HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016. Kunnanvaltuusto 19.12.2013 104"

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanvaltuusto

2 2 YLEISPERUSTELUT TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleistä Kuntien tilanne Verotulojen kehitys Valtionosuudet HARTOLAN KUNNAN TILANNE Väestö Työllisyys ja elinkeinot Hartolan taloustilanne Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT Laadinnan lähtökohdat Verotulot Käyttötalouden valtionosuudet Kunnan rahoitustarpeet ja lainanotto Henkilöstö Strategia SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne TALOUSARVION SITOVUUS Sitovat toiminnalliset tavoitteet Käyttötalousosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä investointiosan sitovat määrärahat Käyttötaloussuunnitelman vahvistaminen TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YHTEYDESSÄ ESITETTÄVÄ TOIMENPIDEOHJELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS JA VALTUUSTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus VANHUSNEUVOSTO Jaostot Keskushallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi PERUSTURVATOIMI Peruspalvelukeskus Aava Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto ARVIO KUNNAN MAKSUOSUUDESTA VUONNA PALVELUJEN LAATU JA SAATAVUUS SEURANTA... 59

3 3 5 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto VARHAISKASVATUS Perusopetus Ruokahuolto VAPAA SIVISTYSTYÖ TEKNINEN LAUTAKUNTA JA HALLINTO HALLINTO Liikelaitokset Kaavoitus Alueiden hoito Pelastustoimi Nuorten työllistäminen ATK-palvelut Tilapalvelut (KIINTEISTÖJEN HOITO JA SIISTIMINEN) Rakennukset TEKNISEN Jaostot YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA YMPÄRISTÖNSUOJELU INVESTOINTIOSA KONSERNIA KOSKEVAT TIEDOT VUOSILLE KIINTEISTÖ OY VASALLI KIINTEISTÖ OY KUNINKAANPITÄJÄ

4 YLEISPERUSTELUT 4 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 YLEISTÄ Suomen kansantalouden kehitys oli vuoden 2013 alussa taantumassa ja merkkejä talouden elpymisestä odotettiin koko vuoden ajan. Suomen kokonaistuotanto on laskenut vuoden 2013 aikana noin 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueelta on saatu positiivisia merkkejä syksyn aikana. Todennäköisesti Suomen talouskehitys pääsee vain hitaalle kasvu-uralle vuoden 2014 aikana, koska suhdannetilanne on heikko ja julkisen talouden ongelmat ovat ratkaisematta. Kasvu pohjautuu nyt kotimaisen kulutuksen, investointien ja vientikysynnän piristymiseen. Vuodelle 2014 ennustetaan vaimeaa kasvua 1,6 % (Etla) ja talouden rakenteellisten ongelmien ratkaisuista riippuen, kasvuksi ennustetaan vuonna ,0 %. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työmarkkinat Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2014 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8 %. Vuonna 2013 työttömyys oli keskimäärin 8,3 %. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Inflaatio Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä.

5 5 1.2 KUNTIEN TILANNE Maan hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä ns. Rakennepoliittisen ohjelman julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan saamiseksi. Siinä kunnille on varattu keskeinen rooli. Kuntien toimintamenot kasvavat tulevina vuosina keskimäärin 3,4 %. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on määrä vähentää niin, että kuntien menot ovat vuonna 2017 miljardin alemmalla tasolla muutoin toteutuvasta. Esitykset on tarkoitus koota marraskuun loppuun mennessä. Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta lukien kuntakokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille. Kuntaliitto on ehdottanut, että ohjelman valmistelun rinnalla tulisi kehittää toimintamalli, jossa kunnat voisivat tehdä esityksiä jatkossakin tarpeettomiksi katsomiensa tehtävien ja toimintaansa ohjaavien normien muuttamiseksi. Nyt ei tulisi tehdä muita uudistuksia kuin vain niitä, jotka kohentavat tuottavuutta. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi ensi vuonna. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä kiristää kuntataloutta keväänkehysriihen arvion mukaan 150 milj.. Kuntien valtionavut ovat v yhteensä n. 10,6 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet n. 9,6 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät n. 1½ % vuoteen 2013 verrattuna.

6 Vuosille kohdistuneiden valtionosuusleikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa 6 Kuntatalouteen kohdistuu vuonna milj. euron valtionosuussäästö, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntatalouden valtionosuuksia 36 milj. eurolla. Toisaalta kuntien saamia tuloja korottaa jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. euroa) sekä kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen kiinteistöverotuksessa (100 milj. euroa). Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa 257 milj. eurolla verrattuna vuoteen Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kohdennetaan asteittain 130 milj. euron lisäys vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2014 vanhuspalvelulain toimeenpanoon osoitetaan 54,5 milj. euroa. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan edelleen 10 milj. euroa. Valtionosuuksiin lisätään oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen 8,45 milj. euroa v Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi 13,1 milj. euroa. Lastensuojelun kehittämiseen suunnataan v valtionosuutta 4,65 milj. euroa, josta toimeenpanokustannusten osuus aloitusvuonna olisi 1,25 milj. euroa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi otetaan käyttöön joustava hoitoraha, mikä kannustaisi myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha ehdotetaan korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Valtionosuuksia lisätään 11 milj. eurolla uudistuksen aiheuttaman lisääntyvän päivähoidon tarpeen johdosta.

7 Palkkaratkaisu 7 Kunta-alalla saavutettiin syksyllä 2013 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Ne astuvat voimaan , sillä nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden helmikuun loppuun asti. Palkantarkistus Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään 0,58 prosentin yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Palkantarkistus Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. 1.3 VEROTULOJEN KEHITYS Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna.

8 Myös vuosien jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jakoosuuteen vaikuttavista toimista on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla VALTIONOSUUDET Valtio valmistelee valtionosuusuudistusta pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Edellinen rakenteellinen muutos valtionosuusjärjestelmään on tehty vuoden 2010 alusta lukien. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tämän hetkisten linjausten mukaan samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Ensi vuoden peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot on päivitetty t syksyn 2012 aikana. Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan.

9 9 Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) TA 2013 TA 2014 Valtionosuusprosentti (%) 30,96 % 29,53 Kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 135, ,86 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) TA 2013 TA 2014 Valtionosuusprosentti (%) 41,89 % 41,89 % Kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 357,44 359,08 Muutokset valtionosuuksiin vuonna Valtionosuusleikkaus valtionosuusprosenttia muuttamalla; vaikutus kuntien rahoitukseen n milj. 2. Kehysriihessä päätetty valtionosuusrahoitukseen kohdistuva lisäleikkaus -125 milj. euroa ja kasvattaa kunnan omarahoitusosuutta n. 23 euroa/asukas. 3. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista + 27,3 milj. euroa 4. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2013,vaikutus - 50 milj. euroa 5. Säästöt oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön, teattereiden, museoiden ja orkestereiden rahoitukseen -58 milj euroa

10 2 HARTOLAN KUNNAN TILANNE VÄESTÖ Hartolan väkiluku oli 3205 henkeä. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna väestö väheni 87 hengellä. Lapsia syntyi vuonna Vuoden 2013 lokakuun lopussa kunnan väkiluku oli 3133 henkeä. Lapsia arvioidaan vuonna 2013 syntyvän alle 20. Väestöennusteen mukaan Hartolassa on asukkaita suunnitelmavuoden 2016 loppuun mennessä 3058 ja vuonna henkeä. Väestöennusteista on havaittavissa lasten ja kouluikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvaminen. Muutoksilla on vaikutusta kunnan palvelujen järjestämiseen erityisesti sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestömäärän kehitysarvio Hartolassa v Lähde: Kuntaliitto, ennakkotieto

11 HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V v v. Yli 84 v. Lähde: Sotka.net kuntien tietokanta HARTOLAN KUNNAN LASTEN MÄÄRÄ V v v v.

12 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Päijät-Hämeessä syyskuun 2013 työttömyysaste oli 13,5 % nousten edellisestä vuodesta 2,0 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeen maakunnassa työttömyysaste oli edellisvuotta korkeampi alueen kaikissa kunnissa. Maakunnan matalimmat työttömyysasteet Kärkölässä (9,2 %), Hämeenkoskella (9,4 %) ja Hollolassa (9,4 %). Korkeimmat työttömyysasteet olivat Lahdessa (15,7 %) ja Heinolassa (14,1 %). Hartolan työttömyysaste oli 9,5 % eli 130 henkilöä. Hartolassa yli vuoden työttömänä olleita oli 25 hlöä. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,5 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan toiseksi korkein. Kunnan elinkeinorakenne oli vuonna 2011 Hartolassa seuraava: Työssäkäyvistä työskenteli palveluelinkeinoissa 55,5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 24,5 %, alkutuotannossa 18,4 % ja 1,6%:n osalta toimiala oli tuntematon. Tilastokeskuksen mukaan Hartolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,77 vuonna Suhdeluku kertoo, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa oli yhtä työllistä kohden. 2.3 HARTOLAN TALOUSTILANNE Hartolan kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat olleet olennaisesti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikompia vuosina Kunta kävi läpi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 mukaisen arviointimenettelyn vuosina Arviointiryhmän esityksen perusteella kunta osallistui vuonna 2009 Lahden seudun UusiKunta -kuntajakoselvitykseen, jossa ministeriön asettamana selvitysmiehenä toimi Osmo Soininvaara. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa suurkunta Lahden ympärille, ratkaista kuntatalouden ongelmia ja uudistaa kuntien palvelurakennetta Päijät-Hämeessä. Kaikki kunnat Lahtea lukuun ottamatta hylkäsivät selvitysmiehen ehdotuksen valtuustoissaan Tämän jälkeen valtiovarainministeriö ei ole esittänyt Hartolalle vaatimuksia uusista kuntaliitosselvityksistä. Arviointiryhmän esityksen mukaan kunnan tulee jatkaa talouden tasapainottamista koskevien toimenpiteiden kehittämistä. Talouden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä käyttö- että investointimenojen kasvun hallintaan. Siltä osin kun taloussuunnitelmassa ei saada taseen kertyneitä alijäämiä katettua, tulee laatia kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma vuoteen 2018 mennessä. Vuoteen 2003 saakka syntynyt alijäämä on katettu peruspääomasta, minkä tilintarkastaja on aikanaan hyväksynyt. Tilinpäätökset vuosina olivat tappiollisia. Vuosien tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä niin, että vuoden 2011 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämä oli jäljellä enää ,61 euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös oli euroa alijäämäinen ja kattamatonta alijäämää oli euroa. Vuoden 2013 talousarvion mukaan tilikauden alijäämä olisi euroa. Syyskuun lopun 2013 toteuman perusteella voidaan arvioida, että ennen satunnaisia eriä tulos on 0,852 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate on arvioitu olevan vuonna 2014 talousarviossa euroa, joka on parempi talousarvion nähden.

13 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntia, joilla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseessa jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja ja se voidaan hyväksyä osana taloussuunnitelmaa. Usealla vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä Hartolan toimintakate oli /as (vuonna /as.. ja vuonna /as.). Hartolan kunta on hoitanut kunnalle säädetyt lakisääteiset palvelut ja kunnan elinvoiman säilyttämiseen tähtäävät elinkeinotoimen palvelut. Henkilöstö on mitoitettu mahdollisimman pieneksi, joten organisaatio on hyvin haavoittuva. Mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen menoleikkauksilla on lähes mahdotonta. Kunnan veroprosentti on ollut vuosina ,5 %. Valtuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2013 alusta ja 0,5 prosenttia vuoden 2014 alusta olleen 21,50 %. Jatkossa myös kiinteistöveroprosenttien korottaminen tulee ottaa huomioon mahdollisena tasapainottamiskeinona. Keväällä 2008 laaditussa arviointiryhmän kertomuksessa oletettiin kertyneiden alijäämien kattamisen onnistuvan vain omaisuuden myynnistä saatavilla myyntivoitoilla. Silloin suunniteltuja rantatonttien ja Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntiä ei kuitenkaan ole tehty. Suunnitelmavuosina on varauduttu Vanjärven ja Tippavaaran rantatonttien myyntiin. Sosiaali- ja terveysyhtymän laskutus on Hartolan kunnan toimintakatteesta vuoden 2012 tilinpäätösarviossa 66 %. Hartolan maksuosuus kasvoi vuonna ,800 milj. euroa ja vuonna 2012 jälleen 0,800 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Vuodelle 2013 on koko sosiaali- ja terveystoimen kustannusten nousuksi ilmoitettu vuoden 2012 tasosta runsas 0,900 milj. euroa. Näin suuresta kustannusten noususta jo kolmantena vuotena peräkkäin kunta ei voi mitenkään selviytyä. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä korkeintaan 0,5 miljoonaa euroa vuodessa eikä veronkorotuksilla voida ratkaista asiaa. Yhden veroprosentin nosto tuo 0,400 miljoonaa euroa lisää tuloja. Kunnan omassa hoidossa on 34 % toimintakatteesta, tästä suurin osa koostu perusopetuksesta, päivähoidosta, teknisen toimen tukipalveluista menoista sekä palvelutuotantoa tukevista hallinnon palveluista. Näiden palvelujen kustannusten kasvu on onnistuttu viimevuosina pysäyttämään. Vuoden 2014 jälkeen näyttää sille, että talousarvion tasapainottaminen on vaikeaa, koska sosiaalija terveystoimen kustannukset ovat kohonneet rajusti. Kattamatonta alijäämä arvioidaan olevan vuoden 2013 tilinpäätöksessä euroa ja vuoden 2014 tilinpäätöksessä euroa. Hartolan mahdollisuudet selvitä kattamattomasta alijäämästä riippuvat hyvin paljon valtion toimenpiteistä. Omia keinoja ovat omaisuuden myyminen, veroprosenttien nosto ja tiukka menokuri. Jokaisen vapautuvan vakanssin täyttämistä on tarkoin harkittava.

14 14 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT 3.1 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Kunnanhallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2014 talousarviolle ja vuosien taloussuunnitelmalle. Talousarvio on tulosalueittain laadittu tämän ohjeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen talousarvioista on saatu ennakkotieto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä ja tulevana vuonna edessä on merkittävä kustannustason nousu. Kuntakohtaiset käyttöarviot erikoissairaanhoidossa on arvioitu viimevuoden ja kuluvan vuoden käyttöön perustuviin suoritemääriin. 3.2 VEROTULOT Vuonna 2013 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 % ja efektiivinen veroaste 14,58 %. Hartolassa vuonna 2013 ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on 13,47 % ja vuonna ,84 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Oletettavaa on, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohoaa tulevina vuosina huomattavasti enemmän kuin aiemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä kiinteistöverosta. Vuoden 2014 kokonaisverotuloksi arvioidaan Hartolassa yhteensä 9,853 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2013 verotuloennusteeseen euroa. Kiinteistöveron osalta on huomioitu vuoden 2013 Verohallinnon julkaisemat kiinteistöverojen verotusarvot sekä kiinteistöverotuksen arvostamiseen päätettyjen muutosten arvioitu vaikutus kuntien vuoden 2014 kiinteistöverotuloihin. Hallituksen päätösten mukaan yhteisöveron verokantaa alennetaan vuoden 2014 alusta lukien nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi yhteisöveroon tulee vuosina 2014 ja 2015 muita pienempiä muutoksia joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Muutokset alentavat yhteisöveron kokonaiskertymää merkittävästi. Kuntien osalta muutokset kompensoidaan nostamalla kuntien ryhmäosuutta vastaavasti. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2013 lokakuun veroennustekehikon mukaisesti korjattuna vuoden 2012 kunnallisverotuksen lopullisilla tiedoilla. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on talousarvioon laitettu vuoden 2013 maksuunpanon mukaisina. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 marraskuussa 2013 seuraavasti: Kunnan veroprosentit vuodelle 2014 on vahvistettu seuraavasti Kunnan tulovero 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistamiseen.

15 Verotulojen kehitysarvio veroennustekehikon mukaan on verolajeittain seuraava: Yhteenveto 15 TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,7-1,1 0,6 4,3 2,2 2,0 Yhteisövero Muutos % 1,9-37,7 26,6 9,4 3,4-16,8 Kiinteistövero Muutos % 3,2 2,8 1,1 8,5 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,4-5,1 2,7 5,3 2,0-0,2 ** Ennakkoarvio verotulojen kehityksestä. 3.3 KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 päätetyn hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus. euroa sekä kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus oli -118 euroa/asukas, minkä jälkeen päätetty lisäleikkauksesta 125 milj. euroa 23 euroa asukas. Yhteensä kustannusvaikutukset merkitsevät euron vähennystä. Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta vaikutti kunnissa hyvin eri tavalla. Hartolassa suuri loma-asuntojen määrä vaikutti niin, että tasauksen määrä kasvoi uudistuksen seurauksena noin euroa. Käytännössä verotulojen tasauksen nettokasvu oli ainoastaan noin eurolla vuonna Vuonna 2013 verotulojen tasaus lisää valtionosuuksia 0,325 milj euroa, koska Hartolan laskennallisten verotulojen kokonaiskertymä on laskenut vahvistetussa verotuksessa. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus ja näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2010 valtionosuusuudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus (kiinteä vuoden 2010 taso) ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset.

16 16 Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jonka määrä on varmistunut vuoden 2012 lopullisen verotuksen valmistuttua. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksenjärjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvauksen korvausvelvollisuus vuodelle 2013 määräytyy tilastointiajankohdan mukaisesti oppilaan iän ja kotikunnan perusteella. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot lisäävät kunnalle myönnettyä peruspalvelujen valtionosuutta. Kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja ei kuitenkaan kirjata valtionosuuksiin, vaan ne sisältyvät perusopetuksen menoihin ja tuloihin. Kunnan kotikuntakorvauksen perusosa on kuntakohtainen ja se saadaan suoraan valtionvarainministeriöltä. Kotikuntakorvaus saadaan oppilaiden iän perusteella, johon sovelletaan alla esitettyä kerrointa. +0,91 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 6 vuotiaat + 1,00 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 7 12-vuotiaat + 1,35 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * vuotiaat Samoja painotuksia käyttäen saadaan kotikuntakorvauksen yhteismäärä. Kotikunnalla on korvausvelvollisuus myös 16-vuotiaasta oppivelvollisesta oppilaasta (38 3 mon.), mutta ei alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyvät arviot seuraavista valtionosuuksista Peruspalvelujen valtionosuus ennen verotulojen tasausta euroa Perusteena ovat - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtainen taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään omarahoitusosuus - Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteen kaikki kertoimet ovat talousarvion valmisteluvaiheessa vuoden 2011 tietojen mukaisia ja ne tarkentuvat vasta loppuvuodesta.

17 17 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus euroa Kuntien tulopohjassa olevia eroja tasataan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Lainsäädännöllisesti tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Alustavat laskelmat vuoden 2014 verotuloihin perustuvasta tasauksesta julkaistiin huhtikuussa Päätös vuoden 2014 valtionosuuden tasauksesta tehdään joulukuussa Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, sillä tasauslisien ja -vähennysten erotus palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauksen laskennallisuudesta johtuen tasausta laskettaessa ei käytetä kunnan omia veroprosentteja, vaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Tästä johtuen yksittäisen kunnan tekemillä veroprosenttimuutoksilla ei ole juurikaan vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai kunnan maksaman tasausvähennyksen määrään. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus on talousarviossa negatiivinen, koska Hartolan kunnan itsensä järjestämiin opetus- ja sivistystoimen palveluihin kohdistuva peruspalvelujen valtion osuus on pienempi kuin kunnan osuus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoittamiseen. Valtionosuuteen kohdistetut leikkaukset(mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt)toteutetaan pääosin vuosina Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. 3.4 KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kunnan lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kunnan rahoitustarve muodostuu investointimenoista ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Pitkäaikaiset lainat Lainat euroa/asukas Asukasmäärä

18 LAINAKANTA V (euroa / asukas) Hartola Koko maa 3.5 HENKILÖSTÖ Hartolan kunnassa oli vakinaista henkilöstöä vuoden 2013 lopussa 91 henkeä. Määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärä on vaihdellut viime vuosina ja se on asettunut n. 20 henkeen. Määräaikaisuuden perusteena on tavallisimmin projekti tai sijaisuus. Vakinaisen henkilöstön väheneminen johtuu pääasiassa muutoksista toiminnan organisoinnissa, mutta myös henkilöstön luontaisesta poistumasta. Suunnittelukaudella henkilöstön kokonaismäärä vähenee hieman, koska toimintaa pyritään keskittämään ja tiukentuvan talouden vuoksi palvelujen tuottamista joudutaan koko ajan arvioimaan kriittisesti. Vuosina eläkepoistuman arvioidaan olevan yhteensä 12 henkeä. Myös osa-aikaeläke on saavuttanut suosiota, johon Hartolan kuntakin on suhtautunut työnantajana myönteisesti. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen siten, että palkka- ja henkilöstömenojen kasvuksi arvioidaan 0,9 % tasosta. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille astuvat voimaan , sillä nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden asti. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8.

19 Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja senttiä tunnilta. 19 Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytetään yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Henkilösivukulut on arvioitu seuraavasti: 1. Sotu-maksut, työttömyys-, tapaturmavakuutus ym. sivukulut 4,65 % palkoista 2. Palkkaperusteinen eläkemeno (KuEL) 16,75 % palkoista 3. VaEL-eläkemaksuprosentti/opettajat 20,30 % 4. Palkkaperusteinen henkilösivukulu yhteensä 21,76 % 5. KuEL:n ns. varhe-maksuihin varataan keskitetysti yksi käyttövarausmääräraha, joka jaetaan kaikille osastoille käytön suhteessa, vuodelle 2014 arviointikerroin on 1,13 % 6. Eläkemenoperusteiset maksut budjetoidaan vuoden 2013 toteutumien perusteella. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan kasvavan lievästi edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 kerroin on 0,92 KUNNAN HENKILÖKUNTA TOIMIALOITTAIN Toimiala TA 2014 %-osuus TP 2012 %-osuus Kunnanhallitus 13 11,82 % 14 11,48 % Sivistyslautakunta 69 62,73 % 73 59,84 % Ympäristölautakunta 1 0,91 % 3 2,46 % Tekninen lautakunta 27 24,55 % 32 26,23 % Yhteensä ,00 % ,00 % 3.6 STRATEGIA Valtuusto hyväksyi kuntastrategian, jonka tarkoituksena on ohjata kunnan kehittämistoimenpiteitä tulevina vuosina. Strategia päivitetään valtuustokausittain. Kunnan visio Hartola on elinvoimainen, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva asukkaistaan ja ympäristöstään huolehtiva aktiivinen maaseutukunta. Kunnan missio Kunta panostaa elinvoimaisuutensa säilyttämiseen ja tuottaa palvelut yhteistyössä kuntalaisten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatus Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja heillä on turvallista ja hyvä elää Hartolassa.

20 Painopisteet 20 Yrittäjyys ja työpaikat Asuminen ja vapaa-ajan asuminen Kuntatalouden tasapaino ja Kuntapalvelujen järjestäminen lähellä Kuningaskunta - brändin ja me -hengen vahvistaminen Toimenpiteet ja teot Kunnan, yritysten ja yrittäjien välinen hyvä yhteistyö vahvistaa molempia toimijoita. Työpaikat ja kattavat palvelut sekä puhdas luonto ja ympäristö houkuttelevat asumaan Hartolassa. Asuminen sekä haja-asutusalueella että kuntakeskuksessa mahdollistetaan. Tehostetaan tonttien myyntiä mm. Tippavaarassa, Vanjärvellä ja Lilumäessä. Kunnanvaltuuston määrittelemä kuntapalvelujen taso säilytetään, kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Taso voi laskea/ nousta taloustilanteen mukaan. Kuningaskunta brändistä tulee näkyvä osa kunnan viestintää. Vahvistetaan me-henkeä järjestämällä asukkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua Hartolan kunnan toimintaan ja konkreettiseen kehittämiseen. Toimintaa ohjaavat periaatteet Kunta toimii asukkaiden ja yritysten parhaaksi olemalla avoin ja keskusteleva, toimimalla taloudellisesti ja lähellä kuntalaista Hartolalaiset arvostavat kunnan historiaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä Elinvoimaisuus syntyy hyvästä yhteishengestä, aktiivisista asukkaista, ja yritystoimintaa vahvistavasta elinkeinopolitiikasta sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä 3.7 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain uudet säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Niistä annettavan toimintakertomusraportoinnin tulee perustua todennettavissa olevaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys ovat kuitenkin korostuneet kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Kunnanhallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sekä tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Järjestämisen tulee perustua systemaattiseen ja dokumentoi-

21 21 tuun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tulee varmentaa riskien hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista osana johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa sekä taloudenhoidon menettelyitä. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla: kattaa strategiset, toiminnalliset, taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin ja priorisoinnin, hallinnan toimenpiteiden määrittelyn ja valvonnan, sekä tuloksellisuuden arvioinnin toimeenpannaan dokumentoidusti ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan hallitukselle säännön mukaisesti Kuntalain keskeisimmät muutokset lukien : Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. (13 ) Valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. (50 ) Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (69 ) Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. (73 ) Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan tulee vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten johtajan tulee huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten on toimintakertomuksessa annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole muutoin annettu tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa.

22 3.8 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja menot. Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm. seuraavat tiedot: Toimintakate on toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli käyttötalouden nettomenot. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Koska investointien rahoittamiseen on perusteltua käyttää lainaa, tulisi vuosikatteen kuitenkin kattaa vähintään pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden kulumista mittaavat poistot. Vuoden 2014 talousarvion tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen saatava vuosikate on euroa, joka ei riitä kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden sekä valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan ja ne ovat euroa. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Vuoden 2014 talousarviossa se on euroa negatiivinen. Mikäli mahdollista, tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai varausten muutoksilla, eli niin sanotuilla tilinpäätöserillä. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan satunnaisiksi tuotoiksi ja kuluiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. Ne on perusteltua esittää omana ryhmänään vuosikatteen jälkeen, mikäli niiden määrä vuosikatteeseen suhteutettuna on olennainen. Näin vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntien välillä paremmin toteutuu. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuonna 2013 on euroa alijäämäinen.

23 23 Hartolan kunnan tuloslaskelma Ulkoiset erät TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä/alijäämä Ylijäämä taseessa Toimintatuotot/-toimintakulut, % -13,35-14,30-13,73-12,49-12,36 Vuosikate/poistot, % -99,17-66,39-11,75-81,20-167,75 Asukasmäärä

24 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Nettoinvestoinnit ovat pysyneet kunnassa edellisten vuosien tasolla. Paineita investointien lisäämiseen tuovat ikääntyvän väestön asumispalvelujen kehittäminen sekä terveyspalvelujen korjausinvestoinnit ja suunnitteluvuosille ajoittuva koulukeskuksen ja siihen liittyvän liikuntahallin rakentaminen. Investointien (netto) loppusumma vuoden 2014 talousarviossa on milj. euroa. Vuosikate ei kata investointeja. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on arvioitu velkakirjanehtojen mukaan ja ne ovat n. 1,5 milj. euroa. Uutta lainaa on arvioitu nostettavan vuoden 2014 aikana 1,858 milj. euroa. Kunnan lainakanta vuoden 2014 lopussa on n. 10,27 milj. euroa eli noin 3260 euroa/asukas. Vuoden 2013 lopussa lainakannan arvioidaan olevan noin 8,412 milj. euroa.

25 HARTOLAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA 25 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähenys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien omahankintameno Lainanhoitokate -0,1538-0,1076 0,1018-0,0551-0,1722 Pääomamenojen tulorahoitus, % -18,87-10,95 3,50 77,02-425,11 Investointien tulorahoitus, % 115,93 23,00 1,78 16,24 41,24 Toteuma-arvio osoittaa, että vuoden 2014 vuosikate ei kata poistoja eikä investointeja. Vuonna 2013 vuosikate ei riitä kattamaan poistoja eikä investointeja ja investoinnit on katettava lainarahoituksella ja kassavarojen vähennyksellä. Pitkäaikaisen lainan lisätarpeeksi on laskelmassa arvioitu X milj euroa. Väliaikaisesti rahoitusvajetta voidaan kattaa lyhytaikaisella lainalla (kuntatodistuksilla). Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokatteen arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2 Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall 4.12.2017 240 liite 2 Yleishallinto Tulot 175 433 175 433 Palkat ja palkkiot -603 049 15 000-588 049 Henkilösivukulut -330 205 3 000-327 205 Muut kulut -1 983

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot