KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KOTKA / Hoitotyön koulutusohjelma. Harjunpää Mari Kujala Anu Männik Triin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KOTKA / Hoitotyön koulutusohjelma. Harjunpää Mari Kujala Anu Männik Triin"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYSALA, KOTKA / Hoitotyön koulutusohjelma Harjunpää Mari Kujala Anu Männik Triin KOLMASLUOKKALAISTEN KOULUPÄIVÄN JÄLKEINEN AJANKÄYTTÖ Mussalon koulun kolmasluokkalaisten ja heidän huoltajiensa kertomana Opinnäytetyö 2008

2 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala, Kotka Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja AMK HARJUNPÄÄ, MARI KUJALA, ANU MÄNNIK, TRIIN Työn ohjaajat Opinnäytetyö Kevät 2008 Avainsanat Kolmasluokkalaisten koulupäivän jälkeinen ajankäyttö KM Leena Wäre THM Päivi Mäenpää 91 sivua + 11 liitettä (18 sivua) ajankäyttö, iltapäivätoiminta, lastenkehitys, yksinolo Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitä Mussalon koulun kolmasluokkalaiset tekevät arkisin koulupäivän jälkeen ja kenen kanssa he tuolloin viettävät aikaansa. Työssä selvitettiin myös, minkälaisia toiveita lapsilla itsellään on koulunjälkeisen ajankäytön suhteen sekä milloin yksinolo on heidän mielestään mukavaa ja milloin ikävää. Kolmasluokkalaisten vanhemmilta kysyttiin heidän näkemyksiään lastensa ajanvietosta koulupäivän jälkeen sekä heidän toiveitaan iltapäiväjärjestelyistä. Kysely kohdennettiin Mussalon koulun kolmasluokkalaisille oppilaille (N=60) sekä heidän vanhemmilleen (N=53). Menetelminä olivat lapsille viiden arkipäivän ajaksi kotiin täytettäväksi annetut strukturoidut päiväkirjat (n=52) ja lapsilla koulussa teetetyt lyhyet kirjalliset kyselyt (n=57) sekä vanhemmille toimitetut kyselylomakkeet (N=53). Vastausprosentti päiväkirjoissa oli 87, lasten kyselyissä 92 ja vanhempien kyselyissä 85. Päiväkirjat, lasten kyselyjen toiveiltapäivä-osio sekä vanhempien kyselylomakkeiden strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisesti Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Yksinolokokemukset lasten kyselyistä ja vanhempien kyselylomakkeiden avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysilla. Kolmasluokkalaiset kertoivat päiväkirjoissaan, että he viettävät arkisin suurimman osan koulupäivän jälkeisestä ajastaan vanhempiensa läsnä ollessa. Myös kavereiden kanssa vietetään tuolloin paljon aikaa. Koulupäivän jälkeen lasten toimintaan kuuluivat mm. erilaiset harrastukset, pelaaminen, leikkiminen, ulkoilu ja läksyjen tekeminen. Pojat (n=31) olivat viiden arkipäivän aikana keskimäärin 4,5 tuntia yksin ja tytöt (n=21) 2,3 tuntia. Yksin ollessaan lapset mm. tekivät läksyjä, ulkoilivat sekä pelasivat tietokoneella tai pelikonsoleilla. Lasten toiveiltapäiviin sisältyi olennaisena osana kaverit sekä monenlaiset tekemiset kuten ulkoilu, pelaaminen ja leikkiminen. Mukavaksi lapset kokivat yksinolon silloin, kun saivat rauhassa tehdä itselleen mieluisia asioita ja ikävänä silloin, kun ei ollut kaveria tai mitään tekemistä. Vanhempien mukaan heidän kolmasluokkalaisensa ovat vain harvoin ilman aikuisen valvontaa. Vanhemmat ilmoittivat lastensa olevan kavereiden tai sisarusten kanssa tai tekevänsä läksyjä silloin, kun he ovat ilman aikuisen valvontaa. Varsinaiseen iltapäivähoitoon tai -toimintaan oli tarvetta vain harvoilla perheillä, mutta toiveita erilaisista ohjatuista kerhoista koulun jälkeen oli monilla. Vanhemmilla oli jonkin verran halukkuutta myös työaikansa lyhentämiseen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lasten ja heidän vanhempiensa tarpeita vastaavaa iltapäivätoimintaa. Jatkotutkimuksena voitaisiin laajemmin selvittää eri-ikäisten lasten ajankäyttöä, jolloin nähtäisiin, miten ajankäyttö muuttuu ikävaiheiden myötä.

3 ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences Health Care, Kotka HARJUNPÄÄ, MARI KUJALA, ANU MÄNNIK, TRIIN Supervisors Bachelor s Thesis Spring 2008 Keywords Third-Grader s After-School Time Use Leena Wäre, MSc Päivi Mäenpää, MNSc 91 pages + 11 appendices (18 pages) Time use, afternoon activities, child development, being alone The purpose of this thesis was to explore what third-grade pupils of Mussalo School do on weekdays after school and with whom they spend their time then. It was also determined what kind of wishes the children themselves had related to after-school time use as well as when, in their opinion, being alone is pleasant and when not. The parents of the third-graders were asked about their feelings regarding their children s afterschool time use and their wishes concerning afternoon arrangements. The inquiry focused on the third-grade pupils of Mussalo School (60) and their parents (53). The methods used were structured diaries filled out by the children for five weekdays (52); a short, written questionnaire for the children at school; and survey forms given to the parents (53). The response rate for the diaries was 87 %, for the children s questionnaires 92 % and for the parents survey 85 %. The diaries, the section of the children s questionnaire about the wishes for afternoon activities and the structured questions of the parents survey were statistically analyzed using the Microsoft Excel spreadsheet program. The descriptions of being alone in the children s questionnaire and the open questions of the parents survey form were analyzed using content analysis. In their diaries, the third-graders said that they spent most of their time after school with their parents and also a great deal of time with their friends. Their after-school activities included, among other things, different hobbies, playing, outdoor activities and doing homework. The boys (31) spent an average of 4,5 hours alone on weekdays and the girls (21) 2,3 hours. When the children were alone, they did homework and outdoor activities and played games on a computers or game consoles. An essential part of the children s ideal afternoon was their friends as well as all kinds of activities such as outdoor activities and playing. Children felt being alone was nice when they could do what they wanted and boring when their friends were not there or there was nothing to do. According to the parents, their third-grade children are rarely without adult supervision. The parents reported their children being with friends or siblings or doing homework when they were not under adult supervision. Proper afternoon care or activities were required by only a few families, but many wished for different kinds of structured after-school clubs. The parents were also somewhat willing to shorten their working days. The results of this thesis can be utilized to develop afternoon activities to meet the needs of children and their parents. Further studies could investigate more extensively children s use of time at different ages which would reveal how time use changes relative to age.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 TAUSTA JA TARKOITUS KOULUIKÄINEN LAPSI Kehitys keskilapsuudessa Yhteisön rakenteiden vaikutukset lapsuuteen Kouluikäisen elinympäristöön kuuluvat keskeiset tekijät Perhe Koulu Ystävät ja harrastukset KOULUIKÄISEN LAPSEN ILTAPÄIVÄN AJANKÄYTTÖ Kouluikäisen lapsen ajanvietto Missä ja kenen kanssa kouluikäiset viettävät vapaa-aikaansa Kouluikäisen kotitehtäviin, ulkoiluun ja harrastuksiin käyttämä aika TV ja pelikonsolit kouluikäisen elämässä Toiveiltapäivä Yksinolo lapsen kokemana TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN TOIMENPITEET Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet Osittainen hoitovapaa sekä aamu- ja iltapäivätoiminta Eheytetty koulupäivä ja HIP-hanke OPINNÄYTETYÖN KOHDEKOULU OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄT OPINNÄYTETYÖN MENETELMÄT JA AINEISTO Opinnäytetyön menetelmälliset ratkaisut Kohderyhmän valinta Mittareiden laadinta... 41

5 7.4 Mittareiden esitestaus Opinnäytetyön aineistonhankinnan eteneminen Aineiston analysoinnin kuvaus Kvantitatiivisen aineiston analysointi Kvalitatiivisen aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Mussalon koulun kolmasluokkalaisten koulupäivän jälkeinen ajankäyttö päiväkirjojen mukaan Missä ja kenen kanssa vapaa-aikaa vietetään Ajankäyttö koulupäivän jälkeen Yksinolon määrä ja tekeminen yksin oltaessa Yhteenveto päiväkirjojen tuloksista Lasten toiveiltapäivä ja yksinolon kokemukset kyselyiden mukaan Toiveiltapäivä Lasten yksinolon kokemukset Yhteenveto lasten kyselyjen tuloksista Mussalon koulun kolmasluokkalaisten vanhempien kyselylomakkeiden tulokset Vanhempien taustatekijät Kolmasluokkalaisten ajankäyttö koulupäivän jälkeen Kolmasluokkalaisen viettämä aika ilman aikuisen valvontaa Iltapäivätoiminnan ja -hoidon tarpeet sekä toiveet Halukkuus lyhennettyyn työaikaan Yhteenveto vanhempien kyselylomakkeiden tuloksista OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS JA ETIIKKA Reliabiliteetti Validiteetti Etiikka POHDINTA... 73

6 10.1 Tulosten vertaaminen aikaisempiin tutkimuksiin Oma pohdinta ja jatkotutkimusehdotukset Opinnäytetyöprosessi Johtopäätökset Opinnäytetyön hyödynnettävyys LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Aikaisemmat tutkimukset Liite 2 Lasten päiväkirja Liite 3 Lasten kysely Liite 4 Vanhempien kysely Liite 5 Muuttujaluettelo Liite 6 Alustava tutkimuslupa Liite 7 Vanhempien lupa lasten vastausten käyttämiseen Liite 8 Varsinainen tutkimuslupa Liite 9 Lasten päiväkirjan ja kyselyn täyttöohje Liite 10 Saatekirje 1 vanhemmille Liite 11 Saatekirje 2 vanhemmille

7 TAULUKOT Taulukko 1. Osittaista hoitorahaa saaneet perheet vuonna Taulukko 2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuneet vuonna Taulukko 3. Esimerkki eheytetyn koulupäivän rakenteesta Taulukko 4. Opinnäytetyön menetelmät ja analysointi Taulukko 5. Kvantitatiivisen aineiston analysointi Taulukko 6. Lasten toiveiltapäivien ryhmittely Taulukko 7. Kvalitatiivisen aineiston analysointi Taulukko 8. Missä ja miten paljon kolmasluokkalaiset viettävät aikaa koulupäivän jälkeen Taulukko 9. Mussalon koulun kolmasluokkalaisten toiveiltapäivä Taulukko 10. Kolmasluokkalaisten ajankäyttö koulunpäivän jälkeen vanhempien mukaan Taulukko 11. Opinnäytetyön prosessin kuvaus KUVIOT Kuvio 1. Esimerkkejä päiväkirjojen ryhmittelystä Kuvio 2. Päiväkirjojen ryhmittelyn perusteella muodostuneet ryhmät Kuvio 3. Kolmasluokkalaisten poikien (n=31) ja tyttöjen (n=21) ajankäyttö viitenä koulupäivän jälkeisenä aikana Kuvio 4. Poikien (n=31) ajankäyttö yksin ollessaan koulupäivän jälkeen Kuvio 5. Tyttöjen (n=21) ajankäyttö yksin ollessaan koulupäivien jälkeen Kuvio 6. Mussalon koulun kolmasluokkalaisten huoltajien ammattiryhmät (naiset n=50, miehet n=43) Kuvio 7. Huoltajien työhön ja työmatkoihin käyttämä aika päivässä (naiset n=50, miehet n=43) Kuvio 8. Kolmasluokkalaisten aika ilman aikuisen valvontaa koulupäivän jälkeen vanhempiensa (n= 52) kertomana (h/vrk) Kuvio 9. Vanhempien (N= 53) halukkuus osittaiseen hoitovapaaseen... 65

8 8 1 TAUSTA JA TARKOITUS Kolmasluokkalainen on varhaisessa kouluiässä, jota sanotaan keskilapsuudeksi. Tähän ikäkauteen kuuluvat merkittävinä tekijöinä perhe, koulu ja ystävät. Myös vapaa-ajan merkitys korostuu kouluiässä. (Pulkkinen 2002a, 14.) Tuossa iässä olevan lapsen kasvu ja kehitys edellyttävät riittävää huolenpitoa sekä turvallista ympäristöä (Almqvist 2004c, 42; Järventie 2001, 112). Lisäksi lapsen vapaa-ajan käytöllä ja yksinolon määrällä on todettu olevan merkitystä myöhempiin ikävaiheisiin. Vapaa-ajanvietto voi olla sekä kehitystä tukeva voimavaratekijä että negatiivisesti suuntautuessaan riski kehitykselle. Liiallisen yksinolon on todettu olevan yhteydessä mm. väsymyksen tunteeseen ja käytöshäiriöihin. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, ; Pulkkinen 2002b, ). Yksinoloa ei tule nähdä pelkästään negatiivisena tekijänä, vaan sitä voidaan tarkastella suhteessa lapsen omaan kokemukseen yksinolosta (Kauko 2006, 54; 77; Keskinen 2000, 5; Posner & Vandell 1999, 868). Nykyään puhutaan paljon työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä sen mukanaan tuomista haasteista. Toisinaan työn koetaan haittaavan perhe-elämää, sillä työhön käytetään yhä enemmän vapaa-aikaa ja töitä saatetaan tuoda työpaikalta kotiin. (Paajanen 2001, 83 84; Pulkkinen 2002a, ; Rönkä & Kinnunen 2002, 5.) Mahdollisia ratkaisuja perheiden hyväksi olisivat iltapäiväkerhot ja lyhennetty työaika, jotka ovat suosittuja työn ja perheen yhteensovittamiskeinoja ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien koululaisten vanhempien keskuudessa. Nämä keinot eivät ole mahdollisia enää kolmannen luokan oppilaiden perheille (Kelan perheetuustilasto 2005; Tilastokeskus 2005). Uusia ideoita siitä, kuinka lasten arkipäiviä rytmitetään sujuvammaksi niin, että illat jäävät perheiden yhteiseksi ajaksi, ovat tuoneet HIP- ja Eheytetty koulupäivä hankkeet. Näiden hankkeiden yhtenä osaalueena oli järjestää koululaisille harrastustoimintaa koulutoiminnan yhteyteen. (Harrastava iltapäivä 2007; Pulkkinen & Launonen 2005, 15.) Tämä opinnäytetyö on toteutettu osana Lasten ja nuorten terveys- ja tapakasvatushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa peruskoululaisten ja heidän perheidensä terveydentilasta, terveystarpeista ja riskitekijöistä sekä menetelmistä,

9 9 joilla terveystarpeisiin vastataan. Hankkeessa työelämää ja ympäröivää oppimisympäristöä edustavat useat peruskouluyksiköt Kotkasta ja sen lähiympäristöstä sekä ulkomailta. (Lasten ja nuorten terveys- ja tapakasvatushanke 2007.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yhden Kotkan ala-asteen eli Mussalon koulun kolmasluokkalaisten ajankäyttöä arkisin koulupäivien jälkeen. Vastauksia haetaan lapsille suunnattujen strukturoitujen päiväkirjojen avulla. Lisäksi selvitetään, kuinka paljon lapset ovat yksin viiden arkipäivän aikana ja mitä he yksin ollessaan tekevät. Tarkoituksena on myös kysyä lyhyellä kirjallisella kyselyllä lasten omia kokemuksia yksinolosta. Tavoitteena on löytää uusia ideoita lasten iltapäivien ajankäytön suhteen, sekä tuoda ilmi kolmasluokkalaisten omia näkemyksiä heidän toiveiltapäivästään. Uusia iltapäivän ajankäytön ideoita ja toiveita kysytään myös kolmasluokkalaisten vanhemmilta. Lisäksi selvitetään, onko perheillä tarvetta lasten valvottuun iltapäivätoimintaan, koska yhteiskunta ei tarjoa kolmasluokkalaisille lapsille yksin olemisen ehkäisykeinoja koulupäivien jälkeen. Samalla vanhemmilta tiedustellaan, miten heidän kolmasluokkalaisensa viettävät iltapäivänsä koulun jälkeen ja ovatko he vanhempiensa mielestä liikaa yksin. Tämän työn tuloksia voidaan hyödyntää uusia iltapäivätoiminnan malleja kehitettäessä. 2 KOULUIKÄINEN LAPSI 2.1 Kehitys keskilapsuudessa Ihmisen kehitysvaiheet seuraavat toisiaan geneettisesti määräytyvässä järjestyksessä. Eri kehitysvaiheiden kesto vaihtelee osin geneettisistä syistä, osin ympäristösyistä. Ominaista kehitysvaiheille ovat sekä nopeat muutokset että asteittaiset siirtymät vaiheesta toiseen. (Almqvist 2004a, 16.)

10 10 Lapsen kehitykseen vaikuttavista ympäristötekijöistä merkittävin on vanhempien antama hoito ja kasvatus. Psyykkisen kehityksen kannalta varhainen vuorovaikutus on erittäin merkittävässä asemassa. Vanhemmuus on periytyvä ja opittu tapa toimia, johon liittyvät vanhemman omat elämänkokemukset, terveydentila, ihmissuhteet ja ulkoiset puitteet. Voidaan siis nähdä, että psyykkinen kehitys on lapsen ja hänen perheensä sekä ympäristön vuorovaikutuksellisten kokemusten seurausta. Jos lapsi on geneettisesti hauras, suojaavilla tekijöillä on hänen psyykkisen kehityksensä kannalta suuri merkitys. Näitä ovat mm. hyvä vanhemmuus, hyvä kiintymyssuhde sekä myönteiset kokemukset päivähoidossa ja koulussa. (Almqvist & Moilanen 2004, 24; Tamminen 2004, ) Ne ovat asioita, jotka tukevat lapsen suotuisaa kehitystä ja perusturvallisuuden syntymistä. Tämän perusturvallisuuden syntyminen on edellytys, että lapsen psyykkinen kehitys ja terveys muovautuvat toivottuun suuntaan. (Almqvist 2004b, ) Leikki- ja varhaisessa kouluiässä (5 12 vuotta) olevan lapsen normaalissa kehityksessä viettienergia on tasapainossa persoonallisuuden muiden voimien kanssa ja tukee kehitystä, kasvua sekä oppimista. Lapsen psyykkisen kehityksen kivijalkana voidaan pitää vuorovaikutusta ja emotionaalisia kokemuksia sekä pitkäaikaisia tai pysyviä suhteita lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välillä. (Almqvist 2004c, 42.) Kouluikäisen olisi saatava jatkaa edelleen omaehtoista toimintaa, leikkejä ja huolettomuutta. Siirtyminen liian varhain pois leikin maailmasta vaikeuttaa lapsen mahdollisuuksia myöhemmin kehittyä odotettujen edellytysten mukaisesti. (Almqvist 2004b, 122.) Alle kouluikäisen suotuisa kehitys edellyttääkin säännöllistä, jatkuvaa ja ennakoitavissa olevaa huolenpitoa. Mikäli tämän ikäinen lapsi joutuu usein tulemaan toimeen pitkiä aikoja ilman aikuisen huolenpitoa, voi hän näennäisesti pärjätä itsekseen, mutta suuri osa hänen psyykkisestä energiastaan kuluu tarpeita tyydyttävien korvikkeiden luomiseen. Aikuisen huolenpito on lapselle sosiaalista ravinnetta. Mikäli lapsi ei saa riittävästi tätä ravinnetta, hän joutuu mielikuvituksensa avulla luomaan itselleen symbolisia korvikkeita. Mm. syömishäiriöiden ja huumeiden käytön on nähty olevan seurausta lapsen tavasta eheyttää itseään ilman läheisen aikuisen huolenpitoa. (Järventie 2001, 112.)

11 vuotiaiden lasten ikäkautta sanotaan keskilapsuudeksi. Tämän vaiheen aikana lapsi siirtyy kotiympäristöstä esikoulun kautta kouluun, jolloin sosiaalinen piiri laajenee. Se vaikuttaa lapsen kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen aikaansaaden huomattavia muutoksia lapsen käyttäytymisessä. Keskilapsuudessa lapsella on aikaisempaa suurempi kyky hallita tunteita ja impulsseja. Tällöin lapsi saa koko ajan uutta tietoa ympäristöstään ja kiinnostuksen kohteet laajenevat. Hänellä on omia tapoja toimia, omia rutiineja ja aikuisten asettamia sääntöjä, jotka kaikki muovaavat kehitystä. Taitavuus, työkyky sekä kyky ymmärtää kolmiulotteista maailmaa, erilaisia malleja ja symboleja kehittyy nopeasti. Tässä iässä lapsi on yliherkkä sekä todelliselle että kuvitellulle kritiikille. Tänä ikäkautena opitaan vähitellen kestämään epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä, kunhan ympäristössä on ymmärtäviä aikuisia. Keskilapsuuden aikana on tärkeää saada positiivisia kokemuksia omasta osaamisesta. Jos lapsi epäonnistuu myönteisen minäkäsityksen muodostamisessa, hänelle voi syntyä huonommuuden ja alemmuuden tunteita, jotka mahdollisesti ovat uhkana lapsen älylliselle ja emotionaaliselle kehitykselle sekä heijastuvat kielteisesti ympäröiviin ihmissuhteisiin. (Almqvist 2004c, 44; Nurmi ym. 2006, 70 71; ) Keskilapsuudessa muodostuvat siis lapsen tulevaisuuden suuntaviivat, minäkuva sekä itsetunto (Kinnunen 2001, 7). Kouluikään tultaessa motorinen kehitys, fyysinen kasvu, liikuntataitojen kehittyminen ja oman kehon hallinta sekä terveiden elämäntapojen omaksuminen korostuvat. Suuri osa pienten koululaisten päivästä koostuu monenlaisista hieno- ja karkeamotoriikkaa hiovista toiminnoista, kuten liikkumisesta, piirtämisestä ja kirjoittamisesta. Samalla liikkeet monipuolistuvat ja kehittyvät, tasapainotaidot parantuvat ja koordinaatio kehittyy. Tässä vaiheessa saavutetut onnistumiset luovat pohjaa lapsen myöhemmälle käsitykselle itsestään aktiivisena toimijana. (Nurmi ym. 2006, 72; Pulkkinen 2002b, 106; Vilén, Vihunen, Vartiainen, Sivén, Neuvonen & Kurvinen 2007, 144.) Koulun alkaessa lapsi sosiaalistuu. Sosiaalisen kehityksen oppiminen lähtee vanhemmista. Kiintymyssuhde ja kotoa omaksutut mallit vaikuttavat siihen, miten lapsi sosiaalistuu kodin ulkopuolella. Yhteiskunnan ja kulttuurin normien mukainen toiminta opitaan päivähoidon, koulun, kerhojen ja harrastusten kautta. Myös media vaikuttaa siihen, miten lapsi poimii arvoja ja moraalinäkemyksiä. (Almqvist 2004c,

12 12 44; Vilén ym. 2007, 156.) Bäcklund-Kajanmaa (2004, 2) toteaa tutkimuksessaan, että tämän päivän yhteiskunta on monin osin erilainen kuin silloin kun nykyiset vanhemmat olivat lapsia. Nykyään lapsille korostetaan jo hyvin pienestä pitäen itsenäisyyden ja oma-aloitteisuuden merkitystä. Aikuisten maailmassa aloitetaan yksilöllisyyden korostaminen yhä varhemmin. Lapsen kehityksen suotuisa eteneminen kehitysvaiheesta toiseen edellyttää aikuisen osallistuvaa ja empaattista läsnäoloa. Jotta lapsi kykenee omaksumaan ulkopuolisen maailman aineksia ja kehittämään niitä itsessään, hänen on saatava vuorovaikutuksellisia kokemuksia. Yhteiset lukuhetket ja keskustelut kehittävät lapsen kielellistä osaamista sekä vahvistavat lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Näiden vuorovaikutuksellisten kokemusten kautta muotoutuu käsitys toisten yksilöiden ominaisuuksista sekä tunnelmista ja yksilön persoonallisuus saa omia ulottuvuuksia. Lapsen sosiaalinen ympäristö ei kehitykseen nähden ole yhdentekevä. Myös yhteiskunnan ja ympäristön rakenteet muokkaavat lapsen elinoloja. (Järventie 2001, ; Vilén ym. 2007, 145.) 2.2 Yhteisön rakenteiden vaikutukset lapsuuteen Nykyisin lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat suhteellisen yleisiä, eikä niiden ole nähty vähenevän viime vuosina. Ongelmien kasvun pysäyttämiseksi tulee ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön panostaa entistä enemmän. Erilaiset ehkäisevät ja mielenterveyttä tukevat työmuodot on nähty tuloksellisimpina erityisesti silloin, kun ne kohdistuvat suoraan lapseen tai nuoreen, hänen vanhempiinsa sekä heidän ympäristöönsä. Tällaisen rakentavan, suojaavan ja parantavan mielenterveystyön kautta voidaan mielenterveyden ongelmia lähestyä. Rakentava toiminta kohdentuu yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka edistävät mielenterveyttä. Riskejä mielenterveyden häiriöihin on löydettävissä lapsesta, perheestä ja yhteiskunnasta. Suojaava tekijä lapsessa ja hänen ympäristössään on mm. ympäristön tuki. (Järventie & Sauli 2001, 8 9; Tamminen & Räsänen 2004, )

13 13 Ehkäisevä työ voidaan suunnata riskitekijöihin niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla. On tärkeää, että lapsiperheiden ja lasten elämään liittyviin yhteiskunnan lakeihin ja säädöksiin pyritään vaikuttamaan. Ehkäisevän työn avulla on mahdollista estää haitallisia ja edistää positiivisia ketjureaktioita mm. paikkakunnan päättäjiin, vanhempiin ja lasten parissa työskenteleviin tahoihin kohdennettavalla valistuksella. (Tamminen & Räsänen 2004, ) On sekä yhteiskunnan että lasten etu, että lapsista huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla, sillä huolenpidon vaikutukset ovat laajoja ja pitkäaikaisia (Järventie 2001, 122). Lapsuuden yksinäistymisellä tarkoitetaan sitä, että lapset viettävät paljon aikaa ammatti-ihmisten seurassa päivähoidossa tai koulussa. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot ovat kasvaneet, perheet pienentyneet ja sukulaisverkostot harventuneet, joten lasten elinpiirissä on läheisten aikuisten määrä vähentynyt. Samalla perheen, päiväkodin ja koulujen ylikuormittuneisuus on vähentänyt kykyä huolehtia lasten yksilöllisistä kasvuedellytyksistä. Samanaikaisesti ovat lasten aggressiivisuus, tuhoisa käyttäytyminen, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat lisääntyneet ja vakavoituneet. (Järventie & Sauli 2001, 8 9.) Vastuu lapsesta ja lapsen tarpeiden tunnistamisesta on aikuisella (Järventie & Sauli 2001, 14). Lapsen kuuleminen ja huomioiminen edellyttää yhteistä aikaa sekä monipuolista yhdessä olemista. Kun lapset ja nuoret eristetään aikuisten maailmasta omiin instituutioihinsa, on heidän kuulemisensa lähes mahdotonta. Näissä instituutioissa keskustelut ja kuuntelemiset rajataan tarkkoihin aikatauluihin ja lukujärjestyksiin. Mikäli lapsen asioista tahdotaan keskustella esimerkiksi luokanvalvojan, kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa, on aikataulut sovitettava vanhempien työajat huomioon ottaen tiettyihin vastaanottoaikoihin. (Lahikainen 2001, 41.) Lapsilla ja nuorilla on omia alakulttuureita, jotka muodostuvat pihoilla sekä lähiympäristössä, joissa on nähtävissä asuinalueen aikuisten kulttuuri. Lapsiryhmä toistaa ympäristönsä aikuisilta omaksumaansa myönteistä tai kielteistä mallia. Tarpeeksi virikkeellinen ympäristö, jossa lapset saavat toteuttaa luovuuttaan, tyydyttää toimeliaisuuden tarvettaan ja uteliaisuuttaan terveellä tavalla, edesauttaa

14 14 myönteistä sosiaalista kehitystä. Vähävirikkeinen ympäristö ilman aikuisten riittävää tukea ja huomiota ajaa herkästi nuorison jengikulttuurin pariin, joka voi olla huono kasvuympäristö. (Almqvist 2004d, 81.) Yhteisön rakenteilla voi olla mielenterveyttä ajatellen positiivisia vaikutuksia: parhaimmillaan ne voivat edistää mielenterveyttä, suojata sairastumiselta, ehkäistä riskitekijöiden kehittymistä ja vahvistaa lapsen tai nuoren asemaa sekä mahdollisuuksia kestää stressiä. Heikommin toimivissa yhteisöissä vaikutus voi olla päinvastainen. Vaikka Suomen taloudellinen hyvinvointi on lisääntynyt luvulla, lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ei ole parantunut. Yhtenä selityksenä voidaan pitää työelämän kasvanutta vaatimustasoa ja kiihtynyttä tahtia. Se vie työssäkäyviltä vanhemmilta paljon aikaa ja voimavaroja, jolloin omat lapset jäävät yhä vähemmälle huomiolle. Aineellisen elintason nousu ei korvaa menetettyä aikaa. (Almqvist 2004d, 84.) Koti, koulu ja yksityinen elämänpiiri muodostavat kouluikäisen päivittäisen elinympäristön. Yksityinen elämänpiiri käsittää yksityisen ympäristön, johon kuuluvat ystävät ja harrastukset. Yhdessä kaikki tekijät tukevat lapsen älyllistä, sosioemotionaalista ja moraalista kehitystä. (Pulkkinen 2002a, 14.) 2.3 Kouluikäisen elinympäristöön kuuluvat keskeiset tekijät Perhe Tilastokeskuksen (2005) mukaan perheeksi katsotaan yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ja parisuhteensa rekisteröineet, joilla ei ole lapsia. Lapsiperheitä ovat perheet, joissa kotona asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Suomessa oli Tilastokeskuksen (Perheet 2005, 2006) tietojen mukaan vuoden 2005 lopussa lapsiperheitä Yleisin lapsiperheiden perhemuoto oli avioparin perhe, joita oli 62 %. Avoparien perheitä oli 18 % ja yksinhuoltajien perheitä 17 % lapsiperheistä. Uusperheitä, joissa oli vähintään yksi toisen vanhemman alle 18-vuotias lapsi, oli Lapsiperheissä

15 15 asui vuodenvaihteessa keskimäärin 1,8 lasta. Perhetilastoissa määritellään lapseksi vanhempiensa kanssa asuvat biologiset lapset, ottolapset sekä toisen puolison biologiset lapset ja ottolapset. Terveen perheen tunnusmerkkejä voidaan kuvata seuraavanlaisiksi: puolisoiden välillä on keskinäinen kumppanuus, jossa ei ole liiallista omistavuutta ja joka tyydyttää heidän seksuaaliset sekä emotionaaliset tarpeensa. Lapsia kohtaan osoitetaan riittävää huolenpitoa ja heille annetaan mahdollisuus ilmaista tunteensa, heistä iloitaan sekä heitä arvostetaan yksilöinä. Terveessä perheessä psykologinen sukupolviraja vanhempien ja lasten välillä ei ole vinoutunut. Perheellä on tyydyttävät suhteet ja sopeutuminen ympäröivään yhteisöön antaa lapsen ulkopuolisille suhteille hyvän perustan. Perheessä osataan puhua myös vaikeista asioista, antaa tukea toisille sekä ratkaista ristiriitoja. Tämä antaa turvaa perheen jäsenille. Sekä perheellä että sen yksilöillä on kyky kasvaa, kehittyä ja oppia. Terve perhe tukee lasta itsenäisyyteen ja irrottautumiseen perheestä hänen aikuistuessaan ilman syyllisyydentunteita sekä aiheuttamatta muissa perheenjäsenissä katkeruutta tai ahdistusta. Terveen perheen määritteleminen on vaikeata ja usein puhutaankin toimivasta perheestä. (Vilén ym. 2006, 67.) Vanhemmuus on lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutussuhde, jossa vanhempi toimii turvallisuuden lähteenä ja tukee lapsen oppimista sekä kehittymistä. Olennaista vanhemmuudessa on aito välittäminen, joka lähtee siitä, että aikuinen opettelee kuuntelemaan lasta sellaisena, kuin tämä on. Aikuisen on annettava lapselle mahdollisuus ilmaista negatiiviset tuntemukset ja uskallettava vastaanottaa ne. Lapselle on luotava turvallisuuden ja välittämisen tunne. Vanhemman tehtävänä on olla sensitiivinen lapsen tarpeille ja tunneviesteille. Vanhemman on huolehdittava myös arkipäivän rutiineista ja luotava säännöt ja rajoitukset sekä neuvottava, mikä on oikein ja mikä väärin. Lasta on kannustettava, ohjattava ja tarjottava virikkeitä sekä oppimismahdollisuuksia. Vanhemman tulee ratkaista lapsen kanssa ongelmatilanteet, hyväksyä virheet sekä pettymykset ja opettaa lapsi selviytymään eri elämän tilanteissa. (Vilén ym. 2006, ) Kun lapsi kokee olevansa tärkeä ja arvokas, muodostuu perusta lapsen itsetunnolle. Lapsesta välittäminen tulee esiin hyvin arkisina asioina, kuten lapsen perustarpeista huolehtimisena. Se tarkoittaa, että ruokaa on riittävästi ja säännöllisesti, on asianmukaiset vaatteet ja vastuuta perheen

16 16 arkipuuhista. Perustarpeista huolehtiminen kertoo lapselle, että hän on vanhemmilleen tärkeä. Yhteiset harrastukset ja tekemiset sekä keskustelut vanhempien kanssa luovat lapselle tunteen, että hänen kanssaan ollaan mielellään ja että hän on vanhempiensa ajan arvoinen. (Kinnunen 2001, ) Lapselle on tärkeää, että oma perhe on läsnä, saa leikkiä ja tavata kavereita sekä harrastaa itselleen mieluisia asioita (Paajanen 2001, 84). Pulkkisen (2002a, 17; 2002b, 134) mukaan lapsilähtöisen kasvatuksen perustana on vanhempien keskinäinen hyvä suhde, lapsen hyvä suhde isään sekä äidin huolehtivainen suhtautuminen lapseen. Vanhemmuuden tärkeänä tehtävänä on lapsen suojeleminen ikäkauteen sopimattomilta ulkomaailman vaikutteilta. Näin toimiessaan vanhemmat tukevat lapsensa itsehallintaa ja myönteistä sosiaalista kehitystä. Lapsilähtöinen kasvatus on merkittävä voimavara lapsen elämässä. Sen vastakohtana on ns. aikuiskeskeinen kasvatus, joka ohjautuu aikuisen tarpeista ja mielialoista. Aikuiskeskeisyyttä kuvastaa vähäinen lapsen huomionotto, vähäinen vuorovaikutus, mielivalta, epäoikeudenmukaisuus sekä välinpitämättömyys lapsen asioista, joka ei tue lapsen sopeutumista yhteiskuntaan. Käyttäytymisen häiriöiden syntyyn voivat olla vaikuttamassa perheen ulkopuoliset tekijät, kuten koulu, ikätoverit ja muut läheiset ihmiset, sekä perheen sisäiset tekijät, kuten säännöllisyyden ja valvonnan puute, epäjohdonmukaisuus ja kyvyttömyys ratkaista ongelmia. Epäsäännöllisessä ja säännöttömässä perheessä vanhemmat eivät tiedä, mitä heidän lapsensa tekevät tai miltä heistä tuntuu, eikä lapsilla ole selkeää käsitystä siitä, mitä he saavat tehdä tai mitä heidän oletetaan tekevän. Tällaisesta epäjohdonmukaisuudesta seuraa kyvyttömyys ongelmien ratkaisuun, joka lisää keskinäisiä jännitteitä ja riitaisuutta. On todettu, että käytöshäiriöitä esiintyy eniten suurten kaupunkien sosiaalisesti huono-osaisten alueilla. Ainoa syy tähän ei ole, että ongelmaiset ihmiset kerääntyvät slummeihin, vaan on nähty, että kaupunkiympäristö vaikuttaa perheisiin. Kaupunkilaislasten vanhempien on vaikeampi kontrolloida lastensa toimintaa, eivätkä vanhemmat useinkaan tiedä, missä ja kenen kanssa heidän lapsensa liikkuvat. Ikätovereiden vaikutus lapsen käyttäytymiseen on merkittävä etenkin nuoruudessa. Riski epäsosiaaliseen käyttäytymiseen onkin suurempi toisen epäsosiaalisesti käyttäytyvän seurassa. (Moilanen 2004, )

17 17 Järventien ja Saulin (2001, 14) selvityksen mukaan vanhemmat eivät ole tietoisia hyväksyntänsä ja läsnäolonsa merkityksestä lapselle. Samassa yhteydessä tarkasteltiin peruskoululaisten tuntoja itsestään ja saamastaan huolenpidosta. Aineistosta kävi ilmi, että noin kolmasosalla lapsista oli kielteinen identiteetti sekä huono perushoiva. Lisäksi heillä oli ongelmia koulussa, unen määrä osoittautui liian vähäiseksi ja he viettivät liian paljon aikaa yksin kotona Koulu Suomessa lähes kaikki lapset oppivat lukemaan ja läpäisevät yhtenäisen peruskoulun ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan, kun mm. Saksassa kouluasteita on kolme. Suomessa opettajankoulutus sisältää opetusharjoittelun, joka Saksasta puuttuu. (Launonen & Pulkkinen 2004, 27; 46.) PISA tutkimukset (Programme for international student assessment) osoittavat, että suomalaiset lapset pärjäävät koulussa loistavasti (PISA-2006, 5 7). Suomessa koulun tarjoama maksuton ja monipuolinen koululounas on harvinainen etuoikeus, jota ei useissa muissa maissa tarjota. Koulu kehittää oppilaan arvotunteita oppituntien, koulun sosiaalisen elämän, kerhotoiminnan, juhlien, retkien ja muiden yhteisten tapahtumien välityksellä. Koulussa myös solmitaan jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita. (Launonen & Pulkkinen 2004, 18; 38; 53.) Koulun tulee kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja sekä valmiuksia muiden ihmisten kohtaamiseen. Lapsi ei välttämättä saa kotona mahdollisuuksia oppia kanssakäymistä eri sukupuolta olevien ja eri-ikäisten kanssa. Koulussa oppilaiden oppimiseen vaikuttavat suhteet muihin oppilaisiin, suhde opettajaan, oppilaan omat valmiudet oppimiseen, kotiolot sekä se, miten koulutyöskentelyyn suhtaudutaan. Samoin kuin kotona, myös koulussa aikuisten keskinäinen kanssakäyminen toimii mallina oppilaille. Ihmissuhteiden perusteet luodaan kotona, mutta koulu tuo siihen omat vaikutuksensa. (Hämäläinen & Sava 1989, 19.) Maahanmuuttajat ovat tuoneet Suomen kouluihin kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta. On tärkeää, että koulut ottavat huomioon erilaisista lähtökohdista tulevat perheet, heidän kulttuuriset sekä uskonnolliset taustansa.

18 18 Koska koulu tavoittaa kaikki alueen lapsiperheet, se voi parhaimmillaan toimia suojaavana tekijänä lapsen elämässä, varsinkin jos lapsen perheolot eivät ole parhaat mahdolliset. Koulun tehtävänä on myös tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Avainasemassa on kodin ja koulun välinen yhteistyö. (Launonen & Pulkkinen 2004, 28; ) Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä tarjota edellytyksiä itsensä kehittämiseen myöhemmin elämän aikana. Opetuksen järjestämisen velvollisuus on kunnalla. (Perusopetuslaki /628, 2 ; 4.) Ystävät ja harrastukset Kouluikäisen elämässä on tovereilla tärkeä rooli, erityisesti samaa sukupuolta olevilla tovereilla. Heidän seurassaan lapsi omaksuu sukupuolelleen tyypillistä käyttäytymistä sekä toiminnallisia taitoja, tietoja, kielellistä kehitystä, sosiaalistumista ja itsenäistymistä. Kaverit muodostuvat yleensä lähipiiristä eli koulusta, harrastuksista tai naapuristosta. Kouluiässä kehittyy tärkeitä ystävyyssuhteita, jotka voivat kestää pitkälle aikuisikään asti. Vapaa-ajan vietto voi olla samanlainen kehitystä tukeva perusvoimavara kuin koulutyökin ja erityinen voimavaratekijä lapselle, jolla on ongelmia kotona tai syrjäytymistä uhkaavia tekijöitä. Se voi suojata myös yksinäisyydeltä tai muulta epäsosiaaliselta toiminnalta. Jos vapaa-ajan vietto ei tue lapsen kehitystä laadullisesti, se voi olla kehityksen riskitekijä. (Nurmi ym. 2006, ) Psyykkinen kehitys edellyttää samanikäisten kanssa toimimista, ja erilaisten ryhmäkokemusten kautta kehittyvät sosiaaliset taidot. Ryhmäkokemusten pohjalta lapsen käsitys omasta itsestä suhteessa muihin kehittyy ja identiteetti selkiytyy. Ryhmässä opitaan asioita, asenteita sekä sääntöjä, joista muotoutuu pohja lapsen tulevaan sosiaaliseen käyttäytymiseen. Ryhmä siis tukee myönteistä kehitystä, mutta se voi olla myös ympäristö, jossa herkemmin kokeillaan mielenterveyttä vaarantavia asioita. (Almqvist 2004d, 81.)

19 19 Harrastukset tukevat lapsen kehitystä ja antavat tilaa luovuudelle. Harrastusryhmässä toimiminen lisää sosiaalisuutta ja ystävien määrää. Harrastaminen voi myös olla epämieluista, mikäli harrastuksia on liikaa tai ne vievät paljon energiaa; lapsi tarvitsee omaakin aikaa sekä tilaisuuden leikkiä muiden lasten kanssa. Vanhempien ei pidä asettaa lapselle liikaa vaatimuksia ja tavoitteita harrastusten suhteen, sillä ne voivat aiheuttaa suorituspaineita ja pettymyksiä lapselle. Halu harrastamiseen pitää lähteä lapsesta itsestään. Harrastava lapsi on yleensä aktiivinen ja koulussakin menestyvä. Harrastukset antavat hyvät eväät kasvamisessa lapsesta aikuiseksi. (Arajärvi 1989, ) Perhebarometrin kyselyyn vastanneista huoltajista valtaosa piti tärkeinä lasten osallistumisen harrastuksiin. Merkittävimpänä syynä nähtiin harrasteiden sosiaalistava vaikutus lapsiin. Ne huoltajat, jotka eivät pitäneet harrastuksia tärkeinä, ilmoittivat yleisimmäksi syyksi lapsen haluttomuuden osallistua harrastuksiin. Vajaa kolmasosa koki lapsen harrastuksen haitaksi perheelle tai lapselle. Yleisimpinä syinä olivat harrastusten viemä aika ja raha, sillä vanhempien aika kuluu harrastuksiin viemiseen ja hakemiseen sekä varusteista huolehtimiseen. (Paajanen 2001, ) Koska Suomessa lasten harrastamisen vastuu on vanhemmilla, perheet ovat eriarvoisessa asemassa, koska kaikilla vanhemmilla ei ole harrasteisiin taloudellisia eikä käytännöllisiä mahdollisuuksia. Vanhemmat, jotka tiedostavat harrastusten tärkeyden ja pystyvät tukemaan niitä, käyttävät iltoja ja viikonloppuja lasten kuljettamiseen harrastuspaikkoihin. Tämä kuluttaa perheen yhteistä aikaa. Vapaaajan harrastevelvoitteet voivat myös kuormittaa vanhempien voimavaroja. Ihanteellista olisi, jos koulupäivän jälkeiset iltapäiväntunnit voitaisiin käyttää harrastuksiin. Näin illat ja viikonloput jäisivät perheen yhteisiä harrastuksia ja oleilua varten. (Pulkkinen 1996, ) Väestöliiton teettämän tutkimuksen mukaan lasten elämässä tyytymättömyyttä aiheuttivat mm. pitkät välimatkat harrastuspaikkoihin, mielekkään tekemisen puute iltapäivisin sekä perheen yhdessäoloajan vähyys (Paajanen 2001, 84).

20 20 3 KOULUIKÄISEN LAPSEN ILTAPÄIVÄN AJANKÄYTTÖ 3.1 Kouluikäisen lapsen ajanvietto Missä ja kenen kanssa kouluikäiset viettävät vapaa-aikaansa Suomessa kolmasluokkalaisten ajankäyttöä on tutkittu verrattain vähän, joten tähän on koottu mukaan hieman vanhempaakin ikäryhmää koskevia tutkimuksia sekä yksi amerikkalainen tutkimus. Aluksi tarkastellaan eri-ikäisiä ja eri maiden lapsia koskevien tutkimusten kautta missä ja kenen kanssa kouluikäiset lapset viettävät vapaa-aikaansa koulupäivän jälkeen. Väestöliiton perhettä tutkiva Perhebarometri (2001) selvitti mm. kahdeksanvuotiaiden lasten ajankäyttöä. Perhebarometrin kyselyihin vastanneiden vanhempien mukaan 86 % kahdeksanvuotiaista lapsista oli vanhempien kanssa kotona 4-5 arki-iltana viikossa. Seuraavaksi eniten aikaa käytettiin ulkona olemiseen kavereiden kanssa (8 %). Kotona vain sisarusten kanssa ilman aikuisen läsnäoloa vietti aikaa 6 % ja kotona kavereiden kanssa 3 %. (Paajanen 2001, 26.) Veijanen (2004, 38 39) puolestaan tutki viidesluokkalaisten vapaa-aikaa. Hänen tutkimuksessaan havaittiin, että arkisin eniten aikaa vietettiin kavereiden ja sen jälkeen perheen kanssa. Kavereiden kanssa suosittu tapaamispaikka oli oma koti; tytöt tapasivat enemmän kavereita omassa kodissaan kuin pojat. Noin puolet tapasi kavereitaan omalla pihalla tai talon lähellä. Myös Tilastokeskuksen vuotiaita koskevan ajankäyttötutkimuksen mukaan tytöt käyttivät poikia enemmän aikaa tuttavien ja kavereiden kanssa olemiseen (yli tunnin päivässä) (Pääkkönen 2007, 227). Newmanin, Changin, Matsopouluksen ja Kaon (2003) tutkimuksessa puolestaan selvitettiin neljäsluokkalaisten (vastaajien keskimääräinen ikä 9,7 vuotta) amerikkalaislasten ajankäyttöä kolmen koulun jälkeisen arkipäivän aikana. Sen mukaan ikätovereiden kanssa oltiin koulupäivän jälkeisestä vapaa-ajasta eli 26 tunnista keskimäärin 1,2 tuntia.

21 21 Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää, kuinka paljon lapset viettävät arkisin koulupäivän jälkeen aikaa yksin ja ilman aikuisen valvontaa. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta löytyi niukasti. Perhebarometriin (2001) vastanneiden vanhempien mukaan satunnaisesti iltojaan yksin vietti neljäsosa kahdeksan vuotiaista lapsista ja 77 % ei ollut koskaan iltaisin yksin (Paajanen 2001, 94). Veijasen (2004, 40) tutkimuksessa kävi ilmi, että viidesluokkalaiset olivat ilman aikuisen valvontaa koulun jälkeen keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Tytöt olivat noin puoli tuntia enemmän yksin kotona kuin pojat. Yksinolossa ei perhetyyppien välillä ollut juurikaan eroja Kouluikäisen kotitehtäviin, ulkoiluun ja harrastuksiin käyttämä aika Etsittäessä vastauksia siihen, mitä lapset vapaa-aikanaan tekevät, löytyi useampia tutkimuksia. Veijasen (2004, 38) tutkimukseen osallistuneet viidesluokkalaiset käyttivät kotitehtäviin aikaa alle tunnin päivässä. Kolmannes tytöistä kuitenkin käytti läksyjen tekemiseen 1 2 tuntia. Neljäsluokkalaisilla amerikkalaislapsilla puolestaan kului aikaa läksyjen tekemiseen 1,1 tuntia kolmen päivän aikana (Newman ym. 2003). Ulkoilu ja erilaiset harrasteet olivat tutkimusten perusteella suosittuja ajanviettotapoja kouluikäisten arkielämässä. Perhebarometrin mukaan kahdeksanvuotiaat käyttivät arki-iltana eniten aikaa leikkimiseen, urheilemiseen, ulkoilemiseen sisarusten ja/tai ystävien kanssa. Edellä mainittuihin toimintoihin 72 % kulutti iltapäivästään 1-3 tuntia. 32 % tutkituista käytti 1 2 tuntia tekemällä käsitöitä, maalaamalla tai piirtämällä. (Paajanen 2001, 95.) Kahdeksanvuotiaista noin neljäsosalla Perhebarometriin (2001) vastanneista oli ohjattua harrastustoimintaa kerran viikossa tai 2-3 iltaa viikossa. 25 % ei ollut koskaan harrastustoiminnassa. (Paajanen 2001, 94.) Veijasen (2004, 43 44) tutkimuksen kohteena olleilla viidesluokkalaisilla lapsilla oli keskimäärin yksi ohjattu harrastus, suosituimpana kerhot. Pojat harrastivat enemmän urheilun joukkuelajeja, kun taas tytöt harrastivat enemmän yksilölajeja. Lisäksi harrastettiin musiikkia sekä kädentaitoja, kuten käsitöitä ja askartelua. Tyypillisin ohjatun

22 22 harrasteen järjestäjä oli urheiluseura ja muita olivat mm. seurakunta ja 4H-yhdistys. Ohjattuihin harrastuksiin käytettiin viikossa aikaa keskimäärin 2,5 tuntia. Tytöillä harrastuksia oli määrällisesti enemmän kuin pojilla, mutta pojat viettivät enemmän aikaa harrastuksissaan. Noin kolmanneksella tutkimukseen osallistuneista lapsista ei ollut ohjattuja harrastuksia lainkaan. Amerikkalaistutkimuksessa kolmen koulupäivän jälkeisenä vapaa-aikana neljäsluokkalaiset käyttivät järjestettyyn kerhotoimintaan keskimäärin 1,0 tunnin (Newman ym. 2003). Keskinen (2000, 5) toteaa tutkimuksessaan, että erilaisissa harrastusryhmissä vietetään harvoin aikaa iltapäivisin. Koulunjälkeiset iltapäivät olisivatkin otollinen hetki harrastusryhmille, joskin vetäjistä on puutetta. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vuotiaiden poikien aikaa kului liikuntaan ja ulkoiluun lähes 1,5 tuntia päivässä, kun taas saman ikäiset tytöt liikkuivat alle tunnin päivässä vuonna Lähes kaikki vuotiaat harrastivat liikuntaa vähintään kerran viikossa, ja yli 40 % liikkui kahdesta neljään kertaa viikossa. Nuorimmissa ikäryhmissä oli useita kertoja viikossa liikkuvia enemmän kuin teini-ikäisissä. Samana vuonna lasten suosituimpina liikuntamuotoina olivat pyöräily ja uinti, poikien keskuudessa lisäksi jalkapallo ja sähly, tytöillä kävely. (Pääkkönen 2007, 227; ) Viidesluokkalaisten suosituimmaksi vapaa-ajan ohjaamattomiksi harrasteiksi nousivat Veijasen (2004, 45) tutkimuksessa urheilun yksilölajit, kuten hiihto, kävely, ratsastus. Amerikkalaiset neljäsluokkalaiset lapset puolestaan käyttivät vuonna 2003 urheiluun yhteensä 1,1 tuntia koulupäivän jälkeen kolmen päivän aikana (Newman ym. 2003) TV ja pelikonsolit kouluikäisen elämässä Aikakautemme on mediakeskeinen, joten lapset omaksuvat yhteisön normeja ja arvoja paljon tiedotusvälineiden kautta. Uutena asiana viime vuosina ovat tulleet tietokonepelit, joiden parissa vietetään useita tunteja iltapäivisin. Media voi osaltaan kasvattaa lapsen tietoutta ympäröivästä maailmasta ja kulttuureista sekä muokata lapsen identiteettiä ja toimintatapoja. Todellisen ja kuvitteellisen erottaminen onnistuu niillä, joilla on hyvät ihmissuhteet kotona. Lapset, joiden kotoa puuttuu turvallinen aikuinen ja luottamukselliset ihmissuhteet, ovat alttiimpia väkivaltaisten

23 23 pelien ja TV-ohjelmien vaikutuksille. Lapset käyttävät mediaa pääasiassa kotona, ja perheen mediankäyttötavat vaikuttavat lapsen omaksumaan mediakulttuuriin. (Koivusalo-Kuusivaara 2007, ; Pulkkinen 2002b, ) Perheen yhteistä aikaa ja vuorovaikutustilanteita vähentää yhä nuorempiin kohdentuva lisääntynyt multimediakulttuuri. Jotkut perheet pystyvät käyttämään mediaa parantaakseen lastensa hyvinvointia. Perheissä, joissa ei pystytä kehittävästi hyödyntämään median mahdollisuuksia parantaa lasten hyvinvointia, on vaarana lasten syrjäytymisen lisääntyminen. (Almqvist 2004d, 85.) Television ja videoiden katsominen voi myös olla perheelle yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä tekijä, kun perheen jäsenet yhdessä kokoontuvat sen ääreen. Televisiota yhdessä katsottaessa on lapsella tilaisuus keskustella näkemästään vanhempiensa kanssa ja näin avartaa maailmankuvaansa. Kun TV:n katselu ei ole perheen ainoa yhdessä tekemisen muoto, eivät sen vaikutukset ole pelkästään negatiivisia. (Jarasto & Sinervo 1998, 97.) 57 % perhebarometriin vastanneista 8-vuotiaista katsoo arkisin 1 2 tuntia TV:tä tai videoita, 8 % vastanneista 2 3 tuntia ja 1 % yli 3 tuntia (Paajanen 2001, 95). Myös kansallisen TV-mittari Finnpanelin (2007) tulokset ovat samankaltaisia. Sen mukaan alle 10-vuotiaat katsovat televisiota keskimäärin tunnin päivässä. Myös Veijanen (2004, 38) havaitsi viidesluokkalaisten lasten ajankäyttöä tutkiessaan, että television tai videoiden katseluun kului lasten iltapäivästä 1 2 tuntia. Tilastokeskuksen TV:n katselun ajankäyttötutkimuksessa tulokset olivat hieman suurempia kuin em. tutkimuksissa. Sen mukaan vuotiaat lapset käyttivät päivästä yli kaksi tuntia television katseluun. Lasten ja aikuisten suosituin vapaa-ajanviettotapa vuonna 1999 oli television katselu. (Pääkkönen 2007, 227.) Neljäsluokkalaiset amerikkalaislapset katsovat kolmen koulupäivän jälkeisestä ajasta eli 26 tunnista keskimäärin 5,3 tuntia televisiota (Newman ym. 2003). Kolmannes Veijasen (2004, 46) tutkimukseen osallistuneista viidesluokkalaisista lapsista vietti aikaansa tietokoneen parissa, joka oli merkitsevästi enemmän poikien suosima ajanviete kuin tyttöjen. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan tietokoneen ääressä pojat (10 17-vuotiaat) viettivät yli tunnin päivässä ja tytöt vain 20 minuuttia (Pääkkönen 2007, 227). Newmanin, Changin, Matsopouluksen ja Kaon (2003) tutkimuksessa neljäsluokkalaiset amerikkalaislapset viettivät eniten aikaa

24 24 kolmen koulupäivän jälkeisestä vapaa-ajasta eli 26 tunnista pelejä pelaten (keskimäärin 7,64 tuntia). Perhebarometriin (2001) osallistuneista kahdeksanvuotiaista 17 % käytti 1 2 tuntia tietokonetta iltapäivisin (Paajanen 2001, 95). Tilastokeskuksen teettämän vapaa-aikatutkimuksen mukaan kohderyhmän vuotiaista pojista tietokoneella pelasi 92 % ja 84 % tytöistä, kun heillä oli tietokone kotona. 73 % pojista ja 37 % tytöistä pelasi pelikonsoleilla. Vuonna 2002 nousi vapaa-aikatutkimuksessa esiin myös perinteisten pelien pelaaminen, sillä neljä viidestä lapsesta ilmoitti pelanneensa korttia vuoden aikana. Lisäksi lähes yhtä palon mainintoja saivat seurapelit, kuten Trivial Pursuit sekä Monopoli. (Pääkkönen 2007, ) Veijasen (2004, 45) tutkimuksen kohderyhmä eli viidesluokkalaiset lapset käyttivät yksilölajien harrastamisen jälkeen toiseksi eniten vapaa-ajastaan lukemiseen, joka oli enemmän tyttöjen suosiossa kuin poikien. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa puolestaan selvisi, että lukemiseen käytetään alle 40 minuuttia päivässä (Pääkkönen 2007, 227). Neljäsluokkalaiset amerikkalaislapset lukivat kolmen koulupäivän jälkeisenä aikana yhteensä 0,7 tuntia (Newman ym. 2003). Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen (Pääkkönen 2007, 227) perusteella iän mukana väheni harrastuksiin, liikuntaan ja lukemiseen käytetty aika. Tilastokeskuksen ajankäyttöä kuvaavat ajat ovat koko vuoden keskiarvoja, joihin on laskettu mukaan myös viikonloput ja loma-ajat. Pääosiltaan suomalaisten tutkimusten tulokset ovat hyvin samankaltaisia. Amerikkalainen tutkimus eroaa jonkin verran suomalaisista television katselussa, tietokoneella ja pelikonsoleilla pelaamisessa, lukemisessa ja urheilemisessa. Amerikkalaisen tutkimuksen tuloksissa ei ollut suuria eroja sukupuolten välillä. 3.2 Toiveiltapäivä Tässä opinnäytetyössä haluttiin nostaa esiin lasten omia toiveita koulupäivän jälkeisestä ajankäytöstä. Uusia iltapäivätoiminnan malleja suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon lasten omat tarpeet ja toiveet, jotta järjestettävä toiminta kohdentuisi

25 25 tarkoituksen mukaisesti kohderyhmille. Kun kuunnellaan ja huomioidaan lasten omia ehdotuksia, kyetään paremmin suunnittelemaan toiminnan mielekkyyttä. Lasten omia toiveita iltapäiviensä ajankäytöstä on tutkimuksellisesti kerätty ilmeisen vähän. Bäcklund-Kajanmaa (2004, 69 70) pyysi tutkimuksessaan kolmasluokkalaisia lapsia kirjoittamaan toiveiltapäivästään. Todellisiin iltapäiviin verrattuna suurin ero oli läksyjen tekemisessä; se ei kuulunut kenenkään lapsen toiveiltapäivään. Pojilla toiveiltapäivään kuului usein TV:n tai videoiden katselu, johon yhdistyi sipsien tai karkkien syöminen. Tytöt toivoivat iltapäivisin voivansa olla vanhempien tai isovanhempiensa kanssa tai yksin. Iltapäivätoiminta ei ollut kenenkään lapsen toiveissa. Tutkija ihmettelee tulosten perusteella, eivätkö lapset lue todellisuuden kuuluvan toiveisiin vai eivätkö he todellakaan halua iltapäiväkerhoa tai muuta valvottua toimintaa. Keskinen (2000, 17) tiedusteli kyselyssään lapsilta heidän toiveitaan iltapäivän ajankäyttöön. Vastanneet 9 12-vuotiaat lapset toivoivat erilaisia harrastekerhoja, yhdessäoloa kavereiden kanssa, liikuntaa ja urheilullista toimintaa sekä eläinten hoitoa koululla, nuorisotalolla, erilaisissa järjestöissä tai yhdistyksissä. 3.3 Yksinolo lapsen kokemana Usein lapsi tarvitsee omaa aikaa ja yksinäisiä hetkiä. Hektisen koulupäivän jälkeen monet lapset haluavat olla rauhassa ilman suurta viriketulvaa. Lapsen itseluottamuksen ja luovuuden kehittymisen kannalta on hyväksi, että lapsi viihtyy myös itsekseen pieniä aikoja. Lapsen yksilöllisyys on olennaista yksin viihtymisen kannalta: toiset viihtyvät omassa seurassaan toisia paremmin. (Jarasto & Sinervo 1998, ) Yksinäisyys on hyvää silloin, kun tyhjyyden tunne ei ole kohtuuton yksin oltaessa. Hyvän yksinäisyyden kehittymisen pohjalla ovat hyvät ihmissuhteet. Yleensä kouluikäinen pystyy olemaan yksin joitakin tunteja. Lapsi kykenee tuntemaan turvallista yksinäisyyttä ja voi jopa nauttia siitä, kun hän voi olla varma siitä, että turvallisuutta luova vanhempi palaa hänen luokseen. Hyvä itseluottamus, luovuus ja

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Lapsen vapaa-aika huoltajan silmin

Lapsen vapaa-aika huoltajan silmin PERHEBAROMETRI 2001 1 PIRJO PAAJANEN Lapsen vapaa-aika huoltajan silmin Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 12/2001 2 PERHEBAROMETRI 2001 Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Iso Roobertinkatu

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 Miksi kysely? Tämän päivänä lapsen leikin olemus, harrastusten suuri määrä, liika kilpailuhenkisyys

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa

Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa Aamu- ja iltäpäivätoiminnan toimintasuunnitelma Tammisaaressa Sisältö 1. luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 2. luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1 Kodin ja koulun kasvatustyön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke Mistä puhutaan, kun puhutaan ongelmallisesta pelaamisesta Mediakasvatuksesta

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka:

ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) Opettajan nimi: Luokka: ISLP:n Kansainvälinen tilastojen lukutaitokilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) OPPILAAN NIMI: Ikä: Koulu: Opettajan nimi: Luokka: Alla oleviin kuvioihin on kerätty yli

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot