Leena Pokela TAHTITUOTANTOON SOPIVAT ALIHAN- KINTASOPIMUKSET JA ALIHANKINTO- JEN PÄIVITTÄISOHJAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leena Pokela TAHTITUOTANTOON SOPIVAT ALIHAN- KINTASOPIMUKSET JA ALIHANKINTO- JEN PÄIVITTÄISOHJAUS"

Transkriptio

1 Leena Pokela TAHTITUOTANTOON SOPIVAT ALIHAN- KINTASOPIMUKSET JA ALIHANKINTO- JEN PÄIVITTÄISOHJAUS Diplomityö Rakennetun ympäristön tiedekunta Tarkastaja: Arto Saari Tarkastaja: Jussi Savolainen Joulukuu 2019

2 i TIIVISTELMÄ Leena Pokela: Tahtituotantoon sopivat alihankintasopimukset ja alihankintojen päivittäisohjaus Diplomityö Tampereen yliopisto Rakennustekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelma Joulukuu 2019 Tarkastajat: Professori Arto Saari ja yliopisto-opettaja Jussi Savolainen Rakennusalalla tuottavuus on heikkoa ja läpimenoajat pitkiä. Rakennushankkeiden tuottavuuden parantamiseen on haettu apua Lean-filosofiasta, jolla pyritään lyhentämään läpimenoaikoja ja minimoimaan hukkaa. Tässä diplomityössä käsitellään Lean-filosofiaan pohjautuvaa tahtituotantoa. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää kahden korjausrakentamisen tahtituotannolla valmistuneen pilottityömaan tahtituotannon ja päivittäisohjauksen kehityksen tilanne. Tämä tarkoitti tahtituotannonvalvonnan ja -ohjauksen lisäksi myös aliurakoitsijoiden sitoutumista tahtituotantoon. Näiden lisäksi tutkittiin kahden pilottityömaan osalta sitä, kuinka tahtisuunnittelua ja päivittäisohjausta voitaisiin vielä parantaa. Pääpaino tutkimuksessa oli päivittäisohjauksessa. Tutkimus tehtiin aineisto- ja haastattelututkimuksen pohjalta. Tutkimuksessa käytettävä aineisto koostui pilottityömaiden pilvipalveluun dokumentoidusta aineistosta. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin toisen pilottityömaan osalta tämän diplomityön tekijän havainnointia. Haastattelututkimuksessa tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastateltavina oli kummankin pilottityömaan työpäälliköt, vastaavat työnjohtajat, tuotantoinsinöörit, työnjohtaja ja toisen pilottityömaan osalta silloinen työnjohtoharjoittelija. Haastatteluun osallistui myös kummaltakin pilottityömaalta aliurakoitsijan työnjohtaja. Tutkimusaineiston ja haastattelututkimuksen perusteella puutteita oli vielä tahtisuunnitelman teossa, kuten tuotannon tasapainottamisessa ja vaunujen rakentamisessa. Erityisesti muutostyöt koettiin tahtituotannossa haasteellisiksi. Ne tulisi jättää tutkimuksen perusteella pois tahtiaikataulusta, mikäli mahdollista. Muutostöille tulisi varata oma työryhmä, jotta tahti ei vaarantuisi. Pilottityömaiden tahtiaikataulut koettiin hyvin visuaalisiksi. Niiden avulla työntekijät saivat nopeasti käsityksen omista aikataulullisista tavoitteistaan. Tuotannonohjauksen ja -valvonnan osalta pilottityömailla aikatauluseuranta oli aktiivisempaa kuin tavanomaisilla työmailla. Tuotannonohjauksen ja -valvonnan apuna käytettiin paljon erilaisia työkaluja, erityisesti aikataulunhallinta ohjelmistoja, valvontavinjettiä, estelokia ja Last Planner - menetelmää. Pilottityömaiden logistiikka perustui Just-In-Time eli JIT-periaatteeseen. Nokkamiespalaverit nousivat vahvasti esille haastatteluissa. Haastattelujen perusteella aliurakoitsijoiden nokkamiehiä ja työnjohtajia tulisi ottaa enemmän tahtituotannonsuunnitteluun mukaan. Niiden ottamisella jokapäiväiseen käyttöön työmaan alusta asti uskottiin haastattelujen perusteella olevan myös vaikutusta aliurakoitsijoiden parempaan sitoutumiseen tahtituotannossa. Nokkamiespalaverien pitäminen työmaalla katsottiin olevan niille oikea ympäristö toisin kuin työmaatoimisto. Rahallisia kannustimia pilottityömailla ei käytetty. Ne koettiin etenkin kilpailu-urakoinnissa haasteelliseksi. Rahallisten kannustimien ja nokkamiespalavereiden käyttöä aliurakoitsijoiden sitouttamisessa tahtituotannossa tulisi vielä pilotoida. Avainsanat: päivittäisohjaus, tahtikontrolli, tahtisuunnittelu, alihankinta Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck ohjelmalla.

3 ii ABSTRACT Leena Pokela: Suitable subcontracting agreements and daily management for takt production Master s thesis Tampere University Master s Degree Programme in Civil Engineering December 2019 Examiners: Professor Arto Saari and University Teacher Jussi Savolainen In the construction industry productivity is low and lead times are long. With Lean-philosophy, construction projects have sought help to minimize waste and reduce lead times. The focus of this thesis is on takt production which is based on Lean-philosophy. The objective of this master s thesis was to research the development of takt production controls and daily management. Data for this thesis was gathered from two pilot renovation construction sites which were completed with takt production method. This also required the subcontractors to apply the takt production method. In addition, the objective was to find out how takt planning and daily management could be further improved. The focus of the research was on daily management. The research was based on data containing documentation of two renovation projects and interviews of project stakeholders. In addition, the writer s observations from one of the pilot sites were used. The interviews conducted were semi-structured. Construction managers, general foremen, production engineers and site supervisors of both sites participated in the interviews. Additionally, the subcontractor s supervisors from both pilot sites also participated in the interviews. According to the research, there are still weaknesses in takt planning, such as takt levelling and combining work packages. In particular, the extras were considered challenging in takt production. Based on the research conducted, the extras should be left out from the takt schedule if possible. The separate resources should be dedicated to the extras to ensure that takt production will remain uninterrupted. The takt schedules of the pilot sites were considered to be highly visual and gave the employees a quick idea of the goals of the schedule. While researching the production control, it was found that the schedule control was more actively used on the pilot sites than on the conventional sites. There were many different daily management tools in production control on the pilot sites, especially production planning software, vignette, obstacle log and the Last Planner method. The logistics of the pilot sites were set up based on the Just-In-Time (JIT) principle. Based on the interviews, the subcontractors foremen and site supervisors should be more involved in the design of construction production. Foremen s meetings came up in the interviews as a way to also affect the commitment of the subcontractors to takt production. Running the foremen s meetings on the site was considered to be more suitable environment compared to the site office. Financial incentives were not used at the pilot sites. There is still a need to pilot the financial incentives and the foreman s meetings for takt production. Keywords: daily management, takt control, takt planning, subcontracting The originality of this thesis has been checked using the Turnitin OriginalityCheck service.

4 iii ALKUSANAT Tämä diplomityö on laadittu Tampereen yliopiston rakennustekniikan diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Työn aihe haluttiin YIT Suomi Oy:n puolelta liittyvän tahtituotantoon, sillä sitä pilotoidaan nyt paljon niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Työn varsinaisen aiheen antoi Tampereen yliopiston professori Arto Saari. Haluan kiittää Tampereen yliopiston diplomityönohjaajiani Arto Saarta ja Jussi Savolaista sekä YIT Suomi Oy:ltä Salla Willbergiä kommenteista ja työn ohjaamisesta. Iso kiitos erityisesti pilottityömaiden haastatteluun osallistuille henkilöille, jotka hektisen työmaa-arjen keskeltä löysivät aikaa haastattelulle. Lisäksi haluan kiittää myös esimiestäni, jolta olen saanut paljon joustoa työaikojen sovittelussa niin koulun ja kuin tämän diplomityönosalta. Haluan kiittää vielä veljeäni ja hänen puolisoaan DI-vaiheen opintojen aikaisesta sohvamajoituksesta Tampereen Härmälässä. Helsingissä, Leena Pokela

5 iv SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tavoitteet, tutkimuskysymys ja rajaus Tutkimuksen toteutus, menetelmät ja aineisto KIRJALLISUUSKATSAUS Tahtituotannon menetelmän tausta Tahtisuunnittelu Tahtikontrolli Kolmen tason menetelmä tahtituotannossa Aliurakat Aliurakkasopimusprosessi Kannustinjärjestelmät Aikataulutavoite kannustimena Aliurakan ohjaus ja valvonta Last Planner System rakentamisessa Visuaalinen johtaminen Valvontavinjetti TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO Pilottityömaa Kohteen tahtiaikataulu Kohteen suunnitelman mukainen eteneminen Kohteen keskeiset aliurakkasopimukset Pilottityömaa Kohteen tahtiaikataulu Kohteen suunnitelman mukainen eteneminen Kohteen keskeiset aliurakkasopimukset TUTKIMUSTULOKSET Haastattelujen suoritus Tuotannonsuunnittelu Tahtituotannon huomioiminen aliurakkasopimuksissa Tuotannonvalvonta ja -ohjaus toteutuksen aikana Tuotannon eteneminen ja aikataulumuutokset Hankkeen onnistuminen ja haasteet Tahtisuunnittelun, tuotannonvalvonnan ja -johtamisen kehittäminen TUTKIMUSTULOSTEN POHDINTA Tahtisuunnittelu Tahtikontrolli ja päivittäisohjaus... 62

6 v 5.3 Aliurakkaprosessi ja aliurakoitsijoiden sitoutuminen tahtituotantoon Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys JOHTOPÄÄTÖKSET Tavoitteiden saavuttaminen Jatkotutkimusalueet LÄHTEET LIITE A: HAASTATTELUKYSYMYKSET... 73

7 vi KUVALUETTELO Kuva 1. Toyotan tuotantojärjestelmä (mukailtu Liker 2010 s. 33) Kuva 2. Tahtisuunnittelun 12 vaihetta (Binninger et al. 2017, s ) Kuva 3. Tahtisuunnitelma (Haghsheno et al. 2016, s. 60) Kuva 4. Kolmen tason menetelmän hierarkia (Dlouhy et al. 2016, s.17) Kuva 5. Työmaa-alueen jakaminen toiminnallisiin alueisiin asiakkaalle arvoa tuovalla tavalla (Dlouhy et al. 2016, s.19) Kuva 6. Esimerkki työvaiheiden tasapainotuksesta (Dlouhy et al. 2016, s.19) Kuva 7. Vaihtoehtoja työpakettien tasapainottamiseksi (Haghsheno et al. 2016, s. 59) Kuva 8. Määritetyt tahtialueet ja SSU:t sekä valmis normitason tahtisuunnitelma (Dlouhy et al. 2016, s. 20) Kuva 9. Esimerkki tahtitilannekokouksen tahtikontrollitaulusta (Dlouhy et al. 2016, s. 20) Kuva 10. Aliurakkasopimusprosessi (mukailtu Junnonen & Kankainen 2012, s. 9) Kuva 11. Last Planner -menetelmän painopistealue (mukailtu Koskela et al. 2004, s. 13) Kuva 12. Pohjakuva-vinjetti (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 31) Kuva 13. Matriisimuotoinen valvontavinjetti (mukailtu Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 31) Kuva 14. Pilottityömaan 1 pohjapiirustus yhden kerroksen osalta Kuva 15. Pilottityömaan 1 normitason eli viikkotason tahtiaikataulu Kuva 16. Ote kohteen Pilottityömaan 1 päivätason tahtiaikataulu Kuva 17. Pilottityömaan 2 lohkojako toimistokerroksissa Kuva 18. Ote Pilottityömaan 2 tahtiaikataulun päivätasosta Kuva 19. Kuva 20. Kuva 21. Ote Pilottityömaan 2 työmaan tahtiaikataulun päivätason työvaiheiden numero- ja värikoodeista Pilottityömaan 2 kerrostyönjohtajan aikatauluseuranta valvontavinjetin tavoin Pilottityömaan 2 työmaatoimiston seinälle tulostettu päivätason tahtiaikataulu Kuva 22. Päivitetty tahtiaikataulu Kuva 23. Tahtiaikataulua jouduttiin päivittämään tekstiilipalamattojen viivästyneen toimituksen vuoksi. Numerot liittyvät mattoasennuksiin ja listoituksiin Kuva 24. Pilottityömaan 2 7. kerroksen luovutusvaiheen aikataulu

8 vii LYHENTEET JA MERKINNÄT KVR LPS LVIAS LVIS PPC SSU TPS TTP YSE 1998 Kokonaisvastuurakentaminen Last Planner TM System Lämpö, vesi, ilma, automaatio, sähkö Lämpö, vesi, ilma, sähkö Percent Plan Complete, toteutuneiden tehtävien osuus kaikista tehtävistä Standard Space Unit, pienin mahdollinen toistuva rakenne Toyota Production System Takt-Time Planning, tahtisuunnittelu Rakennusurakan yleiset sopimusehdot

9 1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Tahtituotantoa ja sen tuomia hyvä tuloksia on tutkittu Suomessa ja ulkomailla. Muun muassa Building konsortio tutki tahtia toisena toimintavuotenaan Osallisina oli Aalto-yliopiston tutkijoita sekä diplomityöntekijät YIT:ltä, A-insinööreiltä, SRV:ltä ja Skanskalta. Building konsortion tutkimuksen tarkoituksena oli saada lisää tietoa tahdista ja kuinka sitä voitaisiin soveltaa tuotannossa ja suunnittelussa. He tutkivat tahtimalleja Saksassa ja Kaliforniassa sekä hankkeen puitteissa case-tutkimuksina Suomessa. Jo ensimmäisessä case-tutkimuskohteessa Suomessa päästiin tahtituotannolla kymmenien prosenttien aikasäästöön sisävalmistusvaiheessa. Kummassakin case-kohteessa korostui päivittäisohjauksen rooli ja välitön puuttuminen ongelmakohtiin. (Lehtovaara et al. 2019, s. 1-4, 42) Myös hankintaprosessin näkökulma nousi esiin. Building 2030 Tahti suunnittelussa ja tuotannossa loppuraportissa kerrottiin, että hankintaprosessin aikana tulisi varmistaa aliurakoitsijoiden todellinen kyky sitoutua tahtituotantoon resurssien, päivittäisen kommunikaation tai kannustimien avulla (Lehtovaara et al. 2019, s.16-17). Building 2030 Tahti suunnittelussa ja tuotannossa loppuraportissa suositeltiin tahdin käyttöönottoa Suomessa. Raportissa kerrottiin, että suurin hyöty tahtituotannosta saataisiin, jos tuotannon tukitoimia pystyttäisiin kehittämään tahtituotantoa tukevaksi ja että työmaalla osattaisiin puuttua tuotannossa ilmeneviin ongelmakohtiin nopeasti ja poistamaan ne tahdin tieltä. (Lehtovaara et al. 2019, s. 43) Tuottavuuden parantamista haettiin Lemminkäinen Oyj:n ja YIT Oyj:n integraation myötä YIT Suomi Oy:ssä mm. tuottavuuspiloteissa tahtituotannon avulla. Tarkoituksena oli luoda yhteiset toimintatavat tuottavuuspilottien hyvistä käytännöistä. Tuottavuutta parannettiin mm. lean-periaatteiden soveltamisella. (YIT Oyj:n Pörssitiedote 2018) Tuottavuutta haetaan laadusta tinkimättä hukkaa vähentäen ja läpimenoaikoja lyhentäen. (YIT Oyj:n Pörssitiedote 2018)

10 2 1.2 Tavoitteet, tutkimuskysymys ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli koota yhteen kahdesta ensimmäisestä YIT Suomi Oy:n tahtituotannolla toteutetusta korjausrakentamisen pilottityömaasta tahtituotannonnon ja päivittäisohjauksen kehityksen tilanne, jotta tietoja voidaan hyödyntää tulevissa tahtituotantohankkeissa. Tämä tarkoitti uudenlaisen tuotantomallin, tahtituotannon, omaksumista työmaalla, tuotannonvalvonnan ja -ohjauksen onnistumista ja kehittämistä sekä aliurakoitsijoiden sitouttamista tahtituotantoon. Diplomityössä pääpaino oli tahtituotannonvalvonnassa ja -ohjauksessa sekä näiden kehittämisessä. Vastauksia lähdettiin selvittämään kummankin tutkittavan työmaan tallennetuista aineistoista ja haastattelemalla kummankin työmaan toimihenkilöitä ja aliurakoitsijoita. Toisen työmaan osalta tutkimukseen saatiin myös havainnointia tämän diplomityön tekijältä. Tämän diplomityön tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten saadaan aliurakoitsijat sitoutumaan tahtituotantoon? 2. Miten tahtituotantoa valvotaan ja ohjataan? 3. Miten tahtisuunnittelua ja päivittäisohjausta voidaan kehittää? 1.3 Tutkimuksen toteutus, menetelmät ja aineisto Diplomityössä retrospektiivisenä tutkimuksena tarkasteltiin vuonna 2018 tahtituotannolla valmistunutta YIT Rakennus Oy:n aikaista korjausrakentamisen pilottityömaata. Työmaasta käytettiin tässä diplomityössä nimeä Pilottityömaa 1. Prospektiivisena tutkimuksena tarkasteltiin vuonna 2020 valmistunutta YIT Suomi Oy:n aikaista korjausrakentamisen pilottityömaata. Työmaasta käytetiin nimeä Pilottityömaa 2. Kummatkin tutkittavat pilottityömaat olivat toimistokorjauksen työmaita. Tutkimus tehtiin tutkimusaineiston, tutkijan havainnoinnin ja haastattelututkimuksen perusteella. Ennen haastatteluja tutustuttiin aihepiirin kirjallisuuteen ja pilottityömaiden tuottamiin aineistoihin. Kirjallisuuskatsauksessa syvennyttiin erityisesti tahtituotantoon ja lean-ajatusmaailmaan, aliurakkasopimusprosessiin sekä tuotannonvalvonnan ja -ohjauksen työkaluihin. Kirjallisuuskatsaus on luettavissa luvussa 2. Lukuun 3 Tutkimusmenetelmät ja -aineisto kirjattiin tutkimuksessa käytössä ollut aineisto. Tutkimusaineisto oli kerätty kummankin pilottityömaan YIT:n pilvipalvelusta, jonne työmaat olivat dokumentoineet aineistonsa. Kummankin pilottityömaiden aineistotutkimuksessa syvennyttiin alihankintasopimuksiin, aikatauluihin ja sen seurantaan sekä tuotantosuunnitelmiin.

11 3 Diplomityön laadullista tutkimusta täydennetiin aineistotutkimuksen ja havainnoinnin lisäksi haastattelun kautta. Tutkimukseen liittyvät haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina (Hirsjärvi & Hurme 2000, s ). Haastattelun rakenne, aihealueet ja haastattelukysymykset oli koottu tutkimuskysymysten, tutkimusaineiston ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Haastattelututkimuksen tuloksia käsitellään luvussa 4 Tutkimustulokset. Tutkimuksessa käytetyt haastattelukysymykset oli osoitettu tutkittavien pilottityömaiden toimihenkilöille ja aliurakoitsijoille. Samoja tutkimuksessa käytettäviä haastattelukysymyksiä käytettiin kummankin tutkimuskohteen aliurakoitsijoille, mutta heidän näkökulmastaan. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluna. Haastatteluissa ei käytetty lomaketta. Tämän diplomityön lopusta Liite A:sta löytyvät haastattelukysymykset. Lukuun 5 Tutkimustulosten pohdinta kirjattiin tutkimuksen tuloksia suhteessa aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, työn tavoitteisiin ja tutkimuskysymyksiin. Lisäksi pohdittiin tulosten luotettavuutta. Tutkimuksen johtopäätöksissä -luvussa pohdittiin tavoitteiden saavuttamista ja käsiteltiin jatkotutkimustarpeita. Johtopäätökset ovat luettavissa luvusta 6 Johtopäätökset.

12 4 2. KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Tahtituotannon menetelmän tausta Tahti eli Takt-termi määriteltiin Saksassa 1500-luvulla. Tatk-termiä on määritelty hyvin monen kielen kautta ja kuvattu mm. rytmiksi ja virtaukseksi. Takt-termin alkuperä tulee kuitenkin latinankielen sanasta tactus, joka tarkoittaa kosketusta, kosketuksen tunnetta tai tunnetta. (Haghsheno et al. 2016, s. 54) Vakiintuneita prosesseja on teollisuudessa havaittu jo 1500-luvun telakkatuotannossa Venetsiassa, mutta 1900-luvun alussa erityisesti tahtia käytettiin yhä enemmän teollisuudessa. Tahtituotannon edelläkävijä Henry Ford käytti tahtiin perustuvaa tuotantoa autoteollisuudessa. Sitä myöten tahtituotannon hyödyt ovat huomioitu eri puolilla maailmaa ja ne ovat olleet käytössä monilla ei teollisuuden aloilla. (Haghsheno et al. 2016, s. 54) Saksan ilmailuteollisuuden ja Mitsubishin välinen teknisen yhteistyön ansiosta idea levisi Japanin, missä Toyota sisällytti tahtituotannon lähestymistavan Toyotan tuotantojärjestelmään Toyota Production Systemiin, joka tunnetaan myös lyhenteellä TPS (Haghsheno et al. 2016, s. 54). Toyota Production System (TPS) on Toyotan tuotantofilosofia, jonka japanilainen Taiichi Ohno kehitti yhdessä Toyotan perustajan Kiichiro Toyodan serkun, Eiji Toyodan, kanssa. Länsimaalaiset tutkijat alkoivat kiinnostua 1980-luvun lopussa Toyotasta ja antoivat havainnoilleen nimen lean, joka on luotu Toyotan lähtökohdista. Vaikka lean kehitettiin teollisuudessa ja TPS:n alku on peräisin japanilaisesta autoteollisuudesta, sitä on tänä päivänä sovellettu muihinkin toimintoihin ja aloihin, kuten myyntiin, logistiikkaan, hankintaan, terveydenhuoltoon, päivittäistavarakauppaan ja IT-alaan. (Modig & Åhlström 2018, s , 84) Kuvassa 1 on yksinkertainen kuvaus Toyotan tuotantojärjestelmän talosta. Talosta on nähtävillä erilaisia versioita, mutta perusperiaatteet ovat samat: katto, tukipilarit, ihmiset ja rakennuksen perusta. Katto sisältää parhaan laadun, matalimmat kustannukset ja lyhyimmän läpimenoajan. Katon jälkeen tulee kaksi tukipilaria, joista toinen pilari on Just- In-Time (JIT) eli juuri oikeaan aikaan. Toinen pilari on Jidoka, joka tarkoittaa, ettei vika pääse koskaan seuraavaan vaiheeseen ja että ihmiset vapautetaan koneiden äärestä. Talon sisällä ovat ihmiset, jotka ovat järjestelmän keskiössä. Lopuksi rakennuksen perustassa on talon erilaisia pohjaelementtejä, kuten standardoitujen vakaiden ja luotettavien prosessien tarve sekä heijunka. Heijunka-termillä tarkoitetaan tuotannon tasoittamista sekä volyymin että valikoiman suhteen. (Liker 2010 s. 33)

13 5 Kuva 1. Toyotan tuotantojärjestelmä (mukailtu Liker 2010 s. 33). Tahti onkin keskeisessä roolissa Toyotan tuotantojärjestelmässä Kuvan 1 Juuri oikeaan aikaan -pilaria (Just-In-Time) (Haghsheno et al. 2016, s. 55). Lean-ajatus ilmenee tahtituotannossa siten, että ylituotanto estetään, toimitusajat lyhenevät ja työvaiheet tasapainotetaan. Samoin varastot ja odotusajat työvaiheiden välillä lyhenevät, kuljetusta optimoidaan jatkuvan virtauksen avulla ja korkeampi tuotantokapasiteetti otetaan käyttöön. (Haghsheno et al. 2016, s. 53) 2.2 Tahtisuunnittelu Tahtisuunnittelu (Takt Planning) ja tahtikontrolli (Takt Control) ovat Saksassa kehitettyjä menetelmiä tahtiaikataulun luomiseen ja tahdin valvontaan (Haghsheno et al. 2016, s. 53). Vaikka rakennushankkeet mielletään kertaluonteisiksi ja harvoin toistuviksi hankkeiksi, niissä on tarkemmin tarkasteltuna yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi asuinrakennuksissa tilat jaetaan asuntojen mukaan, joissa on kylpyhuone. Nämä ovat tunnistettavia toistoja, joiden kautta saadaan standardisoitua hyödyllisiä prosesseja rakennustyömaalla, jotka voidaan toteuttaa tahdin ja tahtisuunnittelun avulla. (Haghsheno et al. 2016, s. 57)

14 6 Frandson et al. (2013, s. 531) tunnistivat kuusi vaihetta tutkimuksessaan, joiden kautta voidaan tahtiaika määrittää: 1. Kerätty tieto 2. Määritetyt työskentelyalueet 3. Työjärjestys 4. Yksittäisten tehtävien kesto 5. Tasapainotus 6. Luotu tuotantosuunnitelma (Frandson et al. 2013, s. 531). Yksi esimerkki tiedon keräämiseen on sen saaminen niiltä, jotka ymmärtävät työn jokaisen yksityiskohdan. Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi jokaisen työvaiheen nokkamiehet ja työntekijä. Tiedonkeruun pohjalta voidaan määrittää mahdollisimman samankokoiset työskentelyalueet. Työskentelyalueiden selvittyä on mietittävä työjärjestystä. Työjärjestystä mietitään yhdessä muiden kanssa erilaisissa töiden yhteensovituspalavereissa. Silloin saadaan parempi käsitys kokonaisuudesta. Jotta työvaiheet voidaan tasapainottaa, on yksittäisten työtehtävien kestot tiedettävä. Niiden pohjalta pystytään miettimään mitä työtä pitää nopeuttaa tai hidastaa, jotta tasapainotus taataan. Tuotannonsuunnittelussa määritetään tahtiaika eli aika, jonka työvaihe vaatii työskentelyalueelle. Lyhyemmällä aikavälillä pystytään näkemään tahdin eteneminen ja korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä hyvissä ajoin. (Frandson et al. 2013, s ) Kuvassa 2 on nähtävillä Saksassa Karlsruhe Institute of Technologyn (KIT) projektiryhmän luoma Kaiser-lähestymistapaan perustuva menetelmä, jossa tahtisuunnittelu tapahtuu kahdentoista vaiheen avulla (Binninger et al. 2017, s ). Kuvassa 2 Binninger et al. (2017, s ) määrittelevät ensimmäisessä vaiheessa funktionaaliset eli toiminnalliset alueet, joita voivat olla katto, toimisto, kauppa, varasto jne. Toisessa vaiheessa määritellään funktionaalisten eli toiminnallisten alueiden prioriteettijärjestys asiakkaan näkökulmasta. Kolmannessa vaiheessa määritellään valitulle funktionaaliselle eli toiminnalliselle alueelle SSU (Standard Space Unit) eli pienin toistuva rakenne. Viidennessä vaiheessa määritellään jokaiselle SSU:lle työpaketit. Näitä voivat olla esimerkiksi maalaustyöt, oviasennus ja talotekniikka-asennuksien vaiheet. Vaihe kuusi on tärkeä osa tahtisuunnittelua. Siinä jokaisen työvaiheen teoreettisen työnkesto kerrotaan suorituskertoimella. Vaiheessa seitsemän työvaiheet niputetaan osaksi työpakettia. Vaiheessa kahdeksan määrillään tahtiaika ja -alue. Tahtiaika määritetään peilaamalla sitä asiakkaan vaatimuksiin. (Binninger et al. 2017, s )

15 7 Haghsheno et al. (2016, s. 58) esittävät tutkimuksessaan tahtiajan laskemiselle seuraavanlaisen kaavan: Takt time = Content Takt area [entity = m2 ] Effort Value [ Time Selected Manpower Entity = h m 2], (1) joka koostuu tahdistettavan alueen pinta-alasta, pinta-alaan käytetystä ajasta sekä työntekijöiden määrästä (Haghsheno et al. 2016, s. 58). Rakennusprosessien epävakaisuuden vuoksi tahdiksi valitaan yleensä viikko. Tahti on jokaisessa projektissa kuitenkin erilainen. (Binninger et al. 2017, s. 607) Vaiheessa yhdeksän tasapainotetaan tahti, jolloin huomioidaan työryhmien vaihtelevuus, puskurit, työvaiheiden siirtäminen jne. Tahtia pitää tasapainottaa, koska työpaketit ovat harvoin samankokoisia. Tahtiaikaa voidaan lyhentää tai kasvattaa käyttämällä enemmän tai vähemmän työntekijöitä. Lisäksi työpaketteja voidaan yhdistää tai työvaiheita voidaan muuttaa, optimoida tai korvata käyttämällä tuotteita tai prosesseja. (Binninger et al. 2017, s ) Puskureiden lisääminen ja niiden käyttö on välttämätöntä tehokkaan tahdin varmistamiseksi. Niiden avulla voidaan varautua yllättäviin tilanteisiin tai korjata virheitä. Tahtisuunnitelmaan voidaan lisätä kelluvia puskureita, tai puskureita voidaan lisätä myös jokaisen tahdin loppuun, esimerkiksi viikonloppuja tai pidennettyjä työpäiviä voidaan käyttää puskureina. Puskurit voidaan merkata tahtisuunnitelmaan myös ns. tyhjänä vaununa. Tyhjien vaunujen käyttöä puskurina on esitetty Kuvassa 3 valkoisina vaunuina ilman tekstiä. (Haghsheno et al. 2016, s ) Kuvassa 2 vaiheessa kymmenen on saavutettu ensimmäinen työjuna valitulle toiminnalliselle alueelle, joka koostuu useasta vaunusta. Työpaketteja voidaan niputtaa samaan vaunuun, jos niissä ei ole törmäysvaaraa. Vaunu koostuu siis yhdestä tai useasta työpaketista. Vaiheessa yksitoista toistetaan vaiheet 3-6 kaikille toiminnallisille alueille. Vaiheessa kaksitoista kaikki määritetyt työjunat esitetään tahtisuunnitelmassa asiakkaan priorisoimassa järjestyksessä. (Binninger et al. 2017, s ) Kuvassa 3 on esitetty kokonainen tahtisuunnitelma, johon on myös lisätty tahdistamattomat työvaiheet. Pystyakselilta nähdään tahtialueet ja vaaka-akselilla kulkevat työjunat vaunuineen. Tällaisesta kaavioesityksestä saadaan heti käsitys, että suoritetaanko tehtävää oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Samoin nähdään, milloin tahdistamattomat tehtävät tehdään. (Haghsheno et al. 2016, s )

16 Kuva 2. Tahtisuunnittelun 12 vaihetta (Binninger et al. 2017, s ). 8

17 9 Kuva 3. Tahtisuunnitelma (Haghsheno et al. 2016, s. 60). 2.3 Tahtikontrolli Tahtikontrollin (Takt Control) avulla voidaan tahtia hallita lyhyellä aikavälillä. Tahtikontrollin käyttö mahdollistaa tahdin yksityiskohtaisen ja lyhytaikaisen hallinnan. Häiriön sattuessa edellinen tahti vaikuttaa aina seuraavaan tahtiin. Tahtikontrollin avulla häiriöt voidaan havaita hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että valmis tahtisuunnitelma ei ole kiinteä, vaan se elää tahtikontrollin avulla, kun häiriöt havaitaan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa. Häiriöitä ja niiden poistamista varten tahtisuunnitelmaan sisällytetään ns. tyhjiä vaunuja, jotka toimivat puskureina. (Haghsheno et al. 2016, s. 60) Tahtikontrollissa on erityisen tärkeää pitää lyhyitä päivittäisiä kokouksia, johon toteutuksesta vastaavat henkilöt osallistuvat. Kokouksissa käydään läpi tahtiaikataulun tilanne tahtikontrollitaulun avulla. Kokouksessa käytettävien tahtikontrollitaulujen avulla saavutetaan visuaalinen avoimuus kaikille osapuolille. Työntekijät saadaan motivoitua osallistumaan kokouksiin ottamalla heidät osaksi ongelmanratkaisuprosessia. (Binninger et al. 2017, s. 609) Binninger et al. (2017, s. 609) esittävät tutkimuksessaan, että näissä tahdin hallintaan liittyvissä kokouksissa tulee käydä läpi ja kirjata seuraavat asiat muistiin, joita voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa: - työntekijöiden lukumäärä

18 10 - koneiden lukumäärä - suunnitellun tahdin toteutumisaste - laatuvirheet - turvallisuustiedot- ja poikkeamat - työhäiriöiden lukumäärä - järjestyksen ja siisteyden taso (Binninger et al. 2017, s. 609). 2.4 Kolmen tason menetelmä tahtituotannossa Saksassa Karlsruhe Institute of Technologyn (KIT) tutkijaryhmä on kehitetty kolmen tason hierarkian tahtisuunnittelusta (Takt Planning) ja tahtikontrollista (Takt Control). Kehitetyn uuden menetelmän avulla on voitu vähentää rakennusaikaa alkuperäisestä rakennusajasta huomattavasti. Lisäksi kolmen tason menetelmän avulla on voitu osoittaa, että se tarjoaa johtamiselle avoimuutta, auttaa parantamaan päätöksentekoa ja yksinkertaistaa rakennusprojektin hallintaa. (Dlouhy et al. 2016, s. 13) Menetelmä on jaettu kolmeen tasoon: makrotaso, normitaso ja mikrotaso (Dlouhy et al. 2016, s. 15). Kuvassa 4 on nähtävillä yhteenveto kolmen tason menetelmän hierarkiasta. Makrotasolla eli prosessianalyysillä on tarkoitus jakaa rakennettava alue erilaisiin funktionaalisiin eli toiminnallisiin alueisiin, jotka järjestetään asiakas arvoa tuottavalla tavalla (Dlouhy et al. 2016, s.15). Toiminnalliset alueet jakautuvat mm. tilaajan projektille asettamien välitavoitteiden kautta (Lehtovaara et al. 2019, s. 6). Kuva 4. Kolmen tason menetelmän hierarkia (Dlouhy et al. 2016, s.17).

19 11 Kuvassa 5 rakennettava alue on jaettu erilaisiin funktionaalisiin eli toiminnallisiin alueisiin. Alueita on korostettu eri väreillä niiden toiminnallisuuden mukaan. Makrotason pohjalta voidaan määritellä ja optimoida oleellisten työvaiheiden rajapinnat ja töiden järjestäminen eri rakennusvaiheille. Aiempien rakennusprojektien olemassa olevaa tietoa voidaan hyödyntää erilaisille funktionaalisille alueille. On myös tärkeää, että tällä tasolla pystytään havaitsemaan yhteentörmäykset ja riippuvuudet. (Dlouhy et al. 2016, s.15) Kuva 5. Työmaa-alueen jakaminen toiminnallisiin alueisiin asiakkaalle arvoa tuovalla tavalla (Dlouhy et al. 2016, s.19). Normitaso rakennetaan makrotasorakenteen mukaan, missä huomioidaan ja aika- ja aluejakauma. Makrotasolla määritellyt asiakkaalle arvoa tuottava toiminnalliset alueet heijastuvat niin normitasolle kuin mikrotasolle. Normitasolla määritellään työvaiheet, jotka voidaan suorittaa jokaisella tahtialueella. (Dlouhy et al. 2016, s. 15) Jotta voidaan suunnitella vakaa ja tasainen rakennusprosessi, on toiminnalliset alueet jaettava mahdollisimman pieniin toistuviin rakenteisiin (SSU) tahtialueella, joka määritellään rakenteellisen ja valmistusominaisuuksien mukaan. SSU:lle määritellään suorituskerroin, kuten Kuvassa 6 (Performance factor). (Dlouhy et al. 2016, s. 15, 17) Työvaiheen tasapainotuksessa on otettava SSU:n ja suorituskertoimen lisäksi huomioon työryhmän koko, laskettu teoreettinen kesto yhdellä SSU alueella, tahtialue ja työsaavutus (Dlouhy et al. 2016, s. 20). Työpaketteja voidaan tasapainottaa Haghsheno et al. (2016, s ) mukaan kolmella eri tavalla, jotka ovat esitetty Kuvassa 7. Tarvittavaa aikaa voidaan pidentää tai lyhentää

20 12 työntekijöiden lukumäärää muuttamalla (Improving), työpaketteja voidaan yhdistää yhteen (Leveling) tai työvaiheet voidaan muuttaa, optimoida tai korvata tuotteilla tai prosesseilla. (Haghsheno et al. 2016, s ) Kuvassa 6 tahtiajaksi on valittu pisimmän työvaiheen kesto, 5 päivää. Muut työvaiheet yhdistetään vastaamaan kutakuinkin määritettyä 5 päivän kestoa. Nämä työvaiheet yhdistyvät yhdeksi työpaketiksi, jotka muodostavat vaunun määritellyllä tahdilla tahtialueella. Kuvassa 6 vaunuja on kuvattu merkinnöin W1, W2, W3 jne. Eri vaunujen havainnointia on helpotettu visuaalisesti erilaisin värein. Vaunut koostuvat siis joko yhdestä tai useammasta työvaiheesta, riippuen määritellystä tahtiajasta. (Dlouhy et al. 2016, s. 20) Kuva 6. Esimerkki työvaiheiden tasapainotuksesta (Dlouhy et al. 2016, s.19). Kuva 7. Vaihtoehtoja työpakettien tasapainottamiseksi (Haghsheno et al. 2016, s. 59).

21 13 Kuvaan 8 on määritelty tahtialueet ja SSU:t. Dlouhy et al. (2016, s. 20) tutkimuksessa olleen rakennuskohteen pohja on jaettu projektikohtaisten ominaisuuksien mukaan tahtialueisiin, joita on yhteensä 28 kappaletta. Nämä tahtialueet ovat pilkottu mahdollisimman pieniin toistuviin rakenteisiin (SSU), joita yksi tahtialue sisältää 6 kappaletta. Lisäksi Kuvassa 8 esitetään valmiin normitason tahtisuunnitelman, jossa 28 tahtialuetta on merkattu pystyakselille. Vaaka-akselilla kulkevat vaunut tahtialueelta toiselle. Yksi tahtialue koostuu 8 eri vaunusta. (Dlouhy et al. 2016, s. 20) Kuva 8. Määritetyt tahtialueet ja SSU:t sekä valmis normitason tahtisuunnitelma (Dlouhy et al. 2016, s. 20). Kulta (2018, s. 28) tuo diplomityössään esille Dlouhyn ja Binningerin kanssa vuonna 2018 käydyn keskustelunsa, jossa Dlouhyn ja Binningerin mukaan vaunuihin kannattaa varata noin % puskuria, mikäli kaikki ei mene suunnitelmien mukaan (Kulta 2019, s. 28). Mutta mikäli kaikki menevät suunnitelmien mukaan jää työryhmälle % aikaa parantaa työsuoritustaan tai työryhmä voi siirtyä tahdin ulkopuoliselle alueelle tekemään muita työtehtäviä. Nämä tahdin ulkopuoliset vara-alueet ovat oleellinen osa tahtituotantoa. (Kulta 2018, s. 28; Lehtovaara et al. 2019, s. 6) Mikrotasolla eli tahtikontrollilla käsitellään ja hallintaan normitason prosesseja yksityiskohtaisemmin. Rakentamisvaiheessa toteutusta hallitaan ja seurataan päivittäin lyhyillä tahtitilannekokouksilla, jotka kestävät noin 15 minuuttia. Niissä rakentamisen etenemistä seurataan lyhyellä aikavälillä. Tahtitilannekokouksiin osallistuvat oman organisaation lisäksi yhteistyökumppaneiden työntekijät ja vastuussa olevat työnjohtajat. Kokoukset dokumentoidaan ja tiedot kerätään tahtikontrollitaululle, kuten esimerkiksi Kuvassa 9. (Dlouhy et al. 2016, s ) Tahtitilannekokouksissa on otettava huomioon Dlouhy et

22 14 al. (2016, s. 17) mukaan kaksi hyvin tärkeää seikkaa, joiden avulla voidaan rakennuskohteen tahtituotanto varmistaa: todellisen tilanteen dokumentointi ja normitason asettamien vaatimusten täyttäminen. (Dlouhy et al. 2016, s. 17) Kuva 9. Esimerkki tahtitilannekokouksen tahtikontrollitaulusta (Dlouhy et al. 2016, s. 20). 2.5 Aliurakat Hankinnat ovat merkittävä osa rakennusyritysten toimintaa ja hankintojen kehittämiseen on panostettu paljon mm. sopimusehtojen ja sopimustekniikan osalta. Siltin hankinnoissa on paljon epäselvyyksiä ja näin tuovat ongelmia rakennusprojektin aikana, joka ilmenevät resurssien ja ajan tuhlauksena. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 5) Aliurakka on yksi hankinnan muoto. Hankinnat voidaan jakaa sisällöllisesti aliurakkaan, rakennustuotteen ja palvelun hankintaan. Aliurakassa yhdistyy vaihtelevasti sekä työ ja työssä käytettävä materiaali, joille kummallekin asetetaan vaatimuksia laadun ja aikataulun osalta. Näiden avulla varmistetaan työn esteetön eteneminen ja virheettömyys. Aliurakka eroaa rakennustuotehankinnasta sillä, että aliurakka tehdään urakkasopimuksella ja sopimusehtoina käytetään Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998), kun taas rakennustuotehankinta tehdään kauppasopimuksella ja siinä käytetään kauppalakia. YSE 1998 mukaan aliurakassa tilaajana toimii pääurakoitsija ja urakoitsija aliurakoitsijana. (YSE 1998; Junnonen & Kankainen 2012, s. 7-8)

23 Aliurakkasopimusprosessi Kuvassa 10 on esitetty aliurakkasopimusprosessi pääurakoitsijan näkökulmasta. Aliurakoitsijan hankinta lähtee liikkeelle hankinta-aikataulussa määritettyyn aikaan aliurakan valmistelulla, johon kuuluu tehtäväsuunnitelman tekeminen, aloitusedellytysten määrittäminen, tarjouspyynnön laatiminen, tarjoajien valinta, tarjousvertailu ja urakkaneuvottelut (Junnonen & Kankainen 2012, s. 45). Tehtäväsuunnitelman avulla voidaan aliurakka valmistella, laatia tarjouspyyntö sekä valmistautua urakkaneuvotteluun ja aliurakkakokoukseen. Tehtäväsuunnitelmassa tulee esittää aliurakka koskevat tiedot, kustannustavoitteet, ajalliset tavoitteet (aloitus, lopetus, välitavoitteet, suoritusjärjestys), laatuvaatimukset ja laadunvarmistuskeinot, potentiaalisten ongelmien analyysi sekä toiminta- ja työskentelytapa, joilla taataan tavoitteet ja vaatimukset. Tehtäväsuunnitelman avulla pääurakoitsija selkeyttää aliurakan odotukset ja vaatimukset sekä suunnittelee toteutuksen. (Junnonen & Kankainen 2012, s ) Tarjouspyyntöasiakirjassa on esiteltävä kaikki tarpeellinen tieto, jota aliurakoitsija voi tarvita tarjoushinnan määrittelyyn. Se luo perusta varsinaiselle urakkasopimukselle. Tarjouspyynnössä on tuotava ilmi kaikki tarjousvaiheessa vielä epävarmat ja puutteelliset tiedot sekä poikkeukset yleisistä sopimusehdoista tai yleisistä käytännöistä. Pääurakoitsija vastaa kaikesta antamistaan tiedoista, eikä saa salata tietoja, joilla voi olla vaikutusta sopimukseen. Jotta tarjouksia voidaan vertailla pitää tarjouspyynnön olla mahdollisimman yksiselitteinen. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 54) Tarjouspyyntö koostuu tarjouspyyntökirjeestä, kaupallisista ja teknisistä asiakirjoista, jotka ovat yleensä tarjouspyynnön liitteenä. Kaupallisia asiakirjoja ovat mm. takuut, vakuudet, lisä- ja muutostyökäytännöt, pääsuoritus, urakkahinta ja maksuperuste, urakkaaika ja mahdolliset välitavoitteet ja viivästyssakot. Tekniset asiakirjat kuvaavat lopputuotteen laadullisia ominaisuuksia, sijaintia ja mittoja. Tekniset asiakirjat ovatkin piirustuksia ja selostuksia. Tarjouspyyntökirjeessä tulee määritellä mm. tilaajan yhteishenkilö, kohteen tiedot, urakan sisältö, tarjouksen jättöaika ja -paikka, tarjouksen voimassaoloaika. Tarjouspyynnössä on myös määriteltävä tarjouksen jättämisen yhteydessä toimitettavat todistukset ja selvitykset. Myös poikkeavat työajat on syytä tuoda esille jo tarjouspyynnössä, kuten viikonloput tai työtä rajoittavat työskentelyajat. (Junnonen & Kankainen 2012, s ) Tarjouspyyntömateriaalin valmistuttua valitaan aliurakoitsijat, joille tarjouspyynnöt lähetetään. Aliurakoitsijat, joille tarjouspyynnöt lähetetään voivat tulla mm. työmaalta tai rakennusyrityksen omasta hankintarekisteristä. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 9)

24 16 Tarjouspyyntöjen lähettämisen jälkeen odotetaan aliurakoitsijoiden tekemiä tarjouksia tarjouspyynnössä asetettuun tarjouksen jättöpäivään asti. Aliurakoitsijoiden jättämien tarjousten tulee olla tarjouspyynnön mukaisia tai aliurakoitsija voi poiketa siitä tekemällä vaihtoehtoisen erillistarjouksen. Kaikki erilaisuudet tulee tarkastella huolella läpi. Yhdenmukaiset tarjoukset kootaan tarjousvertailulomakkeelle, jossa tarjouksia verrataan toisiinsa ja myös kaupan sisältöä vastaavaan kustannustavoitteeseen. Tällä valvotaan, että aliurakkakauppa ei ylitä tavoitetta. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 59) Tarjousvertailujen perusteella valitaan urakkaneuvotteluihin aliurakoitsijat hankkeelle ominaisten kriteerien perusteella. Tarjousvertailussa hinta-hyötysuhde on tärkeä valintakriteeri, mutta myös aikaisempi kokemus, referenssit sekä resurssien riittävyys, osaaminen ja saatavuus. Lisäksi aliurakoitsijan kyky tehdä yhteistyötä muiden kanssa voi olla osa valintakriteereitä, joilla urakkaneuvotteluihin valikoituvat aliurakoitsijat. (Artto et al. 2006, s , 82, 186) Tarjousvertailujen perusteella käydään urakkaneuvottelut, joihin otetaan yleensä edullisin tarjoaja ja kilpailukykyiset vaihtoehtotarjouksien tarjoajat. Neuvotteluihin valittavat on otettava huomioon tarjouspyynnössä esitettyjen valintakriteerien perusteella. Tarjousvertailussa myös nämä valintakriteerit on huomioitava. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 59) Urakkaneuvottelut ovat tärkeä osa ennen urakkasopimuksen tekoa, jonka avulla varmistetaan, että osapuolet ovat ymmärtäneet sopimukseen sisältyvät vastuut ja velvoitteet. Kaikille neuvotteluissa olevien kanssa tulee noudattaa hyvää kauppatapaa ja asettaa tarjoajat tasavertaiseen asemaan. Urakkaneuvotteluissa tulee käydä läpi sopimuksen keskeiset seikat ja täsmentää sopimuksen sisältöä sekä niitä asioita, jotka puuttuivat tai ovat tarkentuneet tarjouspyynnöstä. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 61) Neuvottelujen jälkeen aliurakoitsijalla on mahdollisuus täsmentää tarjoustaan urakkaneuvottelujen pohjalta (Artto et al. 2006, s ). Urakkaneuvotteluista pidetty pöytäkirja tulee liittää sopimuksen liitteeksi (Junnonen & Kankainen 2012, s. 61). Päätös sopimuskumppanista pohjautuu tarjousvertailuun, urakkaneuvotteluun ja sopimuskumppanista muuten hankittuihin tietoihin. Valinta tulee ilmoittaa viipymättä valituksi tulleelle tarjoajalle. Hyvän tavan mukaista on myös ilmoittaa muille tarjouksen tekijöille valintatilanteesta. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 63)

25 17 TARJOUSPYYNTÖVALMISTELU TARJOAJIEN VALINTA TARJOUKSET TARJOUSPYYNTÖ TARJOUSVERTAILU URAKKANEUVOTTELUT ALIURAKOITSIJAN VALINTA JA VALINNASTA ILMOITTAMINEN SOPIMUS ALIURAKAN TUOTANNONOHJAUS JA LAADUNVARMISTUS SOPIMUSVALVONTA ALIURAKAN AIKATAULU- JA LAADUNVALVONTA URAKOITSIJAPALAVERIT JA MUUT YHTEISTYÖMENETTELYT TYÖN VASTAANOTTO PALAUTTEEN HANKKIMINEN Kuva 10. Aliurakkasopimusprosessi (mukailtu Junnonen & Kankainen 2012, s. 9). 2.7 Kannustinjärjestelmät Tilaaja asettaa rakennushakkeelle monenlaisia tavoitteita, jotka heijastuvat pääurakoitsijalta aliurakoitsijalle asti. Tavoitteita voivat olla turvallisuus, helppo toteutus, budjetissa pysyminen, rakennuksen nopea käyttöönotto ja laatu. Pääsääntöisesti käytetyt kiinteähintaiset urakat harvoin tukevat tilaajan rakennushankkeelle asettamia tavoitteita, sillä kustannuksia karsitaan, jotta kannattavuus taataan. (Lahdenperä & Koppinen 2003, s. 9, 12)

26 18 Tilaajan asettamiin tavoitteisiin voidaan päästä erilaisten kannustimien avulla. Kannustimilla luodaan ns. win-win-tilanne, jossa molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä hankkeen tehokkaasta toiminnasta. Kannustimet ovat tehokkaimmillaan silloin, kun ne ovat riittävät, urakoitsija uskoo pääsevänsä edellytettyyn suoritustasoon ja arviointi tehdään oikeudenmukaisesti. (Lahdenperä & Koppinen 2004, s. 11) Urakoitsijaa voidaan kannustaa tilaajan asettamiin tavoitteisiin jo tarjouskilpailuvaiheessa hinnan ohella muiden valintakriteereiden avulla. Kannustimina voidaan käyttää rahapalkkioita, jatkohankkeita, ristiinomistusta tai ei-rahallisia kannustimia, kuten alennettu taloudellinen riski tai nopeutettu maksuaikataulu. Näistä kuitenkin rahalliset palkkiot ovat tehokkaimpia ei-rahalliseen palkkioon verrattuna. (Lahdenperä & Koppinen 2003, s ) Lahdenperä & Koppinen (2003, s. 129) esittävät, että yleisimmät kannustimet ovat toteutuskustannuksiin ja -aikaan liittyvät kannustimet. Kannustimien käyttö on koettu tärkeäksi, jos rakennushankkeessa on jokin kriittinen tekijä, kuten tiukka aikataulu. Niitä on myös käytetty, jos ollaan haluttu yleisesti parantaa ja tehostaa rakennustoimintaa ja rohkaista innovaatioihin. Kannustimet vaativat kuitenkin suuremman työpanoksen tarjouksen teko- ja vertailuvaiheessa sekä toteutusvaiheessa seurannan osalta. (Lahdenperä & Koppinen 2003, s. 129,131) Aikataulutavoite kannustimena Aikataulutavoitteena voi olla pyrkimys varmistaa, että hanke valmistuu ajallaan. Nopeaa hankkeen toteutusta tulisi käyttää ainoastaan silloin, kun siitä on tilaajalle todellinen hyöty. Aikataulutavoitteisessa palkitsemisessa sopimuksessa on asetettu sanktio ja palkkio riippuen, kuinka tavoite täytetään. Aikataulutavoitteeseen ja kohteen aikataulussa pysymiseen vaikuttavat myös suunnittelutyön aikataulussa pysyminen. Suunnittelutyöstä johtuvat viiveet ovat merkittäviä, jotka aiheuttavat häiriöitä tuotannossa ja aikataulussa pysymiseen. Siksi on tärkeää, että myös suunnittelusopimuksissa huomioidaan aikataulukannustimet. (Lahdenperä & Koppinen 2003, s. 31) Mikäli tavoitteena on saada rakennushanke valmiiksi nopeammin, voidaan käyttää menetelmää, jossa palkkio ja sanktio kasvavat suoraviivaisesti päivien lukumäärän mukaan. Lahdenperän ja Koppisen (2003, s. 32) esittämässä mallissa kokonaisbonus voidaan laskea silloin Kaavan 2 mukaan: Kokonaisbonus = Päiväbonus Päivien lukumäärä (2)

27 19 Kaavassa 2 päiväbonus eli tilaajan määrittämä arvo ajalle sekä päivien lukumäärä eli aika voidaan myös esittää joko päivinä, viikkoina tai kuukausina. Aika voi olla aikataulutavoitteen alitettua aikaa, jolloin urakoitsijalle on tiedossa palkkio. Vaihtoehtoisesti, jos aikataulutavoite ylitetään, on urakoitsijalle tiedossa sanktio. Kokonaisbonuksella on yleensä määritetty myös projektikohtainen yläraja. (Lahdenperä & Koppinen 2003, s. 32) Jotta aikataulutavoitteiden täyttyminen voidaan todentaa, on hankkeelle määritettävä valmistumispäivä ja välitavoitteet. Usein myös välitavoitteiden täytyminen on osa palkkiomaksuperustetta. Aikataulutavoitteiden seuraamista voidaan seurata esimerkiksi kuukausittain aikatauluun päivitetyin toteumaprosentin avulla. (Lahdenperä & Koppinen 2003, s. 35) Aikataulukannustimen käytöstä on saatu hyvä kokemuksia ja sen avulla on päästy aikataulusäästöihin. Myöskään laatutason ei ole katsottu kärsineen nopeammasta toteutuksesta, sillä uudelleen tekemisen riski halutaan minimoida. Myös lyhyempi rakennusaika on tuonut säästöä aikasidonnaisissa kustannuksissa. Toisaalta taas kannustimet voivat nostaa rakennushankkeen kokonaisinvestointikustannuksia, jotka aiheutuvat palkkiosta ja hallinnollisista kustannuksista kannustinjärjestelmän käytöstä tavoitteiden seuraamisessa. Myös tarjouksien hinnat voivat nousta, kun aikataulutavoitetta käytetään kannustinkriteerinä, sillä nopea toteutus sisältää myöhästymissakkoriskit sekä mahdollisen viikoittaisen työajan pidentymisen riskit. (Lahdenperä & Koppinen 2003, s. 36) 2.8 Aliurakan ohjaus ja valvonta Valvonnan avulla pääurakoitsija tiedottaa, havainnoi ja kirjaa puutteita ylös, jotka voivat estää sopimuksen mukaisen toteutumisen. Ohjauksen avulla pääurakoitsija puolestaan antaa aliurakoitsijalle tietoja, ohjeita ja määräyksiä, jotta työt voidaan tehdä sopimuksen puitteissa. Pääurakoitsija ei kuitenkaan ohjaa aliurakoitsijan työtä, vaan tuotannonohjaustoimenpiteet kuuluvat aliurakoitsijan työnjohdolle. Pääurakoitsijan on taas varmistettavan aliurakoitsijan aloitusedellytykset työkohteella huolehtimalla muun tuotannon etenemisestä. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 44) Aliurakoita ohjataan erilaisten kokousten avulla, jossa valvotaan, että sopimuksen mukaiset velvoitteet täyttyvät. Ainoastaan sopimuksessa sovittuja velvoitteita voidaan vaatia. Kokoukset ovat pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välisiä. Ensimmäinen kokous on aloituskokous, jossa varmistetaan työkohteen aloitus edellytykset ja materiaalien toimitus. Lisäksi aloituskokouksessa tulee käydä myös aliurakoitsijan työntekijöiden kanssa työhön liittyvät laadulliset ja työvaiheen työturvallisuuteen liittyvät asiat. Samoin mallitöistä sovitaan. Yleensä ensimmäinen työkohde toimii mallityönä. Niiden avulla voidaan

28 20 täsmentää työn laatuvaatimuksia myös työntekijöille ja havaitaan laatuvirheet ajoissa. Muita kokouksia ovat urakoitsijakokoukset, työmaakokoukset ja loppukokoukset. Kaikista kokouksista tulee kirjoittaa pöytäkirja. Pääurakoitsija voi ohjata aliurakoitsijaa myös sopimukseen liitettävien maksuerien tai erilaisten sopimusvelvoitteiden avulla. (Junnonen & Kankainen 2012, s ) Pääurakoitsija valvoo aliurakoisijan työn sopimuksen mukaista edistymistä viikoittain ja arvioi työn valmiusastetta. Valvontaa voidaan suorittaa mm. paikka-aikakaavion avulla tai erilaisten vinjettien avulla. Valvonnassa on huomioitava, että sopimuksen mukaiset sakolliset ja sakottomat välitavoitteet saavutetaan, työt alkavat ajallaan, työssä ei tule keskeytyksiä, työn eteneminen on sovitun mukaista, työt etenevät lohkosta toiseen suunnitellussa järjestyksessä ja työkohteet vapautuvat seuraavalle täysin valmiina ilman laatuvirheitä. (Junnonen & Kankainen 2012, s ) Mikäli pääurakoitsija huomaa aliurakoitsijan toiminnassa puutteita, hän voi antaa aliurakoisijalle reklamaation. Reklamaatiolla tarkoitetaan huomautusta, jolla on tarkoitus taata omat oikeutensa. Reklamaatiota voidaan siis pitää eräänlaisena aliurakoinnin ohjauksena. Jos reklamaatiota ei anneta, osapuoli voi olettaa, että kaikki toiminta sujuu häiriöttä. Reklamaation voi antaa kirjallisena, sen voi kirjauttaa työmaakokouksen tai urakoitsijakokouksen pöytäkirjaan tai työmaapäiväkirjaan. Reklamaatioon tulee tutustua ja siihen tulee aina vastata. Vastaamatta jättäminen katsotaan reklamaation hyväksymisenä, vaikka reklamaatio olisi aiheeton tai sopimuksen vastainen. (Junnonen & Kankainen 2012, s. 102, 104) 2.9 Last Planner System rakentamisessa Last Planner System, josta käytetään lyhennettä LPS, kehitettiin 1990-luvulla Yhdysvalloissa. Se on tunnetuimpia Lean Rakentamisen -työkaluja lyhyen aikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen. (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 16) Last Planner -menetelmällä pyritään poistamaan aloitusongelmat, tehtävän aikaiset ongelmat sekä lopetuksen ongelmat varmistamalla viikkotehtävien aloitusedellytykset 4-6 viikon ajalta (Koskela & Koskenvesa 2003, s. 3; Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 105). Kyseessä on siis imuohjaus, jossa jatkuvalla varmistamisella taataan mm. piirustusten ja materiaalin olemassaolo ja saatavuus (Koskela & Koskenvesa 2003, s. 19). Kuvassa 11 on kuvattu Last Planner -menetelmän painopistealue, joka koostuu yleisaikataulusta, tehtäväsuunnittelusta, rakentamisvaihesuunnittelusta, valmistelevasta suunnittelusta, viikkosuunnittelusta ja toteutuksesta. Kaikki lähtee liikkeelle työmaalle luodusta yleisaikataulusta. (Koskela et al. 2004, s. 13)

29 21 Tehtäväsuunnitelmassa käsitellään työvaiheeseen liittyvät taloudelliset ja ajalliset sekä laatuun liittyvä suunnittelu. Last Planner -menettelyllä voidaan viikkotasolla valvoa tehtäväsuunnitelmien tehtävien toteutumista sekä varmistaa suunniteltujen resurssien käyttö. Tehtäväsuunnittelu ja Last Planner ovat enemmänkin toisiaan täydentäviä menettelyjä, joiden avulla tuotannonohjausta voidaan helpottaa. (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 105) Rakentamisvaihesuunnittelulla, joka tehdään myös yleisaikataulun pohjalta, luodaan edellytykset viikkosuunnittelulle ja valmistelevalle suunnittelulle. Sen avulla mietitään mitä kyseisessä rakentamisvaiheessa kuuluu tehdä yhteistyössä eri töiden vastuuhenkilöiden kesken. Rakentamisvaihesuunnittelun avulla pystytään yhteistyötä eri toteuttajien kesken helpottamaan, saadaan eri osapuolten ja toteuttajien tietämys suunnittelun lähtökohdista sekä sitouttamaan heidät suunnitelmaansa. Rakentamisvaihesuunnittelu voidaan tehdä niin, että kokoonnutaan tilaan, jossa on tarpeeksi seinätilaa, johon suunnittelua voidaan tehdä imuperiaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että lähdetään liikkeelle kyseisen rakentamisvaiheen lopputilanteesta, jossa vastuuhenkilöt merkitsevät lopputilanteen aikaansaamiseksi tarpeelliset tehtävät esimerkiksi post-it -lapuilla. Jos tehtävän aloitusedellytykset vaativat tiettyjä edellytyksiä toiselta vastuuhenkilöltä, ne tuodaan ilmi ja kukin osapuoli ilmoittaa nettoajan, jonka aikana omat tehtävät voidaan toteuttaa. (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 106) Valmistelevassa suunnittelussa luodaan seuraavien 4-6 viikon tehtäville edellytyksiä ja varmistetaan tehtävien toteutettavuus. Valmistelevassa suunnittelussa tehtävät hyväksytään aloitettavaksi, jos edellytykset ovat kunnossa. Keskeisimmät edellytykset, jotka esiintyvät Last Planner-viikkosuunnittelulomakkeessa, ovat tuotantonopeus, suunnitelmat, sopimukset, työryhmät, edeltävät ja liittyvät työt, koneet ja kalusto, materiaalit, olosuhteet, turvallisuus, jätehuolto ja mesta. Kyse on imuohjauksesta, jossa näiden edellytysten olemassaolo ja saatavuus varmistetaan jatkuvasti. Valmistelevan suunnittelun jälkeen päästään viikkosuunnitelmaan ja toteutuksen valvontaa. (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s )

30 Tehtäväsuunnittelu Last Planner -menetelmä 22 Yleissuunnittelu (yleisaikataulu yms.) Rakentamisvaihesuunnittelu Valmisteleva suunnittelu Huomion keskipistee Viikkosuunnittelu Toteutus Kuva 11. Last Planner -menetelmän painopistealue (mukailtu Koskela et al. 2004, s. 13). Viikkosuunnitelman laatiminen ja valvonta omat menetelmän keskeiset osat. Viikkosuunnitelmien pohjalta mitataan toteutumisastetta ja selvitetään syyt tehtävien toteutumatta jäämiseen. Viikkosuunnitelmaan kelpaavat vain ne tehtävät, joissa aloitusedellytykset ovat kunnossa, joiden työmäärä on osattu arvioida, tehtävä on hyvin määritelty ja se on työjärjestyksen kannalta tarkoituksen mukainen. Last Planner -menetelmällä pyritään ylläpitämään riittävä varanto aloituskelpoisia työtehtäviä. (Koskela & Koskenvesa 2003 s. 3, 14, 17-18) Viikkosuunnittelun tekoon ja seurantaan osallistuvat ne henkilöt, jotka voivat luvata, että suunnitellut tehtävät tulevat tehdyiksi (Macomber 2001, s. 6). Rakennustyömaalla tämä tarkoittaa kaikkia työnjohtajia, työryhmien ja aliurakoitsijoiden edustajia (Koskela et al. 2004, s. 24). Viikkosuunnitelmapalaveri pitää sisällään valmistelu-, neuvottelu ja sitoutumisvaiheen. Valmisteluvaiheessa tarkastetaan tehtävien tosiasiallinen tilanne ja valmistellaan seuraavan viikon tehtävät työryhmän kanssa. Neuvotteluvaiheessa on tarkoituksena koordinoida töitä, joiden välillä on riippuvuuksia. Sitoutumisvaiheessa tehtävä otetaan viikkosuunnitelmaan mukaan ainoastaan, jos tehtävän vastuuhenkilö voi luvata sen toteutumisen eli antaa luotettavan lupauksen. (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 107) Macomberin mukaan (2001, s. 2-3) on olemassa viisi edellytystä luotettavalle lupaukselle: 1. Työntekijälle ja -teettäjälle on selvillä työsuorituksen vaatimukset. 2. Tekijä on pätevä suorittamaan tehtävän. 3. Tekijä on arvioinut työnsuorituksen ajan ja varannut siihen tarvittavan ajan.

31 23 4. Tekijä esittää vilpittömän lupauksen työn suorittamisesta. 5. Tekijä seisoo lupauksensa takana toi tulevaisuus mitä tullessaan. Hän ottaa vastuun kaikesta, mikäli lupausta ei voida suorittaa. (Macomber 2001, s. 2-3) Viikkosuunnitelman toteutumista mitataan ja valvotaan viikon lopussa. Mittaus tapahtuu ns. TTP-luvulla, joka tulee sanoista tehtävien toteutumisprosentti. TTP on yksi Lean Rakentamisen -työkaluja. Englanninkielessä puhutaan PPC -luvusta, joka tulee sanoista Percent of Plan (Promises) Compelete. TTP -luku saadaan, kun jaetaan vain täysin suoritetut tehtävät koko viikon suunniteltujen tehtävien lukumäärällä. Suoritettuihin tehtäviin lasketaan mukaan ainoastaan ne tehtävät, jotka ovat 100 % valmiita, ei 90 % tai 95 % valmiita. (Macomber 2001, s. 5-6) Hyvästä työsuorituksesta voidaan puhua, jos TTPluku on yli 80 %. Puolestaan huonosta työsuorituksesta voidaan puhua, jos TTP-luku on alle 60 %. (Howell & Macombe, 2002, s. 10) Tarkastaminen luo merkitystä, kun viikkosuunnitelmat on tarkoitettu toteuttaviksi, suunnitellut tehtävät todetaan tehdyiksi ja tehtävien toteutumatta jättämisestä saadaan tietoa tuotantosuunnittelu- ja tuotantojärjestelmän toimivuudesta ja mahdollisten ongelmien syistä. Koska Last Planner System on osa Lean Rakentamista, myös jatkuva parantaminen on osa Last Planner -menetelmää. Jatkuvan parantamisen tarkoituksena on poistaa ongelmia ja saavuttaa entistä parempi tuotannonohjaus. Tilanteessa, jossa viikkosuunnitelma ei toteutunut, tulee vastuuhenkilön antaa selvitys siitä, miksi viikkosuunnitelma ei toteutunut. Syiden esiintymisestä pidetään tilastoa. Syitä viikkosuunnitelman tehtävien toteutumatta jättämiseen voidaan selvittää myös 5xMiksi -kysymysten kautta eli toistamalla kysymyksen miksi viisi kertaa, jotta todelliset syyt löytyvät. Viikkosuunnittelun toteutuneiden ja toteutumatta jääneiden tehtävien seurannalla saadaan hyvää tietoa tuotannon ongelmista. (Koskela et al. 2004, s. 27, 31, 33; Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 108) 2.10 Visuaalinen johtaminen Entistä parempaa tiedonjakoa voidaan toteuttaa visuaalisella johtamisella (Koistinen & Koskenvesa 2014, s. 140). Esimerkiksi Toyota ei käytä mittareita työntekijöiden käyttäytymisen kontrolloimiseen vaan tarjoaa työntekijöille läpinäkyvän ja ymmärrettävän tavan mitata edistymistään. Visuaalisen johtamisen painoarvo on se, että se selkeyttää odotuksia, määrittelee jokaisen osanottajan vastuun, antaa heille kyvyn seurata edistymistään ja mitata itsensä kehittymistä. Johtajan on siis varmistettava, että visuaaliset johtamisjärjestelmät ovat ymmärrettäviä ja keskittyvät oikeisiin kysymyksiin. Visuaalista johtamista toteutetaan Toyotalla päivittäin noin 30 minuutin kokouksissa, johon kutsutut

32 24 osallistuivat ja raportoivat edistymisestään tai ongelmistaan edellisen kokoukseen nähden. Kaikki informaatio esitettiin seinällä niin, että on kaikille selvää, mikä on nykytila suhteessa tavoitteeseen. Erilaisten ilmaisimien kautta kerrottiin tehtävän tila. Ilmaisimet voivat olla värikoodein varustettuja magneetteja tai tarroja. Mikäli jokin tehtävä, joka ei ollut vihreä (tavoitteen mukainen), siitä vastuussa oleva henkilö varustautui kertomaan toimenpide-ehdotuksia ongelman hoitamiseksi. (Liker & Convis 2012, s. 100) Visuaalisessa johtamisessa tärkeää onkin miettiä tarkoin tarjottavan tiedon määrää. Jos tietoa on tarjolla liikaa, se voi menettää tehonsa ja ylikuormittaa vastaanottajaa. Visuaalista johtamista hyödynnetään jo työmailla jonkin verran ja osittain vakiintunein käytännöin, kuten työmaan pohja- ja aluekuvilla seinillä, opastekylteillä ja työturvallisuudessa. Visuaalisen johtamisen avulla voidaan luoda selkeämpi kuva projektin nykytilasta ja aikataulusta. Esimerkkejä ovat mm. pohjakuvavinjetti, paikka-aikakaavio sekä käännetty vaiheaikataulu. Käännetty vaiheaikataulu voidaan tehdä ilmoitustaululle post-it -lapuilla, joissa jokainen väri edustaa eri urakoitsijaa. Sen avulla voidaan havainnollistaa, kuinka omalla työllä on vaikutusta muiden työhön. Visuaalinen johtaminen helpottaa työmaan elämää, luo turvallisuutta ja madaltaa kielimuureja. (Koistinen & Koskenvesa 2014, s ) Valvontavinjetti Luvussa 2.10 esiteltiin visuaalista johtamista tuotannonohjauksen eräänä apuvälineen, joihin myös valvontavinjetit lukeutuvat. Valvontavinjettien avulla voidaan seurata töiden etenemistä, työkohteiden sitoutumista ja vapautumista eri osatehtävien osalta. Sen avulla saadaan nopea käsitys työvaiheiden tai osakohteiden valmiusasteesta. Valvontavinjetti on eräänlainen kuva, joka voidaan esittää matriisimuodossa tai merkinnät työvaiheen tai osakohteen valmiudesta voidaan merkitä esimerkiksi pohjakuvaan. Kuvassa 12 on esimerkki pohjakuva-vinjetin käytöstä, jossa pohjapiirustus on jaettu kolmeen lohkoon. Lohkoille on määritelty viikkotasolla eri tehtäville eri väreillä tehtävien valmistumisajat viikkotasolla. (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s )

33 25 Kuva 12. Pohjakuva-vinjetti (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 31). Matriisimuodossa esitetyssä valvontavinjetissä reunoilla esitetään suunnitellut työt ja osakohteet. Matriisiruudukon ruutuihin kirjataan suunniteltu aloitus- ja lopetusajankohta. Ajankohta voidaan ilmaista esimerkiksi viikkonumeron mukaan tai tarkoin päivämäärin. Valvontavinjetissä, oli kyseessä matriisimuoto tai esimerkiksi pohjapiirustus, töiden etenemistä voidaan seurata rastitusperiaatteella ja/tai värien avulla, kuten Kuvassa 13 matriisimuotoisessa valvontavinjetissä on tehty. Periaatteena on, että ruudun yli vedetään poikittain viiva, kun työt osakohteessa on aloitettu tai että työt ovat osakohteessa 50 % valmiina. Tämä tarkoittaa, että osakohde on varattu kyseisen työn tekijälle. Kun osakohde on 100 % valmis voidaan vetää toinen poikittainen viiva, jolloin ruutuun tulee rasti. Osakohde vapautuu seuraavalle työvaiheelle. Väreinä voidaan käyttää vihreää, sinistä ja punaista. Vihreällä värillä viestitään sitä, että kohde on valmis, sinisellä että työ on käynnissä ja punaisella värillä että työ on myöhässä. Väreillä tai värien määrällä ei ole väliä, kunhan kaikki ovat tietoisia niiden merkityksestä. (Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s ) Kerros ja porras Ei ajankohtainen Tehtävä A1 A2 A3 B1 B2 B3 Ajallaan Kiviseinät Betonipintojen jälkityöt Levyseinät ja -katot Lattialaatoitus Tasoitetyöt Etuajassa Työstä tehty 50 % Jäljessä Työtä ei aloitettu Työ valmis Kuva 13. Matriisimuotoinen valvontavinjetti (mukailtu Koskenvesa & Sahlstedt 2011, s. 31).

34 26 3. TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO Tässä luvussa esitellään retrospektiivisenä tutkimuksena Pilottityömaa 1 ja prospektiivisen tutkimuksena Pilottityömaa 2 ja niiden käytössä ollut aineisto. Pilottityömaiden 1 ja 2 aineisto on kerätty työmaiden dokumentoidun aineiston pohjalta, jotka ovat tallennettu YIT Suomi Oy:n pilvipalveluun. Lisäksi Pilottityömaan 2 aineistoa on kerätty myös diplomityöntekijän havainnoinnin avulla. Aineistoista on kerätty ainoastaan tähän tutkimukseen liittyvää materiaalia. Pilottityömaan 1 aineistoa on täydennetty tietyiltä osin haastattelututkimuksen pohjalta, sillä dokumentoitu aineisto oli osittain puutteellista ja ei niin yksiselitteistä projektin ulkopuoliselle henkilölle. 3.1 Pilottityömaa 1 Peruskorjauskohteena oli YIT:n pääkonttorin Kiinteistö Oy Panuntie 11 vanhan osan eli B-talon toimistokerrosten peruskorjaus. Peruskorjauskohteen urakkamuotona YIT Rakennus Oy:n ja Tilaaja 1 välillä oli kiinteähintainen KVR eli kokonaisvastuurakentaminen, joka sisälsi suunnittelun ja rakennustyön. Pääsuoritusvelvollisuuteen YIT Rakennus Oy:lle kuului talotekniikan ja rakenteiden purkutyöt tarvittavin määrin sekä uusittavan talotekniikan suunnittelu. Lisäksi pääsuoritusvelvollisuuteen kuului rakennustekniset työt ja LVIAS-tekniset aputyöt. KVR-sopimuksen lisäksi peruskorjaukseen kuului laskutyöurakka YIT Rakennus Oy:n ja YIT Oyj:n välillä. Laskutyöurakka koski tilamuutostöitä eli kaikkia kohteen rakennus- ja taloteknisiätöitä sekä päätoteuttajan tehtäviä, jotka olivat tarpeen rakennuskohteen rakentamiseksi A-, B- ja C-taloissa. Pilottityömaan 1 tilaajina toimi siis Tilaaja 1 ja YIT Oyj sekä pääurakoitsijana YIT Rakennus Oy. YIT Oyj kohteen käyttäjänä pysyi samana. Kohteen bruttoala B- ja C-talon osalta oli m 2 ja kerrosala m 2, josta B-talon toimisto-osa m 2. Seitsemänkerroksinen betonielementtirakenteinen rakennus oli valmistunut vuonna Ilmanvaihtokonehuone oli rakennuksen ylimmässä kerroksessa ja paikoitustilat sekä väestönsuoja sijaitsivat kellarikerroksessa K1 ja K2, joihin ei tehty muutoksia. Vesikattorakenteisiin, julkisivuun ja ulkoseiniin ei tehty muutoksia. Rakennuksen runkoon ja kuiluihin tehtävät muutokset koskivat ainoastaan talotekniikan tarvitsemia läpivientejä. Rakennukseen tehtävän talotekniikan uusimisen yhteydessä kerroksissa 2-6 uusitiin työja neuvotteluhuoneiden huonejako ja lisättiin avotoimistotilaa. Näihin liittyvät muutostyöt koskivat täydentäviä sisäosia, kuten järjestelmäväliseiniä, kevyitä väliseinä, sisäovia ja

35 27 alakattoja. Rakennusvarusteisiin tehtiin myös muutoksia varusteiden ja kiintokalusteiden osalta. Hissejä ei kohteessa uusittu. Talotekniikan osalta uusittiin tilojen lämmitys, jäähdytys ja ilmanvaihtojärjestelmät lähes kokonaan kerroksissa 1-7. Kerroksiin rakennettiin uusi putkiverkosto vesikiertoisia lämmitys/jäähdytyspaneeleita varten. Ilmanvaihdonosalta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta uusittiin kaikki huonelaitteet kanavistoineen kuilujen palopelleistä eteenpäin. Runkokanaviin tuli ilmamääräsäätimet. Viemärit uusittiin näkyviltä osin kerroksissa ja sukitusmenetelmällä kuilujen sekä tuuletuksien osalta. Lähes kaikki sähköjärjestelmät uusittiin. Rakennusautomaatiojärjestelmä, joka ohjaa, valvoo ja säätää rakennuksen LVISteknisten laitteiden toimintoja, uusittiin paikoin. Kohteessa ollut rakennusautomaatiojärjestelmä jäi käyttöön alakeskusten osalta. Kohteen organisaatio koostui työpäällikön lisäksi vastaavasta työnjohtajasta, yhdestä työnjohtajasta ja tuotantoinsinööristä sekä kolmesta työnjohtoharjoittelijasta Kohteen tahtiaikataulu Yleisaikataulu kohteelle oli tehty Planet+ -aikatauluohjelmalla jana-aikatauluna, joka sisälsi rakennustekniset työt ja LVIAS-työt. Aikatauluun oli merkattu jokaiselle tehtävälle alku ja loppu sekä todellinen alku ja loppu. Resursseja, työsaavutuksia ja määriä ei yleisaikataulussa ollut nähtävillä. Työnetenemistä seurattiin yleisaikataulun janakaaviossa prosentein ja seurantaviivalla. Yleisaikataululle ei oltu tehty paikka-aikakaaviota vaan paikka-aika-kaavio toteutettiin Exceliin tehtynä tahtiaikatauluna. Luovutusvaiheesta ja talotekniikan työvaiheesta sukituksesta oli kohteelle tehty tarkempi jana-aikataulu samoin periaattein kuin yleisaikataulu. Tahtiaikataulussa oli huomioitu kerrokset 2-6. Työmaa oli jaettu kerroskohtaisesti pitkittäin kahteen lohkoon A ja B. Kuvaa kerroskohtaisesta lohkojaosta tai SSU:sta ei ollut saatavilla. Kuvassa 14 on nähtävillä kohteen pohjapiirustus yhden kerroksen osalta. Työt aloitettiin 2. kerroksesta, jonka jälkeen toteutettiin 6. kerros. Kerrokset olivat työmäärältään pienempiä kuin muut kerrokset. Kuudennen kerroksen jälkeen lähdettiin toteuttamaan kerrokset ylhäältä alaspäin eli seuraavan 5. kerroksen jälkeen tehtiin vasta 4. ja sitten 3. kerros.

36 28 Kuva 14. Pilottityömaan 1 pohjapiirustus yhden kerroksen osalta. Lopullinen tahtiaikataulu luotiin maaliskuun lopulla Tahtiaikataulun läpimenoaika oli 28 viikkoa eli noin 6 kuukautta. Tahtiaikataulu oli tehty vuoden 2018 huhtikuun viikosta 14 alkaen ja se päättyi lokakuun viikkoon 41 vuonna Tahtiaikatauluun oli huomioitu myös riskivarauksia, jotka näkyvät tahtiaikataulussa valkoisina eli ns. tyhjinä vaunuina. Erityisesti 2. ja 6. kerroksessa oli puskuria, sillä ne olivat pienempiä verrattuna muihin kerroksiin. Tahtiaikatauluun oli otettu vain arkipäivät klo Ilta- ja viikonlopputyöt toimivat myös riskivarauksena ja niitä tehtiin sovittaessa. Tahtiaikataulussa oli mukana 7 työpakettia eli vaunua: purkutyöt, alakattotyöt, tasoite- ja maalaustyöt, talotekniikkatyöt kerroksissa, mattotyöt, järjestelmäseinätyöt sekä vaunu, joka sisälsi luovutusvaiheen työt. Vaunujen sisältäviä työvaiheita ei ollut nähtävillä. Tahtiaikataulu oli tehnyt Exceliin viikkotasolle ja päivittäistasolle. Kuvassa 15 on esitetty Pilottityömaan 1 normitason eli viikkotason tahtiaikataulu. Tahtiaikataulun ylimmässä osassa oli esitetty tahdistavat työvaiheet eli virallinen tahtiaikataulu. Toisessa tasossa oli

37 29 esitetty ei-tahdistavat työvaiheet. Kolmannessa tasossa oli esitetty tahdistavat työvaiheet janoina. Kuva 15. Pilottityömaan 1 normitason eli viikkotason tahtiaikataulu. Viikkotason aikataulusta oli nähtävillä, että työt oli urakoitsijoille jaettu pääosin 2 viikkoa per kerros. Poikkeuksena oli purku-urakka ja talotekniikka 3 viikkoa per kerros. Yhdelle vaunulle oli varattu koko kerros eli kummatkin lohkot käyttöön. Töiden limitystä oli havaittavissa tahtiaikataulussa, niin että saman urakoitsijan työt saattoivat olla menossa kahdella lohkolla ja tahdin loppuajasta osittain eri kerroksessa yhtä aikaa eli maksimissaan neljällä lohkolla yhtä aikaa, kuten Kuvassa 15 purkutöiden ja talotekniikkatöiden osalta on havaittavissa. Kaksi viimeistä viikkoa ennen käyttäjien muuttoa oli varattu talotekniikan säädöille ja alakattojen sulkemiselle. Työmaa oli varannut loppusiivoukseen, talotekniikan säätöihin ja mittauksiin 2 viikkoa per kerros alkaen viikolta kerroksessa ja päättyen viikon 39 loppuun 3. kerrokseen kerroksessa nämä työt tahtiaikataulussa olivat limittäin niin, että luovutusvaiheentyöt olivat kahdessa kerroksessa yhtä aikaa menossa. Kuvassa 16 on puolestaan nähtävillä ote kohteen päivätason tahtiaikataulusta. Päivätason tahtiaikatauluun oli huomioitu resurssit työryhmittäin sekä logistiikan kannalta tärkeimpiä toimituspäiviä.

38 30 Kuva 16. Ote kohteen Pilottityömaan 1 päivätason tahtiaikataulu Kohteen suunnitelman mukainen eteneminen Kohteen aikataulutilannetta oli käsitelty urakoitsijakokouksissa ja työmaakokouksissa sekä toimihenkilöiden omissa viikkopalavereissa. Urakoitsijakokouksissa käsiteltiin yleisesti aikataulutilanne. Mikäli oltiin myöhässä jonkin työvaiheen aloituksen suhteen, oli pöytäkirjaan merkattu myöhästymisen syy. Yleisesti syinä oli joko suunnitelmapuutteet, työvaiheen aloituksen viivästyminen tai tuotteiden pitkät toimitusajat. Työmaakokouksissa tahtiaikataulu oli työmaakokouksien liitteenä muutamassa ensimmäisessä kokouksessa. Työmaakokouksessa oli kuitenkin sovittu, että aikatauluseuranta tehdään työmaakokouksiin yleisaikataulun jana-aikatauluversioon. Työmaakokouksien pöytäkirjoista kävi ilmi, että talotekniikkaurakoitsijalla oli ollut ongelmia pysyä aikataulussa koko projektin ajan. Tahtiaikataulun seurantaa oli dokumentoitu pilvipalveluun tuotantoinsinöörin kesälomasijainen omalla Word-pohjalla viikkoina 26-27, 29 eli kesä-heinäkuun vaihteelta. Seurantaa oli tehty mainittuina viikkoina päivä- ja kerroskohtaisesti. Seurantaan oli kirjattu mikä tilanne oli ollut minäkin päivänä, muttei poikkeamien syitä tai niiden korjaavia toimenpiteitä. Kuitenkaan seurannassa ei tarkemmin kerrottu, oliko viikon tai päivän työ saavutettu suunnitellussa tahtiaikataulussa. Purku-urakan etenemistä, alakattoja ja alakattootsia oli seurattu pohjapiirustusten perusteella 2. ja 6. kerroksen osalta. Piirustuksiin oli nuolella piirretty alueet ja milloin kyseiset alueet olivat valmistuneet. Muuten seurantaa ei oltu dokumentoitu. Pilottityömaa 1 oli ottanut käyttöön estelokin, johon urakoitsijoiden oli heti tuotava ilmi havaitsemansa esteet. Estelokissa ilmoitettiin estynyt tehtävä ja rajoituksen kuvaus, vaikutus ja vastuuhenkilö sekä päivämäärät esteen havaitsemisesta, koska este oli luvattu korjattavaksi ja koska se oli todellisuudessa toteutunut.

39 Kohteen keskeiset aliurakkasopimukset Pilottityömaan 1 keskeiset aliurakkasopimukset valittiin tutkimukseen sen perusteella, mitä keskeisiä työvaiheita oli työmaan tahtiaikataulussa. Pilottityömaan 1 osalta keskeisimmät aliurakat olivat purku-urakka, alakattourakka, LVIS-urakka, mattotyöt, järjestelmäseinät sekä maalaus- ja tasoitetyöt. Urakkasopimukset olivat tehty YIT:n omaan sopimuspohjaan, joka kattaa valmiiksi tietyt YSE 1998 mukaiset ja muut YIT Suomi Oy:n toimintatavan mukaiset kirjaukset, jotka toistuvat kaikissa aliurakkasopimuksissa. Näistä keskeisimmistä aliurakkasopimuksista on nostettu esille dokumentoidun aineiston perustella tässä luvussa tahtituotantoon ja siihen sitouttamiseen liittyviä valmiista sopimuspohjasta poikkeavia kirjauksia. Uutta tuotantomallia ei oltu huomioitu keskeisempien aliurakoitsijoiden tarjouspyynnöissä. Tahtituotantoa käsiteltiin aliurakoitsijoiden kanssa ensimmäistä kertaa aliurakkaneuvotteluissa. Tahtituotanto käyttäminen Pilottityömaalla 1 oli kirjattu yhteneväisesti urakkaneuvottelupöytäkirjaan tai aliurakkasopimukseen seuraavasti: Töiden sujuvoittamiseksi työmaalla tullaan käyttämään tahtisuunnittelua, joka tarkoittaa, että urakoitsijan tulee noudattaa työssä ja logistiikassa paikka-aika-aikataulua sekä osallistua päivittäisohjaukseen. Tavoitteena on toteuttaa koko hanke kokonaistaloudellisimmalla tavalla, jossa hukka poistetaan työvaiheista ja niiden välistä sekä jatkuvasti opitaan havaituista esteistä ja häiriöistä. - Paikka-aika-aikataulu tarkoittaa, että urakoitsija tekee töitä sovitussa tahdissa sovitussa paikassa. Samoin suunnitellaan ja toteutetaan myös materiaalilogistiikka eli juuri oikea määrä oikeassa paikassa. - Osallistua päivittäisjohtamiseen tarkoittaa, että urakoitsija on velvollinen raportoimaan päivittäin etenemisen, havaitut esteet töiden aloituksessa ja lopetuksessa sovitusta ajasta sekä työn aikaisista häiriöistä. Lisäksi urakoitsija on sitoutunut yhdessä pääurakoitsijan kanssa selvittää ko. esteiden ja häiriöiden juurisyyt sekä poistamaan ne välittömästi. Lisäksi kaikissa keskeisimmissä aliurakoitsijoiden urakkaneuvottelupöytäkirjoissa, paitsi LVIS-urakassa, oli maininnat, että urakoitsijan tulee huolehtia riittävistä resursseista ja sitouduttava tilaajan tekemään aikatauluun. LVIS-urakan urakkaneuvottelussa oli kuitenkin nostettu esiin ensimmäinen maksuerä, jossa aikataulu ja resurssisuunnitelma (varamiehineen) on esitetty ja hyväksytty tilaajan toimesta.

40 32 Sopimuksissa oli vaihtelevia kirjauksia sakollisten välitavoitteiden osalta. Kerroksen valmistumista sakollisissa välitavoitteissa käytettiin purku-urakassa, alakattourakassa, mattotöissä, järjestelmäseinissä ja maalaus- ja tasoitetöissä. LVIS-töiden osalta sakolliseksi välitavoitteeksi oli kirjattu tietty viikko toimintakoevalmiudelle. Muutoin oli kirjattu töiden alkamiselle ja loppumiselle, että ajankohdat määräytyvät tahtiaikataulun mukaan. Aliurakkasopimuksissa oli käytetty YSE 1998 poikkeavaa viivästyssakkoa, joka oli suurempi kuin YSE 1998 on määritelty. Mitään erillisiä kannustumia ei oltu huomioitu missään kaupallisissa asiakirjoissa. Kaikkien aliurakoitsijoiden sopimuksiin, oli viety, että aliurakoitsijan tulee osallistua kaikkiin tilaajan vaatimiin kokouksiin. Lisäksi oli kirjattu, että on noudatettava työmaan viikkoaikatauluja paitsi purku-urakan sopimukseen. Kaikkien muiden tässä luvussa esiteltyjen aliurakkasopimusten liitteenä oli tahtiaikataulu paitsi LVIS-urakan. Tahtiaikataulua oli kuitenkin käsitelty LVIS-urakan urakkaneuvotteluissa. 3.2 Pilottityömaa 2 Muutostyön kohteena oli kahdeksan kerroksisen vuonna 1988 valmistuneen elementtirakenteisen toimistorakennuksen 2., 3. ja 7. kerroksen tilat sekä rakennuksen K1-kerroksen infoalue ja sosiaalitilat. Tilaaja 2 oli teettänyt kerrosten 2, 3 ja 7 osalta purkutyöt erillisurakkana ennen kuin YIT Suomi Oy otti työmaan vastaan. K1-kerroksen osalta purkutyöt kuuluivat Pilottityömaan 2 urakkaan. Toimistotilakerrosten 2, 3 ja 7 bruttoala oli bm 2, joka jakautui lähes tasan näiden kerrosten välillä. Pilottityömaan 2 Tilaajalla 2 oli tavoitteena luoda nopean toteutuksen malli toimistotilojen sisäpuolisen korjaustöiden toteuttamiseen. Toimintamallin luomiseksi urakoisijaehdokkaiden kanssa järjestettiin hankkeen kehitysvaiheessa työpajoja. Muutostyöt toteutettiin tavoitehintaisena projektinjohtourakkamuotona. Tilaajalla 2 oli hankkeessa oma rakennuttajakonsultti. Tilaaja 2 valitsi kohteen suunnittelijat ja teki suunnittelusopimukset nimiinsä. Projektinjohtourakoitsija ohjasi teknistä suunnittelua toteutussuunnittelun osalta yhdessä Tilaajan 2 ja rakennuttajaorganisaation kanssa. Projektinjohtourakoitsijalla oli kohteessa oma talotekniikkakoordinaattoriharjoittelija, joka vastasi taloteknistentöiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Kohteessa hyödynnettiin tietomallintamista. Kohteen alussa vastaavaa työnjohtajaa loman ajaksi tuli tuuraamaan toisen yksikön vastaava työnjohtaja noin kahdeksi kuukaudeksi. Kohteessa oli yksi työnjohtaja kohteen alusta loppuun ja loma-aikoina tuuraamassa oli kaksi työnjohtajaa. Pilottityömaan 2 loppuvaiheessa hankkeeseen tuli mukaan työnjohtoharjoittelija. Lisäksi kohteessa työskenteli lähes koko hankkeen ajan kaksi tuotantoinsinööriä, joista toinen on

41 33 tämän diplomityön kirjoittaja. Hankkeen alussa Pilottityömaa 2 työskenteli kaksi hankintainsinööriä. Toimistotilat olivat aiemmin toimistokäytössä, jotka remontin yhteydessä muutettiin nykyaikaisiksi ja muuntojoustaviksi toimistotiloiksi. Toimistokerroksissa tehtiin mm. rakenteiden tiivistämistä, väliseinä- ja järjestelmäseiniä, mattotöitä, alakattotöitä, maalaus- ja tasoitetöitä sekä laatoitus- ja vedeneristetöitä. Rakennuksen julkisivuun tai vesikattoon ei tehty muutoksia. K1-kerroksen aulan infopisteen alue sekä sosiaalitilojen pukuhuone ja peseytymistilat uusittiin täysin. K1-kerrokseen lisättiin tasonostimia, jolla taattiin liikuntarajoitteisten pääsy rakennukseen. Rakennuksen muut kerrokset ja yleiset tilat olivat käytössä koko rakennustöiden ajan. Häiritsevää runkomelua (piikkaus, poraus, raskaat purkutyöt, yms.) aiheuttavia työvaiheita ei saanut tehdä arkisin klo välisenä aikana. Kohteessa oli rakennustöiden ja ilmanvaihdon puhtausluokka P1, jolloin työmaan tuli varmistaa käytössä olevien tilojen pölypuhtaus ja riittävä alipaineistus työmaa-alueella. Alkuperäinen urakka-aika oli toimistokerroksissa Pilottityömaalla 2 saatiin kuitenkin lisäaikaa, jolloin rakennustyöt valmistuivat eri vaiheissa toimistokerroksissa ja K1-kerroksen työt toteutettiin erillisen aikataulun mukaisesti. K1-kerroksen aikataulua ei tässä tutkimuksessa käsitellä tarkemmin, sillä se oli tahtituotannon ulkopuolella. 7. kerroksen osalta luovutus sovittiin ja 2. ja 3. kerrokselle Pilottityömaalle 2 myönnettyihin lisäaikoihin vaikuttivat monet erinäiset tekijät, jotka koostuivat mm. suunnitelmapuutteista, tiettyjen työvaiheiden laajuuden kasvamisesta ja työmaan myöhästyneestä vastaanotosta Tilaaja 2 purku-urakoitsijalta Kohteen tahtiaikataulu Työmaan toimihenkilöt kävivät ennen tahtisuunnitelman valmistumista neljä eri koulutusta. Koulutuksen pidettiin toukokuun lopussa vuonna Ensimmäinen oli Lean5 Europe Oy:n järjestämä koulutus lean-ajatusmaailmasta. Kaksi seuraavaa koulutusta olivat Mittaviiva Oy:n pitämiä koulutuksia tahtituotannosta. Viimeinen koulutus oli Juuriharja Consulting Group Oy:n yhteistoiminnan koulutus. Pilottityömaalle 2 tahtiaikataulu tehtiin suoraan kohteen yleisaikataulun pohjalta, sillä yleisaikataulu oli jo mietitty hyvin tarkaksi. Yleisaikataulu laadittiin toukokuun alussa Kohteen yleisaikatauluun oli huomioitu kohteen rakennustekniset ja talotekniset työt. Näiden osalta yleisaikataulussa esitettiin työnkesto, sijainti sekä aikaisin alku ja ai-

42 34 kaisin loppu -päivämäärät. Resursseja, työsaavutuksia ja määriä ei yleisaikataulussa ollut nähtävillä. Yleisaikataulu oli toteutettu janakaaviona Tocoman Aikataulu -ohjelmalla. Yleisaikataulusta oli tehty myös paikka-aikakaavio. Kohteen tahtituotannonsuunnittelu aloitettiin tahtialueiden määrittämisellä. Työmaa jaettiin Kuva 17 mukaisesti kolmeen lohkoon toimistokerrosten 2, 3 ja 7 osalta. Lohkot valikoituivat kokonsa ja toiminnallisten tilojen vuoksi. Työ etenivät A-lohkolta C-lohkolle lähtien 7. kerroksesta edeten kolmanteen ja toiseen kerrokseen. Lohkoista eriytettiin vielä omiksi lohkoiksi wc-, aula- ja taukotila. Pilottityömaa 2 tahtiaikataulusta ei tehty normitason eli viikkotason tahtiaikataulua. Kohteesta tehtiin ainoastaan päivätason tahtiaikataulu. Tilaajalle 2 luotiin hyväksyttäväksi päivätason tahtiaikataulu heinäkuussa Tahtiaikataulun loi työmaan toinen tuotantoinsinööri yhdessä työnjohtajan ja vastaavan työnjohtajan kanssa yleisaikataulun pohjalta. Tahtiaikatauluun pyydettiin kommentteja aliurakoitsijoilta hankintaprosessin aikana työmaan ollessa käynnissä. Aliurakoitsijat eivät osallistuneet suoranaisesti tahtiaikataulun tekemiseen, vaan saivat kommentoida tahtiaikataulua. Tahtiaikataulua muutettiin aliurakoitsijoiden kommenttien perusteella. Hankintoja tehtiin pitkälle vielä tahtiaikataulun luonnin jälkeenkin. K1-kerrosta ei otettu huomiin tahtituotannossa ollenkaan, jolloin K1- kerroksesta tehtiin erillinen aikataulu. Kuva 17. Pilottityömaan 2 lohkojako toimistokerroksissa.

43 35 Kuvasta 18 on nähtävillä ote kohteen päivätason tahtiaikataulusta. Numero- ja värimerkinnöille, jotka kuvastivat eri työvaiheita, oli omat selityksensä. Näistä otteet ovat nähtävillä Kuvasta 19. Nämä merkinnät helpottivat tahdin päivittäistä seurantaa niin projektinjohtourakoitsijan kuin aliurakoitsijoiden työnjohdon ja työntekijöiden osalta. Päivätason tahtiaikataulu oli tehty hyvin tarkasti ja siihen oli otettu mukaan n. 60 eri työvaihetta. Tahtiaikataulussa riskivaraukseksi oli merkattu valkoiset rastimerkinnät, kuten Kuvassa 18 on nähtävillä. Riskivarauksiksi oli myös luokiteltu klo 15:30 jälkeen tehtävät työt sekä viikonloput. Lisäksi riskivarauksena aliurakoitsijoille oli ilmoitettu lisäajan saamisen jälkeen 7. kerroksen osalta viikon aiempi luovutuspäivä, 3. kerroksen osalta puolestaan kaksi viikkoa aiempi luovutuspäivä ja 2. kerroksen osalta viikon aiempi luovutuspäivä. Kuva 18. Ote Pilottityömaan 2 tahtiaikataulun päivätasosta. 1 Hionnat 2 Rakenteiden tiivistys 3 Hissiaulan valu 4 Lattioiden tasoitus 5 etuputsit 6 Palkkien vahvistukset 7 muuraustyöt 8 pölynsidonta maalaus 9 kipsilevyotsat 10 kipsilevyseinät 11 alakattorungot 12 alakatto tekniikkalevyt 13 Katon yläpuolinen puhdistus 14 ikkunakunnostus 15 seinien vedeneristys 16 kaatovalut 17 lattia vedeneritys 18 seinälaatoitus 19 lattialaatoitus wc 20 lattialaatoitus hissiaula 32 palokatkot 33 jäähdytysputket 34 jäähdytyskytkentä 35 Järjestelmäseinät 36 Jäähdytyspaneelit 37 Päätyseinien lämmöneristys 38 Tasoitus 39 Pohjamaalaus 40 Pintamaalaus 41 Kiintokalusteet 42 wc-kalusteet 43 wc-varusteet 44 sähkökourut 45 Akustointi verhous 46 Karmiasennus 47 Ovilevyjen asennus 48 Heloitus 49 metalliovet 50 Tekstiilimatot 51 Vinyylilaatta 52 Muovimatot 53 Listoitus 54 IV-päätelaittet 55 Valaisimet Kuva 19. Ote Pilottityömaan 2 työmaan tahtiaikataulun päivätason työvaiheiden numero- ja värikoodeista.

44 Kohteen suunnitelman mukainen eteneminen Työmaakokouksissa seurattiin työmaan etenemistä prosentuaalisella toteumalla ja seurantaviivalla jana-aikataulussa. Tämä seurattu yleisaikataulu lisättiin myös työmaakokouksien pöytäkirjojen liitteeksi. Lopulta työmaakokouksissa aikatauluseurantana esitettiin päivätason tahtiaikatauluna, johon oli merkattu valvontavinjetin tavoin työn eteneminen rastimerkinnöin. Aikatauluviiveinä työmaakokouksiin oli kirjattu rakenteiden tiivistyksen laajuuden kasvu ja sen toteutustavan muuttuminen sekä kohteen lopulla talotekniikan myöhästyminen. Myöskin suunnitelma puutteet ja suunnitelmien saaminen työmaalle olivat aiheuttaneet viivettä työnetenemisessä ja jättänyt paljon jälkitöitä. Aikatauluviiveitä kurottiin ilta- ja viikonlopputöinä, resurssien lisäämisellä ja vaihtamalla työvaiheiden järjestyksiä. Tahtiaikataulua seurattiin myös urakoitsijakokouksissa ja projektinjohtourakoitsijan omassa työnjohdon viikkopalaverissa. Urakoitsijakokouksissa aikataulupoikkeamien syitä ei juurikaan avattu pöytäkirjoihin, ainoastaan aikataulutilanne. Toimihenkilöiden viikkopalavereissa aikataulun poikkeamat ja niiden syyt olivat kirjattu. Työmaalla työmaan etenemistä seurattiin päivätasolla. Kuvassa 20 on nähtävillä työnjohtajan tahtiaikatauluun tehtyä valvontavinjettiaikatauluseurantaa. Töiden aloitus merkattiin puolikkaalla rastilla ja kokonaisella rastilla, kun työt olivat tehty. Työnjohtaja luopui omasta aikatauluseurannasta, kun tuotantoinsinööri aloitti tahtiaikataulun seuraamisen omaan Exceliin, jonne työnjohtaja ja tuotantoinsinööri päivittivät yhdessä viikoittain aikataulutilanteen. Kuva 20. Pilottityömaan 2 kerrostyönjohtajan aikatauluseuranta valvontavinjetin tavoin.

45 37 Kuvassa 21 on nähtävillä valokuva työmaatoimiston seinälle kiinnitetystä tahtiaikataulusta, johon projektinjohtourakoitsijan työnjohtajat ja aliurakoitsijan työjohtajat kävivät merkitsemässä työnetenemisen vinjetistä tutulla rastitusmenetelmällä. Tahtiaikataulua oli myös työntekijöiden mahdollisuus käydä tarkistamassa. Kuva 21. Pilottityömaan 2 työmaatoimiston seinälle tulostettu päivätason tahtiaikataulu. Pilottityömaan 1 aineiston ja haastattelujen pohjalta Pilottityömaalla 2 otettiin kokeeksi käyttöön esteloki ja nokkamiespalaverit. Estelokin tarkoituksena oli, että aliurakoitsijat voivat kirjata estelokiin havaitut esteet heti projektinjohtourakoitsijan tietoon. Estelokia oli tarkoitus käydä läpi urakoitsijakokouksissa, mutta estelokin käyttö jäi olemattomaksi. Projektinjohtourakoitsijan työnjohtaja otti kokeeksi myös pitää aamuisin ennen töiden aloittamista tilannekatsauksen päivän tehtävistä työvaiheista nokkamiesten kanssa. Tilaisuudessa kaikilla oli mahdollisuus ilmaista etenemisesteensä ja ne voitiin samalla ratkaista, mikäli oli mahdollista. Nokkamiespalavereiden pitäminen ei lähtenyt toivotulla tavalla käyntiin, sillä K1-kerroksen työt veivät kaikki resurssit ja osallistujamäärä vaihteli 0-2 henkilöön. K1-kerroksen luovutuksen jälkeen nokkamiespalavereita jatkettiin keskiviikkoaamuisin, mutta osallistuja määrä jäi olemattomiin. Nokkamiespalaverista luovuttiin Pilottityömaan 2 osalta. Pilottityömaan 2 aikataulua päivitettiin työmaan aikana kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla tahtiaikataulua päivitettiin lisäajan vuoksi. Toisen kerran tahtiaikataulua jouduttiin päivittämään elokuun 2019 lopussa. Tuotantoinsinööri päivitti tahtiaikataulun päivätason

46 38 version. Ennen tahtiaikataulun päivittämistä, tulevista muutoksista keskusteltiin urakoitsijoiden kanssa. Päivittäminen koski erityisesti 2. ja 3. kerroksen töiden etenemistä sekä resurssien kohdistamista 7. kerrokseen, sillä sen luovutus on aiemmin. Kuvasta 22 on nähtävillä ote päivitetystä tahtiaikataulu, jossa tasoite- ja maalaustöiden aloitusta on jouduttu siirtämään myöhemmäksi 2. ja 3. kerroksen osalta. Tasoite- ja maalaustyöt jäivät 7. kerroksen osalta jälkeen tahtiaikataulusta, jolloin silloinen tahtiaikataulu ei pitänyt enää paikkaansa eikä sen avulla voitu enää johtaa työtä. Tasoite- ja maalaustöiden aikataulusta jälkeen jäämiseen vaikuttivat eri syyt, kuten ulkoseinien lisääntyneet tasoitustyöt johtuen laajemmista tiivistys- ja hiontatöistä, joita ei oltu huomioitu alkuperäiseen tahtiaikatauluun. Maalausurakoitsija oli laskenut resurssit normaalin ulkoseinäkäsittelyn mukaan. Uusi päivitetty tahtiaikataulu käytiin maalausurakoitsijan kanssa läpi ja urakoitsijan lisäsi resursseja ja sitoutui uuteen aikatauluun. Maalausurakoitsija onnistui pysymään aikataulussa ja oli myöhemmin jopa osittain edellä päivitetystä tahtiaikataulusta. Myös edellisten työvaiheiden viivästymisessä oli osuutensa, jotta maalaustöitä voitiin 7. kerroksessa aloittaa. Erityisesti tiivistyshionnat ja rakenteiden tiivistämiset etenivät odotettua hitaammin, jotka vaikuttivat myös kipsilevyväliseinien rakentamisen etenemiseen. Väliseinätöiden viivästyminen johtui pääsääntöisesti erkkeri ja ulkonurkkien suunnitelmapuutteista, jotka jättivät paljon jälkitöitä tehtäväksi. Hiontatöihin ja kipsilevyväliseinien rankojen kiinnittämiseen vaikutta myös se, että ne olivat meluavia töitä, eikä niitä saanut tehdä klo välisenä aikana, jolloin työt tehtiin joko klo tai klo välisenä aikana. Ajankohta vaikeutti resurssien saamista työmaalle. Lisäksi tahtiaikataulun ulkopuolella oleva K1-kerroksen valmistuminen syyskuun puolivälissä vei paljon resursseja tahtiaikataulutetuista toimistokerroksista 2, 3 ja 7. Erityisesti talotekniikan osalta 7. kerroksen töiden aloitus viivästyi sovitusta tahtiaikataulusta. LVIA-urakoitsijan kanssa aloitettiin erilliset aikatauluseurantapalaverit, jossa käytiin läpi nykyinen aikataulutilanne ja millä toimenpiteillä aikataulu saataisiin kurottua. LVIA-urakoitsijan viive aikataulussa aiheutti myös sähköurakoitsijalle viivettä. Kuva 22. Päivitetty tahtiaikataulu

47 39 Tahtiaikataulua jouduttiin päivittämään vielä kolmannen kerran johtuen tekstiilipalamattojen toimituksen viivästymisestä. Tekstiilipalamattoa käytettiin lähes kauttaaltaan kaikissa kerroksissa. Tämä aiheutti työvaiheiden muuttumista tahtiaikataulussa. Työvaiheiden siirtämisestä sovittiin yhteisesti muiden aliurakoitsijoiden kanssa. Alkuperäisen tahtiaikataulun mukaan tekstiilimattoasennusten olisi pitänyt alkaa viikolla 42, mutta toimituksen viivästymisestä johtuen tekstiilipalamatot päästään asentamaan vasta viikolla 45. Mattoasennuksen viivästyminen vaikutti myös listoitustyöhön päivitettyä tahtiaikataulua ei päivitetty juuri muulta osin. Yhteisesti aliurakoitsijoiden kanssa sovittiin, että päivitettyä tahtiaikataulua ei enää tulla päivittämään. Mikäli muutoksia tulee työjärjestyksen osalta, niistä sovitaan yhteisesti. Kuvassa 23 on nähtävillä ote 7. kerroksen viimeisistä viikoista, ennen luovutusta, johon on päivitetty uudet mattoasennusten ajankohdat. Kuva 23. Tahtiaikataulua jouduttiin päivittämään tekstiilipalamattojen viivästyneen toimituksen vuoksi. Numerot liittyvät mattoasennuksiin ja listoituksiin. Pilottityömaan tuotantoinsinööri loi 7. kerroksen luovutusvaiheesta oman tarkan päiväkohtaisen aikataulun ainoastaan projektinjohtourakoitsijan käyttöön. Aikataulu on nähtävillä Kuvassa 24. Lisäajan mukainen työmaan luovutus 7. kerroksen osalta Tilaaja 2 oli vasta viikolla 51. Työt etenivät Kuvan 24 mukaisen aikataulun mukaisesti ajallaan. Talotekniikan resurssien lisäämisen auttoi 7. kerroksen osalta aikataulun kuromissa. Kuva 24. Pilottityömaan 2 7. kerroksen luovutusvaiheen aikataulu.

Virtauttaminen. Arto Saari

Virtauttaminen. Arto Saari Virtauttaminen Professori Arto Saari Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laboratorio RAIN-tutkimuksen loppuseminaari 11.12.2018, Helsinki Arto Saari 11.12.2018 1 Tutkimusryhmä Tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

Ratu-FLoW. Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön

Ratu-FLoW. Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön Ratu-FLoW Aikataulusuunnittelun perusteet ja vaiheet Ratu-tuotannonsuunnittelujärjestelmään perustuen - opetusaineisto verkkoympäristöön Jump to first page Miksi Ratu? Tuotannonsuunnittelun lähtöaineistoa

Lisätiedot

LUOTETTAVA JA TASAPAINOTETTU TUOTANTO RAKENNUSALALLA - Tahtiaikatuotannosta uutta ajattelua ohjaukseen

LUOTETTAVA JA TASAPAINOTETTU TUOTANTO RAKENNUSALALLA - Tahtiaikatuotannosta uutta ajattelua ohjaukseen LUOTETTAVA JA TASAPAINOTETTU TUOTANTO RAKENNUSALALLA - Tahtiaikatuotannosta uutta ajattelua ohjaukseen LCIFIN2 Workshop 21.11.2013 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa

Lisätiedot

IPT 2 Syventävä työpaja : Alihankintojen integrointi tahtituotantoon

IPT 2 Syventävä työpaja : Alihankintojen integrointi tahtituotantoon IPT 2 Syventävä työpaja 3.4.2019: Alihankintojen integrointi tahtituotantoon Tavoitteena tahtituotanto Sisältö Integroinnin tavoitteet Integrointisuunnitelma Urakkakeskustelujen ja neuvottelujen tavoitteet

Lisätiedot

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy

Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot. Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Asfalttiprosessin tehokas hallinta ja tuottavuuden parantamisen keinot Mitä opittavaa meillä on valmistavalta teollisuudelta? Asfalttiseminaari 6.3.2008 Lauri Merikallio Vakeva Oy Alustuksen tavoitteena

Lisätiedot

1 Urakkasopimus YSE 1998 RT Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998.

1 Urakkasopimus YSE 1998 RT Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998. 1 Urakkasopimus YSE 1998 RT 80260 RT 80260 1(5) URAKKASOPIMUS YSE 1998 Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998. Hanke Numero Rakennuskohde Urakkasopimus PÄÄURAKKA 1

Lisätiedot

Yhteiset kokoukset ja toimitukset

Yhteiset kokoukset ja toimitukset Yhteiset kokoukset ja toimitukset Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Työmaakokoukset Työmaakokouksen tarkoituksena on luoda kontakti osapuolten kesken todeta työmaan tuotannon tila tutkia onnistuneen lopputuloksen

Lisätiedot

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Takuutoimenpiteet Työn tekeminen uudelleen Laite- ja konehäiriöt Tarpeeton materiaalin käsittely Tarpeettomat

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Alihankkijoiden integrointi & tahtituotanto. Alustus: Aleksi Heinonen, Vison Oy

Alihankkijoiden integrointi & tahtituotanto. Alustus: Aleksi Heinonen, Vison Oy Alihankkijoiden integrointi & tahtituotanto Alustus: Aleksi Heinonen, Vison Oy Hukka tuotannossa ja rakentamisessa Arvo 10% Hukka 12% Hukka 57% Tukitoiminta 33% Tukitoiminta 26% Arvo 62% Rakentaminen Valmistaminen

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Harjavallan kaupunki, Tekninen lautakunta Keskustie 5b,29200 Harjavalta. Urakkamuotona on kokonaishintaurakka.

Harjavallan kaupunki, Tekninen lautakunta Keskustie 5b,29200 Harjavalta. Urakkamuotona on kokonaishintaurakka. HARJAVALLAN KAUPUNKI Tekniset palvelut Keskustie 5b Päiväys Dnro 29200 HARJAVALTA 8.7.2013 URAKKAOHJELMA MULLINMÄENTIE,POROLANOJAN SILLAN RAKENTAMINEN 1 TILAAJA JA RAKENNUTTAJA Nimi: Osoite: Harjavallan

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy

MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy MITÄ ON GEMBA-WALK? Janne Metsolahti Työnjohtaja YIT Infra Oy janne.metsolahti@yit.fi MITÄ ON GEMBA-WALK? Sana gemba tulee japanin kielestä ja tarkoittaa todellista paikkaa, paikkaa jossa arvo tuotetaan

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) Oulun kiinteistöjen talvikunnossapidon LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman laatiminen...

Lisätiedot

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke Rakennettu ympäristö tulosseminaari 3.10.2014 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

IPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset

IPT 2. Syventävä työpaja ( ): Ryhmätöiden tulokset IPT 2 Syventävä työpaja (5.4.2017): Ryhmätöiden tulokset Aamupäivän ryhmätyöt Ryhmätyö 1. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät yhteistoimintamekanismit (must)? Ryhmätyö 2: a) Miten tilaajat voivat edesauttaa

Lisätiedot

LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN

LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN LCI-PÄIVÄT 2015 RANTASIPI AIRPORT MITEN LEAN CONSTRUCTION LUO UUTTA POTENTIAALIA RAKENNUSALAN KEHITTÄMISEEN KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI HELSINGIN YLIOPISTO, TILA- JA KIINTEISTÖKESKUS HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA HYVÄN MIELEN RAKENTAJA Lean & korjausrakentaminen työpaja 11.6.2014 Linjasaneerausten vallankumous - heitetään hukka pihalle Sami Kokkonen, Fira Palvelut Oy AGENDA Lyhyt yritysesittely Lyhyesti rakennusalan

Lisätiedot

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA ENVIRONMENT PETRA PIHLAINEN RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA Sisältö Yleistä rakennuttamisesta Suunnittelu Urakan kilpailutus Eri osapuolien vastuista ja velvoitteista Vastaanotto Viestintä Yleistä rakennuttamisesta

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

INTEGROITU PROJEKTITOTEUTUS SILTASAIRAALA

INTEGROITU PROJEKTITOTEUTUS SILTASAIRAALA INTEGROITU PROJEKTITOTEUTUS SILTASAIRAALA SILTASAIRAALA OSANA MEILAHDEN KAMPUSTA Kolmiosairaala Tornisairaala SILTASAIRAALA Lastenlinna Syöpätautien klinikka Lastenklinikka uusi lastensairaala Naistenklinikka

Lisätiedot

AS OY ROVANIEMEN TUOHITIE 4 Tuohitie 4 96910 Rovaniemi

AS OY ROVANIEMEN TUOHITIE 4 Tuohitie 4 96910 Rovaniemi AS OY ROVANIEMEN TUOHITIE 4 Tuohitie 4 96910 Rovaniemi URAKKAOHJELMA Salaoja- ja sadevesijärjestelmän uusiminen Urakkaohjelma 2 RAKENNUSHANKE Rakennushanke käsittää As Oy Rovaniemen Tuohitie 4. Salaoja-

Lisätiedot

Mäntyharjun paloasema, Tarjouksen selonottoneuvottelun pöytäkirja

Mäntyharjun paloasema, Tarjouksen selonottoneuvottelun pöytäkirja 1 / 5 Tilaaja Mäntyharjun kunta Asematie 3 52700 Mäntyharju Hanke Mäntyharjun kunta, Mäntyharjun paloasema 2018 Kokousajankohta ja -paikka 5.6.2018 klo 8:00, Mikkeli, Yrittäjänkatu 2 Läsnä Timo Suutarinen

Lisätiedot

SIVU-URAKAN ALISTAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

SIVU-URAKAN ALISTAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy SIVU-URAKAN ALISTAMINEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy RAKENNUSURAKAN OSAURAKKASOPIMUKSET vakiosopimukset Urakkasopimus, jossa YSE 98 sopimusehtoina Alistettuna Alistamattomana Pienurakkasopimus

Lisätiedot

Last Planner Systeemi sen mahdollisuudet ja haasteet allianssiurakan kehitysvaiheessa Virve Kuurne Suunnittelupäällikkö SRV Rakennus Oy

Last Planner Systeemi sen mahdollisuudet ja haasteet allianssiurakan kehitysvaiheessa Virve Kuurne Suunnittelupäällikkö SRV Rakennus Oy Last Planner Systeemi sen mahdollisuudet ja haasteet allianssiurakan kehitysvaiheessa Virve Kuurne Suunnittelupäällikkö SRV Rakennus Oy virve.kuurne@srv.fi Last Plannerin vaiheet Välitavoitteisiin perustuva

Lisätiedot

Rakentamisen prosessi ja energiatehokkuus

Rakentamisen prosessi ja energiatehokkuus Rakentamisen prosessi ja energiatehokkuus 1 Hankeselvitysvaiheessa rakentamisen prosessissa Lähtötietojen varmistaminen Varmistetaan että kaikki mahdollinen projektin onnistumiseen välttämättömät tiedot

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ UUDISRAKENNUS, TAITAJANKATU 8, SALO

TARJOUSPYYNTÖ UUDISRAKENNUS, TAITAJANKATU 8, SALO 1 UUDISRAKENNUS, TAITAJANKATU 8, pyytää tarjouksia Taitajankatu 8 uudisrakennuksen rakennusurakasta (päätoteuttaja) ja halliurakasta tämän tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevien urakka-laskenta-asiakirjojen

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Suomen Lean-yhdistys ry Lean Association of Finland. Lean-ajatusmalli. Valunkäytön seminaari Kalle Arsalo

Suomen Lean-yhdistys ry Lean Association of Finland. Lean-ajatusmalli. Valunkäytön seminaari Kalle Arsalo Suomen Lean-yhdistys ry Lean Association of Finland Lean-ajatusmalli Valunkäytön seminaari 30.03.2017 Kalle Arsalo 19.8.2015 Suomen Lean-yhdistys ry Aatteellinen v. 2009 perustettu henkilöjäsenyhdistys

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

TIETOJOHDETTU RAKENNUSPROJEKTI Niko Vironen Kehityspäällikkö Fira Group

TIETOJOHDETTU RAKENNUSPROJEKTI Niko Vironen Kehityspäällikkö Fira Group TIETOJOHDETTU RAKENNUSPROJEKTI Niko Vironen Kehityspäällikkö Fira Group Oy @NikoVironen niko.vironen@fira.fi CASE CAPELLA Tilaaja: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Pääurakoitsija: Fira Oy Urakka-aika:

Lisätiedot

IPT 2 Syventävä työpaja : Suunnittelun suunnittelu

IPT 2 Syventävä työpaja : Suunnittelun suunnittelu IPT 2 Syventävä työpaja 13.12.2017: Suunnittelun suunnittelu IPT 2 -syventävä työpaja 13.12.2017 klo 9:00-15:00 Suunnittelun suunnittelu TYÖPAJAN TAVOITE: - Työpajan tavoitteena on pohtia, kuinka suunnittelun

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VIHERRAKENNUS- JA HOITOTYÖT VUODELLE 2017 (VUOSISOPIMUS)

KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VIHERRAKENNUS- JA HOITOTYÖT VUODELLE 2017 (VUOSISOPIMUS) TARJOUSPYYNTÖ Sivu 1(5) TARJOUSPYYNTÖ KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VIHERRAKENNUS- JA HOITOTYÖT VUODELLE 2017 (VUOSISOPIMUS) Hankinnan kohde ja kuvaus Pyydämme tuntihintaista tarjoustanne Kauniaisten kaupungin

Lisätiedot

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy ? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room

Lisätiedot

TOTEUTUSSOPIMUS, LUONNOS

TOTEUTUSSOPIMUS, LUONNOS SOPIMUS 22.2.2018 Sivu 1/5 Tilaaja: Tampereen kaupunki Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä Frenckellinaukio 2 33100 Tampere Toteuttaja: Tampereen Tilapalvelut Oy Frenckellinaukio 2K 33100

Lisätiedot

LAATUTARJOUSLOMAKE / LAATUSUUNNITELMA KATUJEN TALVIHOIDON ALUEURAKKA 2017/ /2020

LAATUTARJOUSLOMAKE / LAATUSUUNNITELMA KATUJEN TALVIHOIDON ALUEURAKKA 2017/ /2020 LAPINLAHDEN KUNTA Tekninen osasto 22.6.2017 LAATUTARJOUSLOMAKE / LAATUSUUNNITELMA KATUJEN TALVIHOIDON ALUEURAKKA 2017/2018 2019/2020 URAKOITSIJA: Osoite,kotisivu Puhelin, sähköposti Telefax Asematie 4

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TEKNINEN TOIMI VARTIOLAN KENTÄN VALAISTUS

PUNKALAITUMEN KUNTA TEKNINEN TOIMI VARTIOLAN KENTÄN VALAISTUS VARTIOLAN KENTÄN VALAISTUS 12.9.2017 Sisällys 2(5) RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 SUUNNITTELIJAT... 3 KATSELMUKSET... 3 URAKKAMUOTO JA URAKOITSIJAN VELVOLLISUUDET... 3 TILAAJAN VELVOLLISUUDET... 3 SOPIMUSASIAKIRJAT...

Lisätiedot

Osaa tulkita ja soveltaa piirustuksia ja muita suunnitelmia 1 2 3 4 EOS

Osaa tulkita ja soveltaa piirustuksia ja muita suunnitelmia 1 2 3 4 EOS Osaa tulkita ja soveltaa piirustuksia ja muita suunnitelmia 6 4 2 Osaa tulkita ja soveltaa piirustuksia ja muita suunnitelmia 6 4 2 7 Osaa vertailla suunnitelmia keskenään 6 4 2 Osaa vertailla suunnitelmia

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA

LAATUKÄSIKIRJA 1 LAATUKÄSIKIRJA 11.5.2014 2 SISÄLLYS 1 ALKUSANAT... 3 2 LAATUJOHTAMISEN TAVOITE JA SISÄLTÖ... 4 2.1 Johtaminen ja vastuu... 4 2.2 Laatupolitiikka... 4 2.3 Laatujärjestelmä... 6 2.4 Laatusuunnitelma...

Lisätiedot

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction?

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction? LCI Finland vuosipäivä 2013 Mitä on Lean Construction? Lean Construction Lean Construction is not just another specific approach to construction, but rather a challenger of the conventional understanding

Lisätiedot

Myynti Fluent Construction RAKENNUSPROJEKTIT MENESTYKSELLÄ MAALIIN

Myynti Fluent Construction RAKENNUSPROJEKTIT MENESTYKSELLÄ MAALIIN Myynti +358 29 170 1120 www.fluentprogress.fi Fluent Construction RAKENNUSPROJEKTIT MENESTYKSELLÄ MAALIIN Rakennustyön digitalisointiin Fluent Construction helpottaa työmaalla työskentelevän arkea optimoimalla

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Riihipellontie 5 talot A - B - C, 7 talot A - B - C ja 8 talot A - B - C SAARIJÄRVI ULKO-OVIEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA

TARJOUSPYYNTÖ. Riihipellontie 5 talot A - B - C, 7 talot A - B - C ja 8 talot A - B - C SAARIJÄRVI ULKO-OVIEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA Sivu 1 / 5 TARJOUSPYYNTÖ ULKO-OVIEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA Urakassa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 RT 16-10660 (viittauksissa on käytetty lyhennettä YSE). Riihipellontie

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998 toukokuu 1998 1 (10) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/5 LIIKENNELIIKELAITOS. Ohje paloilmoitinryhmien Infra- ja kalustoyksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI 1/5 LIIKENNELIIKELAITOS. Ohje paloilmoitinryhmien Infra- ja kalustoyksikkö HELSINGIN KAUPUNKI 1/5 OHJEISTUS PALOILMOITINRYHMIEN IRTI- JA PÄÄLLEKYTKENNÄSTÄ METRON RATAOSUUDELLA, ASEMILLA JA HKL:N KIINTEISTÖISSÄ TYÖSKENNELTÄESSÄ 1 YLEISTÄ Tehtäessä metron rata-alueella, asemilla

Lisätiedot

Kuivaketju 10. Virtain kaupungin keskuskeittiö Virtain kaupunki Raimo Pirhonen

Kuivaketju 10. Virtain kaupungin keskuskeittiö Virtain kaupunki Raimo Pirhonen Kuivaketju 10 Virtain kaupungin keskuskeittiö 20.6.2017 Virtain kaupunki Raimo Pirhonen Sisällys 1. Kuivaketju10... 2 1.1. Kuivaketju10... 2 1.2. Kuivaketjun hallitseminen... 2 1.3. Rakennushankkeen erityispiirteet...

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana Kauhajoen kaupunki Tarjouspyyntö 2/5 Pyydämme KVR urakkatarjoustanne päiväkoti kohteestamme ohessa olevien määritysten ja

Lisätiedot

TAHTITUOTANNON SUUNNITTELU Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1

TAHTITUOTANNON SUUNNITTELU Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1 TAHTITUOTANNON SUUNNITTELU 5.4.2019 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1 Tahtituotanto 1) n laatiminen 2) Alihankkijoiden integrointi suunnitelman tkokehitys 3) Päivittäisjohtaminen tkuva parantaminen

Lisätiedot

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle

YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle YSE poikkeamat ja niiden vaikutus sähköurakoitsijalle Jussi Kuusela Amplit Oy 17.5.2016 YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN HISTORIA 1895 Arkkitehtiklubi hyväksyi kaavakkeen käytettäväksi yleisesti rakennusurakoissa

Lisätiedot

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS

RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari 11.12.2018 YIT:n pääkonttori, Helsinki RAIN hankkeen loppuseminaari 11.12.2018 Käyttäjälähtöinen tiedonhallinta (WP 4) Professori Harri Haapasalo OY

Lisätiedot

SOPIMUS(luonnos) KÄSIN ASENNETTAVAT PÄÄLLYSRAKENTEET.

SOPIMUS(luonnos) KÄSIN ASENNETTAVAT PÄÄLLYSRAKENTEET. SOPIMUS(luonnos) KÄSIN ASENNETTAVAT PÄÄLLYSRAKENTEET KÄSIN ASENNETTAVAT PÄÄLLYSRAKENTEET Hanke Nurmijärven kunnan Klaukkalan ja Lepsämän alueurakka 1.10.2017-30.9.2020. Urakkakohde Urakkakohteina Nurmijärven

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden

Lisätiedot

Tuotannon virtauttaminen ja tahtiaika käytännössä

Tuotannon virtauttaminen ja tahtiaika käytännössä Tuotannon virtauttaminen ja tahtiaika käytännössä Juha Salminen Kehitysjohtaja, Consti juha.salminen@consti.fi Ossi Luukkonen Vastaava mestari, Consti TEORIA ON SELKEÄ KÄYTÄNTÖ VAIKEAMPAA Työ jaetaan saman

Lisätiedot

Tuotannon virtautus ja nopeutettu korjaaminen Teoriaa, kokemuksia ja oppeja Juha Salminen, Consti Yhtiöt

Tuotannon virtautus ja nopeutettu korjaaminen Teoriaa, kokemuksia ja oppeja Juha Salminen, Consti Yhtiöt Tuotannon virtautus ja nopeutettu korjaaminen Teoriaa, kokemuksia ja oppeja Juha Salminen, Consti Yhtiöt LCI-Päivä 2016 TUOTANNON VIRTAUTUS JA TAHTIAIKA LEAN CONSTRUCTION KONFERENSSI, CHICAGO 2016 Kiinnostava

Lisätiedot

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusalan oikeuskäytäntöä

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Rakennusalan oikeuskäytäntöä RIL 247-2018 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakennusalan oikeuskäytäntöä 2 RIL 247-2018 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa ko. kirjan kohdalta.

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO 7.5.2014 1/5

KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO 7.5.2014 1/5 7.5.2014 1/5 URAKKATARJOUSPYYNTÖ PENTTILÄNNIEMEN ASUNTOALUEEN VALAISTUKSEN SANEERAUS (Dnro 55/423/2010) 1. Hankinnan kohde 2. Hankinnan aikataulu Kokemäen kaupunki pyytää Teiltä tarjousta Penttilänniemen

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LEPPÄVEDEN PÄIVÄKOTI 1(7)

LAUKAAN KUNTA LEPPÄVEDEN PÄIVÄKOTI 1(7) LAUKAAN KUNTA LEPPÄVEDEN PÄIVÄKOTI 1(7) Tekninen osasto RAKENNUSAUTOMAATIOURAKKA Tilapalvelu 30.1.2015 TARJOUSPYYNTÖ Laukaan kunnan teknisen osaston tilapalvelu pyytää tarjoustanne Tiituspohjan koulun

Lisätiedot

Tahtiaikatuotanto I.S. Mäkinen Oy:n Hyttiremontoinnissa

Tahtiaikatuotanto I.S. Mäkinen Oy:n Hyttiremontoinnissa Tahtiaikatuotanto I.S. Mäkinen Oy:n Hyttiremontoinnissa RAIN Työpaja Aleksi Heinonen 19.4.2016 Miten Lean Manufacturing prosesseja voidaan soveltaa toiseen teollisuuteen? Menetelmiä ja työkaluja on vaikeaa

Lisätiedot

Monion lukio- ja kulttuuritalon elinkaarihanke

Monion lukio- ja kulttuuritalon elinkaarihanke Monion lukio- ja kulttuuritalon elinkaarihanke Vertailulomake Tilaajan edustajan arviointi ehdokkaan aiemmin toteuttamasta rakennushankkeesta POSTIOSOITE: PL 60, 04301 TUUSULA; KÄYNTIOSOITE: HYRYLÄNTIE

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ UUDISRAKENNUS, TAITAJANKATU 8, SALO

TARJOUSPYYNTÖ UUDISRAKENNUS, TAITAJANKATU 8, SALO 1 UUDISRAKENNUS, TAITAJANKATU 8, pyytää tarjouksia Taitajankatu 8 uudisrakennuksen LV-, IV-, SÄHKÖ-, ja SPRINKLERIURAKOISTA tämän tarjouspyynnön, sen liitteenä olevien urakka-laskenta-asiakirjojen ja asiakirjaluettelon

Lisätiedot

Kiimingin Jokirannan uusi koulu

Kiimingin Jokirannan uusi koulu Kiimingin Jokirannan uusi koulu Kuukausitiedote syyskuu 2019 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen työmaatilannetta sekä informoimaan kuntalaisia työmaalla tapahtuvista työvaiheista, laatu-

Lisätiedot

Maanteiden hoitourakoiden kilpailutus 2019

Maanteiden hoitourakoiden kilpailutus 2019 Maanteiden hoitourakoiden kilpailutus 2019 Tietoa 2019 kilpailutuksesta Laatulupaukset urakoitsijan valinnassa 16.8.2018 2019 kilpailutettavat urakat ja aikataulu Hankintailmoitusten ja tarjouspyyntöjen

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta: Asiakasrekisteri. Tarjousten vertailu. Tiivistelmä

Talous- ja velkaneuvonta: Asiakasrekisteri. Tarjousten vertailu. Tiivistelmä Talous- ja velkaneuvonta: Asiakasrekisteri Tiivistelmä Versio 1.0 23.03.2012 HELSINGIN KAUPUNKI Asiakasrekisteri 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tarjouskilpailun pisteytys... 3 1.1 Yhteenveto ja lopputulos...

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

RIVITALON VESIKATON JA PIHA-ALUEIDEN PERUSKORJAUKSEN URAKKATARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistö Oy Suonenjoen Vuokratalot. Riikka Oinonen, toimitusjohtaja

RIVITALON VESIKATON JA PIHA-ALUEIDEN PERUSKORJAUKSEN URAKKATARJOUSPYYNTÖ. Kiinteistö Oy Suonenjoen Vuokratalot. Riikka Oinonen, toimitusjohtaja Sivu 1 / 3 RIVITALON VESIKATON JA PIHA-ALUEIDEN PERUSKORJAUKSEN Tilaaja Tilaajan edustaja Rakennuttaja Rakennuttajan edustaja ja valvoja Pääurakan sisältö Kiinteistö Oy PL 13, Keskuskatu 3 77601 Suonenjoki

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ. Kerrostalo Honkapolku 2 Autiolahti SAARIJÄRVI IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA. Sivu 1 / 5

TARJOUSPYYNTÖ. Kerrostalo Honkapolku 2 Autiolahti SAARIJÄRVI IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA. Sivu 1 / 5 Sivu 1 / 5 TARJOUSPYYNTÖ IKKUNOIDEN JA PARVEKEOVIEN UUSIMISURAKKA Urakassa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 RT 16 10660 (viittauksissa on käytetty lyhennettä YSE). Kerrostalo Honkapolku

Lisätiedot

HANKINTAOHJELMA. Ruokolahden uusi koulu. Valmistuskeittiön laiteurakka

HANKINTAOHJELMA. Ruokolahden uusi koulu. Valmistuskeittiön laiteurakka HANKINTAOHJELMA Ruokolahden uusi koulu Valmistuskeittiön laiteurakka 10.7.2017 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1. Rakennuskohde... 4 1.1. Rakennuskohde ja paikka... 4 2. Rakennushanke ja urakkamuoto... 4 2.1.

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

TOIMINTA JA LAATUSUUNNITEMAN SISÄLTÖMALLI

TOIMINTA JA LAATUSUUNNITEMAN SISÄLTÖMALLI TOIMINTA JA LAATUSUUNNITEMAN SISÄLTÖMALLI 15.3.2012 LIITTYY ULKOVALAISTUKSEN YLLÄPIDON SOPIMUKSEEN ESPOON KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 0 Yleistä 1 1 Ylläpitosopimukseen osallistuvan henkilöstön (oma henkilöstö,

Lisätiedot

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ /

OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 1(5) OUKA/1581/ / Laatusuunnitelmamalli 1(5) 17.3.2015 OUKA/1581/02.08.02/2015 OULUNSALON ALUEURAKAN LAATUSUUNNITELMAMALLI 17.03.2015 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, katu ja viherpalvelut Postiosoite: PL 32, 90015 Oulun

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

YSE:n käyttö PKSSK:ssa

YSE:n käyttö PKSSK:ssa INVESTOINNIT PKSSK:SSA G2, Päiki, apteekki ja silmäyksikkö 12/2011 (12,8 milj. ) L1, psykiatriatalon 1. vaihe10/2013 (12,2 milj. ) P2, pysäköintitalo 2. 12/2013 (9,0 milj. ) K-talo tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Euroopan yhteisöt Rakennusurakoita koskevat sopimukset Rajoitetut menettelyt. FI-Jyväskylä: Rakennustyöt 2010/S 32-045907 HANKINTAILMOITUS

Euroopan yhteisöt Rakennusurakoita koskevat sopimukset Rajoitetut menettelyt. FI-Jyväskylä: Rakennustyöt 2010/S 32-045907 HANKINTAILMOITUS 1/5 FI-Jyväskylä: Rakennustyöt 2010/S 32-045907 HANKINTAILMOITUS Rakennusurakat I JAKSO: HANKINTAVIRANOMAINEN I.1) NIMI, OSOITE JA YHTEYSPISTE(ET): Education Facilities Oy, Lyseonkatu 4, FI-40100 Jyväskylä,

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Rakennuttajan edustajana ja tilaajana toimii Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus/rakentamispalvelut

Rakennuttajan edustajana ja tilaajana toimii Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus/rakentamispalvelut KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 2015 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET JA SOPIMUKSEN KOHDE 1.1 Rakennuttaja 1.2 Tilaaja 1.3 Toimittaja Rakennuttaja on Järvenpään kaupunki Rakennuttajan edustajana ja tilaajana

Lisätiedot

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Kauhajoen terveyskeskuksen peruskorjaus Alakattotyöt aliurakkana

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Kauhajoen terveyskeskuksen peruskorjaus Alakattotyöt aliurakkana KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Kauhajoen terveyskeskuksen peruskorjaus Alakattotyöt aliurakkana Kauhajoen kaupunki Tarjouspyyntö 2/5 Kari Kulmala (040) Pyydämme urakkatarjoustanne Kauhajoen terveyskeskuksen

Lisätiedot

INSTA 800 -standardin kuulumiset

INSTA 800 -standardin kuulumiset INSTA 800 -standardin kuulumiset Puhtausalan kehityspäivä Tarja Valkosalo SSTL Puhtausala ry TOIMIALAN KEHITTÄJÄ Taustaa Pohjoismainen standardi, käytössä myös Virossa Standardi julkaistu syyskuussa 2000,

Lisätiedot

Öljyjätteen vastaanottoaseman saneeraus. Urakan informaatiotilaisuus 12.5.2015 klo 11.00

Öljyjätteen vastaanottoaseman saneeraus. Urakan informaatiotilaisuus 12.5.2015 klo 11.00 Öljyjätteen vastaanottoaseman saneeraus Urakan informaatiotilaisuus 12.5.2015 klo 11.00 Ruskon jätekeskus on avoinna arkisin klo 7.00 20.00 ja kesällä (huhti-marraskuu) lauantaisin 8.30 15.00. Ruskon jätekeskus

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

Hyvä aikataulu ja luotettava tuotanto

Hyvä aikataulu ja luotettava tuotanto Hyvä aikataulu ja luotettava tuotanto Juho-Pekka Hämäläinen Tekninen päällikkö Skanska Talonrakennus Oy 1 Juho-Pekka Hämäläinen, Tekninen päällikkö Skanska Talonrakennus Oy Työmaan ajankäyttö Työmaalla

Lisätiedot

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa 2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö

Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö 1(5) TARJOUSPYYNTÖ Kokkolan Sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyö Kokkolan Satama Oy pyytää tarjoustanne Kokkolan sataman väylien ja satama-altaiden monikeilaustyöstä. Työssä on noudatettava

Lisätiedot

Granlund Designer käyttöönotto-ohje

Granlund Designer käyttöönotto-ohje 1 (6) Granlund Designer käyttöönotto-ohje 1.10.2018 2 (6) Sisällysluettelo 1. Granlund Designer... 3 1.1. Granlund Designerin yleiset tavoitteet... 3 1.2. Granlund Designerin käyttötarkoitus... 3 1.3.

Lisätiedot

K-sairaalan työmaan viivästyminen

K-sairaalan työmaan viivästyminen Hallitus 204 05.12.2017 K-Sairaalan urakkasopimuksen purkaminen EKSTPHAL 204 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja HL-Rakentajat Oy allekirjoittivat 16.2.2016 urakkasopimuksen K-sairaalan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot