Kansikuva: Helenaja Simo Jääskeläisen perhe 1920-luvul/a

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansikuva: Helenaja Simo Jääskeläisen perhe 1920-luvul/a"

Transkriptio

1

2

3

4 Kansikuva: Helenaja Simo Jääskeläisen perhe 1920-luvul/a 1-rivi,kuistilla seisovat: Simo Simonpoika ja Juhana (Vanja) Simonpoika. II-rivi, pihalla seisovat: Anna Matintytär, Simo Matinpoika, Juhana Matinpoika, Pietari Matinpoika, Jaakko Simonpoika, Maria Simon vaimo, Paavo Simonpoika, Juhani Pietarinpoika, Simo Pietarinpoika, Jaakko Pietarinpoika. 111-rivi, istuvat aikuiset: Matti Simonpoika, Susanna Matin vaimo, Antti Simonpoika, Helena Juhanantytär, Katarina Antin vaimo, Pietari Simonpoika, Katarina Pietarin vaimo. IV-rivi, sylissä olevat lapset: Hilma Matintytär, Katarina "Kati" Matintytär, To ivo Antinpoika, Martta Antintytär, Elsa Pietarin tytär, Helena Pietarintytär. V-rivi, maassa istuvat lapset: Jalmari Matinpoika, Helena Matintytär, Matti Pietarinpoika, Eeva Pietarin tytär, Pietari "Pekka" Pietarinpoika.

5 Tyyne Martikainen --STALt t VAt OT-- Toivo ja Sanna Jääskeläinen Inkerinsuomalaiset selviytyjät INKERINMAA Niin kuuluu nimi Inkerin Kauniilta korvissain Kuin kultakello kilahtais Syvällä sielussain. Jo lasna ollessani vain Nimesi konsa kuulla sain Niin oudot väreet tunsin ain Syvällä siclussain. Ja harpun kielet hopeiset Kuin helähtelis hienoiset Ne antaa kaijut kaunoiset Ja äänet vienoiset. Sä maa oot laajain lakcitten Ja soitten, metsäin sakeittcn. SaNevajoen maa. (Antti Jääskeläinen, pakkotyöleirillä 1930-luvulla) TM-kirjat, Espoo, 2006

6 Tyyne Martikainen TM-Kirjat ISBN Kirjapaino: Edita, Helsinki 2006

7 SAATESANAT Tämä kirja on Stalinin vainoista ja niiden kohteeksi joutuneista inkerinsuomalaisista. Inkerinsuomalaisia talonpoikia vainottiin maatalouden kollektivisointia vastustavina kulakkeina ja kansanvihollisina. Ihmisiä vangittiin, kuulusteltiin ja tuomioita jaettiin. Perheitä karkotettiin Kuolaan, Siperiaan ja Keski-Aasiaan. Kansanvihollisiksi tuomittuja kuljetettiin maan laidasta toiseen vankileireille pakkotyöhön. Tuomiot vaihtelivat viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen pakkotyöleiriä tai teloitukseen. Tuomittujen teloituspikkana oli useimmiten Leningrad ja salaisena hautausmaana Levashovo. Va inojen kohteeksi joutuivat kaikki venäjänsuomalaiset ryhmät sekä muut Neuvostoliiton eri puolilla asuneeet vähemmistöryhmät Stalinin vainot eivät kohdistuneet vain vähemmistöryhmiin. Vainoharhaisen Stalinin uhreina katosi ja teloitettiin miljoonia Neuvostoliiton kansalaisia. Myöhemmin tapahtuneet rehabilitoinnit eivät paljon lohduta jälkeen jääneitä omaisia. Inkerinsuomalaisten kohtaloista ja kärsimyksistä vaiettiin Suomessa pitkään. Valvontakomission määräyksestä sotien jälkeen poistettiin kirjastoista lähes 2000 kirjanimikettä. Kiellettyjen kirjojen listoille joutui mm. Karjalaa, Inkeriä ja Viroa käsitteleviä kirjoja. Niiden katsottiin sisältävän Neuvostoliittoa loukkaavaa ainesta tai muutoin virheellistä tietoa. Perestroikan aikana syksyllä 1987 Petroskoissa ilmestynyt Punalippu nykyinen Carelia julkaisi Inkerille omistetun teemanumeron. Vasta sen jälkeen on Inkerin ja inkerinsuomalaisten kärsimyshistoriasta voitu puhua avoimesti. Käyttämistäni historiallisista lähteistä tärkeimpinä mainitsen seuraavat kolme teosta: Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo ovat kirjoittaneet ja toimittaneet laajan ja perusteellisen historiateoksen "Inkeri, historia, kansa, kulttuuri (SKS 1991 ). Se on asiantuntijoiden yhteistyönä kirjoittama Inkerin maan ja kansan eri vaiheita ja maan kansallisuus- ja kulttuurikysmyksiä monipuolisella tavalla käsittelevä teos. Petroskoilainen suomensukuinen Eila Lahti-Argutina on kirjoittanut teoksen "Olimme joukko vieras vaan - Venäjänsuomalaiset vainonuhrit 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun" (Siirtolaisinstituutti ). Lahti Argutina on koonnut kirjaan 8000 nimen matrikkelin Neuvostoliittoon 5

8 menneistä tai siellä asuneista venäjänsuomalaisista, jotka tuomittiin vallankumouksellisina nationalisteina, vakoilijoina ja tihutyöntekijöinä. Kirjoittaja tarkoittaa venäjänsuomalaisilla inkerinsuomalaisia, pictarinsuomalaisia, siperiansuomalaisia, muurmanninsuomalaisia, punaista suomalaisia, laittomasti rajan ylittäneitä suomalaisia ja amerikansuomalaisia. Inkerinsuomalaiset eivät eivät sisälly hänen kirjansa kuetteloihin, vaikka joitakin yksittäisiä inkerinsuomalaisia nimiä matrikkelissa on. Erityisen mielenkiintoisen näkökulman inkerinsuomalaisten ja nimenomaan päähenkilöni suvun kärsimyshistoriaan antaa Anni Jääskeläisen sosiologinen pro-gradu-tutkimus "Karkotetut - Stalinin aj an karkotuksien merkitykset ja myyttinen historia inkerinsuomalaisen suvun kertomana " (Helsingin Yliopisto ). Anni Jääskeläinen ja kirjani päähenkilö Toivo Jääskeläinen ovat sukulaisia, kuten heidän sukunimistäänkin voi päätellä. Tässä kirjassa inkerinsuomalainen To ivo Jääskeläinen kertoo omista, perheensä ja sukunsa kokemuksista ja kärsimyksistä vainojen ja karkotusten kohteena. Kokemukset ja kärsimykset jättävät jälkensä sisimpään. Ne eivät koskaan unohdu. Toivo itse on kokija ja silminnäkijä. Hänen haastattelustaan muotoutuu hänen henkilökohtainen elämänhistoriansa omiin sukuyhteyksiin ja historiallisiin tapahtumiin kiertyvänä tapahtumaketjuna, osana inkerinsuomalaista kärsimyshistoriaa. Toivon kertomusta täydentävät ja todentavat hänen perheeseensä ja sukuunsa liittyvät valokuvat ja muut dokumentit. Tämä kirja on myös Toivo Jääskeläisen vaimon, Leningradin piirityksestä rintamalinjojen lävitse selviytyneen Sannan kertomus. Tämä on Toivon ja Sannan selviytymis- ja rakkauskertomus. Edesmenneen Toivon isän Antti Jääskeläisen aj atuksiin, kokemuksiin ja tuntemuksiin olen tutustunut hänen pakkotyövankeudessaan kirjoittamiensa runojen välityksellä. Keski-Aasian karkotuksesta Petroskoihin palanneen jo edesmenneen Toivon siskon Hilman kertomusta elämästään olen kuunnellut kasettinauhalta. Venäläiset paikannimet aivan kuin henkilönimetkin ovat joskus hankalia. Samat nimet on kirjoitettu suomeksi eri aikoina ja eri yhteyksissä vähän eri tavalla. Toivo on ystävällisesti jaksanut tarkistaa tekstiäni useampaan kertaan. Kiitän Toivo Jääskeläistä lämpimästi kaikesta avusta kirjoittamiseni eri vaiheissa. Erityisen lämpimästi kiitän To ivoa luottamuksesta, että olen saanut tutustua hänen elämäänsä ja kirjoittaa hänen elämänsä kokemuksista. Kiitän myös A. Kordelinin rahastoa, Suomen tietokirjailijat ry:tä ja Sotavahinkosäätiötä saamistani apurahoista ja tuesta. Kiitän perhettäni ja muita omatstani rakkaudesta, rohkaisusia ja kärsivällisestä ymmärtämyksestä aikaa suhteettomasti vieviin projekteihini. Vainojen uhrien muistopäivänä Tyyne Martikainen 6

9 HISTORIALLISTA TAUSTAA Inkeri, inkeriläiset ja inkerinsuomalaiset Inkerinmaa sijaitsee Suomenlahden pohjukassa Nevajoen valtaväylän kahta puolta. Se ympäröi Pietarin miljoonakaupunkia. Inkerinmaan rannikkoalueet ovat ajavia ja tasaisia maita, Keski-Inkerissä kohoaa laaja ylänkö. Mäkisiä seutuja on Lempäälässä, Toksovassa, Keltossa ja Tuuterissa. Tuuterin Äij änmäki mainitaan Inkerin korkeimpana mäkenä. Inkerinmaalla on ollut kautta aikojen merkittävä geopoliittinen asema idän ja lännen välimaastossa ja alueen hallinnasta on kilpailtu idän ja lännen kesken. Novgorodinmaa on ennen slaavilaisten tuloa ollut itämerensuomalaisten alkuperäiskansojen vatjalaisten ja inkerikkojen asuinaluetta, jolloin vatjalaiset ja inkerikot taistelivat keskenään maista ja sieluista. Stolbovan rauhassa 1617 Inkerinmaa siirtyi Ruotsin haltuun. Läntinen Inkeri oli säästynyt sodalta ja asuttu tiheämmin kuin itäinen inkeri, joka oli kärsinyt sodasta ja autioitunut. Sieltä löytyi vapaita maita. Alkoi suomalaisten talonpoikien muutto Pähkinänlinnan autiotiloille. Tulokkaat olivat äyrämöisiä, jääskeläisiä ja lappeelaisia. Nimet juontuvat lähtöpitäjistä Suomalaisille luvattiin verovapaita vuosia ja miehille vapautus sotaväestä. Toinen suomalaisten muuttoaalto tapahtui 1600-luvun loppupuolella, jolloin Venäjä aloitti sodan hankkiakseen takaisin menettämänsä Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin. Sota sai nimekseen Ruptura (repeämä) väestön käyttäytymisen vuoksi. Alueen ortodoksiväki oli jo ennen sotaa joutunut ruotsalaisten silmätikuksi ja katsottu poliittisesti epäluotettavaksi. Heidät oli helppo yllyttää kapinaan Ruotsin valtaa vastaan ja houkutella heidät muuttamaan Ruotsinvallan itäosilta Venäjän puolelle. Itäraj an läheisiä alueita autioitui. Inkerin tyhj äksi jääneiden alueiden väestötappiot korvautuivat kohtalaisen nopeasti Viipurin ympäristöstä ja Savosta siirtyneistä muuttajista. Ruotsin vallan aikana alkoi rakentua Suomen oloja vastaava hallintojärjestelmä ja luterilainen seurakuntaverkosto. Inkerin luterilaisen kirkon saama vahva asema Ruotsin vallan aikana, yhteydet Suomeen ja suomalaisuuteen ovat säilyneet vaikka Inkeri liitettiin 1700-luvun alkupuolella jälleen Venäjän yhteyteen. 7

10 Vuosina Pohjois- ja Itä-Euroopassa käytiin suurta Pohjan sotaa. Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä valloittivat Ruotsille menettämiään alueita takaisin. Venäjän tsaari Pietari valloitti Pähkinänlinnan vuonna Inkerinmaa siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän haltuun Uudenkaupungin rauhassa vuonna Varsinkin Itä-Inkerin seudut olivat kärsineet sodasta. Kyliä oli autioitunut. Huolimatta alkuvaikeuksista maalle koitti suhteellisen rauhallinen kehityskausi. Suurkaupunki Pietari 1700-luvun alussa Tsaari Pietari perusti nimikkokaupunkinsa Pietarin Nevajoen suiston saarille keskelle Inkerinmaata. Pietari kasvoi nopeasti ja siitä tuli Venäjän pääkaupunki vuonna Voimakkaasti kasvava Pietari tarvisti työvoimaa ja maaseutu talonpoikia viljelemään maata. Alueelle muutti runsaasti venäläisiä. Vaikka alue alkoi venäläistyä, kansallisuusrajat säilyivät kuitenkin selvinä, ryhmät asuivat omissa kylissään ja käyttivät kukin omaa kieltään. Myös saksalaisia saapui Inkeriin hallitsijoiden edullisten lupausten houkuttelemana. Saksalaiset olivat suurimmaksi osaksi protestantteja, jonkin verran heissä oli myös katolisia. Saksalaiset asuivat omissa siirtokunnissaan, käyttivät pelkästään saksaa puhekielenään, joten heidän vuorovaikutuksensa naapureihinsa oli vähäinen. Myöhemmin 1800-luvun loppupuolella maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen saksalaisia alettiin lainsäädännöllä lähentää venäläisten asemaan, tällöin he joutuivat palvelemaan myös armeijassa. Saksalaiset säilyivät omana ryhmänään väestötilastoissa 1900-luvun alkuun saakka. Talonpojan vapautta rajoittavana tekijänä oli 1500-luvulla alkanut maaorjuus. Maaorjuutta oli era1ssa Länsi-Euroopan maissakin. Suurtilallisten ja valtion etujen mukaista oli, että talonpojat eivät saaneet muuttaa mielivaltaisesti mailtaan. Kartanonomistajilla sen sijaan oli oikeus väestönsiirtoihin. Maaorjat saattoivat karata alueellaan ja paeta vapaaehtoisesti Siperiaan saakka. Kerrotaan tarinaa, että Rosonajoen Suur-Arsian kylän väki kyllästyneenä mielivaltaan kääntyi Aleksanteri I:n puoleen ja pyysi siirtoa Siperiaan. Aleksanteri oli myöntänyt luvan ja kylän väki oli päässyt lähtemään Tobolskin lääniin Siperiaan. Vuonna 1803 voimaan tulleen lain mukaan tilanomistaja sai oikeuden vapauttaa talonpoikansa joko kokonaisina kylinä tai yksityisinä perheinä. Näin vapautetut perheet muodostivat vapaiden talonpoikien säädyn. Maaorjuuden lakkauttaminen tapahtui vuonna Se merkitsi vapauttavaa murrosta inkerinsuomalaisille. Alue alkoi vaurastua. Lakkautettu maaorjuus ja olojen kohentuminen virittivät ihmiset aj attelemaan koulutusta sekä kulttuuri- ja kansalaistoimintaa ja loi perustaa inkerinsuomalaisten kansallisen tietoisuuden heräämiselle. Jo vuonna 1785 Inkerin Kolppanaan oli perustettu hovin varoin suomalainen koulu. Kirkonmiehet halusivat edistää kansan lukutaitoa. Luterilaisen kirkon aloitteesta vuonna 1863 perustettiin Inkerin Kolppanaan opettaja- ja lukkarikoulu. Tämä tapahtui samaan aikaan kuin Jyväskylän seminaarin perustaminen Suomessa. Seminaari kasvatti inkerinsuomalaisen sivistyneistön toimimaan kansan keskuudessa valistuksen viejänä. Omakielinen sanomalehdistö syntyi 1800-luvun 8

11 loppupuolella. Laulu-, urheilu- ja raittiustoiminta nostattivat ja pitivät yllä yhteisyyttä ja virittivät kansallistuntoa. Toki myös venäläiset poliittiset murrosilmiöt vaikuttivat inkeriläisten aj atusmaailmaan. Oli jakautumista uskonnollismielisiin kansallisiin ja uudistusmielisiin vakaumuksellisiin vasemmistolaisiin. Neva-lehti sosialidemokraattisena raatajaväen lehtenä, suhtautui uskontoon ja kansallistunteiden korostamiseen kriittisesti ja viileästi. Inkerinsuomalaisten luterilaiselle kirkolle rakentui koko Inkerinmaan kattava organisaatio. Kirkko liitti suomea puhuvat yhteen. Ensimmäisen maailmansodan aikana inkerinsuomalaisilla alueilla oli 21 maaseurakuntaa, neljä kaupunki- ja viisi kappeliseurakuntaa. Vuoden 1929 lopussa Inkerin kirkolla oli ollut 19 seurakunnan hoitajaa ja 33 seurakuntaa. Osa papistosta oli lähtöisin väestön omasta keskuudesta. 2. Ts aarinajan kuva. Venäjän Keisarinarmeijan henkivartijarykmentin ylikersantti Antti Simonpoika Jääskeläinen vuonna /908 otetussa valokuvassa. 9

12 Sortovuodet, yleislako, duuma Aivan samoin kuin venäläistämispyrkimykset vaikuttivat Suomessa luvun lopulla, niin ne vaikuttivat myös Inkerissä inkerinsuomalaisten keskuudessa. Koululaitos joutui ahtaalle. Venäjänkieltä lisättiin opetuksessa. Sen seurauksena äidinkielen opetus kärsi. Venäläistämisen paineista ja koululaitoksen vaikeuksista huolimatta inkerinsuomalaiset saivat sangen kattavan perussivistyksen. Kirjallisuus ja sanomalehdet tukivat suomenkielen taitoa. Inkerinsuomalaisten lukutaito olikin 1900-luvun alussa yleistä luvun alkuvuodet olivat Venäjällä kaoottisten tapahtumien aikaa. Oli lakkoja ja kapinointia. Tsaarin myöntämässä vuoden 1905 vallankumousjulistuksessa taattiin ihmisten perusoikeudet, mielipiteen, sanomisen ja kokoontumisen vapaudet. Venäjä sai Duuman eli kansanedustuslaitoksen vuonna Samojen uudistusten tuloksena myös Suomi autonomisena suurruhtinaskuntana sai oman kansanedustuslaitoksensa. Venäjällä aikaan saadut uudistukset paransivat olosuhteita myös Inkerin alueella. Ensimmäisen maailmansodan nälänhädän, talouselämän vaikeuksien ja häilyvän hallinnon kärjistämä tyytymättömyys tsaaria kohtaan aj oi työläiset jälleen mellakoimaan ja lakkoilemaan. Maaliskuun alkupuolella 1917 puhkesi yleislakko. Tsaari määräsi asevoimat lopettamaan lakon ja levottomuudet ja Duuman hajotettavaksi. Pietarin varuskunta nousi kapinaan, Duuma kieltäytyi hajaantumasta ja otti vallan itselleen. Tapaukset johtivat tsaarinvallan kaatumiseen ja ensin porvarilliseen vuoden 1917 helmikuun vallankumoukseen ja Kerenskin hallitukseen. Inkerinsuomalaiset uskoivat kumouksen merkitsevän tsaarillisen venäläistämispolitiikan loppua ja mahdollisuutta omaehtoiseen toimintaan. Kansalliset toiveet heräsivät. Mutta jo saman vuoden lokakuussa tapahtui bolshevikkien vallankumous ja sen mukana tulivat proletariaatin diktatuurin lait. Terrori alkaa Eila Lahti-Argutinan (200 1) mukaan terrori alkoi Neuvosto-Venäjällä kohta vuoden Lokakuun vallankumouksen jälkeen, jolloin neuvostokansalaisten niin kuin myös virkamiesten toimet säänneltiin tiukasti lukuisin lakisäädöksin ja asetuksin ja usein pelkästään puoluepäätöksin. Lait julistettiin proletariaatin diktatuurin aseiksi, poliittisen johdon menetelmäksi ja keinoksi alistaa ihmiset ja luokat työväenluokan hallitsemaan järjestykseen. Täten luotiin perusta subjektivismille syyllisyyden todisteiden arvioinnissa sekä halveksivalle suhtautumiselle esitutkimuksen ja oikeuskäsittelyjen menettelytapoihin. Stalinin aj an lainsäädännön päätehtäväksi ja tavoitteeksi tuli luokka- ja valtioetujen nimissä ihmisen täydellinen alistaminen, kirjoittaa Lahti Argutina. Uusilla laeilla ja säännöksillä viritettiin epäluuloisuus "sosiaalisesti vieraiden" luokkien ja kansanryhmien edustajia kohtaan. Määrittelyjä kehiteltiin vuoden 1926 rikoslakikokoelmaan. Vähän myöhemmin 10

13 hyväksyttiin päätös valtiorikoksista vastavallankumouksellisista ja Neuvostoliitolle erikoisen vaarallisista rikoksista maan hallintoj ärjestelmää vastaan. Vuoden 1926 lakikokoelman luku "Valtiorikokset" oli ahkerassa käytössä todellisia ja otaksuttuja vihollisia etsittäessä ja tuomittaessa. Kaikkia venäjänsuomalaisia epäiltiin vakoilusta, tihutyöstä ja vastavallankumouksellisesta nationalistisesta toiminnasta. Suomalaisia tuomittiin myös rajanylityksistä Neuvostoliiton puolelle samoin kuin paluuyrityksistä Suomeen. GPU:n mielestä suomalaiset olivat jo alkuun epäluotettavaa väkeä. Toisen maailmansodan jälkeen Venäjälle siirtyneisiin punakaartilaisiin suhtauduttiin aluksi suopeasti aateveljinä, mutta 1930-luvun puolivälillä Stalinin vainot alkoivat kohdistua myös heihin aivan samoin kuin muihinkin venäjänsuomalaisiin ryhmiin, kirjoittaa Lahti-Argutina. Toiveet kulttuuriautonomiasta murskautuvat Maan taloudellinen tilanne näytti aluksi paranevan. Inkerinsuomalaisten kansallinen toiminta virisi. Pietarissa kokoontui yli 200 edustajan yleisinkeriläinen kansalaiskokous, joka asetti toimeenpanevaksi elimeksi 27-miehisen Inkerin keskusvaliokunnan. Puheenjohtaj ana toimi mensevikkej ä kannattanut filosofian maisteri Kaapre Tynni. Toinen edustajakokous pidettiin Kansalaiskokouksissa nousivat tärkeiksi asioiksi paikallishallinnon kysymykset. Tavoitteena oli muodostaa Inkerin suomalaisten ja suomalaisenemmistöisten kuntien kunnallisliitto. Lokakuun vallankumouksessa maa sai Leninin sosialistisen hallituksen. Sekään ei välittömästi merkinnyt olojen huonontumista. Toiveet asetettiin kansanvaltaisen Venäjän tasavallan muodostamiseen, jonka hallinnossa inkeriläisillä olisi edustajansa. Toisena asiana oli kansakoululaitoksen ja Kolppanan seminaarin uudistaminen. Suunniteltiin suomenkielistä ja itsenäistä koululaitosta. Koulujen suomalaistaminen etenikin aluksi. Kolppanan seminaari sai inkeriläisten kansalaiskokouksessa valitun johtokunnan. Kesällä 1918 kyliin muodostettiin köyhälistökomiteoita, joiden tehtäviin kuului mm. maaomaisuuden uusjaon ja maataloustuotteiden pakkoluovutusten valvonta. Vähitellen inkeriläisten hankkeet joutuivat bolshevikkien silmätikuksi. Osa Suomesta kansalaissodan jälkeen Venäjälle paenneista 6000 punaisesta sijoitettiin Pietarin ympäristöön hallintotehtäviin. Bolshevikkien lupaukset maanjaosta ja rauhasta vetosivat vähävaraisiin. Inkerinsuomalaisten itsehallinnollisesta kunnallisliitosta ei tullut mitään. Bolshevikit kaatoivat hankkeen vähemmistökansallisuuden vahingollisena nationalismina. Inkeriläisliike yritti etsiä apua Suomesta, mutta Suomella oli omat pulmansa. Pohjois-Inkerin toiveet autonomiasta ja jopa Inkerin liittämisestä Suomeen eivät olleet realistisia. Suomen hallitus päätti vuonna 1919 sallia pakolaisten vapaan maahanmuuton. Alkoi vähäinen pakolaisliike Suomeen. Maasta lähtivät hallinto- ja kouluasioissa näkyneet henkilöt. Tuloksiin ei päästy myöskään pyrkimyksissä saada apua Viron tukemana. II

14 Tarton rauhassa 1920 osa Länsi-Inkeriä liitettiin Viroon. Neuvostoliiton inkerinsuomalaisille lupaamat vähemmistökansallisuksien oikeudet ja äidinkielen käyttöoikeus sisäisissä kansanvalistuksellisissa asoissa eivät toteutuneet. Heimoharrastajille Tarton rauhasta tuli ''häpeärauha", josta Suomen neuvottelijoita syytettiin inkeriläisten ja itäkarjalaisten myymisestä neuvostokurimukseen. Inkeriläisjohtaj ien hankkeet omaehtoisista, suomalaiskansallisista kulttuurilaitoksista ja yhteistoiminnasta kokivat iskun toisensa jälkeen. Ne tukahdutettiin kovin ottein. Inkerin maalaiselämä joutui kiihtyvään muutosten vyöryyn. Kirkko ja valtio erotettiin totststaan ja yksityisomaisuus julistettiin kansan omaisuudeksi. Aika oli kovan uskonnonvastaisuuden aikaa. Poliittiset ristiriidat syvenivät inkerinsuomalaisten keskuudessa. Ulkonaisen ja aineellisen myllerryksen ohella inkerijäinen väestö joutui myös henkisen pirstomisen kohteeksi. Osa väestöstä yritti sopeutua, osa tuki ja seurasi uusia vallanpitäjiä ja toinen osa oli valmis jopa ase kädessä iskemään bolshevikkeja vastaan aatteellisista ja aineellisista syistä. Kulakit Stalin lujitti otettaan luvun loppupuolella laadittiin ensimmamen viisivuotissuunnitelma, jonka tarkoituksena oli toteuttaa sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä. Päämääränä oli nopea teollistuminen ja työvoiman siirtäminen maataloudesta teollisuuteen. Vuonna 1929 alettiin toteuttaa maatalouden pakkokollektivisointia. Kulakit eli varakkaat maanviljelijät piti luokkana hävittää Kulakit luokiteltiin kolmeen ryhmään ja sen mukaisten rangaistusten ja pakkosiirtojen kohteiksi: 1) vastavallankumouksellisiin aktiiveihin, jotka oli vangittava, toimitettava keskitysleireille, jopa teloitettava, 2) suurviljelijöihin, jotka oli karkotettava pohjoisille syrjäseuduille ja 3) niihin, jotka keskitettiin siirtolaistaajamiin kotiseudun ulkopuolelle. Myöhemmin vainojen kohteeksi joutuivat myös ne, joiden omaisuutena saattoi olla yksi lehmä ja hevonen ja ne jotka harjoittivat maataloutta käyttämättä palkkatyötä. Inkerinsuomalaiset talonpojat joutuivat varallisuutensa vuoksi neuvostojärjestelmän puristukseen. He joutuivat perusteetlomien syytösten kohteiksi, heitä vangittiin, tuomittiin ja lähetettiin vankileireille pakkotyöhön. Inkerinsuomalaisten pakkosiirrot Poliittinen tilanne kärjistyi vuosikymmen vaihdetta lähestyttäessä. Vuonna 1930 annettiin paikallisille viranomaisille tehtäväksi valvoa opettajien ja työntekijöiden mielialoja ja poliittista keskustelua. Rajavartiolaitos totmtttt valtiovallan edustajille tietoja erityisesti rajavyöhykkeen paikallisen väestön poliittisista mielialoista. 12

15 Alkoivat pakkosiirrot Karkotukset ja pakkosiirrot tapahtuivat useampina aaltoina. Ensimmäiset karkotukset tapahtuivat vuosina Maatalous oli täydellisesti kollektivisoitava ja kulakit hävitettävä. Tavoitteisiin pyrittiin tehokkaasti ja kovakouraisesti. Ihmisiä vangittiin, kuulusteltiin ja tuomioita langetettiin. Kansanvihollisiksi tuomittuja kuljetettiin maan laidasta toiseen vankileireille pakkotyöhön. Tuomiot vaihtelivat viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen pakkotyöleiriä tai teloitukseen. Tuomittujen teloituspaikkana oli useimmiten Leningrad. Perheitä karkotettiin Kuolan niemimalle Hiipinän apatiittikaivoksiin ja Siperiaan. Lähdetietojen mukaan mukaan vuosina noin inkerijäistä siirrettiin pois kotiseudultaan luvun puoliväli oli uusien pakkosiirtojen aikaa. Vuonna 1935 siirrettiin 3457 perhettä eli ihmistä Suomen raj an läheisilta alueilta Venäj än sisäosiin, Tadjikistaniin tai Kazakstaniin. Heidät katsottiin kulttuurisista ja uskonnollisista syistä liittyvän suomalaiseen yhteyteen. Samaan aikaan siirrettiin Pietarin lähistöltä 7000 ihmistä Novgorodin, Arkangelin ja Vo logdan seuduille. Maaomaisuuden kollektivisointi ja yhteisomistukseen siirtäminen oli vuoteen 1936 mennessä tapahtunut 91-prosenttisesti. Oli perustettu sovhooseja ja kolhooseja. lnkerissä ja Karjalassa suljettiin kaikki suomenkieliset koulut. Kaikki mahdollinen suomenkielinen tojmmta, myös kirkollinen tojmmta lopetettiin ja toimitilat suljettiin. Lahti-Argutina (200 1 ) nimittää tätä aikaa ihmistuhon huippuajaksi. Vuoden rangaistusoperaatioista annetun rangaistusmääräyksen mukaan Leningradin läänistä piti vangita ja ampua 4000 hallituksen aggressiivista vastustajaa. Kansanviholliset jaettiin kahteen ryhmään, vihamielisiin kotiseudulleen palanneisiin kulakkeihin ja rikollisiin, jotka katsottiin ammuttaviksi ja vähemmän aktiivisiin vihamielisiin, jotka oli vangittava ja karkotettava. Yksin Pietarin läheisyydessä olevalle salaiselle Levasjovskajan (Levashovon) hautausmaalle on haudattu teloitettua. Heidän nimensä julkaistiin Pietarin sanomalehdissä 1990-luvulla. Luetteloissa oli suomalaista nimeä. Kokonaisia inkerinsuomalaisia perheitä vuotiaisiin tuhottiin. Teloitettujen lisäksi ihmisiä karkotettiin edelleen kauaksi kotiseudulta. To imenpiteet kohdistuivat erityisen ankarasti Suomen raj an lähellä asuvaan inkerinsuomalaisten ryhmään. Heidät katsottiin valtiolle vaarallisiksi. Lisäksi he olivat ilmaisseet vastentahtoisuutensa liittyä kollektiivimaatalouteen. Sama puhdistus kohdistui myös muihin minoriteettiryhmiin. Jokainen työntekijä ja hänen luotettavuutensa kartoitettiin työpaikkojen salaisiin listoihin. Nimen, syntymäajan lisäksi listassa mainitaan kotikunta ja ammatti lyhyen luonnekuvauksen kanssa. Elettiin totaalisen vainon ja pelon olosuhteissa. Virallinen politiikka ja muu aineisto sen sijaan kertoi ihannoivasti kansan työsaavutuksista ja kansan yhteisestä innosta. 13

16 Inkerinsuomalaiset toisen maailmasodan uhreina Toisen maailmansodan aikana inkerinsuomalaisten kärsimykset jatkuivat. Saksalaiset piirittivät Leningradia 900 päivää. Inkeriläisiä jäi saksalaisten piirittämään Leningradin mottiin. Maaliskuun lopulla 1942 toteutettiin Pohjois-Inkeristä ja Leningradin saarrosta löytyneiden epäluotettaviksi katsotun inkeriläisen, pääasiassa vanhusten, naisten ja lasten erityissiirto Laatokan yli Krasnojarskiin, mistä proomut kuljettivat väen Levajokea myöten pohjoiseen. "Eiämäntieksi" kutsuttu kuljetus jatkui härkävaunuissa Siperiaan. Lähes kuukauden kestävän matkan aikana muutenkin heikossa kunnossa olevia vanhuksia ja lapsia kuoli suuri määrä. Talvioloissa ruumiit heitettiin kulkevasta junasta radan varteen tai purettiin asemilla joukkohautoihin vietäväksi. Ihmisiä ripoteltiin laajalle alueella niin, että heidän kosketuksensa toisiinsa olisivat mahdollisimman vähäiset. Lisäksi raskas työ kaivoksissa vaati veronsa. Ihmiset sairastuivai ja kuolivat. Sen paremmin ei käynyt Leningradin piiritykseen jääneillekään. Suuri osa kuoli kylmään, nälkään ja tauteihin. Myös Puna-armeijan palveluksessa olleet venäjänsuomalaiset asevelvolliset ja rintamamiehet kuljetettiin vuonna 1942 Stalinin ohjeiden mukaan 12 muun kansallisuuden edustajien kanssa piikkilankoj en taakse Siperiaan NKVD:n työkolonniin metsä-, hiili-, kaivos- ja rakennusalan pakkotyöleireille. Saksalaisten valloittaessa Inkerinmaan sen väestö eli aluksi parantuvien olosuhteiden toivossa. Suomalaisten pappien sallittiin liikkua saksalaisten hallitsemilla alueilla, seurakuntatoiminta virkistyi. Saksalaiset värväsivät nuorista miehistä 664 inkerinsuomalaisen pataljoonan (Er. P6), joka siirrettiin Suomen rintamalle. Lisäksi Saksaan työpalveluun otettiin 5000 miestä itätyöntekijöinä, joista 2000 miestä kuljetettiin myöhemmin Suomeen. Saksalaiset eivät kyenneet huolehtimaan siviileistä. Sodan arrnottomissa olosuhteissa inkeriläisiä uhkasi nälkäkuolema. Itä-Karjala Suur-Suomi-suunnitelmista tietoiset saksalaiset tarjosivat joulukuussa 1941 Suomeen siirrettäväksi inkeriläistä. Aluksi Suomi ei ollut kiinnostunut tarjouksesta, mutta vuonna 1942 Suomi ilmoitti Saksalle haluavansa työvoimatilanteen vuoksi nopeita inkeriläissiirtoja. Erkki Tuulen ( 1988) mukaan jatkosodan aikana vuonna 1943 siirrettiin Neuvostoliitosta saksalaisten miehittämiltä alueilta Viron kautta inkerinsuomalaista työvoimaksi Suomeen. Suomeen siirtyneiden piti allekirjoittaa paperi, jossa he ilmaisivat siirtyvänsä Suomeen vapaehtoisesti. Inkeriläisten paluu Suomesta Neuvostoliittoon tapahtunut Suomen ja Neuvostoliiton välinen aseleposopimus aiheutti inkeriläisten keskuudessa monenlaisia huhuja, pelkoa ja epätietoisuutta siitä, mikä heitä odotti. Pelot olivat aiheellisia solmitun välirauhansopimuksen 10. artiklan mukaisesti Suomi sitoutui palauttamaan Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) ylimmälle sotilasjohdolle kaikki sen hallussa olevat neuvosto- ja liittolaissotavangit samoin kuin 14

17 Neuvostoliiton ja Liittoutuneiden kansakuntien kansalaiset, jotka oli intemoitu ja tuotu Suomeen. Inkerinsuomalaiset kuuluivat tähän ryhmään. Tuhannet katsoivat ilman suoranaista painostustakin viisaammaksi ilmoittautua kotiutuviksi, jottei myöhemmin ehkä vietäisi pakolla. Heistä suurin osa palasi vapaaehtoisesti rauhansopimusten vaatimusten mukaisesti takaisin Neuvostoliittoon. Monilla ei muuta vaihtoehtoa ollutkaan. Lähes neuvostoliittolaista siviiliä palasi Suomesta kotimaahansa. Kaikki eivät olleet inkeriläisiä, vaan mukana oli myös muita neuvostokansalaisia sekä aiemmin tulleita Venäjän pakolaisia. Heille luvattiin pääsy kotiseudulleen. Näin ei tapahtunut. Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston päiväkäsky (nro 13925, ) kielsi inkerijäisiltä asettumisen entisille kotipaikoilleen. Suomesta palautetut inkerijäistä vietiin Neuvostoliiton Puolustuskomitean päiväkäskyn (No. 6973, ) mukaisesti ohi kotikontujen Jaroslavlin, Pihkovan, Kalinin eli Tverin, Novgorodin ja Velikije Lukio alueille. Valvontakomission pikaluovutusvaatimus kohdistui myös 332 suomalaisperheisiin adoptoituun lapseen. Huolimatta ottovanhempien anomuksista lapset oli luovutettava. Eräitä lapsia oli haettu heidän kodeistaan poliisivoimin keskellä yötä. Osa Suomessa olleista inkerinsuomalaisista pakeni Ruotsiin ja on jäänyt sinne, osa heistä siirtyi sieltä muihin maihin. Ruotsiin pakeni noin 5000 inkeriläistä, joista noin 500 jatkoi edelleen Kanadaan, USA:aan tai Australiaan. Heimopataljoonan sotilaat kuuluivat palautettavien joukkoon. Heidän etsintänsä pitkittyivät vuosien mittaisiksi. Monet suomalaiset auttoivat piileskeleviä inkeriläissotilaita ja järjestivät heille pakoteitä Ruotsiin. Osa Siperiaan ja Keski-Aasiaan karkotetuista inkerinsuomalaisista alkoi palata takaisin jo 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alkupuolella. Osa karkotetuista jäi karkotuspaikoille. Monet kuolivat ennenaikaisesti karkotusten vaikeissa ja raskaissa oloissa. Karkotuksesta palanneet eivät saaneet asettua entisille rakkaille kotiseuduilleen. Inkerinsuomalaiset hajautettiin näin eri puolille Venäjää. Vuonna 1949 inkeriläisiä alettiin värvätä maan eri puolilta Karjalaan. Heitä ehti muuttaa sinne yli henkeä. Sitten joukkovärväys lopetettiin. Siitä lähtien Petroskoin seutu on ollut inkeriläisten runsaimmin asuttamia alueita. Paluumuutto Suomeen InkeriJäisten kohtalot ovat koskettaneet suomalaisia sodan aikana ja kohta sodan jälkeen heidän Neuvostoliittoon palautusten aikana. lnkeriläisten kohtalot koskettavat meitä yhä niin henkisesti kuin käytännössä. Huhtikuussa 1990 presidentti Mauno Koivisto julkisti näkemyksensä, jonka mukaan Neuvostoliitossa olevia suomalaisia, käytännössä inkerinsuomalaisia voitaisiin pitää paluumuuttajina. Niin on tapahtunut. Arvioidaan, että heitä on saapunut eri puolilta Neuvostoliittoa aina Siperiasta saakka arviolta yli Heitä saapunee edelleen jonkin verran. Eräät heistä ovat menettäneet suomenkielensä. 15

18 Vierailut puolin ja toisin inkerinsuomalaisten välillä ovat lisääntyneet. Ruotsissa ja Suomessa asuvat inkerinsuomalaiset tekevät toivioretkiä entisille kotipaikoilleen, etsivät kotipaikkojaan ja tapaavat siellä olevia sukutaisiaan ja tuttaviaan. Ruotsissa ja Suomessa pitkään asuneilla inkeriläisillä ei ole tarvetta eikä halua muuttaa entisille synnyinseuduilleen. He ja heidän lapsensa ja lastenlapsensa ovat sopeutuneet uuteen maahan. Ruotsissa asuvat ovat unohtamassa vanhempiensa ja isovanhempiensa kielen. Nostalginen ja myyttinen kaipaus elävät vielä vanhempien inkerinsuomalaisten rinnassa. Kuinka kauan säilyy inkerinsuomalaisten identiteetti ja kulttuuriperintö ja niiden pohjana oma kieli, on eräs kysymys, johon vain aika antaa vastauksensa. 3. Keiton Va nhankylän palokuntalaiset paraatipuvuissaan. Viides vasemmalta on palopäällikkö Matti Jääskeläinen, To ivon setä. Kuvassa ainakin kahdeksan Jääskeläistä. Kuva otettu Muut venäjänsuomalaiset Armoa eivät saaneet muutkaan Neuvostoliitossa eläneet tai Neuvostoliittoon muuttaneet suomalaisryhmä!, mikä hyvänsä lienee 16

19 ollutkin heidän maahan muuttoosa syy ja motiivi. Kaikki venäjänsuomalaiset joutuivat kärsimysten ja tuhon kohteiksi. Eri syistä Venäjällä asuneita ja sinne muuttaneita venäjänsuomalaisia harvennettiin NKVD:n asetuksilla vuosina Eila Lahti Argutinan mukaan inkerinsuomalaisten lisäksi pietarinsuomalaiset, muurmanninsuomalaiset, punaiset suomalaiset, laittomasti rajan ylittäneet ja amerikansuomalaiset joutuivat vainojen ja pakkosiirtojen kohteeksi. Heidät kuljetettiin Karjalaan Äänisen takaisille seuduille, josta edelleen kauemmaksi aina Siperiaan saakka. Karkotetut talonpojat eivät saaneet järjestää elämäänsä uusillakaan paikoilla tottumaansa malliin karkotetun kulakkiperheen asuinalueeksi määrätyn Uralin alueen toimeenpanevan komitean tekemän päätöksen mukaan kulakit oli luokkana likvidoitava. Heidät oli sijoitettava Uralin alueen vähän asutuille pohjoisille seuduille. Kulakit eivät saisi kartuttaa omaisuuttaan eikä heillä saisi olla vaikutusta paikalliseen väestöön. Heiltä tulisi poistaa kaikki mahdollisuudet perustaa omia talouksiaan tai tulla toimeen itsellisesti. Työkykyisistä kulakeista piti tulla pysyvästi metsätyöläisiä. Lahti-Argutinan mukaan tämä käytäntö oli yleispätevää koko maassa. Siirtojen ja terrorin kohteeksi joutuneiden määrät Kohta sodan jälkeen ja vielä pitkään rauhan aikana inkerinsuomalaisten tilanteesta Suomessa vaiettiin. InkeriJäisten olosuhteita käsittelevät kirjat olivat maassamme sodan jälkeen kiellettyjä. Inkeriläisiin kohdistuneesta terrorista ei ilmeisesti tiedetty muissakaan länsimaissa. Petroskoissa vuonna 1987 ilmestynyt Punalippu (myöhemmin Carelia) julkaisi Inkeristä kertovan teemanumeron. Vasta sen jälkeen inkeriläiskysymyksistä on puhuttu avoimesti. Karkotettujen, siirrettyjen ja teloitettujen inkerinsuomalaisten määristä esiintyy kirjallisuudessa osin vaihtelevia lukuja. Seuraavassa Inkerinsuomalaisiin kohdistuneista vainoista eri lähteistä kokoamani luvut yhteenvetona. Karkotukset ja siirrot Karkotetut vuosina Rajan läheisten alueiden karkotukset 1935 Pietarin ympäristön karkotukset I 935 Pietarin piirityksestä pakkoevakouointi 1942 Suomalaispataljoona ErP Työpalveluun Saksaan Vuosina siirto Suomeen Karkotettuja ja siirrettyjä yhteensä Lukumäärä Terroritoimenpiteet Rangaistukset ja teloitukset Levashovon haudatut (Huom. Levahsovon luetteloissa on inkerinsuomalaisten lisäksi myös muita venäjänsuomalaisten nimiä.) 17

20 Hajaotettu kansa Paluu takaisin kotiseudulle oli nimellistä. Inkerinmaa pysyi inkerinsuomalaisilta pitkään suljettuna. Vain pieni osa on kyennyt historian eri vaiheissa palaamaan entisille asuinseuduilleen. Anni Jääskeläisen tutkiman suvun jäsenet asuvat Ruotsissa, Virossa, Siperiassa, Venäjän Karjalassa ja paluumuuton jälkeen enevässä määrin Suomessa, vaikka he toistuvasti yrittivät palata kotikonnuilleen I 930- ja luvuilla. Inkerinmaalla arvioidaan nykyisin asuvan inkerinsuomalaista. 18

21 JÄÄSKELÄI NiiN 4. Jääskeläisten sukuvaakuna JÄÄSKELÄISTEN SUKU Sukuvaakuna Jääskeläisten laaja suku asui Keiton seurakunnan kylissä. Keiton seurakunta on perustettu Ensimmäinen maininta rippiki1:jojen mukaan Kellossa asuneesta Jääskeläinen-nimisestä on vuodelta Jääskeläisen suvun sukuvaakunaan on aiheen antanut kirjailija Lempi Jääskeläinen ja vaakunan suunnitellut vuonna 1961 taiteilija Olof Erikson. Alaosa kuvaa Vuoksea. Kolme ohrantähkää keskellä kuvaa suvun Karjalan, Savon ja Inkerin haaroja. Taustana 1600-luvun sotamiehen viitta ja sen edessä kypärä kuvaavat sukutarinan hakkapeliittaa, ratsumies Tuomas Jääskeläistä, joka oli lähtenyt 30-vuotisen sodan aikana.lääskistä, missä kotitalo oli hävitetty ja asettunut Parikkalaan Joukionsalmelle, mikä muistutti Yuoksea. Ylinnä taruhevonen Pegasos kertoo sukutarinaa. Keiton alue sijaitsi Nevajoen pohjoispuolella Pietarista itään. Kt:lton seurakunnassa oli 36 kylää. Maasto oli rauhallisen kumpuileyaa, harjuista hiekkamaata. Harjuja ei enää ole, ne on käytetty maansiirtoina rakentamiseen. Vanhastakylästä Toivon kotoa oli noin 15 km Pietarin keskustaan ja lähimpään Pietarin esikaupunkiin noin 10 km. Kylässä oli silloin 114 taloa, joista viidessä asui venäläisiä. Osa suomea puhuvista ei osannut venäjää ollenkaan. 19

22 5. Toivo Jääskeläisen isovanhemmat Simo Matinpoika Jääskeläinen ja vaimonsa Helena sekä Toivon äiti Katarina.1ylissään eräs lapsensa. Keskellä Toivon serkku. Kuva otettu Sukukuva Kirjan kannen vuonna 1921 otetussa Jääskeläisen sukukuvassa ämmä eli perheen mummo Helena Jääskeläinen istuu kuvan keskellä. Hänellä on yllään Keiton kansallispuku, jota myös on kutsuttu savakon puvuksi, ruudullinen hame ja valkoinen pusero, päässään "pääsin", joka kuului 20

23 vanhemman naisen pukuun. Hiukset on pääsimen alla kierretty sykeröksi. Myös muilla kuvan naisilla on ikäänkuin sarventyngät päähineen alla. Helena-mummolla on ympärillään seitsemän poikaansa perheineen, kaikki niin lapset kuin aikuiset huolellisesti puettuina parhaimpiinsa. Tämä suvun arvokas kuva on otettu Toivon syntymäkodin Eskalmattilan sisäkäytävällä. Ukki Simo Jääskeläinen oli silloin jo kuollut. Mummon pojista kahdeksas Aleksanteri oli myös jo kuollut. Helena Jääskeläinen oli kylän näkyviä emäntiä. Hänen neuvojaan ja apuaan tarvittiin koko kylässä etenkin silloin, kun kylässä pidettiin suuria pitoja, häitä tai hautajaisia. Helena oli emännöinyt Eskalmattilan taloa vuoteen 1931 saakka. Sitten hän asui poikansa Simon perheen ja Simon Juhana-pojan kanssa. Kun Simo ja Juhana (Van ja) vangittiin kesäkuun alkupuolella 1931, Helena sairastui ja joutui vuoteen omaksi. Vangitsemisen jälkeen jo samana kesänä tapahtui Simon perheen karkotus Kuolan niemimaalle Hiipinään Kirovskin kaupunkia rakentamaan. Sairasta mummoa sinne ei viety. Hänet oli siirretty sänkyineen hänen vanhimman poikansa Matin perheeseen. Helena-mummo eli viimeisen vuotensa sänkypotilaana ja kuoli Muutamaa päivää ennen kuolemaansa hän oli kutsunut lastenlapset sänkynsä viereen ja siunannut heidät jokaisen erikseen kätten päälle panolla ja Herransiunauksella. Toivokin oli saanut Mummonsa siunauksen. Stalinin vainot Vangitsemiset, perusteetlomat syytökset, tuomiot ja karkotukset koskettavat kaikkia suuren perheen jäseniä. Osa palaa Siperiasta ja Keski Aasiasta sodan jälkeen takaisin maan eri puolille, suurin osa Itä-Karjalaan. Suurin osa ei palaa koskaan. Vanhemmat karkotetuista ovat kuolleet ja haudattu kauas karkotuspaikkojen multiin. Osa karkotetuista on sopeutunut asumaan uusilla alueilla. Eräs osa Siperian karkotusalueilta on saapunut paluumuutlajina Suomeen. Jääskeläisen perheen pojat ja heidän perheensä joutuivat menettämään omaisiaan teloituksissa, kärsimään pakkosiirtolaisina, pakolaisina ja vankiloissa vain siitä syystä, että he kuuluivat inkerinsuomalaisten etniseen ryhmään. Simo Matinpoika ja Helena Jääskeläisen perhe Helena Juhanantytär Jääskeläinen omaa sukuaan Ronkonen oli syntynyt Jaanilankylässä. Hänet oli vihitty avioliittoon Simo Matinpoika Jääskeläisen kanssa. Simo-ukki oli kuollut Helenamummo eli sen jälkeen leskenä. Heidän lapsensa ja lastenlapsensa: 1. Matti Simonpoika Jääskeläinen, syntynyt , kuvan vasemmalla laidalla istuu samassa rivissä äitinsä eli Mummon kanssa. Hänet oli vihitty avioliittoon Susanna Juhanantytär Puukkosen kanssa, joka oli syntynyt Parille oli rakennettu iso talo ulkorakennuksineen kivenheiton päähän vanhasta kotitalosta. Matti oli 21

24 maanviljelijä, mutta sen ohella hän teki puusepän töitä omassa pihassaan, tilauksesta myös muille kyläläisille. Hänen käsistään syntyivät niin kärryt pyörineen kuin akkunoiden raamit ja kaikenlaiset muut tarvekalut. Matti oli myös kurssin käynyt palomies. Hän orgamso1 Keittoon vapaaehtoispalokunnan ja oli sen päällikkönä vuoteen 1932 saakka. Matti Jääskeläinen oli joutunut vallankumouksen jälkeen ensimmäisten 20 panttivangin joukossa Pähkinälinnan vankilaan, kun kelttolaisilta vaadittiin aseitten luovutusta. Kelttolaiset luovuttivat aseensa ja pääsivät kolmen viikon vankeuden jälkeen vapaiksi. Seuraavan kerran Matti vang1tt11n vuonna 1932 ja tuomittiin kahdeksi vuodeksi pakkotyöhön nostamaan turvetta Sinaviansuolle. Vuoden 1935 kevään joukkosiirroissa hänet perheineen karkotettiin Keski-Aasiaan pumpuliviljelyksille Pahta-Aralin sovhoosiin. Hän menehtyi siellä 60- vuotiaana jo Hänen vaimonsa Susanna karkasi Matin kuoleman jälkeen Keski Aasiasta, pääsi Keittoon ja kuoli siellä pakolaisena Matti Simonpoj an ja vaimonsa Susannan lapset: 1.1 Simo Matinpoika Jääskeläinen, syntynyt Vanhassakylässä. Hänen vaimonsa Anna Simontytär o.s. Anttonen ei ole valokuvassa. Pari oli muuttanut Rääpyvän seurakuntaan MiinaJan kylään maanviljelijöiksi. Heillä oli tytär Elina. Perhe karkotettiin 1935 Keski-aasiaan. Perhe karkasi sieltä seuraavana vuonna ja palasi kotipuoleen. Simo oli joutunut heti kiinni ja hänet karkotettiin uudestaan. Toivo on jälkeenpäin kuullut, että Simo on kuollut Kaukoidän keskitysleirillä. Simon vaimo Anna ja parin tytär Elina olivat kuolleet karkotuspaikalla. 1.2 Juhana Matinpoika Jääskeläinen, syntynyt Vanhassakylässä, avioitui Susanna Juhanantytär Mehiläisen kanssa vuonna Pari rakensi oman talon Vanhaankylään sen kaupungin puoleiseen päähän, Hölmöläksi sanottuun. Perheeseen oli syntynyt yksi poika ja kolme tytärtä. Juhana tunnettiin kunnon miehenä ja ehdottoman raittiina. Hän ennätti hoitaa Vanhankylän kirkonmiehen tointa pari vuotta ennen kuin hänet vangittiin vuonna 1933 tai 1934 ilman kirjeenvaihto-oikeutta. Hänestä ei ole kuultu sen jälkeen Pietari Matinpoika Jääskeläinen, syntynyt Vanhassakylässä. Avioitui Anna Huuhkan kanssa vuonna Pari rakensi talonsa Juhana-veljensä talon viereen Hölmölään. Heille syntyi kaksi tytärtä Lilja ja Raili. Pietari sai perheineen elää kodissaan vuoteen Sota-aikana perhe siirrettiin Siperiaan. Pietari oli kuollut siellä 56-vuotiaana Hänen vaimonsa Anna ja tyttäret palasivat myöhemmin kotipuoleensa Keittoon Anna Matintytär Jääskeläinen, syntynyt avioitui Virkkilän kylään Simo Pukin kanssa. Heille syntyi yksi tytär Elma. Anna oli kuollut rintasyöpään vuonna Elma oli kuollut Latviassa 1980-luvulla Helena Matintytär Jääskeläinen, syntynyt , avioitui leskimies Juhana Jääskeläisen kanssa omaan kylään. Heille syntyi ainakin yksi poika, Eino. Aviopuoliso Juhana vangittiin ja hän jäi sille 22

25 tielleen. Helena joutui poikansa Einon kanssa sota-aikana Siperiaan. Helena oli palannut Siperiasta Petroskoihin ja kuollut siellä Jalmari Matinpoika Jääskeläinen syntynyt , asui kotonaan ja kävi kaupungissa töissä. Joutui perheensä mukana Keski Aasiaan vuonna Hänkin karkasi sieltä jo seuraavana vuonna. Hän kuoli Kellossa takaa-ajettuna pakolaisena 22-vuotiaana vuonna Hilma Maria Matintytär Jääskeläinen oli syntynyt Hän joutui pakkosiirretyksi perheensä mukana Keski-Aasiaan Hän oli karannut sieltä kotipaikalleen. Hän oli kyennyt saamaan itselleen jonkinlaisen oleskeluluvan. Hän asui Helena-siskonsa luona ja työskenteli linja-auton rahastajana. Hänet pakkoevakuoitiin vuonna 1942 Siperiaan, missä on avioitunut naapurikylän pojan Pekka Riikosen kanssa. Perheen tytär Hilma oli kuollut Petroskoissa Katarina (Kati) Matintytär Jääskeläinen syntynyt Katariina on joutunut kulkemaan Keski-Aasiat ja Siperiat. Hän oli pysynyt naimattomana. Kati on perinyt isältään ja veljiltään kirvesmiehen taidot. Kati asui Petroskoissa. Tuli paluumuuttaj ana Suomeen luvulla ja asui Lahdessa. Kati kuollut Aleksanteri Matinpoika Jääskeläinen, syntynyt Vanhassakylässä. Karkotettiin Aasiaan. Palasi sieltä. Hän oli kuollut Pietari-veljensä luona Aleksanteri ei ole kuvassa. 2. Pietari Simonpoika Jääskeläinen, syntynyt Vanhassakylässä. Pietari on kuvan oikeassa laidassa tyttärensä Elsa polviensa välissä. Pietari vihitty avioliittoon Katarina Jaakontytär Mutkarin kanssa, joka syntynyt Kankurinmäenkylässä. Pietari oli mennyt ottopojaksi Taurunkylään lapsettomalle Multiaisen avioparille. Työtä oli tehty ahkerasti, maatalon asiat oli hoidettu hyvin ja oli eletty sen aj an mittapuun mukaan vauraasti. Kun ensimmäisiä kulakkeja perheittäin karkotettiin Keitosta vuonna 1931, olivat nämä Taurun tahvalaiset ensimmäisten joukossa ja joutuivat Siperian kultakaivoksille Jenisseijoen varsille. Muutaman vuoden kuluttua Pietari ja hänen poikansa Simo ja Pekka vangittiin siellä. Pojista Pekka pääsi kuulustelujen jälkeen murtuneena muun perheen joukkoon. Pietari ja Simo joutuivat Siperian vankilaan, mistä eivät koskaan palanneet. Pietarin vaimosta Katarinasta tiedetään, että hän oli kuollut Siperian karkotuspaikalla vuonna Jaakko Pietarinpoika Jääskeläinen, syntynyt Taurunkylässä, vihitty avioliittoon Helena Paavontytär Huuhkan kanssa, joka syntynyt Kannistonkylässä. Jaakon perheelle oli rakennettu talo Sanetkan kylään Leningradin liepeille. Jaakon tarkoituksena oli jatkaa maanviljelijänä, mutta aika muutti suunnitelmat. Jaakko oli saanut työpaikan kaupungin palokunnassa Juvun alussa Jaakko oli joutunut käymään useamman kerran Valtion poliisin GPU:n kuulusteluissa. Kerran taas kutsun saatuaan hän oli katsonut parhaimmaksi valita kahdesta pahasta toisen, joko 23

26 joutua Siperian vankileirille ja menehtyä sinne tai jättää vaimonsa ja kaksi lastaan ja yrittää salateitse Suomeen. Pako oli onnistunut. Hän oli Suomessa erilaissa töissä mm. Viipurissa. Hän osall istui siellä inkeriläisten toimintaan. Hän oli taistellut sorretun Inkerin ja Itä Karjalan vapauden puolesta Suomen armeijan sotilaana talvi- ja jatkosodassa. Hän oli kaatunut taistelulähettinä Itä-Karjalassa 38- vuotiaana Hänet on haudattu Hietaniemen sankarihautaan. Jaakon vaimo Helena oli joutunut kuulusteltavaksi, mutta hän oli aina sanonut, ettei tiedä mistään mitään. Hän joutui ns. "Elämäntietä" evakkoon Siperiaan lastensa Ainon ja Jalmarin kanssa. Aino syntynyt Taurulla ja elää nykyisin Suomessa. Jalmari Jaakonpoika syntynyt , kuollut Simo Pietarinpoika Jääskeläinen, syntynyt , vihitty avioliittoon Maria Matintytär Hännikäisen kanssa, joka syntynyt pienessä Manuskalassa. Aviopari asui yhdessä Pietarin vanhempien kanssa. He joutuivat pakkosiirretyiksi muun perheen kanssa Siperiaan. Siellä Simo oli vangittu ja oli saanut jakaa isänsä kanssa saman kohtalon, eli molemmat joutuivat Siperian vankilaan eivätkä koskaan palanneet, niin kuin edellä isän kohdalla on kerrottu. Simon poika Sulo Pietari syntynyt Taurulla. Hänen vaimonsa Maria elää vielä ja asuu Petroskoissa Juhani Pietarinpoika Jääskeläinen, syntynyt Taurunkylässä. Hänet vihitty avioliittoon lsossakyrössä Suomessa Martta Linnea Salorue o.s. Kaiken kanssa, syntynyt Kun Juhani oli tullut passilla Suomeen vuonna 1925, hän oli muuttanut syntymäaikansa uuden luvunlaskun mukaiseksi Hän oli päässyt ylioppilaaksi Käkisalmen yhteiskoulusta. Hän oli suorittanut teologisen tutkinnon ja vihitty papiksi Viipurin tuomiokirkossa. Hän oli työskennellyt pappina Tohmajärvellä, Värtsilässä, Savonrannassa, Karstulassa, Hankasalmella ja Janakkalassa. Jatkosodan aikana hän oli toiminut JR 50. Pataljoonan sotilaspastorina Itä-Karjalassa, jossa joutui yllättäen kohtaamaan Punaarmeijassa taistelleen ja suomalaisten vangiksi joutuneen serkkunsa Toivo Jääskeläisen. Myöhemmin Juhani oli toiminut Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton palveluksessa vuosina Hänet oli lähetetty vuosina saksalaisten valtaamalle alueelle Inkeriin heimonsa pariin sielunpaimeneksi julistamaan Jumalan sanaa. Hän oli mukana toteuttamassa inkeriläisten joukkosiirtoa Suomeen. Sodan jälkeen Juhani oli jatkanut opintoj aan, antanut saamanaäytteet ruotsinkielellä ja suorittanut kasvatusopin tutkinnon. Hän oli toiminut Luumäen kirkkoherran virassa ja uskonnon opettajana Luumäen keskikoulussa ja Taavetin lukiossa. Eläkkeelle päästyään hän muutti Lahteen. 73-vuotiaana hän väitteli tohtoriksi eräänä Suomessa vanhimmista väitelleistä.väitöskirja käsitteli Inkerin kirkon vaiheita 24

27 sekä sen lopullista tuhoa Teologian tohtori Juhani Jääskeläinen kuoli Lahdessa Juhani Pietarinpoika Jääskeläiselle ja vaimolleen Linnealle syntyi kolme poikaa ja kaksi tytärtä Esko Pietari Juhaninpoika Jääskeläinen, syntynyt Tohmajärvellä, kuollut hukkumalla Hl.Koskella Matti Juhani Juhaninpoika Jääskeläinen, syntynyt Savonrannassa. Hän on filosofian maisteri ja elää Helsingissä. Hänen vaimonsa Birgitta omaa sukuaan Gillberg, syntynyt Parilla lapset Kristina, syntynyt Helsingissä, Mikael syntynyt Tampereella Lotta Inkeri Henrietta Juhanintytär Papp, syntynyt Karstulassa. On naimissa unkarilaisen, musiikin lehtori Akas Pappin kanssa. Lotta on sairaanhoidon opettaja ja työskentelee Jyväskylässä. Heillä lapset, Anthony syntynyt Amerikassa ja Aranka Lisa, syntynyt myöskin Amerikassa, asuvat nykyisin Jyväskylässä Mirjam Linnea Katarina Juhanintytär Jokiranta, syntynyt Hl. Koskella. On teologian kandidaatti. Hän on naimisissa rehtori Olli Taneli Jokirannan kanssa. Perhe elää Elimäellä. Parilla lapset Hannu Esko, syntynyt Elimäellä, Ilona Katarina syntynyt Elimäellä ja nuorin Jarko Osmo Pietari Juhaninpoika Jääskeläinen, syntynyt Hankasalmella, on valtiotieteen kandidaatti. Hänen vaimonsa Liisa on omaa sukuaan Hujala. Heidän lapsensa Anna Maria syntynyt Helsingissä, Silja Linnea syntynyt Helsingissä ja nuorin Jaakko Pietari Pietarinpoika Jääskeläinen, syntynyt Taurunkylässä. Hän joutui muun perheen mukana pakkosiirretyksi Siperiaan. Siellä hänet vangittiin ja hän joutui käymään läpi raskaat kuulustelut. Hän pääsi kuitenkin muun perheensä luokse. Hän kuoli poikamiehenä Siperiassa 35-vuotiaana vuonna Matti Pietarinpoika Jääskeläinen, syntynyt Taurunkylässä. Karkotettiin muun perheen mukana Siperiaan. Oli avioitunut siellä, hänen vaimonsa etunimi ollut Liisa. Heillä ollut ainakin kaksi lasta poika ja tytär. Matin perhe oli muuttanut sodan jälkeen Petroskoihin. Matti oli kuollut siellä 65-vuotiaana Eeva Pietarintytär Jääskeläinen, syntynyt Taurunkylässä. Avioitunut Siperiassa Ivanov-nimisen miehen kanssa. Mies kuollut. Heillä Toivon tietojen mukaan ollut kaksi poikaa, jotka ovat asuneet Petroskoissa Elsa Pietarintytär Jääskeläinen, syntynyt Av ioitui Siperiassa Iljahov-nimisen miehen kanssa. Eronneet. Elsa oli muuttanut sodan jälkeen Petroskoihin poikansa Yiktorin kanssa. Elsa kuollut Petroskoissa 66-vuoden ikäisenä vuonna Helena Pietarintytär Jääskeläinen, syntynyt Taurunkylässä. Joutui Siperiaan ja palasi sodan jälkeen Petroskoihin, missä elänyt naimattomana ja kuollut siellä. 25

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ.

SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. SUN U ITAI- ELI PYHÄKOULUT INKERISSÄ. Juuso Mustonen. Kohta valtaan päästyään aloittivat bolshevikit kiivaan taistelun uskontoa vastaan. Ensimmäisenä tehtävänä tässä taistelussa oli kirkon erottaminen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon

Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon Tyyne Martikainen Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon Että ketään heistä ei unohdettaisi Siirtolaisuusins tuu Turku Copyright Tyyne Mar kainen & Siirtolaisuusins tuu Julkaisija: Siirtolaisuusins tuu Eerikinkatu

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Tiivistelmä V. Musajev. Inkerin poliittiset vaiheet 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla.

Tiivistelmä V. Musajev. Inkerin poliittiset vaiheet 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla. Tiivistelmä V. Musajev. Inkerin poliittiset vaiheet 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvulla. Tässä kirjassa puhe on Inkerinsuomalaisten ja muiden Inkerinmaan suomenkielisten kansojen historiasta 1800-luvun

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.

Jehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit. Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni.

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni. Jarmo Sivusaari Jarmo Erkki Sivusaari syntyi 19.7.1933 Vaasassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan Yhteiskoulusta 1954 ja suoritti merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaopistossa. Sitä ennen, jo 16-vuotiaana,

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot