys sijoittaa pariskunnat samaan hoitolaitokseen. Ennalta ehkäisevä työ Kotipalvelu : myös lapsiperheille 1 viikko. Vanhainkotien/palveluasumisen jonotusajat 3 kk. Vammaishoito; asian käsittely on valmis 1-3 kk Sosiaalityöntekijä: 1 viikko Lastenvalvoja = 1-2 viikkoa A-klinikka = 1-2 viikkoa 2005 Yhteistyö eri sektorien välillä kaikissa ryhmissä ja joka tasolla. Kolmas sektori mukana. Seuranta v Hyvä ja kannustava työilmapiiri. työilmapiirikartoitukset työpaikan kuormituksesta johtuneiden sairaspoissaolojen väheneminen. 4 pistettä (asteikolla 0-5) 2006 Alle maan keskitasoa

24 PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä 8. Toimiva ja luova organisaatio. Arviointikriteeri ( kriteeri/mittari/tapa) Uudet työmenetelmät Subjektiivinen arviointi Laatujärjestelmät - TAK - asiakaskyselyt Kaikilla toiminta-alueilla. toimivat, kehittyneet ja kattavat ATK-järjestelmät Valmiit, toimivat, ohjelmat. jotka toimivat muiden ohjelmien kanssa. Tavoitetaso (min real max) 85 % tyytyväiset työntekijät ja asiakkaat v % tyytyväiset asiakkaat, henkilökunta Apua tietokoneongelmiin samana päivänä 9. Joustava päätösprosessi 10. Selkeä palvelurakenne. 11. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa luo oikeantasoisen ja kattavan palveluverkoston. Käsittelyaika suhteessa asian laajuuteen. Kaikilla toiminta-alueilla delegointi työnjako (valmistelu/ päätös) tilasto, janavertailu prosessikuvaus tavoiteohjaus (ohjeiden mukaan) vahvistetaan lautakuntatasolla vahvistetaan lautakuntatasolla Virkamiehet tekevät; vahvistetaan lautakuntatasolla 24

25 RESURSSIT JA TALOUS Kriittinen menestystekijä 12. Kustannustehokkus suhteessa laadukkaaseen palveluun.. Arviointikriteeri (kriteeri/mittari/tapa) Palvelujen tuotantokustannukset Janavertailu vrt. muut kunnat (kustannukset) Laatumittarit esim. TAK Otetaan huomioon kaksikielisyys ja ikärakenne kuntavertailussa. Tavoitetaso (min real max) yli maan keskiarvoa ( hyvä laatu maksaa ) Asiakaskyselyt, joka 2. vuosi 85 % tyytyväisiä osavuosiraportit TA 98,9 % netto 13. Oikea henkilökuntamitoitus. Noudatta lakisääteisiä ohjeita Noudattaa suosituksia Realistinen = noudattaa valtakunnallisia suosituksia 2007 Henkilökunta tarpeen mukaan. 25

26 14. Tehokas henkilökuntarekrytointi. 15. Tarpeisiin ja tavoitteisiin suhteutetut taloudelliset resurssit. Pätevät hakijat/ avoin paikka ( määrä) 2-10 Oman henkilökunnan mahdollisuudet edetä. Henkilökohtainen palkka = Lisää määrärahaa Resurssisaanti Minimi: Palkkataso = maan keskitasoa Realistinen: 10 % yli maan keskitasoa Max: maan kilpailukykyisimmät palkat Kielilisät: kaikki jotka täyttävät vaatimuksia 2006 Tavoitteet ohjaavat taloudellisten resurssien jaon. 26

27 6. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Strategia ei etene paperilla, vaan sanoissa, teoissa ja vuorovaikutuksessa. 6.1 Strategia osana kaupungin ohjausjärjestelmää Jos visio on päämäärä, niin strategia on matka sen toteuttamiseen. Strategian laadintaprosessi on olennainen osa strategista suunnittelua, mutta varsinainen haaste on saada strategia näkymään kaupungin toiminnassa ja aikaansaannoksissa. Strategian toteuttaminen edellyttää kiinteää yhteyttä talouden ja toiminnan suunnitteluun sekä henkilöstöjohtamiseen. Poliittisen päätöksenteon keskeisin ohjausväline kunnassa ovat kolmeksi vuodeksi laadittava taloussuunnitelma ja vuosittainen talousarvio, jotka sisältävät sekä määrärahat että toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Nämä kuntalain määräykset edellyttävät asetettujen tavoitteiden seurannan ja arvioinnin käsittelyä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tasapainoisen onnistumisstrategian toteutumisen edellytys on se, että se näkyy ja vaikuttaa talousarvioprosessissa ja sen vuoksi Pietarsaaren kaupungin strategian tulee selvästi näkyä tulevissa talousarvioiden laadinnassa ja voimavarojen kohdentamispäätöksissä. Strategiassa esiin nostetut kriittiset menestystekijät määrittelevät valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet. Samoin kriittisten menestystekijöiden arviointikriteerit ja tavoitetasot auttavat tilinpäätösvaiheeseen sisältyvää toiminnan arviointia. Ensimmäisen kerran nyt laadittua strategiaa sovelletaan vuoden 2005 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa. ( Kaupungin strategiasta).vaan sanoissa, teoissa ja vuorovaikutuksessa Sosiaalikeskuksen strategian alkusanoissa todetaan että strategian tekeminen ilman henkilökunnan aktiivista osallistumista ei ole suotavaa. Sosiaalikeskus on aktiivisesti pyrkinyt saamaan henkilökunta mukaan strategian luomisessa. Tämä on myös onnistunut melko hyvin. Avaintekijät tässä ovat strategiakokoukset esimiesten kanssa ja työpaikkakokousten kannanotot. Myös vuorovaikutus käyttäjien kanssa on tärkeätä. Koska työkentä on laaja tämä on hankalaa. Eri neuvostojen kannanotot ja internetjulkaiseminen ja sieltä suorat kannanotot on yksi mahdollisuus aktivoida asiakkaita. Toinen mahdollisuus, mitä lähinnä koskee kriittisiä menestystekijöitä, arviointikriteerejä, tavoitetasoja ja vuosia on yksiköiden omat keskustelut käyttäjien kanssa. Strategian tuloksia tullaan mittaamaan eri kyselyjen avulla ja kyselyjen tuloksia on otettava huomioon kun muutetaan kriittisiä menestystekijöitä. Myös strategiapalautteet on julkaistava internetiin. 27

28 Koska sosiaalikeskuksen strategiasuunnitelma ei tämän mukaan ole mikään kirjoituspöytätuotetta strategian tekeminen on myös kestänyt kauemmin kun alussa suunniteltu aikataulu Henkilöstöjohtaminen Suuri haaste henkilöstöjohtamiselle on se, että strategia saadaan näkymään käytännön työssä. Tässä onnistuminen edellyttää, että kehityskeskusteluista muodostuu yhä tärkeämpi henkilöstöjohtamisen työkalu. Kehityskeskustelujen on tällöin toteuduttava kaikilla hallinnon tasoilla. Kehityskeskusteluiden ja samalla strategian viestintä on täysin johdon (esimiesten) vastuulla. Kehityskeskusteluissa määritellään strategian ja oman työn yhteys. (Kaupungin strategiasta) 6.2. Strategian seuranta ja arviointi Pietarsaaren kaupungin strategia hyväksyttiin valtuustossa Tarkoituksena on, että strategia päivitetään kerran valtuustokaudessa. Kaupunginvaltuusto arvioi vuosittain strategian sisältöä ja erityisesti arviointikriteereitä sekä vuositavoitteita osana talousarvioprosessia. Tällöin strategian laadinnasta syntyy jatkuva prosessi, jonka avulla strategian tavoitteita ja sisältöjä voidaan arvioida uudelleen vuosittain. Sosiaalilautakunta hyväksyi sosiaalikeskuksen ja sosiaalilautakunnan strategiaosat kokouksessaan Strategia päivitetään kerran vuodessa talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kriittisiä menestystekijöitä koskevien tavoitteiden täyttymistä käsitellään osavuosiraporteissa ja talousarviotyössä ja tilinpäätöksessä. Kriittisistä menestystekijöistä on muokattu tasapainoisia tuloskortteja. Tavoitteiden seuraaminen kuuluu sosiaalijohtajalle, osastopäälliköille ja hallintopäällikölle. 28

29 Liite 1 SOSIAALIKESKUS (2004) Käyntiosoite: Isokatu 10 Postiosoite: PL Pietarsaari Puh. (06) Telekopio (06) Sähköposti: Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunnan toimialat ovat: sosiaalihallinto, lasten päivähoito, vanhushuolto ja vammaispalvelut, toimeentuloturva ja muu sosiaalihuolto. Sosiaalilautakunnan tehtäviä ovat mm.: vastata siitä, että toimintaa hoidetaan kaupungin-valtuuston vahvistaman talousarvion ja - suunnitelman mukaisesti tehdä aloitteita ja esityksiä toimialaan kuuluvista palveluista ja niiden kehittämisestä tehdä päätöksiä sosiaalihuoltotyössä noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista myöntää kaupungin avustuksia sosiaalista toimintaa harjoittaville yhdistyksille ja järjestöille, sekä valvoa avustusten käyttöä päättää sosiaalipalveluista perittävien maksujen perusteista. Sosiaalilautakunnan kokoukset pidetään yleensä kunkin kuukauden kolmantena keskiviikkona Jäsenet: Puheenjohtaja Siv Sundberg Varajäsen Karin Enkvist Varapuh.johtaja Christina Helsing Kaj Aspfors Jäsen Maj Flink Ylva Forss Kaupunginhallituksen edustaja Bo Forsman Mikael Hagman Tuomo Riihimäki Helena Hult Ingmar Holmstedt Mervi Rantala Birgitta Penttinen Elof Fellman Karl-Johan Björkskog Laura Kannisto Seppo Särkioja Pirkko Kalliosaari Klaus Koskela Sosiaalihallinnon tehtävänä on: lakien ja asetusten, ohjesääntöjen, pietarsaarelaisten tarpeiden ja sosiaalitoimelle osoitettujen voimavarojen mukaan sekä kestävän kehityksen pohjalta ylläpitää ja edistää pietarsaarelaisten sosiaaliturvaa, terveyttä ja toimintakykyä toimia suotuisten elin- ja kasvuolojen aikaansaamiseksi ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä antaa tarvittaessa yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta Sosiaalikeskuksen johtaja on sosiaalijohtaja Peter Granholm, puh. (06) GSM Sähköposti: Sosiaalikeskukseen kuuluvat seuraavat osastot: Hallinto-osasto jota johtaa hallintopäällikkö Anette Granberg, puh. (06) GSM Sähköposti: Hallinto-osasto hoitaa: - taloushallinnon - toimistotehtävät - ajantilaukset sosiaalityöntekijöille 29

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 24/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 24/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18. Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 24/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 07.12.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 12.12.2016 kello 18.30 Käsiteltävät asiat Paikka Osuuspankin kokoushuone 282 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto

MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Vanhusneuvosto MUONION KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 MUONION VANHUSNEUVOSTON KOKOUS Aika KLO 14.00 16.30 Paikka Läsnä Sosiaalitoimiston kokoushuone Kutsutut/osallistujat Läsnä Yrjö Perkkiö veteraanijärjestöjen edustaja,

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

VALTUUTETTU HELINÄ SIPINEN YM.: ALOITE HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ. Kv , 33

VALTUUTETTU HELINÄ SIPINEN YM.: ALOITE HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ. Kv , 33 VALTUUTETTU HELINÄ SIPINEN YM.: ALOITE HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESTÄ Kv 16.4.2007, 33 Aloite: Liite 33 Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää aloitteen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden vaikuttajafoorumi 6.11.2012 Tarja Saarelainen, dosentti, HTT, tarkastuspäällikkö KONSERNIRAKENNE

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä ( 86) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Toimikunta 3.3.2009 ( 24) Yhteistoimintaryhmä 30.3.2009 ( 9) Perusturvalautakunta 31.3.2009 ( 21) Kaupunginhallitus 4.5.2009 ( 196) PERUSTURVAKESKUKSEN

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 88 29.09.2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 29.09.2015 88 Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviota on valmisteltu

Lisätiedot