Äänekosken kaupunginhallitus oheismateriaali ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Vuoden 2011 tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äänekosken kaupunginhallitus 26.3.2012 oheismateriaali ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Vuoden 2011 tilinpäätös"

Transkriptio

1 Äänekosken kaupunginhallitus oheismateriaali ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Vuoden 2011 tilinpäätös

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI y-tunnus Vuoden 2011 tilinpäätös Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupunginvaltuusto Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Ääneseudun talousalueen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavaista seikoista Ympäristötekijät 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoituksen muodostuminen 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset 1.5. Kokonaistulot ja menot 1.6. Kaupunkikonsernin toiminta ja tulos Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1

3 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 3.2. Rahoituslaskelma 3.3. Tase 3.4. Konsernilaskelmat 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat tiedot 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat tiedot Taseen vastattavia koskeva tiedot 4.4. Ympäristövastuut 4.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 4.6. Konsernia koskevat liitetiedot 5. Allekirjoitukset ja merkinnät 6. Luettelot ja selvitykset 7. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat 2

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Tilinpäätös vuodelta 2011 Tasekirja 1.Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunkimme juhli näyttävästi monin eri tapahtumin kunniakasta 100 vuotista taivaltaan. Useassa eri yhteydessä mainittiin, että kaupunki on ollut 100 vuotta menestyksessä mukana. Se pitää edelleen paikkansa, mutta ikään kuin juhlien jälkikrapulana monet erilaiset tummat pilvet alkoivat kerääntyä kaupungin taivaalle vuoden loppupuolella. Koko kaupunkiyhteisölle merkittävin negatiivinen uutinen oli M-real Oyj:n julkaisema pörssitiedote, jossa kerrottiin, että yritys sulkee päällystettyä hienopaperia tekevän paperikoneen vuoden lopussa. Yt neuvottelut päättyivät ja niiden perusteella vähennystarve oli 169 henkilöä. Paperikoneen sulkemisesta riippumatta kaupungissamme on edelleen runsaat 1500 metsäteollisuuden työpaikkaa. Irtisanottuja tieto ei yhtään lohduta. Valtioneuvosto nimesi Äänekosken seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2014 loppuun asti. Tämän jälkeen seutukunnalle on myönnetty n. 5 miljoonaa euroa rakennemuutosrahoitusta. Paikalliset ja alueelliset toimijat muodostivat ELY keskuksen johdolla tilanteen johdosta rakennemuutostyöryhmän, jonka tavoitteena on koordinoida tilanteen aiheuttamia työllistämistoimia sekä luoda alueelle korvaavia työpaikkoja. Uusien työpaikkojen lisäksi tavoitteena on saada syntymään uuteen kilpailukykyiseen tuotantorakenteeseen perustuvia työstä työhön ratkaisuja. Mahdollisuuden siihen antaa se, että Äänekosken seudulla on yli työpaikkaa ja työpaikkaomavaraisuus on 105 %. Äänekosken työllisyystilanne kokonaisuudessaan pysyi edelleen heikkona johtuen pääsääntöisesti ns. rakennetyöttömyydestä. Äänekosken seudun työttömistä suoraan työmarkkinoille valmiita on noin 44 prosenttia. Osaamisen kehittämistä tarvitsee noin kolmannes työttömistä. Näistä suuri osa työllistyi määräaikaisiin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille ja välityömarkkinoille. Erittäin vaikeasti työllistyviä on noin 12 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, mutta nuorten työttömyys laski selvästi viimeisen vuoden aikana. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Ääneseudulla on työttömänä yli 200 tutkinnon suorittanutta alle 29 vuotiasta. Kaupungin omassa organisaatiossa aloitti ns. työllisyysyksikkö, johon keskitettiin kaikki toiminta ja palvelut, joilla tavoitellaan työllistymisen ja muiden aktiivitoimenpiteiden edellytysten kehittämistä. Yksikköön siirrettiin työpaja nuorisotoimesta ja työvoiman palvelukeskuksen kuntaosa. Myös kaupungin oma keskitetty palkkatukityöllistäminen siirrettiin työllistämisyksikön alaisuuteen. 3

5 Keskeisinä yhteistyökumppaneita ovat lisäksi kolmannen sektorin toimijat, joilla on paikkakunnalla merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömien ja ns. matalankynnyksen työllistäjänä. Välityömarkkinat tarjosivat matalankynnyksen työpaikkoja pääsääntöisesti pitkään työttömänä olleille työttömille. Huolimatta vaikeasta työllisyystilanteesta Ääneseutu on kuitenkin samanaikaisesti menestyjä työpaikkakehityksessä. Työ ja elinkeinoministeriön julkaiseman alueellisten työmarkkinoiden muutosselvityksen mukaan maakunnassamme on vain kaksi seutukuntaa, joissa työpaikkakehitys on ollut vuodesta 2000 lähtien positiivinen. Kärjessä on Jyväskylä, jossa työpaikkojen määrä on kasvanut 11,5 prosenttia. Toinen menestyjä on ollut Äänekosken seutukunta, jossa työpaikkojen määrän lisäys on ollut 4 prosenttia. Saman selvityksen mukaan Ääneseutu on Suomen teollistunein alue, jalostustyöpaikkojen osuus elinkeinorakenteesta on 41,5 prosenttia. Toisena on Raahe 41,1 prosentilla ja kolmantena Rauma 39,6 prosentilla. Ääneseudun yritykset ovat saaneet hyvin työvoimaa Keski-Suomen alueelta ja kauempaakin. Erityisesti vaativimmat tehtävät täytetään alueen ulkopuolisella työvoimalla. Äänekoskella pendelöi päivittäin yli 2000 henkilöä muista kunnista. Kaupungin keskeinen haaste on edelleen talouden vakauttaminen, mille lisähaastetta antoivat paperitehtaan sulkeminen ja korkeana pysynyt työttömyys. Loppuvuoden aikana saimme lisäksi tietää, että uuteen hallitusohjelmaan sisältyneet valtionosuuksien leikkaukset ja kiinteistöverotuksen poistaminen verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen piiristä vähentävät valtionosuuksien määrää yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 2010 taloussuunnitelman vuosille ja talouden 3. vakauttamisohjelman. Niiden mukaisesti kaupungin taseessa ollut kattamaton alijäämä olisi saatu katettua kuntalain edellyttämällä tavalla. Nyt kaupunki on jälleen tilanteessa, että tilinpäätös on noin 4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taseen kokonaisalijäämä on yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Tämän johdosta valtuusto päätti joulukuun kokouksessaan käynnistää talouden 4. vakauttamisohjelman. Nyt käynnistetyn 4. vakauttamisohjelman keskeisimmät haasteet liittyvät vuonna 2010 käynnistettyyn perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelmaan ja vuoden 2011 lopulla käynnistettyyn koko perusterveydenhuoltoa koskevaan kehittämisprojektiin, joista jälkimmäinen liittyy oleellisesti uuden arviolta 30 miljoonaa euroa maksavan terveysaseman rakentamiseen. Merkittävässä asemassa on myös kesällä 2011 käynnistetty projekti vanhustenhuollon palvelurakenteiden ja prosessien kehittämiseksi. Samanaikaisesti talouden vakauttamisohjelmaan liittyen käynnistettiin kaupunkikonsernin organisaation uudistamistyö ja palvelustrategian laadintatyö. 4

6 Oman haasteensa kunnille tuo hallitusohjelmaan sisältyvä vuonna 2011 aloitettu kuntauudistushanke, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hanketyöryhmän esitykset, kuntien kannanotot ja jatkovalmistelu siirtyivät vuoden 2012 puolelle. Elinkeinoelämän edellytysten turvaamisessa ja kehittämisessä ja myös koko kaupungin kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden edistämisessä keskeisessä asemassa ovat edelleen isot infrahankkeet. Niistä tärkeimmät ovat 4 tien parantaminen moottoritietasoiseksi välillä Kirri Äänekoski ja Äänekoski Haapajärvi radan perusparantamisen jatkaminen. Molempien hankkeiden puolesta on tehty paljon edunvalvontatyötä tavoitteena on se, että niiden alku- ja jatkorahoitus saadaan sisällytettyä eduskunnalle keväällä 2012 päätettäväksi tuotavaan liikennepoliittiseen selontekoon Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2009 alusta aloitti toimintansa ensimmäinen uuden Äänekosken kuntalaisten yhdessä valitsema 43-jäseninen kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto on kokoontunut vuoden aikana 8 (8) kertaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut lukien Leila Lindell, 1. varapuheenjohtajana Simo Salmelin, 2. varapuheenjohtajana Pekka Leppänen ja 3. varapuheenjohtajana Kyllikki Lång. Kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti valtuustokauden kaupunginhallitukseen valittiin 13 jäsentä, joista 2 jäsentä edustamaan Sumiaisten, 4 Suolahden ja 7 Äänekosken aluetta. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 21 (29) kertaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut lukien Kari Kiiskinen (varajäsenenä Marko Tuhkanen) sekä muina jäseninä Heikki Flinkman Risto Kumpu Tommi Lunttila Sirpa Martins Rolf Nyholm Merja Närhi Pentti Piilonen Piia Soininen Jaana Tani Matti Tiusanen Marke Tuominen Pirjo Uusitalo Kalervo Toffer (varajäsen) Erja Pohjonen (5.9. lukien Anna-Riitta Pentinpuro) Ilkka Saarenpää Veijo Neste (5.9. lukien Matti Virtanen) Seppo Ruotsalainen Virva Tikkanen Erkki Pönkänen Anneli Kuukkanen Minna Tuikka Seppo Hänninen Virpi Raatikainen Hannele Vainio. 5

7 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen talouskehitys elpyi lamasta vuonna 2010, mutta kääntyi vuoden 2011 aikana uudelleen muun Euroopan rahoituskriisin myötä taantumaan. Näkymät lähitulevaisuuteen ovat poikkeuksellisen epävarmat. Suomen talous jatkoi alkuvuonna elpymistä mikä näkyi mm. verotuottojen kehityksessä. Loppuvuoden hiipumisesta huolimatta koko vuoden bruttokansantuotteen kasvu oli ennakkotietojen mukaan vielä noin 2,8 %, kun se vuonna 2010 oli 3,6 %. Koko vuoden 2011 inflaatio muodostui varsin korkeaksi, arviolta 3,4 %:ksi (1,2 %). Julkisen talouden ylijäämä bkt:sta oli kolmatta vuotta peräjälkeen selvästi negatiivinen ollen -1,4 % bkt:stä (-2,6). Työllisyystilanne koko maassa parani hieman vuoden takaisesta, mutta heikkeni aivan vuoden loppua kohden. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 9,1 % (9,9), jolloin oli työtöntä työnhakijaa. Lyhyt korkotaso (3 kk euribor) nousi 1,0 %:n tasolta heinäkuulle 2011 saakka tasolle 1,6 ja laski vuoden vaihteeseen tasolle 1,4. Pitempi viitekorko, 12 kk, nousi vastaavasti tasolta 1,5 % tasolle 2,2 % ja päätyi tasolle 2,0 %. Lainoituksen marginaalit nousivat hieman yleisesti ja myös kuntien lainarahoituksessa. Kuntatalous pysyi edelleen heikkona. Maan 336 kunnasta 91 (49) nosti tuloveroprosenttejaan vuodelle Tuloveroprosenttien painotettu keskiarvo nousi vuodelle ,25:een (19,16) ja aritmeettinen keskiarvo 19,81:een (19,66). Maan sisäinen muuttoliike on ollut edelleen voimakasta Ääneseudun talousalueen kehitys Metsäteollisuuden tuotantoyksiköt ja työpaikat koko maassa olivat edelleen saneerauksen kohteena. Äänekosken yksiköt ovat mm. synergiahyötyjensä ansiosta pääosin säästyneet voimakkaimmilta toimilta. Vuoden lopulla ilmoitettiin paperitehtaan alasajosta, mikä vähentää työpaikkoja noin 170. Muilla teollisuuden aloilla toteutettiin lomautuksia, mutta mittavilta irtisanomisilta vältyttiin. Kaupungin liiketilojen täyttöaste on vuoden mittaan pysynyt hyvänä. Vain ictteollisuuden vetäytymisen seurauksena on tiloja edelleen vailla käyttöä. Asuinrakentaminen jatkui kohtuullisen vilkkaana, vaikkakin vaimentuen edellisistä vuosista. Tyhjien vuokra-asuntojen määrä kasvoi 2000-luvan alussa voimakkaasti. Kaupungin hallitsemien vuokra-asuntojen käyttöaste parani mm. asuntojen myyntien ansiosta. 6

8 Työllisyystilanne pysyi edellisen vuoden tasolla ollen edelleen heikko. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 15,3 % (14,9). Äänekosken (9 241) hengen työvoimasta oli vuoden lopussa ilman työtä (1 375) henkilöä. Koko maakunnan työttömyysaste oli 12,9 (13,1) %. Äänekosken väkiluku oli vuoden 2010 lopussa henkilöä, missä oli lisäystä edelliseen vuoteen 1 (-82). Ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 väkiluku kasvoi 87 hengellä henkeen. Syntyvyys/kuolleisuus oli +19, maassamuutto +61 ja maahanmuutto +7 henkeä. Äänekosken väestömuutostokset ja osatekijät Elävänä syntyneet -200 Kuolleet Kokonaisnettomuutto -300 Kokonaismuutos Äänekosken väestömäärä v oli henkeä ja oli enimmillään v. 1991: Vuosituhannen alussa väkiluku aleni viidessä vuodessa lähes 600 hengellä. Väestömuutos vaihtelee suuresti vuosittain. Nuorten 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä on 17,4 (17,4)%. Koko maassa vastaava osuus on 16,5 %. 65 vuotta täyttäneiden osuus on 19,7 (19,0) % ja koko maassa 17,5 %. Naisten osuus on 50,05 %. Ulkomaan kansalaisia oli väestöstä noin 240 henkeä eli 1,2 %. 7

9 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2010 jälkeen kaupungilla oli taseessa alijäämiä ,67 euroa. Kesäkuussa 2010 valtuusto hyväksyi talouden vakauttamisohjelman, jolla talouskehitystä ohjattiin kuntalain vaateet täyttäväksi. Uuden vakauttamisohjelman laatiminen käynnistettiin loppuvuonna Kaupunginvaltuusto hyväksyi kunnallisen tuloveroprosentin korottamisen vuoteen ,75 prosentista 20,50 prosenttiin, mikä lisää vuosittaisia verotuloja 2,1 milj. eurolla. Syksyllä 2011 kaupunginvaltuusto hyväksyi, että veroprosentti vuodelle 2012 on 21,00. Vuosi 2011 toteutui kaupungin toimintojen osalta ennakoidusti. Talouden toteutuma oli huomattavasti heikompi, kuin mitä ennakoitiin. Verokertymä heikkeni vuoden kuluessa ja veroarvoista jäätiin yli miljoona euroa. Perusturvan menot ylittyivät budjetoidusta nettomääräisesti kahdella miljoonalla eurolla. Teknisen toimialan budjetti ylittyi nettomääräisesti 0,8 miljoonalla eurolla. Luovutusvoittoja, maankäyttösopimusmaksuja ja yhdistymisavustusta kertyi yhteensä 1,5 miljoona euroa, kun niitä vuotta aiemmin kertyi 3,7 miljoonaa euroa. Vuositulos oli heikko. Vuosikate on ,90 euroa ja tilikauden tulos alijäämäinen ,27 euroa. Tilivuonna aloitettu talouden vakauttamisohjelman laadinta jatkuu vuonna Kaupunginhallitus käynnisti palvelustrategian valmistelun, mikä työ jatkuu vuonna Tavoitteena on myös kaupungin konsernirakenteen tarkistaminen vuoden 2012 päätöksillä. Tilivelvollisia toimielimiä ovat kaupunginhallitus ja lautakunnat. Tilivelvollisia viran- ja toimenhaltijoita ovat osastopäälliköt sekä muut esittelevät viran- ja toimenhaltijat. 8

10 Kaupungin henkilöstö Palkat ilman sivukuluja olivat 43,4 milj. euroa kasvun ollessa 2,6 %. Kasvu alitti niukasti kunta-alan yleisen palkkatason muutoksen. Henkilökulut/ käyttötalous, 1000 euroa /10 muutos-% Vakinainen kkpalkkainen ,3 Tilapäinen kkpalkkainen ,0 Sijaisten palkat ,9 Erilliskorvaukset ,8 Tunti- ja urakkapalkat ,3 Työllistettyjen palkat ,9 Muut palkat ,1 Kokouspalkkiot ,8 Jaksotukset ,8 Sosiaalimaksulisät ,1 Em. yhteensä ,6 Muut henkilösivukulut ,5 Eläkekulut ,9 Kaikki yhteensä ,0 Vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa (1 058) henkilöä. Työllistetyt, määräaikaiset ja sijaiset huomioiden oli koko henkilöstömäärä (1 411) henkeä. Toimintojen organisaatiorakenne ilmenee mm. talousarvion toteutumavertailusta. Henkilöstöä koskevista tiedoista on laadittu henkilöstökertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavaista seikoista Kaupungin haasteet liittyvät talouteen ja väestön ikääntymisestä johtuvaan palveluiden lisääntyvään kysyntään. Talouden haasteet ovat vanhojen alijäämien kattaminen sekä suhdannetaantuman vaikutukset erityisesti tulopohjaan. Vanhuspalveluiden kysyntää lisää erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrän lisääntymisen. Kasvu on lähivuosikymmenet noin 75 henkeä vuodessa. Työikäisen väestön, v., määrä vähenee sadalla hengellä vuodessa, mikä heijastuu verotuottojen kehitykseen. 9

11 Haasteet on tiedostettu ja niihin pyritään vastaamaan ennakoiden sekä toimintaa ohjaamalla. Tietohallinnon toiminnallisia riskejä on pyritty rajaamaan mm. käyttöjärjestelmien käyttöoikeuksien määrittelyjen, käyttöohjeistusten sekä varmuuskopioiden ja varalaitejärjestelyjen avulla. Rahoitusriskejä on pyritty rajamaan mm. realistisen taloussuunnittelun kautta. Kaupungin lainasalkkuun sisältyy korkoriskiä, mitä on osin rajattu koronvaihtosopimuksilla. Toimintaan liittyviä vahinkoriskejä on pyritty rajamaan mm. työsuojelutoimenpiteillä, riskihallinnan suunnittelulla sekä viime kädessä vakuuttamisella. Kaupunki kilpailutti vuonna 2010 vakuutuksensa. Tekninen lautakunta on päättänyt purkaa Äänekosken kaupungin ja Porrokki Oy:n välisen Telakkakadun koulun peruskorjausta koskevan allekirjoitetun urakkasopimuksen. Tilaajan ja urakoitsijan välillä olevien näkemyserojen käsittely jo tapahtuneesta rakentamisesta jatkuu oman asianaan ja rakennustöiden loppuunsaattamisesta päätetään erikseen. Tarkastuslautakunnan kaupungin tilintarkastajan jättämän tilintarkastuspöytäkirjan perusteella esiin nostamien teknisen toimialan hankintojen yhteydessä todettujen poikkeamien hankinta- ja hallintosääntöjen noudattamisessa selvitetään kevään 2012 kuluessa. Tarkastuslautakunta esitti muistutuksen tekemisestä kaupungin teknisen toimen hankintojen ja niiden valvonnan puutteiden johdosta Ympäristötekijät Kaupungin lähivuosien oleellisimmat haasteet ympäröivän yhteisön suhteen liittyvät elinkeinorakenteen pitkäaikaisin muutoksiin ja suhdannetaantumaan. Kaupungin toiminta on perinteisesti ollut kytkennässä paikkakunnan suurteollisuuden ja erityisesti metsäteollisuuden kehitykseen. Riippuvuus on vähitellen pienentynyt, mutta on edelleen suurta. Suhdannetaantuma on vauhdittanut muutoinkin tapahtuvaa elinkeinorakenteen muutosta. Haasteet on tiedostettu ja kehitystä pyritään seuraamaan ja mahdollisuuksien mukaan siihen vaikuttamaan tai sopeutumaan. Ympäristöjohtamisjärjestelmän laatiminen käynnistettiin valtuuston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ympäristökäsikirjatyön pilottikohteena valmisteltiin kaupungintalon ympäristöselvitys. 10

12 1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus ja se kuuluu osana lautakuntien ja esimiesasemassa olevien työtehtäviin. Valvonta on toteutunut lakien, päätösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Erityistä huomiota on jatkossa kiinnitettävä rakentamisen suunnitteluun, laatuun sekä tilojen käyttöön siten, että tilat ovat henkilöstön ja asiakkaiden kannalta turvallisia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehostamiseksi suoritettiin 2008 Audiator-Kehittämispalvelujen kanssa kokonaisvaltainen riskienhallinnan arviointi kohdistuen keskeisimpiin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä konserniohjaukseen ja valvontaan. Vuonna 2011 tehtiin arvonlisäverokartoitus, toteuttajana Oy Audiapro Ab. Kartoituksessa ei ilmennyt oleellisia puutteita ja voitiin todeta seurannan toimivan. Vuoden aikana ei toteutunut oleellisia taloudellisia tai toiminnallisia riskejä. Kohdassa mainittujen vuoden 2012 alussa realisoituneiden asioiden käsittely suoritetaan myös sisäisen tarkastuksen täsmentämistarpeiden kannalta. Sisäinen tarkastus kuuluu osana kaikkien lautakuntien ja esimiesasemassa olevien tehtäviin. Eriytettyä sisäistä tarkastusta ei ole järjestetty eikä toiminnan eriyttämistä ole valmisteltu Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Ulkoiset toimintatuotot olivat 18,1 milj. euroa, vähentyen edellisestä vuodesta 3,7 prosentilla johtuen mm. luovutusvoittojen, maankäyttösopimusmaksujen ja yhdistymisavustusten vähenemisestä. Em. tuloerät olivat vuonna ,8 milj. euroa ja vuonna 2011 vastaavasti 1,4 milj. euroa. Sisäisiä tuottoja ja kuluja oli lisäksi 5,5 miljoonaa euroa. Maksutuotot olivat 8,1 (8,3) ja myyntituotot 2,8 (2,6) milj. euroa. Tuet ja avustukset olivat 2,6 (3,2) milj. euroa sisältäen yhdistymisavustukset, yhteensä 0,6 (1,1) milj. euroa. Muut toimintatuotot 4,6 (5,3) milj. euroa sisältävät vuokratuottoja 2,9 (3,0) milj. euroa sekä myyntivoittoja 0,9 (1,9) milj. euroa. 11

13 Tuloslaskelma Tuloslaskelma, Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä Toimintakulut olivat 116,7 (111,1) milj. euroa. Tästä henkilöstömenot olivat 57,1 (55,5) milj. euroa eli 49,0 (50,0) prosenttia. Palkat ja palkkiot olivat 43,4 milj. euroa ja 2,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin (42,3). Asiakaspalvelumaksut olivat 31,3 milj. euroa, missä oli kasvua 6,2 prosenttia (29,5). Muiden palveluiden ostot olivat 10,6 (9,9) milj. euroa ja aineet ja tarvikkeet 8,3 (7,9) milj. euroa. Verotulot olivat yhteensä 62,7 miljoonaa euroa, kun ne olivat edellisenä vuonna 61,7 milj. euroa. Kunnallisveron tuotto oli 55,3 (53,7) milj. euroa. Osuus yhteisöverosta oli 3,9 (4,7) milj. euroa. Vuonna 2010 ennakonpidätyksen alaiset tulot koko maassa olivat (18 671) euroa/asukas ja Äänekoskella (16 917) euroa/asukas. Ero maan keskiarvoon kasvoi eurosta euroon. 12

14 Verotuotot ja valtionosuus kiinteistövero yhteisövero kunnallisvero valtionosuudet Valtionosuudet olivat 35,5 miljoonaa euroa kasvaen 2,2 prosentilla. Verotulon tasauksen osuus oli 3,8 (4,3) milj. euroa. Vuonna 2011 valtionosuudet koko maassa olivat euroa/ asukas ja Äänekoskella euroa/asukas. Korkotuotot olivat 1,2 (1,1) milj. euroa ja korkokulut 0,8 (0,5) milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä 0,7 (0,9) milj. euroa, mikä oli 0,2 milj. euroa parempi tulos kuin talousarviossa oli ennakoitu. Kaupunki on viidellä koronvaihtosopimuksella suojannut vuoden vaihteen lainakannastaan 33,3 miljoonaa euroa eli kaksi kolmasosaa lainakannasta. Vuosikate oli 0,6 (5,9) milj. euroa positiivinen. Tulokseen vaikuttivat yhdistymisavustukset 0,6 (1,1) ja myyntivoitot 0,9 (1,9) milj. euroa. Maankäyttösopimusmaksuja ei kertynyt (0,7 milj. euroa). Suunnitelmapoistojen määrä oli 4,8 milj. euroa. Lisäksi tehtiin ylimääräisiä poistoja euron verran. Tilikauden 2011 tulos on alijäämäinen ,27 euroa. 13

15 Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikatteella voitiin kattaa 11 (114) prosenttia poistojen määrästä. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut % 16,0 17,5 15,5 Vuosikate/ Poistot % 80,7 114,1 11,3 Vuosikate/ Asukasluku /as Asukasmäärä Veroprosentti 19,75 19,75 20,50 Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti Tilikauden yli-/alijäämä Kumulatiivinen alijäämä Tilikauden yli- /alijäämä Kumulatiivinen alijäämä

16 Toiminnan rahoituksen muodostuminen Investointien nettovaikutus oli 10,6 milj. euroa kassavirtaa rasittava ja koko varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta oli 10,8 milj. euroa (0,4) negatiivinen. Lainakanta kasvoi 3,7 milj. euroa ja antolainakanta lyheni 0,5 milj. euroa. Rahoituslaskelma, Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Investoinnit yhteensä netto Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat

17 Rahoituslaskelman tunnusluvut Tulorahoitus riitti 5 (85) prosenttiin investoinneista. Kassasta maksut olivat 138,6 milj. euroa. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate 0,7 0,9 0,2 Kassasta maksut/ vuosi Kassan riittävyys pv Investointien tulorahoitus % = 100 *vuosikate/investointien omahankintameno. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100*vuosikate/ investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset). Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen loppusumma kasvoi 1,6 milj. eurolla 131,9 milj. euroon. Pysyvissä vastaavissa aineellisten hyödykkeiden / rakennusten sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden määrä kasvoi, samoin kuin erityisesti keskeneräisten talonrakennuskohteiden määrä. Pankkisaamisten määrä pieneni edellisen vuoden 5,7 milj. eurosta 1,7 milj. euroon. VASTAAVAA, PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset

18 Sijoitukset Os. ja osuudet tytäryhteisöissä Kuntayhtymäosuudet Os. ja osuudet osakkuus- ja muissa Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ VASTAAVAT VASTATTAVAA, 1000 e OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten kausien yli/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat

19 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Jaksotukset Valtionosuusennakot Muut siirtovelat YHTEENSÄ VASTATTAVAA Tilikauden ja edellisten vuosien alijäämä kasvoi 2,9 milj. eurosta 7,3 milj. euroon eli 360 euroon/asukas. Vieraan pääoman määrä kasvoi 5,9 milj. eurolla 60,0 milj. euroon. Taseen tunnusluvut Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli/alijäämä, Kertynyt yli/alijäämä, /as Lainat /as Lainakanta Lainasaamiset Lainakanta kasvoi 41,0 milj. eurosta 44,6 milj. euroon. Uutta lainaa nostettiin 11,5 milj. euroa ja vanhaa lyhennettiin 7,85 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa ei ollut. Vuoden 2012 lainojen lyhennykset ovat 8,3 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohti oli euroa, mikä on lähimain maan keskiarvon mukainen. Lainasaamiset olivat vuoden lopussa 22,6 (23,4) milj. euroa. Ottolainat, antolainat ja kassavarat huomioiden oli kaupungin nettovelka 20,3 (11,9) milj. euroa. Omavaraisuusaste heikkeni ollen kuitenkin vielä tyydyttävä 54 %. 18

20 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selvitä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot). Suhteellinen velkaantuneisuus, mikä heijastaa vieraan pääoman suhdetta käyttötuloihin, heikkeni ollen nyt 52 %. Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Kokonaistulot ja menot Tulot, ulkoiset milj. % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 18,1 13 Verotulot 62,7 46 Valtionosuudet 35,5 26 Korkotuotot 1,2 1 Muut rahoitustuotot 0,4 0 Satunnaiset tuotot 0,0 0 Tulorahoituksen korjauserät 2,7 2 Investoinnit 0 Rahoitusosuudet 1,8 1 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot 1,1 1 Rahoitustoiminta 0 Antolainasaamisten vähennykset 0,5 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11,5 8 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0 Kokonaistulot yhteensä 135,4 100 Verotuotot muodostivat 46 % kaupungin kokonaistuloista ja valtionosuudet 26 %. Toimintatuotot olivat 13 % ja lainaotto 8 %. 19

21 Menot, ulkoiset 1000 % Varsinainen toiminta Toimintakulut 116, valmistus omaan käyttöön -0,2 0 Korkokulut 0,8 1 Muut rahoituskulut 0,0 0 Satunnaiset kulut 0,0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0,8 1 Investoinnit 0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 13,5 10 Rahoitustoiminta 0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7,9 6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0 Kokonaismenot yhteensä 139,5 100 Toimintakulut muodostivat 84 % kaupungin kokonaiskuluista, investoinnit 10 % ja lainojen lyhennykset 6 % Kaupunkikonsernin toiminta ja tulos Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kaupunkikonsernilla tarkoitetaan emoyhteisöä sekä tytäryhteisöjä. Konsernitilinpäätöksessä on yhdistelty emo, tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Yhteisyhteisöjen, omistusyhteysyhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen osalta on yhdistelty osuudet voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Tytäryhteisöt: Kiinteistö- ja asuntotoiminta Äänekosken Vuokra-asunnot Oy (100,0 % omistus) Suolahden Vuokra-asunnot Oy (100,0) Äänekosken Teollisuuskiinteistöt Oy (100,0) Äänekosken Asumispalvelusäätiö (100,0) K. Oy Konginkankaan Säästölipas (74,6) K. Oy Suolahden Keskusraitti (73,3) Kiinteistö Oy Äänekosken Kauppatalo (54,3) Liiketoiminta Ääneseudun Energia Oy (100,0) Äänekosken Kiinteistönhoito Oy ( 100,0) Muut Keitele-Museo Oy (87,0) Ääneseudun Kehitys Oy (76,7) SS-Jäähalli Oy (50,25) 20

22 Kuntayhtymät: Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky (41,6) Keski-Suomen liitto (7,8) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky (8,9) Yhteisyhteisö: K. Oy Koppelonpesä (50,0) Omistusyhteysyhteisöt: K. Oy Kellosepänkatu 21 (48,3) As. Oy Sääkskulma (47,2) Kumpuniemen Voima Oy (ÄSE Oy, 46,0) Koskienergia Oy (45,0) EP-Äänekosken Kiinteistöt Oy (40,0) Konginkankaan OP-Liikekeskus Oy (25,3) As. Oy Sumiaisten Kukkoranta (37,7) KS Energiavälitys Oy (20,4) Osakkuusyhteisöt: Äänekosken Vanhaintukisäätiö Suolahden Vanhain- ja vammaistentukisäätiö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri muodostaa oman ala-konsernin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkikonsernia koskevat konserniohjeet. Konsernin yksiköiden seuranta tapahtuu toimi- ja luottamushenkilöiden kautta toiminnallisesti niiden yksiköiden toimesta, joiden toiminta-alueeseen yksikkö kuuluu sekä lisäksi keskushallinnon toimesta. Ääneseudun Energia Oy:lle on vuonna 1999 hyväksytty tuotto- ym. taloustavoitteet, joita on tarkistettu vesilaitosfuusion vaikutukset huomioiden Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Äänekosken Vuokra-asunnot Oy jatkoi vuokratalojen yhtiöittämistä ja myi vuoden aikana 85 asuntoa. Yhtiön taloustilanne on helpottunut asuntojen myynnin sekä matalana pysyneen korkotason ansiosta. Vuokra-asuntojen tyhjänä olo rasitti yhtiön taloutta 10,7 % (14,5) vuoden vuokratuotoista. Yhtiön lainamäärä oli 23,2 (25,7) milj. euroa. Kaupunki myi vuoden aikana yhden asunnon. Ääneseudun Energia Oy:n taloudellinen asema ja tulos on pysynyt hyvänä. Liikevaihto oli 19,7 (18,9) ja liikevoitto 2,6 (1,3) sekä tilikauden tulos 0, (0,3) milj. euroa. 21

23 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonta on järjestetty konserniohjeen mukaisesti. Konserniohje päivitetään valmisteilla olevan organisaatiomuutoksen jälkeen. Suurimmat konsernin tytäryhtiöt ovat osallistuneet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehostamiseksi Audiator-Kehittämispalvelujen kanssa suoritettuun kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan arviointiin. Arviointi kohdistui keskeisimpiin strategisiin, toiminnallisiin ja taloudellisiin riskeihin sekä konserniohjaukseen ja valvontaan. Konsernituloslaskelma Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) -7 5 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 17 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 0 14 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernin tuloslaskelma oli 4,7 milj. euroa alijäämäinen, kun se oli vuotta aiemmin tasapainossa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky:n vaikutus konsernin tulokseen oli alijäämäinen 0,65 milj. euroa ja Äänekosken kaupungin vaikutus 4,4 milj. euroa alijäämäinen Ammatillisen koulutuksen ky:n vaikutus oli ylijäämäinen 0,6 milj. euroa. 22

24 Vuosikatteella voitiin kattaa poistoista kaksi kolmasosaa. Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 46,6 42,8 Vuosikate / poistot, % Vuosikate, euroa / asukas 1 0 Asukasmäärä Konsernin rahoituslaskelma 1000 euroa Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 17 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten purku Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -18 Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Kassavarojen muutos

25 Vuosikatteen 7, 5 miljoonaa riitti kattamaan vain kolmanneksen investointien määrästä. Toiminnan ja investointien rahavirta oli 8,5 milj. euroa alijäämäinen, kun se vuotta aiemmin oli niukasti ylijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirran ollessa 3,7 milj. euroa ylijäämäinen, oli kassavarojen vähennys 4,9 milj. euroa. Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 0,7 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Konsernitase 1000 euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus 1 1 Vaihto-omaisuus

26 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA euroa VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Muu erä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 18 0 Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Pitkäaikainen

27 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA Konsernitaseessa on eliminoitu sisäiset saamiset ja velat, sisäinen omistus (pariarvomenetelmä), vähemmistöosuuksien erottaminen sekä suoritettu poistojen oikaisu. Tytäryhteisöjen poistoja on oikaistu suunnitelman mukaisiksi, minkä vaikutus on 12,4 milj. euroa. Rakennusten käyttöomaisuuden arvoja on alennettu ko. määrillä edellisten tilikausien ja tilivuoden yli/alijäämätiliä vastaan. Konsernitaseen loppusumma on 184,3 (182,7) milj. euroa. Rakennusten osuus on 83,1 (82,3) milj. euroa ja maaomaisuuden 19,7 milj. euroa. Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset ovat 16,6 (15,7) milj. euroa. Vastattavissa on peruspääoma 78,5 milj. euroa. Tilivuoden ja edellisten tilikausien alijäämää on 27,7 (23,2) milj. euroa. Vieras pääoma on yhteensä 118,3 (113,3) milj. euroa. Konsernitaseen tunnusluvut Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 36,5 34,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,4 66,4 Lainakanta Lainat/ asukas Lainasaamiset Asukasluku Konsernin lainakanta on 86,5 (84,3) milj. euroa eli euroa/asukas. Emoyhteisön 44,6 milj. euron lainakannan lisäksi huomattavia ovat Ääneseudun Energia Oy:n (ennen sisäisen lainan eliminointia 24,4) Äänekosken Vuokra-asunnot Oy:n (23,2) ja Suolahden Vuokra-asunnot Oy:n (7,3 milj. euroa) lainakannat. 26

28 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Poistoeroa tuloslaskelmaan tuloksi kirjataan ,37 euroa. Tilikauden ylijäämä ,27 euroa esitetään liitettäväksi taseeseen omaan pääomaan tilille tilikauden yli-/alijäämä Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2010 talouden vakauttamisohjelman, jonka tavoitteena on, että aiempien vuosien alijäämät on katettu neljän vuoden suunnittelukaudella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kunnallisen tuloveroprosentin korottamisen 0,50 %-yksiköllä 21,00 prosenttiin vuoteen Taloussuunnitelman vuosille mukaan tulevat vuodet ovat alijäämäiset ja kertynyt alijäämä kasvaa yli 7 milj. euron. Suunnitelman lähtökohtana oli, että vuoden 2011 tulos on lähes tasapainossa. Kaupunginvaltuusto edellytti joulukuussa 2011, että vuoden 2012 alkupuolella valmistellaan uusi talouden vakauttamisohjelma. Toteutunut vuoden 2011 tulos korostaa tarvetta talouden vakauttamistoimille. Valmistelutyö on keväällä 2012 käynnissä. Vuosi 2011 mukaan lukien on alijäämää yhteensä ,94 euroa. 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Koko kaupunkia koskevat yleiset tavoitteet Kaupunginvaltuusto on määritellyt tavoiteaineiston, jossa strategisiksi päälinjauksiksi on hyväksytty: Kaupunki: 1. arvostaa ja korostaa palvelutoiminnassaan toimivaa yhteistyötä, asukkaiden hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oman elämän hallintaa 2. aktivoi ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungin ja sen palvelujen kehittämistyössä 3. turvaa maapoliittisen ohjauksen ja kaavoituksen kautta uuden kunnan tasapainoisen kehittymisen 4. verkottuu luontevasti Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä kasvukäytävään. Tukee maakunnan elinvoimaa työssäkäynnin, asumisen ja asioinnin keskuksena 27

29 5. tarjoaa asukkaille ja yrityksille kilpailukykyisen, toimivan ja turvallisen toimintaympäristön 6. toimii siten, että kuntatalous pidetään vakaalla pohjalla säilyttäen peruspalvelujen hyvän tason 7. tuottaa ja järjestää kuntapalvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja kilpailukykyisesti sekä omana toimintana että valikoidusti ostopalveluina 8. noudattaa henkilöstöstrategian mukaista hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Keskeisiksi tavoitteiksi määriteltiin: - menestyvä, elinvoimainen Äänekoski - kehityshakuinen, kannustava, toimiva ja uskottava johtamiskulttuuri - tehokas palvelurakenne ja toimivat palveluprosessit - kaupunki on maineeltaan hyvä työnantaja jonka palveluksessa on osaava, palveluhaluinen, oikein mitoitettu henkilöstö. Vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto määritteli toimialakohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista lautakunnat arvioivat omissa kertomuksissaan. Yleinen taloudellinen kehitys, työllisyystilanne ja muut ulkoiset tekijät vaikuttavat suuresti kaupungin palveluiden kysyntään, tulotasoon sekä täten tavoitteiden saavuttamiseen. Vuoden 2011 kaupungin kokonaistilanteesta voidaan todeta mm. seuraavaa: - väestönkehitys kääntyi parin negatiivisen kehitysvuoden jälkeen selvästi positiiviseksi - työllisyystilanne on pysynyt vaikeana - kaupungin tulorahoitus on heikentynyt oleellisesti - vakauttamisohjelmien kautta on menokehitystä voitu osin rajoittaa, vaikkakaan ei leikkaamaan tulokehitystä vastaavasti - kaupunki on mukana Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehityskäytävähankkeessa, jolta kaupunki odottaa tukea alueen elinvoiman vahvistamiseen - elinkeino- ja työpaikkakehitykseen sekä asuntotuotantoon sisältyy paljon potentiaalisia positiivisia mahdollisuuksia. Henkilöstöraportissa on kuvattu henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot. Kaavoitus ja maapolitiikka Maankäytön suunnittelussa keskityttiin edellisten vuosien laajojen yleiskaavatöiden jälkeen asemakaavatason suunnitteluun: asemakaavamuutoksia hyväksyttiin kahdeksan kappaletta, joista neljä liittyi Suolahden asemakaavan uusimiseen. Suojarinteen pientalokaavassa hyväksyttiin myös 62 palstaa käsittävä siirtolapuutarha-alue, jonka I vaiheen rakentaminen alkoi kesällä Keski-Suomessa on siirtolapuutarhoja Suojärven lisäksi ainoastaan Jyväskylässä. Äänekosken keskustan osayleiskaavoitukseen liittyen kaupunki oli aktiivisesti mukana valtatien 4 linjauksen ja liittymien suunnittelussa valtatien 13 ja Jär- 28

30 venpääntien liittymän välisellä alueella. Tien linjausvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) jatkuu yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja liiton kanssa selostuksen laatimisella vuonna Hyväksyttiin Sumiaisten kirkonkylän kulttuuriympäristön kehittämisselvitys, joka otetaan ohjeellisena huomioon aluetta koskevissa maankäyttöön, rakentamiseen ja ympäristönhoitoon liittyvissä suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Poikkeamis- ja suunnittelutarvehakemuksia kaupunginhallitus käsitteli 25 kpl. Hirvaskankaan eritasoliittymän länsipuolelta päätettiin ostaa 53,6 hehtaarin laajuinen Hirvimäen tila. Alueen maankäyttö pientalorakentamiseen ja/tai työpaikkatoimintoihin täsmentyy vuonna 2012 laadittavassa osayleiskaavan muutoksessa. Lisäksi kaupunginhallitus päätti hankkia etuostolain mukaisella menettelyllä 22,75 hehtaarin määräalan Suolahdesta tulevaa yhdyskuntarakentamista varten. Osayleiskaavassa alue on kaavoitettu vaneritehtaan laajennusalueeksi, suojaviheralueeksi asutusta vastaan sekä muita työpaikkatoimintoja varten. Perusturva Perusturvan vuosi 2011 toteutui toiminnallisten tavoitteiden osalta hyvin, ja sitovat tavoitteet saavutettiin pieniä viiveitä lukuun ottamatta. Talouden osalta tavoitetaso oli tiukka, sillä budjettiin oli varattu kasvua edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden 1 %. Tavoitteisiin ei päästy, vaan menot ylittivät budjetin nettona 2,1 milj. eurolla, ja budjetin toteutumisaste oli 103,4 %. Bruttomenojen kasvu edelliseen vuoteen oli 5,4 %, ja nettomenojen kasvu 5,3 %. Kahden vuoden menojen kasvun keskiarvo oli 3,3 %. Suurimmat menojen ylitykset tapahtuivat vanhuspalveluissa, lastensuojelussa, erikoissairaanhoidossa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Toiminnassa painottuivat erilaiset kehittämishankkeet, joilla pyritään sekä toiminnan kehittämiseen että parempaan menojen kasvun hallintaan. Vanhuspalveluissa toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijatahon tukema kehittämisprojekti, jonka toimenpidesuositukset ja toteuttamisohjelma tulivat käsittelyyn v puolella. Terveystoimessa merkittävin haaste oli uuden pääterveysaseman rakentamispäätöksen valmistelu. Syksyllä 2011 päätettiin arviolta milj. euron suuruisen uuden terveyskeskuksen toimintojen sisällöstä ja laajuudesta, ja varsinainen rakennussuunnittelu aloitettiin välittömästi. Rakennussuunnittelun kanssa samanaikaisesti aloitettiin terveyspalvelujen toiminnallisen kehittämisen projekti, jonka projektipäälliköksi nimettiin apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen, ja myös tähän hankittiin ulkopuolinen projektituki. Projektin tavoitteena on uudistaa terveyspalvelujen palvelurakenne, prosessit ja toimintamallit niin, että palvelu uudella terveysasemalla on sujuvaa ja kustannustehokasta. Kaupunki osallistui edelleen myös maakuntaliiton rahoittamaan Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitykseen. Selvityksen tuloksena syntynyt raportti ja esitys terveyspalvelujen järjestämistavasta Keski-Suomessa julkaistiin ja lähetettiin kuntiin lausunnoille marraskuussa

31 Toimiala osallistui edelleen useisiin sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoittamiin maakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Aikaisemmilta vuosilta jatkuivat Lapsi-Kaste, Vanhus-Kaste ja Toimiva terveyskeskus- hanke, sekä Rampe-hanke (Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon). Uutena alkoi Arjen mieli, mielenterveyspalvelujen kehittämishanke, johon Äänekoski myös osallistuu. Lasten- ja perheiden palvelujen vastuualueella päivähoidossa oli lapsia n. 754, minkä lisäksi toimi neljä erillistä esiopetusryhmää. Kokopäivähoidon hoitopäiviä kertyi 5,7 % edellisvuotta enemmän, ja kustannukset kasvoivat noin 8 %. Päivähoidon tarve lisääntyi erityisesti Suolahden taajamassa, missä vuoden aikana toimi neljä tilapäistä päivähoitoryhmää. Päivähoidon kasvavaan tarpeeseen vastaaminen edellyttää uusia tilaratkaisuja, joiden selvitystyö aloitettiin vuoden aikana. Neuvolatoiminnassa pääsääntöisesti pystyttiin tarjoamaan asetuksen mukaiset tarkastukset, ja toiminnan painopiste siirtyi edelleen perheiden kokonaisvaltaisen tukemisen suuntaan mm. laajennettujen terveystarkastusten myötä. Syyskuussa käynnistettiin ensimmäistä lastaan odottavien perheiden moniammatillinen ryhmämuotoinen perhevalmennus. Aikuispalvelujen vastuualueella terveyspalveluissa toteutettiin edelleen tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä, joilla tavoitellaan palvelujen sisällön kehittämistä ja talouden vakauttamista. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa perusterveydenhuollossa miljoonan euron kustannustason lasku aikavälillä Perusterveydenhuollon kustannukset ovat ko. ohjelman mukaisesti pysyneet hyvin hallinnassa siten, että ensimmäisen toteutusvuoden aikana menojen kasvu oli miinusmerkkinen, ja vuoden 2011 kansanterveystyön kasvu +1,8 %. Tuottavuusohjelman tavoitetasosta on jääty jälkeen lähinnä päivystysjärjestelyjen, lääkäreiden ostopalvelutarpeen ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen osalta, mutta kaikissa näissä tavoitteissa toimenpiteet etenivät vuoden 2012 puolelle. Ohjelman yhteydessä valmisteltiin myös useita toiminnallisia muutoksia, mm. päivystyksen ns. Triage- toimintatapa, joka otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Loppuvuonna valmisteltiin myös päivystyksen kahden viimeisen iltatunnin siirtäminen sairaanhoitopiirille siten, että siirto tapahtui vuoden 2012 puolella. Päivystyspainotteisuus aleni alkuvuoden aikana, mutta lääkäripulan vuoksi päivystyksen osuus lähti jälleen kasvuun syksyn aikana. Sosiaalityössä tapahtui huomattava palvelutarpeiden kasvu erityisesti lastensuojelussa. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli 397 lasta, ja uusia lastensuojeluilmoituksia tuli huomattavasti aikaisempaa enemmän, 542 kpl. Huostassa olevien lasten määrä oli vuoden lopussa suunnilleen aikaisemmalla tasolla, 41 lasta, mutta sijaishuollon tarve kasvoi merkittävästi. Vastaavasti lastensuojelukustannukset kasvoivat samaa vauhtia kuin edellisenä vuonna, 16,7 % ja ylittivät budjetoidun 0,6 milj. eurolla. Vuoden aikana työstettiin edelleen v hyväksytyn lastensuojelun palvelurakenteen muutosta, mutta sen toteuttaminen viivästyi tilaratkaisun puuttuessa. Uudessa palvelurakenteessa keskeistä on vanhemmuuden tukeminen, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen lapsiperheiden palveluissa. 30

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 5.4.2018 Päiväys: 5.4.2018 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2017 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Vuosi 2017 oli monella tavalla merkkivuosi Luodon kunnalle. Juhlavuosi Suomi 100 vuotta ja Luodon kunta 150 vuotta huomioitiin isosti

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN TIEDOTE 27.3.2017 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2016 HUOMATTAVASTI ENNAKOITUA PAREMPI VIHDISSÄ PARAS TULOS YHDEKSÄÄN VUOTEEN Juuri valmistuneessa tilinpäätöksessä

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot