Tilinpäätös ja toimintakertomus. Haapajärvellä on hyvä Asua Elää Yrittää Harrastaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös ja toimintakertomus. Haapajärvellä on hyvä Asua Elää Yrittää Harrastaa"

Transkriptio

1 Tilinpäätös ja toimintakertomus Haapajärvellä on hyvä Asua Elää Yrittää Harrastaa 2013

2 TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Yleistietoja Henkilöstötilinpäätös Toiminnan ja talouden kehitys * Yleinen talouden kehitys 18 * Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 19 * Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon 20 * Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitarkastelu 23 * Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot * Haapajärven Kehityskeskus Oy * Haapajärven Lämpö Oy * Haapajärven Vesi Oy * Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Konsernivalvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Toteutumisvertailut 2.1 Käyttötalouden ja toiminnan toteutuminen 35 * Tarkastuslautakunta 40 * Hallintopalvelut 42 * Sivistyspalvelut 49 * Tekniset palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Toteutumayhteenveto Tilinpäätöslaskelmat * Tuloslaskelma 94 * Rahoituslaskelma 95 * Tase 96 * Kokonaistulot ja -menot Konsernitilinpäätös * Konsernituloslaskelma 101 * Konsernirahoituslaskelma 102 * Konsernitase Liitetiedot 105 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia ja vastattavia koskevat liitetiedot 1

3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt 6. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä * Tilinpäätöksen allekirjoitus 126 * Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset * Luettelo käytetyistä tilikirjoista 127 * Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 127 * Luettelo käytetyistä tositelajeista 128 Kaupunginhallitus

4 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli jälleen uuden luottamushenkilökauden aloitusvuosi. Tammikuussa kaupunginvaltuusto teki lukuisat valinnat luottamustehtäviin. Myös viranhaltijajohdossa vaihtui tekijä: allekirjoittanut aloitti vuoden alussa määräaikaisissa tehtävissä ja heinäkuun alussa vakinaisena viranhaltijana. Kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni edellisvuodesta merkittävästi, vaikka talousohjelman laadinta käynnistettiin jo kevään aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousohjelman marraskuussa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vuosikate on -1,6 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä -2,9 miljoonaa euroa. Keskeisin syy taloudellisen tilanteen heikkenemiseen olivat sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen maksuosuus kasvoi edellisvuodesta 12,3 % eli 3,4 miljoonaa euroa. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat erikoissairaanhoidossa, vastaanottopalveluissa, vanhusten koti- ja asumispalveluissa sekä vuodeosastohoidossa ja erityisryhmien asumispalveluissa. Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä kaupungin ja kuntayhtymän välillä kustannusnousun hillitsemiseksi. Yhteistyötä on jatkettava entistä pontevammin, jotta kustannusten nousu saadaan laskettua valtakunnalliseen noin 2-3 %:n vuotuiseen kasvuun. Selänteen kuntayhtymähallitus päätti loppuvuodesta aloittaa koko kuntayhtymää koskevan kehittämistyön, jonka tavoitteena on saada kustannuskehitys hallintaan keskimääräiselle nousu-uralle. Kuluvan vuoden aikana kaupungin talousohjelmaa on tarkistettava myös kaupungin omien toimintojen osalta, mutta erityisesti peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toimintaan on saatava toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Kertomusvuotta leimasivat myös valtakunnalliset kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukset. Vuoden aikana annettiin lukuisia lausuntoja lakiluonnoksista ja muista selvityksistä. Uusi kuntarakennelaki tuli voimaan kesällä ja sen mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa, että Haapajärvi tekee lain vaatiman selvityksen neljän naapurikunnan kanssa. Selvityksen tekemistä ei kuitenkaan aloitettu, koska sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelakiuudistus ei edennyt valtakunnan hallituksen suunnittelemalla tavalla. Maankäytön suunnittelu on olennainen kuntien kehitystyön väline. Osayleiskaavan valmistelu saatiin vuoden aikana loppusuoralle ja se hyväksyttäneen kuluvan vuoden aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä myös maapoliittisen ohjelman sekä maankäyttösuunnitelmat muutamalle kylälle. Savimäenpuhdon uuden omakotialueen rakentamisen aloittamista valmisteltiin yhteistyössä lämpöyhtiön kanssa. Alueelle tulee kaukolämpö, joka on jopa valtakunnankin mittakaavassa edullista. Ouluntien teollisuusalueen viimeistelytöitä tehtiin vuoden aikana. Uusi alue on merkittävä parannus paikkakunnalla tarjottaviin yritysten toimintaedellytyksiin. Uudelle alueelle voi sijoittua jopa suuriakin teollisuusyrityksiä. Haapajärvelle suunniteltiin vuoden aikana myös tuulimyllyjen rakentamista ja Kopsan kultakaivoksen avaamista. Molemmat hankkeet tuovat mukanaan paikkakunnalle uutta toimeliaisuutta, mutta vaativat asukkailta myös sopeutumista. Hankkeissa tulevat vastaan myös ympäristöasiat, jonka vuoksi niihin liittyy runsaasti ympäristölainsäädännön mukaisten selvitysten tekemistä. 3

5 Kaupunki on tehnyt määrätietoista työtä liikekeskus Haavikas hankkeen toteuttamiseksi. Kaupunki on ostanut kiinteistöyhtiön osakkeita, jotta jatkosuunnitelmia on helpompi toteuttaa, kun osakkeet ovat yhden omistajan hallinnassa. Kiitos kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille mukavasti alkaneesta yhteistyöstä. Tekemistä ja haasteita meillä tulee riittämään eri osa-alueilla myös kuluvana vuonna. Juha Uusivirta 4

6 1.2 Yleistietoja Tilastotietoja Perustettu 1838 Kauppalaksi 1967 Kaupungiksi 1977 Pinta-ala; maata790 km 2 vettä 24 km 2 Veroprosentti 21 % Toimintatuotot 8,6milj. Toimintamenot 54,9 milj. Asukasluku Työttömyys% 10,8 Työvoima 3135 Elinkeinojakauma % Alkutuotanto 11,1 Jalostus 26,0 Palvelut 61,5 Tuntematon 1,3 Valtuutettujen paikkajakauma puolueittain KOK KESK VAS PS KD SDP Valitsijayhdistys E58 1 YHT

7 Kaupunginvaltuuston jäsenet valtuustokaudella Puheenjohtaja Isola Sanna, Kesk. I varapuheenjohtaja Hjelm Jukka-Pekka Kok II varapuheenjohtaja Finnilä Veikko, Kesk. Ahola Samuli, Kok. Ampula Hanna. Kesk Ekman Veikko, Kesk. Hautakangas Risto, Kesk. Isoniemi Esko, Kesk Jyrinki Klaus, Kesk Kananen Unto, Kesk. Kärkkäinen Anniina, Kesk Lapinoja Esko, Kesk. Myllylä Teija, Kesk. Mäntylä Mauri, PS Nahkanen Jari, SDP Nevasaari Anne, SDP Nikula Maarit, SDP Niska Maritta, SDP Paananen Teijo, SDP Puputti Vesa, valitsijayhdistys E58 Puranen Reijo, SDP Ranua Paavo, Kesk Reponen Terttu, Vas. Ristolainen Matti, PS Vainio Mikko, Kesk Viitala Matti, PS Vitakoski Ari, Kesk Kaupunginhallituksen jäsenet Puheenjohtaja Myllylä Teija, Kesk. I varapuheenjohtaja Nahkanen Jari, SDP II varapuheenjohtaja Jyrinki Klaus, Kesk. Jäsenet Ampula Hanna Kesk Ekman Veikko, Kesk Hautakangas Risto, Kesk. Mäntylä Mauri, PS Nikula Maarit, SDP Niska Maritta, SDP Lautakuntien puheenjohtajia Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Teijo Paananen, SDP Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Unto Kananen, Kesk. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Reijo Puranen, SDP Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Helka Pekonen, Kesk. Tilivelvolliset Kaupunginhallitus Lautakunnat Kaupunginjohtaja Talousjohtaja- ja hallintojohtaja Päävastuualueiden johtajat 6

8 Kaupunginvaltuuston päätöksiä vuonna 2013 Kaupunginvaltuusto Luottamushenkilövalinnat eri toimielimiin Hyväksyttiin kaupungin lakimääräisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaiseminen julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla internetissä sekä tarvittaessa Maaselkälehdessä. Hyväksyttiin kaupunginvaltuuston koollekutsuminen kuntalaissa ja valtuuston työjärjestyksessä säädetyssä järjestyksessä. Myydään tila Kuusisto RN:o 5:47, kiinteistötunnus , ja tilalla olevat rakennukset Jari Kukkolalle euron kauppahinnalla. Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet. Merkittiin tiedoksi palaute vuoden 2011 arviointikertomuksesta. Jari Nahkasen aloite Linnintien kadun valaisemisesta Jari Nahkasen aloite tehdä selvitys ensihoidon siirtämisestä PPshp:stä Keski-Pohjanmaan sh-piiriin Esko Lapinojan aloite kiertävästä äänestysautosta ennakkoäänestyksen aikana Haapajärven sivukylille Vesa Puputin aloite monitoimipuiston rakentamisesta testamenttirahoilla Mauri Tenkulan aloite luonnonkukkaniityn perustamisesta Kaupunginvaltuusto Hyväksyttiin Haapajärven kaupungin omavelkainen takaus Vesikolmio Oy:n lainalle. Vesikolmio maksaa takausprovisiota takauksesta 0,5 %. Valittiin tarkastuslautakunta toimikaudeksi Hyväksyttiin lausunto kuntarakenneluonnoksesta. Reijo Purasen aloite palkata työttömistä 2 omaishoitajan lomittajaa Kaupunginvaltuusto Hyväksyttiin että Haapajärven kaupunki pitää ratkaisuvallan kunnallis-ja kiinteistöverosta vapauttamisesta itsellään Myönnettiin omavelkainen takaus Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokrataloille Jokilaaksojen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen tarkistaminen Hanna Ampulan aloite Haapajärven kaupungin Tervetuloa-kylteistä sisääntuloteiden varteen Kaupunginvaltuusto Hyväksyttiin Haapajärven kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma Hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen muuttaminen Päätettiin Samulin rivitalotontin myynnistä Kaupunginvaltuusto Merkittiin tiedoksi talouskatsaus Hyväksyttiin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilinpäätös vuodelta 2012 sekä arviointikertomus vuodelta 2012 Hyväksyttiin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilintarkastuskauden pituudeksi viisi vuotta + yksi optiovuosi. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilintarkastusyhteisön valinta kaudeksi Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tarkastuslautakunnan valinta toimikaudeksi Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen vuoden 2012 toiminnasta. Hyväksyttiin vuoden 2012 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä myönnettiin vastuuvapaus kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Haapajärven kaupungin tilintarkastajan valinta vuosille Päätettiin että alkaen Haapajärven kaupunki on savuton työpaikka ja hyväksyttiin Savuton Haapa- 7

9 järvi-ohje työpaikan savuttomuuden edistämiseksi. Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet Paavo Ranuan aloite musiikkiopiston oppilaspaikkojen palauttamisesta keskimääräiselle kuntien oppilaspaikkamäärän tasolle (7 paikkaa 1000 asukasta kohti) Jari Nahkasen aloite Nihak ry:n muuttamisesta kuntayhtymäksi Kaupunginvaltuusto Vahvistettiin hulevesimaksutaksa vuodelle 2013 Päätettiin että Marjo ja Marko Siltaniemelle myydään tontti osoitteessa Perkkiöntie 6, kiinteistötunnus Kauppahinta on 23491,00 euroa. Kaupunginvaltuusto Merkittiin tiedoksi talouskatsaus Hyväksyttiin Ppky Selänteen yhtymähallituksen talousarvion muutosesitykset vuodelle Hyväksyttiin talousarviomuutokset vuodelle Hyväksyttiin Haapajärven kaupungin talousohjelma Määrättiin tuloveroprosentiksi vuodelle ,00 %. Määrättiin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014: - yleinen 1,35% - vakituiset asuinrakennukset 0,75% - muut asuinrakennukset 1,35% - rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % - voimalaitokset 2,85% - yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % Hyväksyttiin maapoliittinen ohjelma Hyväksyttiin Oksava-Autiorannan ja Ylipää-Kumisevan alueiden maankäyttöselvitykset. Kiinteistötoimitusmaksutaksan vahvistaminen Hyväksyttiin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma Heikki Nivalalle myönnettiin ero ja hänen tilalleen nousi Jyrki Torkkola. Hyväksyttiin kuntarakennelain mukainen ilmoitus selvitysalueesta. Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet. Paavo Ranuan aloite, että päiväkoti Satakielen väistötilat selvitetään olemassa olevien tilojen pohjalta Risto Hautakankaan aloite koulujen monitoimikenttien rahoittamisesta Kaupunginvaltuusto Merkittiin tiedoksi palaute vuoden 2012 arviointikertomuksesta Hyväksyttiin kaupungin sijoitusten allokaatiomuutos Pohjola Varainhoidossa Hyväksyttiin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuosisopimus ja talousarvio vuodelle 2014 Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille Jari Nahkasen aloite selvittää onko kiipeilyseinän rakentaminen monitoimitalolle mielekästä Anniina Kärkkäisen aloite 1 2 luokkien uimaopetuksen järjestämisestä, lasten altaan ollessa suljettuna, Pyhäjärven tai Nivalan uimahallissa Anniina Kärkkäisen aloite Haapajärven kaupungin harjoittelupaikan tarjoamiseksi korkeakouluopiskelijalle 8

10 9

11 1.3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Käsitteitä Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä tilinpäätöksessä päätoimista henkilökuntaa työllistetyt mukaan lukien. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka työaika on vähintään puolet täydestä työajasta. Henkilöstöön kuuluu sekä kuukausi- että tuntipalkkaisia työntekijöitä / viranhaltijoita. Henkilökunnan palvelussuhteet ovat joko pysyviä, sijaisuuksia tai määräajan voimassa olevia. Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisia. Osa tiedoista, kuten poissaolo-, koulutustiedot ovat koko vuodelta. Henkilöstön määrä Kaupungin henkilökunnan määrä oli yhteensä 348. Vakinaista henkilökuntaa 193, naisia 142 ja miehiä 51. Koko kaupungin henkilökunnasta toimi sijaisena tai projektissa 20, määräaikaisena 124, työllistettynä 11 eli yhteensä 155 Luvusta puuttuvat kaupungin kesätyöntekijät, joita viime vuonna työllistettiin 70. Taulukko 1. Henkilökunnan määrä HALLINTO Vakinaiset Määräaikainen Työllistetyt Yhteensä SIVISTYSTOIMI Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä TEKNINEN TOIMI Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt 1 Yhteensä Kaikki Yhteensä

12 Vakinaisen henkilökunnan ikä- ja sukupulijakautuma Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 49,2 vuotta (miehet 49,2 ja naiset 49,5). Vakinaista henkilökuntaa 193, naisia 142 ja miehiä 51. Henkilöstöstä 73,6 % on naisia ja 26,4 % miehiä. Vakinaista henkilökuntaa hallintopalveluissa 4, sivistyspalveluissa 140 ja teknisissä palveluissa 49. lukumäärä keskiikä Taulukko 2 HALLINTO Mies 2 Nainen 2 Yhteensä 4 54,3 SIVISTYSTOIMI Mies 29 Nainen 111 Yhteensä ,5 TEKNINEN TOIMI Mies 20 Nainen 29 Yhteensä 49 50,5 Kaikki Yhteensä ,2 Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joihin kuuluu 86 työntekijää eli noin 44,6 % vakinaisesta henkilökunnasta. Alle 50-vuotaita on 90 eli 46,6 %, vuotiaita 18 eli 9,3 %. Yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna kolmella henkilöllä. Kuva 1: Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan ikäjakauma vuonna Kaikki yhtee nsä Sarja

13 Kuva 2; Ikäjakauma koko kaupungin henkilöstön osalta vuonna 2013, henkilökuntaa yhteensä < > Koko kaupungin henkilökunnan osalta suurin ikäryhmä on vuotiaat, joihin kuuluu 179 työntekijää eli 51,4 % koko kaupungin henkilökunnasta, alle 45- vuotiaita on 122 eli 35,1 % ja yli 60-vuotiaita 47 eli 13,5 %. Ikääntyminen Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä joustavasti eläkkeelle vuotiaana. Jos henkilökohtainen eläkeikä on alle 63-vuotta, voi henkilö jäädä eläkkeelle milloin tahansa sen täyttämisen ja 68 ikävuoden välillä. Taulukossa kolme on Kevan ilmoittamat henkilöt, jotka täyttävät vanhuuseläkkeensä vuoteen 2025 mennessä. Kertomusvuoden aikana vakinaisesta henkilökunnasta ei ole ketään osa-aikaeläkkeellä. Taulukko 3. Vakinaisen henkilökunnan laskennallinen eläköityminen vuosina Vuosi Yhteensä

14 Henkilökunnan vaihtuvuus Vakinaisen henkilökunnan virka-/työsuhteita päättyi kertomusvuoden aikana yhteensä 9; seuraavista syistä: - eläke 5 - irtisanoutuminen 4 Osaamisen kehittäminen Ammattiyhdistys- ja muihin koulutuksiin osallistui 74 henkilöä ja koulutuspäiviä yhteensä 212, ja kaksi henkilöä on opintovapaalla. Henkilöt Päiviä Ammattiyhdistyskoulutus 7 25 Koulutus Opintovapaa Poissaolot Koko henkilöstön poissaolopäiviä kertyi tilinpäätösvuonna kalenteripäivää, mikä laskennallisena virka-/työsuhteena on 48 virka-/työsuhdetta. Poissaoloista 36,5 % aiheutui vuosilomista, 25,6 % sairaslomista. Vuoteen 2012 verrattuna koko henkilökunnan sairauspoissaolot nousivat 801 päivällä-, pitkät sairauslomat lisääntyivät. Lakisääteiset poissaolot sisältävät mm. hoito-, äitiys-. isyys-, opinto-, tilapäiset hoito-, vuorotteluvapaat. Niiden määrä väheni samoin kuin vuosilomien määrä. Muut poissaolot sisältävät kuntoutus-, koulutus-, ylityö- ja muut palkattomat työ- ja virkavapaat, joidenka osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 825 päivällä. Kuva 3: Poissaolot syyn mukaan koko kaupungin henkilöstö ,24% Sairauspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Vuosilomat Muut poissaolot 25,59% 24,64% 36,53% 13

15 Kuva 4; Poissaolot koko kaupungin henkilöstö Sairauspoissa olot Vuosiloma Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot Yhteensä Henkilöstön sairastavuus koko henkilöstön sekä vakinaisen henkilöstön osalta Sairauspoissaoloja yhteensä 4453 päivää, edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolot lisääntyivät 801 päivällä. Sairauslomapäivien määrä / henkilö on keskimäärin 12,79 päivää koko henkilöstöllä ja em. määrä vuonna 2012 oli 10,04 päivää koko henkilöstöllä, eli lisäystä yli kaksi päivää. Kuvasta kuusi selviää, että pitkien sairauslomien määrä on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna Kuva 5. Koko kaupungin henkilöstön sairauslomat Koko henkilöstön sairauslomat Henkilöt Poissaolot Henkilöt Poissaolot 2012 Henkilöt 2013 Poissaolot 2013 Sarja

16 Kuva 6: Sairauspoissaolopäivien määrä pituuden mukaan 2013, koko henkilöstö Yhteensä Kuva 7: Vakinaisen henkilöstön sairauslomat Vakinaisen henkilöstön sairauslomat olivat vuonna 2011 yhteensä 3134 päivää, vuonna 2012 yhteensä 2501 päivää ja vuonna 2013 yhteensä 3385 päivää. Sairauslomapäivien määrä / henkilö on keskimäärin 17,5 päivää vakinaisella henkilöstöllä ja vuonna 2012 se oli 12,9 päivää vakinaisella henkilöstöllä, eli lisäystä melkein viisi päivää. Kuvasta kahdeksan selviää, että pitkät sairauslomat ovat vakinaisella henkilöstöllä lisääntyneet Vakinaisen henkilökunnan sairauslomat Henkilöt Poissolot Henkilöt Poissaolot Henkilöt Poissaolot 2013 Sarja

17 Kuva 8: Sairauspoissaolopäivien määrä pituuden mukaan vakinaisen henkilökunnan osalta Palkkakustannukset Palkkakustannukset yhteensä Rahapalkat yht Eläkkeet yht Eläkevakuutukset yht Muut henkilösivukulut yht Sv-ym.korvaukset yht Luontaisedut yht Yhteensä

18 Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Kaupungilla on työterveyshuollosta sopimus myös sairaanhoidosta. Kela maksoi työterveyshuollon korvauksia kaupungille ,85 euroa. Kaupunki ostaa työterveyshuollon palvelut Ppky Selänteeltä ja Ppky Kalliolta. Henkilöstölle on tiedotettu pääsääntöisesti sähköpostilla ajankohtaisista asioista. Henkilöstön työhyvinvointia ja virkistäytymistä on tuettu, normaalien ilmaisten kuntosalivuorojen ja uimahallilippujen lisäksi, antamalla mahdollisuus ilmaiseen joko Jokilatvan opiston kurssiin tai ylimääräisiin uimahallilippuihin. Näitä mahdollisuuksia käytti n. 100 henkilöä. Kaupungin henkilöstön pikkujoulu järjestettiin muualla kuin kaupungin omissa tiloissa, ja pikkujouluun osallistui n. 100 henkilöä. Yhteistyötoimikunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Henkilöstöä koskevat säännöt ja ohjeet uudistettiin vuoden aikana. Työtyytyväisyyskyselyjä ei ole järjestetty. Vuoden aikana toimintaan kuuluivat säännölliset kuntosalivuorot monitoimitalolla kaksi kertaa viikossa ja uimahallin 20 ilmaista käyttökertaa. Uimahallin vuoroja on käytetty seuraavasti uintikertaa 57 henkilöä uintikertaa 67 henkilöä uintikertaa 55 henkilöä 20 vuoron käyttäjiä oli vuonna 2013 kuusi, 2012 viisi ja vuonna 2011 seitsemän. Kertomusvuonna alkoi Verven järjestämänä kuntoutus, johon työterveyshuolto / Kela valitsi osallistujat. Kaupungin henkilökunnasta on siinä mukana seitsemän. Lisäksi kaupungin työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua Keski-Pohjanmaan Liikunnan ja Suomen Kuntoliikuntaliiton organisoimaan liikunta kampanjaan. 17

19 1.4. TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Yleinen talouden kehitys Suomen kokonaistuotanto väheni vuoden 2012 aikana 0,8 %, ja supistuminen jatkui vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä kokonaistuotanto kasvoi 0,2 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja edelleen 0,4 % kolmannella neljänneksellä. Heikkoa kasvua on virinnyt lähinnä jalostuksessa ja alkutuotannossa, mutta palveluiden tuotanto supistuu edelleen. Teollisuustuotanto on supistunut vuonna 2013 edellisvuotta vähäisemmäksi, eivätkä tuoreimmat indikaattoritiedot viittaa vielä selvään käänteeseen. Teollisuuden suhdannenäkymät ovat säilyneet heikkoina vielä kesän jälkeenkin. Tavaroiden ja palveluiden tuonti on vähentynyt vientiä nopeammin, koska sekä yritysten käyttämien välituotteiden että kotitalouksien kulutustavaroiden kysyntä on heikentynyt. Vuoden kolmannella neljänneksellä tavarantuonti kasvoi kuitenkin vientiä nopeammin ja kauppataseen alijäämä suureni. Työllisyys on heikentynyt vuoden 2013 aikana selvästi. Osa työtä vaille jääneistä on luopunut aktiivisesta työnhausta ja sijoittuu tilastoissa työttömien sijasta työvoiman ulkopuolisiksi, minkä vuoksi työttömyysaste on noussut varsin vähän edellisvuotisesta. Työttömyysasteen trendi oli lokakuussa 8,2 % eli vain 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Maailmantalouden kasvu on jatkunut kesän ja syksyn 2013 aikana hitaana. Julkisen talouden sopeutustoimet, yksityisen sektorin velkojen purkaminen, laaja työttömyys ja vaimea palkkakehitys ovat hidastaneet talouskasvua kehittyneissä talouksissa, mikä on osaltaan hiljentänyt nousevienkin talouksien kasvuvauhtia. Maailmantalouden nykytilaa leimaa edelleen suuri epävarmuus, joka liittyy mm. Yhdysvaltojen budjettipolitiikkaan, euroalueen maiden rakenneuudistusten edistymiseen, Japanin elvytyspolitiikkaan sekä nousevien talouksien kasvun rakenteeseen. Lähivuosina maailmantalouden kasvun odotetaan asteittain piristyvän, mutta kasvu jää edelleen selvästi hitaammaksi kuin kriisiä edeltävinä vuosina. Euroalueella talouskasvu käynnistyi alkukesällä. Vaikka talousalueen veturina toimii yhä Saksa, monessa kriisimaassakin kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaan kehitykseen on alkanut kohentua. Mittavan työttömyyden, suurten velkataakkojen ja pankkisektorin ongelmien rasittamalla alueella kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan vaimeana ja sekä yksityisen kulutuksen että investointien piristyvän hitaasti. Yhdysvalloissa kasvua ovat kuluvana vuonna jarruttaneet julkisen sektorin sopeutustoimet, mutta kasvun odotetaan piristyvän lähivuosina selvästi. Kasvua kannattelee yksityinen kulutus, jota ruokkii paitsi työttömyyden väheneminen myös kotitalouksien varallisuusasemaa parantava asuntojen hintojen nousu. Samasta syystä myös rakentamisen odotetaan kasvavan ripeästi. Yhdysvaltojen budjettipolitiikkaan liittyvä epävarmuus kuitenkin hidastaa talouskasvua ja erityisesti yritysten voittojen kanavoitumista uusiksi investoinneiksi. Japani aloitti vuosi sitten uuden talouspoliittisen ohjelman, joka tähtää maan deflaatiokierteen päättämiseen lähinnä massiivisen rahapoliittisen elvytyksen avulla. Elvytyksen myötä inflaatio-odotukset maassa ovatkin voimistuneet, mutta toteutunut inflaatio on tähän asti ollut peräisin lähes yksinomaan jenin heikkenemisen aiheuttamasta tuontihintojen kallistumisesta. Markkinaodotuksiin perustuvan ennusteoletuksen mukaan 3 kuukauden euriborkorko nousee nykyiseltä 0,2 %:n tasollaan asteittain hitaasti niin, että se on 0,6 % vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorko pysyttelee 2 % tasolla 18

20 vuoden 2014 alkupuolelle saakka ja nousee sitten 2,7 %:iin ennustejakson loppuun mennessä. Heikko talouskehitys, matala korkotaso sekä arvonalentumistappiot ovat syöneet euroalueen pankkien kannattavuutta. Talouskasvun tukemiseksi Euroopan keskuspankki laski marraskuussa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä eli 0,25 %:iin. Kuntasektorin kustannuskehitys on jatkuvasti ylittänyt kansantalouden kasvuluvut. Kuntien tehtävät ja palvelujen kysyntä ovat kasvaneet samalla kun tuloja on vähennetty valtionosuuksia leikkaamalla. Kuntatalous vahvistui hieman vuonna 2013 kuntien säästötoimien, pääasiassa henkilöstömenojen säästöjen sekä erityisesti eräiden verotuksen kertaerien seurauksena. Kuntatalous on kääntymässä selvästi heikkenevälle uralle vuonna 2014 heikon verotulojen kehityksen, palvelujen kysynnän kasvun ja uusien valtionosuusleikkausten takia. Kuntien valtionosuudet laskevat jopa euromääräisesti vuonna Kuntatalous olisi tällä hetkellä tasapainossa ilman valtionosuusleikkauksia. Kuntatalouden alijäämä kasvaa vuonna 2014 merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Kuntaliiton kuntatalousyksikössä tehdyn kehitysarvion mukaan kuntatalouden alijäämän ennakoidaan kasvavan n. 2,5 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä, mikäli uusiin toimenpiteisiin ei ryhdytä ja talouskehitys jatkuu hitaana. Tilanne on historiallisestikin tarkastellen ainutkertainen. Kunnat ovat reagoineet tehokkaasti talouden muutoksiin, jotka ovat olleet vaikeitakin, mutta lyhytaikaisia. Taantuman pitkittyessä työvaltaisen kunta-alan talouden hallinta on käymässä hyvin vaikeaksi. Kun talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien tasolla, vaan totutusta 4-5 %:n tasosta on tultava olennaisesti ja pitkäaikaisesti alaspäin. Kun henkilöstömenot kattavat kuntien menoista yli puolet, tilanne on kovin haastava. Käytännössä kunnilla on kolme vaihtoehtoa: nostaa veroja, tehdä säästöpäätöksiä ja tarkistaa investointisuunnitelmiaan. Säästöpäätöksistä huolimatta paineet kuntaverojen korotuksiin kasvavat voimakkaasti tarkastelukaudella. (lähteet: Suomen Pankin talouskatsaukset sekä Suomen Kuntaliiton tiedotteet) Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Haapajärven kaupungin toimintaan ja talouteen vaikuttavia asioita on tapahtunut päättyneen tilikauden aikana ja sen jälkeen seuraavasti: Uusi valtuustokausi alkoi vuoden 2013 alussa ja kaupunginvaltuusto valitsi tammikuun kokouksessa luottamushenkilöt mm. kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, Ppky Selänteeseen sekä muihin ylikunnallisiin yhteisöihin. Valtion taholta on valmisteltu Kunta- ja palvelurakennelakia, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä valtionosuusuudistusta, mitkä ovat vaikuttaneet kuntien toimintaan mm. erilaisten selvitysten ja lausuntojen muodossa. Kaupunginvaltuusto antoi Valtiovarainministeriölle lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta ja valtuusto antoi kuntarakennelain mukaisen ilmoituksen selvitysalueesta mahdollisessa kuntaliitoksessa. Kaupunginvaltuusto valitsi vuosille kaupungin tilintarkastusyhteisöksi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin talousohjelman vuosille Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 21,00 sekä 19

21 päätti kiinteistöveroprosentit lain sallimiin ylärajoihin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ppky Selänteen talousarviomuutokset yhteensä runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Selänteen vuosisopimuksen ja talousarvion vuodelle 2014 sekä kaupungin talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman Kaupunginvaltuusto päätti , että Haapajärven kaupunki julistautuu savuttomaksi työpaikaksi alkaen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen sekä hyvinvointisuunnitelman Kaupunginhallitus päätti perustaa Kyläneuvoston edistämään kylien ja kaupungin välistä yhteistyötä. Kaupunginhallitus osti vuoden lopulla Linjaautoaseman liikekeskuksen osakkeita useilta osakkeen omistajilta. Kaupunginhallitus päätti , että päiväkoti Satakielen peruskorjauksen ajaksi hankitaan väistötiloiksi ns. siirtoelementtiratkaisut jotka sijoitetaan yläasteen pihaalueelle. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä uimahallin peruskorjauksen hankesuunnitelman ja hakea Haapajärven uimahallin peruskorjausta ja laajennusta valtakunnalliseen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille 2015 ja Juha Uusivirta aloitti uutena kaupunginjohtajana Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon Kaupunginhallituksen menot kokonaisuudessaan toteutuivat 105,42 % ja tulot toteutuivat 108,35 %. Nettona toteutuma oli 105,38 % eli nettoylitys oli euroa. Ylitys johtui Ppky Selänteen maksuosuuden arvioitua suuremmasta toteutumisesta. Kaupunginhallituksen kohdalla muut hallintopalvelujen kustannukset kokonaisuudessaan olivat nettona arvioitua pienemmät yleishallinnon osalta n euroa ja elinkeinopalveluissa n euroa. Sivistyspalvelujen menot toteutuivat 101,84 % ja tulot toteutuivat 100,66 %. Nettona oli ylitystä n euroa eli netto toteutuma oli 102,17 %. Nettoylitystä oli mm. perusopetuksessa n euroa, toisen asteen opetuksessa n euroa ja kansalaisopistossa n euroa. Ruokapalveluissa oli nettotulojen ylitystä n euroa, kirjasto- ja kulttuuritoimessa säästöä n euroa ja liikunta-, nuoriso- ja raittiustoimessa säästöä n euroa. Teknisten palvelujen menot toteutuivat 102,76 % ja tulot toteutuivat 99,70 %. Nettona syntyi ylitystä n euroa eli netto toteutuma oli 138,32 %. Nettona oli ylitystä hallinnossa n euroa, säästöä liikenneväylät ja yleiset alueet n euroa, säästöä kaavoitus- ja mittaustoimessa n euroa, säästöä varastot ja koneet n euroa ja säästöä suojelutoimessa n euroa. Suurimpana tekijänä nettoylitykseen oli tilapalvelujen menojen ylitys n euroa ja tulojen alitus n euroa. Käyttötalouden kokonaismenot toteutuivat 104,13 % eli ylitystä oli euroa ja tulot toteutuivat 100,45 % eli ylitystä oli euroa. Nettona kokonaisylitys oli euroa eli nettototeutuma oli 104,84 %. Yksityiskohtaisemmin päävastuualueiden toteutuminen on selvitetty kohdassa Talousarvion toteutuminen. 20

22 Investoinneissa tonttien ja maa-alueiden myynteihin oli varattu talousarviossa euroa ja toteutuma on euroa. Tonttien ja maa-alueiden ostoihin varattua euron määrärahaa ei käytetty. Osakkeiden ostamiseen käytettiin rahaa euroa, määrärahavarausta tähän ei ollut. Sivistyspalvelujen koneiden ja kaluston hankintaan oli varattu euroa ja sitä käytettiin euroa. Talonrakennuksessa lukion euron määrärahasta käytettiin euroa ja tuloarvio euroa jäi toteutumatta, kun valtionavustusta ei saatu. Palvelukeskuksen euron määrärahasta käytettiin euroa. Muihin talonrakennushankkeisiin varattua euron määrärahaa käytettiin euroa. Toteutumatta jäivät mm. kaupungintalon kattojen akustolevyjen uusiminen, Hotelli-ravintolan ilmastoinnin ja lämmöntalteenotto koneiden uusiminen sekä liikekeskuksen yläkerran tilojen korjaus. Ouluntien tiealueen infraan varattua euron määrärahaa käytettiin euroa ja euron tuloarvio ylittyi, toteutuma oli euroa. Palomäen teollisuusalueen Eho-hankkeeseen oli varattu euroa ja siihen käytettiin euroa. Tulovaraus oli euroa ja sitä kertyi euroa. Katujen rakentamiseen oli varattu euroa ja määrärahasta käytettiin euroa. Toukolankuja ja Killinkuja jäivät rakentamatta. Katujen päällystämiseen varattua euron määrärahaa ei käytetty. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden muihin hankkeisiin oli varattu määrärahaa euroa ja toteutuma oli euroa. Tuloihin oli euron varaus ja toteutuma oli euroa. Viemäröintihankkeisiin ei ollut määrärahaeikä tulovarauksia, mutta siihen kertyi tuloja euroa ja menoja euroa. Muut pitkävaikutteiset menot määräraha oli euroa, mutta toteutuma oli vain euroa ja tulovaraus euroa ei toteutunut. Investointien määräraha kokonaisuudessaan nettona oli euroa ja toteutuma oli euroa eli yhteensä nettototeutuma jäi alle arvioidun euroa eli nettoinvestointien toteutuma oli 60,57 %. Verotulokertymä kokonaisuudessaan oli 101,45 % eli euroa yli arvioidun. Kunnallisveroa kertyi euroa arvioitua enemmän, kiinteistöveroja euroa arvioitua vähemmän ja yhteisöveron tuottoa euroa arvioitua vähemmän. Valtionosuuksia kertyi euroa arvioitua vähemmän. Korkokulut lainoista olivat euroa alle arvioidun ja muita rahoituskuluja kertyi arvioitua enemmän. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Haapajärven kaupungin talouteen vaikuttavia, mutta samalla kaupungin kehittämiseen ja imagoon liittyviä asioita ovat sellaiset investoinnit mitkä luovat kaupungista ja kaupungin hyvinvoinnista positiivista mielikuvaa. Tällaisia investointeja on lähitulevaisuudessa mm. uimahallin peruskorjaus ja laajennus sekä palvelukeskuksen peruskorjaus. Myös katujen peruskorjaukset, mm. Kauppakatu ja Koulukatu, parantavat Haapajärven imagoa. Samoin uusi omakotitaloalue, Savimäenpuhto, johon on tulossa kaukolämpö ja alueen katuinfran rakentaminen, luovat myönteistä mielikuvaa. Tällaiset mittavat investointikohteet vaativat taloudellista panosta ja kaupunki käyttää näihin sijoitusvarallisuutta, joten lainakannan kasvu saadaan pysäytettyä tai pienenemään. Tulossa on kokonaan uusi, kaupungin imagon kannalta erittäin merkittävä ns. Haavikas hanke, jossa nykyinen linja-autoaseman kortteli tullaan rakentamaan uudelleen. Tällainen mittava hanke vaatii myös kaupungin mukana oloa hankkeessa ja mahdollisesti jopa kaupungin taloudellista panostusta. 21

23 Yksi iso ja merkittävä kaupungin talouteen vaikuttava asia on sote uudistus. Tuoko sote uudistus kaupungille taloudellista helpotusta, on tulevaisuuden asioita, ja sitä ei vielä tiedetä. Nykyinen kaupungin sote asioiden hoito Ppky Selänteessä on kahtena viime vuotena ollut taloudellisesti raskas ja vaatii entistä enemmän päättäväisyyttä, jotta rakenteita saadaan muokattua taloudellisesti kestävälle pohjalla. Tämä on osoittautunut vaikeaksi, kun kaikilta kunnilta pitää olla yhtenäiset päätökset. Rakenteelliset muutokset tarkoittavat myös palvelujen nykyistä suurempaa keskittämistä Selänne kuntien kesken ja Selänne kuntien ulkopuolelle. Selänteen kuntayhtymähallitus on päättänyt laatia selvityksen kuntayhtymän toiminnan muutoksista ja kustannusten nousun hillitsemisestä 2-3 %:n vuotuisen kasvun mukaiseksi. Selvityksen tulee olla valmiina toukokuun loppuun mennessä. Tulossa oleva valtionosuusuudistus näyttää Haapajärven kannalta tuovan taloudellisesti vähän helpotusta, mutta sillä ei ole kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä taloudessa. Viimeiset vuodet Haapajärvi on menettänyt valtionosuuksia huomattavasti. Talouden tasapainottaminen on kaupungille iso haaste tulevaisuudessa. Marraskuussa 2013 hyväksyttyä talousohjelmaa vuosille ja sen perusteita on tarkistettava vuoden 2014 aikana. Kaupungin omia toimintoja on edelleen tehostettava ja menoja vähennettävä, mutta erityisesti toimenpiteiden tulee kohdistua peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tarjoamiin palveluihin, jotka muodostavat suurimman osan kaupungin tarjoamista palveluista ja siten myös kustannuksista. Myös kaupungin tulopohja on kapea tasapainon saavuttamiseksi. Verotulot nykytasolla eivät kasva riittävästi ja valtionosuuksien mahdolliset leikkaukset vievät pohjan vakaalta kuntataloudelta. Jotta kaikki tulevaisuuden haasteet pystytään taloudellisesti hoitamaan, on kaupungin pakko miettiä myös veroprosentin nostoa, vaikkakin kustannusten karsiminen on ensisijainen keino. Kaupungin omien toimintojen rationalisointi talousohjelmalla ja siihen sisältyvät peruspalvelukuntayhtymä Selänteen toiminnalliset muutokset sekä kunnallisveroprosentin korottaminen ovat tärkeimpiä keinoja saada kaupungin talous tasapainoon suunnitelmakaudella. 22

24 1.5. KONSERNITARKASTELU Toiminta Kaupungin tytäryhtiöitä ovat mm. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Kehityskeskus Oy, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy. Vuokrataloyhtiö huolehtii kaupungin vuokraasunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiöllä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Vuokraasuntotoiminta pystytään hoitamaan toiminnasta saaduilla vuokratuloilla. Myös kehityskeskuksella ja lämpö- sekä vesiyhtiöillä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Toimialan asioiden hoitaminen yhtiöissä on nähty myös joustavaksi päätöksentekotavaksi. Etenkin kehityskeskuksen toiminnassa korostuu tarve pystyä valmistelemaan yritysasiakkaiden hankkeita luottamuksellisesti, ja se on katsottu voitavan hoitaa paremmin yhtiön toimesta kuin kaupungin omissa päätöksentekoelimissä. Lämpö- ja vesiyhtiöt ovat itsenäisiä myös taloudellisesti; ne rahoittavat toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla. Haapajärvellä elinkeinopalvelut tuottaa Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry, joka vastaa myös alueellisesta edunvalvonnasta sekä seutukuntamme elinkeinoelämää kehittävistä ja edistävistä hankkeista. Yksittäisen kunnan yritystoimintaa palvelevan infrastruktuurin (toimitilat, kunnallistekniikka jne.) tai muun kuntakohtaisen vetovoimatekijän rakentamiseen se ei kuitenkaan osallistu, vaan näiltä osin kunnilla tulee edelleenkin olla myös omat strategiansa ja tavoitteensa. Yhteisenä tavoitteena konsernissa on konsernin koko velkamäärän pienentäminen. Kaupunki antaa edelleenkin takauksia tytäryhtiöiden lainojen vakuudeksi, mutta pienehköjä investointeja yhtiöiden tulee jatkossa toteuttaa myös omilla vakuusjärjestelyillä. Tytäryhtiöiden toimintaa esitellään edelleen luottamushenkilöille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valtuuston iltakoulussa. Riittävän suurissa asioissa tullaan iltakouluja järjestämään erikseen. Vuoden 2012 aikana on selvitetty koko konsernia koskien hallintohenkilöstön varajärjestelmä ja se on jo toiminnassa ja jatkuu vuonna Toteutuminen: Konsernin yhteisissä tavoitteissa, velkamäärän pienentämisessä, on onnistuttu suurimpien tytäryhtiöiden osalta. Sen sijaan kaupungin velkamäärä kasvoi n. 2,28 miljoonalla eurolla. Asukasta kohden kasvu oli 315 euroa. Koko konsernissa lainamäärä kasvoi n. 1,5 miljoonaa euroa. Konserniyhtiöistä Haapajärven Kehityskeskus Oy, Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy ovat esitelleet toimintaansa kaupunginvaltuustolle iltakoulussa keväällä Kaupunginhallitus on antanut keväällä 2013 ohjeet suurimpien tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajille yhtiökokousta varten. Kiinteisö Oy Haapajärven Vuokratalot Tavoitteet ja riskit: Vuokratalot-yhtiö hoitaa kiinteistöjen normaalin ylläpidon ja jatkaa isännöintipalvelujen myyntiä. Tavoite: käyttöaste yli 95 % Tavoite: asukkaiden vaihtuvuus alle 38 % Kiinteistöjen kunnossapitoa tehdään (PTS) vuokrissa kerättävien vuosikorjaus- ja investointimäärärahojen puitteissa sekä lainarahoi- 23

25 tuksella. Yhtiöllä ei ole raskaita peruskorjauksia suunnitelmissa, vaan korjauksia tehdään pienimuotoisempina. Yhtiö tarkastelee kiinteistöjen omistusta sekä tulevia peruskorjaustarpeita kunnon lisäksi myös kysyntätilanne huomioiden. Mikäli yhtiön käyttöaste vuotuisella tasolla jää tavoitteesta, ylläpidettävän asuntokannan sopeuttamista jatketaan vastaamaan kysyntää. Korkea käyttöaste vähentää asukkaiden vaihtuvuutta Riskit: Yhtiön toiminnan suurin riski on käyttöasteen aleneminen ja siitä aiheutuvan tulovajauksen negatiiviset vaikutukset talouteen, ylläpitokorjauksiin ja investointeihin (korjausvelan kasvu). Käyttöasteeseen vaikuttavat lähes välittömästi muutokset väestömäärän kehityksessä sekä työ- ja opiskelupaikkojen määrässä paikkakunnalla. Toteutuminen: Asuntojen käyttöaste oli 95,8 % eli tavoite on toteutunut. Käyttöasteprosentissa on mukana Vitikankulman hissirakentamisen vuoksi tyhjentynyt 6 huoneistoa (vaikutus n. 2%). Korjauksia on tehty vuokrissa kerättyjen vuosikorjaus- ja investointimäärärahojen puitteissa sekä lainarahoituksella. Suurin investointi oli syksyllä 2013 alkanut Vitikankulman hissirakentaminen, joka valmistui tammikuussa Loppukustannukset ovat ,91 euroa, alv 24 %. Kustannusarvio oli euroa, alv 24 %. Kohteelle on saatu 50 % hissiavustuspäätös. Yhtiö on laatinut uuden 10 vuotis-suunnitelman korjaustoiminnan toteuttamisen pohjaksi. Riskien toteutuminen: Käyttöaste pysyi yli tavoitetason, jonka takia erityisiä asuntokannan sopeuttamistoimia ei toimintavuonna tehty. Asuntojen varustetasoa parannettiin, jolloin ne vastaavat paremmin kysyntää. Väestön vähenemisen vaikutukset näkyvät lähes välittömästi asuntojen kysynnässä. Toimintavuonna väestön vähenemiskehitys alkoi jälleen vaikuttaa loppuvuodesta asuntojen kysyntään. Joulukuun kuukausikäyttöaste laski 91 %:iin. Rahoituskulujen riskejä on vähennetty suojaamalla vaihtuvakorkoiset rahoituslaitoslainat kiinteäkorkoisella korkosuojauksella, jotka ovat voimassa vielä 3-4 vuotta. Asukkaiden vaihtuvuus oli 28 % eli tavoite on toteutunut. Haapajärven Kehityskeskus Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Kehityskeskus Oy:n tehtävänä on Haapajärven elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittäminen tuottamalla yrityksille erilaisia toimitilapalveluja, osallistumalla ja/tai rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita sekä tuottamalla muuta elinkeinotoimintaa edistävää palvelua. Ns. perinteiset elinkeinoneuvontapalvelut tuottaa Nivala- Haapajärven seutu Nihak ry. Toiminnallisina tavoitteina Kehityskeskuksella on pystyä tarjoamaan yrityksille toimitiloja sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Sen lisäksi yhtiön tavoitteena on edistää paikkakunnallamme jo olevien, tänne syntyvien ja tänne siirtyvien yritysten toimintaedellytyksiä, olemalla mukana erilaisten hankkeiden valmistelussa ja hallinnoinnissa. Haapajärven kaupungin ja Kehityskeskuksen haasteellisimpia tavoitteita ovat nykyaikaisen 24

26 liikekeskushankkeen käynnistyminen kaupungin ydinkeskustaan, sekä uusien teollisuushallihankkeiden käynnistyminen Oulutien varteen kaavoitetulle uudelle teollisuusalueelle. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi yhtiön tavoitteena on talouden pitäminen tasapainossa. Pääasiassa kiinteistöjen hallintaa harjoittavan yrityksen taloudelliset riskit aiheutuvat tulipalon tai muun vahingon lisäksi myös tilanteesta, jossa yritystoimintaa varten rakennetut tilat jäävät syystä taikka toisesta tyhjiksi. Omaisuusvahinkojen varalta yrityksellä on kilpailutettu vakuutus, mutta tilojen tyhjillään oloon ei ole olemassa järkevää vakuutusturvaa. Muut elinkeinopalvelut tuottaa Nivala- Haapajärven seutu Nihak ry. Sille on määritelty omat kunnittaiset tavoitteet, joita ovat mm. perustetut yritykset, yrityskontaktit, yrityskehityshankkeet, jne. Sekä Kehityskeskuksen että Nihakin tavoitteiden toteutumista esitellään valtuuston iltakoulussa aina keväisin. Toteutuminen: Hallitilojen vuokrausaste vuoden aikana vaihteli %:ssa ja yhtiö pystyi tarjoamaan toimitiloja välittömään ja lyhytaikaiseen tarpeeseen. Toimintavuoden aikana käytiin yli 100 kehityskeskustelua yritysten kanssa. Keskusteluissa selviteltiin yritysten kehittämishankkeita ja niiden rahoitusmahdollisuuksia. Erilaisia kehittämisavustuksia vuoden aikana sai yhteensä 50 Haapajärvistä yritystä. Haapajärven Yrittäjät ry:n kanssa yhtiö on valmistellut yhteisiä kehittämishankkeita. Vuoden aikana yhtiö oli mukana kahdessa eri teollisuusalueen infrastruktuurin rakentamishankkeessa. Toimintavuoden aikana liikekeskuksen toteutumismahdollisuuksien selvitystyötä jatkettiin. Myös rakentamisneuvotteluja Ouluntien uudelle teollisuusalueelle käytiin useiden yritysten kanssa. Hallitilaa vuoden alussa oli m2, josta vuokrattuna 80 %. Vuoden lopussa hallitilaa oli m2, josta vuokrattuna vain 71 %. Toimintavuoden aikana myytiin m2:n suuruinen teollisuushalli Ouluntien teollisuusalueelta. Vuosikorjauksia toimintavuonna tehtiin euron verran. Kehityskeskuksen yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on ollut talouden tasapainottaminen. Kuluneena vuotena ns. hallitoiminnan tuotto oli positiivinen, mutta kokonaistulos oli euroa tappiollinen. Pitkäaikaiset lainat vähenivät suunnitellun mukaisesti ,69 euroa. Haapajärven Lämpö Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Lämpö Oy tuottaa asiakkailleen kaukolämpöä uusiutuvalla energialla. Kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan Haapajärven teollisuuslaitoksilta saatavilla polttoaineilla. Tällä hetkellä suurkuluttajien ryhmässä lämpöyhtiön tuottama energia on halvinta, pien- ja keskisuurten kuluttajien ryhmässä kolmen edullisimman energiantuottajan joukossa koko maan mittapuitteissa. Tavoitteena on, että kaukolämmön hinta pidetään edelleen kaikissa kuluttajaryhmissä kilpailukykyisimpien joukossa. Verkoston laajentamista jatketaan kaavaalueella kannattavilta osin. Koivuhaan alueella jatketaan verkoston saneerausta. Suurimpana uudistuksena verkostopuolelle tulee Verkosto info- ohjelma. Ohjelman avulla parannetaan kaukolämpöverkon huolto- ja kunnossapitoa. Kyseisellä ohjelmalla päästään 25

27 myös simuloimaan verkkoa ja sitä kautta löytämään ns. pullonkaulat. Lisäksi voidaan simuloida uusia alueita ja samalla laskea tarvittavaa tehoa ja putkikoon tarvetta. Lämpöyhtiö uusii polttoaineen seurantajärjestelmän. Hankittavalla järjestelmällä saadaan kaikki käytettävät polttoaineet sähköiseen järjestelmään. Molempien KPA laitosten tehokkuus paranee. Hyötysuhde tarkentuu, kun Metlan laboratoriossa teetetään poltettavan raaka-aineen energian sisällön määrityksiä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuonna 2013 yhdessä Jedun liiketalouden osaston kanssa. Toteutuminen: Vuoden 2013 tavoitteet täyttyivät kaikilta osin. Energian hinta oli koko maahan verrattuna 4. halvin ja suurkuluttajissa halvin. Verkoston osalta rakentaminen ja saneeraaminen jatkuivat samanlaisena. Uutta kaukolämpölinjaa rakennettiin 651 m ja Koivuhaan aluetta, sekä runkoverkkoa saneerattiin suunnitelmien mukaisesti, 304 m. Verkosto-info ohjelman käyttöönotto todettiin hyväksi ja toimivaksi. Polttoaineen seuranta järjestelmä Protacon Once otettiin käyttöön kesällä ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi ja loppuvuonna saatiin jo säästöjä polttoaineen maksuissa, mitä varten järjestelmä investoitiin. Ainoa tavoite mikä ei toteutunut, oli asiakastyytyväisyyskyselyn tekeminen. Kaukon päivänä pidettiin avoimet ovet joka oli yhtiön näkökulmasta menestys. Kävijämääräksi arvioitiin noin 700 henkeä ja mukana oli myös muut tytäryhtiöt auttamassa käytännön toimissa. Haapajärven Vesi Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Vesi Oy:n tavoitteet vuodelle 2013 ovat seuraavat: - asiakkaille myytävän veden mikrobiologinen laatu täyttää jatkuvasti viranomaisten talousveden laadulle asettamat normit - veden laadusta ei tule asiakasvalituksia - veden paine on riittävän korkea kaikilla verkoston osilla - jätevesiverkoston vuotovesimäärä on korkeintaan 50 prosenttia jäteveden puhdistamolle toimitettavasta jätevedestä - yhtiön tilinpäätöksen tulos varsinaisen liiketoiminnan osalta ei ole tappiollinen - Ouluntien uuden teollisuusalueen vesihuoltoverkostot laitteineen rakennetaan valmiiksi - laaditaan (yhdessä Haapajärven kaupungin kanssa) kattava suunnitelma jätevesiverkoston vuotovesien merkittäväksi vähentämiseksi. Arvio yhtiön riskeistä on koottu Vesihuollon valmiussuunnitelmaan. Suurimmat riskit ovat vaikea häiriötilanne, suuronnettomuus ja poikkeusolot. Riskeihin varaudutaan mm. verkostojen saneerauksella sekä kaukovalvonnan ja ohjauksen kehittämisellä. Toteutuminen: Haapajärven Vesi Oy:n tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Ainoastaan kaupungin kanssa toteutettava viemäriverkoston tarkempi saneeraussuunnittelu alkaa toteutuva vasta vuonna Mitään riskejä ei ole toteutunut. 26

28 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Haapajärven kaupunkikonsernin yhtiöiden toimintaan vaikuttaa paikkakunnan yleinen kehitys. Väestökehitys sekä teollisuus- ja omakotirakentaminen heijastuvat suoraan yhtiöidenkin kehitykseen. Kehityskeskuksen keskeisenä tehtävänä on tarjota toimitiloja niin tuotannollisille kuin palveluyrityksillekin. Yhtiöllä on hyvät valmiudet vastata kysyntään. Toimitiloja rakennetaan tai vuokrataan kuitenkin myös kehityskeskuksen kannalta taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ouluntien uudella teollisuusalueella on hyviä tontteja erikokoisille yrityksille. Kaupunki on panostanut uusien ja nykyisten toimivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Vuokratalojen asuntojen kysyntä ja vuokrausaste tulisi saada pysymään riittävänä, koska yhtiön tulot ovat pääsääntöisesti asukkailta perittäviä vuokratuloja. Rakennukset vaativat edelleen suunnitelmallisia perus- ja vuosikorjauksia, koska rakennukset on pääosin rakennettu ja luvuilla. Lämpö- ja vesiyhtiöiden toimintojen perusta ja asiakaskunta pysyy pääosin nykyisellään, mutta elinkeinojen kehittämistyöllä on tavoitteena lisätä yritysten ja työpaikkojen määrää. Lisääntynyt rakentaminen heijastuu kummankin yhtiön toimintaan lämmön ja veden kulutuksen lisääntymisenä ja verkoston laajentumisena. 27

29 1.6 KAUPUNGINHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA Kuvaus järjestämisestä Kaupunginvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet päävastuualueille vuosittain talousarviossa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolme kertaa vuodessa, joista viimeinen on toimintakertomus kuluneelta vuodelta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen liitteineen. Päävastuualueet tekevät valvontasuunnitelman kahdeksi vuodeksi ja siitä raportoidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin riskienhallintasuunnitelman. 2.Arvio merkittävimmistä riskeistä Riskienhallintasuunnitelman mukaan strategisia riskejä ovat esimerkiksi toimintaympäristön merkittävät muutokset, mm. väestö- ja elinkeinorakenteen muutokset. Myös suuronnettomuudet, asukkaiden terveyteen laajasti vaikuttavat asiat sekä ympäristöuhat voivat olla strategisia uhkia. Muita merkittäviä riskejä ovat mm.: - tietoturvallisuusriskit - suurimpien rakennusten aineelliset vahingot, kuten esim. tulipalo, vesivahinko tai ilkivalta (taloudellisesti merkittävin) - tapaturmat, joita sattuu henkilöstölle ja asiakkaille (todennäköisimpiä, mutta eivät taloudellisesti niin suuria) - toiminnan keskeytysriskit suurimmissa toimipisteissä Näihin riskeihin on varauduttu mm. seuraavilla vakuutuksilla: kiinteistöjen täysarvovakuutus, lakisääteinen tapaturmavakuutus, julkisyhteisön vastuuvakuutus, toiminnan keskeytyksen lisäkuluvakuutus koulutoimessa sekä kunnantoimessa ja kaupunginviraston tiedostojen uudelleenluontivakuutus. 3.Sisäisen valvonnan valvontasuunnitelmien toteutuminen a.säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallitus on antanut vuoden aikana kuuteen valitukseen lausunnon kunnallisvalituksista, jotka oli tehty kaupunginvaltuuston päätöksistä. Yksi valitus on vielä käsittelyssä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yhden valituksen on Korkein hallinto-oikeus jättänyt tutkimatta. b.tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu päävastuualueittain toimintakertomuksessa. Talousarvion mukaisten määrärahojen ylitykset ja säästöt on selvitetty toimintakertomuksessa. Päävastuualueittain tarkasteltuna määrärahat ylittyivät nettona kaupunginhalli- 28

30 tuksen päävastuualueella, koska Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kustannuspaikalla oli nettoylitystä n.1,7 m, muutoin hallintopalveluissa syntyi nettosäästöä. Sivistyspalveluissa syntyi nettoylitystä n euroa. Teknisissä palveluissa syntyi nettoylitystä n , jossa suurimpana syynä olivat tilapalvelujen menojen ylitys ja tulojen jääminen huomattavasti alle arvioidun. Kokonaisuutena toimintakate ylittyi n (4,84 %). Kasvua edelliseen vuoteen toimintakatteessa oli n. 3,9 m (9,2 %). Käyttötaloudessa kokonaisuutena suurimpana taloudellisena riskinä on Ppky Selänteen kustannusten jatkuva kasvu yli arvioiden. Selänteen kustannusten nousun pysäyttämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää saada toiminnallisissa rakenteissa aikaan riittävästi muutoksia. Riskiksi on osoittautunut kuitenkin se, että kaikilta kunnilta ei saada yhtenäisiä päätöksiä rakenteiden muutoksiin. c.riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallitus hyväksyi syyskuussa riskienhallintasuunnitelman. Uuden Riskienhallintasuunnitelman mukainen riskienkartoitustyö aloitettiin loppuvuodesta ja tehdään loppuun vuoden 2014 aikana. Kartoitustyössä käydään läpi myös toimenpiteiden aikataulutus ja vastuuttaminen. Vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2013 aikana. Kilpailutuksen suoritti Marsh Oy ja kilpailutus käytiin yhtä aikaa Ppky Selänteen vakuutusten kilpailutusten kanssa. Vakuutuskilpailutuksen voitti Pohjola Vakuutus. Päätöksestä on valitettu. Suurimmissa kiinteistöissä on käytössä murtohälytys- ja palohälytysjärjestelmät. Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöönottoa jatketaan. Merkittäviä rahoitusriskejä sijoitustoiminnassa ei toteutunut. Sijoitusten myyntivoittoja ja arvonalentumisten palautuksia voitiin kirjata arvioitua enemmän. Korkotason ollessa alhaalla koko vuoden syntyi huomattava säästö lainojen korkokuluissa. Myös käytössä olevilla korkosuojausinstrumenteilla on varauduttu korkoriskeihin. d.omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kiinteistöjen myymisestä syntyi myyntivoittoja n euroa. Kaupunki osti Linjaautoasema Liikekeskuskiinteistö Oy:n osakkeet loppuvuodesta viideltä osakkeen omistajalta. Metsää myytiin aiottua enemmän. e.sopimustoiminta Kaupungilla on käytössä asiakirjanhallintaohjelmistoon liittyvä sopimuksenhallintajärjestelmä, jolla voidaan seurata mm. sopimusten voimassaolon päättymistä. Vanhojen sopimusten tallentaminen sopimuksenhallintajärjestelmään on osittain vielä kesken. 29

31 f.arvio sisäinen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti kaupunginjohtaja voi määrätä päävastuualueen ulkopuolisen henkilön suorittamaan sisäistä tarkastusta. Kuluneena vuonna sisäistä tarkastajaa ei ole määrätty. 4.Riskienhallinnan kehittäminen Kaupunginhallitus hyväksyi syksyllä 2013 uuden riskienhallintasuunnitelman ja aikataulutuksen riskienkartoittamisesta vuosien 2013 ja 2014 aikana. Riskienhallintasuunnitelmassa on todettu eri riskilajit, joita ovat: strategiset-, toiminta-, henkilö-, toimitila-, sopimus- ja vastuuriskit sekä omaisuusriskit. Riskienkartoituksessa käydään läpi kaikki riskilajit ja kartoitetaan niiden suuruus ja todennäköisyys sekä selvitetään torjuntaperiaatteet. Taloudellisten riskien toteutuminen ja niihin varautuminen on ollut seuraavanlaista: Kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen talouden tasapainottamisesta. Sopimus tehtiin Audiator Kehittämispalveluiden johdolla. Valtiovarainministeriön asettama arviointiryhmä hyväksyi tasapainottamissopimuksen sellaisenaan riittäväksi talouden kuntoon saattamisessa. Tämän tasapainottamissopimuksen viimeinen vuosi on Kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä uuden talousohjelman vuosille Vuonna 2009 hyväksytystä tasapainottamissopimuksesta jäi toteutumatta toimistotyön tiimiyttäminen kokonaisuutena. Osa tiimiyttämisiä on sen sijaa toteutettu päävastuualueilla. Ruoka- ja siivouspalvelujen esimiestehtävien yhdistämisselvitys tehtiin, mutta se ei toteutunut. Kahden keittiön malli ei toteudu tässä vaiheessa. Kiinteistöveroprosentteja valtuusto laski hieman vuodelle Syksyllä 2013 valtuusto päätti vuoden 2014 kiinteistöveroprosenteista niin, että ne ovat lain sallimissa ylärajoissa. Valtuuston päätöksen mukaisesti ei lakkautettu myöskään yhtään kyläkoulua Luonnollista henkilöstön poistumaa on hyödynnetty, mutta irtisanomisia ei ole tehty. Toiminnallista ylitystä Selänteessä oli nettona n. 1,7 m vuonna Suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa, vanhusten asumispalveluissa, laitoshoidossa ja suun ja hampaiden hoidossa. Ppky Selänteen kustannukset Haapajärven kaupungille ovat nousseet huomattavasti. Selänteen palvelutasosuunnitelma ja talousarvio ovat keskenään sidoksissa toisiinsa, joten muutokset palvelutasossa eivät voi olla vaikuttamatta talousarvioon. Tämän johdosta talousarvion seuranta ja sen määrärahojen riittävyys ovat erittäin tärkeitä, jotta palvelutasosuunnitelmassa voidaan ottaa huomioon taloudellinen kestävyys. Vuoden 2013 talousarvioylitykset huomioiden voidaan vuoden 2014 talousarviota pitää epärealistisena. Haapajärven kaupungin keskeinen ja suuri riski on siis talouden epävarmuus ja suurimpana syynä tähän on Selänteen kustannusten jatkuva nousu. Selänne tekee selvityksen rakenteiden ja talouden osalta vuoden 2014 alkupuoliskolla. Kaupunki joutuu päivittämään myös oman talousohjelman vuonna

32 1.7 KONSERNIJOHDON SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISES- TÄ VUONNA Konsernin toiminnan ohjaus ja vastuunjako Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 uuden kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategian. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2011 Haapajärven kaupungin konserniohjeet, joissa on määrätty, että kaupunginhallitus johtaa konsernia. Kaupunginjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta kaupungin osalta ja seuraa omistajapolitiikan sekä konsernin tavoitteiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto valitsee kuntayhtymien valtuustojen ja kuntayhtymäkokousten jäsenet ja varajäsenet toimikautensa alussa. Kuntayhtymien valtuustot valitsevat kuntayhtymien hallitukset. hallituksen jäsenet valitaan yhtiöiden yhtiökokouksissa. Tiedonkulku suurimmista tytäryhtiöistä omistajalle on ollut riittävää sillä edellä mainitun ohjauksen lisäksi on järjestetty kaupunginvaltuuston iltakoulu neljän suurimman tytäryhtiön (Haapajärven Kehityskeskus Oy, Haapajärven Lämpö Oy, Haapajärven Vesi Oy ja Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot) toiminnasta, sekä yhtiöiden hallitusten kokousten esityslistat on toimitettu kaupunginjohtajalle. Neljässä suurimmassa tytäryhtiössä toimii tilintarkastajana kaupungin tilitarkastaja. Kaupunginhallitus valitsee tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokousedustajat. Yhtiöiden 2.Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus on ohjeistanut kirjallisesti tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajaa seuraavasti: Haapajärven Lämpö Oy:n, Haapajärven Vesi Oy:n ja Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen yhtiökokousedustajia sekä Haapajärven Kehityskeskus Oy:n yhtiökokousedustajaa Muiden yhteisöjen yhtiökokous- ja muiden kokousten edustajia on kaupunginjohtaja ohjeistanut suullisesti. Pääsääntöisesti suurimpien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet ovat kaupunginhallituksen jäseniä. Ohjeiden anto on ollut riittävää ja tarkoituksenmukaista. 3.Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konserniohjeiden mukaisesti talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on hyväksytty suurimpien tytäryhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu toimintakertomuksen kohdassa konsernitarkastelu. Haapajärven Vesi Oy:n konsernitavoitteiden raportointi on ollut muita yhtiötä niukempaa. 31

33 4.Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Neljän suurimman tytäryhtiön osalta toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi tapahtuu edellä olevien kohtien mukaisesti. Vuonna 2013 on ryhdytty pitämään säännöllisiä konsernipalavereita joissa käydään läpi myös yhtiöiden talouteen ja toimintaan liittyviä kehittämisasioita. Muiden yhtiöiden ja kuntayhtymien osalta seuranta ja raportointi on ollut vähäistä. 5.Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeissa määrätään, että kaupunki ja suurimmat tytäryhtiöt tekevät yhteistyötä rahoituksen hankinnassa ja sijoitustoiminnassa. Myös vakuutukset voidaan kilpailuttaa yhteistyössä säännöllisin väliajoin. Yhtiöt huomioivat toiminnassaan kaupungin vastaavan toiminnan ja yhteistyötä harjoitetaan aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi suurimpien palvelujen ja tarvikkeiden hankinnassa järjestetään yhteisiä kilpailutuksia. Yhtiöt vastaavat omasta tiedotustoiminnastaan. Konsernia koskevasta tiedotustoiminnasta vastaa kaupunginjohtaja. Yhtiöt noudattavat toiminnassaan kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita. Henkilöstöhankinnassa otetaan huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtotarpeet. Osa yhtiöistä on jäsenenä Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa ja Kuntien eläkevakuutuksessa. Tytäryhtiöiden toimistohenkilöstöä on alettu käyttää yhteisesti eri yhtiöissä ja yhteinen toimisto toteutuu näillä näkymin vuonna Kaupunki on myöntänyt omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoille. Yhteisiä kilpailutuksia ja yhteistyötä on järjestetty kaupungin ja Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen kesken sähkönhankinnassa ja kiinteistönhoidossa. 6.Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Haapajärven Kehityskeskus Oy:n hallitilaa (8.555 m2) oli vuokrattuna vuoden alussa 80 % ja vuoden lopussa (4.201 m2) josta vuokrattuna vain 71 %. Toimintavuoden aikana myytiin m2:n suuruinen teollisuushalli Ouluntien teollisuusalueelta. Kehityskeskuksen pitkäaikaisten lainojen määrä pieneni n eurolla vuoden aikana. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen asuntojen käyttöaste on noussut vuonna 2013 ja oli 95,8 %. Jatkosuunnitelmat on laadittu, mikäli käyttöaste lähtee uudelleen laskemaan tulevaisuudessa. Rahoituskulujen riskejä on vähennetty suojaamalla vaihtuvakorkoiset rahoituslaitoslainat kiinteäkorkoisella korkosuojauksella, jotka ovat voimassa vielä 3-4 vuotta. Haapajärven Lämpö Oy:n toiminta on mennyt vuonna 2013 suunnitelmien mukaisesti. Polttoaineen uuden seurantajärjestelmän käyttöönotto on osoittautunut erittäin toimivaksi ja loppuvuonna saatiin jo säästöjä polttoaineen maksuissa. Riskejä ei realisoitunut. Haapajärven Vesi Oy on saavuttanut tavoitteensa. Verkoston toimintavarmuus on ollut hyvä, eikä pieniä häiriöitä lukuun ottamatta ole ollut ongelmia. Vesi yhtiölläkään ei ole riskejä realisoitunut. 32

34 7.Riskienhallinnan kehittäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategian joulukuussa Haapajärven kaupungin konserniohjeet kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa Kaupungin riskienhallintasuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa , tytäryhtiöt eivät ole olleet siinä mukana. Yhteisissä konsernipalavereissa, joita alettiin pitää vuonna 2013, on mietitty strategian mukaisia kehittämisasioita. Konsernin yhteistyötä tullaan kehittämään edelleen mm. yhteisen toimiston perustamisella ja tehtävien keskittämisellä toimiston sisällä. Näin saadaan henkilöstöriskejä vähennettyä. 33

35 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPI- TEET Haapajärven kaupungin vuosikate vuodelta 2013 on ,11 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvon alentumiset ovat yhteensä ,75 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu ,86 euroa. Kertynyttä poistoeroa (ST-tuote/työkeskus, Oksavan koulu ja yläaste) tuloutetaan ,04 euroa. Valtuusto on hyväksynyt lokakuussa 2013 Talousohjelman vuosille Talousohjelman mukaisesti käyttötalouden menojen vähennysten ja tulojen lisäysten vaikutus talouteen on vuoteen 2016 mennessä n. 1,896 miljoonaa euroa. Kyseinen summa sisältää myös kiinteistöveroprosenttien palauttamisen aikaisemmalle tasolle eli lain sallimille ylärajoille. Lisäksi ohjelmassa varaudutaan nostamaan kunnallisveroprosenttia vuodelle Investoinnit olivat vuonna 2013 nettona n. 1,11 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 nettoinvestoinnit ovat talousarvion mukaan 2,335 miljoonaa euroa, josta 2,196 miljoonaa euroa katetaan sijoituksia tulouttamalla. Vuodelle 2015 nettoinvestoinnit ovat 2,108 miljoonaa euroa, josta katetaan sijoituksia tulouttamalla 1,797 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 käyttötaloudessa oli menojen osalta ylitystä n euroa ja tulot jäivät alle arvion n euroa. Nettona ylitystä oli n euroa (sis. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen maksuosuuden ylityksen n. 1,7 milj. euroa). Toimintakatteen kasvu edellisestä vuodesta oli 9,2 % (n. 3,9 milj. euroa). Verotulot ylittivät budjetoidun n euroa ja valtionosuudet jäivät alle budjetoidun n euroa. Korkokanta pysyi alhaalla ja korkokuluja kertyikin n euroa budjetoitua vähemmän. Vuoden 2013 alijäämä oli kaikkiaan ,82 euroa. Taseessa on aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää ,15 euroa. Talousarvioon 2014 sisältyy talousohjelman mukaiset toimenpiteet. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen talouden tasapainottamisselvitys valmistuu toukokuun 2014 loppuun mennessä. Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto joutuu ottamaan oman talousohjelman uudelleen arvioitavaksi ja tekemään uusia taloutta parantavia päätöksiä. Hyväksytyn talousohjelman mukainen vaikutus (1,896 milj.euroa) ja aikaisemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä riittävät vuoden 2013 alijäämän kattamiseen, mutta taloutta parantavia ja kestäviä päätöksiä on ehdottomasti tehtävä lisää, jotta taloussuunnitelmakaudella saadaan talous vakautettua. Suurin osa tasapainottamistoimenpiteistä on kohdistettava Ppky Selänteeseen, koska kaupungin toiminnoista ja menoista yli 60 % on Selänteessä. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,86 käsittelystä kaupunginvaltuustolle seuraavaa: - tuloutetaan kertyneitä poistoeroja suunnitelman mukaan ,04 euroa, - jätetään ,82 euroa yli-/alijäämätilille, mikä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä ( ,15 euroa) sekä suunnitelmakaudella hyväksytyn talousohjelman mukaisesti seuraavasti: vuonna euroa, vuonna euroa ja loput vuonna Lisäksi kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto vakauttaa talouden suunnitelmakaudella tekemällä tarvittavat päätökset talousohjelman päivityksen yhteydessä. 34

36 Talousarvion toteutumisvertailu/käyttötalousosa TP2012 euro TA2013 euro TA-MUUTOS TA YHTEENSÄ TP2013 euro JÄLJELLÄ TOT.% KESKUSVAALILAUTAKUNTA 11 Vaalit Tulot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ###### Menot ,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ###### Netto ,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ###### TARKASTUSTOIMI 12 Tilintarkastus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ###### Menot , ,00 0, , , ,80 75,43 Netto , ,00 0, , , ,80 75,43 KAUPUNGINHALLITUS 13 Hallintopalvelut Tulot , ,00 0, , , ,34 108,35 Menot , , , , , ,68 105,42 Netto , , , , , ,34 105,38 SIVISTYSLAUTAKUNTA 44 Sivistyspalvelut Tulot , ,00 0, , , ,28 100,66 Menot , ,00 0, , , ,26 101,84 Netto , ,00 0, , , ,98 102,17 TEKNINEN LAUTAKUNTA 56 Tekninen palvelukeskus Tulot , ,00 0, , , ,30 99,70 Menot , ,00 0, , , ,70 102,76 Netto , ,00 0, , , ,00 138,32 *** RAPORTTI YHT. Tulot , ,00 0, , , ,32 100,45 Menot , , , , , ,84 104,13 Netto , , , , , ,52 104,84 35

37 TP2013 Menot Tulot Vaalit 0 0 Tarkastustoimi Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Menot % 0% 0% 28% 62% Vaalit Tarkastustoimi Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 36

38 TP2013 Menot Tulot Vaalit 0 0 Tarkastustoimi Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Tulot % 0% 5% 58% 38% Vaalit Tarkastustoimi Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 37

39 TP2013 Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakulut 2013 ulkoiset 5% 0% 1% 69% 25% Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut 38

40 TP2013 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintatuotot 2013 ulkoiset 47% 7% 7% 39% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 39

41 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta tuottaa palveluja valtuustolle, arvioi kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa, antaa niiden tuloksista raportteja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja arviointikertomuksen valtuustolle. Talousarviossa on varauduttu 12 kokoukseen vuonna 2013 ja 5 arviointikertomuksen laatimistilaisuuteen. Toiminta ja tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on kaupungin eri sektoreita tarkastelemalla saada aikaan oikein järjestetty ja hyvä hallinto sekä taloudenhoito. Toimenpiteet Tarkastuslautakunta arvioi joka vuosi päävastuualueiden ja lautakuntien toimintaa. Edelleen joka vuosi arvioidaan kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksiä ja täytäntöönpanoa sekä keskushallinnon toimintaa. Muu arviointi suoritetaan oman työohjelman mukaisesti. Toteutuminen Tarkastuslautakunnan kokouksia vuonna 2013 on vuosiksi valittu lautakunta pitänyt 9 kpl ja vuosiksi valittu lautakunta 6 kpl. Arviointikertomus luovutettiin kaupungin edustajille Lautakunta on kuullut kaupungin viranhaltijoita toimialueittain. Kuulemisissa on huomioitu painopistealueet. Hallinnon ja talouden tilintarkastajana on toiminut KPMG-Kunta Oy joka on sittemmin muuttanut nimekseen KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Marko Paasovaara. Vuoden 2013 tarkastukseen on varattu 12 päivää. TP11 TP12 TA13 TP13 TOT % Menot ,43 Tulot Netto

42 Herättäjäjuhlat Haapajärvellä Kuntakokouksen, kunnallislautakunnan, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista ja kuntajohtajista koottu kuvakokoelman julkistamistilaisuus järjestettiin Kaupunginvaltuusto siirtyi paperittomiin kokouksiin ja samoin kaikki lautakunnat kertomusvuoden aikana Puutarhamessut Haapajärvellä Lasten maatalousnäyttely Haapajärvellä

43 HALLINTOPALVELUT Vastuualueet: yleishallinto, elinkeinotoimi ja Selännepalvelut Toimielin: kaupunginhallitus Kaupunkistrategian mukaiset yleiset tavoitteet: Haapajärvellä on hyvä asua, ympäristö on hyvin hoidettu, palvelut ovat tasokkaat ja riittävät, täällä on hyvä yrittää ja kehittää yritystään, väestö huolehtii kaikkina ikäkausina terveydestään ja kunnostaan, kaupungin talous on tasapainossa, olemme koulu-, urheilu-, kulttuuri- ja bioenergiakaupunki. Palvelutuotannon periaatteet: Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjahallinnan ja muut hallintopalvelujen toimistopalvelut 1. Kuntayhtymältä ostettavat palvelut - kirjanpito ja palkanlaskenta - atk palvelut 2. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - maaseutupalvelut - talous- ja velkaneuvonta 3. Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut - elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut 4. Valtion tuottamat palvelut - yleinen edunvalvonta - kuluttajaneuvonta Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: - Haapajärven kaupunki-, elinkeinoja konsernistrategia Konserniohjeet - Henkilöstöohjelma - Lastensuojeluohjelma - Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma - Turvallisuussuunnitelma (Nivala- Haapajärviseutukunta ja Haapavesi- Siikalatvaseutukunta) - Sisäisen valvonnan ohjeet - Hankintaohjeet - Terveyden edistämisohjelma YLEISHALLINTO Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja Toiminnan kuvaus: Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden ja rahoituksen perusteista. Hallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta, sen ohjauksesta ja seurannasta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kaupungin etua. Keskushallinto vastaa keskitetystä asiakirjahallinnon ja monistuksen tehtävistä. Lisäksi se huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousasioista. Henkilöstöhallinto sisältää kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon, yhteisen koulutuksen sekä työsuojeluorganisaation ja yhteistyötoimikunnan toiminnan. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Maaseutupalvelut ostetaan Pyhäjärven kaupungilta, jossa toimii kuntien yhteinen maaseutulautakunta (Pyhäjärvi, Haapajärvi ja Reisjärvi). Tavoitteet ja toimenpiteet: Talousarviossa on varauduttu 17 kaupunginhallituksen kokoukseen, kahdeksaan kaupunginvaltuuston kokoukseen ja kuuteen iltakouluun. Hallintopalvelut ovat mukana Taloushallinto Selman toiminnan sekä Abilita järjestelmän kehittämisessä. Sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Sähköinen kokoushallinta otetaan käyttöön myös kaupunginvaltuustoon ja lautakuntiin. Kaupungin avustuksiin järjestöille on varattu euron määräraha. Avustuksia saavat 4H-yhdistys euroa, vapaaehtoisten järjestöjen yhteinen kirpputoritoiminta euroa ja lisäksi avustuksiin on varattu

44 euroa, mikä jaetaan kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä. Yksityiskohtainen luettelo haetuista ja myönnetyistä avustuksista on talousarvion liitteenä. Sotaveteraanien kuntoutukseen on varattu euron määräraha. Veteraanisiivoukseen kahden siivoojan työpanos euroa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan henkilökunnalle mm. sähköpostilla ja tarvittaessa kuulumiset tiedotteella ja asioita käsitellään säännöllisesti yhteistyötoimikunnassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 Terveydenhuoltolain edellyttämän Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman vuosille Kaupunginjohtajan nimeämä HYTE-työryhmä on työstänyt em. ohjelmasta ikäryhmittäiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kolmas sektori merkittävänä yhteistyökumppanina ja toimijana on edustettuna työryhmässä. Vastuutahot on nimetty. Vuoden mittaan pidettävissä kokouksissa seurataan toimenpiteitten toteutumista. Kerran valtuustokaudessa työryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen valtuustolle. Hyvinvointikertomus kuvaa sekä hyvinvointitilannetta että kaupungin oman hyvinvointipolitiikan toteutumista ja tuloksia. Hyvinvointikertomus eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman vuosille toteutuminen ja toimenpide-ehdotukset on esitelty kaupunginvaltuustolle iltakoulussa Hyvinvointikertomus on sähköisessä muodossa ja eri päävastuualueet käyttävät tätä EVA- työvälineenä kuntasuunnittelun eri vaiheissa. Toimenpide-ehdotukset otetaan huomioon talousarviossa ja suunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin henkilöstöä kannustetaan huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan mm. ilmaisin uimalipuin ja kuntosalivuoroin. Haapajärven kaupunki julistautuu savuttomaksi työpaikaksi vuoden 2013 aikana. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on varattu euron määräraha. Työllisyysasiat ovat hallintopalveluiden talousarviossa, mistä lähetetään nettolaskutus muille päävastuualueille työllistettyjen suhteessa. Kesätyöntekijöitä varten on varattu määräraha 50 koululaisen/opiskelijan kesätyöhön (à 270 euroa). Kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan yhdessä Reisjärven kunnan kanssa ja tarkoitukseen on varattu määräraha kaupunginhallituksen kustannuspaikalle. Kaupunki joutuu vastaamaan v alusta alkaen omalta osaltaan myös nuorten yhteiskuntatakuun tuomista velvoitteista. Tarkoitusta varten on perustettu työryhmä ja talousarviossa on varauduttu tähän mm. Omput ja Jampat hankkeella. Toteutuminen: Kaupunginhallituksen kokouksia on pidetty 14, kaupunginvaltuuston kokouksia 8 ja iltakouluja on ollut 11 kpl. Kaupungin ja taloushallinto Selman välisestä palvelusopimuksesta, kirjanpidon ja palkanlaskennan tehtävien hoidossa, on pidetty tarkistuspalaveri jossa on tarkistettu sopimuksen toimivuus. Dynastyssa on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa jatkettu ja pidetty päävastuualueiden yhteisiä palavereita. Yhden kerran vuoden aikana on ollut myöskin Innofactorin edustaja mukana. Loppuvuodesta otettiin sähköinen kokoushallinta käyttöön myös valtuustoon ja lautakuntiin, kaupunginhallituksessa se on ollut käytössä jo aikaisemminkin. Kaikilla valtuutetuilla sekä hallituksen ja lautakuntien varsinaisilla jäsenillä on käytössä kaupungin kannettavat tietokoneet. Avustukset järjestöille ( euroa) on jaettu päätöksen mukaisesti. Lisäksi erillisellä päätöksellä annettiin avustuksia Piha-, puutarha- ja mökkimessujen järjestelyihin (2.500 euroa), Lasten maatalousnäyttelyn järjestelyihin (2.000 euroa) sekä Keilahallille toiminta-avustusta (9.000 euroa). Henkilöstölle on tiedotettu pääsääntöisesti sähköpostilla ajankohtaisista asioista ja myös yhteistyötoimikunnan kautta. Henkilöstön työhyvinvointia ja virkistäytymistä on tuettu, normaalien ilmaisten kuntosalivuorojen ja uimahallilippujen lisäksi, antamalla mahdollisuus ilmaiseen joko Jokilatvan opiston kurssiin tai ylimääräisiin uimahallilippuihin. Näitä mahdollisuuksia käytti lähes sata henkilöä. Kaupungin henkilöstön pikkujoulu järjestettiin Hotelli-ravintola Kulkurissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä on kokoontunut vuoden aikana säännöllisesti. Hyvinvointikertomuksen

45 2012 ja hyvinvointisuunnitelman vuosille kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa. Kaupunki työllisti kesätyöntekijöinä koululaisia/opiskelijoita ja lisäksi Suomenselän Osuuspankki osallistui kesätyöntekijöiden palkkauskustannuksiin eurolla. Kesätyöntekijöitä voitiin palkata yhteensä 70 henkilöä. Kuntouttavaa työtoimintaa jatkettiin yhdessä Reisjärven kunnan kanssa palkkaamalla yhteinen ohjaaja/suunnittelija määräaikaisesti. Omput ja Jampat hanketta tuettiin perintövaroista annetulla avustuksella. Tämä hanke vastaa omalta osaltaan nuorten yhteiskuntatakuun tuomiin velvoitteisiin. Kuntajohtajista, sekä puheenjohtajista tehtiin vuoden aikana kuvakokoelma, jossa on kuntakokouksen ja valtuuston puheenjohtajia vuodesta 1866 alkaen, kunnallislautakunnan ja hallituksen puheenjohtajia vuodesta 1911 alkaen sekä kuntajohtajia v.1952 alkaen Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Hallintopalvelujen henkilökunta 5,6 5,6 4,6 4,0 Kaupungin vakinaisen henkilö kunnan vakanssien lkm Työterveyshuollon nettomenot Valtuuston kokouksia Hallituksen kokouksia

46 ELINKEINOTOIMI Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupunki ostaa elinkeinoelämän toimitilapalveluja ja toimitusjohtajan palveluja Haapajärven Kehityskeskus Oy:ltä sekä elinkeino- ja kehittämispalveluja Nivala- Haapajärven seutukunta Nihak ry:ltä. Hankkeet ja projektit sisältävät kaupungin maksuosuudet muiden hallinnoimiin projekteihin. Vuonna 2013 ei ole varauduttu kaupungin hallinnoimiin projekteihin. Tavoitteet ja toimenpiteet: Elinkeinoelämän edistämisessä tavoitteena on turvata olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Seutukunnalle maksetaan elinkeinojen kehittämistehtävien hoidosta euroa. Toimitusjohtajan tehtävien hoidosta kaupunki maksaa osan suoraan Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle. Kehityskeskus raportoi konserniohjeen mukaisesti kaupunginhallitukselle toiminnastaan ja Haapajärveä koskevista elinkeinopalveluista. Kaikkien tytäryhtiöiden asioista pidetään iltakoulu valtuustolle maaliskuussa. Kaupungin sijoitusten nettotuotto lisää sijoitusten pääomaa. Sijoitusten tuottoja käytetään toistaiseksi Haapajärven Kehityskeskus Oy:n lainojen lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaessa. Vuodelle 2013 tähän on varauduttu talousarviossa eurolla. Sijoituksia käytetään tarvittaessa myös valtuuston erikseen päättämiin, pääsääntöisesti investointikohteisiin. Hankkeissa ja projekteissa, jotka kohdistuvat eri kohderyhmiin ja toimialoihin, tavoitteena on kehittää kaupungin elinkeinoelämää, asukkaiden osaamista ja elinympäristön tilaa. Yksityiskohtainen luettelo projekteista on talousarvion liitteenä. Kaupungin osallistumisesta projekteihin päättää kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja tai päävastuualueen johtaja voi kuitenkin päättää osallistumisesta projektiin, jos sen kuntaosuus koko hankkeen aikana on enintään euroa. Edellytyksenä on, että talousarvioon on varattu määräraha tarkoitusta varten. Toteutuminen: Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle on maksettu avustusta euroa, toimitusjohtajan tehtävistä ei ole maksettu vuonna 2013 eikä myöskään pääomalainaa ole annettu Seutukunnalle on maksettu elinkeinojen kehittämistehtävien hoidosta n euroa. Tytäryhtiöiden asioista on pidetty valtuuston iltakoulu keväällä. Sijoitusten tuottoja tuloutettiin vuoden 2012 lopussa josta käytettiin vuoden 2013 investointien rahoittamiseen 1 milj.euroa ja loppuvuodesta 2013 tuloutettiin vielä euroa investointien rahoittamiseen. Varainhoitajat kävivät valtuuston iltakoulussa esittelemässä kaupungin salkkuja ja markkinanäkemyksiä yleisesti. Kaupunki maksoi vuonna 2013 eri hankkeiden/projektien maksuosuuksia yhteensä n euroa. Kaupungin itse hallinnoimia projekteja ei ollut kuluneena vuotena. 45

47 Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Väkiluku Nettomuutto * -29 Työpaikat * Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 * 10,8 Vuosikate /asukas Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Projektien nettomenot ( ) * -merkinnällä ei vielä virallista tilastotietoa SELÄNNEPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupunki ostaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Lisäksi kaupunki ostaa Selänteeltä (Tukipalveluyksikkö Selma) kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut sekä atk-palvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut ostetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosittaisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Kaupungin maksuosuus Ppky Selänteelle vuodelle 2013 on euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimelle sekä ympäristöterveydenhuollolle, ympäristönsuojelulle ja rakennusvalvonnalle aikaisemmin kuuluneita eläkemenoperusteisia eläkemaksuja ja varhe maksuja sisältyy hallintopalvelujen talousarvioon euroa. Toteutuminen: Ppky Selänteelle on maksettu maksuosuuksia laskennallisesti siten, että kuukausittain on maksettu 1/12 talousarvion määrärahasta, lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa, mikä on maksettu toteutuman perusteella seuraavan kuukauden loppupuolella. Talousarviomuutoksissa hyväksyttiin euron lisämääräraha Selänteen maksuosuuteen ja lokakuussa maksettiin euron lisälasku sekä marraskuussa euron lisälasku. Lopullisten toteutumatietojen perusteella maksettiin vielä euron loppulasku Selänteelle. Ppky Selänteen maksuosuus ylittyi siis alkuperäiseen talousarvioon verrattuna lähes 5,3 milj.euroa ja talousarviomuutoksilla korjattuun talousarvioon verrattuna ylitys oli runsaat 1,7 milj.euroa. Talousarviomääräraha ylityksiä oli mm. erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa, hoito- ja vanhustyön asumispalveluissa, vastaanotto- 46

48 palveluissa sekä suun ja hampaiden hoidossa. Kasvua Selänteen toteutuneissa menoissa kokonaisuutena oli vuoteen 2012 verrattuna 13,2 %, kun se vuonna 2012 oli edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 % ja vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 %. Erikoissairaanhoidossa kasvua oli vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 20,4 %. Mittarit Maksuosuus euroa/asukas TP11 TP12 TA13 TP13 Hallinto ja tukipalvelut 130,21 140,79 122,13 127,80 Lasten ja perheiden palvelut 499,17 550,63 559,94 577,60 Psykososiaaliset palvelut 442,08 530,60 510,10 577,94 Hoito- ja vanhustyöpalvelut 896,18 906,23 819, ,78 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 1 340, , , ,92 Ympäristöpalvelut 48,79 49,02 54,88 49,27 Maksuosuus yht. euroa/asukas 3 357, , , ,31 Talouden tasapainottamissopimuksen toteutuminen: Tasapainottamissopimuksessa ei ole yleishallinnolle asetettuja tavoitteita vuodelle 2013 käyttötaloudessa. Kiinteistöverot eivät ole tasapainottamissopimuksen mukaisesti enää kaikilta osin ylärajoissa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä on laskettu vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,65 %:iin ja muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,25 %:iin. Tasapainottamissopimuksessa perusturvapalveluille osoitettu euron menojen vähennys on huomioitu talousarvioraamissa Selänteen osalle. Toteutuminen: Kiinteistöveroja kertyi valtuuston hyväksymien prosenttien mukaan ,76 euroa eli 91 % talousarvioon arvioidusta tuloarviosta. Perusturvalle talousarviossa osoitettu euron menojen vähennys ei toteutunut Selänteessä. Selänteen ylityksistä on kerrottu kohdassa Selännepalvelut. Hallintopalveluiden talousarvion toteutuminen TP11 TP12 TA13 TP13 TOT % Menot ,42 Tulot ,35 Netto ,38. 47

49 Haapajärven joukkue peruskoulujen yleisurheilukilpailuissa Liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja Tiiton koulun monitoimikentän vihkiäiset Peruskoulun laadunarviointi sivistyslautakunnan kokouksen yhteydessä Yläasteen ja lukion oppilaat keräsivät varat Tansanian ystävyyskoulun kirjaston rakentamiseen ja varustamiseen Tenniskentät Kalajoen varrelle 48

50 SIVISTYSPALVELUT Vastuualueet: perusopetus, lukio, vapaaajan koulutus, vapaa-aikapalvelut, ruokapalvelut sekä tukipalveluna koulutoimisto/joukkoliikenne. Toimielin: sivistyslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet: Toisen asteen oppilaitosten kehittäminen ja oppilasmäärien kasvattaminen Tyytyväinen kuntalainen Työhyvinvointi Nuorten poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen Kulttuurikaupungin maineen kehittäminen Koulu-, urheilu-, kulttuuri- ja bioenergiakaupunki Toimenpiteet: Erityisesti lasten ja nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan käytännön yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Haapajärven kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman mukaisesti edistetään lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukemista että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Sivistyspalveluissa näihin toimiin vastataan mm. ostamalla kouluterveyskysely joka toinen vuosi (2013). Sen tuloksien mukaan tehdään linjanvetoja lähivuosien strategioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn 2011 kokemukset oppilashuollon tuesta osoittivat, että oli vaikeuksia päästä koulupsykologin ja -lääkärinvastaanotolle. Koulupsykologin virka perustettiin ja täytettiin Koulupsykologi yhdessä koulukuraattorin, -terveydenhoitajan ja - lääkärin kanssa muodostavat oppilashuollon kannalta olennaisen ytimen. Palvelutuotannon periaatteet: 1. Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut Perusopetus 2. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut Toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmä Ruokapalvelut tuotetaan omana tuotantona tai alueellisesti Kansalaisopisto (Jokilatvan opisto), musiikkiopistopalvelut ja avoin yliopisto Kirjasto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut tuotetaan omana tuotantona tai alueellisesti Joukkoliikenne Selvitetään kaupungin omana toimintana tuotettavien palvelujen tuottamista yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: Perusopetuksen opetussuunnitelma (päivitys 2012) Lukion opetussuunnitelma Esiopetussuunnitelma (2011) Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma (2012) Kiri-kirjastojen strategia Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien kuntien liikuntatoimien ja palveluiden kehittämisohjelma Jokilatvan opiston perussopimus 2010 Selänne kuntien perusopetuksen laatukäsikirja (2012) KOULUTOIMISTO Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Koulutoimisto huolehtii koulutuksesta ja sen suunnittelusta sekä Haapajärven kaupungin ylläpitämien oppilaitosten toiminnasta. Koulutoimisto sisältää hallinto- ja toimistopalvelut sekä joukkoliikenteen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven kaupunki panostaa koulutukseen kaikissa ikäja väestöryhmissä ja koulutus on Haapajärven tärkeä kehittämisväline. 49

51 Koulutoimisto koordinoi tätä toimintaa huolehtimalla suunnittelu- ja kehittämistyön jatkuvuudesta, seurannan toteuttamisesta ja tulosten analysoinnista sekä henkilöstöresurssien ja taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisesta. Se on aloitteellinen ja aktiivinen palvelukeskus. Joukkoliikenteen suunnittelua jatketaan eri yhteistyötahojen (mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, alueen muut kunnat, peruspalvelukuntayhtymä Selänne, kaupungin muut hallintokunnat, asukkaat) kanssa. Tavoitteena on nykyisen palvelutason säilyttäminen. Toteutuminen: Sivistyslautakunta valitsi edustajat nuorisovaltuustoon, Lasten Parlamenttiin, lapsiasiainneuvostoon, vanhus- ja vammaisneuvostoon, Tanssiopisto Uusikuun johtokuntaan sekä alueteatterineuvottelukuntaan. Lautakunta hyväksyi esiopetusjärjestelyt lukuvuodelle Lautakunta solmi 2-vuotisen ostopalvelusopimuksen Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:n kanssa etsivän nuorisotyön järjestämisestä Haapajärven kaupungissa ajalle Perusopetuksen opetussuunnitelmaa päivitettiin. Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven yhteiseen perusopetuksen laatukäsikirjaan lisättiin koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukortit. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Haapajärven liikenneturvallisuussuunnitelman. Haapajärven kaupunki on mukana Nivala-Haapajärven seudun liikenneturvallisuustoimija hankkeessa. Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Lautakunnan kokouksia PERUSOPETUS Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Perusopetus muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Perusopetusta annetaan Haapajärvellä yläasteella, Martinmäen koululla ja kyläkouluilla (5). Esiopetusmahdollisuus tarjotaan koko ikäluokalle. Esiopetusta annetaan Haapajärven hajautetun mallin mukaisesti erillisissä esiopetusryhmissä Martinmäen koululla, Parkkilan ja Tiiton kyläkouluilla sekä alkuopetuksen yhteydessä Kumisevan ja Väliojan kyläkouluilla. Martinmäen koulun yhteydessä toimii kehitysvammaisten opetus- ja päivähoitoyksikkö (harjaantumisopetus) ja luokkamuotoinen erityisopetus vuosiluokkien erityisoppilaat on pääosin integroitu yleisopetuksen luokkiin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään erillisen suunnitelman mukaan Martinmäen koululla. Tavoitteet ja toimenpiteet: Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille omien kykyjensä mukainen jatko-opintokelpoisuus. Kasvatuksen tavoitteena on omaa elämäänsä hallitseva kunnon kansalainen. Oppimaan oppimisen taidot ovat tärkeä painopiste perusopetuksessa. Opettajan rooli kiinnostuksen ja tiedollisen uteliaisuuden herättäjänä ja innostajana on lapsen ja nuoren elämässä keskeinen (toimiva opettaja-oppilas-suhde). Lähes kaikki perusopetusta koskevat kehittämisen tehtävät 50

52 ovat luonteeltaan yhteistyötä edellyttäviä, uusien yhteisten käytäntöjen ja ajattelutapojen luomista. Kouluverkkoa tarkastellaan ja kehitetään siten, että oppilaille voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla saavuttaa kouluverkon ylläpidossa mahdollisimman taloudellinen ratkaisu. Ensisijaisena toimenpiteenä peruskoulujen tulosyksiköistä muodostetaan yhteistoimintaalueita ja kouluverkkoa tiivistetään todellista tarvetta vastaavaksi. Yhtenäisen peruskoulun periaatetta toteutetaan käyttämällä luokanopettajia yläasteella ja aineenopettajia kyläkouluilla ja Martinmäen koululla sekä sijoittamalla oppilaita ja opetusryhmiä joustavasti (esim. erityisopetus, kielten opetus, yhteiset opettajat, virkojen sijoituspaikat). Haapajärvi hakee opetusministeriöltä erityisavustusta opetusryhmien koon pienentämiseen ja koulujen välisten erojen kaventamiseen. Kouluverkkoa ja virkojen määrää tarkistetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän sopimuksen Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamiseksi mukaisesti. Esiopetusta kehitetään koulujen välisellä yhteistyöllä. Rekrytoinnin ja täydennyskoulutuksen avulla varmistetaan ammattitaitoinen ja pätevä henkilöstö. Erityisopetuksen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus turvataan. Koululaisten ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti. Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja käytännön opetustyötä kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti Kaikki peruskoulut jatkavat valtakunnallisessa KivaKoulu-hankkeessa ja ovat mukana valtakunnallisessa kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Perusopetuksen laatukriteereiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen on koulujen yhteinen painopiste. Koulurakentamisella ja kouluympäristön kehittämisellä varmistetaan ajanmukaiset ja toimivat oppimisympäristöt. Toteutuminen: Perusopetuksen laatukriteereiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen, kaikkien koulujen yhteinen painopistealue, jatkui Laatuhankkeena. Koulutason laadunarviointi tehtiin toukokuussa 2013 kaikilla kouluilla ja järjestäjätason laadunarviointi suoritetaan Koulujen perushankinnat painottuivat talousarviovuoden alkuun. Esiopetusta jatkettiin hajautetun ns. Haapajärven mallin mukaisesti. 1. ja 2. vuosiluokan sekä pienryhmien oppilaille tarkoitettu aamuja iltapäivätoiminta jatkui Martinmäen koululla. Oksavan koululla järjestettiin 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa kevätlukukaudella 2013 ja Tiiton koululla alkoi iltapäivätoiminta syyslukukaudella Kaikki peruskoulut jatkoivat valtakunnallisessa KivaKoulu-hankkeessa, ja Martinmäen koulu osallistuu Yhteispelihankkeeseen. Lisäksi koulut ovat mukana valtakunnallisessa kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Haapajärvi sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta opetusryhmien koon pienentämiseen ja sillä palkattiin lukuvuodelle resurssiopettajaa. Opetusryhmien pienentämiseen saatiin avustusta myös lukuvuodelle Haapajärvi sai Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastolta avustusta Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä hankkeelle. Hankkeessa ovat mukana kaikki Selänne kunnat. Haapajärvi sai opetushallitukselta avustusta esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä laiteja tietoverkkohankintoihin että Pohjois- Suomen Unesco-koulujen Polaris-verkoston Yhdessä tekemään hankkeelle. Unescoverkostossa ovat mukana Haapajärven yläaste ja lukio sekä Martinmäen koulu. Haapajärvi on myös mukana Nivala-Haapajärvi ja Yli- 51

53 vieskan seutukunnan Osaava opettajien täydennyskoulutushankkeessa. Väliojan koulu osallistuu CIMO:n (elinikäisen oppimisen ohjelma) tukemaan Comenius hankkeeseen, jossa on mukana kouluja Espanjasta, Puolasta, Italiasta, Turkista ja Unkarista. Perusopetuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Tehokkuus / oppilas (* Toiminnan laajuus (oppilaiden lukumäärä) 0 6 luokat luokat Tunnit/oppilas Peruskoulut 0 6 luokat 1,56 1,56 1,72 1, luokat 1,98 1,98 1,99 1,99 Opetusryhmien keskikoko 0 6 luokat 17,2 17,2 18,1 18,1 7 9 luokat 19,1 19,1 19,4 19,4 Erityisopetuksen osuus opetustunneista (%) 13,2 13,2 13,1 13,1 (* sis. uutena pääomavuokran v ja 2013) 52

54 LUKIO Vastuullinen viranhaltija: Lukion rehtori Toiminnan kuvaus: Haapajärven lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin valmentava korkeatasoinen oppilaitos, joka tukee nuorten yksilöllistä kasvua ja kypsymistä aikuisuuteen. Lukio on yksi maamme Unesco-kouluista, jonka toiminnassa otetaan huomioon Unescoon liittyvät asiat kuten globaalit kysymykset, ihmisoikeudet ja kulttuuriperintö. Haapajärven lukio kuuluu Pohjois- Pohjanmaan etälukioverkkoon (elukio). Etälukion kautta tarjotaan lukio-opintoja myös Haapajärven ammattiopiston opiskelijoille ja paikkakunnan aikuisopiskelijoille. Syksyllä 2012 aloittaa kolme ammattiopiston opiskelijaa ns. pilottiryhmänä yhdistelmätutkinnon suunnitellulla opintopolulla. Opinnot johtavat 3 3,5 vuoden aikana suoritettuina kaksoistutkintoon tai 4 vuoden opintoina kolmoistutkintoon. Haapajärven lukio on myös mukana alueen lukioiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyöyhdistyksen Eleven+ ry:n toiminnassa. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää alueen koulutuksellista yhteistyötä ja koordinoida Oulun eteläisen alueen lukioiden, Centria Ammattikorkeakoulun ja muiden korkeakoulujen koulutuksellisia yhteishankkeita. Haapajärven lukio järjestää yhdessä Jokilatvan opiston ja perusopetuksen ammattilaisten kanssa ohjatut harrastekurssit, joita tarjotaan myös Haapajärven ammattiopiston opiskelijoille. Lukuvuonna harrastekursseja tarjotaan seuraavissa aineissa: pesäpallo/palloilu, jalkapallo, jääkiekko, bändisoitto ja uutuutena käsityön kurssit. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven lukion tavoitteena on, että valtaosa lukion käyneistä pääsee kohtuullisessa ajassa jatkamaan opintojaan yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa ja että loput saavat paikan perustutkintoon tuottavissa tai siihen valmentavissa oppilaitoksissa. Keväällä 2012 ylioppilaaksi kirjoittaneiden jatko-opintoihin sijoittuminen selvitetään syksyllä Haapajärven lukion painopisteitä ovat kansainvälisyys, opiskelutarjonnan monipuolistaminen, uusien oppimismenetelmien ja teknologian mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen sekä yhteistyö ja yhteistoiminta alueemme koulutusorganisaatioiden välillä. Koulun sisäisen toiminnan tehostamista varten opettajakunta on jaettu tiimeihin syksyllä Ensimmäiset varsinaiset kaksois- tai kolmoistutkinto-opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä Myös lukion opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa ammattiopiston kursseja. Opintojen rahoitus hoidetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Harrastekurssien osalta yhteistyö jatkuu entiseen tapaan. Jokilatvan opiston kuvataiteen opettaja hoitaa lukion kuvataiteen opetuksen koko lukuvuoden ajan. Haapajärven lukio on edelleen mukana yhteistyökeskusteluissa alueen lukioiden ja Centria Ammattikorkeakoulun kanssa. Tulevana lukuvuonna järjestetään tapahtumia sekä urheilukilpailujen että matematiikkakilpailun merkeissä. Myös opintoyhteistyötä kartoitetaan. Haapajärven lukio on saanut partnerikutsun Saksalaisen Albert-Schweitzer-Gymnasiumin isännöimään neljän maan Comeniushankkeeseen. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sille haetaan rahoitusta alkuvuodesta Paikkakunnan peruskoulun päättävistä lukiokoulutuksen valitsi huomattavasti pienempi määrä oppilaita kuin mikä on Valtakunnallinen tavoite. Yhteistyöneuvottelut lukion ja perusopetuksen välillä on aloitettu. Naapurikunnissa tarjotaan maksuttomat pakollisten kurssien oppikirjat. Haapajärven lukion oppikirjakirjaston investointia varten on tehty esitys talousarvioon. Lukiorakennus (Kirkkokatu 4) toimii päivälukion ja Jokilatvan opiston aikuiskoulutuksen käytössä. Jokilatvan opiston opetuksen osuus tiloissa on 10 %. Lukion tilojen ilmastointiremontti on erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen. Talousarviovuonna odotetaan ilmastointiremontin toteutuvan. Neuvotteluja lukion ja Hai:n yhteis- 53

55 ten opetustilojen järjestämisestä jatketaan. Toteutuminen: Comenius-hankkeelle haettiin rahoitusta alkuvuodesta Haapajärven lukio sai hankeavustusta liikkuvuuksiin euroa. Haapajärven lukio sai myös hankeavustusta sähköisten oppimateriaalien ja Tablettikoulun hankkeeseen euroa. Keväällä 2013 kartutettiin lukion oppilaskirjastoa saadulla investointimäärärahalla. Syksystä 2013 lähtien lukion oppilaskirjastossa on kaikkien pakollisten lukiokurssien kirjat ja ylimääräisten vieraiden kielten kirjat lainakappaleina. Lukion oppilaskohtainen kustannus on noussut syksyllä 2012 aloittaneen pienen opiskelijamäärän vuoksi. Lukiokoulutuksen markkinointiin on panostettu ja kevään 2013 yhteishaun perusteella työ tuotti tulosta, aloittajia oli 40 opiskelijaa. Lukion tiloissa huhti - toukokuussa 2013 toteutunut ilmastointiremontti vaikutti lukion kalustomäärärahojen ylityksiin. Lukiolle oli välttämätöntä uudistaa remontin yhteydessä vanha kuulutusjärjestelmä, rakentaa langaton verkko ja hankkia kalustoa tiloihin, joiden käyttötarkoitus muuttui remontin yhteydessä. Nämä ylitykset olivat kertaluonteisia ja liittyvät ilmastointiremonttiin. Näitä kustannuksia ei voitu budjetoida ajoissa, koska remontin aloitus oli pitkään epävarma. Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Tehokkuus / oppilas (* Toiminnan laajuus (oppilaita) (** 143(1) 143(3) 137(3) 130 Tunnit/ oppilas 1,47 1,47 1,48 1,6 (* sis. uutena pääomavuokran v ja 2013, sisäisestä vuokrasta on vähennetty 10 % Jokilatvan opiston käyttöosuus) (** päivälukiolaiset + aikuisopiskelija (+ ammattiopiston kaksoistutkintoa suorittavat) 54

56 VAPAA-AJAN KOULUTUS Jokilatvan opisto Vastuullinen viranhaltija: kansalaisopiston rehtori Toiminnan kuvaus: Koulutuspalveluja annetaan Jokilatvan opistossa. Jokilaaksojen musiikkiopisto ja Tanssiopisto Uusikuu toimivat itsenäisinä oppilaitoksina, joilla on oma hallinto ja rehtori. Tavoitteet ja toimenpiteet Jokilatvan opisto tarjoaa toimialueensa väestölle monipuolisia ja korkeatasoisia opiskelumahdollisuuksia. Opetuksen saatavuus turvataan hajauttamalla opetus koko toiminta-alueelle ja pitämällä kurssimaksut kohtuullisina. Opetuksen pääpaino on käden taidoissa ja taideaineissa, jossa pääpaino on musiikissa ja kuvataiteissa. Terveys- ja liikuntakasvatusta suunnataan laaja-alaisesti eri ikä- ja kohderyhmille, pääpaino on terveyttä ja hyvinvointia edistävissä opinnoissa. Kansalaisten tietoyhteiskunta-valmiuksia edistetään järjestämällä mm. tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Kielten opetuksessa vastataan alueen koulutustarpeisiin. Jokilatvan opisto tarjoaa toiminta-alueellaan kuvataiteen, käsityön ja teatteritaiteen taiteen perusopetusta sekä kysynnän mukaan myös sanataiteen taiteen perusopetusta. Tanssitaiteen perusopetuksen tuottaa Tanssiopisto Uusikuu. Otetaan käyttöön uusi tietohallintajärjestelmä. Jatketaan Jokilatvan opiston ja kulttuuripalveluiden välistä toiminnallista yhteyden kehittämistä. Toteutuminen: Opetusta järjestettiin vuoden 2013 aikana 857 kurssilla yhteensä tuntia. Opiskelijoita (netto) oli 5 328, joista 76 % oli naisia. Kaikkiaan kurssilaisia (brutto) oli vuoden aikana yhteensä Opetuksen pääpaino oli musiikissa (34 %), käden taidoissa (24 %), liikunnassa ja terveydessä (21 %), kuvataiteissa (8 %), kielten opetuksessa (6 %) sekä esittävässä taiteessa ja kirjallisuudessa (5 %). Taiteen perusopetusta järjestettiin kuvataiteissa ja käsityössä. Musiikin ja tanssitaiteen perusopetus toteutettiin suunnitelman mukaisesti Jokilaaksojen musiikkiopiston ja Tanssiopisto Uudenkuun kautta. Jatkettiin uuden tietohallintojärjestelmän kehittämistä ja hyödyntämistä päivittäisessä työssä ja asiakaspalvelussa. Yhteistyössä kulttuuripalveluiden kanssa toteutettiin kesäteatterinäytelmä toista kertaa. Mittarit (koko opisto) TP11 TP12 TA13 TP13 Tehokkuus /asukas 1) 36,12 38,43 38,50 39,64 /oppilas 2) 179,32 195,59 200,10 204,90 /tunti 2) 44,50 45,57 48,87 49,08 Toiminnan laajuus Oppilaita Opetustunnit Valtionosperustetunnit (OPM) Opetusryhmien keskikoko 13,5 12,8 13,0 14,0 55

57 1) Haapajärvi 7 609, Nivala , Pyhäjärvi ja Reisjärvi asukasta, yhteensä asukasta. 2) Tunnusluvut laskettu toimintamenoista (kulut-toimintatulot). Huom! Valtionosuus ei laskennassa mukana. Mittarit (Haapajärven osaston nettokustannukset) TP11 TP12 TA13 TP13 Tehokkuus /asukas 7,74 13,01 8,90 13,41 /oppilas 33,03 61,59 35,63 65,14 /tunti 9,47 15,01 11,10 16,47 Toiminnan laajuus Oppilaita Opetustunnit Nettomaksuosuus Haapajärven netto-osuuden ylitys johtuu seuraavista seikoista: - Vaikka kokonaisuudessaan Haapajärven osaston tulotavoite saavutettiin 102,74%, lukukausimaksut jäivät ,15 euroa budjetoidusta. - Henkilöstökulut ylittyivät ,03 euroa, mikä selittyy pääosin tuntipalkkojen ja määräaikaisten palkkojen ylityksellä. - Palvelujen ostot ylittyivät 8.907,87 eurolla, mikä selittyy pääosin matkakorvauspotin ylityksellä. Jokilaaksojen musiikkiopisto, Haapajärven sivutoimipiste Jokilaaksojen musiikkiopisto vastaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetuksen järjestämisestä. Opetus on tasolta toiselle etenevää koulutusta, joka muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Opetusta järjestetään laajasti eri soitinryhmille ja lauluun, eri kokoonpanoille sekä musiikin perusteiden, musiikkiteknologian ja sävellyksen oppilaille. Jokilaaksojen musiikkiopisto toimii yhteistyössä alueen muiden kulttuurin toimijoiden ja oppilaitosten kanssa ja on verkostoitunut laajasti myös valtakunnallisella tasolla. Haapajärven kaupunki on varannut laskennallisia oppilaspaikkoja vuodelle kappaletta. Mittarit (kustannukset on laskettu Haapajärven kaupungin kuntaosuuden mukaan, nettokustannukset) TP11 TP12 TA13 TP13 Kustannukset /as 8,23 7,31 6,76 6,68 Kustannukset /tunti 27,12 27,51 27,09 27,01 Oppilasmäärä Menot/oppilaspaikka 1 494, ,6 Menot/kokonaisoppilasmäärä 514, ,03 56

58 Kulttuuripalvelut Vastuullinen viranhaltija: kansalaisopiston rehtori Toiminnan kuvaus: Kulttuuripalvelut edistävät ja tukevat taiteen eri alojen harrastamista ja harjoittamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä ja paikallisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaalimista ja edistämistä. Tavoitteet ja toimenpiteet: Kulttuuripalveluiden tavoitteena on kuntalaisten henkisen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen ja osaltaan syrjäytymisen ehkäiseminen. Luodaan edellytyksiä omaehtoiselle kulttuurin harrastamiselle sekä haapajärvisen identiteetin ja perinteen vahvistumiselle. Tuetaan järjestöjen järjestämiä tapahtumia antamalla asiantuntija- ja työntekijä apua ja tiloja käyttöön sekä osallistumalla ilmoitteluun. Tiedotetaan haettavista avustuksia ja apurahoista ja jaetaan niitä talousarviomäärärahan puitteissa. Osallistutaan Haapajärvi-viikon järjestelyihin. Järjestetään vuotuiset kulttuuritapahtumat ja muita tapahtumia yhteistyössä koulujen, päiväkodin, seurakunnan, eri järjestöjen, yhdistysten ja alueen muiden kuntien kanssa. Ylläpidetään ja kehitetään K.J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseon toimintaa. Museo pidetään avoinna Kansainvälisyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kaupungin ystävyyskuntien kanssa. Toteutuminen: Kirjastolla on järjestetty yhteensä 10 näyttelyä ja yhdet näyttelynavajaiset. Konsertteja on järjestetty 7 ja teatterinäytöksiä 16. Muita tapahtumia yhteensä 16. Lastenkinossa oli joulukuun loppuun mennessä 14 näytöksessä yhteensä 643 katsojaa. Haapajärven seurakunnan ja järjestöjen kanssa on järjestetty veteraani- ja itsenäisyyspäivän juhlat (2). Alakoululaisille järjestettiin viisi teatterinäytöstä, päivähoitoyksiköille yksi ja esiopetuksen oppilaille taikuriesitys. Haapajärven kesäteatterin näytelmä Tangoon tarvitaan kaksi keräsi 8 näytökseen yhteensä 508 katsojaa. Tapahtumayhteistyötä tehtiin läpi vuoden nuorisopalveluiden, kirjaston, seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Kulttuuriavustukset olivat haettavina maaliskuussa. Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Tapahtumat (konsertit, näyttelyt, teatteriesitykset, lastenkinot) Tapahtumissa osallistujia Teatterisalin käyttö/v (käyttökerrat) Kokoustilan käyttö/v (käyttökerrat) Museossa kävijöitä

59 RUOKAPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: ruokapalvelujohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupungin ruokapalvelut on nettobudjetoitu vastuualue, joka toimii osana kaupungin sivistyspalveluja. Ruokapalvelujen vastuualue koostuu valmistus- ja palvelukeittiöistä. Tuotannon keskittämisessä edetään kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Selänteen perusturvapalvelujen kuntayhtymän Haapajärven yksiköihin tuotetaan niissä tarvittavat ateriapalvelut palvelusopimusten mukaisesti. Ruoanvalmistuskeittiöitä on 3 kpl, poiketen talouden tasapainottamisohjelmasta, koska oppilasmäärä Martinmäen koululla ei ole vähentynyt. Palvelukeittiöitä on 7 kpl. Kevennetyssä valmistuksessa on palvelukeskuksen keittiö. Tavoitteet ja toimenpiteet: Ruokapalveluyksikön tarkoituksena on ylläpitää ja edistää asiakkaittensa ravitsemuksellista hyvinvointia. Sivistyspalvelujen asiakkaille tarjotaan laadukkaat ja ravitsemussuositusten mukaiset kouluateriat. Selänteen peruspalvelukuntayhtymän ruokapalvelut toimitetaan laadittujen palvelusopimusten mukaan. Selänteen peruspalvelukuntayhtymän asiakkaille tarjotaan ravitsemuksellisesti tasapainoiset ateriat sekä tuetaan kunkin yksikön toiminta-ajatusta. Ruokatuotannossa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia ja lähialueilla tuotettuja elintarvikkeita hankintasopimukset huomioiden. Ruokapalveluiden asiakkaille annetaan tietoa terveellistä elämäntavoista mm. hankkimalla julisteita ja muuta asiaa koskevaa aineistoa ruokasaleihin ja kannustamalla oppilaita maistelemaan erilaisia salaatteja ja kasviksia. Ruokatuotantoa kehitetään ja keskitetään tehtyjen päätösten pohjalta. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia käytetään hyväksi ruokapalveluiden toiminnan kehittämisessä ja ruokalistasuunnittelussa. Työaikamitoitukset pidetään ajan tasalla. Palvelusopimukset ja palvelunkuvaukset määrittävät toimintaa. Toteutuminen: Elintarvikkeiden hankintasopimukset ovat olleet voimassa ja vuodelle 2014 on käytössä sopimuksenmukainen 1 vuoden mittainen optio-oikeus. Lähiruokana on ruoanvalmistuksessa käytetty mustikoita, mansikoita, puolukoita, leipää, perunoita ja porkkanoita. Martinmäellä, yläasteella ja kyläkouluilla oppilaat ovat keränneet puolukoita kouluruokailua varten. Lukion kahvio lopetettiin syksyllä, vähäisen kävijämäärän vuoksi. Yläasteella kahvio toimii 3 4 päivänä/ viikko. Lukion työntekijän työaika on jakautunut syksystä asti kahden keittiön kesken, siten että työntekijä on aamulla 2,5 tuntia yläasteella ja siirtyy sitten lukiolle 5,5 tunniksi. Selänteelle myydyt ateriamäärät olivat vuoden 2013 hiukan suuremmat kuin ennakkoon arvioitu määrä. Erityisesti kotiateriapalveluun pakattavien ruokien määrä on lisääntynyt vuodesta Perusturvan keittiöissä useat pitkät sairaslomat ovat lisänneet palkkakustannuksia. Ruokapalveluilla ei lyhyisiin 2 3 päivän sairaslomiin ole palkattu sijaisia. 58

60 Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Suoritteet/vuosi/kpl perusturvapalvelut sivistyspalvelut Elintarvikemäärä-rahat/v perusturvapalvelut sivistyspalvelut Suoritteen keskihinta/kpl perusturvapalvelut 3,80 3,85 3,97 3,94 sivistyspalvelut (* 2,49 2,58 2,99 2,56 Kouluaterian hinta 2,19 2,30 2,48 2,30 ( *sivistyspalvelujen suoritehintaan sisältyy kyläkoulujen siivous. VAPAA-AIKAPALVELUT Vastuualueen johtaja: Kirjastotoimenjohtaja Toiminnan kuvaus: Vapaa-aikapalvelujen tehtävänä on huolehtia kaupungin kirjasto- ja tietopalvelujen sekä nuoriso- ja liikuntapalvelujen tuottamisesta osana kaupungin sivistyspalveluja. Kirjasto- ja tietopalvelut Vastuullinen viranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja Toiminnan kuvaus: Haapajärven kaupunginkirjasto vastaa sekä Haapajärven että Pyhäjärven kaupunkien kirjastopalveluista. Kirjastopalveluja tarjotaan Haapajärvellä pääkirjaston ja Pyhäjärvellä Pyhäjärven kirjaston sekä molemmissa kaupungeissa lisäksi kirjastoauton ja Internetin välityksellä. Yhteistyössä koululaitoksen kanssa toimitaan koululaisten lukemisharrastuksen edistämiseksi. Kaupunginkirjasto vastaa Haapajärven ammattiopiston liiketalouden osaston kirjastopalveluista. Kirjastoa kehitetään aktiivisesti osallistumalla alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin ja hakemalla erilaisia kokeilu- ja kehittämisapurahoja. Kirjasto pyrkii aktiivisella toiminnalla ehkäisemään syrjäytymistä kaikkien ikä- ja väestöryhmien keskuudessa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Kirjasto on Haapajärven kaupungin kulttuuri- ja tietokeskus. Kirjasto tarjoaa pääsyn monipuolisiin tietopalveluihin, antaa valmiuksia tietoyhteiskunnan vaatimiin kansalaistaitoihin unohtamatta kirjaston perinteistä sivistys- ja kulttuuritehtävää. Pääsääntöisesti Haapajärven kaupunginkirjasto on avoinna talvikaudella 49, kesällä 40 tuntia/viikko, Pyhäjärven kirjasto 49 tuntia talvikaudella ja 45 tuntia/viikko kesällä. Kirjasto on avoinna koko vuoden. Haapajärven kirjastoauto toimii Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien yhteisenä kirjastoautona. Pysäkkejä kirjastoautolla on yhteensä 101, aikataulu kahden viikon periodissa. Pysäkeistä 54 on Haapajärvellä, 47 Pyhäjärvellä ja lisäksi pysäkit Kärsämäellä Venetpalon ja Frosteruksen kouluilla. Kirjastoauto on poissa liikenteestä viisi viikkoa kesälomien aikana sekä koulujen syys- ja talvilomaviikot. 59

61 Yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa vastataan agrologikoulutuksen kirjastopalveluista Haapajärvellä. Omasta kokoelmasta puuttuva materiaali tilataan kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö lähtee vuorokauden sisällä sen jättämisestä. Lähettäjäkirjaston perimä kaukolainamaksu siirretään asiakkaan maksettavaksi. Lukemisharrastuksen tukemiseksi pyritään järjestämään 2 3 kirjailijavierailua. Lukudiplomin suorittamista painotetaan. Kirjasto järjestää kirjavinkkausta kouluille ja on käytettävissä koulujen vanhempainilloissa teemalla Lukemisharrastus koulun ja opiskelun tukena. Kirjastonkäytön opetusta annetaan peruskoulun, lukion ja ammattiopiston oppilaille sekä muille tarvitseville. Kotipalvelua annetaan asiakkaille, jotka sairauden tai vamman vuoksi ovat estyneet käyttämästä kirjastoa. Opetusministeriöltä ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta haetaan apurahaa erilaisiin kokeiluihin sekä lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukemiseen. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti täydennyskoulutukseen. Kirjaston tiloissa järjestetään taidenäyttelyitä yhteistyössä kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa. Arviointi toteutetaan tilastolukujen valossa kirjastopoliittisen ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisen osalta. Kokoelman sisällön osalta jatketaan itsearviointia. Talousarviovuonna jatketaan vanhentuneen aineiston poistamista. Kirjastotoimenjohtajan palveluja myydään Kärsämäelle. Projektit ja hankkeet Vastataan opetusministeriön rahoittamasta Osaava ohjaa oikein hankkeesta, elykeskuksen rahoittamasta kamanat kohottukohot, kynnykset alentukohot hankkeesta sekä Käsi kädessä sukelletaan hankkeesta. Hankkeissa ovat mukana Kirikirjastot. Toteutuminen: Haapajärven kaupunginkirjasto on ollut avoinna talvikaudella 49, Pyhäjärven kirjasto 49 tuntia viikossa. Kesällä Haapajärven kirjasto on ollut avoinna 40 tuntia ja Pyhäjärven kirjasto 41 tuntia. Kirjastoauto on kiertänyt aikataulun mukaisesti. Omasta kokoelmasta puuttuva materiaali on kaukolainattu. Tammikuussa järjestettiin jo perinteeksi muodostunut kirjastopyhä yhteistyössä seurakunnan kanssa. Lainan päivänä helmikuussa valittiin vuoden lainaaja Haapajärven ja Pyhäjärven kirjastoissa sekä Haapajärvellä järjestettiin avoin tilaisuus tutustua kirjaston muuttuneeseen ilmeeseen. Osaava ohjaa oikein hankkeen puitteissa järjestettiin kirikirjastojen henkilökunnalle sosiaalisen median koulutusta Haapajärven kirjastossa. Kirjasto osallistui järjestettyyn lastentapahtuma Hiutalehippoihin. Toukokuussa tilastoitiin lukuvuoden lukudiplomien suoritukset sekä arvottiin kirjapalkinnot. Lukudiplomin suorittaneita oli Haapajärvellä 439 ja Pyhäjärvellä 145. Lukuvuonna oli toisen kerran käytössä myös yläkoulun lukudiplomi. Diplomeja suoritettiin 32. Kesällä, juuri herättäjäjuhlien aikaan kirjastossa oli esillä heränneisyyden historiasta kertova näyttely. Kotipalveluasiakkaita on kevätkaudella ollut Haapajärvellä 2 ja Pyhäjärvellä 4. Ely-keskus myönsi Kirikirjastoille Elämyksiä palvelukotiin - hankkeelle Hanketta hallinnoi Siikalatvan kunta. Syksyllä järjestettiin verkkotiedonhakukoulutusta sekä kirjastonkäytön opetusta Hai:n ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille sekä lukiolaisille. Pyhäjärvellä järjestettiin joka kuukausi taide- 60

62 näyttelyitä. Haapajärven taidenäyttelyistä kirjaston tiloissa vastasi kulttuuritoimi. Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Lainoja -Haapajärven kirjasto Pyhäjärven kirjasto kirjastoauto lainaa/asukas 18,81 20,0 19,0 18,74 kirjastokäyntiä/asukas 13,27 13,0 14,0 10,32 nettikäyntiä/asukas 3,31 13,0 15,0 15,0 Nuoriso Toiminnan kuvaus: Haapajärven kaupunki edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja elämänhallintaa moniammatillisella yhteistyöllä ja laadukkailla nuorisopalveluilla. Toiminnasta vastaa nuorisopalvelut. Suvaitsevuutta ja erilaisuuden hyväksymistä edistetään kansainvälisyys - ja kulttuurikasvatuksen avulla. Nuorisopalvelut toteuttavat vilpittömästi välittävää varhaista puuttumista. Ennaltaehkäisevä päihdetyö on läsnä kaikessa nuorisopalveluiden toiminnassa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Pääasiallisena toimipaikkana on nuorisotalo Stolle. Nuorisotalo on auki lukukauden aikana yhteensä noin 60 h viikossa. Stolle tarjoaa harjoittelutiloja yhtyeille, AV-laitteita sekä tilavuokrausta yksityisille, yhteisöille ja ryhmille. Stollen toimintapuitteita parannetaan ja monipuolistetaan uusimalla ja kunnostamalla kalusteita ja välineistöä. Stollessa toimivien Setti-nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelupisteen ja nuorisokahvila ChillCafeen toimintaa kehitetään. Nuorisovaltuusto on näkyvä toimielin, joka vaikuttaa nuorten elinoloihin, esim. vapaaajanviettomahdollisuuksiin, tuoden omia mielipiteitään julki ja toimien itse aktiivisena toimijana. Uusi nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa tammikuussa Avustuksia jaetaan talousarviomäärärahan puitteissa. Yhteistyötä kolmannen sektorin (yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt), seurakunnan, viranomaisten, nuorten työpajan ja naapurikuntien kanssa jatketaan ja tiivistetään. Time out toiminnassa nuorisopalvelut ovat vahvasti mukana vuodesta 2011 lähtien. Kansainvälistä toimintaa monipuolistetaan. Yhteistyötä jatketaan jo tutuiksi tulleiden ystävyyskuntien (Värskan ja Belomorskin), Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyöverkoston sekä Itävallan yhteistyöverkoston kanssa. Nuorten ryhmätapaamisen toteuttaja vuodelle 2013 on vielä auki. Nuorten työpaja Toiminnan kuvaus: Nuorten työpajapalvelut ostetaan Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:ltä. Toteutuminen: Nuorisopalvelut tarjoavat tiloja sekä palveluja yhteisön käyttöön. Nuorisotalo Stollen kohdalla tilat ovat päivittäin käytössä. Viikonloppuisin tilat ovat vuokrattavissa. Kevään aikana nuoret ovat kahdesti vuokranneet Stollen tiloja käyttöönsä. Kuluvan vuoden aikana nuorisopalvelut ovat pyrkineet edesauttamaan nuorten kouluttautumista/ työllistymistä mm. ottamalla harjoitteluun, TET-harjoitteluun, taksvärkkiin ja työllistämällä määräajaksi nuoria. Yhteistyötä on tehty paljon PATE-hankkeen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Tällä hetkellä nuorisopalveluilla on harjoittelija, joka aloitti ke- 61

63 väällä ja on myös kesällä tarvittaessa paikalla. Uusi nuorisovaltuusto aloitti toimintansa 2013 keväällä. Myös Lasten Parlamentti aloitti toimintansa samoihin aikoihin. Alkava kausi on Lasten Parlamentille ensimmäinen. Avustuksia jaettiin vuonna 2013 yhteensä Yhteistyötä kolmannen sektorin (yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt), seurakunnan, viranomaisten, nuorten työpajan ja naapurikuntien kanssa on tehty runsaasti. Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Nuorisotalotoiminta Aukiolotunnit/vk Avoimet ovet h/vk Toimintapäivät/v Kävijämäärä/v Muu toiminta Erilaiset tapahtumat/v joissa osallistujia Koulupäivystys-toiminta/v (Abiparkki, Termostaatti, Kuuloelin joissa osallistujia Nuorisovaltuuston kokouksia/v Liikunta Vastuullinen viranhaltija: Liikuntasihteeri Toiminnan kuvaus: Haapajärven kaupungin liikuntapalvelut mahdollistaa kaupunkilaisten monipuolisen liikunnan harrastamisen eri kohderyhmille. Liikuntapalvelut tukee erityisesti urheiluseurojen liikuntakasvatustyötä ja mahdollisuuksien mukaan muita vapaaehtoisjärjestöjen liikuntatoimintaa. Liikunnan on todettu olevan yksi tärkeimmistä yksilötason hyvinvoinnin ylläpitäjistä. Liikuntapalvelut on mukana koulujen ja päiväkotien liikuntakasvatustyössä, samoin terveysliikunnan ja vanhusväestön liikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa muiden hallinto-kuntien ja eri yhdistyksien kanssa. Liikuntapalvelut suunnittelee ja toteuttaa teknisten palvelujen kanssa yhteistyössä liikuntapaikkojen ja -tilojen kunnossapidot ja uudisrakentamiset. Liikunnan järjestämisessä ja tukemisessa huomioidaan erityisesti sellaiset liikuntamuodot, joita voidaan harrastaa lähes kaikissa elämän vaiheissa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Liikuntapalvelut mahdollistaa monipuolisen urheiluseuratyön myöntämällä avustuksia seuroille, jakamalla liikuntavuoroja kaupungin eri liikuntakohteisiin ja tukemalla seurojen kautta myös yksittäisiä urheilijoita. Lisäksi tuetaan myös muita paikallisia yhdistyksiä, jotka huomioivat toiminnassaan liikunnan ja järjestävät siihen liittyviä koulutus- ja liikuntatapahtumia. Monitoimitalon ilta- ja viikonloppuvuorojen harjoitus- ja kilpailutapahtumia on vuodessa ja tapahtumiin osallistujia Liikuntatunneilla monitoimitalon vuosittainen kävijämäärä on Liikunnan päivä- ja iltakäytön yhteinen kävijämäärä on monitoimitalossa Monitoimitaloa käytetään liikuntatoiminnan lisäksi mm. messujen, kon- 62

64 serttien ja erilaisten juhlien järjestämisen pitopaikkana. Lisäksi monitoimitalossa on erilliset luokkatilat muulle harrastustoiminnalle. Erityisesti Jokilatvan opisto käyttää monitoimitalon liikunta- ja luokkatiloja toiminnassaan. Uimahallilla järjestetään kuntouinti-iltoja, vesivoimistelua, vauvauintia, uintikampanjoita, uintikilpailuja ja uimakouluja. Erityisesti haapajärvisille kilpauimareille luodaan mahdollisuus harjoitella kilpauintia myös hallin aukioloaikojen ulkopuolella. Koulut käyttävät uimahallia luokka kohden noin 6 käyntikertaa vuodessa. Uimahalli on avoinna tuntia vuodessa ja kävijöitä sinä aikana on noin Lisäksi uimahallin kuntosali on avoinna yhtä aikaa uimahallin kanssa. Annetaan asiantuntija-apua tarpeen mukaan urheiluseurojen suunnitellessa uusia liikuntapaikkoja ja rakennuksia. Tuetaan uusien suunnistuskarttojen tekemistä. Seutukunnallista liikuntatoimien yhteistyötä jatketaan osallistumalla naapurikuntien yhteiseen, yli kuntarajojen kattavaan liikuntatoimintaan. Tarvittaessa tehdään myös yhteishankintoja. Kannustetaan ja tuetaan urheiluseuroja ja muita paikallisia yhdistyksiä hakemaan ja toteuttamaan Haapajärvelle valtakunnallisia ja alueellisia liikuntatapahtumia. jäi paremmin vuoroja monitoimitalolta. Iltakäyttäjiä monitoimitalon liikuntatiloissa oli yli ja liikuntatunneilla kävijämäärä oli yli Uimahallia on käytetty vähemmän kuin oli suunniteltu. Se johtunee siitä, että lastenallas jouduttiin sulkemaan Uimahallin altaat ovat olleet yhtäjaksoisesti käytössä lähes 40 vuotta ja ne ovat nyt peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjausta ja laajennusta varten on hankesuunnitelma tehty. Uimahallin peruskorjausta ja laajennusta varten on haettu valtionavustusta vuodelle Haapajärven hiihtoladut olivat koko talven kiitettävässä kunnossa. Osallistuttiin alueelliseen kansanhiihtokampanjaan Haapajärvi oli kolmas kyseisessä kampanjassa. Haapajärvi oli myös kolmas Himangalla pidetyssä maakuntaviestissä. Herättäjäjuhlat järjestettiin Haapajärvellä , joten Ronkaalan urheilualue ja monitoimitalo olivat varattuina viikon ajaksi ko. tapahtumaa varten. Ronkaalan hiekkatekonurmen uusiminen toteutettiin suunnitelmien mukaan syksyllä Liikuntapalvelut on mukana yhdessä Selänteen kanssa Voimaa Vanhuuteen projektissa. On osallistuttu Ikäinstituutin järjestämiin Voimaa Vanhuuteen ohjelman koulutuksiin. Liikuntapalvelut hyödyntää mahdollisuuksien mukaan Someron Majan tarjoamia palveluja kilpailu- ja virkistystoiminnassa. Mahdollisuudet nuorten monipuoliseen liikunnan harrastamiselle taataan ylläpitämällä erilaisia liikuntapalveluja ja liikuntakohteita, kuten esim. hiihtoladut, urheilukentät, jääkiekkokaukalot, luistelualueet ja skeittiramppi. Myös uusia nuorten suosimia lajeja otetaan huomioon ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan nuorilta saadut toiveet. Toteutuminen: Monitoimitalolla on harrastettu liikuntaa suunnitelmien mukaan. Osa iltakäytön liikuntaryhmistä ohjattiin eri kouluille ja uimahallin kuntosaliin, näin urheilu-seuroille 63

65 Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Monitoimitalon aukiolotunnit Uimahallin aukiolotunnit Kilpailuja eri liikuntapaikoilla Uimahallilla kävijöitä Monitoimitalolla liikuntakävijöitä SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyspalvelujen talousarvion toteutumisen ylitykset Perusopetus: kuljetuskustannukset (uusi sopimus) sekä kotikuntakorvaukset ja lastensuojelulain nojalla sijoitetut oppilaat (ei ole voitu ennakoida). Lukio: kertaluonteiset hankinnat (ks. perustelut kohta lukio). Jokilatvan opisto: Haapajärven osaston ylitys (ks. perustelut. kohta Jokilatvan opisto). Liikuntapalvelut: Uimahallin tulot (lastenaltaan sulkeminen). Sisäiset vuokrat: tekniset palvelut laskuttaneet ennakoitua enemmän ( euroa). Sivistyspalveluiden talousarvion toteutuminen TP11 TP12 TA13 TP13 TOT % Menot ,84 Tulot ,66 Netto ,17 64

66 65

67 TEKNISET PALVELUT Päävastuualueet: tekniset palvelut Vastuualueet: hallinto, kaavoitus- ja mittauspalvelut, tilapalvelut, kunnallistekniikka ja suojelutoimi Toimielimet: tekninen lautakunta ja yksityistielain mukaisissa asioissa tiejaos Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet: Tekniset palvelut luo ja ylläpitää viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuin- ja työympäristön Haapajärven kaupungin asukkaille. Palvelutuotannon periaatteet: Teknisissä palveluissa omana toimintana tuotettavat palvelut: - Hallinto tuotetaan kokonaan omana toimintana. - Kaavoitus- ja mittauspalvelut tuotetaan omana toimintana 3. kohdassa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. - Tilapalveluiden vuosikorjaus ja alueiden kunnossapito tuotetaan osittain omana tuotantona ja kiinteistönhoito ja siivouspalvelut pääosin omana tuotantona, pienet investointikohteet rakennetaan kaupungin omana työnä. - Varikon toiminnot pääosin kaupungin omana tuotantona - Liikenneväylien sekä puistojen ja urheilualueiden kunnossapito pääosin kaupungin omana työnä Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut: - palo- ja pelastustoimi - rakennusvalvonta, korjausneuvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhoito Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut: - osittain ostettavia palveluja: vuosikorjaustyöt, kiinteistöjen alueiden kunnossapito, kaluston kunnossapito, liikenneväylien, puistojen ja urheilualueiden kunnossapito - tarvittaessa myös mittaus- ja maaperätutkimukset - rakennussiivous, lyhytaikainen siivoustyö - suurimmaksi osaksi yksityisiltä ostettavia palveluja: suurten talonrakennuskohteiden rakentaminen, rakennusten suunnittelu, isojen kunnallistekniikan kohteiden suunnittelu ja rakentaminen - kokonaan yksityisiltä tai valtiolta ostettavat palvelut: yksityisteiden talviauraus, kaavojen laatiminen, kiinteistöinsinöörin palvelut, metsien hoito, vesihuolto Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: Kiinteistöhallinnan kehittäminen Tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeet Tilamäärien ja hankkeiden hallinta Liikenneturvallisuussuunnitelma Katujen peruskorjausohjelma Katuvalaistusohjelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma HALLINTO Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Hallinto tuottaa teknisten palveluiden ja lautakunnan tarvitsemat hallintopalvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Teknisen palvelukeskuksen ostoreskontra ja laskutus hoidetaan siten, että viivästyskorkoja ei synny. Tekniselle lautakunnalle tulleet aloitteet ja esitykset käsitellään kuntalain edellyttämässä ajassa. Tuotetaan talousarvion seurantaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät raportit vähintään kerran kuukaudessa. Arkistonmuodostussuunnitelmien laatimista jatketaan. Tekninen lautakunta siirtyy sähköiseen kokoushallintaan vuoden 2013 alusta. Hallinnon menokohdalle on vuodelle 2013 varattu herättäjäjuhlien järjestelyyn euron määrärahavaraus. Toteutuminen: Ostoreskontra ja laskutus on hoidettu asianmukaisesti ja talousarvion toteutumista on seurattu säännöllisesti. Tekninen lautakunta on kokoontunut kymmenen kertaa. Tekninen lautakunta vahvisti tilattujen töiden taksojen korotukset (työkoneet, tuntipalkat) kesäkuun alusta lukien. 66

68 Asfalttikartellin oikeudenkäynnin suurista asianajopalkkioista johtuen hallinnon menot ovat ylittyneet. Halinnon toteutuma : Menot: , 107,81 % Tulot: , 233,9 % Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty kaupungin väkilukuna 7600 vuoteen 2012 saakka, vuodesta 2013 väkiluku 7620 mukaan. Mittarit: TP11 TP12 TA13 TP13 Nettomenot /as 42,77 43,46 52,89 54,54 KAAVOITUS- JA MITTAUSPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Asemakaavat ja osayleiskaavat laaditaan MRL:n säännösten mukaisesti. Mittaustoiminnasta huolehditaan asiakkaiden ja yleisen tarpeen mukaisesti. Vastataan kiinteistörekisterinpidosta yhdessä maanmittauslaitoksen kanssa. Huolehditaan kaupungin maakiinteistöjen hallinnosta. Tavoitteet ja toimenpiteet: Keskeneräisten asemakaavatöiden laatiminen hyväksymispäätöstä varten. Tonttijakojen laatiminen tarpeiden mukaan sekä lohkomisten (tontit, yleiset alueet) ja muiden kiinteistötoimitusten suorittaminen vastaamaan asiakkaiden tarvetta. Kiinteistörekisterin pito ja kiinteistöomaisuuden hallinto. Osayleiskaavan tekeminen vuosina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistosta ostetaan kiinteistöinsinöörin palvelut. Toteutuminen: Tonttijakoja on tehty yhteensä 287 kpl, lohkomisia vireillä 8 kpl ja uudisrakennuksia on merkitty maastoon 14 kpl. Osayleiskaavan muutos ja laajennus on meneillään. Osayleiskaava-alue on kooltaan n ha. Talousarvion toteutuma : Kaavoitus: menot , 87,67 %, tulot Mittaus: menot , 90,92 %, tulot , 104,22 % Mittarit: TP11 TP12 TA13 TP13 Asemakaavoitus, nettomeno /as 2,04 2,45 3,25 2,72 Asemakaavaa ja yleiskaavaa ha Asemakaavan laadinta vireillä ha 62,89 62,89 62,89 5,7 Osayleiskaavan laadinta vireillä ha Mittaustoiminta, nettomeno /as 22,51 25,87 29,85 26,54 Kiinteistötoimituksia kpl/v Hyväksyttyjä tonttijakoja kpl

69 Metsien hoito Vastuullinen viranhaltija: maanmittausteknikko Toiminnan kuvaus: Kaupungin omistama metsäomaisuus hoidetaan hyvän metsänhoidon periaatteen mukaisesti. Tavoitteet ja toimenpiteet: Metsänhoitotoimenpiteet suoritetaan metsätaloussuunnitelman, talouden tasapainottamisohjelman ja talousarvion mukaan. Toteutuminen: Menot ovat ylittyneet mm. työllistämisen nettokustannuksista johtuen. Tulopuolelle on kirjattu tuloja aikaisempien vuosien leimikoista, joiden korjuu on olosuhteista johtuen myöhästynyt. Talousarvion toteutuma : Menot , 205,61 % Tulot , 346,11 % Mittarit: TP11 TP12 TA13 TP13 Menot /as 9,81 10,88 3,81 10,52 Tulot /as 29,17 8,83 6,56 22,71 TILAPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: kiinteistöpäällikkö Toiminnan kuvaus: Tilapalvelut vastuualueen tehtävänä on pitää kaupungin omistuksessa olevat rakennukset käytön vaatimuksia vastaavassa kunnossa. Työhön kuuluu ulkoalueiden kunnossapito, teknisten järjestelmien vuosihuollot ja korjaukset, jätehuolto sekä rikkoutumisesta ja kuluneisuudesta johtuvat rakennustekniset työt sekä vuosikorjaukset. Ylläpidon osalta tehtäviin kuuluu kiinteistöjen lämpö-, sähkö- ja vesihuollosta vastaaminen, samoin siivouspalveluiden järjestäminen. Kustannuslaskentaa suoritetaan mm. sisäisten ja ulkoisten vuokrien tason määrittämiseksi sekä erilaisten määrärahatarpeiden selvittämiseksi. Kustannusten perusteet annetaan tiedoksi eriteltyinä käyttäjähallintokunnalle. Tavoitteet ja toimenpiteet: Toiminnan tehostaminen kiinteistöhallintoprojektin ehdottamalla tavalla. Kiinteistöautomaation piiriin liitetään lisää kiinteistöjä ja hyödynnetään järjestelmää mahdollisimman tehokkaasti mm. energian säästämiseksi. Myös muita, energiaa säästäviä ratkaisuja tutkitaan ja otetaan käyttöön määrärahojen puitteissa. Toteutuminen: Energiatodistukset on tehty kesän aikana lähes kaikkiin kiinteistöihin. Kiinteistöjen vuositarkastuksia ja PTS:n päivityksiä on tehty samassa yhteydessä. Kiinteistöjen vuosikorjaukset: Vastuullinen viranhaltija: kiinteistöpäällikkö Toiminnan kuvaus: Vuosikorjauksien avulla kiinteistöt pidetään teknisesti tilojen käytön edellyttämässä kunnossa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Tavoitteena on pitää tilat rakennusteknisesti kunnossa käytettävissä olevin voimavaroin. Tulevina vuosina korjaustoiminta on taloudellisuuden parantamiseksi entistä suunnitellumpaa. Tarpeettomiksi jääneet rakennukset myydään tai puretaan hyväksytyn tilamäärien ja hankkeiden hallintaohjeen mukaisesti. Toteutuminen: Vuosikorjauksia on jouduttu teettämään kevään ja kesän aikana ostopalveluina omien kirvesmiesten ollessa lukion työmaalla. Tämä on jonkin verran nostanut vuosikorjausten kustannuksia 68

70 Talousarvion toteutuma : Menot , 125,4 % (TA ) Mittarit Laskettu kaupungin suorassa omistuksessa olevien kiinteistöjen tilavuuden mukaan: m3 vuoteen 2011 saakka, m 3 vuonna 2012 ja m 3 vuonna TP11 TP12 TA13 TP13 Menot /m3 1,45 1,00 1,05 1,31 Kiinteistönhoito Vastuullinen viranhaltija: kiinteistöpäällikkö Toiminnan kuvaus: Kiinteistönhoito vastaa kaupungin omistamien rakennusten käyttökuntoisuudesta. Tavoitteet ja toimenpiteet: Kiinteistöt pidetään siinä kunnossa, että tiloja voidaan käyttää turvallisesti ja taloudellisesti. Yhteistyötä vuokratalojen kanssa jatketaan. Kiinteistön hoitajien koulutusta laajentuneen huoltokirjajärjestelmän ja rakennusautomaation käyttöön jatketaan. Toteutuminen: Kiinteistöjen hoitoa ja kunnossapitoa on jatkettu entiseen tapaan. Kiinteistönhoidon kustannukset ovat pysyneet suunnitelluissa. Talousarvion toteutuma : Menot , 87,49 % (TA ) Tulot , 88,57 % (TA ) Mittarit Kiinteistönhoidon vastuulla on suorassa omistuksessa olevat vuoteen 2011 asti m 3 ja vuonna 2012 yhteensä m 3 ja m 3 vuonna 2013 sekä Vuokratalot Oy:n m 3 (yhteensä m 3 / m 3 / m 3 ). TP11 TP12 TA13 TP13 Menot /m 3 0,81 1,46 1,15 1,49 69

71 Siivouspalvelut Vastuullinen viranhaltija: siivoustyönohjaaja Toiminnan kuvaus: Tuotetaan keskitetyssä siivoustoimessa kaupungin kiinteistöille niiden päätoimintaa tukevaa siivouspalvelua. Selänteen yksiköille tuotetaan vuokran yhteydessä siivouspalvelua seuraaviin kohteisiin: Karjalahden palvelukeskus, Kirsikkakodin päivätoimintakeskus, yksi Ryhmäperhepäiväkoti ja päiväkoti Satakieli. Huolehditaan siivouksellisin keinoin kiinteistöjen kunnon säilymisestä sekä osallistutaan siivoustoiminnan kehittämiseen kaupunginorganisaation eri tulosalueilla. Tavoitteet ja toimenpiteet: Siivouspalveluita kehitetään siivoustyön ja työympäristön suunnittelun avulla. Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään lisäämällä sisäistä koulutusta. Mikäli siivouksen tasoa lasketaan tai ulkoistetaan palveluja, niin asiasta on sovittava ensin palveluja ostavan hallintokunnan kanssa. Painopiste vuodelle 2013: Ergonomiaan ja siivoustyön kuormittavuuteen kiinnitetään huomiota. Koulutusta siivoustyön hallittavuudesta tulee lisätä. Huomioidaan työajan tehokas käyttö. Vuoden 2011 alustan on siirrytty tekemään iltavuoroja missä se työajan tehokkaan käytön kannalta on tarkoituksenmukaista, jota jatketaan edelleen. Teemat vuosille : Henkilöstön ja asiakkaan sitouttaminen joustavaan yhteistyöhön tilakohtaisilla palvelusuunnitelmilla. Asiakastyytyväisyyttä mitataan. Kilpailukykyistä ja ammattitaitoista siivouspalvelua tehostetaan kustannuksia vertailemalla. Toteutuminen: Siivouspalvelut ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti. Uudella työaikamallilla on parannettu toiminnan sujuvuutta ja palvelun laatua, joka on vaikuttanut myös sisäilman laatuun. Tyk-valmennusta ja kuntoutusta on jatkettu työterveyshuollon ja kaupungin yhteistyönä. Siivousvälinehankinnoissa on kiinnitetty huomiota ergonomiaan, joka helpottaa siivoustyötä. Sijaiskustannukset ovat ylittyneet runsaiden sairauspoissaolojen vuoksi (työntekijöiden keski-ikä korkea). Lyhyet poissaolot on mahdollisuuksien mukaan hoidettu työnkierrolla. Talousarvion toteutuma : Menot , 117,55 % (TA ) Tulot , 61,25 % (TA ) Mittarit Siivottava pinta-ala on m 2, jonka lisäksi on Vuokratalot Oy:n porrassiivous. Tunnusluvut laskettu m 2 : n mukaan. TP11 TP12 TA13 TP13 Menot /m 2 /v 22,61 28,65 23,47 28,97 KUNNALLISTEKNIIKKA Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Viihtyisien ja turvallisten puisto- ja urheilualueiden sekä liikenneympäristön luominen ja ylläpitäminen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Pidetään puistot viihtyisinä ja turvallisina virkistysalueina. Puistojen hoito järjestetään vastuuhenkilön sekä kesän ajaksi palkattujen kahden puistotyöntekijän ja koululaisten avulla. 70

72 Varikko Vastuullinen viranhaltija: työnjohtaja Toiminnan kuvaus: Tuottaa hallintokuntien tarvitsemat käyttäjäpalvelut, järjestää työkonekalustoa, huolehtia tavarahankinnasta ja varastoinnista. Tavoitteet ja toimenpiteet: Pidetään kaupungin omistama kalusto toimintakuntoisena kaikissa tilanteissa. Toteutuminen: Vanhemman traktorin huoltokustannukset ovat lisääntyneet, mutta muuten asetetuissa tavoitteissa on pysytty. Talousarvion toteutuma : Menot , 99,45 % (TA ) Tulot , 110,39 % (TA ) Mittarit Työkoneiden tunnit/vuosi: 1300 h/traktori (2 kpl) 400 h/tiekarhu 800 h/avolavapakettiauto TP11 TP12 TA13 TP13 Menot /as 30,21 35,21 35,60 35,41 Tulot /as 17,11 19,86 13,91 15,36 Liikenneväylät Vastuullinen viranhaltija: työnjohtaja Toiminnan kuvaus: Katujen, katuvalojen ja sadevesiviemäreiden kunnossapito ja uusien rakennuttaminen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Kadut ja tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa. Jatketaan yksityisteiden talviaurausta. Kaupunki osallisuuu edelleen kuntaosuudella sellaisten yksityisteiden peruskorjaukseen, jotka saavat valtionosuuden. Toteutuminen: Kadut on pystytty pitämään liikennöitävässä kunnossa. Tiettyjen katujen pinnoitus asfaltin osalta on tuonut lisääntyvää reikien korjausta. Yksityisteillä pysyttiin budjetissa. Talousarvion toteutuma : Liikenneväylät; menot , 108,05 % (TA ) Yksityistiet; menot , 89,71 % (TA ) Mittarit Ylläpidettäviä katuja 36 km. TP11 TP12 TA13 TP13 /km/v Ylläpidettäviä yksityisteitä 290 km. TP11 TP12 TA13 TP13 /km/v 368,74 442,16 378,79 309,34 71

73 Urheilualueet ja puistot Vastuullinen viranhaltija: työnjohtaja Toiminnan kuvaus: Ulkoliikuntapaikkojen pitäminen käyttökunnossa, puistojen pitäminen viihtyisinä ja turvallisina virkistysalueina. Tavoitteet ja toimenpiteet: Someron, Pitkäkankaan, Haagan ja Ronkaalan valaistut ladut pidetään kunnossa siten, että ne on avattu viimeistään päivän kuluessa lumipyrystä. Urheilualueilla pidetään suorituspaikat ja - välineet kilpailukunnossa. Latu-urat siistitään ja kunnostetaan vuosittain syyskesällä yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Puistojen kalustamista jatketaan määrärahojen puitteissa. Toteutuminen: Puistojen siistimiseen kiinnitettiin enemmän huomiota yleisötapahtumien vuoksi. Frisbeegolfrata on valmistunut Taiston-puistoon ja Haagan radan rakentaminen aloitettiin. Skeittiparkin pohjatyöt on saatu valmiiksi ja välineet siirretään paikoilleen keväällä. Ronkaalan hiekkatekonurmi on uusittu ja vanhaa on hyödynnetty Koivuhaan kentällä, jossa viimeistelytyöt tehdään keväällä. Talousarvion toteutuma : Menot , 95,64 % Mittarit TP11 TP12 TA13 TP13 Menot /as 27,47 32,33 35,15 33,62 72

74 Hulevesiviemärit Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Kaava-alueella peritään hulevesimaksua, joka tuloutetaan tälle menokohdalle ja ko. maksuilla pidetään kunnossa hulevesiviemärit ja katujen ja muiden yleisten alueiden avo-ojat. Toteutuminen: Suurimpia kunnostustöitä tehtiin Jukolan alueella, jossa kaksi isoa avo-ojaa käännettiin laskemaan vedet Tallikorventien vartta Nivalan suuntaan. Tällä toimenpiteellä saatiin tulvariskin vaaraa huomattavasti pienennettyä Männistönkadun alikulussa ja Järvenpäänkadun sadevesiviemärissä. Toinen isompi korjaus tehtiin Roikolantien varrella uusimalla tukkeutuneet putket. Hulevesimaksut on laskutettu kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden taksan mukaan lokakuussa. Talousarvion toteutuma : Menot , 61,85 % Tulot , 106,01 % Siirtoviemärit Kumiseva-Ylipää siirtoviemäri kuuluu kaupungin hallintaan rahoituspäätöksen mukaisesti viiden vuoden ajan, jonka jälkeen se siirtyy Haapajärven Vesi Oy:n hallintaan. Linjapumppaamoista (2 kpl) aiheutuu sähkökuluja. Toteutuminen: Kiinteistöpumppaamoiden toiminnassa on esiintynyt edelleen yllättävän paljon häiriöitä. Talousarvion toteutuma : Menot 5 095, 242,64 % 73

75 Suojelutoimi Pelastuspalvelut ostetaan Jokilaaksojen Pelastuslaitokselta palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toteutuminen: Pelastuslaitos on vuokrannut vuoden 2013 alusta kaupungilta kaksi ambulanssia, joista on saatu vuokratuloja. Talousarvion toteutuma : Menot , 95,8 % Tulot Mittarit Menot /as TP11 TP12 TA13 TP13 92,15 97,43 99,10 84,97 Teknisiä palveluita koskeva talouden tasapainottamissopimus vuodelle 2013: Tulojen lisäys euroa taksoja korottamalla (konetyöt, tuntitaksat ja hulevesitaksat) toteutunut. Menojen vähennys: euron säästötavoite katuvaloja säätämällä ei ole toteutunut. Teknisten palveluiden talousarvion toteutuminen: TP11 TOT12 TA13 TOT13 TOT % Menot ,76 Tulot ,70 Netto ,32 Koko kaupungin käyttötalous yhteensä: TP11 TOT12 TA 13 TOT13 TOT % Menot ,13 Tulot ,45 Netto ,84 74

76 TULOSLASKELMA TA2013 Muutokset Ta13 yhteensä TP2013 Poikkeama Toimintatulot , ,32 Toimintamenot , ,84 TOIMINTAKATE , ,52 Verotulot , ,79 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustulot ja -menot , ,62 VUOSIKATE , ,11 Poistot käyttöom ,75 Pysyvien vast.arvonalen Satunnaiset erät 0 TILIKAUDEN TULOS , ,86 Poistoeron lis. -/väh ,04 Varausten lis. -/väh. + 0 Rahastojen lis. -/väh. + Tilikauden yli-/alij , ,82 75

77 Verotulojen erittely: Talousarvio Ta-muutokset Ta -yhteensä Toteutunut euro Poikkeama euro Verotulot Kunnallisvero , ,65 Yhteisövero , ,62 Kiinteistövero , ,24 Muut verotulot 0 0 0,00 0,00 Yhteensä , ,79 Tulovero-% Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen Vak.asuinrak. Muut asuinrak. Voimalaitokset Rakentam. rak.maa Yleishyöd.yhteisöt Verovuosi ,50 0,40 0,70 1,40 2,00 Verovuosi ,75 0,40 0,70 2,50 3,00 0,30 Verovuosi ,75 0,40 0,70 2,50 3,00 0,30 Verovuosi ,00 0,40 0,70 2,50 3,00 0,30 Verovuosi ,35 0,75 1,35 2,85 3,00 0,30 Verovuosi ,35 0,75 1,35 2,85 3,00 0,30 Verovuosi ,35 0,75 1,35 2,85 3,00 0,30 Verovuosi ,35 0,65 1,25 2,85 3,00 0,30 Verovuosi ,35 0,75 1,35 2,85 3,00 0,30 76

78 Valtionosuuksien erittely: Talousarvio Ta-muutokset Ta -yhteensä Toteutunut euro Poikkeama euro Valtionosuudet , ,00 Kotikuntakorvaustulot ,00 Kotikuntakorvausmenot ,00 Elatustuen takaisinper. palautus 9 816,00 Harkinnan varainen vo:n korotus Valtionosuudet yhteensä ,00 Arvonlisäveron palautukset Alv:n palautukset Alv:n laskennallinen palautus v , ,92 v , ,81 v , ,50 v , ,31 v , ,37 v ,95 0,00 v ,51 0,00 v ,85 0,00 v ,96 98,75 Valtionosuuksissa kotikuntakorvaustulot ja -menot kirjataan sivistyspalveluihin sekä elatustuen takaisinperinnän palautus kirjataan tasetilille elatustukimaksusaamisten lyhennyksiin 77

79 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN VERTAILU EURO EURO EURO EURO EURO EURO EURO TP08 TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TA14 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO MUUT VEROTULOT YHTEENSÄ YLEINEN VALT.OSUUS SOS.JA TERV.TOIMEN VO OPETUS-JA KULTT.TOIMEN VO HARKINNANVAR. RAH. AVUSTUS MUUT VALTIONOSUUDET VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ

80 VEROTULOT 1000 euroa TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA Verotulot 1000 euro 79

81 VALTIONOSUUDET 1000 euroa TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA Valtionosuudet 1000 euro 80

82 Investoinnit Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2012 euro TA2013 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2013 euro JÄLJELLÄ TOT.% KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus 200 Tontit ja maa-alueet Tulot , ,00 0, , , ,58 186,38 Menot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Netto ,74 0,00 0,00 0, , ,58 #JAKO/0! 202 Muut arvopaperit Tulot 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 #JAKO/0! Menot 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 #JAKO/0! Netto 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 #JAKO/0! ** KAUPUNGINHALLITUS Tulot , ,00 0, , , ,58 188,38 Menot 0, ,00 0, , , ,00 52,65 Netto ,74 0,00 0,00 0, , ,58 #JAKO/0! SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyspalvelut 205 Koneet ja kalustot/koulut Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot , ,00 0, , , ,07 78,61 Netto , ,00 0, , , ,07 78,61 81

83 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2012 euro TA2013 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2013 euro JÄLJELLÄ TOT.% 206 Koneet ja kalustot/vapaa-aika Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! ** SIVISTYSLAUTAKUNTA Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot , ,00 0, , , ,07 78,61 Netto , ,00 0, , , ,07 78,61 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen palvelukeskus Rakentaminen Talonrakennus 215 Lukio Tulot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Menot , , , , , ,75 82,04 Netto , , , , , ,25 128, Ryhmäperhepäiväkoti Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! 217 Kirjasto Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot ,59 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Netto ,59 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! 218 Uimahallin peruskorjaus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot , , , , , ,10 89,94 Netto , , , , , ,10 89,94 82

84 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2012 euro TA2013 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2013 euro JÄLJELLÄ TOT.% 220 Palvelukeskus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot , ,00 0, , , ,57 75,42 Netto , ,00 0, , , ,57 75, Muut hankkeet Tulot 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 #JAKO/0! Menot , ,00 0, , , ,92 18,06 Netto , ,00 0, , , ,92 8,62 ** Talonrakennus Tulot 0, ,00 0, , , ,00 12,50 Menot , , , , , ,34 63,71 Netto , , , , , ,34 77,84 Kiinteät rakenteet ja laitteet 300 Ouluntien tiealueen infra Tulot 0, , , , , ,95 114,76 Menot , , , , , ,02 112,03 Netto , , , , , ,07 109, Palomäen teoll.alueen Ehohanke Tulot 0, ,00 0, , , ,00 149,51 Menot , , , , , ,85 105,77 Netto , , , , , ,15 86, Katujen rakentaminen Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot , , , , , ,80 28,16 Netto , , , , , ,80 28, Katujen päällystäminen Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot , ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Netto , ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 83

85 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2012 euro TA2013 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2013 euro JÄLJELLÄ TOT% 312 Sadevesiviemäröinti Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! 320 Muut hankkeet Tulot 0, ,00 0, , , , ,60 Menot , , , , , ,22 132,96 Netto , , , , , ,23 78, Viemäröintihankkeet Tulot 0,00 0,00 0,00 0, , ,08 #JAKO/0! Menot ,10 0,00 0,00 0, , ,27 #JAKO/0! Netto ,10 0,00 0,00 0, , ,81 #JAKO/0! ** Kiinteät rakenteet ja laitt.yht. Tulot 0, , , , , ,48 282,21 Menot , , , , , ,44 87,07 Netto , , , , , ,92 50,37 Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet 340 Muut pitkävaikutt.menot Tulot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Menot , , , , , ,28 10,64 Netto , , , , , ,72 138,37 Irtainomaisuus 350 Koneet ja kalusto/tekpa Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot , ,00 0, , , ,03 96,24 Netto , ,00 0, , , ,03 96,24 84

86 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2013 euro JÄLJELLÄ TOT% TP2012 euro TA2013 euro 351 Ambulanssi Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! ** Käyttöomaisuus yhteensä Tulot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Menot , , , , , ,31 19,50 Netto , , , , , ,69 113,09 ** Tekninen palvelukeskus Tulot 0, , , , , ,52 86,85 Menot , , , , , ,09 69,68 Netto , , , , , ,57 63,56 ** TEKNINEN LTK Tulot 0, , , , , ,52 86,85 Menot , , , , , ,09 69,68 Netto , , , , , ,57 63,56 ** RAPORTTI YHT. Tulot , , , , , ,94 94,39 Menot , , , , , ,16 69,65 Netto , , , , , ,22 60,57 85

87 INVESTOINTIOSA 2013 C931 Talonrakennus TA Tot Lukion ilmanvaihtoremontti: TA Siirto liikekeskuksen yläkerran korjaus Tekla yllättävät korjaukset Tekla talousarviomuutos Khall Tot Remonttiin oli alkuperin budjetoitu , josta omarahoitusosuus oli ja valtionavustus Kustannusjakauma siten että LVI-työt ja rakennustekniset työt Hankkeen avustus jäi kuitenkin saamatta, joten se päätettiin toteuttaa täysin omarahoitteisena. Hankkeen alkuperäinen kustannus ylittyi noin , joka johtui mm. remontin aikana ilmenneistä lisä- ja muutostöistä kuten äänentoiston kaapeloinnin uusimisesta, kiintokalustehankinnoista, maalaus- ja mattotöistä. 218 Uimahallin peruskorjaus: TA Tot Peruskorjaushankkeen suunnittelu- ja asiantuntija kustannuksia. 220 Palvelukeskus: TA Tot Sosiaalitilojen remontin lopputyöt alkuvuonna Suunnittelukustannuksia. 240 Muut hankkeet: Tiiton koulun monitoimikenttä TA Palloliitto Eelis ja Eino Sorolan rahasto Khall Tot Hankkeeseen sisältyi monitoimikenttä, jääkiekkokaukalo ja kentän valaistus. 86

88 C932 Kiinteät rakenteet ja laitteet TA Tot Oulutien tiealueen infra Määräraha Käytetty ELY-hanke, johon saadaan avustusta 45 % hyväksytyistä kustannuksista. Hanke päättyy Palomäen teollisuusalueen EHO-hanke Määräraha Käytetty ELY-hanke, johon saadaan avustusta 45 % hyväksytyistä kustannuksista. Hanke päättyy Koivuhaka, Paimenpolun päällystäminen Määräraha Käytetty Pesäpallokentän hiekkatekonurmi Määräraha Käytetty ELY-hanke, Avustusmäärä enimmillään

89 RAHOITUSLASKELMA TA2013 Ta-muutokset Ta13 yhteensä TP2013 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate ,11 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä ,81 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot Investointien rahavirta netto ,22 Toiminnan ja investointien rahavirta ,59 Rahoituksen rahavirta Sijoitetun vapaan opo:n rahastosijoitus 0 0,00 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Kassalainojen muutos Lainakannan muutokset ,00 Toimeksiantojen varojen muutos Toimeksiantojen pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä-ja lyhytaik.velkojen muutos Rahoituksen rahavirta ,67 88

90 LAINAKANTA euroa TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA Lainakanta

91 TALOUSARVIOLAINAT euroa/asukas (konserni) LAINAT/ASUKAS

92 TOTEUTUMAYHTEENVETO 1000 euroa Määrärahat Tuloarviot Sitovuus valtuustoon bruttona Sitovuus valtuustoon bruttona Ta2013 Muutokset Yhteensä Tot2013 Poikkeama Ta2013 Muutokset Yhteensä Tot2013 Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA VAALIT TARKASTUSTOIMI KAUPUNGINHALLITUS SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Käyttötalous yhteensä TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät Tulorahoituksen korj.erät INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS Maa- ja vesialueet Käyttöom.arvopaperit SIVISTYSLAUTAKUNTA Irtainomaisuus

93 TEKNINEN LAUTAKUNTA Talonrakennus Lukio Kirjasto 0 0 Uimahallin peruskorjaus Palvelukeskus Muut hankkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Ouluntien tiealueen infra Palomäen teoll.alueen Ehohanke Katujen rakentaminen Katujen päällystäminen Sadevesiviemäri Muut hankkeet Viemäröintihankkeet Muut pitkävaikutteiset menot Irtainomaisuus Investoinnit yhteensä RAHOITUSOSA Svop -rahaston lisäykset 0 Antolainauksen muutokset Antolainasaam. lisäys Antolainasaam. vähenn Lainakannan muutokset 0 0 Pitkäaik.lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähenn Lyhytaik.lainojen muutos Kassalainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ

94 Muutokset vuodelta 2012 vuodelle 2013 Kaupunki on lunastanut vuoden 2013 aikana Haapajärven Linja-autoasema Liikekeskus Oy:n osakkeita yhteensä :lla. Omistusosuusprosentti on 90,96 %, tilinpäätöksessä 2012 omistusosuusprosentti oli 56,6 %. Edellisten vuosien tilikausien tuloksesta on kirjattu hankintatilikaudella omistusosuuden muutoksen osuus yli-/alipariarvoksi yhteensä ,31. Haapajärven Lämpö Oy:n tilinpäätöksessä on taseen Pysyvien vastaavien ryhmässä varainhoidossa olevat sijoitukset joiden muutos vuoden aikana on ollut ,24. Tämä on konsernitaseessa ja rahoituslaskelmassa siirretty rahoitusarvopapereihin. Vertailutiedoissa vuodelta 2012 tätä korjausta ei ole tehty. 93

95 TULOSLASKELMA TP2013 euro TP2012 euro Toimintatuotot , ,89 Myyntituotot , ,23 Maksutuotot , ,16 Tuet ja avustukset , ,72 Muut toimintatuotot , ,78 Toimintakulut , ,47 Henkilöstömenot , ,60 Palvelujen ostot , ,90 Aineet, tarv. ja tavarat , ,40 Avustukset , ,09 Muut toimintakulut , ,48 TOIMINTAKATE , ,58 Verotulot , ,47 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,37 Korkotuotot , ,48 Muut rahoitustuotot , ,11 Korkokulut , ,06 Muut rahoituskulut , ,16 VUOSIKATE , ,26 Poistot käyttöom , ,85 Pysyvien vastaav. arvonalenn. Poistot/arvonalentumiset , ,85 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , ,41 Poistoeron lisäys -/väh , ,04 Varausten lisäys -/väh. + Rahastojen lisäys -/väh. + Tilikauden yli-/alijäämä , ,45 Tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 10,06 10,88 Vuosikate/poistot % -113,07 101,59 Vuosikate /as. -211,26 180,20 Asukasmäärä

96 RAHOITUSLASKELMA TP2013 TP2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk.luovutustulot Investointien rahavirta netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Svop -rahaston lisäykset - /väh Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Kassalainojen muutos Lainakannan muutokset Toimeksiantojen varojen muutos Toimeksiantojen pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä-ja lyhytaik.velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat , ,45 Rahavarat , ,75 Tunnusluvut : Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v:lta, Investointien tulorahoitus % -133,5 125,2 Lainanhoitokate -0,2 0,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

97 TASE euro euro VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET 0,00 0,00 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT , ,14 * AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,14 AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET , ,13 RAKENNUKSET , ,25 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET , ,45 KONEET JA KALUSTO , ,75 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,93 ENNAKKOMAKS. JA KESKENER. HANK , ,77 * AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,28 SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET , ,15 MUUT LAINASAAMISET , ,89 SIJOITETUN VAPAAN OPO:N RAHASTO , ,00 * SIJOITUKSET , ,04 ** PYSYVÄT VASTAAVAT , ,46 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VALTION TOIMEKSIANNOT , ,03 96

98 Haapajärven kaupunki TASE euro euro LAHJOITUSRAHAST. ERIT.KATTEET , ,78 MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,00 0,00 ** TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET , ,05 KESKENERÄISET TUOTTEET 0,00 0,00 VALMIIT TUOTTEET 0,00 0,00 ENNAKKOMAKSUT 0,00 0,00 * VAIHTO-OMAISUUS , ,05 SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET , ,00 MUUT SAAMISET 0,00 0,00 SIIRTOSAAMISET 0,00 0,00 PITKÄAIKAISET SAAMISET , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET , ,04 MUUT SAAMISET , ,53 SIIRTOSAAMISET 9 857,00 0,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET , ,57 * SAAMISET , ,57 RAHOITUSARVOPAPERIT 97

99 Haapajärven kaupunki TASE euro euro OSAKKEET JA OSUUDET 0,00 0,00 SIJOITUKSET RAHAMARKK. INSTR. 0,00 0,00 MUUT ARVOPAPERIT , ,06 * RAHOITUSARVOPAPERIT , ,06 RAHAT JA PANKKISAAMISET * RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,39 ** VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,07 VASTAAVAA , ,34 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA * PERUSPÄÄOMA , ,62 * ARVONKOROTUSRAHASTO , ,68 * MUUT OMAT RAHASTOT , ,09 * ED. TILIKAUSIEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,70 * TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ , ,45 ** OMA PÄÄOMA , ,54 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET POISTOERO , ,37 VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 ** POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUK , ,37 98

100 Haapajärven kaupunki TASE euro euro PAKOLLISET VARAUKSET MUUT PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 ** PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT , ,71 LAHJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMAT , ,46 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,00 0,00 ** TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,17 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT RAHOITUS- JA VAK.LAITOKSILTA , ,00 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 0,00 0,00 * PITKÄAIKAINEN , ,00 LYHYTAIKAINEN LAINAT RAHOITUS- JA VAK.LAITOKSILTA , ,00 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 0,00 0,00 SAADUT ENNAKOT , ,67 OSTOVELAT , ,51 MUUT VELAT , ,08 SIIRTOVELAT , ,00 * LYHYTAIKAINEN , ,26 ** VIERAS PÄÄOMA , ,26 VASTATTAVAA , ,34 Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste % 38,3 43,1 Suhteellinen velkaantuneisuus % 76,4 72,2 Kertynyt yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /as. -185,4 200,7 Lainat /as Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä

101 KOKONAISTULOT JA -MENOT TP 2013 TP 2012 TP 2013 TP 2012 TULOT milj.eur % milj.eur % MENOT milj.eur % milj.eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5,177 8,8 5,174 9,6 Toimintakulut 51,478 87,0 47,561 86,8 Verotulot 21,599 36,8 20,946 38,9 - Valm.omaan käyttöön Valtionosuudet 22,896 39,0 22,506 41,8 Korkotuotot 0,026 0,0 0,014 0,0 Korkokulut 0,558 0,9 0,689 1,3 Muut rahoitustuotot 1,042 1,8 1,165 2,2 Muut rahoituskulut 0,312 0,5 0,177 0,3 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorah.korj.erät Tulorah.korj.erät - Käyttöom.myyntivoitot "+/- Pakoll.var.muutos Investoinnit - Käyttöom.myyntitappiot 0,058 0,1 0,026 0,0 Rahoitusos.inv.menoihin 0,541 0,9 0,029 0,1 Investoinnit Käyttöom.myyntitulot 0,094 0,2 0,184 0,3 Käyttöom.investoinnit 1,746 3,0 1,130 2,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Svop -rahasto vähennykset Svop -rahasto lisäykset Antolainojen väh. 0,007 0,0 0,007 0,0 Antolainasaam.lisäykset Pitkäaik.lainojen lisäys 6,079 10,4 3,780 7,0 Pitkäaik.lainojen väh. 4,991 8,4 4,548 8,3 Lyhytaik.lain.lisäys 0,193 0,3 Lyhytaik.lainojen väh. 0,372 0,7 Kassalainojen muutos 1,000 1,7 Kassalainojen muutos 0,300 0,5 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman väh. Kokonaistulot yhteensä 58, ,0 53, ,0 Kokonaismenot yhteensä 59, ,0 54, ,0 Kokonaistulojen ja menojen erotus: -0,49-1,00 Rahoituslaskelmasta: Muut maksuvalmiuden muutokset -0,75-0,58 Kassavarojen muutos 0,26-0,42-0,49-1,00 100

102 Konsernin tuloslaskelma v.2013 v.2012 Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 48,3 55,4 Vuosikate/Poistot, % 13,0 110,5 Vuosikate, /as. 56,6 469,3 Asukasmäärä

103 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirata Vuosikate+/ Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet Pysyv.vast.luovutus Toiminnan ja invest.rahavirta yht Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutos Lisäykset - /Vähennykset Lainakannan muutos Pa lainojen vähennys Pa lainojen lisäys Ly lainojen muutos Oman pääoman muutokset Sijoitetun vapaan oman po:n lisäys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Sijoitusten lisäys-väh Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta yht Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahat Rahat Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja invest.rahavirta ja sen kertymä, Investointien tulorahoitus, % 14,2 108,4 Lainanhoitokate 0,2 0,7 Kassan riittävyys, pv 77,7 78,1 Asukasmäärä

104 Konsernitase v.2013 v.2012 Ero VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset: Osakkuusyhtiöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Toimeksiantojen varat Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus yhteensä SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

105 VASTATTAVAA v.2013 v.2012 Ero OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAP.EHT.VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaeht.varaukset yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut: euro euro Omavaraisuusaste % 35,5 38,5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 60,6 59,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /as Konsernin lainat /as Konsernin lainakanta Konsernin lainasaamiset Kaupungin asukasmäärä

106 Arvostus ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Jodannaissopimusten käsittely Kaupunki on tehnyt johdannaisten yleissopimuksen Pohjolan, Nordean ja Kuntarahoituksen kanssa. Yleissopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kaupunki on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon tai korkolattiaan ja korkokattoon. OKO/Pohjolan kanssa tehty korkokatto/-lattiasopimus on voimassa vuoteen Kuntarahoituksen kanssa on tehty ns. tasesuojaus 8 m :n lainasalkulle ja se on voimassa vuoteen Lisäksi Kuntarahoituksen kanssa on tehty erillinen 10 vuoden korkosuojaus koronvaihtosopimuksella joka on voimassa vuoteen

107 Konsernitilinpäätöksen laatimisperusteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Haapajärven kaupungin konsernitaseeseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöjen taseet rivi riviltä 100 %, sekä kaikki kuntayhtymät omistusprosentin mukaisessa suhteessa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja konserniyhtiöiden välinen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöiden keskinäiset tulot ja menot sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöiden ja kunnan omistamien kuntayhtymien taseisiin merkityt keskinäiset tulot ja menot sekä saamiset ja velat on vähennetty. Käyttöomaisuuteen ei liity sisäisiä katteita. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Alipariarvo Haapajärven Keilahalli Oy:n tytäryhtiöosuuden hankintameno on arvon alentamisesta johtuen pienempi kuin yhtiön osakepääoma. Haapajärven Vesi Oy:n osakepääoman hankintahinta on alhaisempi kuin osakepääoma. Jokilaaksojen Koulutus Ky:n (JEDU) kuntayhtymäosuus on fuusioitumisesta johtuen pienempi kuin peruspääoma. Näistä syntyvä alipariarvo on lisätty konsernin tulokseen. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen, Asunto Oy Jukolan, Keilahalli Oy:n ja Kiint. Oy Haapajärven Linja-autoasema Liikekeskuksen sumupoistojen ja menojäämäpoistojen erotus on vähennetty rakennusten ja koneitten arvosta. Näiden poistojen vaikutus näkyy myös edellisten vuosien tuloksessa ja tilikauden tuloksessa. Eliminointi- ja sumupoistokirjauksista on tehty erilliset tositteet. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhtiön osakepääoma ja rahastot on merkitty konsernitaseeseen hankintamenona osakkuusyhtiöosuuksissa, jota on oikaistu muun oman pääoman erillä, joitten vaikutus omaan pääomaan on ,

108 Tilikauden yli-/alipariarvojen erittely Eliminointiero osakkeiden hankintamenon ja hankinta hetken oman pääoman osuuden välillä merkitään konsernituloslaskelmassa Poistojen ja arvonalentumisten ryhmään omaksi rivikseen. Konsernituloslaskelma Tilikauden yli-/alipariarvo Osuus osakepääomasta ,31 Osuus rahastosta ,05 Osuus edellisten tilikausien tappiosta ,34 Tilikauden yli-/alipariarvo yhteensä ,02 107

109 Haapajärven kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1,65 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 2,09 % Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 40,08 % Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU 9,117 % Kiinteistö Oy Hpj Virastokeskus 48,9 % Haapajärven kaupunki Jokilaaksojen Musiikkiopisto 15,94 % Kiinteistö Oy Haapajärven vuokratalot 100 % Asunto Oy Haapajärven Jukola 100 % Haapajärven Kehityskeskus Oy 100 % Haapajärven Lämpö Oy 64 % Kiinteistö Oy Haapajärven Linja-autoasema Liikekeskus 90,96 % Haapajärven Keilahalli Oy 51 % Haapajärven Vesi Oy 91,25 % (äänivalta 69,57 %) Tytäryhteisö = Kuntayhtymä = Osakkuusyhteisö = yhdistely pariarvo- yhdistely suhteellisen yhdistely pääomaosuusmenetelmän mukaan omistusosuuden mukaan menetelmän mukaan 108

Kaupunginhallitus 173 04.06.2013 Kaupunginvaltuusto 77 24.06.2013. Kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet KHALL 04.06.

Kaupunginhallitus 173 04.06.2013 Kaupunginvaltuusto 77 24.06.2013. Kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet KHALL 04.06. Kaupunginhallitus 173 04.06.2013 Kaupunginvaltuusto 77 24.06.2013 Kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet KHALL 04.06.2013 173 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 1.12.2003 :ssä

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus. Asua Elää Yrittää Harrastaa

Tilinpäätös ja toimintakertomus. Asua Elää Yrittää Harrastaa Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Asua Elää Yrittää Harrastaa TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.2 Yleistietoja 4 1.3 Henkilöstötilinpäätös 9 1.4 Toiminnan ja talouden kehitys

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1.5 Konsernitarkastelu 22 1.6 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen 26 1.7 Konsernivalvonnan järjestäminen 29

1.5 Konsernitarkastelu 22 1.6 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen 26 1.7 Konsernivalvonnan järjestäminen 29 TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.2 Yleistietoja 5 1.3 Henkilöstötilinpäätös 10 1.4 Toiminnan ja talouden kehitys * Yleinen talouden kehitys 19 * Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013 17 15 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 8.4.2013 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3

TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.2 Yleistietoja 5 1.3 Henkilöstötilinpäätös 12 1.4 Toiminnan ja talouden kehitys * Yleinen talouden kehitys 21 * Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Lisätiedot

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000 1 9 TYTÄRYHTIÖT Kajaanin Teknologiakeskus Oy Osakeyhtiö Palvelun perustelut: - lakisääteisyys - viranomaistehtävät - hyöty tai arvo kuntalaisille Palvelujen tuottamistapa Hyöty tai arvo: Toiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki

SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki -3, KV 14.11.2012 18:30 SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Esityslista 6/2012 -2, KV 14.11.2012 18:30

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 19.6.2013 klo 16-16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Matti Varis Katja Muotka Jari

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Ennen valtuuston kokousta klo 18.00 Niva-Kaijan koulun peruskorjauskohteeseen tutustuminen. Paikalla Alpo Hietala ja Toni Kainu.

Ennen valtuuston kokousta klo 18.00 Niva-Kaijan koulun peruskorjauskohteeseen tutustuminen. Paikalla Alpo Hietala ja Toni Kainu. -3, KV 30.5.2013 18:00 Ennen valtuuston kokousta klo 18.00 Niva-Kaijan koulun peruskorjauskohteeseen tutustuminen. Paikalla Alpo Hietala ja Toni Kainu. Huom!!!!! Kokouskin pidetään Niva-Kaijan koululla

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 Aika 8.10.2014 klo 15:03 18:00 Paikka Kaupungintalo, kokoustila K1-K2 Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 28 29 30 31 32 33 Kaupungin talouskatsaus 1.1. 31.8.2014 Konserniyhtiöiden

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014.

Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2014. Kaupunginhallitus 522 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 111 10.11.2014 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 KH 522 Selostus: Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 4/2012 23.04.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 4/2012 23.04.2012 28 27 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 23.04.2012 27 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Keskitetyt palvelut TA 2014 (muutettu) TP 2014 Poikkeama Perustelu

Keskitetyt palvelut TA 2014 (muutettu) TP 2014 Poikkeama Perustelu 2014 TULOSALUETARKASTELU Keskitetyt palvelut TA 2014 (muutettu) TP 2014 Poikkeama Perustelu Palkat ja palkkiot 308 466 313 273-4 807 Henkilöstösivukulut 138 813 112 192 26 621 Teknisen lautakunnan luottamushenkilöiden

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot