Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa 2.12.2012. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry"

Transkriptio

1 Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry HYVÄKSYTYT ALOITTEET 2013

2 SISÄLLYS ÅSS: SONK:S HEMSIDA SKA FINNAS TILLGÄNGLIG PÅ TRE SPRÅK 4 ÅSS: ÖVERSÄTT SONK:S POLITISKA PROGRAM TILL SVENSKA! 4 JOSY: ULKOMAALAISTEN KORKEAKOULUJEN SIVUTOIMIPISTEIDEN TARJOAMAN KOULUTUKSEN MAKSULLISUUTEEN PUUTUTTAVA 4 TASY: AKTIIVISEMPAA KANNANOTTOA OPISKELIJA ASUNTOJEN LISÄÄMISEEN 5 TASY: SONK:N OTETTAVA KANTAA LUKUKAUSIMAKSUKOKEILUA VASTAAN 5 TASY: LIITOLLE VALMIUS ELÄKEPOLIITTISEEN KESKUSTELUUN 6 TOSY: SONK JA DEMARINUORET YHTEISTYÖHÖN 6 ROSO: TYÖNANTAJAKIN HYÖTYY KOULUTTAESSAAN TYÖNTEKIJÄÄNSÄ. 6 ROSO: JOUSTAVUUTTA TUTKINTORAKENTEISIIN JA OPISKELIJOIDEN TOIMEENTULOON 7 ROSO: SONK:N OTETTAVA VOIMAKKAASTI KANTAA MAKSUTTOMAN KOULUTUKSEN PUOLESTA 7 ROSO: GLOBAALI KIINNOSTUS ARKTISIIN ALUEISIIN TAPAHTUU TÄSSÄ JA NYT 8 ROSO: LUONTOARVOJA EI SAA UHRATA KAIVANNAISTEOLLISUUDEN ALTTARILLE 8 ROSO: USKONNOLLISUUS JA USKONNOTTOMUUS TASAVERTAISIKSI SONK:SSA 9 ROSO: ALOITTEIDEN SEURANTA ALOITE 9 OOSY: POLITIIKKAOPETUSTA PARANNETTAVA JO PERUSKOULUSSA 10 OOSY: OPETTAJILLE TODELLISIA KEINOJA YLLÄPITÄÄ KOULURAUHAA 10 OOSY: TOIMEENTULOTUKI IRTI OPINTOLAINASTA 10

3 OOSY: HUOMIO YKSINELÄVIIN 11 OOSY: TODELLISIA MAHDOLLISUUKSIA NOPEAMPAAN VALMISTUMISEEN 12 OOSY: LISÄTÄÄN JÄSENMÄÄRIÄ LUONNOLLISELLA TAVALLA JA LEVITETÄÄN ILOSANOMAA SEKSUAALISUUDESTA JA TIETOA SEKSUAALITERVEYDESTÄ 12 SOMA: SONK TARVITSEE JOHDONMUKAISTA STRATEGIATYÖTÄ! 13 SOMA: SONKIN NETTISIVUT UUDISTETTAVA JÄRKEVÄSTI! 13 SOMA: TYÖELÄMÄTAITOJA TULEE OPETTAA JOKAISELLA KOULUTUSASTEELLA 14 SOMA: OPISKELIJAKUNNAT JA YLIOPPILASKUNNAT TASA ARVOISEEN ASEMAAN KESKENÄÄN 15 SOMA: OPISKELUTERVEYDENHUOLTOON LISÄÄ RESURSSEJA 16 SOMA: KAIKILLE OPISKELIJOILLE TULEE TARJOTA KESÄOPINTOJA! 17 SOMA: KORKEAKOULUOPISKELIJOITA EI TULE SIIRTÄÄ YLEISEN ASUMISTUEN PIIRIIN! 17 SOMA: AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN TOIMIVAKSI 18 OSY: SONKIN JATKETTAVA AKTIIVISTA ULKOISTA VIESTINTÄÄ 18 VESA NIEMI: SONKIN PIRISTETTÄVÄ MAATALOUSPOLIITTISTA ASIANTUNTEMUSTAAN 19

4 ÅSS: SONK:s hemsida ska finnas tillgänglig på tre språk SONK:s hemsida på adressen har redan länge sett sjabbig ut och nu har förbundskansliet arbetat fram en ny, fräschare webbsida som kommer att öppnas i december. På den nuvarande hemsidan finns information om förbundet nästan enbart på finska. När man klickar på länkarna In English eller På svenska förblir nästan allt innehåll på sidan ändå på finska. Det finns visserligen en kort sammanfattning om förbundets verksamhet på svenska bakom en skild länk, men alla ställningstaganden, övriga aktuella meddelanden och sidan där man kan ansluta sig till SONK finns tillgängliga på varken svenska eller engelska. Vi anser att förbundet, som är tvåspråkigt och en del av en internationell rörelse, ska ha en hemsida som i huvudsak fungerar på alla de tre språken. Det är av avgörande vikt att vem som helst kan lätt ta del av den information som förmedlas via förbundets viktigaste informationskanal och bilda sig en uppfattning om de värderingar och politik SONK står för. SONK:s potential som politiskt trovärdig aktör växer och vårt budskap blir starkare om det når ut till alla finländare. Samtidigt sänks tröskeln att komma med i verksamheten betydligt även hos dem som inte tillhör den finskspråkiga majoriteten. Allt innehåll, t.ex. blogginlägg, behöver förstås inte finnas på alla språk, men förbundsstyrelsemedlemmarna bör se till att även dylika texter publiceras mångsidigt på både svenska och engelska. Förslag: ÅSS kräver att förbundsstyrelsen arbetar för att SONK:s hemsida fungerar på finska, svenska och engelska. ÅSS: Översätt SONK:s politiska program till svenska! SONK:s mest centrala skrift, det politiska programmet, har funnits tillgänglig enbart på finska. Då det politiska programmet enbart finns på finska uppstår det en rad praktiska problem för de finlandssvenska socialdemokraterna. För det första ökar sannolikheten att man inte begriper det politiska programmets innehåll, vilket leder till svårigheter i förverkligandet av det politiska programmet vid t.ex. Åbo Akademi, Novia och Arcada. För det andra har vi finländska socialdemokrater sedan vår begynnelse varit en tvåspråkig rörelse. Den tvåspråkiga traditionen är lång och en tradition vi kan vara stolta över. Problemet är därför inte enbart praktiskt utan handlar även om tradition och prestige. Låt oss därför inte förändra denna goda tradition. Vår trovärdighet bland de svenskspråkiga högskolestuderandena hotas ifall vi inte får det politiska programmet på svenska. Förslag: ÅSS kräver att SONK:s politiska program ska vara tillgängligt på både finska och svenska. JOSY: Ulkomaalaisten korkeakoulujen sivutoimipisteiden tarjoaman koulutuksen maksullisuuteen puututtava Ulkomaalaisten korkeakoulujen filiaalien rantautuminen Suomeen on ollut huolestuttavaa siitä syystä, että ulkomaalaisten korkeakoulujen tarjoamat koulutuslinjat ovat olleet maksullisia. Lukukausimaksut pyörivät useissa tuhansissa euroissa, ja varakkaimmat ovat löytäneet tiensä näihin opiskelupaikkoihin. Koulutus näissä on 4

5 vain kauppatavaraa, joista varakkaat taustan omaavat opiskelijat voivat ostaa itsellensä koulutuksen. Tarjontaa on koulutusaloilla kuten esimerkiksi kauppa- sekä oikeustieteissä, joihin pääsee sisään suomalaisessa korkeakoulussa hankalimmin suuren hakijamäärän vuoksi. Hakijasuma näillä aloilla on lisännyt mielenkiintoa englanniksi käytäviin, maksullisiin koulutusohjelmiin, joita markkinoidaan hyvällä maineella ja kansainvälisyydellä. Ulkomaalaisten yliopistojen sivutoimipisteiden tulo on vaikuttanut osaltansa asenteisiin koulutuksen maksuttomuudesta ja siihen, että monet tahot kuten yritykset voivat olla myös mukana tarjoamassa tutkintoon johtavaa koulutusta. Kansainvälistyminen suomalaisella koulutuskentällä on hyvä asia, mutta filiaalien tarjoamat maksulliset koulutusohjelmat ovat saapuneet osaksi koulutusjärjestelmäämme varkain ja koulutuksen laatukriteerien valvonnasta ei ole kukaan ottanut vastuuta. Useat ulkomaalaiset yliopistot ovat kiinnostuneet laajentamaan Suomeen toimintaansa, ja sen vuoksi valvontaa sekä koulutuksen laatukriteerejä tulee lisätä. Koulutuslinjojen maksullisuus on ehdoton ongelma, eikä se sovi suomalaiseen maksuttoman koulutuksen kulttuurille. Maksullisuus eriarvoistaa maamme opiskelijoita, ja ulkomaalaiset filiaalit ovat väylä vain rikkaiden opiskelulle. Filiaalien lisääntyminen luo mahdollisuuksia muille yksityisille toimijoille tuottaa maksullista, tutkintoon johtavaa koulutusta. Uhkana on pirstaleinen ja laadultaan heikko koulutusjärjestelmä, jossa rikkaat voivat ostaa henkistä pääomaa ja joka syö resursseja maamme muilta, maksuttomilta korkeakouluilta. Joensuun Sosialidemokraattinen Opiskelijayhdistys, JOSY ry esittää että Suomen Sosialidemokraattiset Opiskelijat, SONK ry vaatii maksutonta koulutusta myös ulkomaalaisten korkeakoulujen sivutoimipisteisiin sekä pitää keskustelua asiasta vahvasti yllä. TASY: Aktiivisempaa kannanottoa opiskelija-asuntojen lisäämiseen TASYn mielestä SONK:n tulisi ottaa aktiivisemmin kantaa opiskelija-asuntojen lisäämisen puolesta. Tähän asti reagointi akuuttiin opiskelija-asuntotilanteeseen on ollut passiivista. Uusien valtuustojen aloittaessa kunnissa työtään on myös hyvä muistuttaa paikoitellen huonosta opiskelija-asuntotilanteesta. Tiedostamme kuitenkin eri paikkakuntien erilaiset tilanteet. TASY esittää, että SONK ottaa vahvemmin kantaa opiskelija-asuntojen lisäämisen puolesta valtakunnallisesti, kuitenkin alueelliset erot ja tarpeet huomioiden. TASY: SONK:n otettava kantaa lukukausimaksukokeilua vastaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta on mahdollista periä lukukausimaksuja kokeilun ajan vuosien välillä. Tähänastisten kokemusten mukaan kokeilu tulee epäonnistumaan. Kuitenkin maksuja kohtaan on osoitettu kiinnostusta elinkeinoelämän ja oikeistopoliitikkojen suunnalta. Tietoisuus lukukausimaksuista, niiden vaikutuksista ja niistä käydystä keskustelusta on erityisesti koulutuspolitiikkaa vähemmän seuraavien poliitikkojen keskuudessa valitettavan heikkoa. 5

6 TASY esittää, että SONK ottaa vuonna 2013 näkyvästi kantaa tai muulla parhaaksi katsomallaan tavalla vaikuttaa siihen, että lukukausimaksukokeilua ei vakinaisteta tai jatketa. TASY: Liitolle valmius eläkepoliittiseen keskusteluun Vuonna 2012 on keskusteltu paljon mm. työurien pidentämisestä ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Keskustelu tulee olemaan pinnalla myös vuonna 2013, ja erityisesti opiskelijaliike on perehtymässä entistä laajemmin sukupolvi- ja eläkekysymyksiin. Eläkepolitiikka ja koko eläkejärjestelmä ovat olleet nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa perinteisesti vähemmän tunnettuja aihealueita. Näistä syistä myös SONK:lla on oltava valmius osallistua keskusteluun asiapohjaisin ja hiotuin argumentein. TASY esittää, että SONK valmistautuu eläkepoliittiseen keskusteluun päivittämällä liittojohdon ja - hallituksen sekä jäsentensä eläkepoliittisen tietämyksen. Aihe voidaan ottaa esille myös teemaseminaareissa vuoden kuluessa. TOSY: SONK ja Demarinuoret yhteistyöhön Sekä SONK että Demarinuoret järjestävät vuosittain useampia suurempia seminaareja. Näiden tapahtumien on tarkoitus olla laadukkaita, koko jäsenistöä innostavia tapahtumia. Useasti SONKin ja Demarinuorten tapahtumissa on kuitenkin keskenään sekä ajallista että teemallista päällekkäisyyttä. SONKin ja Demarinuorten tulee yhdistää voimansa järjestämällä yhteinen seminaari. Näin vältetään ajalliset ja teemalliset päällekkäisyydet. Lisäksi toimenpide lisää molempien järjestöjen jäsenten mahdollisuutta tutustua toiseen, mahdollisesti vieraampaan järjestöön ja sen jäsenistöön. SONK järjestää ensi vuonna seminaarin yhdessä Demarinuorten kanssa. ROSO: Työnantajakin hyötyy kouluttaessaan työntekijäänsä. Vuoden 2011 syksyllä työmarkkinajärjestöjen sopimassa raamisopimuksessa kirjattiin työntekijöille oikeus kolmeen koulutuspäivään vuodessa. Koulutusoikeuskysymys on ollut raamisopimuksen jälkeen kiistana eivätkä työnantaja- ja työntekijäpuolet ole päässeet sopuun koulutuksen toteuttamisesta. Työnantajapuoli on toistuvasti hylännyt esityksiä koulutusoikeuden sisällöstä. Työntekijän koulutusoikeudesta versonut riita kertoo synkän kuvan työnantajajärjestöistä. Sen sijaan, että työnantajat tarjoutuisivat omalta osaltaan täydentämään työntekijänsä osaamista, he vesittävät lyhytnäköisellä toiminnallaan paitsi omaa työpaikkaansa hyödyttävän, mutta myös laajemmalti yhteiskuntaan lisäarvoa tuovan osaamisen kehittämisen. 6

7 ROSO esittää, että SONK käy vuoden 2013 aikana sisäistä keskustelua työelämässä tapahtuvasta kouluttautumisesta ja tuo julkisessa keskustelussa omaa näkemystään esiin osaamisen kehittämisen tärkeydestä työelämässä. ROSO: Joustavuutta tutkintorakenteisiin ja opiskelijoiden toimeentuloon Työurakeskustelussa työurien pidentämistä vaaditaan alku- ja loppupäästä. Lähinnä nuoria koskien on vaadittu, että peruskoulun ja toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin hakeuduttaisiin entistä nopeammin ja myös valmistuttaisiin nopeammin. Opiskelijoille onkin tarjottu kannustimia, mutta ennen kaikkea keppiä tiukentuneiden suoritusvaatimusten ja opintoaikojen rajausten muodossa. Tunnustettu tosiasia on, että toimeentulon järjestäminen on suurin opintoja hidastava tekijä. Moni opiskelija täydentää riittämätöntä opintotukea tekemällä töitä, mikä pidentää opintoaikoja. Toisaalta työkokemus on lähes välttämätöntä tämän päivän työelämässä; ilman työkokemusta vastavalmistuneella ei ole relevanssia työmarkkinoilla. Tämän päivän opiskelija elääkin jakomielitautisten vaatimusten keskellä: toisaalta putkitutkinnosta pitäisi valmistua nopeasti, mutta samaan aikaan pitäisi pystyä hankkimaan työelämävalmiuksia valmistumisen jälkeiseen elämään. Opiskelijan sosiaaliturvaan on turhaan vaadittu huomattavia parannuksia, tunnetuimpina ikuisuuskeskusteluina ovat opintotuen tason korottaminen ja tulorajojen nostaminen. Näistä ensimmäistä ei ole näköpiirissä etenkään tämänhetkisessä taloustilanteessa, toinen taas ei ratkaise mitään, vaan lisää eriarvoisuutta. Ikuisuuskeskustelun sijaan huomio pitää kiinnittää tutkintorakenteisiin siten, että opiskelun ohella olisi mahdollista hankkia työkokemusta omalta alalta. Tutkintorakenteita ja opintotukijärjestelmää pitäisi uudistaa kaksiportaiseksi siten, että niin halutessaan voi opiskella tiukan aikataulun mukaisesti, riittävän suuren opintotuen turvin ja matalammilla tulorajoilla. Toisaalta opiskelun ohella tehtävä oman alan työ pitäisi mahdollistaa ja tällöin tutkintoaika tulisi olla pitempi, tulorajat suuremmat, mutta vastaavasti opintotuki pienempi. ROSO vaatii SONKia nostamaan työuria koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tutkintorakenteet ja opiskelunaikaisen työnteon kaksoisroolin, sekä edistämään nuorten ja opiskelijoiden asemaa yhteiskunnallisten vaatimusten ristipaineessa. ROSO: SONK:n otettava voimakkaasti kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta Viime aikoina on julkisessa keskustelussa esitetty paljon näkemyksiä maksullisen koulutuksen puolesta. Näitä maksutonta koulutusta kritisoivia näkemyksiä on esitetty etenkin poliittisesta oikeistosta ja elinkeinoelämän suunnasta. Yksittäiset huutelijat, kuten Björn Wahlroos, eivät ole niinkään huolestuttava ilmiö kuin laajamittainen yhteiskunnallinen painostus. Esimerkiksi Unifissa kanta maksuttoman koulutuksen suhteen on kuuleman mukaan jo rakoillut voimakkaasta yhteiskunnallisesta painostuksesta johtuen. Kehityskulku on huolestuttava, sillä 7

8 maksutonta koulutusta voidaan syystä pitää koulutuksellisen tasa-arvon perimmäisenä kulmakivenä. SONK:n tuleekin olla maksutonta koulutusta koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa aloitteellinen ja ennakoiva, eikä pelkästään tyytyä reagoimaan muiden ulostuloihin. ROSO vaatii, että SONK ottaa aktiivisesti kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta, ja pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua maksuttoman koulutuksen, ja sen suoman koulutuksellisen tasaarvon tärkeydestä. ROSO: Globaali kiinnostus arktisiin alueisiin tapahtuu tässä ja nyt Globaali kiinnostus arktisia alueita kohtaan on kasvanut ja jatkaa kasvamistaan esimerkiksi pohjoisten meriväylien avautumisessa piilevän potentiaalin vuoksi. Kiinnostus arktisiin alueisiin ei rajoitu ainoastaan siellä konkreettisesti sijaitseviin maihin ja alueisiin, vaan esimerkiksi myös Kiina on ilmaissut selkeän kiinnostuksensa arktisia alueita kohtaan. Onkin huomattava, että siinä missä kylmän sodan aikana idän ja lännen väliset jännitteet ja arktisiin alueisiin liittyvä biopolitiikka asettivat uhkatekijöitä, liittyvät tämän päivän uhkat luonnonvarapoliittisiin riskitekijöihin, sekä etenkin hillitsemättömänä ilmastonmuutokseen. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työryhmän koostamassa Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelmassa visioidaan paljon, miten Itä- ja Pohjois-Suomesta tulee koko maan veturi. Ohjelmassa on paljon hyvää ja vanhojen teesien toistamisen ohella myös uusia avauksia. ROSO esittää, että SONK ottaa omalta osaltaan kantaa Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman näkemyksiin, ja edistää Itä- ja Pohjois-Suomen kestävää kehittämistä. Samoin, ROSO esittää, että SONK ottaa osaa arktisen alueen kehityksestä ja kehittämisestä käytävään keskusteluun. ROSO: Luontoarvoja ei saa uhrata kaivannaisteollisuuden alttarille Erityisesti Pohjois-Suomessa on meneillään valtaisa kaivannaisteollisuuden noste. Metallien maailmanmarkkinahintojen nousun, ja toisaalta kehittyvien kaivos- ja jalostusteknologioiden ansiosta aikaisemmin ehkä kannattamattomina pidetyt metalliesiintymät ovat nyt suuressa arvossa. Niin globaalissa kuin valtakunnallisessakin luonnonvarapoliittisessa nosteessa on kuitenkin pidettävä huolta, ettei sorruta sellaiseen ajatteluun, jossa merkitsee vain kategorisesti tietyt, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden näkökulmat. Tällaisesta huolestuttavasta ajattelutavasta on viitteitä esimerkiksi vasta julkaistussa PTT:n selvityksessä, jonka mukaan tarkasteltujen kaivosten tuottamat taloudelliset hyödyt koko elinkaarensa ajalta ovat noin viisinkertaiset arvotettuihin ympäristöhaittoihin verrattuna. Ei voi olla niin, että Suomessa ajatellaan edelleen uppiniskaisesti siten, että metsän arvo nähdään vain tukkipuun hintana, tai maaperän arvo siellä esiintyvien mineraalien maailmanmarkkina-arvona. Tämän päivän jälkiteolliselle 8

9 yhteiskunnalle on ominaista, että teollisuus ja elinkeinotoiminta eivät enää välttämättä nojaa perinteisiin käsityksiin ja arvon mittaamiseen. Esimerkiksi metsän arvo voidaan nähdä myös kansanterveydellisestä näkökulmasta, sillä tutkitusti luonnon virkistyskäytöllä on voimaannuttavia ja tervehdyttäviä vaikutuksia. Toisaalta esimerkiksi Suomen tunnetuimpiin matkailupitäjiin kuuluvassa Kuusamossa on kaivannaisteollisuuden suunnitelmista virinnyt huoli niiden vaikutuksista matkailuelinkeinolle. ROSO esittää, että SONK argumentoi kestävän luonnonvarapolitiikan puolesta, ja ottaa aktiivisesti kantaa kaivoshankkeiden ympäristölle ja muille elinkeinoille aiheuttamiin uhkiin. ROSO: Uskonnollisuus ja uskonnottomuus tasavertaisiksi SONK:ssa Sosialidemokraattinen liike työskentelee työnteon ja työväen valistuksen ja sivistyksen edistämisen ilmapiirissä. Kirkko ja uskonto koetaan helposti osaksi hierarkkista yhteiskuntajärjestystä, jonka ikeestä työväki on vapautettava. Tällaisessa ilmapiirissä suvaitsevaisuus erilaisia elämänkatsomuksia kohtaan hukkuu herkästi vastustuksen alle. Kirkon vastustamisessa olisi kuitenkin järkevää ottaa huomioon sen yhteiskunnallinen rooli ja toisaalta uskontojen tai elämänkatsomusten merkitys SONK:n tavoitteiden toteuttamiseksi. Uskonnolliset vakaumukset ovat kulttuuria rikastuttava tekijä siinä missä uskonnottomuuskin, ja uskonnollisten vakaumusten tulee voida näkyä siellä missä poliittistenkin. ROSO vaatii, että SONK ottaa kannanotoissaan ja päätöksenteossaan huomioon uskontojen ja uskonnottomuuden todellisen tasavertaisuuden. ROSO: Aloitteiden seuranta-aloite SONK:n liittokokoukseen tuodaan vuosittain paljon aloitteita laajalla skaalalla. Usein aloitteet ovat varsin spesifejä, tiettyihin keskusteluihin ja ilmiöihin kantaa ottavia, ja siten niistä kannan muodostaminen vaatii paitsi liittohallitukselta, myös liittokokousedustajilta asioiden tuntemusta ja tarvittaessa perehtymistä. Kukaan ei kuitenkaan ole seppä vieraalla maalla, ja siten liittokokouksissa käydään ajoittain kiivastakin keskustelua jonkin asian puolesta tai vastaan. Muutamien liittokokousedustajien debatoidessa on muiden roolina muodostaa oma näkemyksensä nähdyn ja kuullun, sekä mahdollisesti aikaisempien tiedonjyvästen perusteella. Etenkin hyväksyessään jonkin yksittäisen aloitteen, liittokokouksen ja toisaalta liittohallituksen olisi siis hyvä tietää, mihin he mahdollisesti sitoutuvat tai mitä lupautuvat tekemään. Toisinaan aloitteet ovat niin yleismaailmallisia etenkin vaatimusosioltaan, että liittohallituksen voi olla vaikea tehdä mitään konkreettista aloitteen edistämiseksi. Ratkaisuna tähän on tietysti osaltaan, että aloitteet kirjattaisiin mahdollisimman selkeään ja konkreettiseen muotoon. Toisaalta olisi hyvä olla olemassa jonkinlainen seurantajärjestelmä aloitteiden toteutumisesta. 9

10 ROSO esittää, että SONK raportoi osastoille parhaaksi katsomallaan tavalla ja aikajänteellä aloitteiden edistämiseksi tehdystä työstä. Tämä kuitenkin vähintään niin, että raportointi osastoille tapahtuisi hallituskauden puolivälissä ja jälleen kauden lopussa. OOSY: Politiikkaopetusta parannettava jo peruskoulussa Nykypäivänä nuorten poliittinen sekä yhteiskunnallinen tuntemus on täysin riittämätöntä. Tämä ilmenee muun muassa heikkona äänestysaktiivisuutena, poliittisten nuorisojärjestöjen alhaisena jäsenmääränä sekä yleisenä passiivisuutena yhteiskunnallista päätöksentekoa kohtaan. Peruskoulun opetussuunnitelmaa onkin kehitettävä siten, että yhdeksännen luokan päättyessä jokaisella oppilaalla tulee olla riittävä poliittisen kentän ja yhteiskuntajärjestelmien tuntemus. Politiikan tuntemus on osa yleissivistystä, joka jokaisen kansalaisen tulisi hallita. Koulussa tarjottu politiikan opetus mahdollistaisi objektiivisen näkökulman. Oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry sitoutuu osaltaan kehittämään politiikan opetuksen asemaa käsittäen jo peruskouluasteen. OOSY: Opettajille todellisia keinoja ylläpitää koulurauhaa Koulujen työrauha on tällä hetkellä erittäin huono. Opettajilla ei käytännössä ole mitään tehokkaita keinoja koulurauhan säilyttämiseksi. Väkivalta on kouluissa tänä päivänä yhä tavallisempaa, eikä opettajilla ole juurikaan mahdollisuuksia estää esimerkiksi vaarallisten välineiden tuomista kouluun. Nykyinen sanktiojärjestelmä ei ole ollenkaan riittävä. Keinoja koulurauhan parantamiseksi voivat olla muun muassa välittäminen, reppuratsiat, koulupoliisi, opettajien vuosittaiset koulutustapahtumat ja lapsille tarjottu virikkeellinen oheistoiminta. Tällä hetkellä opettajilla on paljon vastuuta, mutta vähän oikeuksia. Siihen on tultava muutos! Oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry sitoutuu tukemaan pyrkimyksiä koulurauhan palauttamiseksi ja opettajien toimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Tällöin otetaan kantaa myös keskusteluun keinovalikoiman kehittämisestä. OOSY: Toimeentulotuki irti opintolainasta Toimeentulotuki on kunnan oma ja itse myöntämä rahallinen tuki sosiaalisesti heikommassa asemassa oleville asukkailleen. Kuitenkin siinä missä sosiaalitoimistot niin myös toimeentulotuki on ajettu useimmissa Suomen kunnissa säästösyistä kauemmas sen tarvitsijoista. Erityisen härskisti kunnat kohtelevat toimeentulotukea hakevia opiskelijoita, jotka on asetettu eriarvoiseen asemaan muiden kuntalaisten kanssa. Perusta eripuoliselle 10

11 kohtelulle löytyy valtion kunnille toimittamasta toimeentulotuen ohjeistuksesta, jota kunnat saavat varsin väljästi tulkita ja soveltaa. Kuitenkin kaiken pahan alku ja juuri on toimeentulotuen riippuvaisuudessa opintolainaan nähden. Opintolaina voi vaikuttaa, ja yleisimmin vaikuttaakin, opiskelijoille myönnettävään toimeentulotukeen seuraavasti. Opintolaina on tulkittavissa opiskelijan potentiaaliseksi tuloksi, joka leikkaa tukea automaattisesti, riippumatta siitä on opintolainaa haettu. Mikä pahinta, tuki leikkautuu riippumatta siitä onko opintolaina jo nostettu ja käytetty vai ei. Toisin sanoen opiskelija on voinut nostaa opintolainansa välttämättömiin tarvikkeisiin tai kuluihin, itaran kunnan tahtotilan mukaisesti, ja hän joutuu edelleen kärsimään leikatusta toimeentulotuesta. Eli jo käytetty raha lasketaan edelleen potentiaaliseksi tuloksi, vaikka todellisuuspohjaa tälle tulkinnalle ei pitäisi olla niin ihmisjärjellä kuin lainopillisestikaan. Tämä asettaa opiskelijat täten eriarvoiseen asemaan muiden toimeentulotuen hakijoiden kanssa. Lisäksi on hyvin kyseenalaista vaatia opiskelijoita ryhtymään yksityisten pankkien asiakkaiksi velanoton kautta, kun tukea alun perin haetaan toimeentulovaikeuksien vuoksi. Ottaen huomioon sen todellisuuden, että toimeentulotukea saa vain 1% yliopisto- ja 3% ammattikorkeakouluopiskelijoista, kysymys on ehdottomasti suuremmasta ongelmasta. Korkeakouluopiskelijoista opintolainaa nostaa 38%, ja johtuen monen kunnan käyttämästä lainvastaisesta tulkinnasta, yleisesti liikkuu käsitys, ettei toimeentulotukea voi saada nostamatta opintolainaa. Lisäksi todelliseen tarpeeseen liittyy sosiaalitoimien tehottomuus, byrokraattisuus sekä tavoittamattomuus. Jos tähän lisätään ne tosiasiat, että opiskelijakaupungit kärsivät yleisesti vaikeasta nuorisotyöttömyydestä, sekä kesäksi tarjottavissa opinnoissa on alakohtaisesti vakavia puutteita, päästään lähemmäksi todellisuutta. Mikäli lukuja tulkitaan uudestaan, voidaan arvioida toimeentulotuen tarpeen nousevan yli 10% opiskelijoista. Toimeentulotuen ja opintolainan välinen yhteys on sekä kunnallisissa että kansallisissa käsissä. Ohjeistuksesta vastaa valtio, mutta ohjeistuksen tulkinnasta kunta itse. Täten vaikutukseen on käytettävä molempia kanavia ja tuloksia voi paikoittain saada ripeästikin, koska järjestelmä ei ole kiveen hakattu. On myös mainittava Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden liittokokouksen tarve käsitellä sosiaalisen luototuksen asemaa ja uhkaa suhteessa opiskelijoiden toimeentulotukeen. Sosiaalinen luototus on sosiaalitoimistojen tukimalli, missä vastikkeettoman tuen sijasta tarjotaan tuen hakijalle lainaa suoraan sosiaalitoimiston tarjoamana. Pahimmillaan on riski, että opiskelijoiden päästessä irti opintolainasta, kunnat ottavat tukijärjestelmässä korvaavaksi sortomuodoksi sosiaalisen luototuksen. Oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry vaikuttaa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti toimeentulotuen irrottamiseksi opintolainasta. OOSY: Huomio yksineläviin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli yli miljoona yhden hengen asuntokuntaa. Tästä huolimatta yksinelävien asemasta ei ole lähdetty laajemmin puhumaan. 11

12 Yhteiskuntamme on rakentunut perhekeskeisyyden ympärille. Perheen perustaminen on yhteiskunnassamme normi, jonka edessä yksinelävä joutuu hyvin usein puolustautumaan. Koko yhteiskuntamme rakentuu kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn mukaan. Vaikuttaa siltä, että yksinelävä on ei-toivottu, huono asukas kunnassa. Lapsiperheitä pidetään kunnissa hyvinä veronmaksajina. He kuitenkin käyttävät myös paljon sellaisia palveluja, joita yksinelävä ei koskaan tarvitse. Huolimatta yksinelävien suuresta määrästä, päätöksentekomme tehdään pääsääntöisesti kahden hengen perhemallin mukaan. Huomiomme ei useinkaan kiinnity siihen, että yksinelävä maksaa kaikesta yksin. Mikäli jotain yllättävää tapahtuu, kustannukset kaatuvat yhden henkilön maksettaviksi kokonaisuudessaan. Suomessa päätöksentekoa tulee ohjata monipuolisemmin huomioimaan yhden hengen taloudet. Päätöksenteon tulee pohjata siihen, ettei siitä joudu asumismuotonsa takia epäreiluun asemaan. Oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry pyrkii vaikuttamaan päätöksenteon monipuolistumiseen ja yksinelävien parempaan huomioimiseen sekä valtakunnallisessa, että kunnallisessa päätöksenteossa. OOSY: Todellisia mahdollisuuksia nopeampaan valmistumiseen Opiskelijajoukossa on mukana hyvin erilaisia henkilöitä. Osa toivoo voivansa opiskella hitaampaa tahtia ja tehdä opintojen ohessa muutakin. Sitten on se toinen puoli, joka haluaisi valmistua ohjeistettua aikaa nopeammin. Useissa oppilaitoksissa tämä ei välttämättä onnistu edes teoriassa. Systeemi on tehty niin kankeaksi, että on mentävä muiden kanssa samaa suunniteltua tahtia tai koko opintojen suorittaminen menee sekaisin. On opiskelijan etu, että hän voi itse aikatauluttaa opintojaan ja suorittamaan tutkintonsa nopeammin kuin ohjeistettu ja suunnitelmiin kirjattu aika on. Ei ole järkevää puhua siitä, että opiskelijat tulee saada nopeammin työelämään, jos siihen ei anneta edes mahdollisuutta. Oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry ottaa kantaa asiaan varmistaakseen, että todelliset mahdollisuudet nopeampaan valmistumiseen taataan myös käytännössä. OOSY: Lisätään jäsenmääriä luonnollisella tavalla ja levitetään ilosanomaa seksuaalisuudesta ja tietoa seksuaaliterveydestä Seksuaalisuus on luonnollinen asia. Myös sosialidemokraattisten opiskelijoiden tulee olla avoimia seksuaalisuudestaan ja kunnioittaa tovereitaan seksuaalisina olentoina. Sosialidemokraattiselle liikkeelle on tärkeää, että nimenomaan nuorisojärjestöt levittävät ilosanomaa. Tämä pitää sisällään sen, ettemme levitä sukupuolitauteja. Ilosanoman levittämisen kannalta onkin tärkeää, että SONK kannustaa jäseniään käyttämään ehkäisyä ja etenkin sukupuolitaudeilta suojaavaa kondomia. 12

13 Nuorisoliikkeelle tyypillistä on myös moninainen pariutuminen ja yhdistyminen, jotka ovat luonnollisia tapoja lisätä jäsenmääriä. Romanssit ja muut sosiaalisia taitoja kehittävät ihmissuhteet ovat tärkeä osa liikkeemme vetovoimaa ja (toivottavasti) toissijainen innoittaja tovereidemme toiminnassa. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Vaativan ja haastavan järjestötoiminnan vastapainoksi vaaditaan rentoa ja hauskaa iltaohjelmaa. SONK:n tulee järjestää koulutuksiensa ja seminaariensa yhteydessä tunnelmaa keventävää hupailua ja mielellään railakastakin ilonpitoa. Alkoholipainotteista juhlintaa emme kuitenkaan vaadi, mutta etenkin tanssiminen ja laulaminen ovat perinteistä sosiaalista yhteistoimintaa. Nuorisoliikkeen jäsenmääriä lisätään nimenomaan luonnollisella hauskanpidolla. Vaadimme bileitä! Oulun opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry sitoutuu kampanjoimaan tulevan vuoden aikana sukupuolitaudeilta suojaavan ehkäisyn puolesta ja järjestämään jäsenilleen pienimuotoista seksuaalivalistusta. Lisäksi SONK sitoutuu järjestämään tapahtumiensa yhteydessä rentoa hauskanpitoa, esimerkiksi yhteislaulua tai tanssimista. SOMA: SONK tarvitsee johdonmukaista strategiatyötä! SONKilla on poliittinen ohjelma, joka on pullollaan tavoitteita. Näiden tavoitteiden määrittelyn yhteydessä kuitenkin uupuvat ne todelliset keinot, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Liiton poliittinen ohjelma ja toimintasuunnitelma eivät siis kohtaa toisiaan. Ratkaisu tähän ongelmaan on liiton oma strategia. SONK järjestönä tarvitsee sellaisia tavoitteita, jotka ovat mitattavia, hallittavia ja saavutettavissa olevia. Kyseessä on järjestön uskottavuuden lisäksi sen toiminnan jatkuvuus sekä tulevaisuus. Strategia toimii väylänä liiton poliittisesta ohjelmasta ja liiton vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. On hyvä muistaa, että strategiset linjaukset tai strategiasuunnitelman laatiminen ovat vain yksi osa strategiatyötä. Strategiatyön on oltava osa organisaation rutiineja ja arkipäivää. Mikäli strategiatyö päätetään käynnistää, niin liiton strategia ei saa olla ylimalkainen tai liiton toiminnasta irrallinen. Sitä suunnitelmaan pitää myös ottaa laajempi porukka, jotta jokainen paikallistason puheenjohtaja voi sitoutua liiton strategiaan sekä kokea sen omakseen. Strategian konkreettinen toteutus tulee miettiä tarkkaan. Strategian on oltava helposti viestittävissä. Strategian toteutumista on seurattava ja arvioitava. Vuonna 2013 muodostettua strategiaa olisi päivitettävä seuraavan kerran vuonna Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen käynnistämään välittömästi vuoden 2013 alussa liiton strategian suunnittelutyön, jotta liiton uusi strategia-asiakirja voidaan hyväksyä vuoden 2013 liittokokouksessa. SOMA: SONKin nettisivut uudistettava järkevästi! Nykypäivänä ihmiset elävät verkossa. Myös järjestöihin tutustutaan ja liittymislomakkeet täytetään internetissä. Tällä hetkellä liiton verkkosivut ovat toimimattomat ja houkuttelevat huonosti uusia jäseniä. Ne myös tavoittavat 13

14 heikosti nykyiset jäsenet. Sivuilta puuttuu olennaista informaatiota ja ne myös kaatuilevat toisinaan. Myös liiton blogia kirjoitetaan erilliselle sivulle, mikä hämmentää SONKin mielipiteistä ja ajatuksista kiinnostuneita. Jotta SONK pystyy houkuttelemaan uusia jäseniä ja herättämään kiinnostusta toiminnastaan, tulee meidän verkkosivujemme myös olla toimivat ja ajantasaiset. Asiasta on käyty keskustelua koko vuoden 2012 ajan, mutta mitään merkittävää edistystä asiassa ei ole tapahtunut. On jo korkea aika saada sivut todella toimiviksi, jotta SONK näyttää myös ulkopuolelle aktiiviselta ja toimivalta järjestöltä, mitä se todellakin on. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen varmistamaan että SONKin nettisivut ovat toimivat, ajan tasalla ja käyttäjäystävälliset vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä. SOMA: Työelämätaitoja tulee opettaa jokaisella koulutusasteella Pk-yritysbarometrin 1/2012 mukaan nuorten työelämätaidot ovat hukassa. Yrittäjien kertovat, että nuorten palkkaamisen keskeisiksi esteiksi muodostuvat puutteet ammatillisessa osaamisessa ja yleisissä työelämävalmiuksissa. Tuloksista selvisi kuitenkin, että nuorten sitoutumattomuutta työhön ei nähty niin suurena ongelmana. Yrittäjäsanomat -lehti julkaisi jutun helmikuun numerossaan pk-yritysbarometrin tuloksista. Lehtijutussa kerrottiin yrittäjien ajatuksia nuorten puutteista työelämätaidoissa, esimerkkeinä nostettiin esiin että nuoret eivät osaa kelloa, eivät osaa vastata puhelimeen ja eivät tiedä että joka arkipäivä pitää olla töissä. Työnantajat kertovat, että nuoret eivät ole ymmärtäneet, että töistä ei kesken päivän voi poistua, koska esimerkiksi koira sairastui. Tämä on todella huolestuttavaa tulevaisuuden kannalta. Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja Suomen työmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa. Nykyään pk-yritykset tarjoavat eniten töitä Suomessa, sillä suuret yritykset ovat yksi toisensa jälkeen siirtäneet toimintansa ns. halvempiin maihin. Tulevaisuuden Suomessa tarvitaan osaajia, joita pk-yritykset haluavat ja uskaltavat palkata. Pienemmissä yrityksissä palkkaamiskynnys on jo alkuunsa korkea ja mikäli työntekijään ei luoteta, tulee tilanteesta entistä ongelmallisempi. Pk-yritysbarometrin tulokset osoittavat, että nuoria ei haluta palkata koska heidän osaamisessaan on puutteita ja heihin ei luoteta. Tästä johtuen nuorten osaamiseen työelämätaitojen suhteen tulee puuttua kaikilla koulutusasteilla. Korkeakoulusta valmistuvan nuoren on oltava tietoinen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen tekemään yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattiliittojen kanssa sen puolesta, että jokaisella koulutusasteella pakollisiin opintoihin sisältyy työelämätaitojen opintoja. 14

15 SOMA: Opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat tasa-arvoiseen asemaan keskenään Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä kuten yliopistojen ylioppilaskunnat. Opiskelijakunnat eroavat ylioppilaskunnista siinä, että opiskelijakunnilla ei ole automaatiojäsenyyttä, mikä tarkoittaa sitä, että liittyminen opiskelijakuntaan on opiskelijalle vapaaehtoista. Tämän johdosta opiskelijakunnilta menee aikaa jäsenrekrytointiin sen sijaan, että voitaisiin keskittyä lakisääteisten tehtävien tekemiseen laadukkaasti. Rahoitus ei ole ainoa eikä keskeisin asia miksi opiskelijakunnissa tulisi olla automaatiojäsenyys. Opiskelijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan keskenään on suurin epäkohta. Kun kaikki opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan, pääsevät he kaikki vaikuttamaan opiskelijakunnan toimintaan ja näin opiskelijakunta voi rehellisesti sanoa että he todellakin puhuvat kaikkien opiskelijoiden suulla. 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 :ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on: 1) nimetä opiskelijoiden edustajat 3 luvussa tarkoitettuihin yliopiston toimielimiin; 2) nimetä opiskelijoiden edustajat opintotukilain (65/1994) 9 :n mukaiseen yliopiston opintotukilauta-kuntaan; sekä 3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :ssä ja sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun :ssä säädettyjen opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. ( /1349) Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita yliopiston opiskelijoita. Ylioppilaskunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita ylioppilaskunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettaviksi. Jäsenmaksun vahvistaa yliopiston rehtori, ja sen maksamista valvoo yliopisto. Helsingin yliopiston, Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston ylioppilaskuntien kielinä ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin ylioppilaskuntien kielenä on ruotsi. Muiden ylioppilaskuntien kielenä on suomi. ( /414) Ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttää hallitus ja edustajisto. Hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Ylioppilaskunnan muista toimielimistä ja toimielinten valinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ylioppilaskunnan hallinnosta määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymissä säännöissä, jotka yliopiston rehtori vahvistaa. 15

16 Ylioppilaskunnan säännöissä määrätään perusteet, joilla ylioppilaskunnan jäsen voidaan vapauttaa kokonaan tai osittain jäsenmaksuvelvollisuudesta. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen vaikuttamaan aktiivisesti opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäseniin sen puolesta, että Ammattikorkeakoululain uudistamisen yhteydessä opiskelijakuntapykälä uudistetaan vastaamaan uuden yliopistolain ( /558) 46 :ää ylioppilaskunnasta. SOMA: Opiskeluterveydenhuoltoon lisää resursseja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki kyselyn, jolla haluttiin selvittää ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon tilaa. Kysely osoitettiin opiskeluterveydenhuollossa kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti työskenteleville terveydenhoitajille. Kyselystä julkaistiin raportti vuonna Sen mukaan vastaajista: kolmasosan mielestä terveydenhoitajia on tarpeeksi. 12 prosentin mielestä lääkäreitä on tarpeeksi. 21 prosentin mielestä psykologeja on tarpeeksi. 16 prosentin mielestä kuraattoripalveluja on tarpeeksi. 20 prosentin mielestä mielenterveyspalveluverkostoa on tarpeeksi. THL:n raportista ilmenee, että opiskeluterveydenhuollossa työskentelevien terveydenhoitajien mielestä opiskeluterveydenhuollon resurssit ovat riittämättömät ja resurssien niukkuuden takia opiskeluterveydenhuollon pitkäjänteinen kehittäminen ei onnistu. Ennaltaehkäisevään terveydenedistämistyöhön ei jää aikaa, koska suurin osa työstä menee akuuttiin hoitotyöhön. Kyselyyn vastanneet kokivat muidenkin opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten määrän riittämättömäksi. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin puutteet opiskeluterveydenhuollon lääkäri-, psykologi- ja kuraattoripalveluissa ja niiden resursseissa. Terveydenhoitajat toivoivat vastauksissaan, että ammattikorkeakouluopiskelijoilla olisi tasavertaiset palvelut muiden opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakouluopiskelijat tulee pidemmällä aikavälillä siirtää YTHSn piiriin. Kuitenkin ennen kuin tämä on mahdollista, joutuvat ammattikorkeakouluopiskelijat käyttämään kunnallisia terveydenhuoltopalveluja. On tärkeää, että varmistamme, että ammattikorkeakouluopiskelijat saavat asiallisia terveydenhuoltopalveluita myös aikana ennen YTHS piiriin siirtymistä. Tämän takia opiskeluterveydenhuoltoon tulee korvamerkitä rahaa kuntakohtaisesti. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen vaikuttamaan puolueeseen sen puolesta, että opiskeluterveydenhuoltoon korvamerkitään riittävästi rahaa kuntakohtaisesti ennen ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtymistä YTHS:n piiriin. 16

17 SOMA: Kaikille opiskelijoille tulee tarjota kesäopintoja! Viime aikoina on puhuttu paljon työurien pidentämisestä. Tähän keskusteluun on vahvasti myös liittynyt opintoaikojen lyhentäminen. Opiskelijoiden on mahdollista valmistua kesän aikana, mikäli heille on tarjolla riittävästi kesäopintoja. Kesäopintojen tarjonnassa korkeakoulut voivat tehdä yhteistyötä järjestämällä yhteisiä kesäopintoja. Kesäopintoja tulee olla tarjolla vähintään 5 op/kk, jotta opiskelija voi aidosti opiskella myös kesällä. Vasta 5 op/kk oikeuttaa kelan opintotukeen. Tällä hetkellä opiskelija jää tyhjän päälle, mikäli hän ei saa kesätyöpaikkaa, eikä hänellä ole mahdollisuutta suorittaa kesäopintoja. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen vaikuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriöön ja korkeakouluihin sen puolesta, että jokaisessa korkeakoulussa tarjotaan vähintään 5op/kk kesäopintoja jokaiselle korkeakoulun koulutusalalle. SOMA: Korkeakouluopiskelijoita ei tule siirtää yleisen asumistuen piiriin! Jos nykyinen opintotuen asumislisä lakkautettaisiin ja opiskelijat siirrettäisiin yleisen asumistuen piiriin, yli opiskelijaa jäisi kokonaan ilman asumisen tukea ja noin opiskelijan tuki pienenisi. Tämä johtuu yleisen asumistuen opintotukea matalimmista tulorajoista ja tarveharkinnasta puolison tulojen mukaan. Koska opintotuesta on juuri poistettu puolison tulojen vaikutus, olisi nurinkurista, mikäli kehitys ottaisi seuraavaksi askeleen taaksepäin. Asumistuen ruokakuntakohtaisuus palauttaisi opiskelijoille avoliiton selvittämiseen liittyvät ongelmat. Lisäksi opintoraha voitaisiin ottaa huomioon asumistuen saamiseen vaikuttavana pysyvänä kuukausitulona kuten muutkin veronalaiset perusturvaetuudet. Sen seurauksena asumisen tuki poistuisi edellisten lisäksi yli muulta asumislisän saajalta ja uudistettua asumistukea saavilla tuen korotus puolittuisi alle 100 euroon vuodessa. Jos opintotuen asumislisä lakkautettaisiin, joutuisi opiskelija kohtaamaan selvästi nykyistä enemmän byrokratiaa. Opintoraha ja lainantakaus haettaisiin eri paikasta kuin yleinen asumistuki. Tämän seurauksena täytettävien hakemuksien ja liitteiden määrä kasvaisi. Myös tulovalvonnasta tulisi opiskelijoille hankalampaa, sillä yleisessä asumistuessa ja opintotuessa tulovalvonnan logiikka on aivan erilainen. Moni opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan opiskelijavaihdossa ulkomailla. Opiskelijavaihdon lisäksi opiskelijat tekevät työharjoitteluja ulkomailla. Nykyinen opintotuen asumislisä voidaan myöntää myös ulkomailla suoritettaviin opintoihin. Yleisen asumistuen yksi ongelma on, että sitä ei voida myöntää ulkomaille. Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin leikkaisi noin 33 miljoonaa euroa opiskelijoiden asumisen tukea. Millä tavalla 33 miljoonan euron leikkaus tukee opiskelijoiden taloudellista asemaa asumisen suhteen? Opiskelijat joutuisivat hakemaan tuon summan työmarkkinoilta, jolloin on erittäin todennäköistä, että opintoajat edelleen pitkittyisivät. 17

18 Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen vastustamaan korkeakouluopiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. SOMA: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimivaksi Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, eli AHOT, on yhä vieras termi monelle korkeakouluopiskelijalle. AHOT on tärkeä osa elinikäistä oppimista, sillä sen avulla voidaan tunnistaa myös muualla kuin koulunpenkillä hankittua osaamista. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen korkeakoulussa on opiskelijan oikeus, ei velvollisuus. AHOT-prosessi aloitetaan aina opiskelijan aloitteesta. Korkeakoulut ovat autonomisia, ja niillä on lakisääteinen vastuu tuottamiensa tutkintojen laadusta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Siksi on tärkeää, että korkeakoululla on selkeät toimintamallit AHOT:n suhteen. Käytäntöjen tulee olla läpinäkyviä, yhdenmukaisia ja luotettavia, jotta opiskelijoiden osaaminen merkitään opintorekisteriin oikeilla ja yhdenvertaisilla perusteilla. Osaamisen näyttämisen työkaluja korkeakoululla on käytössään useita: henkilökohtainen opetussuunnitelma, portfoliot, oppimispäiväkirjat, esseet, esitelmät ja taidonnäytöt aidoissa tai simuloiduissa tilanteissa. Näillä tavoilla opiskelijan pitäisi pystyä todentamaan korkeakoululle osaamisensa. Käytännöt ovat kuitenkin opiskelijoille vieraita ja ohjaus aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisprosessissa on heikkoa. Opiskelijoilla pitäisi olla enemmän tietoa siitä, miten AHOT toimii korkeakoulussa, ja heitä tulisi ohjata pohtimaan, onko heidän osaamisensa jo samalla tasolla kuin mitä opetussuunnitelman oppimistavoitteissa on kirjattu. Hyväksyessään tämän aloitteen liittokokous velvoittaa liittohallituksen vaikuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriöön ja korkeakouluihin sen puolesta, että korkeakoulut yhtenäistävät ja kehittävät aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työkalujaan. OSY: SONKin jatkettava aktiivista ulkoista viestintää SONKin liittohallitus on viimeisen vuoden ajan pitänyt yllä blogia. Liittohallituksen jäsenet ovat vuorollaan kirjoittaneet blogiin joko liittokokouksen aloitteiden pohjalta tai omista aiheistaan. Tekstejä on julkaistu noin kerran viikossa. Lisäksi blogissa on julkaistu SONKin kannanotot. Blogi on kerännyt hyvin julkisuutta. Sitä on jaettu yhteisöpalvelu Facebookissa ja se on kirvoittanut keskustelua laajemminkin. Blogi on toiminut myös liittohallituksen jäsenten koulutuksellisena välineenä. OSY esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen SONKin liittohallitus sitoutuu pitämään yllä SONKin blogia demari.fi -sivustolla vuonna Liittohallitus valitsee keskuudestaan blogivastaavan, joka huolehtii blogin päivittämisestä. 18

19 Vesa Niemi: SONKin piristettävä maatalouspoliittista asiantuntemustaan Ajoittain sosialidemokraattisessa liikkeessä esitetään aloitteita ja ideoita maatalouspoliittisista asioista kuten vaikka maataloustuista sekä luomutuotannosta. Kuitenkaan maataloutta ja ruuantuotantoa ei yleensä käsitellä kuin pintapuolisesti ohjelmissa ja useimmiten sivulauseessa globaalia elintarviketaloutta ja kestävää kehitystä käsiteltäessä. Maatalouden ja muun alkutuotannon merkitys ei ole vähentynyt, vaan merkityksen muoto on muuttunut. Alkutuotantoa suoraan elinkeinonaan harjoittavia on Suomessa sangen vähän, joten keskeinen kysymys ei nykyisin ole maatalousyrittäjien toimeentulo vaan ympäristönsuojelullisesti kestävän luonnonvarojen käytön ohjaaminen. Sosialidemokraattisella liikkeellä on aiheessa paljon petraamista, sillä ohjelmatyön puuttuessa asiantuntemusta ja syvällistä näkemystä aiheesta ei ole päässyt muodostumaan. Sosialidemokraattisessa maatalouspolitiikassa on aukko, joka tulisi paikata, jotta liike pystyisi syöksemään keskustan yhä pienempään kannatukseen. SONKilla on merkittävä rooli sosialidemokraattisen aatemaailman kehittämisessä. Tähän rooliin sopii hyvin maatalouspoliittisen osaamisen lisääminen sekä sosialidemokraattisen näkemyksen muodostaminen. Tämän aloitteen tarkoitus ei ole sitoa liittohallituksen käsiä järjestämään seminaaria tai kirjoittamaan maatalouspoliittista ohjelmaa, vaan ohjata pohtimaan keinoja piristää maatalouspoliittista keskustelua sosialidemokraattisen liikkeen sisällä, vaikka tähän asiantuntijavetoiset seminaarit sekä ohjelmatyö toki auttaisivat. Tämän aloitteen hyväksyessään liittokokous velvoittaa liittohallitusta selvittämään sekä resurssien niin mahdollistaessa myös toteuttamaan keinoja sosialidemokraattisen maatalouspoliittisen keskustelun sekä asiantuntemuksen kehittämiseen. 19

20 20

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016

Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016 Järjestö Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Toimintasuunnitelma 2016 Liiton toimisto SONKin toimisto koostuu puheenjohtajasta ja pääsihteeristä. Puheenjohtajalle maksetaan luottamustoimesta palkkio,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Saatekirje liittokokousmateriaaleille

Saatekirje liittokokousmateriaaleille SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 00 Sivu 1 / 6 Saatekirje liittokokousmateriaaleille 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Arvoisa

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Miksi meillä on YTHS?

Miksi meillä on YTHS? Tilannekatsaus AYY:n edustajiston jäsenille YTHS:n rahoituksen tilanteesta Miksi meillä on YTHS? Opiskelijaterveydenhuoltoon erikoistuminen Terveydenedistämistyö (yhteisöterveys) Ennaltaehkäisevää Tutkimukset

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt Sivu 1 / 10 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi

www.tyy.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto 16.2.2015 Sami-Petteri Seppä tyy-sopo@utu.fi Minttu Naarminen tyy-soposihteeri@utu.fi Koponeuvosto Mikä ihmeen kaksiportainen opintotuki Miten vaikuttaa opintojen rakenteisiin Mitä TYY tekee

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Lausunto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 4.10.2013 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) lausunto Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokouksen ennakkomateriaaleista Jyväskylän

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Sessio B4: Englannin kielen testit ja moni muu asia apuna opiskelijavalinnoissa Kv-kevätpäivät 2014 Katri Ventus, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi

KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi KOULUTUSOHJELMA- ja TUTKINTORAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 13.10.2011 Kommenttipuheenvuoro/HS ARENE Timo Luopajärvi 1. ARENEn koulutusohjelmaprojektin johtopäätökset Raportti jätetty OKM:lle toukokuussa 2010,

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola

Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola AJANKOHTAISTA TURUN YLIOPISTOSSA Abien vanhempien infoilta järjestettiin marraskuussa 2014 toista kertaa. Luentotallenne utu.fi-sivuilla. Opiskelijalähettiläät

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot