Energia- ja ilmastotiekartta 2050, sidosryhmäseminaari Säätytalo,

Transkriptio

1 Energia- ja ilmastotiekartta 2050, sidosryhmäseminaari Säätytalo, Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti Suomen energia- ja ilmastotiekartta 2050:n valmisteluun liittyvän kutsuseminaarin sidosryhmille. Tilaisuudessa kommentoitiin teemoittain tiekarttaa valmistelevan parlamentaarisen komitean alustavia pohdintoja. Tilaisuuden videotallenne ja taustamateriaali löytyvät osoitteesta: Tilaisuuden alussa ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli tiekartan valmistelua. Tiekartta on parlamentaarisen komitean mietintö, ja työn keskeinen tavoite %:n päästövähennys vuoteen 2050 mennessä - on otettu annettuna. Tiekartta kuvaa keskeisiä vaihtoehtoja tavoitteeseen pääsemiseksi, ja työ on pyritty valmistelemaan avoimesti. Härmälä kuvasi keskeisiä, joka tapauksessa toteutettavia toimia (no-regret toimet), jotka heijastuvat myös tilaisuuden taustamateriaaleihin. Energiapolitiikan kolmea kärkeä - kilpailukyky, toimitusvarmuus ja ilmastoystävällisyys - on säilytettävä. Suomi lisää joka tapauksessa uusiutuvan energian käyttöä, ja metsäenergia säilyy keskeisessä roolissa. Samaten biopolttoaineiden käyttöä tullaan lisäämään. Keskeisiä ovat myös metsänielujen rooli sekä ruokaturva maataloudessa. Lisäksi Suomi parantaa energiatehokkuutta ja panostaa cleantechiin. Teemakohtaiset alustukset ja keskustelut 1 Sähköjärjestelmä Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry Asiat on alustavissa pohdinnoissa käsitelty oikealla tasolla ja on hyvä, että on keskitytty tavoitteisiin eikä toimenpiteisiin. On erittäin tärkeää, että investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ovat mahdollisia, ja tuotantomuotojen on kilpailtava keskenään markkinoilla. Sähkömarkkinoilla tarvitaan myös riittävästi vähäpäästöistä energiaa, kapasiteettia ja säätökykyä. Jussi Nikula, WWF Suomi Energiasektori on murroksessa, ja 35 vuoden päästä nykyinen energiajärjestelmän malli ei ehkä enää päde. Tulevaisuuden energiasektoria tulisi pohtia laajalti ja monipuolisesti, mutta tiekarttatyön valmistelu ei ole ollut kovin avointa. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi Fax Fax

2 2/6 Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyys on varmistettava ja kilpailua on lisättävä, ja lisäksi tulisi lisätä ydin- ja vesivoiman käyttöä sekä edistää muita uusiutuvia energialähteitä. Sähköveroa tulisi laskea ja päästökaupan epäsuorat kustannukset tulisi kompensoida täysimääräisenä hiilivuotosektorille. Näiden lisäksi tarvitaan vielä paljon muitakin toimia. Tukien ja verojen rooli tiekartassa herätti kiinnostusta, samoin kuin niiden vaikutukset valtiontaloudelle. Lisäksi tuotiin esille sähkömarkkinoiden yhdentyminen, ja Pohjoismaisten markkinoiden sijasta tulisi puhua Eurooppalaisista markkinoista. Useammassa puheenvuorossa nostettiin esille tarve huolehtia tehoriittävyydestä ja sähköjärjestelmän säätökyvystä. 2. Uusiutuva energia Hannu Niemelä, Bioenergia ry Puuta riittää sekä metsä- että energiateollisuuden käyttöön, ja näillä on merkittäviä synergioita. Puun kestävyyden osoittaminen on tärkeää, mutta tämä tulisi toteuttaa kevyesti olemassa olevilla järjestelmillä. Biosektorin huoltovarmuuden turvaamiseen tarvitaan uusia keinoja, ja turvetta tarvitaan energiapaletissa. Karoliina Auvinen, Suomen Lähienergialiitto ry Kustannustehokkuusajattelussa tulisi ottaa huomioon kasvu ja työllisyys, ja lisäksi tulisi vähentää ulkomaisten energiatuotteiden hankintaan käytettävää rahasummaa. Hajautetun uusiutuvan energian potentiaali ja mahdollisuudet tulisi ottaa paremmin huomioon. Jouni Punnonen, Metsäteollisuus ry. Nykyistä laajempi ja monipuolisempi biotalous on valtava mahdollisuus Suomelle, ja puu on keskeisessä roolissa. Metsäteollisuuden roolia bioenergian tuottajana ei ole täysin tunnistettu, ja puun jalostaminen muuksikin kuin energiatuotteiksi on huomioitava paremmin. Lämpöpumppualalla menee nykyisin hyvin ja uusille tuille tai verohelpotuksille (erityisesti lyhyille ja poukkoileville) ei ole tarvetta. ssa tuotiin myös esille tarve infrastruktuurin, esimerkiksi pienvesivoimaloiden pitämiseksi kunnossa. a herättivät lisäksi turpeen ja ydinvoiman roolit energiantuotannossa. Biomassa on kustannustehokas uusiutuvan energian lähde, mutta lisäksi pohdinnoissa tulisi huomioida paremmin puun jalostaminen muuhun kuin energiantuotantoon. Biomassan kestävyydestä ja energiakäytön ilmastovaikutuksesta esitettiin useita vastakkaisia näkemyksiä.

3 3/6 3. Energiatehokkuus ja rakennettu ympäristö Kalevi Luoma, Suomen Kuntaliitto ry Energiatehokkuuden kivijalka on osaaminen ja koulutus. Taustapaperin pohdinnat ovat hyviä, ja esimerkiksi Suomen sopimusmenettely on suuri vahvuutemme. Neuvonta ja valistus ovat keskeisiä, ja objektiivista tietoa tarvitaan jatkuvasti. Miimu Airaksinen, VTT Sekä uudis- että korjausrakentaminen on tärkeää. Tilojen energiankulutus on pienentynyt, mutta lämpimän käyttöveden ja sähkönkulutuksen merkitys korostuu. Rakennusten yhteydessä on myös huomioitava tehonkulutus ja sen ajankohta, ja tilojen käytön tehokkuus ja monipuolisuus on tärkeää. Mikko Nousiainen, RAKLI ry Valtiolta tarvitaan johtajuutta ja suunnannäyttämistä, ja lähes nollaenergiarakentaminen tulisi huomioida pohdinnoissa. Lisäksi hajautettu uusiutuvan energian tuotanto tarvitsee lisää painoarvoa. ssa tuotiin esille, että sähkön merkitys energiatehokkuudessa korostuu samalla, kun yhteiskunta sähköistyy. Energiatehokkuuden sopimusjärjestelmä on hyvä, mutta siihen osallistumiseen tulisi tarjota tasapuoliset mahdollisuudet kaikille yrityksille, mukaan lukien pkyritykset. Valistukseen ja tiedottamiseen toivottiin lisää huomiota, ja niiden tulisi olla konkreettista ja lähellä kuluttajaa. Rakennusten näkeminen osana kokonaisuutta yksittäisten saarekkeiden sijasta on tärkeää, ja lisäksi toivottiin älymittarien laajempaa käyttöä rakennuksissa. Lisäksi esitettiin, että energian käyttöä voitaisiin vähentää energian hinnoittelulla (esimerkiksi progressiivisesti), mutta toisaalta asiassa on huomioitava vähävaraiset kuluttajat. Kävi myös esille, että energiatehokkuuden mittausindikaatoreita käsittelevän pohdintaluonnoksen (taustapaperin kohta 23) muotoilua on selvennettävä. 4. Liikenne Ilkka Räsänen, Öljyalan keskusliitto Biopolttoaineet ovat kustannustehokas tapa vähentää liikenteen päästöjä. Öljyalan keskusliitto tukee taustapaperin pohdintoja siitä, että kotimainen kysyntä biopolttoaineille tulee turvata velvoittein ja että EU-tasolla tulisi sopia sitovista liikenteen uusiutuvan energian tavoitteista. Luonnokseen olisi myös hyvä kirjata välitavoite vuodelle Nils-Olof Nylund, VTT VTT allekirjoittaa linjaukset suurimmaksi osaksi. On kuitenkin mietittävä älykkäitä liikennepalveluita ja liikennejärjestelmää kokonaisuutena, koska pelkkä osa-optimointi ei riitä. Joukkoliikennettä on hyödynnettävä siellä, missä se on mahdollista.

4 4/6 Leo Stranius, Luonto-Liitto Tehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä on pienentää liikennetarvetta. Tehokkaita keinoja ovat ruuhkamaksut, maksuton joukkoliikenne, nopeusrajoitusten alentaminen, kaavoitus sekä sähkön ja biokaasujen käytön edistäminen. Tulevaisuuden trendejä ovat kaupungistuminen, ajokortittomuus, auton omistajuuden jakaminen sekä verkkokaupan vähentämä liikkumistarve. ssa tuotiin esiin biokaasuautojen ympäristöystävällisyys. Puubiomassan rajallisten resurssien vuoksi sitä toivottiin suunnattavan ensisijaisesti liikenteeseen, jossa sähköä on vaikea käyttää, ja muuta liikennettä tulisi sähköistää. Ehdotettiin myös tavoitteiden jakamista lyhyempiin aikavaiheisiin, koska joka vuosikymmenellä keskeiset kysymykset ovat erilaisia. Luonnokseen toivottiin myös kansainvälisempää otetta. 5. Maa- ja metsätalous sekä hiilinielut Liisa Pietola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Taustapaperin linjaukset ovat hyviä, mutta metsien hiilinielut on turvattava, maataloudessa on nähtävä myös hiilinielut ja metsissä kokonaisuus. Maataloudessa suurin päästövähennyspotentiaali on maan- ja energiankäytön tehostamisessa, ja nämä pitäisi sisällyttää maatalouden päästövähennystavoitteisiin. Kestävä metsänhoito sisältää uusiutuvan energian, ja biomassan kestävyydelle ei tarvita erillisiä kriteereitä. Pasi Rikkonen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ilmastonmuutos parantaa Suomen maatalouden kilpailukykyä, mutta vielä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Maataloustuotantoon kohdistuvat hillintätoimenpiteet heikentävät suhteellista kilpailukykyä ja vähentävät tuotannon kokonaismäärää. Hillintätoimien tulisi olla tehokkaita ja hyväksyttäviä myös tilatasolla, ja niitä tulisi tarkastella nettopäästöinä suhteeseen tuotettuun yksikköön. liittyi pitkälti metsien hiilinieluihin sekä metsänkäytön vaikutuksiin ilmastolle, ja näkemykset poikkesivat vahvasti toisistaan. ssa tuotiin esille, että Suomen metsien hiilinielut ovat kasvaneet ja kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa johtuen aktiivisesta metsätaloudesta. Toisaalta painotettiin, että metsien suurempi käyttö pienentää nieluja. Puun käytössä hiilitaseen kannalta on tärkeää puun käyttökohde sekä metsän elinkaari. ssa tuotiin myös esille, että monet uusiutumattomat luonnonvarat kierrätetään tehokkaasti, ja siksi kaikissa tapauksissa ei välttämättä ole järkevää korvata niitä uusiutuvilla luonnonvaroilla.

5 5/6 6. Teollisuus ja cleantech Kai Mykkänen, Elinkeinoelämän keskusliitto Päästökauppaan perustuvan ohjauksen korostaminen on oikein, mutta tarvitaan myös B- suunnitelma, jos EU:ssa ei onnistu vahvistamaan päästökauppajärjestelmää. Tiekartan tarkasteluihin tulisi sisällyttää myös vesivoima ja erityisesti ydinvoima sekä tulisi linjata, että päästökaupan epäsuorat kustannukset kompensoidaan hiilivuotosektorille. Energia- ja ilmastopolitiikkaan tarvitaan pitkäjänteinen, yhteinen linja. Mari Pantsar-Kallio, Sitra Riippuvuutta tuontienergiasta on pienennettävä, ja Suomeen on luotava kannustava cleantechin kotimarkkina. Linjauksista puuttuu kunnianhimoa ja konkretiaa. Hallitus hyväksyi äsketttäin cleantech-strategian, jonka mukaan Suomesta on tarkoitus tehdä cleantechin supervalta, ja sama on otettava tavoitteeksi tiekarttaluonnoksessa. Suomi on alisuorittaja monella osa-alueella. Taustapaperin kohta 25 on epäselvästi muotoiltu ( Suomi haluaa säilyttää energiaintensiivinen teollisuuden keskeisenä osana Suomen teollisuutta myös jatkossa ), koska parlamentaarisen komitean ei tulisi pyrkiä valitsemaan tulevaisuuden menestyjiä. Kohtaan 24 liittyen huomautettiin, että energiaintensiivinen teollisuus on myös cleantechiä. Ympäristölle haitalliset ja fossiilisten polttoaineiden tuet herättivät paljon keskustelua. Toisaalta toivottiin niiden poistamista, mutta toisaalta tuotiin esille, että Suomessa ei tueta vaan verotetaan fossiilisia polttoaineita. Lisäksi toivottiin rohkeaa kokeilukulttuuria, joka kannustaisi yrittäjyyteen. Monissa puheenvuoroissa valtiolta toivottiin vahvempaa johtajuutta ja suunnannäyttämistä. 7. Kestävä kulutus ja tuotanto sekä alueellinen ilmastotyö Leena Simonen, Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Linjaukset ovat hyviä, mutta kuluttajan kannalta osin ongelmallisia (esim. satelliittipaikannus). Elintarvikkeiden markkinointi ei keskity riittävästi kasviperäisiin tuotteisiin. Hiilijalanjärkimerkinnät tuotteissa ovat epäselviä ja niitä on vaikea vertailla keskenään. Kuluttajille on luotava paremmat mahdollisuudet jätteiden lajitteluun. Jyri Seppälä, Suomen Ympäristökeskus & Ilmastopaneeli Tiekartassa esitetyt näkökohdat ovat kannatettavia, erityisesti ajatukset kuntien ilmastotyön tukemisesta. Lisäksi tulisi laajentaa hiilijalanjälkimerkintöjä myös elintarvikkeiden ulkopuolelle ja tuoda esille tuotteiden ekosuunnittelu. Samoin käyttäjälähtöisten ratkaisujen edistämistä pitäisi korostaa. ssa nostettiin esiin tarve läpileikkaavalle ympäristöohjaavalle tai kulutusperusteiselle verotukselle, mutta toisaalta olisi huolellisesti huomioitava verotuksen tulonjakovaikutukset ja tiekartan kustannukset. ssa esitettiin, että julkiset hankkeet voivat olla edelläkävijöinä

6 6/6 kiertotalouden edistämisessä. Jätelainsäädännön valvonnan yhdenmukaistaminen olisi myös tärkeää. Lisäksi esitettiin toive jätteiden etusijajärjestyksen päivittämistä, sillä nykyinen luokittelu on ongelmallista biopolttoaineita valmistavalle teollisuudelle. Suomessa 115 kuntaa on tehnyt oman ilmastostrategian, mutta ongelmana on enemmänkin niiden toteuttaminen.