Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Kunnanhallitus Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden sopimuksen muuttaminen

Transkriptio

1 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Aika , klo 18:12-19:41 Paikka Sähköinen kokous - Teams ja CaseM yhteyksin Käsitellyt asiat 28 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 29 Pöytäkirjan tarkastus 30 Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden sopimuksen muuttaminen 31 Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen 32 Hartonen Tanja / ero luottamustehtävistä 33 Valtakunnallinen 12- vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Testamenttivarojen käyttösuunnitelmat / sivistystoimi 35 Heikkilä Mikko kp / omaisuuden hakeminen kunnalla / valtiokonttorin päätös 36 Mäkirinteen palvelukoti, ARA- hakemus / ARAn päätös 37 Etelä- Savon pääomarahaston rahoittamiseen osallistuminen / yhtiökokousedustajan nimeäminen 38 Itärata- hanke / edustajan nimeäminen Itärata- hankeyhtiöneuvotteluihin 39 Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistus ja maakuntien perustamisen lainsäädäntö 40 Talouden toteutuma Nurmaan toimitalon ulkorakenteiden saneeraushanke 42 Leader hankkeiden väliaikaisrahoitus 43 Kunnanvaltuuston päätösten täytäntöönpano 44 Vahingonkorvaus 45 Ilmoitusasiat 46 Otto- oikeus Lisäpykälät 47 LISÄPYKÄLÄ: Äänestyspaikat vuoden 2021 kuntavaaleissa

2 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Saapuvilla olleet jäsenet Leena Pekkanen, puheenjohtaja Seppo Hujanen, 1. varapuheenjohtaja Kari Rimpeläinen, 2. varapuheenjohtaja Jaana Lopperi Markku J Lamponen Mia Lamponen Mika P Ruohoranta Jenni Kasurinen Markku Huovinen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Arja Leppäkumpu, hallintosihteeri, sihteeri Markku Häkkänen, kv. pj. Eveliina Mäenpää, kv. 1 vpj. Ari A Hartonen, kv. 2 vpj. Maija Penttilä, vs. hallinto- ja talousjohtaja Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja, esittelijä Poissa Jani Paasonen Allekirjoitukset Leena Pekkanen Puheenjohtaja Arja Leppäkumpu Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Markku J. Lamponen Jaana Lopperi Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja nähtävillä kunnantalolla ja julkaistaan yleisessä tietoverkossa.

3 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Arja Leppäkumpu

4 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 28 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosääntö 119 Kokouskutsu Hallintosääntö 124 Läsnäolo kokouksessa Hallintosääntö 127 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla kokoushuone Kallassa olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Pekkanen, jäsen Kari Rimpeläinen, valtuuston pj. Markku Häkkänen ja valtuusto II varapj. Ari Hartonen sekä kunnanjohtaja Jukka Ollikainen, hallinto- ja talousjohtaja Maija Penttilä ja kokouksen sihteeri Arja Leppäkumpu. Muut osallistuivat kokoukseen Teams- etäyhteydellä.

5 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 29 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajat, kaksi henkilöä, on valittu aakkosjärjestyksessä. Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Pöytäkirjantarkastajat aakkosjärjestyksen mukaan ovat: Markku J. Lamponen ja Mia Lamponen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Markku J. Lamponen ja Jaana Lopperi.

6 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 30 Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden sopimuksen muuttaminen MjuDno Valmistelija / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Liitteet 1 Liite Ympltk Sopimus Mikkelin seudun ympäristöpalveluista allekirjoitettu Sopimus Mikkelin seudun ympäristöpalveluista ( ) määrittelee, miten sopimuskuntien väliset kustannukset jaetaan. Tällä hetkellä sopimuksen mukaisesti eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan kuntien kesken toteutuneiden kuntakohtaisten suoritteiden eli sairaskäyntien, virkamatkojen ja hoidettujen pieneläinten lukumäärän perusteella. Ulkopaikkakuntalaisten eläinten hoidot kerryttävät sen kunnan pisteitä, missä eläin on hoidettu. Pisteet lasketaan yhteen ja kunkin kunnan maksuosuudeksi tulee sen kunnan pisteiden osuus kokonaispisteistä. Suoritteilla on seuraavat painokertoimet: - Yksi pieneläin vastaa yhtä (1) pistettä - Yksi virkamatka vastaa kolmea (3) pistettä - Yksi sairasmatka vastaa kolmea (3) pistettä. Virkamatkoja ei oteta huomioon mm. Sosterissa tai Jyväskylän kaupungin vastaavissa sopimuksessa. Virkamatkojen kustannukset korvataan Avista/Ruokavirastosta, koska ne ovat valtion tehtäviä. Kyseessä on läpilaskutus. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden sopimukset pienteurastamojen lihantarkastuksesta ovat keskenään erilaiset. Osa on kuntasopimuksia ja osa palkkioperusteisia sopimuksia. Ruokaviraston kanssa tehty kuntasopimus korvaa tarkastuksesta tulleet kustannukset täysimääräisesti, mutta silti nämä kirjautuvat virkamatkasuoritteiksi ja on otettu huomioon kuntien kustannusten jaossa. Palkkioperusteisessa sopimuksessa kaupungineläinlääkäripraktikko tekee tarkastukset sivutoimi- ilmoituksella ja Ruokavirasto ei korvaa tarkastuksista työnantajalle, eikä tehdyt tarkastukset toisaalta kirjaudu suoritekirjanpitoon ja vaikuta kuntalaskutukseen. Kuntien lakisääteinen velvollisuus järjestää kiireellinen eläinlääkäriapu kaikille alueellaan vakituisesti tai väliaikaisesti oleville kotieläimille (tuotanto- ja harraste- eläimet) määrittelee alueella tarvittavat eläinlääkäriresurssit. Lihantarkastustyö ei lisää tämän vuoksi resurssitarvetta. Lisäksi praktikkoeläinlääkäreillä ei ole työaikaa, joten praktikkoeläinlääkäri tekee lihantarkastustehtävät tarvittaessa myös virka- ajan ulkopuolella ja päivystäjänä vain, jos on itse päivystäjä. Virkamatkojen poistaminen poistaisi tämän sopimuskuntien välisen epätasa- arvoisuuden.

7 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Mikkelin seudun ympäristölautakunta esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle sekä Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnanhallituksille ja edelleen kunnanvaltuustoille sopimuksen Mikkelin seudun ympäristöpalveluista muuttamista eläinlääkintähuollon kustannusjaon osalta siten, että virkamatkat jätetään painokertoimista pois. Eläinlääkintähuollon kustannusjaossa otettaisiin huomioon alkaen kuntakohtaiset suoritteet seuraavilla painokertoimilla: - Yksi pieneläin vastaa yhtä (1) pistettä - Yksi sairasmatka vastaa kolmea (3) pistettä. Muutos tehtäisiin takautuvasti alkaen. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen sopimuksen muuttamisen eläinlääkintähuollon kustannusjaon osalta siten, että virkamatkat jätetään painokertoimista pois. Eläinlääkintähuollon kustannusjaossa otettaisiin huomioon alkaen takautuvasti kuntakohtaiset suoritteet seuraavilla painokertoimilla: - Yksi pieneläin vastaa yhtä (1) pistettä - Yksi sairasmatka vastaa kolmea (3) pistettä. Hyväksyttiin.

8 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 31 Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen MjuDno Valmistelija / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Liitteet 1 Liite Ympltk Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 2 Liite Ympltk Ympäristönsuojelumääräykset 3 Liite Ympltk Yhteenveto lausunnoista Ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) :n mukaan kunta voi antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Mikkelin seudun ympäristölautakunta on päätöksellään käynnistänyt Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueen ympäristönsuojelumääräysten päivittämisen tarkoituksena päivittää määräykset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Mäntyharjun kunnanvaltuusto on hyväksynyt ympäristönsuojelumääräykset Mikkelin seudun ympäristölautakunnan päätöksellä päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset perusteluineen ovat olleet nähtävillä Tässä yhteydessä ympäristölautakunta on pyytänyt ehdotuksista lausunnot toimialueen kuntien muilta viranomaisilta (terveydensuojelu-, rakennusvalvonta- ja jätehuoltoviranomaisilta), Etelä- Savon ELY- keskukselta, Etelä- Savon pelastuslaitokselta ja keskeisiltä sidosryhmiltä (mm. MTK- Etelä- Savo, Etelä- Savon Yrittäjät, Mikkelin seudun vapaa- ajan asukkaat ry). Lausunnot saatiin viidestä eri organisaatiosta, liite. Mikkelin seudun ympäristölautakunta on hyväksynyt liitteenä olevat ehdotukset Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueen kuntien yhteisiksi ympäristönsuojelumääräyksiksi ja niiden perusteluiksi ja lähettänyt määräykset hyväksyttäviksi Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien kunnanhallituksille ja - valtuustoille. Uudet määräykset tulevat voimaan Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle liitteenä olevien ympäristönsuojelumääräysten hyväksymistä. Hyväksyttiin.

9 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Kunnanvaltuusto, 62, Kunnanhallitus, 6, Kunnanvaltuusto, 3, Kunnanhallitus, 32, Hartonen Tanja / ero luottamustehtävistä MjuDno Kunnanvaltuusto, , 62 Kunnanvaltuutettu Tanja Hartonen ilmoitti eroavansa alkaen paikkakunnalta muuton vuoksi seuraavista luottamustoimista: 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Kunnanhallituksen konsernijaosto 4. Valtuuston vaalilautakunta 5. Sivistyslautakunnan varajäsenyys 6. Teknisen lautakunnan varajäsenyys 7. Mikkelin Kotikaari varajäsen 8. As Oy Halssinrinne, kunnan edustajuus Mäntyharjussa Kunnanvaltuusto lähettää asian kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Kunnanhallitus, , 6 Valmistelijat / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Alla on lueteltu toimielimet, joiden jäsen tai varajäsen Tanja Hartonen on. Kunnanhallitus Jäsen Leena Pekkanen, pj. Markku J. Lamponen Mika Ruohoranta Seppo Hujanen, I vpj. Jaana Lopperi Kari Rimpeläinen, II vpj. Varajäsen Katariina Mutka Sari Lantta Aleksi Penttinen Erja Halinen Ari Siitarinen Tero Ollikainen

10 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Mia Lamponen Tanja Hartonen- Pulkka Jani Paasonen Suvi Partanen Tapio Hämäläinen Markku Huovinen Kunnanhallituksen konsernijaosto Jäsen Leena Pekkanen Seppo Hujanen Kari Rimpeläinen Tanja Hartonen Jani Paasonen Varajäsen Katariina Mutka Erja Halinen Mia Lamponen Tapio Hämäläinen Markku Huovinen Sivistyslautakunta Jäsen Seppo Kettunen, vpj. Aleksi Penttinen Katariina Mutka Panu Karjalainen Anniina Kähkönen Susanna Turkki Päivi Matilainen Jenni Kasurinen Markku Huovinen Varajäsen Kimmo Hällback Iiro Heikkilä Kirsi Paasonen Iina Hoteila Pasi Juvonen Tero Ollikainen Liisa Kuoksa Tanja Hartonen Juha Heikkilä Tekninen lautakunta Jäsen Sari Lantta, pj. Antti Hyyryläinen Minna Hytönen Liisa Torniainen Janne Haajanen Mia Lamponen Tapani Penttinen, vpj. Tapio Hämäläinen Juha Vallin Varajäsen Tuula Lindroos Jukka Mustonen Tapani Krakau Erja Halinen Ari Siitarinen Anneli Vornanen Markku Tiilikainen Tanja Hartonen- Pulkka Pertti Lahti Valtuuston vaalilautakunta Jäsen Panu Karjalainen, pj. Sari Lantta Tanja Hartonen Antti Mustonen, vpj. Mikko Lyytikäinen Varajäsen Jaana Lopperi Mika Ruohoranta Tapio Hämäläinen Eero Kantola Birgit Hämäläinen

11 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Mikkelin Kotikaari ry (vuosikokous) Reissumiestoimikunta Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Kuntalaki 70 3 mom. Ero luottamustoimesta Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Kuntalaki 17 2 mom. Varavaltuutetut Jos valtuutetun on todettu menettäneen vaalikelpoisuutensa, hänet on vapautettu toimestaan tai hän on kuollut, valtuuston puheenjohtaja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäisen varavaltuutetun. Kuntalaki 73 Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; 4) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen. Kuntalaki 74 Vaalikelpoisuus muihin toimielimiin Vaalikelpoinen lautakuntaan ja valiokuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen

12 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan, mitä 73 :n 2 momentissa säädetään. Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Tasa- arvolaki 4 2 mom. Luottamushenkilövalinnoissta tulee noudattaa tasa- arvolain 4 :n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuunottamatta olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Hallintosäännön 21 1 mom. 13. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan edustajan määräämisestä yhteisöihin (Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta, Mikkelin Kotikaari ry, Reissumiestoimikunta). Kunnanhallitus suorittaa valinnat em. yhteisöihin kunnanvaltuuston päätöksenteon jälkeen. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto 1. toteaa Tanja Hartosen Mäntyharjun kunnan luottamustoimien päättyneen paikkakunnalta muuton vuoksi; 2. toteaa, että valtuuston puheenjohtaja kutsuu Tanja Hartosen sijaan valtuuston jäljellä olevan toimikauden ( ) loppuajaksi valtuutetuksi Perussuomalaisen ensimmäisen varavaltuutetun Jenni Kasurisen; 3. valitsee Tanja Hartosen tilalle uuden jäsenen/varajäsenen seuraaviin luottamustoimiin toimikauden ( ) loppuajaksi: 3.1 kunnanhallituksen jäsen 3.2 valtuuston vaalilautakunnan jäsen 3.3 sivistyslautakunnan varajäsen 3.4 teknisen lautakunnan varajäsen. Hyväksyttiin.

13 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Kunnanvaltuusto, , 3 Kunnanvaltuusto 1. toteaa Tanja Hartosen Mäntyharjun kunnan luottamustoimien päättyneen paikkakunnalta muuton vuoksi; 2. toteaa, että valtuuston puheenjohtaja kutsuu Tanja Hartosen sijaan valtuuston jäljellä olevan toimikauden ( ) loppuajaksi valtuutetuksi Perussuomalaisen ensimmäisen varavaltuutetun Jenni Kasurisen; 3. valitsee Tanja Hartosen tilalle uuden jäsenen/varajäsenen seuraaviin luottamustoimiin toimikauden ( ) loppuajaksi: 3.1 kunnanhallituksen jäsen 3.2 valtuuston vaalilautakunnan jäsen 3.3 sivistyslautakunnan varajäsen 3.4 teknisen lautakunnan varajäsen. Kunnanvaltuusto 1. totesi Tanja Hartosen Mäntyharjun kunnan luottamustoimien päättyneen paikkakunnalta muuton vuoksi; 2. totesi, että valtuuston puheenjohtaja kutsuu Tanja Hartosen sijaan valtuuston jäljellä olevan toimikauden ( ) loppuajaksi valtuutetuksi Perussuomalaisen ensimmäisen varavaltuutetun Jenni Kasurisen; 3. valitsi Tanja Hartosen tilalle uuden jäsenen/varajäsenen seuraaviin luottamustoimiin toimikauden ( ) loppuajaksi: 3.1 kunnanhallituksen jäseneksi Jenni Kasurisen 3.2 valtuuston vaalilautakunnan jäseneksi Jenni Kasurisen 3.3 sivistyslautakunnan varajäseneksi Jenny Reposen ja 3.4 teknisen lautakunnan varajäseneksi Jenni Kasurisen. Kunnanhallitus, , 32 Valmistelija / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Tanja Hartosen erottua luottamustehtävistään tulee kunnanhallituksen suorittaa seuraavat valinnat:

14 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Kunnanhallituksen konsernijaosto Hallintosäännön 7 2, 3, 5 ja 6 mom. Kunnanhallitus, konsernijaosto ja henkilöstöjaosto "Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta ( ). Kunnanhallituksessa on konsernijaosto (joka toimii myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaostona). Konsernijaostoon kuuluu puheenjohtaja ja 4 jäsentä. Kunnanhallitus valitsee keskuudestaan jaostojen jäsenet ja varajäsenet (varajäseneksi voidaan valita myös kunnanhallituksen varajäsen). Toimielimen jäsenet valitaan kunnanhallituksen toimikaudeksi." Mikkelin Kotikaari ry (vuosikokous), varaedustaja Reissumiestoimikunta Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Lait ja ohjeet: Kuntalaki 74 Tasa- arvolaki 4a 2 mom. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus valitsee Tanja Hartosen tilalle toimikauden loppuajaksi jäsenen kunnanhallituksen konsernijaostoon Mikkelin Kotikaari ry:n vuosikokouksiin varaedustajan Reissumiestoimikuntaan ja Rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaan. Kunnanhallitus valitsi Tanja Hartosen tilalle toimikauden loppuajaksi 1. kunnanhallituksen konsernijaostoon Jenni Kasurisen 2. Mikkelin Kotikaari ry:n vuosikokouksiin varaedusajaksi Jenni Kasurisen 3. Reissumiestoimikuntaan jäseneksi Jenni Kasurisen 4. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukuntaan jäseneksi Jenni Kasurisen

15 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 33 Valtakunnallinen 12- vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma MjuDno Valmistelija / lisätiedot: Jukka Ollikainen jukka.ollikainen@mantyharju.fi kunnanjohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille sekä sen vaikutusten arvioinnista (ympäristöselostus). Lausuntoaika päättyy Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi. Lausuntopyyntöön liittyvät asiakirjat ovat luettavissa lausuntopalvelut.fi sivustolta, kopioi linkki tästä deb6-4e2d- 8beb- 93e59468d6b7 Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan. Suunnitelman laatiminen perustuu maanteistä ja liikennejärjestelmästä annettuun lakiin. Suunnitelmaluonnoksesta on tehty myös lain mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmalla kehitetään koko Suomen liikennejärjestelmää. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet. Suunnitelma sisältää seuraavat asiat: - visio liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia koskeva arvio - valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset - toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmaa on valmisteltu parlamentaarisesti ja vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa kesäkuusta 2019 lähtien. Lausuntokierroksen jälkeen parlamentaarinen ohjausryhmä viimeistelee suunnitelman ja valtioneuvosto esittää sen eduskunnalle selontekona, minkä jälkeen valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Sen pohjalta Väylävirasto valmistelee investointiohjelman käsiteltäväksi valtion talousarvion laadinnassa. Hallitus tekee esitykset hankkeista ja toimenpiteistä talousarvioesityksessään eduskunnalle ja eduskunta tekee lopulliset rahoituspäätökset.

16 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Osana suunnitelman täytäntöönpanoa valtio käynnistää vuosittaiset alueelliset (yksi alue itäinen Suomi) keskustelut liikennejärjestelmätoimijoiden kanssa. Itä- Suomen neuvottelukunta on hyväksynyt kannanoton valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Etelä- Savon maakuntaliitto on antamassa lausuntoa neuvottelukunnan hyväksymän kannanoton mukaisesti. Lausunnolla olevaan aineistoon voi tutustua Lausuntopalvelussa oheisesta linkistä: deb6-4e2d- 8beb- 93e59468d6b7 Etelä- Savon kunnat ovat päätyneet antamaan asiasta yhteisen lausunnon. "Me eteläsavolaiset kunnat: Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava olemme valmistelleet yhteisen ja sisällöltään yhdenmukaisen lausunnon lausuntopyyntöpalveluun. Toteamme, että Etelä- Savon maakuntahallitus lausunnossaan ja Itä- Suomen neuvottelukunta kannanotossaan ovat nostaneet merkittäviä näkemyksiä valtakunnallisesta liikennejärjestelmä- suunnitelmasta vuosille Panostukset itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle Maa- ja metsätalous ja laajemmin ympäristöä hyödyntävät teollisuudenalat synnyttävät allekirjoittaneissa kunnissa ja Etelä- Savon maakunnassa merkittävän määrän raaka- ainekuljetuksia. Kuljetukset käyttävät laajasti koko liikennejärjestelmää, sen tiestöä, rautateitä ja sisävesireittejä. Merkittävä osa luonnonvaroista jalostetaan itäisessä Suomessa tuotteiksi, jotka kuljetetaan päätie- ja rataverkolla merialueen satamiin tai Saimaan kanavan kautta yhä suuremmissa määrin suoraan ulkomaille. Lisäksi Itäisestä Suomesta on lisääntyvissä määrin EU:n ulkorajan ylittäviä suoria rautatie- ja merikuljetuksia paitsi Venäjälle, mutta myös laajemmin Itään. # Hyvä saavutettavuus on aivan oleellinen alueellisen yritystoiminnan edellytys. Hyväkuntoinen ja välityskykyinen liikenneverkko ihmisten liikkumisessa ja asuinpaikan sekä vapaa- ajan asumisen sijainnin valinnassa on keskeistä pysyvyyden tai alueelle siirtymisen näkökulmasta. Matkailu toimialana ja yksittäiset alueelle sijoittuvat yritykset kasvavat liikenneverkon toiminnallisten mahdollisuuksien tukemana. Nopeat kuljetusmuodot syntyvät kaikkia liikennemuotoja sekä matka- ja kuljetusketjujen solmukohtia kehittämällä. Kehittyvät solmukohdat ovat tulevaisuudessa suuressa roolissa kulkumuotojen yhtymäkohtina, jotka tuottavat tehokkuutta ja parempaa palvelutasoa ihmisille sekä yrityksille. Ajallisen saavutettavuuden parantaminen on allekirjoittaneiden kuntien näkökulmasta aluekehityksen ehdoton edellytys. # Nopeat kuljetusmuodot ja toimivat kuljetusketjut ovat aivan oleellinen alueellisen elinvoimaisuuden edellytys. Liikennejärjestelmän investointien aikatauluttamisessa ja sijoittumisessa sekä päästöttömyyden tukemisessa on huolehdittava maan eri alueiden alueellisesta tasa- arvosta, jotta nykytilaa tehokkaampi ja käyttäjäystävällisempi tavoitetila voidaan

17 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) turvata koko Suomessa. Alueiden palvelutason ja matka- aikaketjun tulee tavoitetilassa olla lähtökohtaisesti parempi ja edullisempi, kuin lähtökohtatilanne. # Lähtökohtaa edullisempi matka- aikaketju on tuottajan, kuluttajan ja yhteiskunnan etu Liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen visio vuodelle 2050 Valmistelun kuluessa Visio 2050 on kehittynyt ja huomioita alueilta on paremmin nähtävillä. Allekirjoittaneet kunnat muistuttavat kuitenkin siitä, että varsinainen toimenpideohjelma on keskeinen osa etenemistä kohti Visiota. Ohjelma toimenpiteineen ja alueellisine investointeineen on konkreettisemmin suunniteltava ja aikataulutettava niin, että kunnat voivat nähdä kohdallaan konkretiaa ja luottaa alueella tapahtuvaan liikennejärjestelmän kehitykseen. Alueelliset erityiskysymykset Me allekirjoittaneet kunnat muistutamme, että Etelä- Savossa maa- ja metsätalouden ja laajemmin ympäristöä hyödyntävien teollisuudenalojen liikenne sekä kotipaikka- asumisen ja vapaa- ajan asumisen mahdollistava liikenne muodostavat erityisen piirteen liikennejärjestelmän kehittämiselle. Pitkät kuljetusketjut painottavat maantie- ja raidehankkeiden merkitystä. Vesistöjen alueellinen määrä ja pirstaleisuus korostavat saaristoalueen yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen sekä sisävesiliikenteen kehittämisen merkitystä. Lentoliikenne muodostaa tulevaisuudessa nykyistä ketterämmän ja taloudellisemman osan liikennejärjestelmää. Alueelliset painotukset etätyöskentelyn ja kaksoisasumisen myönteisen kehityksen ylläpitämiseksi on Etelä- Savossa huolehdittava tietoliikenneyhteyksien mm. valokuitu- ja 5G verkon nopeasta kehittämisestä ja maantieteellisestä laajentamisesta liikenneverkon strategista tilannekuvaa päivitettäessä on pääkaupungin ja maakuntakeskusten sekä maakunta- ja seutukeskusten välisiä valtatieyhteyksien kehittämistä painotettava tasapuolisemmin Valtatie 5 Lusi Koirakivi ja Hietanen - Rantakylä, valtatie 13 yhteysväli Kangasniemi - Lappeenranta, valtatie 14 yhteysväli Juva Parikkala on yksittäisinä kohteina huomioitava varsinaisessa toimenpideohjelmassa alemman tieverkon kunnon ylläpitämiseksi ja korjausvelan poistamiseksi on tähän osoitetun rahoituksen ostovoimasta huolehdittava nykyistä merkittävimmin itäisen suunnan, erityisesti Savon radan raideliikenteen nopeutta ja välityskykyä tulee kehittää rautateiden henkilöliikenteen palvelutasoa esim. varhaisten aamuvuorojen turvaamiseksi on parannettava ostoliikennettä lisäämällä työvoiman ja asiointiliikenteen liikkuvuuden varmistamiseksi tulee rautateiden pääverkon palvelutasoa maakuntakeskusten lähijunaliikennejärjestelmän osalta vahvistaa. Ratayhteyden muodostamista välillä Savonlinna Pieksämäki on tarkasteltava osana palvelevaa raitiotieliikennettä ja Pieksämäki- Varkaus- Joensuu rataosuuden sähköistys tulee tarkastella osana rataverkon toiminnallista kehittämistä. itäisen suunnan raideyhteyttä on edistettävä hankeyhtiön muodossa

18 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Savonlinnan ja Mikkelin lentoasemien kykyä vastata sekä muuttuvan lentoliikenteen tarpeisiin, että teknologisiin ratkaisuihin on edistettävä. Vuoksen vesistössä tapahtuvan sisävesiliikenteen statuksesta oleellisena osana kansainvälistä meriliikennettä sekä liikenteen edellytyksiä on parannettava. maantielauttapaikkojen korvaamista silloilla on tarkasteltava ensisijaisena mahdollisuutena ja olemassa olevassa tilanteessa on huolehdittava nykyisen lauttakapasiteetin kantokyvystä yhteisrahoitushankkeiden periaatteet on päivitettävä niin, että kunnan rahoitettavaa osuutta ei voida pitää kohtuuttoman suurena ja perusteettomana. Samalla periaatteiden on luotava kunnille ennakoitavissa olevaa näkymää mahdolliseen kustannusjakoon. Lopuksi toteamme, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitettyä paremmin tuotava esiin liikennejärjestelmän kehittämisen alueellisia vaikutuksia ja sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta maan eri osa- alueille. Kunnioittavasti Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Sulkava" Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Mäntyharjun kunta yhtyy valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta annettavaan edeltä ilmenevään lausuntoon. Hyväksyttiin.

19 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Sivistyslautakunta, 4, Kunnanhallitus, 34, Testamenttivarojen käyttösuunnitelmat / sivistystoimi MjuDno Sivistyslautakunta, , 4 Valmistelijat / lisätiedot: Eveliina Mäenpää eveliina.maenpaa@mantyharju.fi kv. 1 vpj. Liitteet 1 kyto_kp_kayttosuunnitelma pdf 2 nieminen_kp_kayttosuunnitelma pdf Mäntyharjun kunta on saanut käyttöönsä valtiokonttorin päätöksellä eri kuolinpesien omaisuuksia. Luovutettujen varojen käytöllä on päätöksissä määritelty ehdot. Vs. kulttuurisihteeri on laatinut käyttösuunnitelmat seuraaville kulttuuripalveluiden käytössä oleville kuolinpesien varoille: Erkki A Niemisen kuolinpesän omaisuuden käyttösuunnitelma vuosille (päivitys) Kydön kuolinpesän omaisuuden käyttösuunnitelma vuosille Esittelijä: Sari Aarniokoski, sivistysjohtaja Sivistyslautakunta Hyväksyy liitteenä olevat kuolinpesien käyttösuunnitelmat ja lähettää käyttösuunnitelmat tiedoksi kunnanhallitukselle. Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, , 34 Liitteet 1 kyto_kp_kayttosuunnitelma pdf 2 nieminen_kp_kayttosuunnitelma pdf Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus merkitsee käyttösuunnitelmat tietoonsa.

20 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Merkittiin tiedoksi.

21 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Kunnanhallitus, 54, Kunnanhallitus, 35, Heikkilä Mikko kp / omaisuuden hakeminen kunnalla / valtiokonttorin päätös MjuDno Kunnanhallitus, , 54 Valmistelijat / lisätiedot: Tuomo Penttinen tuomo.penttinen@mantyharju.fi hallinto- ja talousjohtaja Valtiokonttori on ilmoittanut kunnalle mahdollisuudesta hakea perillisittä kuolleen henkilön omaisuutta. Hakemus tulee toimittaa Valtiokonttorin kirjaamoon viimeistään mennessä. Hakemuksessa kunnan tulee ilmoittaa jokin sosiaalinen tai kulttuuriin liittyvä käyttötarkoitus haettavalle omaisuudelle. Valtiokonttori luovuttaa omaisuuden tähän tarkoitukseen. Käyttötarkoituksen on hyvä olla tarpeeksi yleisluontoinen. Hakemusta ei tarvitse muuten perustella eikä omaisuuden mahdollinen luovuttaminen kunnalle perustu tarveharkintaan. Käyttötarkoitusta on kartoitettu ja päädytty esittämään, että kuolinpesän omaisuus käytettäisiin yhteisöllisen kokoustilan järjestämiseen kuntalaisille. Asiaan liittyvät asiakirjat ovat salassa pidettäviä, Julkisuuslaki 24 Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää, että kuolinpesän omaisuus haetaan käytettäväksi yhteisöllisen kokoustilan järjestämiseen kuntalaisille. Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, , 35 Valmistelija / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Valtiokonttori on päätöksellään VK/1225/ /2019 määrännyt, että kuolinpesän omaisuus luovutetaan Mäntyharjun kunnalle seuraavilla ehdoilla: 1. Kunta vastaa pesän veloista ja maksuista. 2. Kunta käyttää omaisuuden yhteisöllisen kokoustilan järjestämiseen kuntalaisille.

22 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 3. Jos ilmaantuu perimään oikeutettu sukulainen tai testamentin saaja, kunta luovuttaa omaisuuden tälle. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus merkitsee Valtiokonttorin päätöksen tietoonsa. Merkittiin tiedoksi.

23 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Kunnanhallitus, 25, Kunnanhallitus, 36, Mäkirinteen palvelukoti, ARA- hakemus / ARAn päätös MjuDno Kunnanhallitus, , 25 Valmistelijat / lisätiedot: Tuomo Penttinen tuomo.penttinen@mantyharju.fi hallinto- ja talousjohtaja Vaalijalan kuntayhtymä hakee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) erityisryhmien investointiavustusta Mäntyharjuun sijoitettavan Mäkirinteen rivitalon rakentamiseen. Asuntoja tulee 5 kpl, asuntoala yhteensä 135 m2, apu- ja yhteistiloja 7 m2. Kokonaisala yhteensä 149 m2. ARA myöntää erityisryhmien asunto- olojen parantamiseksi avustuksia, joilla lisätään asumiskustannuksiltaan kohtuullisten ja käyttötarkoitukseensa soveltuvien vuokra- asuntojen tarjontaa. Erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumistarpeet ovat hyvin erilaisia ja siten tarvitaan monenlaisia asumisratkaisuja. ARA myöntää ja maksaa avustuksen. Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että vuokratalo tai - asunnot soveltuvat erityisryhmän käyttöön ja että eritysryhmään kuuluvilla on pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla. Hankkeella on oltava kunnan puoltava lausunto. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus puoltaa Vaalijalan kuntayhtymän Mäntyharjun kuntaan sijoittuvan erityisryhmien käyttöön tulevan Mäkirinteen rivitalon investointihakemusta. Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, , 36 Valmistelija / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on päätöksellään nro 37655/322 /20 tehnyt ehdollisen varauksen erityisryhmien investointiavutuksen myöntämiseen ja

24 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) vuokra- asuntojen rakentamisen korkotukilainan hyväksymiseen. Avustuksen saaja: Vaalijalan kuntayhtymä; Kohteen nimi: Kangastie 2, Mäntyharju. Varaus on erityisryhmien asunto- olojen parantamiseen tarkoitetun avustuksen myöntämiseen ja vuokra- asuntojen rakentamisen korkotukilainan hyväksymiseen. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus merkitsee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn päätöksen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

25 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 37 Etelä- Savon pääomarahaston rahoittamiseen osallistuminen / yhtiökokousedustajan nimeäminen MjuDno Valmistelija / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Mäntyharjun kunnanhallitus on päättänyt, että kunta sitoutuu osallistumaan Etelä- Savon pääomasijoitusrahaston toimintaan enintään euron osuudella eruon rahastosta. Kunnan osuus rahastoon sijoitetaan vuosien välisenä aikana. Kuntaan on saapunut kutsu South Savo Growth Fundin (ent. Etelä- Savon pääomasijoitusrahasto) yhtiökokoukseen Kokouksessa käsitellään tilannekatsaus ja päätetään sijoittajaneuvostosta. Osakkuus- ja hallinnointisopimuksen mukaisesti rahastolla on sijoittajaneuvosto, johon kuuluu vähintään seitsemän (7) jäsentä. Sijoittajaneuvoston jäseniä ja henkilökohtaisia varajäseniä ovat osapuolet oikeutettuja nimeämään seuraavasti: a) vastuunalainen yhtiömies on oikeutettu nimeämään yhden (1) jäsenen; b) julkiset sijoittajat ovat kukin halutessaan oikeutettuja nimeämään (1) jäsenen kuitenkin siten, että julkisten sijoittajien nimeäminen jäsenten määrä on enintään kolme (3); sekä c) kaikki yksityiset sijoittajat ovat yhdessä oikeutettuja nimeämään yhteensä kolme (3) jäsentä varajäsenineen siten, että kaikki jäsenet koostuvat eri sijoittajista tai heidän edustajistaan. Elleivät sijoittajat pääse yhteisymmärrykseen sijoittajaneuvoston jäsenten ja varajäsenten valinnasta, suorittavat ne kunkin yllä mainitun kohdan mukaisten jäsenten valintaan oikeutettujen sijiottajien kesken vaalin, jossa ne äänestävät sijoitussitoumustensa euromäärien mukaisilla äänimäärillä. Vaali toimitetaan tarvittaessa rahaston yhtiökokouskessa. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus nimeää yhtiökokousedustajaksi kunnanjohtajan ja hänen varalleen hallinto- ja talousjohtajan. Yhtiökokousedustajiksi nimettiin kunnanjohtaja hänen varalleen hallinto- ja talousjohtaja.

26 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) 38 Itärata- hanke / edustajan nimeäminen Itärata- hankeyhtiöneuvotteluihin MjuDno Valmistelija / lisätiedot: Maija Penttilä maija.penttila@mantyharju.fi vs. hallinto- ja talousjohtaja Itärata on uusi raideyhteys Helsinki- Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan, jonka toteutuminen edellyttää Lentoradan rakentamista pääkaupunkiseudulla. Kaksiraiteisena ja nopealle junakalustolle sopivana Itärata maksaisi 1, 7 miljardia euroa Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan toteutettuna. Hankeyhtiö vastaisi hankkeen suunnittelusta rakentamisvalmiuteen asti. Mäntyharjun kunnanhallitus on päättänyt, että kunta ilmoittaa olevansa kiinnostunut olemaan mukana mahdollisessa ITÄRATA- suunnitteluhankeyhtiössä esitetyllä enintään euron suuruisella maksuosuudella. Edellytyksenä on ollut, että Itäisen Suomen uusia raidelinjauksia tulee olla vain yksi, Helsinki- Vantaan lentoasema- Porvoo- Kouvola ja valtion tulee ohjata viimeistään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta Uudenmaan maakuntakaavoitusta, mikäli muutoin ei Porvoo- Kouvola kaavallinen valmius etene. Itärata- ohjausryhmän puheenjohtaja, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on lähestynyt kuntia kysellä miten nimetään edustajat tuleviin Itärata- hankeyhtiöneuvotteluihin. Kouvolan kaupungin edustajat ovat kaupunginjohtaja Marita Toikka ja varalla kehitysjohtaja Petteri Portaankorva. Neuvotteluihin osallistuvat kaikki rahoittajaosapuolet, koskee siis kaupunkeja ja kuntia, jotka olisivat osallistumassa suunnitteluhankeyhtiön rahoitukseen. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus nimeää edustajaksi neuvotteluihin kunnanjohtajan ja hänen varalleen hallinto- ja talousjohtajan. Kunnan edustajiksi neuvotteluihin nimettiin kunnanjohtaja ja hänen varalleen hallinto- ja talousjohtaja.

27 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Kunnanhallitus, 124, Kunnanhallitus, 39, Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistus ja maakuntien perustamisen lainsäädäntö MjuDno Kunnanhallitus, , 124 Valmistelijat / lisätiedot: Jukka Ollikainen jukka.ollikainen@mantyharju.fi kunnanjohtaja Liitteet 1 Mäntyharjun kunnan vastaus hallituksen esitysluonnoksesta soten ja pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus ja perustetaan maakunnat. Uudistuksessa on hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on turvata pelastustoimen palvelujen saatavuus, kattavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Uudistuksen tavoitteena on kehittää ja tukea pelastustoimen valtakunnallista tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta. Uudistuksella vastataan pelastustoimen haasteisiin vahvistamalla toimialan valtakunnallisia voimavaroja, kehittämällä toimialan johtamista ja ohjausta sekä tiivistämällä alan toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on varmistaa myös, että maakuntien pelastuslaitoksilla on mahdollisuus tuottaa ensihoitopalveluja koko maassa. Näin varmistetaan jatkossakin pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutuotannon toiminnallinen ja kustannustehokkuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt liitteenä olevan lausuntopyynnön. Lausuntoja pyydetään klo mennessä. Lausuntopyyntö (Lausuntopyyntö luettavissa > Lausunnoissa pyydetään arvioimaan em. tavoitteiden toteutumista ehdotetuilla säännöksillä. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen

28 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Luonnoksen sisältämä sote- maakuntien laskennallinen rahoitusmalli perustuu pääosin tarveperusteiseen ja olosuhdetekijät huomioivaan rahoitukseen. Muun ohella lausunnoissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota ja lausumaan siitä, kuinka rahoitusratkaisun eri määräytymistekijät vastaavat sote- maakunnille niiden lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta. Sote- maakuntien laskennallista rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella. Lisäksi pyydetään lausumaan kahdesta vaihtoehdosta, joissa Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava sijoittuisivat vaihtoehtoisesti joko Pohjois- Savon maakuntaan tai nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä- Savon maakuntaan. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Mäntyharjun kunta lausunnossaan suhtautuu myönteisesti sote- uudistukseen, mutta haluaa erityisesti kiinnittää huomiota uudistuksen vaikutuksista kuntien rahoitukseen, talouteen ja kiinteistöomaisuuteen. Rahoituskriteereissä tulee mm. huomioida monipaikka- /kausiasuminen. Sote- maakunnan tulee Etelä- Savossa perustua nykyiseen maakuntajakoon (pl. Joroinen ja Heinävesi) ja sote- maakuntien itsehallinnon toimeenpanossa tulee huomioida alueiden erilaisuus. Mäntyharjun kunta antaa liitteenä oleva lausunnon. Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, , 39 Valmistelija / lisätiedot: Jukka Ollikainen jukka.ollikainen@mantyharju.fi kunnanjohtaja Liitteet 1 Mäntyharjun kunnan vastaus hallituksen esitysluonnoksesta soten ja pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uuden hallintotason, hyvinvointialueiden, perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimenjärjestämisestä Uudellamaalla sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, hyvinvointialueiden rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, hyvinvointialueen henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi.

29 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) Esityksen valmistelussa mukana olevien ministeriöiden hallinnonalan lainsäädäntöä on tarpeen päivittää vastaamaan edellä mainittua sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevaa uutta sääntelyä. Lausuntopyyntöön liittyvät asiakirjat on luettavissa lausuntopalvelut.fi sivustolla, kopioi linkki tästä 89fc- 497b- b fa6d851db&respondentid=11fd9fb3-51d a8000c4b42bf Lausuntopyyntöön vastataan sähköisessä lausuntopalvelussa. Vastaajalla on mahdollisuus antaa vapaamuotoisia kommentteja ja esittää yksilöityjä säädösmuutosehdotuksia esityksessä ehdotettaviin teknisiin muutoksiin ja Uudenmaan erillisratkaisua koskevaan täydennykseen. Vaihtoehtoisesti vastaaja voi vastata ainoastaan valitsemalla vaihtoehdon Lausunnon antajalla ei ole erityistä lausuttavaa esitysluonnoksesta. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Annetut lausunnot ovat julkisia. Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021 ja osa laista tulisi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset 1 päivänä tammikuuta Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa lakia sovellettaisiin osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan. Hyvinvointialueet olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Uudet hyvinvointialueet olisivat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia, mutta Uudenmaan maakunnan poikettaisiin nykyisestä maakuntajaosta. Hyvinvointialueiden ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava aluevaltuusto. Hyvinvointialueesta annettavasta laissa säädettäisiin hyvinvointialueen toimintaa, taloutta ja hallintoa sekä talouden tarkastusta koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville hyvinvointialueille. Pelastustoimen järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen pelastustoimen järjestämisvastuu perustettaville hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistamiseksi muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet laatisivat nelivuosittain yhteistyösopimuksen. Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin hyvinvointialueen järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä ja työvoiman hankinnasta. Voimaanpanolaissa säädettäisiin sellaisten hyvinvointialueella siirtyvien ostopalvelusopimusten mitättömyydestä ja irtisanomismahdollisuudesta, joissa olisi sovittu ehdotettavien

30 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) järjestämisvastuuta ja ostopalveluja koskevien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain säännösten vastaisesti. Valtion mahdollisuutta ohjata hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea ehdotetaan samalla vahvistettavaksi. Ohjaus olisi strategista ja kohdistuisi rahoituksen ja palvelujen turvaamisen kannalta keskeisiin asioihin. Valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hyvinvointialueiden pitäisi ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja myös yhteistyösopimusten valmistelussa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelisi vuosittain hyvinvointialueiden kanssa niiden järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumisesta. Vastaavasti valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet pelastustoimelle ja sisäministeriö neuvottelisi vuosittain hyvinvointialueiden kanssa niiden järjestämisvastuulle kuuluvan pelastustoimen toteutumisesta. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirien ja kehitysvammaisten erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä niiden omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirtyisivät hyvinvointialueille. Hyvinvointialueille siirtyisi kunnista, Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta, sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvä irtain omaisuus. Omaisuussiirroista ei suoritettaisi korvausta kunnille eikä kuntayhtymille, paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa siirrot johtaisivat kunnan taloudellisen itsehallinnon kaventumiseen. Hyvinvointialueissa annettavassa laissa säädettäisiin myös hyvinvointialueiden yhtiömuotoisesta toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksesta, jossa valtio voisi olla osakkaana. Osaamiskeskuksen tehtävänä olisi ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja sillä voisi olla myös muita hyvinvointialueiden päättämiä tehtäviä. Esittelijä: Jukka Ollikainen, kunnanjohtaja Kunnanhallitus 1. toteaa, että Mäntyharjun kunta uudistaa aiemman lausuntonsa; 2. lisäksi kunnanhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö kokonaisuudessaan täsmentää yleislaeissa säädettävää järjestämisvastuuta ja näin ollen tekniset muutokset ovat perusteltavissa. Mäntyharju kiinnittää huomionsa tulevien hyvinvointialueiden rahoitukseen ja rahoituspohjan riittävyyteen. Etelä- Savon väestön ikärakenne on maan vanhimpia. Väestön ikääntymisen takia Etelä- Savon maakunnan palvelutarve on maan korkein. Hyvinvointialueen/maakunnan kaupunkikeskusten pitkät etäisyydet toisistaan ja vesistöistä aiheutuva maantieteellinen pirstaleisuus vaativat vahvan palveluvarustuksen, jotta sote- palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja

31 Mäntyharju Pöytäkirja 3/ ( 53) saavutettavuus voidaan turvata alueen asukkaille perustuslain 19 3 momentin mukaisesti. Tämän lisäksi sairastavuus Etelä- Savon alueella on merkittävästi kansallista keskiarvoa korkeampi ja alueen väestöllä on merkittävä elintapasairauksien riski. Etelä- Savon alueella merkittävää kausi- ja vapaa- ajan asukkaiden määrää ei ole huomioitu hyvinvointialueen laskennallisessa rahoituksessa. Hallituksen esityksen mukaan Etelä- Savon hyvinvointialueen on huolehdittava näiden asukkaiden päivystyspalveluista. Rahoitus asettaa Etelä- Savon tulevan hyvinvointialueen eri arvoiseen asemaan suhteessa muihin hyvinvointialueisiin. Rahoituspohjan riittävyys on myös varmistettava pelastustoimen näkökulmasta, jotta on mahdollista tuottaa yhdenvertaiset ja laadukkaat pelastustoimen palvelut koko maakunnan alueella. Esityksessä noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaa sääntelyratkaisua siitä, että jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on osaltaan sekä kunnalla että hyvinvointialueella. Mäntyharjussa nähdään tärkeänä, että kuntien ja hyvinvointialueen välisten vastuiden, yhteistyön ja vuoropuhelun selkeä määrittely ja järjestäminen. Tämä koskee alue- ja kuntatason tehtäviä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja siihen liittyvät suunnitelmat. Etelä- Savossa on laadittu maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelman laadintaan ja toteuman arviointiin osallistuu sekä kuntien, järjestöjen, sote- järjestäjien sekä seurakuntien edustajat. Eri toimijat ovat kaikki sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin, joiden toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan vuosittain. Esityksen mukaan lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tehdään jatkossa sekä kunnassa että alueellisesti hyvinvointialueella. Jatkossa kunnan lasten hyvinvointisuunnitelma kattaisi kuntaan jäävät toiminnot ja hyvinvointialueen alueellinen suunnitelma hyvinvointialueen palvelut. Kuntien ja hyvinvointialueen suunnitelmia ei pidä eriyttää toisistaan. Vastaavasti myös vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi tehtäisiin jatkossa sekä kunnassa että hyvinvointialueella. Yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kesken suunnitelmien suhteen on tärkeä, jotta ikääntyneiden palveluita tarkastellaan kokonaisuutena eikä jää jotain katvealueita, joita ei ole huomioitu kummankaan suunnitelmissa. Esityksessä ehkäisevä päihdetyö siirtyy kunnilta tuleville hyvinvointialueille. Käytännössä kuntiin jäisi kuitenkin edelleen ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuden organisointi omalla alueellaan, vaikka toimijat ja resurssit siirtyvät hyvinvointialueelle. Tarkennusta tarvitaan siihen, kumpi taho (kunta vai hyvinvointialue) huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan tai nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Hyvinvointialueen ja aluehallintovirastojen asiantuntijatuen sekä kuntien ja hyvinvointialueen työnjaon organisointi edellyttää tässä suhteessa kaikilta osapuolilta järjestelmällistä resursointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille tarkoittaisi ehkäisevän lastensuojelun osalta sitä, että kuntiin jäisi muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa annettava ehkäisevä lastensuojelu, kuten