sisällys johdanto me voimme vaikuttaa maailman kurssiin minä maailmassa maailman kurssi kirkko maailmassa harjoitusmateriaalia 57

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sisällys johdanto me voimme vaikuttaa maailman kurssiin minä maailmassa maailman kurssi kirkko maailmassa harjoitusmateriaalia 57"

Transkriptio

1 peruskurssi versio

2 sisällys johdanto Mikä on Maailman kurssi? 4 Miten voit käyttää Maailman kurssia? 5 Kantava ajatus 8 Peruskurssin sisältö 8 Ohjaajille 9 Aloitus/lopetus 10 Arvoharjoitukset 10 Raamatuntekstien työstäminen 11 minä maailmassa Harjoitus: Piirihaastattelut 12 Harjoitus: Maalaa tai piirrä 12 Harjoitus: Kuuma tuoli 13 Juttutuokio: Miltä yhteiskuntamme näyttää? 13 Harjoitus: Kansainvälisyys arjessa 14 Globalisaatio 14 Juttutuokio: Globaalia vai kansainvälistä? 15 Harjoitus: Viiva 15 Juttutuokio: Usko ja teot 16 maailman kurssi Maailman resurssit 17 Juttutuokio: Miksi maailma on sellainen kuin se on? 18 Kolonialismi 19 Velkakriisi 21 Maailmankauppa 22 Maailman kauppajärjestö 22 Kehitysapu 24 HIV, aids ja kehitys 25 Ilmasto ja kehitys 27 Kirkon rooli kehityksessä 29 Harjoitus: Askel askeleelta 30 Vuosituhattavoitteet 31 Harjoitus: Epäoikeudenmukaisuuden neljä nurkkaa 32 kirkko maailmassa Juttutuokio: Solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus 33 Kansainvälisen lähetystyön ja diakonian tarkoitus 34 Harjoitus: Teesejä lähetyksestä 35 Kirkon kansainvälisen työn kolme suuntaa-antavaa periaatetta 35 Teologinen pyörä 37 Harjoitus: Ideariihi mitä kirkko tekee? 38 Harjoitus: Seitsemän keskeistä aluetta 38 me voimme vaikuttaa maailman kurssiin Harjoitus: Käänteisharjoitus mitä me voimme tehdä? 49 Erilaisia tapoja osallistua 49 Seurakunnan kansainvälinen ryhmä 49 Ystävyysseurakunnat 49 Vaihto-ohjelma tai vapaaehtoistyö 50 Jumalanpalvelus ja rukous 50 Raamattupiirit 50 Sosiaalinen media 50 Keräys 50 Korota äänesi 51 Luottamushenkilöt 51 Kyrkornas globala vecka Vastuuviikko 51 Kyrka för Fairtrade Kirkko ja reilu kauppa 51 Schyst resande Reilu matkailu 51 Svenska Kyrkans Unga Ruotsin kirkon lapset ja nuoret 51 Rena kläder Puhtaat vaatteet 52 Solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus Ruotsissa 52 Ympäristöohjelma 52 Ljussteget 52 Harjoitus: Kansainvälisyys seurakunnassa 53 Harjoitus: Monimuotoisuus seurakunnassa 54 Juttutuokio: Resurssit osaaminen vastuu 54 Harjoitus: Seurakunta ja globaali oikeudenmukaisuus 55 Harjoitus: Kirjoita itsellesi kirje 55 Päätösrukous 55 Arviointi 56 harjoitusmateriaalia 57 lisää lukemista ja opittavaa 60

3 johdanto 3 johdanto haluatko muuttaa maailmaa? Hyvä. Muutat nimittäin maailmaa koko ajan, halusitpa sitä tai et. Tapaat muita ihmisiä, ostat tavaroita, teet asioita. Syöt ruokaa, jota on tuotettu Yhdysvalloissa tai Ecuadorissa. Matkapuhelimesi valmistukseen käytetty metalli on louhittu Kongossa ja laite koottu Kiinassa. Autoilusi lisää ilmaston lämpenemistä, joka puolestaan vaikuttaa intialaisten maanviljelijöiden satoihin. Kohtaat ihmisiä ja juttelet muiden kanssa joka päivä. Jokaisella valinnallasi on vaikutus luomakuntaan, sillä me kaikki kuulumme yhteen ja olemme riippuvaisia toisistamme. Vaikutat suuntaan, johon maailma kulkee, ja muut vaikuttavat sinuun. Samaan aikaan Luoja rakastaa ja tukee sinua. Voit aina nojata Häneen. Joskus maailman ongelmat, kuten ilmastonmuutos, sodat, väkivaltaisuudet, epäoikeudenmukaisuus ja köyhyys, tuntuvat liian suurilta ja raskailta ajateltaviksi. Joskus on mukavampi vain elää omaa elämää ja tehdä sitä, mikä tuntuu hauskalta ja helpolta. Siihen onkin oltava oikeus. Ei ole tarkoitus, että meillä olisi koko ajan huono omatunto. Tarkoitus on, että me kaikki kannamme silti vastuumme. Emme kuitenkaan joudu tekemään sitä yksin. TOIMITTAJAT: Gudrun Norrfjärd Sofie Lindestrand Psilander Marit Norén Jakob Sundmark Maailman kurssi -peruskurssi on tuotettu Sidan (Styrelsen för internationellt utvecklingssamarbete) tuella. Sida ei ole osallistunut sisällön tuottamiseen, vaan sisältö on julkaisijan vastuulla. SUOMENKIELIEN TOIMITUS: Eeva-Liisa Kettunen, Helea Puula Niemonen, Tomi Valjus SUOMENNOS: Translator Scandinavia Voimme rohkaista toisiamme kantamaan vastuuta ja ottamaan kantaa asioiden tilaan. Pian huomaamme, että osallistuminen on hauskaa ja että merkityksellisiltä tuntuvien asioiden tekeminen onkin helppoa. Kirkon jäseninä ja kristittyinä emme voi vain katsoa sivusta, kun ihmiset ja luonto kärsivät. Meidän tehtävämme on puuttua asiaan. Uskomme muuttuu näin teoiksi, toivomme kannattelee meitä, ja tehtävämme on rakastaa kaikkea Luojan luomaa. Olet äärimmäisen arvokas ja tärkeä. Sinä muutat maailman kurssia. Toimittajat

4 johdanto 4 Mikä on Maailman kurssi? taustaa Ruotsin kirkon kansainvälisessä toiminnassa on vuosien myötä kasvanut tarve yhteiselle konkreettiselle koulutuskonseptille ja globaalien kysymysten käsittelemiselle. Miltä maailma näyttää, ja mitä kirkko tekee maailman hyväksi? Onko kirkon tehtävä välittää siitä, miten ihmiset voivat toisella puolella maapalloa? Yhteistyössä opintojärjestö Sensuksen kanssa kehitetty Maailman kurssi tarjoaa mahdollisuuden oppia lisää sekä pohtia yhdessä muiden kanssa kirkon ja omaa henkilökohtaista roolia. kurssin kaksi merkitystä Sanalla kurssi voi olla kaksi merkitystä, ja niin on myös tässä yhteydessä. Kurssista tulee usein ensimmäisenä mieleen koulutus. Kurssilla opitaan jotain uutta. Tämä pitää paikkansa myös Maailman kurssilla; se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen! Kurssi voi tarkoittaa myös suuntaa. Laivan kurssin määrittäminen tarkoittaa, mihin suuntaan alusta ohjataan. Myös tämä pitää paikkansa Maailman kurssilla. Mihin maailma on oikein menossa? Voimmeko muuttaa maailman kurssia?

5 johdanto 5 Miten voit käyttää Maailman kurssia? miten se toimii? Luet parhaillaan peruskurssin materiaalia. Kokonaisuudessaan Maailman kurssi muodostuu useista teemoiltaan erilaisista materiaaleista. Kaikki materiaalit käsittelevät kansainvälistä työtä, mutta eri näkökulmista. Kaikilla Maailman kurssi -materiaaleilla on kansanvalistustarkoitus; toisin sanoen niissä keskitytään yhteiseen oppimiseen, aktiiviseen osallistumiseen, harjoituksiin ja keskusteluihin. Kaikkia materiaaleja voidaan käsitellä joko viikonloppukurssina tai opintopiirissä. Maailman kurssia voidaan käyttää myös tiedon- ja inspiraationlähteenä sekä apuna asioiden käsittelyssä jossain muussa yhteydessä, esimerkiksi rippikoulussa tai eläkeläistapaamisissa. Päätät itse, mihin Maailman kurssi -materiaaleihin haluat tutustua. Sinun ei ole pakko käydä läpi kaikkia osia eikä myöskään noudattaa mitään tiettyä järjestystä. Jokaista materiaalikokonaisuutta voidaan käyttää juuri sillä tavalla kuin materiaalissa ehdotetaan. Lisäksi sisältöä voidaan soveltaa niin, että siitä saadaan mahdollisimman kiinnostavaa ja oleellista kohderyhmälle. On hyvä pyrkiä toteuttamaan materiaalissa ehdotettu kokonaisuus, mutta kaikkia tehtäviä ja harjoituksia ei suinkaan tarvitse tehdä. On mahdollista keskittyä eri osiin ryhmän taitojen ja kiinnostuksen mukaan. Lisäksi on täysin mahdollista tehdä materiaaliin omia lisäyksiä tai käyttää omia harjoituksia. Maailman kurssin osat ovat ladattavissa osoitteesta Myös suomenkielinen perusmateriaali on ladattavissa samasta osoitteesta.

6 johdanto 6 kenelle Maailman kurssi on tarkoitettu? Peruskurssilla on laaja kohderyhmä. Mietitkö koskaan, miksi maailma on sellainen kuin se on, miksi kirkko välittää maailman tilasta ja mitä kirkon kansainvälinen työ oikein pitää sisällään? Silloin peruskurssi on oivallinen tilaisuus oppia uutta, keskustella asioista ja saada vinkkejä, mitä voit itse tehdä omassa yhteisössäsi. Erilaiset teemamateriaalit on suunnattu niille, jotka haluavat perehtyä johonkin tiettyyn aiheeseen ja kirkon rooliin siinä työssä. Miten käyttää Maailman kurssia? opintopiiri Maailman kurssi -materiaalia voidaan mainiosti käyttää opintopiireissä. Opintopiiri on ihanteellinen oppimisen muoto. Siihen osallistuminen on vapaaehtoista, ja osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ja opiskelutapoihin. Opintopiirissä on vähintään kolme henkilöä, jotka tapaavat vähintään kolmesti siten, että oppitunteja kertyy ainakin yhdeksän (yksi oppitunti on 45 minuuttia). Muodollisesti opintopiirillä tulisi olla ohjaaja, mutta käytännössä eri henkilöt voivat vetää tapaamisia vuorotellen, ja oppituntien valmistelusta voidaan myös sopia yhteisesti. Opintopiirin ideana on keskustella sekä jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Opintopiirejä koskevia vinkkejä on saatavilla erikseen. Kysy lisää lähimmästä Sensuksen toimipisteestä.

7 johdanto 7 viikonloppukurssi Maailman kurssi on mahdollista käydä myös parissa päivässä, esimerkiksi viikonloppukurssina. Viikonloppukurssia järjestettäessä on hyvä, että sillä on kaksi vetäjää. Vetäjän tulisi olla suorittanut Sensuksen ohjaajakurssi (katso kohta Sensuksen tarjoama tuki) tai tutustunut muulla tavoin materiaaliin niin, että hän voi varmoin mielin pitää kurssin muille. Viikonloppukursseja koskevia vinkkejä on saatavilla erikseen. Jos haluat osallistua viikonloppukurssille, ota yhteyttä lähimpään Sensuksen toimipisteeseen, josta saat tietoa paikkakunnallasi meneillään olevista kursseista tai kurssin järjestämismahdollisuuksista. Jos haluat osallistua ohjaajakurssille ja järjestää itse kurssin, ota yhteyttä Sensukseen. tiedonlähde Maailman kurssia voi hyvin käyttää myös tiedonlähteenä. Materiaalista voi hakea tietoa, harjoituksia, vinkkejä ja inspiraatiota johonkin tiettyyn aiheeseen liittyen. Ehkä haluat kertoa kirkon kansainvälisestä työstä ja globaalista asemasta jumalanpalveluksessa, eläkeläistapaamisessa tai rippikoulussa, mutta et oikein tiedä, miten tarttuisit asiaan. Maailman kurssi voi auttaa. sensuksen tarjoama tuki Sensus on opintojärjestö, joka työskentelee kansanvalistuksen parissa ja nostaa esille etenkin elämään ja maailman monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä globaaleja näkökulmia. Sensuksen kautta voit saada apua opintopiirin tai kurssin järjestämiseen. Sensus toimii koko maassa. Katso lähin toimipiste osoitteessa ja klikkaa kohtaa Kontakta oss. Sensuksen avulla on myös mahdollista kehittää itseään ohjaajana. Sensus järjestää jatkokoulutuksena ohjaajakursseja (Sensuspedagogen). Kurssi perustuu sekä osallistujien kokemuksiin että Sensuksen omaan pedagogiikkaan. Koulutus kestää yhdeksän tuntia. Lue lisää osoitteessa Ajankohtaista kurssitietoa saat osoitteesta

8 johdanto 8 Kantava ajatus Maailman kurssi auttaa hahmottamaan yhteyden paikallisen ja globaalin välillä. Elämme maailmassa, jossa vaikutamme ihmisiin ja jossa ihmiset vaikuttavat meihin sekä lähellä että kaukana, halusimmepa sitä tai emme. Kun olemme tietoisia tästä, voimme ottaa sen huomioon tekemisissämme. Teoillamme on todella merkitystä. Kun tiedostamme, että teoillamme on merkitystä, alamme myös miettiä, miten haluaisimme toimia ja minkä takia. Mikä on minulle tärkeää? Miten haluan toimia? Onko sillä merkitystä, että uskon Jumalaan? Miten usko näkyy teoissani? Vai ovatko usko ja elämä kaksi eri asiaa? Maailman kurssi lähtee liikkeelle ajatuksesta, että usko Jumalaan ja arkipäiväiset teot ovat riippuvaisia toisistaan ja että niiden tulee aina nivoutua yhteen. Vain silloin uskolla on tärkeä rooli elämässä, ja vain silloin se voi siivittää muutosta parempaan. Maailman kurssi perustuu vakaumukseen, että meidät kirkon jäsenet ja kristityt on lähetetty maan päälle tekemään voitavamme sellaisen maailman hyväksi, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta, köyhyyttä tai sortoa ja jossa jokainen saa elää rauhassa ja arvokkaasti. Jumala näyttäytyy kaikessa luomassaan, niin luonnossa kuin jokaisessa ihmisessä. Meidän tehtävämme on toimia Jumalan tahdon toteuttajina, jotta luomakunta voisi elää ja olla eheä. Silloin uskomme muuttuu teoiksi. Peruskurssin sisältö Peruskurssi jakautuu neljään osaan: Minä maailmassa, Maailman kurssi, Kirkko maailmassa sekä Me vaikutamme maailman kurssiin. Ensimmäisessä osassa, Minä maailmassa, pääset pohtimaan omaa rooliasi maailmassa, sitä miten maailma vaikuttaa sinuun ja miten sinä vaikutat maailmaan, sekä lähellä että kaukana. Toinen osa, Maailman kurssi, keskittyy maailman tilaan sekä siihen, miksi maailma on sellainen kuin se on ja mihin suuntaan se on menossa. Kolmas osa, Kirkko maailmassa, käsittelee kirkon roolia. Miksi kirkon pitäisi välittää maailman tilasta ja epäoikeudenmukaisuudesta? Tässä osassa saat myös tietoa siitä, mitä kirkon kansainvälinen työ pitää sisällään. Viimeisessä osassa keskitytään siihen, miten meillä on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa maailman kurssiin. Pohtimalla, miten elämme omaa elämäämme, ja yrittämällä elää vastuullisesti voimme todellakin tehdä maailmasta oikeudenmukaisemman. Annamme siihen useita konkreettisia vinkkejä.

9 johdanto 9 Ohjaajille Maailman kurssilla oppiminen perustuu keskusteluun. Lähtökohtana ovat ihmisten kokemukset ja halu oppia. Kun keskustelemme toisten kanssa, pääsemme kuuntelemaan heidän kokemuksiaan ja peilaamaan niihin omia näkemyksiämme ja mielipiteitämme. Antoisa keskustelu on mahdollista saada aikaan eri tavoilla. Toivomme, että osa niistä tulee tutuksi Maailman kurssilla. Joskus keskustelu voidaan avata harjoituksella, joskus sen lähtökohtana voidaan käyttää tekstiä. Usein voi olla hyvä keskustella pienemmissä ryhmissä. Kurssin tai opintopiirin ohjaajana tehtäväsi on tukea ryhmän keskustelua niin, että erilaiset näkökannat ja kokemukset pääsevät esille. Maailman kurssi perustuu ajatukseen jokaisen ihmisen synnynnäisistä kyvyistä ja siitä, että täydennämme toisiamme erilaisella osaamisellamme. Seuraavassa on muutama vinkki ohjaajille. Ne voivat auttaa pitämään keskustelua yllä juttutuokioiden aikana. - Esitä lyhyitä tehokkaita kysymyksiä, esimerkiksi: "Mitä mieltä sinä olet?" "Kerro lisää." "Mitä tarkoitat?" - Esitä avoimia kysymyksiä, joihin ei voi vain vastata kyllä tai ei. "Mitä...?" "Miten...?" - Kannusta osallistujia, kommentoi ja liitä heidän sanomisensa muuhun keskusteluun. - Tee yhteenveto siitä, mitä keskustelussa on nostettu esille. - Varmista, että kaikki pääsevät puhumaan ja etteivät jotkut pysy hiljaa sukupuolen, toimintaesteen, puhevaikeuksien tai muun syyn vuoksi.

10 johdanto 10 aloitus/lopetus Toteutettiinpa Maailman kurssi sitten opintopiirinä tai kurssina, on jokaisella kokoontumisella hyvä olla selkeä aloitus ja lopetus. Yksi tapa aloittaa tai lopettaa oppitunti on ajatuskierros. Ajatuskierroksella kaikki ryhmän jäsenet saavat kertoa omista ajatuksistaan ilman, että muut kommentoivat. Kun kaikki ovat sanoneet sanottavansa, voidaan ajatuksista keskustella yhteisesti. Puheenvuoro voidaan osoittaa esimerkiksi jollakin esineellä. Kun puhujalla on esine, kaikki muut ovat hiljaa. Sitten esine annetaan seuraavalle puhujalle. Ajatuskierrosta voidaan käyttää myös arviointiin. Silloin voidaan keskustella muun muassa seuraavista: tältä minusta tuntuu juuri nyt/tätä odotan kurssilta/tämän olen oppinut tänään/näin ajattelen maailmasta. Toinen tapa aloittaa tai lopettaa oppitunti on käyttää kuvakieltä. Kuva voi auttaa muuttamaan ajatukset ja tunteet sanoiksi, ja eri ihmiset voivat nähdä samassa kuvassa eri asioita. Ohjaaja levittää tällöin kuvat (tarkoitukseen on erityisiä kuvakielen kuvia, mutta on myös mahdollista käyttää muita kuvia, symboleita tai vaikkapa esineitä) ja kannustaa osallistujia valitsemaan kuvan tai symbolin, joka hänen mielestään kuvastaa jotakin, esimerkiksi: tältä minusta tuntuu juuri nyt/tämän opin tänään/ nämä ovat odotukseni. Kolmas tapa aloittaa tai lopettaa kokoontuminen on yksinkertaisesti istua rennosti ja kuunnella rauhallista musiikkia parin minuutin ajan. Rentoutuminen voi olla hyvä valinta etenkin, jos ryhmä tapaa illalla työn tai koulun jälkeen. Silloin voi levähtää ja unohtaa päivän huolet. arvoharjoitukset Arvoharjoituksia voidaan käyttää keskustelun avaamiseen sekä arvojen pohtimiseen sellaisissa kysymyksissä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Lisäksi harjoitukset auttavat kohentamaan itsetuntoa, sillä jokainen saa esittää ajatuksensa pienessä ryhmässä eikä kukaan voi sanoa, että se olisi oikein tai väärin. Arvoharjoitus on hyvä demokratian työkalu. Arvoharjoituksissa osallistujat saavat miettiä ja ottaa kantaa, ilmaista näkemyksiään, perustella mielipiteitään, kuunnella ja tulla kuulluiksi sekä pohtia ja työstää asenteitaan. On tärkeää, että ohjaaja kertoo osallistujille, että heillä on oikeus muuttaa harjoituksessa ilmaisemaansa mielipidettään. Osallistuja voi miettiä uudelleen näkemystään sekä harjoituksen aikana että sen jälkeen. Arvoharjoituksissa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Jokainen saa ajatella vapaasti!

11 johdanto 11 Kurssimateriaalissa on kolme arvoharjoitusta: Viiva, Neljä nurkkaa sekä Kuuma tuoli. Harjoituksiin voi keksiä myös omia kysymyksiä ja väittämiä. Lisäksi materiaali sisältää muita harjoituksia, jotka ovat samankaltaisia arvoharjoitusten kanssa, esimerkiksi Askel askeleelta. raamatuntekstien työstäminen Kurssimateriaalissa ehdotetaan raamatunkohtia, jotka liittyvät eri harjoituksiin ja teksteihin. Raamatuntekstejä voi työstää eri tavoilla ja niihin voi käyttää niin paljon aikaa kuin sopivalta tuntuu. Seuraavassa on esitelty yksi mahdollinen tapa aloittaa keskustelu raamatuntekstin pohjalta. Se on hyvin yksinkertainen, ja sitä voi käyttää useamman kerran. - Lukekaa teksti ääneen pariin kertaan; käyttäkää lukijoina eri henkilöitä. - Ohjaaja pyytää kaikkia pohtimaan seuraavia kysymyksiä: Mitä teksti merkitsee minulle globaalissa yhteydessä? Mitä teksti merkitsee minulle tässä ja nyt? - Miettikää hetki hiljaa. - Sitten jokainen saa vastata kysymyksiin vuorollaan. Voitte käyttää esinettä puheenvuoron määrittämiseen. Puhuja saa silloin sanoa asiansa kokonaan, ja muiden tehtävänä on kuunnella aktiivisesti eikä vain miettiä omaa puheenvuoroaan. - Kun esine on kiertänyt kaikilla ja kaikki ovat saaneet vastata, voitte keskustella ajatuksistanne. harjoitus juttutuokio raamatunkohta

12 minä maailmassa 12 MINÄ MAAILMASSA Piirihaastattelut tarkoitus: Esitellä itsensä ja oppia tuntemaan muut ryhmän jäsenet. kuvaus: Ohjaaja jakaa osallistujat kahteen yhtä suureen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä muodostaa piirin siten, että he ovat kääntyneet piiristä ulospäin. Toinen ryhmä muodostaa tämän piirin ympärille toisen piirin siten, että he ovat kääntyneet piirin keskustaa kohti. Näin kaikki osallistujat ovat vastakkain. Jokainen pari kysyy toisiltaan kolme kysymystä: Minkä kirjan luit viimeksi? Mikä on unelmiesi matkakohde? Mitä odotat Maailman kurssilta? Kun parit ovat valmiita, ulompi piiri siirtyy askeleen vasemmalle ja haastattelut alkavat alusta. Tällä tavalla jatketaan, kunnes koko kierros on tehty. VINKKI: Harjoituksessa voi käyttää myös omia kysymyksiä, jos ne tuntuvat mielekkäämmiltä. Ohjaaja voi ottaa aikaa sekuntikellolla tai muulla tavalla, jotta harjoitukseen saadaan vauhtia. kesto: Haastattelut ovat nopeita, korkeintaan minuutti parihaastattelua kohden. Maalaa tai piirrä tarkoitus: Pohtia, miten määrittelisi oman paikkansa maailmassa, esitellä itsensä ja tutustua muihin. kuvaus: Kaikki saavat valkoista paperia sekä pensseleitä ja vesivärejä tai värikyniä/-liituja. Jokainen saa tehtäväksi kuvata itseään osana maailmaa maalaamalla tai piirtämällä. Kaikki kuvat ovat yksilöllisiä, eikä ole oikeita tai vääriä vastauksia. Lopuksi kaikki saavat kertoa lyhyesti omasta kuvastaan. VINKKI: Suorituspaineiden vähentämiseksi kaikki voivat maalata tai piirtää "väärällä" kädellä; oikeakätiset käyttävät vasenta kättä ja päinvastoin. Maalaamisen tai piirtämisen sijaan ohjaaja voi tuoda mukanaan lehtiä, joita osallistujat voivat leikellä tehdäkseen aiheeseen liittyvän kuvakollaasin. kesto: Jottei harjoituksesta tulisi suorituspaineita, on hyvä, ettei siihen anneta paljon aikaa. Korkeintaan kymmenen minuuttia on sopiva kesto. Myös kuvien esittelyyn voi varata noin kymmenen minuuttia osallistujaa kohden riippuen ryhmän koosta.

13 minä maailmassa 13 Kuuma tuoli tarkoitus: Pohtia erilaisia hankaliakin väittämiä ja ottaa niihin kantaa. Harjoitus on hyvä keino aloittaa keskustelu. kuvaus: Kuuma tuoli on arvoharjoitus (lue lisää sivulta 10). Jokaiselle osallistujalle tarvitaan tuoli. Tuolit asetetaan rinkiin, ja jokainen osallistuja istuu tuolilleen. Ohjaaja lukee yhden väittämän kerrallaan (väittämät jäljempänä), ja osallistujat vaihtavat paikkaa, jos he ovat samaa mieltä väittämän kanssa. Jos vain yksi henkilö haluaa vaihtaa paikkaa, hän nousee ylös ja ilmoittaa kantansa ja istuutuu sitten samalle tuolille. On tärkeää, että harjoituksessa edetään melko ripeästi. Ohjaaja voi myös kysyä osallistujilta, miksi he päättivät jäädä paikalleen tai vaihtaa tuolia. VINKKI: Aluksi voi olla hyvä harjoitella ottamalla kantaa helppoihin harjoitusväittämiin. Esimerkiksi: Punainen on kaunein väri, tee on parempaa kuin kahvi. Myös omia väittämiä voi keksiä. kesto: Noin 10 minuuttia. väittämät - Maailma on hyvä paikka elää. - Maailma on epäoikeudenmukainen. - Ilmastokysymys on oikeudenmukaisuuskysymys. - Tunnen olevani voimaton maailmantilanteen edessä. - Kirkolla on velvollisuus puolustaa oikeudenmukaisuutta. - Ruotsalaisilla poliitikoilla on myös globaali vastuu. - Ruotsalaiset poliitikot kantavat vastuunsa. - Jaksan välittää ympäristöstä. - Reilun kaupan kahvi on huonompilaatuista kuin tavallinen kahvi. - Voin mielestäni oppia ja saada inspiraatiota nuoremmalta/ vanhemmalta sukupolvelta. - Ilmastouhka ratkaistaan 30 vuodessa. - Voin toimia globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta kirkon kautta. - Epäkohtiin puuttuminen on työlästä. - Sadan vuoden päästä maailma on oikeudenmukaisempi kuin nyt. - Kristittynä oleminen on työlästä. - Jos saisin valita, istuisin mieluiten kahvilassa päivät pitkät. Miltä yhteiskuntamme näyttää? Keskustelkaa siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja mitä seurauksia siitä on. Jakautukaa mielellään pienempiin ryhmiin. Kysymykset voi olla hyvä kirjoittaa taululle. Keskustelkaa kysymyksistä, jotka tuntuvat kiinnostavimmilta. Mitä nykypäivän yhteiskunnassa arvostetaan? Mikä on tärkeää? Mitä menestys on? Miten se saavutetaan? Mitä onnellisuus on? Mitä rikkaus ja köyhyys ovat? Kumpi on tärkeämpää: yksilö vai yhteisö? Laatu vai määrä? Mitä seurauksia normeistamme on? kesto: Noin 10 minuuttia.

14 minä maailmassa 14 Kansainvälisyys arjessa tarkoitus: Havainnollistaa globalisaatiota ja pohtia omaa yhteyttä muuhun maailmaan. Miten minuun vaikutetaan ja miten minä vaikutan? kuvaus: Ohjaaja piirtää suuren maailmankartan taululle (mittasuhteilla ei ole väliä, kunhan kaikki maanosat ovat mukana). Ohjaaja kysyy sitten osallistujilta, mihin maihin he ovat olleet päivän aikana yhteydessä. Kysymys saattaa herättää aluksi hämmennystä, kunnes kaikki ymmärtävät, että he ovat olleet epäsuorasti yhteydessä moniin maihin syömänsä ruoan, pitämiensä vaatteiden, kuuntelemansa musiikin jne. välityksellä. Käykää kysymys läpi teemoittain (ruoka, vaatteet, musiikki jne.) ja merkitkää kartalle olennaiset maat. Joskus voi olla vaikea tietää, mistä tavarat tai ihmiset oikein tulevat, mutta harjoituksessa on lupa arvata. Keskustelkaa muodostuneesta kartasta. Onko joissakin maissa enemmän merkintöjä kuin toisissa? Tuleeko eri maista tai maanosista erilaisia tavaroita? Mistä tämä johtuu ja mitä seurauksia sillä voi olla? VINKKI: Eri teemoihin liittyvät merkinnät voidaan tehdä eri väreillä. Silloin on helpompi hahmottaa, millaisia tavaroita eri maista ja maanosista tulee. kesto: Noin 15 minuuttia. Globalisaatio Paras ystäväsi asuu toisella puolella maapalloa ja uusi rakkautesikin on kilometrin päässä. Sähköposti Etelä-Afrikasta tulee perille muutamassa sekunnissa, ja kotona voit ostaa vaatteita Kiinasta internetin kautta. Lentomatkustamisesi vaikuttaa Alaskan ja Kenian ilmastoon. Matkapuhelimesi piirilevy tulee Japanista ja muovikuori Filippiineiltä. Laite kootaan Vietnamissa ja myydään Ruotsissa. Tätä kutsutaan globalisaatioksi. Globalisaatio koskettaa koko maailmaa. Kulttuurit sekoittuvat, yritykset kansainvälistyvät ja politiikat kietoutuvat yhteen. Maiden välinen kauppa kasvaa, mikä luo uusia työpaikkoja etenkin köyhiin maihin. Globalisaatiota voidaan tarkastella eri näkökulmista. Jotkut pitävät sitä kovana kilpailuna maiden välillä. Politiikassa keskitytään yhä enemmän rahaan, kun maat pakotetaan kilpailemaan keskenään. Keskipisteenä on talous ihmisten sijaan. Toisten mielestä kauppa taas sitoo ihmiset yhteen eri puolilla maailmaa. Yritykset eivät ole ainoita, jotka voivat laajentua globalisoituneessa maailmassa. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, globalisaatio on tullut jäädäkseen. Se ei ole trendi, joka poistuu muodista hetkessä. Meidän tulisi sen sijaan keskittyä siihen, miten koko maailma voisi hyötyä globalisaatiosta ilman, että köyhät maat ja köyhät ihmiset jäävät varjoon. Millainen tilanne on eri puolilla maailmaa? Miten siihen on päädytty? Mitä voimme tehdä parantaaksemme sitä? Mitä juuri sinä voit tehdä osoittaaksesi, että välität? Tekemäsi päätökset vaikuttavat johonkin toisella puolella maailmaa riippumatta siitä, jaksatko välittää vai et. (Ruotsin kirkko, 2008, Orka)

15 minä maailmassa 15 Globaalia vai kansainvälistä? Mitä eroa on globaalilla ja kansainvälisellä? Vai tarkoittavatko ne samaa asiaa? Keihin käsitteet liittyvät? Jos käsitteiden välillä on eroa, onko sillä mitään merkitystä? Keskustelkaa kysymyksistä muutaman minuutin ajan. Viiva tarkoitus: Pohtia, mitä globalisaatio tarkoittaa ja miten itse siihen suhtautuu. kuvaus: Viiva on arvoharjoitus (lue lisää sivulta 10). Osallistujat ottavat kantaa globalisaatioon asettumalla tiettyyn paikkaan viivalla. Piirtäkää huoneeseen kuvitteellinen viiva, esimerkiksi seinästä seinään. Viivan toinen pää edustaa näkemystä "globalisaatio on maailman pelastus" ja toinen pää näkemystä "globalisaatio on maailman tuho". Pisteiden välillä on asteikko, jonka keskikohta edustaa neutraalia kantaa. Ohjaaja selittää ensin osallistujille, miten harjoitus toimii, esittelee väittämät ja kertoo, mikä pää edustaa mitäkin näkemystä. Sen jälkeen jokainen saa asettua sille paikalle, jonka hän katsoo edustavan omaa mielipidettään. Keskustelkaa ajatuksistanne. VINKKI: Harjoituksessa voi mielellään käyttää myös omia väittämiä. Väittämissä tulisi välttää kieltosanoja, sillä ne voivat hämmentää. kesto: Noin viisi minuuttia väittämää kohti.

16 minä maailmassa 16 Usko ja teot Jeesus piti aina huolta kaikkein vähäosaisimmista: köyhistä, nälkäisistä ja niistä, joilla ei ollut mahdollisuutta parantaa itse omaa elämäntilannettaan. Heikompien puolustaminen on perustavanlaatuinen ajatus kristinuskossa. Se tarkoittaa paitsi vähäosaisten huomioimista, myös heidän oikeuksiensa puolustamista ja muutoksen mahdollistamista. Kun huomioimme ne, joilla on vaikeaa, ja ponnistelemme heidän oikeuksiensa eteen, usko ja elämä kohtaavat. Joskus tiedostamme helposti, että ihmisillä on vaikeaa toisella puolella maapalloa, mutta emme huomaa henkilöä, joka istuu vieressämme linjaautossa. On tärkeää pitää mielessä globaali ulottuvuus, mutta myös paikallinen yhteisö on osa globaalia. Sitä ei sovi unohtaa. Onko mahdollista uskoa ilman, että se vaikuttaisi jokapäiväiseen elämään? Mitä se tarkoittaisi? Entä millaista olisi usko, joka jatkuvasti näkyy kaikessa, mitä teet? Mitä siitä seuraisi? Jaak. 2:15-17 Luuk. 7: Jeesus herättää pojan kuolleista. Pojan äiti oli leski, ja hänen ainokaisensa oli kuollut. Leskillä ei ollut tuohon aikaan paljonkaan arvoa; heillä ei ollut perintöoikeutta, ja he olivat monilla tavoin syrjäytyneet yhteiskunnasta. Myös lapsettomat naiset olivat yhteiskunnan ulkopuolella. Siksi lesken pojan kuolema oli traagista. Hän ei vain menettänyt lastaan, vaan hän syrjäytyi ja jäi yksin. Jeesus kuitenkin kosketti kuollutta poikaa. Kuollutta ihmistä pidettiin tuolloin epäpuhtaana, ja kun Jeesus kosketti vainajaa, myös hänestä tuli epäpuhdas. Jeesus kosketti epäpuhdasta ja toimi vallitsevien normien vastaisesti luodakseen uutta elämää. kesto: minuuttia.

17 maailman kurssi 17 MAAILMAN KURSSI Maailman resurssit Koskaan aikaisemmin ei ole niin monella mennyt taloudellisesti yhtä hyvin kuin tänä päivänä. Viime vuosina, aina talouskriisin puhkeamiseen saakka vuonna 2008, maailman talous on ollut hyvällä mallilla. Samalla kuitenkin kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut. Ihmisten taloudellinen eriarvoisuus on valtava. Regional Income Distribution 1970 Regional Income Distribution 2000 South Asia East Asia East Europe Latin America OECD Africa South Asia East Asia East Europe Latin America OECD Africa $1 $10 $100 Dollars per day $1 $10 $100 Dollars per day Eriarvoisuutta voidaan kuvata sen avulla, kuinka monella on mahdollisuus käyttää internetiä. Yhdysvalloissa 70 prosentilla väestöstä on internetyhteys. Aasiassa vastaava luku on 10 prosenttia ja Afrikassa 4 prosenttia (www.nationalgeographic.com). Meille tuttu sanonta "jos ei omista kotisivua, ei ole olemassa" ei ole todellisuutta kaikkialla. 2,5 miljardia ihmistä elää köyhyydessä eli alle kahdella USA:n dollarilla päivässä. Heille kansainvälinen apu on tärkeää. Maailmassa käytetään kuitenkin kymmenen kertaa enemmän rahaa sotilasmenoihin kuin auttamiseen. lähde: Maailmaan on muodostunut suuri alempi keskiluokka. Monilla on työpaikka, ehkä jopa oma asunto, ja lapset käyvät koulua. Esimerkiksi Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa on tapahtunut suuria muutoksia. Maihin on rakennettu pilvenpiirtäjiä, ja tehtaat ovat palkanneet nuoria ihmisiä, jotka aikaisemmin elivät köyhällä maaseudulla. Tehtaissa valmistetaan kaikkea vaatteista ja peitteistä puutarhakalusteisiin ja televisiolaitteisiin, ja niitä myydään etenkin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Vuosien 1990 ja 2005 välisenä aikana 130 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa pääsi irti äärimmäisestä köyhyydestä.yk:n mukaan äärimmäinen köyhyys tarkoittaa, että ihminen elää alle yhdellä USA:n dollarilla päivässä. Yhdysvaltain asuntomarkkinat romahtivat vuonna Suuria pankkeja meni konkurssiin, ja maailma luisui globaaliin taloudelliseen alamäkeen. Yhdysvalloissa ja Euroopassa ei osteta enää yhtä paljon vaatteita, kenkiä tai televisiolaitteita. Latinalaisesta Amerikasta aikoinaan Yhdysvaltoihin ravintolatyöhön tulleet maahanmuuttajat, jotka lähettivät rahaa perheilleen, ovat nyt työttömiä. Esimerkiksi Hondurasin bruttokansantuotteesta (BKT) 15 prosenttia on muodostunut muissa maissa työskentelevien kansalaisten kotiin lähettämistä rahoista. Se on paljon enemmän kuin maan saama kansainvälinen apu. Tilanne on sama Afrikassa, josta on lähdetty töihin Etelä-Afrikkaan, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

18 maailman kurssi 18 Useimmat kehitysmaat ovat edelleen riippuvaisia vain muutamasta raaka-aineesta. Ne vievät kahvia, banaaneita, puuvillaa tai sokeria. Mineraalit ja timantit ovat merkittäviä tulonlähteitä monelle Afrikan maalle. Öljy on elintärkeää Venezuelalle, Ecuadorille, Angolalle, Nigerialle ja Lähi-idälle. Riippuvaisuus vain muutamasta vientituotteesta tekee maista erittäin alttiita maailmanmarkkinoiden hinnanvaihteluille. Maailman taloudelliset resurssit ovat ennen kaikkea yritysten käsissä. Yritysten varat ovat paljon suuremmat kuin kehitysmaiden. Shell on yksi maailman rikkaimmista yrityksistä 200 miljardin USA:n dollarin omaisuudellaan, ja myös H&M:llä on viiden miljardin USA:n dollarin omaisuus. Samaan aikaan H&M palkkaa työntekijöitä tehtaisiinsa ja myymälöihinsä kaikkialla maailmassa. Luvut ja tilastot muuttuvat kuitenkin nopeasti nykyajan globaalissa taloudessa. Yrityksiä yhdistyy, pankkeja ajautuu konkurssiin, maat muuttavat politiikkaansa, tilanteet muuttuvat. Mutta suurissa osissa Afrikkaa, Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa väestö on yhä äärimmäisen köyhää valtavista luonnonvaroista huolimatta. Äärimmäisessä köyhyydessä elää yhä 1,4 miljardia ihmistä. Tutustu aiheeseen lähemmin osoitteessa Siellä voit muun muassa tarkastella Human Development Trends -kaavioita maailman kehittymisestä ja tulojen jakautumisen muutoksista. Miksi maailma on sellainen kuin se on? Mistä maailmantilanne teidän mielestänne johtuu? Miksi tulot ovat jakautuneet juuri näin? Resursseista ei varsinaisesti vaikuta olevan pulaa. Mitä syitä eroille voi siis olla? näin maailman resursseja käytetään lemmikkien ruoka USA:ssa 16 miljardia USA:n dollaria/vuosi jäätelö USA:ssa 20 miljardia USA:n dollaria/vuosi alkoholi Euroopassa 160 miljardia USA:n dollaria/vuosi maailman sotilasmenot miljardia USA:n dollaria/vuosi kansainvälinen apu 104 miljardia USA:n dollaria/vuosi kaikkien maailman ihmisten ruokkiminen tulisi maksamaan 30 miljardia USA:n dollaria kaikkien kouluttaminen tulisi maksamaan 10 miljardia USA:n dollaria (Changemaker, 2009) kesto: Noin 10 minuuttia.

19 Miten maailmasta tuli sellainen kuin se on? maailman kurssi 19 On useita syitä siihen, miksi maailma on sellainen kuin se on, ja mieleenne on varmasti tullut niistä monia. Kysymykseen ei ole yhtä yksinkertaista vastausta. Monien tärkeiden syiden joukosta esittelemme tässä muutaman. Kolonialismi Seuraavassa on mietteitä kahdelta henkilöltä, jotka elävät entisissä siirtomaissa, Brasiliassa ja Tansaniassa. Mitä mieltä he ovat kolonialismista, ja miten se on vaikuttanut heidän yhteiskuntaansa? nimi: Hébert Vieira Barros syntynyt: 1979 perhe: vaimo ja tytär työskentelee: uskontotieteiden ja raamatuntutkimuksen lehtorina yliopistossa, vaikuttaa aktiivisesti CEBIssä, ekumeenisessa vapauden teologiaa edustavassa raamatuntutkimuskeskuksessa asuu: Goiásissa Brasiliassa "Brasilia sijaitsee Etelä-Amerikassa eteläisellä pallonpuoliskolla. Se on valtava maa, jolla on yli kilometriä rantaviivaa. Brasilialla on paljon luonnonvaroja, hedelmällistä maata ja suuria metsiä. Ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä. Brasiliassa voi kohdata ihmisiä monesta eri kulttuurista. Ihmisten ja kulttuurien sulautuminen onkin maalle tunnusomaista. Monien juuret ovat Afrikassa. brasilia maatietoja pääkaupunki: Brasilia suurin kaupunki: São Paulo virallinen kieli: portugali väkiluku: lähes 190 miljoonaa itsenäistynyt: 7. syyskuuta 1822 Portugalista (julistautunut), 5. elokuuta 1825 (tunnustettu) Siirtomaahistoria on merkittävä osa Brasiliaa. Siirtomaavalloittajat, jotka tulivat maahan 1500-luvun alussa, jättivät jälkeensä veren ja kärsimyksen tahrimia muistoja. Alkuperäisväestöä murhattiin raa'asti, tuhansia intiaaneja tapettiin ja tuhansien vuosien historia ja kulttuuri pyyhittiin pois. Brasilian valloittaneet portugalilaiset tarvitsivat työvoimaa uuteen maahan. He vangitsivat miljoonia afrikkalaisia, tekivät heistä orjia ja pakottivat heidät työskentelemään Brasilian pelloilla. Afrikkalaiset orjat olivat talouden tukipilari. Siirtomaapolitiikka tarkoitti, että vain pieni osa Brasilian varoista pysyi Brasiliassa. Maan luonnonvaroja ja tuotantoa siirrettiin Portugaliin ja muihin Euroopan maihin. Siirtomaa-aikainen talouden rakenne on yhä monin tavoin jäljellä. Suurimman osan Brasilian maasta omistaa pieni osa väestöstä, ja rikkauksia häviää vieläkin paljon maan rajojen ulkopuolelle. Nyky-Brasiliaan vaikuttaa suuresti ihmisten taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus. Äärimmäisessä köyhyydessä elää miljoonia ihmisiä. Monilla on vääristynyt kuva kehityksestä; he luulevat, että uusliberalistinen kapitalismi ja kuluttaminen voivat johtaa kehitykseen. Samaan aikaan Brasiliassa elää ihmisiä, jotka näkevät uusliberalistisen kapitalismin läpi ja tietävät, että se on vain jatkoa kolonialistiselle järjestelmälle. He uskaltavat olla eri mieltä, he uskovat erilaiseen kehitykseen.

20 maailman kurssi 20 Kansan vastarinta elää monissa foorumeissa ja kansanliikkeissä, joissa tietoisuus Brasilian ja maailman tilanteesta voi lisääntyä nopeasti. Kansanliikkeitä ovat esimerkiksi CEBI (ekumeeninen vapautuksen teologiaa edustava raamatuntutkimuskeskus) sekä MST (maattomien maanviljelijöiden liike). Brasiliassa on myös yksittäisiä järjestöjä. Nämä liikkeet, organisoitu vastarinta, ovat elävä merkki Jumalan valtakunnasta maan päällä. Toivo toisenlaisesta maailmasta elää!" nimi: Seth Yona Mlelwa syntynyt: 1962 perhe: naimisissa, viisi lasta ja yksi lapsenlapsi työskentelee: nuorisotyövastaavana Tansanian evankelis-luterilaise kirkon eteläisessä hiippakunnassa asuu: Njombessa, missä hiippakunnan virasto sijaitsee Pappi Seth Mlelwa vastaa kysymykseen kertomalla Tansanian koulutusjärjestelmästä ja Ison-Britannian vaikutuksesta siihen. Hän suhtautuu kriittisesti järjestelmään ja sen mukanaan tuomiin käytäntöihin, mutta muistuttaa, että "myös ulkomaavalta on vaikuttanut maan kehittymiseen". tansania maatietoja pääkaupunki: Dodoma suurin kaupunki: Dar es Salaam virallinen kieli: swahili ja englanti väkiluku: lähes 40 miljoonaa itsenäistynyt: 9. joulukuuta 1961 Isosta-Britanniasta (Tanganjika) 19. joulukuuta 1963 (yhdistyi Sansibarin kanssa; Tansania syntyi) Mlelwa kuvailee siirtomaa-ajan merkitystä tansanialaisen koulutusjärjestelmän kannalta seuraavasti: "Siirtomaa-ajan koulutusjärjestelmä ei keskittynyt alkuperäisväestön vapauttamiseen. Brittiläinen koulutusjärjestelmä erosi monin tavoin afrikkalaisesta elämäntavasta. Siirtomaavalloittajat ja jopa useimmat lähetystyöntekijät eivät olleet tietoisia Tansanian perinteisestä koulutusjärjestelmästä. Perinteisesti lapset oppivat kuuntelemalla ja harjoittelemalla. Oli tärkeää käyttäytyä hyvin ja kunnioittaa kylän tai yhteisön johtajaa. Imperialistien tietämättömyys johti siihen, etteivät he ymmärtäneet, että Tansaniassa oli jo toimiva koulutusjärjestelmä ennen heidän tuloaan. He eivät ymmärtäneet, että perinteisessä koulutuksessa oli kyse sosialisaatiosta ja lasten valmistelemisesta kohtaamaan arjen ongelmia. Siirtomaaisännät eivät olleet juurikaan tai lainkaan tietoisia siitä, että tansanialaiset pitivät koulutusta jo hyvin tärkeänä ja että lapsille opetettiin jo kaikkea, mitä he tarvitsivat voidakseen elää kunnollista elämää. Sillä tavoin luotiin pohjaa menestykselle; tulevaisuutta rakennettiin menneestä saatujen oppien perusteella. Yksi imperialistien suurimmista virheistä oli luulla, ettei perinteisissä tansanialaisissa yhteisöissä olisi minkäänlaista koulutusjärjestelmää. Tämän seurauksena Tansanian koulutusjärjestelmä ei edelleenkään heijasta Afrikan todellista tilannetta vaan pikemminkin eurooppalaista maailmaa. Oppisuunnitelmat on laadittu eurooppalaisesta näkökulmasta, ja ne perustuvat valkoisten tietoihin ja eurooppalaiseen kulttuuriin. Näin ollen tansanialaisia koulutetaan eurooppalaisiksi. Mitä seurauksia tästä oli? Kaikki koulua käyneet pitivät itseään sellaisia kavereitaan parempina, jotka olivat kotona eivätkä osanneet lukea. Tämä synnytti syrjintää, jota ei aikaisemmin tansanialaisessa yhteiskunnassa tunnettu. Uusi koulutusjärjestelmä sai ihmiset ajattelemaan, että vain kirjoista saatavilla opeilla oli merkitystä ja että koulutus oikeutti irtautumaan vanhasta

21 maailman kurssi 21 maatalousyhteiskunnasta. Maanviljelystä ja perinteistä elämäntapaa alettiin pitää takapajuisena verrattuna kaupunkeihin ja niiden koneisiin, toimistotyöhön, opettajiin ja palkkoihin. Tällainen koulutusjärjestelmä luo ihmisiä, jotka eivät halua palata kyliinsä edistämään niiden kehitystä. Useimmilla hyvin koulutetuilla tansanialaisilla ei ole mitään sidoksia maaseutuun. Koulutus ei tarjoa mitään itsenäistä kokonaisnäkemystä. Ihmiset kouluttautuvat päästäkseen töihin jonnekin muualle. He unohtavat, kuka heidät on kasvattanut, he unohtavat kulttuurinsa, kielensä ja ajattelutapansa. Koulutus tarkoittaa, että puhutaan englantia. Tämän tuloksena koulutetut ihmiset alkavat ajatella kuten eurooppalaiset, ja mielestäni tämä on syy siihen, miksi Afrikka on edelleen kehitysmaa. Meillä on monia mustia eurooppalaisia." Velkakriisi ja 1960-luvuilla monet Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maat itsenäistyivät siirtomaaisännistään. Itsenäistyminen antoi toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Vihdoin kehitysmaatkin pääsisivät irti köyhyyden kurimuksesta! Optimismi vaihtui kuitenkin pian kriisiin. Kaikki alkoi lainakarusellista. Öljynhinta oli noussut ja kasvaneet öljytulot talletettiin muuan muassa eurooppalaisiin pankkeihin. Pankit lainasivat sitten puolestaan halvalla rahaa kehitysmaille, jotka tarvitsivat kipeästi varoja yhteiskunnan rakentamiseen. velan voidaan sanoa olevan laiton, kun: 1. Otettua lainaa ei ole käytetty suoraan kansalaisten hyväksi tai siitä ei ole ollut heille mitään hyötyä. 2. Laina on otettu ilman, että kansalaisia on kuultu asiassa, tai ilman kansalaisten hyväksyntää. 3. Lainanantajat olivat rahoja lainatessaan tietoisia, että laina käytettäisiin muuhun tarkoitukseen kuin kansalaisten hyväksi. Osa lainarahoista käytettiin kehityshankkeisiin, joista jotkin onnistuivat, jotkin epäonnistuivat. Rahaa meni myös valtionmiehille, jotka joko pistivät sen omaan taskuunsa tai tuhlasivat mahtailuun ja sotavarusteluun. Lainanantajat tunsivat kuitenkin olonsa turvalliseksi. Koska valtiot eivät voisi mennä yritysten tapaan konkurssiin, oli lainojen myöntäminen riskitöntä. Valtiot eivät koskaan saisi vapautusta lainan takaisinmaksusta. Taivaisiin kohonnut öljynhinta, karkaavat lainakorot ja dollarin vahvistuminen aiheuttivat kuitenkin sen, että kaikista lainoista tuli yhtäkkiä huomattavasti kalliimpia. Lainarahat oli käytetty, eikä suurin osa maiden väestöstä ollut nähnyt vilaustakaan rahoilla saadusta hyödystä. Jäljellä olivat vain suuret velat. Elokuussa 1982 Meksiko ilmoitti, ettei se pystynyt enää maksamaan velkansa korkoja. Monet muut kehitysmaat tekivät samoin Meksikon vanavedessä. Velkakriisi oli todellisuutta. Monet taloudellisesti köyhät maat ovat edelleen syvällä veloissa, joita ne eivät pysty maksamaan takaisin. Ne maksavat joka kuukausi velkojen korkoja, vaikka rahaa pitäisi ennemmin käyttää kouluihin, infrastruktuuriin ja sairaanhoitoon. VINKKI: Lue lisää velkakriisistä ja vuoden 2005 tapahtumista julkaisusta Orka, sivut Köyhien maiden talouden kohentamiseksi on jo tartuttu toimeen. Siitä huolimatta suuri velkataakka aiheuttaa ongelmia, ja köyhimpien maiden on vaikea päästä takaisin jaloilleen. Samalla monet maat tarvitsevat uusia lainoja saadakseen kehityksen käyntiin. (Ruotsin kirkko, 2008, Orka) 5. Moos. 15:1-11. Mitä velkojen anteeksiantovuosi merkitsisi nykymaailmassa?

22 maailman kurssi 22 Maailmankauppa Kaupanteko kannattaa! Tavaroita on vaihdettu kautta historian: kampoja turkiksia, viljaa kalaa ja eläimenpäitä helmiä vastaan ja niin edelleen. Kun valtioita alettiin perustaa, oli niiden välinen kauppa tärkeä osa kehitystä ja toimivan talouden rakentamista. Maat pystyivät erikoistumaan sellaiseen tuotantoon, jossa ne olivat parhaita. Niiden ei tarvinnut enää valmistaa itse kaikkia tarvitsemiaan tuotteita. Kauppa voikin lisätä aineellista hyvinvointia sekä myyvässä että ostavassa maassa, mutta tuotannossa täytyy silloin kiinnittää huomiota työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristöön. Jos työntekijöille maksetaan liian vähän palkkaa tai ympäristöä vahingoitetaan, eivät kuluttajat maksa tuotteen valmistamisen todellista hintaa. Jos tuotteet ovat liian halpoja, maksumiehiksi joutuvat sen sijaan ympäristö tai työntekijät. Pelkkä kaupan kasvu ei takaa lisääntynyttä hyvinvointia, tarkoitettiinpa sillä sitten aineellista hyvinvointia tai koulutusta, sairaanhoitoa, tasa-arvoa, pienempää lapsikuolleisuutta tai pidempää elinikää. Tavaroista ja palveluista on käytävä kauppaa kestävällä tavalla, niin että siitä hyötyvät sekä ihmiset että ympäristö. Meidän kuluttajien on kiinnitettävä enemmän huomiota valintoihimme. On vaikea lähteä supermarketista sellainen ruokakassi kädessä, joka edustaisi sekä reilua että kestävää kauppaa. Muutokset vievät aikaa, mutta aina voi ottaa pieniä askelia kohti parempaa. Kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa yritysten toimintaan ja lainsäädäntöön. (Svenska kyrkans unga, 2004, En schysst bok) Maailman kauppajärjestö WTO (World Trade Organisation) eli Maailman kauppajärjestö koostuu jäsenmaista, jotka yhdessä määrittelevät kansainvälisen kaupan säännöt. WTO:ssa on kuitenkin kyse muustakin kuin pelkästä kaupankäynnistä. Siellä tehtävät päätökset koskettavat pääasiassa investointeja, palveluita ja maataloutta. Se tarkoittaa, että WTO vaikuttaa myös moniin sisäpoliittisiin asioihin eikä ainoastaan kansainväliseen kauppaan. Maailman kauppajärjestön neuvotteluissa Ruotsia edustaa EU. Neuvotteluissa päätettävät säännöt koskevat esimerkiksi maiden tulli- ja kauppamääräyksiä, kuten sitä, milloin vaarallisten aineiden maahantuonti voidaan kieltää. Sääntöjen rikkomisesta voi joutua WTO:n tuomioistuimen eteen ja saada rangaistuksen esimerkiksi kauppaesteiden muodossa. WTO:n tuomioistuinkäytäntöön liittyy kuitenkin monia ongelmia. Esimerkiksi varovaisuusperiaate ei toteudu. Periaatteella tarkoitetaan sitä, että yrityksen on pystyttävä todistamaan tuotteen vaarattomuus, mikäli siitä on epäilyjä. Jos maa haastetaan WTO:n tuomioistuimen eteen syytettynä sellaisen tuotteen kaupan estämisestä, jota maa pitää vaarallisena, todistustaakka on käänteinen, ja kyseisen maan pitää osoittaa, että tuote todella on vaarallinen.

23 maailman kurssi 23 kaikki yhtä mieltä? WTO:n jäsenmaat äänestävät harvoin. Päätökset tehdään sen sijaan yksimielisesti eli konsensuksessa. Kuulostaa hienolta, mutta käytännössä rikkailla mailla on enemmän valtaa päätettäessä kansainvälisen kaupan säännöistä. Pienien ja köyhien maiden on vaikea saada ääntään kuuluviin. Monet neuvottelut käydään suljettujen ovien takana, eikä kaikkia maita niihin edes kutsuta. Lisäksi jos maalla on vähäiset taloudelliset resurssit, sillä ei ole varaa asiantuntijaosaamiseen tai delegaatioiden lähettämiseen neuvotteluihin. Köyhät maat ovat usein myös erittäin riippuvaisia kaupasta rikkaiden maiden kanssa sekä niiden antamasta avusta. Siksi köyhätkin maat ovat äänestäneet sellaisten päätösten puolesta, jotka eivät todellisuudessa niitä hyödytä. Niillä ei ole ollut valinnanvaraa, koska rikkaat maat ovat käyttäneet niihin niin sanotusti keppiä ja porkkanaa. VINKKI: Lue lisää kaupasta Handlare-materiaalista. Löydät sen kirjoittamalla hakusanan Handlare sivun hakukenttään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana monet kehitysmaat ovat yhdistäneet voimansa EU:n ja Yhdysvaltain dominointia vastaan. WTO:n ministerikokouksessa Seattlessa vuonna 1999 kymmenettuhannet ihmiset kritisoivat mielenosoituksissa organisaation kyvyttömyyttä pureutua köyhien maiden oikeuteen kehittyä. Mielenosoitukset kestivät useita päiviä, ja niitä on kutsuttu myöhemmin nimellä Battle in Seattle. Kokous päättyi ilman, että ainuttakaan päätöstä oli tehty, koska useat kehitysmaat päättivät äänestää sellaisia päätöksiä vastaan, jotka eivät niitä hyödyttäneet. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2003, Cancunissa perustettiin niin sanottu G21+-ryhmä. Kehitysmaat onnistuivat pitämään yhtä ja torjumaan esityksen, joka olisi hyödyttänyt rikkaita maita köyhien kustannuksella. epäreilua! Kun nykyajan kehittyneet maat rakensivat hyvinvointivaltioitaan, ne suojasivat kriittisinä aikoina omaa teollisuuttaan ja omia markkinoitaan ulkoa tulevalta kilpailulta. Monien mielestä kehitysmailla pitäisi olla mahdollisuus tehdä samoin. WTO:n harjoittama politiikka lähtee kuitenkin siitä, että kaikkien maiden on avattava markkinansa ulkopuoliselle kilpailulle. Siksi köyhien maiden on vaikeaa rakentaa omaa vahvaa teollisuutta ja kilpailla rikkaiden maiden kanssa. rikkaat rikastuvat WTO:n sääntöjen tarkoituksena on saada kaikki maat poistamaan kaupan esteet, esimerkiksi tullit. WTO on kuitenkin antanut rikkaiden maiden periä korkeita tullimaksuja tietyistä tavaroista, kuten vaatteista ja maataloustuotteista, joita kehitysmaat myyvät. Lisäksi rikkaat maat perivät sitä korkeampia tullimaksuja, mitä pidemmälle jalostettuja tuotteet ovat. Esimerkiksi kahvipapujen tullimaksut ovat huomattavasti alhaisempia kuin valmiiksi paahdetun kahvin. Siksi kehitysmaiden on pakko jatkaa raakaaineiden myymistä aivan kuten siirtomaa-aikaan, vaikka ne ansaitsisivat enemmän omalla teollisuustuotannolla ja myymällä jalostettuja tuotteita. Ongelmana on myös, että WTO antaa rikkaiden maiden tukea omaa maatalouttaan; toisin sanoen valtiot tukevat maanviljelijöitään taloudellisesti. Tuotteista tulee edullisempia, ja maanviljelijät voivat myydä tuotteitaan köyhiin maihin. Tätä kutsutaan polkumyynniksi, ja se pudottaa köyhät maat pois pelistä, koska ne eivät voi kilpailla hintojen kanssa. Polkumyynnistä tulee näin ollen uhka köyhien maiden kyvylle elättää itse itsensä.

24 maailman kurssi 24 muutakaan ei ole! Ilman kansainvälisiä kauppasääntöjä maat voisivat tehdä, mitä haluavat, esimerkiksi asettaa yhtäkkiä suuria tullimaksuja ruotsalaisille matkapuhelimille tai costaricalaisille banaaneille. WTO antaa pienille maille edes jonkinlaisen suojan suurien maiden päähänpistoja ja oman maan yritysten itsekästä suosimista vastaan. WTO jakaa kuitenkin nykyään liikaa velvollisuuksia maille ja liikaa oikeuksia yrityksille. On laadittava sellaisia kauppaa, patentointia ja investointeja koskevia sääntöjä, jotka tukevat kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittyä. Lisäksi WTO:n pitäisi keskittyä sellaisten sääntöjen kehittämiseen, jotka pureutuisivat esimerkiksi työoikeuksiin, ammatillisen järjestäytymisen oikeuteen sekä ympäristönsuojeluun. Niin se ei kuitenkaan vielä tee. VINKKI: Lisätietoa WTO:sta ja maailmankaupasta on luettavissa julkaisusta Världens kurs, Rätten till mat. 1. Moos. 47: Onko tekstissä kuvatun tilanteen ja nykypäivän maailmankaupan välillä yhtäläisyyksiä? Aam. 8:4-6, Hab. 1:2-4. Profeetat eivät arkaile käyttää kovia sanoja aikansa sortajia vastaan. Onko heidän arvostelunsa perusteltua myös nykyaikana? Kehitysapu Kehitysapu, tai kansainvälinen kehitysyhteistyö, voi olla erilaista, ja sitä voidaan antaa eri tavoin. Apu voi mennä suoraan yhdeltä valtiolta toisen maan hankkeeseen (bilateraalinen apu). Maat voivat auttaa myös ylivaltiollisten organisaatioiden, kuten Maailmanpankin ja YK:n kautta (multilateraalinen apu). Lisäksi rahaa kerätään erilaisten globaalien ja paikallisten aatteellisten järjestöjen kautta eri puolilla maailmaa. Kehitysavun perustana on pyrkimys vähentää köyhyyttä ja edistää ihmisoikeuksia maailmassa. Ruotsin hallitus on määritellyt kehitysyhteistyön tarkoituksen seuraavasti: "auttaa luomaan köyhille ihmisille edellytykset heidän omien elinehtojensa parantamiseen". Valtioiden antamaa kehitysapua ohjaavat kuitenkin myös ideologia ja vakaumus, ja monesti se on osa niiden ulkomaanpolitiikkaa. Kehitysapua kritisoidaan usein siitä, että sillä tuetaan valtioita ja järjestelmiä, jotka ovat kehityksen kannalta epäsuotuisia, esimerkiksi korruptoituneita johtajia. Valtiot voivat myös auttaa joitakin maita poliittisista syistä, mutta evätä tukensa toisilta, jotka ehkä tarvitsisivat sitä vielä kipeämmin. Sellaisissa maissa, joiden johtajat eivät aja köyhän väestön etuja ja laiminlyövät vastuunsa maansa kehittämisestä, on tärkeää vahvistaa siviiliyhteiskuntaa pitkäjännitteisen kehityksen mahdollistamiseksi. Apu voi olla myös humanitaarista eli auttamista esimerkiksi äkillisen luonnonkatastrofin, kuten kuivuuden tai tulvien, sattuessa. Muita auttamisen muotoja ovat esimerkiksi koulujen ja sairaanhoidon tukeminen tai paikallisen maataloustuotannon vahvistaminen. Vuonna 2010 maailman maat jakoivat kehitysapuna noin 130 miljardia USA:n dollaria. Siinä ei ole mukana siviiliyhteiskunnan jakamia avustuksia, vaan ainoastaan valtioiden antama apu. Siihen ei ole myöskään laskettu Kiinaa ja sen investointeja Afrikkaan. Siitä, mitä saa kutsua kehitysavuksi, on kansainvälisiä sääntöjä ja ohjeita. Esimerkiksi armeijan tukeminen ei ole kehitysapua, mutta velkojen anteeksiantaminen on.

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy.

Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Olet arvokas! Jokainen ihminen on arvokas ja siihen on syy. Asiat ovat eriarvoisia! Elämme maailmassa, jossa asiat ovat eriarvoisia! Kulta on hopeaa arvokkaampaa, öljy on vettä kalliimpaa, jne.! Tämä arvottaminen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot