Kuopion steinerkoulu Virkkula. Lukio-opas

Transkriptio

1 Kuopion steinerkoulu Virkkula Lukio-opas

2 KUOPION STEINERKOULU VIRKKULA Kuopion steinerkoulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu, toisin sanoen opetus on suunniteltu etenemään ikäkausiopetuksena ensimmäisestä luokasta kahdenteentoista luokkaan saakka pääosin samassa ryhmässä. Koulussa on lisäksi ylioppilaskirjoituksiin valmentava 13. luokka. Kuopion steinerkoulun lukioaste on Lahden Rudolf Steiner -koulun toimintayksikkö. Opetusmenetelmät perustuvat Rudolf Steinerin kehittämään ihmiskäsitykseen. Opetus pyrkii tasapainoisesti huomioimaan tiedollisen kasvatuksen lisäksi myös taiteellisen, toiminnallisen, moraalisen ja sosiaalisen kasvatuksen. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto ja saada lukion päättötodistus jo kolmannen lukiovuoden (12. luokka) keväällä. Steinerkoulujen neljäs lukiovuosi (13. luokka) on kuitenkin mahdollisuus, jolla kireää opiskelutahtia yleensä helpotetaan. Lukion suorittaminen koulussamme antaa samat jatko-opintokelpoisuudet kuin niiden suorittaminen muissa lukioissa. Ylioppilastutkinnolla voi hakea mm. toisen asteen ylioppilaspohjaiseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan sekä lukion päättötodistus että onnistuneet ylioppilaskirjoitukset. OPISKELUOHJEITA Tänään jos ymmärrä emme, on viisaampi huomisemme, ja aamu selkeä lie. (Helvi Juvonen 1952) Lukio-opiskelu vaatii vastuun ottamista omasta opiskelusta. Se vaatii ponnistelua ja pitkäjänteisyyttä. Säännöllinen työskentely ja vaivannäkö tuottavat parhaan tuloksen. Lukiossa sinulla on aiempaa suurempi mahdollisuus suunnitella omia opintojasi. Muista kuitenkin, että vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Kiinnitä alusta alkaen huomiota opiskelutekniikkaasi ja kehitä sitä jatkuvasti. Oppiaineiden kurssit ovat tiiviitä ja laajoja. Ulkoluku ei riitä, on myös ymmärrettävä asiat. Yritä huolehtia itse motivoitumisestasi etsi aktiivisesti asioiden positiivisia puolia. Oppiminen on tehokkainta, kun käytät vaihtelevasti eri oppimistapoja tai niiden yhdistelmiä. Opinto-ohjaajan ja/tai aineenopettajien ohjauksessa opit uusia oppimistekniikoita. Löydä omat vahvuutesi. Harjoitus tekee mestarin. Oppitunneista saat eniten hyötyä, kun olet itse rakentavalla tavalla aktiivinen. Kysele, kuuntele, väittele, harjoittele, tee muistiinpanoja yksilöllisesti. Anna opiskelutovereillesi oppimisen rauha ja vaadi oppimisrauhaa itsellesi. Onnistuminen vaatii älyllistä uteliaisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Arvioi voimasi oikein. Suunnittele opiskeluaikataulusi ja tavoitteesi voimavarojesi ja motivaatiosi mukaisesti. Älä jätä kokeisiin valmistautumista viimeisten iltojen ja öiden varaan, vaan opettele ennakoimaan tulevat tilanteet. 1

3 Älä lannistu vaikeuksista. Voit helpottaa opiskeluasi perustamalla opiskelutovereidesi kanssa vaikkapa opiskelupiirin, jossa opettelette yhdessä hankalia asioita. Opettajat suosittelevat lämpimästi tätä menetelmää! Kouluyhteisömme kaikilla jäsenillä on yhteinen päämäärä: myönteinen, kannustava ja oppimista helpottava ilmapiiri. Opiskelu on parhaimmillaan iloista ja palkitsevaa. Lukioaika on ihmisen elämässä kuin kukkanupun aukeaminen täyteen kukoistukseen. Vinkkejä oppimiseen oleellista ei ole opiskelun määrä, vaan laatu muista huolehtia itsestäsi ja hyvinvoinnistasi hyvä opiskeluympäristö (mm. valo ja rauha) on tärkeä aseta itsellesi väli- ja päätavoitteita muista, että muutos vaatii usein pieniä askelia kehitä opiskelutapojasi tee itsellesi opiskelulukujärjestys luota itseesi ja ole rohkean luova kiinnostus lisää oppimista tarkista oma opiskeluasenteesi OPINTOJEN RAKENNE Opiskelijan valintoihin vaikuttaa kolme seikkaa: Valtakunnallinen lainsäädäntö, opetuksen järjestämislupa sekä yo-kokeeseen valittavat aineet. 1) Lainsäädännön vaikutus: Lukion päättötodistuksen saamiseksi opiskelijalla tulee olla suoritettuna vähintään 75 kurssia, joista osa on valtakunnallisia pakollisia tai syventäviä kursseja ja osa koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Valtakunnallisia syventäviä kursseja täytyy olla suoritettuna vähintään 10. 2) Opetuksen järjestämisluvan vaikutus: Lukio-opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 :ssä säädetystä pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Erityisen koulutustehtävän mukaisten kurssien tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja. (Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämislupa Lahden Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistykselle ) 3) Ylioppilaskokeen vaikutus: Jotta opiskelija voi osallistua jonkin aineen yo-kokeeseen, hänellä tulee olla suoritettuna kyseisessä oppiaineessa vähintään pakolliset kurssit. Suotavaa on, että opiskelija 2

4 suorittaa kirjoitettavissa aineissa myös valtakunnalliset syventävät kurssit, sillä yo-kokeet perustuvat sekä pakollisten että syventävien kurssien sisältöihin. Tämä vaatimus rajoittaa huojennusmahdollisuuden käyttöä (ks. edeltä kohta 2). Opiskelijan oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät (esimerkiksi pitkä ja lyhyt matematiikka). Kursseihin liittyviä yleisiä termejä Kurssi on keskimäärin 38 tuntia, joka vastaa tällä hetkellä käytössä olevaa jaksoa tai yhtä viikkotuntia lukuvuoden ajan. Pakolliset kurssit ovat valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kaikissa lukioissa toteutettavia sisällöiltään yhtenäisiä kursseja. Jotta voisit osallistua jonkin aineen yo-kokeeseen, sinulla tulee olla suoritettuna kyseisen aineen pakolliset kurssit. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä sisällöiltään yhtenäisiä kursseja. Jotta menestyisit hyvin yokokeessa, sinun kannattaa opiskella valtakunnalliset syventävät kurssit niissä aineissa, jotka aiot kirjoittaa. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat kunkin koulun omia kursseja. Steinerkoulussa soveltavina kursseina on erityisen koulutustehtävän mukaisia kursseja, kuten eurytmia, ekologian leiri ja päättötyö. Lisäksi syventävät kurssit voivat olla mm. eri oppiaineita yhdisteleviä kursseja, taito- ja taideaineisiin kuuluvia kursseja, menetelmäkursseja ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja. Myös lukiodiplomit ja muiden koulutuksen järjestäjien kurssit (esim. ammattiopiston kurssit tai lukion tehtävään soveltuvat muut opinnot) ovat soveltavia kursseja. Kurssivalintoja koskevia määräyksiä: 1) Pitkän oppimäärän vaihto lyhyeen: Ennen vaihtoa järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat läsnä opiskelija ja hänen huoltajansa, luokanvalvoja ja kyseisen oppiaineen opettaja(t). Keskustelutilaisuudesta laaditaan muistio. 2) Pakollisten valtakunnallisten kurssien jättäminen pois: Järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat läsnä opiskelija, hänen huoltajansa ja opinto-ohjaaja, sekä tarvittaessa kyseisen oppiaineen opettaja, erityisopettaja ja apulaisrehtori. 3) Valinnaisen kurssin jättäminen pois: Valintalomakkeessa oleva opiskelijan allekirjoitus on sitova, joten kerran valittua kurssia ei voi jättää pois. 3

5 ARVIOINTI Opintojen arviointi Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että koulutyön päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arvioinnissa huomioidaan myös valtakunnalliset perusteet. Steinerkouluissa annetaan numeeristen kurssitodistusten lisäksi keväällä lukuvuoden aikana suoritetusta kursseista myös sanalliset arvioinnit, joissa edellä esitettyjä arvioinnin näkökohtia pyritään toteuttamaan. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Opiskelija-arvioinnin termejä Kertaus, koe (kurssikoe, loppukoe) Kurssin suoritukseen kuuluu yleensä yksi tai useampi kertaus/koe, jotka suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneilla. Koeaikatauluista sovitaan kurssin opettajan kanssa. Uusintakoe, rästikoe Kokeet, joista on saatu hylätty arvosana sekä esim. sairauspoissaolon vuoksi rästiin jääneet kokeet suoritetaan erillisenä uusintakoepäivänä, ellei opettajan kanssa sovita muuta ajankohtaa. Rästikokeeseen ja uusintakokeeseen on ilmoittauduttava etukäteen täyttämällä ilmoittautumiskaavake. Kaavake toimitetaan suoraan ko. aineen opettajalle viimeistään viikkoa ennen koetta (edellisen viikon perjantaina). Kokeita, joista on saatu hyväksytty arvosana voi opettajakunnan tekemän päätöksen mukaisesti uusia vain kerran vuodessa, kesäkuun uusintakoepäivänä. Ilmoittautuminen uusintakokeeseen on sitova. Jos jätät saapumatta kokeeseen, menetät yhden uusintokoekerran. Mikäli selvität poissaolosi lääkärintodistuksella, et menetä uusintakoemahdollisuutta. Samana uusintokoepäivänä voi tehdä enintään kaksi koetta. Uusintakokeet järjestetään n. kerran kuussa perjantaisin klo , tarkasta ajankohdat lukukauden alkaessa luokanohjaajalta. Itsenäinen suoritus (tenttiminen) Opiskelija voi erityisestä syystä saada oikeuden suorittaa kurssin osallistumatta opetukseen. Kurssin suorittaminen tenttimällä edellyttää kurssin opettajan kanssa kirjallisesti sovittavia suorituksia. Nämä suoritukset ovat aine- ja kurssikohtaisesti erilaisia, esimerkiksi suullinen koe, kirjalliset suoritukset ja kurssikoe. Katso tarkemmin kohdasta itsenäinen opiskelu. 4

6 Preliminäärikoe Kielissä, äidinkielessä ja matematiikassa sekä joissakin reaaliaineissa voidaan järjestää preliminäärikoe viimeisen kurssin yhteydessä ennen ylioppilaskirjoituksia. Preliminäärikokeessa harjoitellaan yo-koetilannetta. Se voi olla samalla kurssikoe. Valmistava kuulustelu, abitreenit Ennen kirjallisia ylioppilaskirjoituksia lukulomalla järjestettävä valmistava kuulustelu on osa lukio-opintoja. Kuulustelut ovat vapaaehtoisia, mutta yo-tutkintoon valmentavina ne ovat suositeltavia kirjoitettavissa aineissa. Kuulustelu auttaa valmistautumisessa ylioppilastutkintoon ja tehostaa oppilaan itsenäistä työskentelyä. Kuulustelu voi olla suullinen tai kirjallinen, tai niiden yhdistelmä. Korotustentti Korotustentti tarjoaa koulun päättövaiheessa olevalle opiskelijalle mahdollisuuden arvosanansa korottamiseen. Korotus edellyttää vakuuttavaa näyttöä opiskelijan kyseisen aineen koko oppimäärässä, siksi kyseeseen tulevat 1-3 kurssia sisältävät oppiaineet. Korotustenttejä järjestetään keväällä kirjallisten kokeiden jälkeen. Kurssien arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10 (erinomainen); soveltavat kurssit voidaan arvostella merkinnöin hylätty (H) tai suoritettu (S). Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Kurssin arviointitavoista kerrotaan opiskelijoille kurssin alkaessa. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten (mm. esseet, aineet, vihkotyöskentely) arviointiin. Kurssiin liittyvät työt on palautettava kurssikokeeseen mennessä, ellei toisin sovita. Palauttamattomat työt alentavat kurssiarvosanaa tai johtavat kurssin hylkäämiseen tai arvostelematta jättämiseen. Kurssi jätetään arvostelematta myös, jos ei ole olemassa mitään näyttöä opiskelijan osaamisesta. Opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa arvioinnissa huomioon. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Opiskelijan opiskellessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Soveltavat kurssit voivat kuulua oppiaineen oppimäärään opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Soveltavat kurssit voivat myös vaikuttaa arviointiin arvosanaa korottavana lisänäyttönä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. 5

7 Itsenäinen opiskelu Opiskelijalle voidaan myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Kurssin itsenäinen opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja vastuullista työntekoa sekä tehtyyn aikatauluun sitoutumista. Suoritukseen kuuluu opettajan kanssa sovittuja opiskelutehtäviä ja kurssikoe. Tärkeää tietoa itsenäisestä opiskelusta: Oppiaineen ensimmäinen kurssi on opiskeltava luokkaopetuksessa. Jos aineessa on vain yksi pakollinen kurssi, ei sitä voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäisen suorituksen ehtona on, että edellisestä kurssisuorituksesta on vähintään arvosana 8. Kurssin suorittamisesta itsenäisesti on sovittava kurssin opettajan kanssa etukäteen. Opettaja antaa opiskeluohjeet, aikataulun ja kurssin työt sekä ylimääräisiä tehtäviä. Sovittua aikataulua on noudatettava. Luokkaopetuksessa aloitettua kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, jos se on keskeytynyt poissaolojen vuoksi. Itsenäisesti suoritus ei ole helpotettu versio kurssista, vaan pikemminkin päinvastoin: itsenäisesti suoritettu kurssi on yleensä luokkaopetusta vaativampi! Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteeltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Koulu voi edellyttää joitakin lisäsuorituksia kurssin hyväksymiseksi. Menettelytavoista ja hyväksi lukemisesta on aina sovittava etukäteen opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Pakollisista kursseista tulee esittää kurssin opetussuunnitelma sekä annetut näytöt (kirjoitelmat, kurssikokeet). Päättöarviointi (oppimäärän arviointi) Oppiaineen oppimäärä on suoritettu, kun kaikista oppiaineen suoritetuista pakollisista ja valituista syventävistä kursseista vähintään 2/3 on hyväksytysti suoritettuja. Arvosanalla arvioitavista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja enintään seuraavasti: Kurssien lukumäärä Hylättyjä 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen arvosana määräytyy pääsääntöisesti suoritettujen kurssien aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen arvosanaa voi aineenopettaja harkintansa mukaan korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää paremmat. Tämä voi tapahtua erillisessä kuulustelussa 6

8 (korotustentissä). Myös soveltavien kurssien suorituksia voidaan käyttää perusteina arvosanan korottamiseen. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä. Opiskelija voi pyytää päättötodistukseensa suoritusmerkinnän liikunnasta sekä yhden kurssin käsittävistä pakollisista oppiaineista ja korkeintaan kaksi kurssia käsittävästä valinnaisesta vieraasta kielestä. Pyyntö tehdään kirjallisesti vuosirehtorille kuukautta ennen päättötodistuksen saantia. Soveltavat kurssit arvioidaan pääasiassa suoritusmerkinnällä. Uskonnon tai elämänkatsomustiedon arvosana annetaan siinä oppiaineessa, jota opiskelija on viimeksi opiskellut. Arvosana voidaan näissä aineissa antaa, kun opiskelija on opiskellut koko oppimäärän. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, ellei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä opiskeluaikaan pidennystä. Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukion oppimäärää 1 momentissa mainitussa ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. (Lukiolaki 24 ) Mikäli opintosi uhkaavat venyä yli 4-vuotisiksi, tulee sinun hyvissä ajoin anoa oikeutta viidenteen opiskeluvuoteen. Vapaamuotoinen hakemus osoitetaan opettajakollegiolle. Oikeus myönnetään vain erityisen painavista syistä, laiska opiskelutahti ei ole riittävä peruste opiskeluajan pidentämiseen. Lukiossa annettavat todistukset Lainsäädännön mukaan lukiossa voidaan antaa vain kolmenlaisia todistuksia: 1) lukion päättötodistus, 2) erotodistus ja 3) todistus yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen koko oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. Lukion päättötodistus voidaan antaa vain yhden kerran. Vaikka opiskelijalla olisi koossa lukion päättötodistukseen vaadittavat kurssit jo 12. luokan keväällä, mutta hän jatkaa vielä 13. luokalle, ei lukion päättötodistusta voida tällöin antaa 12. luokan keväällä. 7

9 LÄSNÄOLO Lukioasteelle tuleminen on vapaaehtoista. Opinnot aloitettuaan lukiolainen on kuitenkin velvollinen osallistumaan opetukseen. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on saanut siihen luvan. Tämä voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia. Luokanohjaaja voi myöntää luvan korkeintaan kolme päivää kestävään poissaoloon. Pidempiin poissaoloihin tarvitaan vapaamuotoinen kirjallinen anomus, joka osoitetaan koulun rehtorille ja toimitetaan hyvissä ajoin etukäteen. Pitkistä sairauslomista (viikko tai sitä pidempi ajanjakso) opiskelijan on toimitettava lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen perusteella on mahdollisuus neuvotella oppituntien korvaamisesta lisätehtävillä. Lyhyistäkin sairauspoissaoloista on annettava selvitys mahdollisimman pian. Luokanohjaajan kanssa voidaan sopia paras menettelytapa. Kaikista poissaolosta on annettava selvitys kyseisen aineen opettajalle mahdollisimman nopeasti. Selvittämättömät poissaolot, sekä sellaiset selvitetyt poissaolot, joiden syy ei ole hyväksyttävä, vaikuttavat kurssin arviointiin alentavasti. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat sairaus tai etukäteen myönnetty poissaololupa. Poissaolojen korvaamisesta lisätehtävillä on opiskelijan oma-aloitteisesti neuvoteltava aineenopettajan kanssa. Huom. Tunneille on tultava ajoissa. Kolme myöhästymiskertaa lasketaan yhdeksi poissaoloksi, joka on selvitettävä aineenopettajalle. Erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista otetaan huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Diagnoosin saaminen on myös erityisen tärkeää ylioppilaskirjoituksia varten, sillä myös yokirjoituksissa on mahdollista saada yo-kokeisiin erityisjärjestelyjä lääkärin diagnosoimien vammojen/vaikeuksien perusteella (ks. kohta Lukitodistus s.19). Toimita mahdolliset diagnoosisi nähtäväksi luokanohjaajalle heti lukio-opinnot aloitettuasi. Lukio-opintojen aikana tehtävissä diagnooseissa käänny koulun oppilashuoltoryhmän puoleen. 8

10 TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Syyslukukausi: Koulu alkaa (ma) perusasteella klo 9.00, lukiossa klo Lauantaikoulupäivä (la) klo 9-12 Koulupäivä ja Mikkelin markkinat (la) Martinpäivän lyhtykulkue pe luokille 1-3 Adventtijuhla pe klo 8.10 Itsenäisyyspäivän juhla ke (klo 8.10) ja mahdollinen YO-juhla (klo 12.15) Lucia-kulkue to Joulujuhlat (pe) : luokat 1-8 klo 18.00, luokat 9-13 klo Joulukirkko ja -puuro (la) Kevätlukukausi: Koulu alkaa (ma) klo 9.00, jonka jälkeen opetusta lukujärjestyksen mukaisesti Koulupäivä ja avoimet ovet (la) Talviliikuntapäivä (pe) Kevätjuhla LOMA-AJAT: Syysloma, vko 42 ( ) Itsenäisyyspäivä ja ylimääräinen vapaa Joululoma Talviloma, vko 10 ( ) Pääsiäinen Helatorstai ja ylimääräinen vapaa Työpäiviä lukuvuonna : Syyslukukausi 91 Kevätlukukausi 97 Yht. 188 Ylioppilaskirjoitukset Syksyn 2012 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, ranska, venäjä/espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, ranska, venäjä, englanti, espanja/italia 9

11 Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe ma ke äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe vieras kieli, pitkä oppimäärä reaali I: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe reaali II: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame Kevään 2013 koepäivät Kirjallinen koe pe 8.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 11.2 toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, saksa, venäjä, ranska/espanja ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa, venäjä, englanti, ranska, espanja/italia Kirjalliset kokeet ma ke pe ma ke pe 22.3 ma ke äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe reaali I: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä reaali II: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame KOEJÄRJESTELYISTÄ KERROTAAN TARKEMMIN ABIEN INFOTILAISUUKSISSA. 10

12 KUOPION STEINERKOULUN KURSSIRAKENNE Oppiaine Koodi Pakolliset Syventävät Soveltavat Äidinkieli ÄI A-kieli ENA, SAA, (RUA) Ruotsi B1/ A-taso RUB/RUA 5/6 2 3 B2-kieli SA, RA 8 1 B3-kieli SA, RA 8 1 Ma pitkä MAA Ma lyhyt MAB Biologia BI Maantiede GE Fysiikka FY Kemia KE Uskonto (ev.lut ja ort), ET UE, UO, ET 3 2 Filosofia FI Historia HI Yhteiskuntaoppi YH Psykologia PS Terveystieto TE Liikunta LI Musiikki MU Kuvataide KU Opinto-ohjaus OP 1 1 Pakolliset: Valtakunnalliset pakolliset kurssit, yhteensä kurssia (riippuen matematiikasta) Syventävät: Suoritettava vähintään 10 kurssia Soveltavat: Koulun omia kursseja sekä vapaasti valittavia kursseja, joita ei järjestetä joka vuosi tai joita voi suorittaa itsenäisesti. Kaikki taulukon kurssit eivät toteudu lukuvuonna

13 LUKION KURSSIT JAKSOITTAIN LUKUVUONNA ÄI EN 1.jakso ( ) ÄI1, ÄI4 (jaksot 1-2), ÄI8 (jaksot 1-2), ÄI9 (jaksot 1-2) 2.jakso ( ) ÄI2, ÄI4 (jaksot 1-2), ÄI8 (jaksot 1-2), ÄI9 (jaksot 1-2), ÄI10 3.jakso ( ) 4.jakso ( ) ÄI11, ÄI5 (jaksot 3-4) ÄI3, ÄI5 (jaksot 3-4) ENA1, ENA7 ENA3, ENA8 ENA6 ENA2, ENA4 RU SA / RA RUB3 (jaksot 1-2), RUB5, RUB10 RUB1 (jaksot 2-3), RUB3 (jaksot 1-2), RUB7 (jaksot 2-3) RUB1 (jaksot 2-3), RUB4 (jaksot 3-4), RUB7 (jaksot 2-3) MAA MAA MAA RUB2, RUB4 (jaksot 3-4) MAB MAB3, MAB12 MAB1 MAB4, MAB11 MAB2, MAB6 BI BI6 BI7 BI1, BI2 BI9 GE GE2 GE1 FY FY1 FY3 FY10 KE KE1 KE1 KE3 UE UO ET FI FI1 HI HI3 HI6 HI1 HI2 YH YH1 YH3, YH6 PS PS1, PS5 PS2, PS3 UE1, UE3 MU MU1 (jaksot 3-4) MU1 (jaksot 3-4) KU KU2, KU10 KU8, KU9 KU6 KU11 KÄS KÄS2 LI LI1 (jaksot 1-2) LI1 (jaksot 1-2) LI2 (jaksot 3-4) LI2 (jaksot 3-4) TE TE1, TE2 TE3 OPO EU OPO1(10), OPO2 (jaksot 1-2) Erityistehtävän BI6, KU10 mukaiset kurssit (steinerkurssit) OPO1(11), OPO1(12), OPO2 (jaksot 1-2) ET1 OPO1(10) OPO1 (11), OPO1(12) ÄI10, BI7, KU8, KU9 ÄI11, YH6, KU6, KÄS2 BI9, FY10, KU11 Lisäksi: Päättötyö, Median maailma (ÄI12), Parsifal (ÄI13), LI7, ruotsin ja englannin kirjallisuuskurssit itsenäisesti suoritettavina. 12

14 Koulun erityistehtävän mukaiset kurssit lukuvuonna Kurssi luokka-aste Näytelmä (ÄI10) 12 Luova kirjoittaminen (ÄI11) 10 Ekologian leiri (BI6) 10 Ihmisoppi (BI7) 10 Evoluutio eli eliökunnan kehity (BI9) 12 Aalto-opin perusteita Yrittäjyys (YH6) 11 Painografiikka (KU6) 10 Muovailu (KU8) Arkkitehtuuri (KU9) Kuvanveisto (KU10) 12 Kulttuurimatka (KU11) 12 Kirjansidonta (KÄS2) Päättötyö (PÄT1-2)* 12 *Päättötyö on laajuudeltaan 1-2 kurssia ja se voidaan aiheesta riippuen hyväksyä myös jonkin oppiaineen soveltavaksi kurssiksi. Tarkat kurssikuvaukset voit lukea koulun opetussuunnitelmasta. VIRKKULAN JAKSOT jakso pituus (pv) viikot pvm

15 VIRKKULAN HENKILÖKUNTA Vuosirehtori Anne Kosunen (p ) Apulaisrehtori Heidi Salo (p ) Opintosihteeri Kirsi Miettinen (p ) Opinto-ohjaaja Anna Päivinen (p ) Koulu kuraattori Kaisa Kajo (p ) Oppilaskunnan ohjaava opettaja Marika Heiskanen Luokanvalvojat Katri Ahokas 10. lk Katri Ahokas 11. lk Marika Heiskanen 12. lk Anneli Mikkonen 13. lk Aineenopettajat ja tuntiopettajat (TO) K atri Ahokas äidinkieli Marika Heiskanen historia, yhteiskuntaoppi, evankelisluterilainen uskonto Suvi Korhonen liikunta Jaska Kosonen fysiikka, matematiikka Kalevi Lahtinen erityisopetus Aki Luostarinen (TO) psykologia Anneli Mikkonen matematiikka, kemia Raili Nokso-Koivisto biologia, maantiede, terveystieto, ekologian leiri Anna Päivinen opinto-ohjaus, elämänkatsomustieto, filosofia Jaana Rissanen (TO) käsityö Marjatta Rosengren englanti, saksa Heidi Salo ruotsi Ilari Sivonen (TO) liikunta Tiina Taskinen-Viinikainen (TO) musiikki Mari Teittinen (TO) terveystieto Enni Vekkeli kuvataide Perusopetuksen luokanopettajat Anja Mustonen Enni Vekkeli Anne Rajala Tiina Sirviö Suvi Korhonen Paula Tanhuanpää Anne Kosunen Raili Nokso-Koivisto Heidi Salo 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk luokanohjaaja 14

16 OPPIKIRJALUETTELO Äidinkieli lk Äidinkieli ja kirjallisuus: Käsikirja (WSOY) sekä saman sarjan kielenhuollon vihko 10.lk Särmä, tehtäviä 3 (Otava), kurssille ÄI3 13.lk Ylioppilastekstejä 2011, kursseille ÄI8 ja ÄI9 Englanti 10.lk Open Road 1 (Otava), ENA1-kurssi Open Road 2 (Otava), ENA2-kurssi 11.lk Open Road 3 (Otava), ENA3-kurssi Open Road 4 (Otava), ENA4-kurssi 12.lk In Touch Course 6 (WSOY), ENA6-kurssi lk In Touch Course 7 (WSOY), ENA7-kurssi Ruotsi 10. lk Framsteg, Otava (Jukarainen, K., Harkoma, S. & Löthberg, K.) (tukikurssi, RUB10) Galleri 1, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB1) Galleri 2, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB2) Grammatik Galleri, Otava (käytössä koko lukion ajan) 11.LK Galleri 3, Otava (Blom, A., Hyypiä, A., Kaunisto, S. jne.) (RUB3) Galleri 4, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB4) Grammatik Galleri, Otava (käytössä koko lukion ajan) 12.lk Galleri 5, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB5) Galleri 7, Otava (Blom, A., Kaunisto, S., Paasonen, M. jne.) (RUB7) Grammatik Galleri, Otava (käytössä koko lukion ajan) MATEMATIIKKA (PITKÄ) LK LAUDATUR (OTAVA) JA MAOL-TAULUKOT MATEMATIIKKA (LYHYT) 10.LK VARIAABELI 1, 2 (OTAVA), MAOL-TAULUKOT (UUSIN PAINOS) 11.LK VARIAABELI 3, 4, 6 (OTAVA), MAOL-TAULUKOT (UUSIN PAINOS) 12.LK VARIAABELI 4, 7, 8, KERTAUSKIRJA (OTAVA), MAOL-TAULUKOT (UUSIN PAINOS) ELÄMÄNKATSOMUSTIETO LK DIALOGI HYVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ (TAMMI), (KURSSI ET1) PSYKOLOGIA 10.LK PS LUKION PSYKOLOGIA 1 (OTAVA), KURSSI LK PS LUKION PSYKOLOGIA 2 (OTAVA), KURSSI 2 PS LUKION PSYKOLOGIA 3 (OTAVA), KURSSI 3 12.LK PS LUKION PSYKOLOGIA 5 (OTAVA), KURSSI 5 15

17 OPINTOSOSIAALISET ETUUDET Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulon rahoitus siltä osin kuin rahoitusta ei katsota vanhempien velvollisuudeksi tai toimeentuloa ei ole muulla tavoin turvattu. Opintotuen myöntämisen perusteena ovat hakija opintomenestys ja taloudellisen tuen tarve. Opintojaan aloittavalle riittää oppilaitokseen hyväksyminen. Tämän jälkeen on edistyttävä opinnoissa, Tuettavien opintojen on oltava päätoimisia ja niiden on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Lukio-opinnot katsotaan päätoimiseksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 opintoviikkoa. Lisäksi edellytetään, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin taikka vähintään kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Kurssiin osallistumisella tarkoitetaan opetuksessa mukanaoloa. Tukioikeus päättyy viimeistään ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa. Tuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi opintojen alkamisajankohdasta lukien ja lisähakemuksesta neljänneksi lukuvuodeksi, jos päätoimiset lukio-opinnot jatkuvat. Tämän jälkeen opintotukea voidaan myöntää vain erityisen painavasta syystä. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha ja asumislisä ovat valtion rahoittamia etuuksia, jotka maksetaan kuukausittain opiskelijan pankkitilille. Opintoraha on veronalaista tukea. Opiskelijan asumismuoto ja perhesuhteet ratkaisevat, kuuluuko hän asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Opintolaina on laina, jonka opiskelija hakee valitsemastaan pankista sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty opintolainan valtiontakaus. Lainan ehdot opiskelija sopii pankin kanssa. Koska valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuutta. Laina maksetaan pankin varoista. Kun lainatakaus on myönnetty, opiskelija hakee opintolainaa valitsemastaan pankista. Opiskelija sopii lainan ehdot pankin kanssa. Koska valtio takaa opintolainan, lainalle ei tarvita muuta vakuutta. Lainan takaisinmaksu alkaa toisen asteen opintojen päätyttyä tai korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka on oikeutettu lapsilisään (alle 17-vuotias hakija). Opintotuen suuruuteen lisäksi vaikuttavat opiskelijan ikä, asumismuoto (yksin tai vanhempien kanssa) sekä vanhempien tulot. Opintotuessa otetaan huomioon myös muut veronalaiset etuudet ja tulot sekä apurahat ja ulkomailta saadut tulot. Opintotuen määrän laskemiseen ja opintotukihakemuksen käsittelyyn on olemassa laskenta- ja kyselyohjelmia KELAn sivuilla --> opiskelijalle --> opintoetuudet -- >opintotuki. Koulumatkatuki Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannukset. Tuki on tarkoitettu lukio-opintoja tai ammatillisia opintoja harjoittaville. Koulumatkakustannukset korvataan, kun matkan pituus ja kustannukset ylittävät laissa säädetyt rajat. Katso koulumatkatuesta 16

18 tarkemmin: --> opiskelijalle --> opintoetuudet --> koulumatkatuki tai käänny opintosihteerin puoleen. Opiskelijan pitkäaikainen sairaus Jos et pitkäkestoisen sairauden vuoksi pysty edistymään päätoimisissa opinnoissasi tavanomaiseen tapaan, on sinulla mahdollisuus saada sairauspäivärahaa. Lisätietoja: --> kun sairastat. Opiskelijaterveydenhuolto Koululla on tiistaisin kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Koululääkäri on paikalla suunnilleen kerran kuukaudessa. Koululla toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka voi ottaa hoitaakseen myös lukiolaisten asioita. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat vuosirehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, opintoohjaaja, koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja sekä tarvittaessa koululääkäri, psykologi, kriisityöntekijä jne. Opiskelijahuoltoon liittyen koululle on laadittu myös kriisisuunnitelma ja päihdehuoltosuunnitelma, jotka ovat opetussuunnitelman liitteinä. Opiskelu ulkomailla Voit viettää opiskeluvuoden myös ulkomailla, joko steinerlukiossa tai tavallisessa lukiossa. Ota riittävän ajoissa yhteyttä vastaanottajakouluusi. Koulumme opinto-ohjaaja neuvoo mielellään käytännön järjestelyissä. Ulkomaille lähtijä saa lisätietoja parhaiten Internet-sivuilta: ja YLIOPPILASTUTKINNON SUORITTAMINEN Kuopion steinerkoulu Virkkulassa ylioppilastutkinto suoritetaan yleensä 13. luokan aikana. Kirjoitukset on mahdollista suorittaa jo 12. luokalla. Syksyn kokeet järjestetään syyskuussa, jolloin kokeisiin osallistutaan opiskelun ohessa. Kevään kokeista kuullun ymmärtämiskokeet alkaen äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään helmikuussa ja loput kokeet varsinaisen koulutyön päätyttyä maalishuhtikuussa. Tutkinnon hajauttaminen Kaikki kokeet voi suorittaa kerralla, tai kirjoitukset voi hajauttaa suoritettavaksi korkeintaan kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana, esim. 12. luokan keväällä, 13. luokan syksyllä ja 13. luokan keväällä. 17

19 Osallistumisoikeus Opiskelija saa oikeuden osallistua kirjoituksiin silloin, kun kirjoitettavasta aineesta on suoritettu vähintään pakolliset kurssit. Menestyminen yo-kokeessa edellyttää kuitenkin myös syventävien kurssien suorittamista, tai vastaavien tietojen hankkimista muulla tavoin, sillä kokeiden tehtävät perustuvat sekä pakollisten että syventävien kurssien sisältöihin. Yo-tutkintotodistuksen myöntäminen edellyttää, että opiskelija saa myös lukion päättötodistuksen, eli on suorittanut lukion oppimäärän hyväksytysti. Ilmoittautuminen Syksyn yo-kokeeseen ilmoittaudutaan kesäkuun alussa (5.6. mennessä) ja kevään kokeeseen marraskuussa (viimeistään ). Ilmoittautumisessa käytetään koulun kaavaketta. Ilmoittautuminen on sitova. Yo-tutkintomaksut Perusmaksu yo-tutkintoon osallistumisesta on 14 ja ainekohtainen maksu 28 /aine. Perusmaksu maksetaan erikseen syksyltä ja keväältä. Tutkintomaksut maksetaan koulun lähettämällä laskulla ilmoittautumisen jälkeen. Pakolliset ja ylimääräiset kokeet Yo-kokeeseen on sisällytettävä vähintään neljä pakollista ainetta. Äidinkieli on kaikille pakollinen. Lisäksi kokelas valitsee itselleen kolme muuta pakollista ainetta seuraavista vaihtoehdoista: a-kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka ja reaaliaine. Vähintään yhdessä pakollisessa aineessa on suoritettava laaja koe; a-kieli tai pitkä matematiikka. Lisäksi kokelas voi, ja hänen on suositeltavaa, suorittaa ylimääräisiä kokeita. Ylimääräisten kokeiden suorittamisesta saa tiettyjen alojen pääsykokeissa lisäpisteitä. Ylimääräiset kokeet saattavat olla myös avuksi, mikäli kaikki pakolliset kokeet eivät menneet läpi. Ylimääräisistä kokeista on nimittäin mahdollista saada kompensaatiopisteitä. Ainereaalissa järjestetään yhdellä tutkintokerralla (esim. keväällä 2013) kaksi reaaliaineiden koepäivää seuraavasti: 1. koepäivä 2. koepäivä biologia evankelis-luterilainen uskonto filosofia ortodoksinen uskonto fysiikka elämänkatsomustieto historia kemia psykologia maantiede yhteiskuntaoppi terveystieto Esimerkki: jos haluat suorittaa esim. sekä biologian että psykologian kokeen, on sinun suoritettava toinen syksyllä ja toinen keväällä. Yhdellä tutkintokerralla voit suorittaa esim. biologian ja terveystiedon ainereaalit. Reaaliaineiden yo-kokeissa vastataan 6-8 tehtävään. Kokeissa on 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää, joihin tulee vastata eri 18

20 aineiden näkökulmasta. 19

21 Lukitodistus Jos kokelaalla on todettu luku- ja kirjoitushäiriö, on todistus lukihäiriöstä toimitettava yotutkintolautakunnalle ilmoittautumisen yhteydessä. Kokelas, jolla on vaikea tai keskivaikea lukihäiriö voi hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä (esim. lisäaika kokeeseen tai vapautus äidinkielen kokeen puhtaaksikirjoittamisesta). Kokelas saattaa saada korotuksen yhden kokeen arvosanaan, jos pistemäärä on kahden arvosanan rajalla. Kokeiden uusiminen Hylätyn kokeen uusiminen: Hylätyn pakollisen ylioppilaskokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen uusiminen: Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajaa. Kompensaatio Jos yksi pakollinen koe on hylätty, voi ylioppilastutkintolautakunta myöntää ylioppilastutkintotodistuksen ns. kompensaation kautta. Hylätyt suoritukset jaetaan luokkiin i+, i, i- ja i=. Jokaisesta hyväksytystä kokeesta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7p, eximia cum laude approbatur 6p, magna cum laude approbatur 5p, cum laude approbatur 4p, lubenter 3p ja approbatur 2p. Hylätyt kokeet vaativat seuraavat kompensaatiopistemäärät: i+ (12p), i (14p), i- (16p), i= (18p) Lisätietoa yo-tutkinnosta: LUKION JÄLKEEN? Opinto-ohjaaja tukee sinua lukion jälkeisissä pohdinnoissasi. Päätökset ja siihen vaadittava työ on kuitenkin sinun itsesi tehtävä. Näin ollen sinun tulee olla omatoiminen myös etsiessäsi tietoa lukion jälkeisistä vaihtoehdoista. Alla muutamia suositeltavia linkkejä: yleistä koulutustietoja ja linkkejä ammatinvalintaa tukeva ohjelma ammatinkuvaukset ja työnhaku tietoa ulkomailla opiskelusta Lisäksi on suositeltavaa tutustua yksittäisten oppilaitosten kotisivuihin: Savon ammatti- ja aikuisopisto Savonia ammattikorkeakoulu Kuopion yliopisto 20

22 Salassapitovelvollisuus Oppilas tai opiskelija, joka on oppilaitoksen päätösvaltaa käyttävän elimen jäsen (esim. oppilaskunnan hallitus), on salassapitovelvollinen. Salassapitovelvollisuus koskee hänen mainitussa asemassaan saamia tietoja muiden opiskelijoiden tai henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Lainsäädäntöä Lukiolaki /629 Lukioasetus /810 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (48/1997) Asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta (293/1997) Liikenne- ja viestintäministeriön asetus linja-autoliikenteen sarjalipputaksoista (1435/2004) Ylioppilastutkintoasetus 1000/1994 muutoksineen 21

23 JAKSO 1 klo ma ti ke to pe JAKSO 2 klo ma ti ke to pe JAKSO 3 klo ma ti ke to pe 22

24 JAKSO 4 klo ma ti ke to pe MUISTIINPANOJA 23